Vapaus, June 18, 1925

              .1 'V n
V i i i
imi
'M'
4'
»rt»!
I
.1
Taoteking «n taolaisnnderi, yhden
Kiinan pääuskonnon, peruskirja, ja
sen on kirjoittanut noin 2,500 vuot­ta
sitten Lao-tse, Kiinan kuuluisa
ajattelija.
Silmäys tämän kiinalaisen uakon
tofilosofian teoksen sisältöön j a l y ­hyt
selostus sen kirjoittajan perso-nallifuudesta
huvittanevat meikä/-
Iäistäkin lukijaa. Teoksella on eri­tyinen
merkityksensä meille nyky­ajan
ihmisille, jotka «lämme kes­kellä
henkistä, poliittista j a yhteis­kunnallista
kaaostilaa. Tuosta van­hasta
kirjasta puhuu vastaamme sy­vämietteinen,
alkuvoimainen nero.
Muoto on väliin raskas ja karu,
mutta ajatukset ovat aina kirkkaat
ja käytännölliset.
Lao-tsen -otaksutaan yleisesti elä­neen
6 vuosisadalla ennen Kristuk­sen
syntymää, siis noin sukupolvea
ennen Konfutsen esiintymistä. Lao-
. tsen j a Konfutsen esiintymisestä o-vat
historioitsijat erimielisiä. Tao-te-
kingissä on selviä jälkiä polemii­kista
niin hyvin Konfutsen pinta­puolista
hyötyperiaateoppia vastaan,
kuin myös kaikkia niitä kiinalaisia
mystikolta vastaan, jotka suosivat
luostarikvietismiä, jota Lao-tse jyr­kästi
vastusti. 3futta mystiikan a i ­ka
alkoi vasta Konfutsen jälkeen.
Jos etis Tao-te-king ei ole -oppinei­den;
muistiinpanema teos, vann L a o -
tsen omakätinfin kirjoitelma, mihin
koko teoksen luonne j a kielenkäyttö
viittaa, niin on syytä uskoa, että
Lao-tse on elänyt myöhemmin kuin
iKonfutse. Useimmat tutkijat ovat
selittäneet hänen ^ntyneen noin v.
350 e. K r . Hän on todellisuudessa
paljon suurempi henki kuin Konfut-sc,
jonka opetukset levisivät helpos­ti
suureen kansaan,' jota vastoin
Lao-tsen oppi, taoismi, sai kan­nattajia
etupäässä kehittyneempien
kansankerrosten' keskuudessa.'
Tao-te-king ei ole ainoastaan teo-reettis-
filösofinen teos, vaari opas
todelliseen ja terveeseen elämään
yhteiskunnassa. Siinä' on myöskin
mietteitä hallitsijasta j a hänen teh-tuvistaan,
ja voidaan teosta pitää
henkisessä suhteessa sukulaisena
Macchiavellin "Ruhtinaalle'V vaikka
sen tendenssi on jonkun ^erran toi­nen.
'
' Huolimatta luonteenomaisista' vas­takohdista
Lao-tsen ja Konfutsen
pereqnallisuuksien välillä ovat nä­mä
samankaltaisia siinä, että heidän
filosofiansa on käytännöliistä, yh­teiskunnallista
j a yanhoillistd. On
hyvin mielenkiintoinen tosiasia, et­tä
kaksi Aasian suurinta kansaa,
kiinalaiset-ja intialaiset, joutuu sa­maan
tulokseen aivan erilaisista pe-ruskatsomukslsta.
Intialaiset pitä­vät
todellisuutta varjona, unena i l ­man
todelliauussisältöä j a siitä syys­tä
on se- heille merkityksetön. He
keskittävät ' k a i k e n uskonnolllseri
harrastuksen itseen, siihen, joka on
kaiken tosiolevaisen takana j a ylä­puolella.
^Seurauksena on pysiih.
dys: kaikki kehitys on ainoastaan
näennäistä, kuviteltua; päämääränä
on nirvana, kaiken todellisuuden
kumoaminen. Kiinalaiset pitävät
todellisuutta täydellisenä, ainoana
arvokkaana j a oleellisena; sen vuok­si
ovat muutokset todellisissa olois­sa
aina taantumusta: täydellinen­hän
ei voi tulla täydellisemmäksi.
Seurauksena on seisahdus. Kum­paistakin
kansanheimoa vaivaa yh­teinen
perusvirhe.
Tao-te-king, tämä y l i 2,000 «uot-ta
vanha teos, näyttää lähinnä o i -
l e e n ; tarkoitettu "Ruhtinasnäytel-mäksi",
neuvoksi hallitsijalle, miten
hänen on meneteltävä tehdäkseen
Mnsansa onnelliseksi. Mutta kir­ja
on samalla elämän- j a orinenoppi
jokaiselle yhteiBkunnan vaatimatto­malle
jäsenelle, se on samalla kiina­lainen
siveysoppi. Perusajatukseno
siinä on mitä ehdottomin' altruismi,
oman itsensä uhraaminen toisen on­nen
puolesta. Mutta luonteenomais­ta
on, että tämä "uhraaminen on
Lao-tsen mailmankäsityksen mukaan
ebdotonjta tottelevaisuutta, luonnon
järjestystä kohtaan, sen ikuisesti
muuttumattomaa kiertokulkua koh­taan.
Lao-tse pitää elämän tehtä­vänä
takaisin luontoon palaamista,
kun taas M i l l ja Spencer pitävät
elämän tehtävänä taistelua luontoa
vastaan, järkkymättömänä edistyk­senä
yhteiskunnallisen päämäärän
toteuttamista kohti:' suurin mah­dollinen
hyvinvointi mahdollisim­man
suurelle määrälle olentoja, siis
jatkuva luonnon uudelleen muovai­leminen,
joka, nimittäin luonto, M i l ­lin
mukaan on melkein sama kuin
pahan periaate. Lao-tse on, kuten
Rousseau, saanut tarpeeksi siitä s i ­vistyksestä,
jonka "kehitys" tuo
mukanaan. Hän halveksii "niitä
viisaita päitä" (kehityksen. harras­t
a j i a ) , jotka "muuttavat luontoa,
väärentävät j a turmelevat elämää".
LacKtee eli vannaankin aikana,
jolloin Kiina oli saavuttanut san­gen
pi^ ä l e kehittyneen, puhtaasti
ulkonaisen'siyis^ksen: niainiot tiet,
erinomaisen tullilaitoksen,
tabudellisen aseman ainakin osalle
kansaa, useita keksintöjä, järjeste­tyn
valtio- j a oikeuslaitoksen, tie­teellisen
sivistyksen, kukoistavan
runouden j a taiteen — lyhyesti sa­noen
kaiken sen, mikä Konfutselle
on pääasia. Mutta Lao-tse ei an­na
tämän loiston sokaista itseään.
Hän näkee tämän "mekanisoimisen"
vaaralliset puolet, niinkuin Walter
Rathenau, Henri Beigson j a monet
muut ovat nähneet sen meidän päi­vinämme.
Hänen koko teoksensa
on tavallaan taistelua kehityksen
synnyttämiä epäjumalia vastaan ja
tässä kohden hän paikoin muistut­taa
Nitzheä, joka muuten kaikissa
oleellisissa kohdin on hänen suora­nainen
vastakohtansa.
Niinkuin luonto lepää itsessään,
sopusoinnussa itsensä kanssa, huoli
matta niistä suurista vastakohdista,
jotka siihen sisältyvät, samalla t a ­valla
on ruhtinaan (ja jokaisen yk­sityisen)
hiljaisesti tehtävä tehtär
vänsä vaatimatta palkkaa j a teke­mättä
niitä, joita hän , hyödyttää,
riippuvaisiksi itsestään. "Vuoripu­rona
itsensä uhraava Elävä Voima
ei koskaan menetä tehoaan. Mies,
joka toimissaan. noudattaa tätä esi­merkkiä,
voi työskennellä väsymät­tä,
työskennellä helposti j a kauan".
Valtiollisia- j^htomiehiä, ruhtinaan
suosikkeja, suulaita politiikkoja vas­taan
sinkoaa Lao-tse kaiken suut­tumuksensa
ja pilkkansa. "Mail-mankaikkeudessa
ei ole mitään suo­sikkeja".
^
Suurinta ei ole toisten yläpuolel­le
kiipeäminen, itsensä huomatuksi
tekeminen. Suurinta on olla sa­manlainen
kuin toisetkin, olla "nor­maali".
Ikuinen Kaikki, joka on
ilmiöiden takana, tekee itsensä tiet­täväksi
huomaamattomalla ja itsey­destä
vapaalla tayalla, isen on olta­va
meidän esikuvanamme. Vain
siinä löydetään elämä kaikessa puh­taudessaan.
"Vasta kun olet pääs­syt
täydellisen itseydettömyyden,
itseuhraamisen kannalle, omistat to­dellisen
varmuuden j a rauhan". —
"iKun hallitsijana on todella suuri
ruhtinas, eivät alamaiset tiedä, et­tä
häntä onkaan". Jaloinkin " i n h i ­millisyys"
on vain keinotekoinen
toisasteinen epäitsekkyyden muoto.
Tämä mielenkiintoinen osa teosta
on ilmeisesti suunnattu Konfutsea'
vastaan. "Vasta kun, val^^untä on
täydellisessä sisäisessä hajautumisti-lassa,
on siellä "uskollisia" hallituk-en
palvelijoita". — "Vasta kun
olemme päässeet kaikista johtoky­vyistä,
päässeet vapaaksi kaikista
viisaista, päistä, tulee kansa sata­kertaisesti
Fiarempiin oloihin. ' Jos
pääsemme omahyväisestä suhtautu­misesta
lähimmäisiimmie, omahyväi­sestä
sääty-ylpeydestä, ~ on kansa
taas tunteya olevansa suuri perhe".
— " K u n kansa muodostaisi erilai-suiiksia
vailla olevan yhden koko­naisuuden,
jossa ei kenelläkään olisi
nimeä, ei kellään valtaa eikä kun­niaa
eikä omaisuutta toisten edellä,
niin silloinhan ei perisoönallinen tä­män
vallan j a kunnian j a omaisuu­den
haluaminen voisi olla mahdolli­nen.
Ja kun persoonallinen halu,
pyrkimys, kerran olisi poissa, niin
silloin saavutettaisiin mielen puh­taus,
tyyni ^tyytyväi8yy8 luonnolli­siin
elämänehtoihin, j a oikea elävä
sopiisointuisuus olisi eiitä seurauk­sena
valtakunnan keskuudessa".
Lao-tse arvelee: "Kansa tulee i t ­sestään
siveelliseksi, kunhan vain
pidättäydytään kaikista keinotekoi­sista
ryhtymisistä sen asioihin".
Lao-tse lisää: "Kuta useampia l a ­keja
ja asetuksia , saatetaan voi­maan,
sitä enemmän lainrikkojia
saadaan syntymään".
Monissa kohdin soveltuvat Lao-tsieh
ajatuksen iätoälaisiin, mutta
eräässä tärkeässä kohdassa ne poik-
Iceavat stoalaisten opista. Stoalaiset
pitävät personallisuuden vapautta
elämän korkeimpana päämääränä.
He ovat hengen ylimyksiä ja erot-,
tautuvat ylhäisesti suuresta joukosta.
Lao-tse on demokraatti, hän vastus­taa
niitä mystikkoja, jotka samaa
päämäärää silmälläpitäen kuin stoa­laiset,
poistuvat yhteiskunnasta
elääkseen yksin itsetutkiskelussa; as­keesissa
j a haltioitumisessa. Yhtei­syyden
tunne kansan kanssa on hä­nelle'
arvokkain kaikista ihmistun-teista;
sen jälkeen tulee nöyryys ja
vähään tyytyväisyys.
Mainittakoon vielä, että Lao-tse
taistelee kuolemanrangaistusta; ja
sotaa vastaan. Hän selittää, että
hän, jos hän olisi ruhtinas, ei kos­kaan,
alettaisi sotaa.
L I M I T ED
H E N K I . P A L O , T A P A T U R M A JA
A K K U N A L A S I
S A U C I E ^ I L L B L O C K . SUDBURY.
Lainojo lianMtaan nopesisä }&
kitsOIa binxioQIao
V i l j a n kasvun j a sadon suuruu­teen
oa jo ennenkin osattu monin
keinoin vaikuttaa. Näihin asti tun­tematon
on kuitenkin ollut se kei­no,
jonka professori Popoff ja
Gleisberg Breslaussa ovat keksineet.
He nimittäin ovat huomanneet, et­tä
jos siemen vUjaa liotetaan kulle­kin
viljalajille sopivassa suolaliuok­sessa
määrätty aika, niin kasvaa v i l ­ja
nopeammin, ja sato tulee suu­remmaksi.
Aluksi kokeili Popoff vain yksi­tyisillä
siemenQlä j a totesi, että
määrätyt aineliuokset edistivät so­lujen
sisäistä toimintaa viljakasvien
siemenissä, perunaiii mukuloissa y.
m., mistä oli seurauksena, että
niistä kehittyi kookkaammaksi, voi­makkaammaksi
ja nopeammin kuin
tavallisesta siemenviljasta kasva­neet
kasvit. 1 •
Näistä tuloksista innostuneina
jatkoivat molemmat edellämainitut
tutkijat kokeilultaan siksi, kunnes
saivat määritellyksi, mikä suolaliuos
kullekin siemenlajille sopii. Ruis,
vehnä, kaura,, kaalinlajit jne. tar­vitsevat
kukin oman liuoksensa, ja
kunkin siemeniä on pidettävä tar­kasti
määrätty aika tällaisessa nes­teessä.
Samankin viljalajin siemenille voi
sopia kaksikin liuosta, jolloin toi­nen
esim. edistää kasvin kasvua
sadekesänä, toinen poutaisina vuo­sina.
Kun e i maamies kuitenkaan
vielä meidän aikanamme kylvöai-kana
tiedä, minkälaiset säät tulevat
olemaan - vallitsevina seuraavana
kasvukautena ehdottavat keksijät,
että toinen puoli siemenviljasta kä­siteltäisiin
toisella, toinen toisella
tälle viljalajOle sopivalla liuoksella,
jonka jälkeen ne sekoitettaisiin huo­lellisesti
yhteen. Näin tulisi sato
turvatuksi olivatpa ulkonaiset olo­suhteet
millaiset tahansa.
Lukuisilla viljelyskokeilla ovat
Popoff ja Gleisberg todenneet, 'et­tä
tällä tavoin käsitelty siemenvilja
antaa 30 prosenttia suuremman sa-.
don kuin tavallinen siemenvilja.
Maan eisuttan tutkiminen
Muuan kuuluisa englantilainen i n ­sinööri
on äskettäin ehdottanut, et­tä
ryhdyttäisiin kaivamaan maahan
12 kilometrin' syvyistä reikää jotta
voitaisiin'nähdä mitä aineita maan­kuoressa
siihen syvyyteen mentäes­sä
on j a millaiset olosuhteet muu­ten
vallitsevat.
Tieteellinen maalima on suhtau­tunut
verrattain kylmästi tähän eh­dotukseen.
On huomautetu, että
tähän asti on päästy vasta alun
kolmatta kilontetriä maankuoren f i -
sään- j a että nykyisillä apuneuvoilla
lienee miltei mahdotonta päästä sen
syvemmälle.
Kuitenkin ovat tähänastisetkin
poraukset antaneet meille isen ver­ran
tietoja manakuoren rakentees­ta
ja lämpösuhteista, että niiden
perusteella on voitu rakentaa teo­rioita,
joilla on koetettu selittää
maapallon sisustan rakennetta ja
olotilaa. '
Salvsalaisessa aikakauslehdessä
"Naturvischerschaftfen" esittää Sig-fried
Rösch tieteen nykyisen käsi­tyksen
maan sisustasta.
Vetääksemme johtopäätöksen i h ­misen
kokeilulle alttilnaolevasta maa-kuoresta,
täytyy maan sisustassa
olla hyvin raskaita aineita. Mutta
siellä vallitsee myös kova kuumuus.
Vuorikaivoksissa, tunneleissa j a po-rausreijissä
on huomattu että läm­pömäärä
lisääntyy 1: asteella jokais­ta
33 metrin pituista matkaa kohti
kun mennään. maan pinnalta sen
keskipistettä kohti. Tulivuorista
purkautuvien aineiden lämpö on
keskimäärin 1,100—1/400 astetta.
Jos' näiden lukujen perusteella ko­ettaisimme
laskea maan keskipis­teen,
lämpötilaa, saisimme tuon hir­vittävän
luvun 200,000 astetta. Tä­mä
on niin suunnaton luku, että
sitä pidetään mahdottomana. Mo­net
tiedemiehet, jotka ovat tällä
asialla päätänsä vaivanneet, ovat o-lettaneet
että lämpömäärä, joka jo
verirättain lähellä maapallon pintaa
sieljä mistä tulivuorten kautta pur­kautuvat
aineet ovat kotoisin,, nou­see
1,100-^1,500 asteeseen, ei enää
yhtä nopeasti kuumenekaan syvem­mälle
mentäessä, vaan että siellä
lienee vain 5,000—10,000 astetta
Celsiusta.
Mutta tällaisessakin lämpömää­rässä
opitäisi kaikkien meille tun­nettujen
aineiden olla nestemäises­sä
tai kaasumaisessa tOassa. Tästä
syystä j a maan suuren ominaispai­non
vuoksi täytyy otaksua, että kes­kipisteen
ympärys on sulassa tilas­sa
olevien, raskaiden metallien val­lassa.
Tällaisen keskuspallon ym­pärillä
olisi sitten raskaista hapen
j a rikin yhdistyksistä muodiöstnnut
kuori, joka myöhin voi olla sulassa
tilassa. Tätä ympäröitsee pHhap-poislsta.
kivennäisistä . kokoonpantn
päällyskerros, josta maan Minteä
ja paino sekä ainesten lujuus ja
puristua kestävyys lisääntyvät, ku­ta
syvemmälle mennään-
Kaikista näistä selityksistä huoli­matta
meidän maaemomme on yhä
edelleen sangen salaperäinen kap­pale
,£illä meidän todella tuntemam­me
osa siitä on kymmeniä kerto­ja
ohuempi 'maapallon sisukseen
verrattuna-
Lehtimetun syysvaritys
Syksy muuttaa ihmeellisellä ta­valla
lehtien värejä. Kesäajan yleis­maailmallinen
vihreä katoaa, j a s i ­jalle
ilmestyy mitä korein j a kirja­vin
loisto väri.
Jos tätä ilmiötä tarkemmin seu­raamme,
huomaamme,^ että muutos
ei tapahdu yhtäkkiä j a yhtaikaa kai­kissa
lehdissä eikä edes yhdenkään
lehden koko lavassa, vaan että leh-tilavalle,
ilmestyy ensin pieniä kel­taisia,
ruskeita j a punaisia pilkku­ja,
jotka vähitellen laajenevat -ja
lopulta työntävät alkuperäisen vih­reän
värin kokonaan roia lehden
pinnalta.
Tieteellinen' tutkimus on osoitta­nut,
että tämä värien muuttuminen
johtuu monista syistä. Ensiksikin
on lehdissä happoja, jotka syksyn
tullen hajoittavat vihreän väriai­neen.
Ne ovat kyllä • kesälläkin ole­massa,
mutta silloin on lehtien elä­mä
niin voimakasta, j a uutta lehti-vihreätä
sjmtyy alati niin runsaas­ti,
etteivät hapot voi mitenkään vai­kuttaa
tuhoavasti vihreään, väriai­neeseen.
. Lisäksi suojaa , lehtivih-reähiukkafiia
niitä ympäröivä hap­poihin
liukenematon . munanvalku-aiskuori
Mqtta syksyllä lakkaa
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan, seka
K. G. K Nyman*in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai-noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
K U M M I T A V A R O I T A Hoffmanin tippoja, sydän- Hammaspulveria, 25c ia KB,
„ . . ,. , aluskipuun 50c j a §1.00 Ihosalvaa, hinta .... «
Kuumavesipuasiaj hinta $1.25 Selkäplaastaria 36 Kamferttia, kuivaa"25c n^U
$2.00, $3.00, $4.00 ja $5.00 Rintajlaastaria 50 KamferttSiijamenttia „
KuumavesipuEsin letkuja, Munumsplaastaria 50 Kummiplaastaria .... "* ' o r
hinta $1.00 Eetteritärpättiä, yskään Kolmenlaisia t i p p o j a 5 0
Ruiskuja naisille, hinta $3.50 ja hengenahdistukseen .50 Luulinjaraenttia .... 5»
Ruiskuja miehille, hinta $1.00 Halvausvettä, hinta .50 Nervin tippoja 'Vi-
Ruiskuja lapsille, hinta .35 Hiusöljyä, hinta 50 Parranajosaippnoita .... fin
Korvaruiskuja, hinta .... .35 Hammastippoja, hinta 25 Päänkivistyspulveria gn
Nenäruiskuja, hinta 35 Hammaskittiä, hinta 10 PiMöyyä gn
Vannuusesineitä naisille. Hammasharjoja, hinta 25e, Puunoljyä cg
hinta $3.50 40c, 50c j a 75c. Puhdasta Norjan ksiän- '
Varmuusesineitä miehille, Hemoroidesalvaa, hinta 75c maksaöljyä,
hinta ,$3.00 tua. Hajupihkaa, hinta 25c unssi , hinta ." 50c ja ?.ioo
y,m., y.m. Intinlinjamenttiä, hinta .50 Prinssintippoja " 5Q
Blääreitä, Plaastaria, Snellmanin koliikkitippoja -50 Preserveeraavia tippoja "50
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c, Kamferttiviinaa, hinta 50 Riigapalsamia "50
$1,50. Kamferttiöljyä, hinta 50 Silmävettä g»
Haavakääreitä 1' V20c, 2' 25c Emätippoja, koliikkiin j a sy- Silmäsalvaa '.[."'. '50
Exemasalvaa, hinta 75c dänsJuskipuun, hinta .50 Suu- j a hammasvettä .... '.50
TILATKAA metiä laiikelaeteelo. Meillä on saatavana Icaikkia Suomen, Canadan ja Amerikan
lääkkeitä, kummitavaroita, maskeerantmaaleja y. m. Me maksamme postirahan kaikista $5,00 tai
(itä isommisU tilauksista. — Erikoislääkelnettelot asiamiehille.
lehtiviheriän muodostuminen, leh­den
elontoiminnat yleensä heikke­nevät,
valkuaisaineet häriävät ja
kesällä hyödylliset ja tarpeelliset
hapot muuttuvat nyt vahingollisiksi
päästen suojattomaksi jääneiden v i -
heriähikkasten kimppuun. Täten
syntyy ruskeita värejä.
Toisena syynä syysvärlen synty-fisefen,
on lehtivärien vaeltaminen
lehdistä kasvien muihin osiin. Tä­ten
säilyvät sen sisältämät tärkeät
'ravintoaineet kasviin vastaisia tar­peita
varten, kun ne ^aas muuten
putoaisivat lehtien karistessa maa­han.
1'ämä ilmiö aiheuttaa keltai­sen
värin voitolle pääsyn. ,
Kun nämä muutokset tapahtuvat
eri puissa ja samankin puun eri
lehdissä eri aikoina, ymmärrämme
helposti, miksi lehtimetsän värilois­to
on syksyllä niin monivaihteinen.
Punaisista, ruskeista j a keltaisis­ta
väreistä on.kasveille hyötyä sen­kin
vuoksi, että ne säilyttävät pa­remmin
lämpöä kuin vihreä väri.
Syksyn koleina patyinä bn tällainen
lämmön syntyminen kasvin elämälle
tärkeä.' )
CREIGHTON MINE, ONT.
kuori on uloin. osa. Lämpömäärä
Asioita on karttunutkin niin pal­jon,
että ei tiedä mistä päästä o i ­kein
alkaisi, ja kaiken syy siihen
on kaiketi laiskuus, johon ei pitäisi
koskaan liiaksi luottaa, sillä usein
saa katkerasti jälestäpäin katua.
Osastomme kesäjuhlat ovat ol-
Ifeet ja menneet. Niitä vietettiin
t. k. 7 päivänä. Juhlia suosi mitä
kaunein sää. Liiankin tukahdutta­van
kuumaa antoi ylätuyan ukko
meidän maistaa.^ Aamulla kello
kymmenen nurkissa alettiin suorit­tamaan
urheilukilpailu, 6-ottelu, jos­sa
voittajina suoriutuivat Creighton
pojat, joten kiertokalkinto jäi toi­sen
kerran Creightoon. Pitäisi tei­tä
tässä oikein vähän kehästä, nim.
teitä Qreighton kunniaikkaat urhei­lijat,
jotka Creighton urheilumai­netta
kohotatte vuosi vuodelta,
vaan mitä siitä turhasta kehumises­ta
ja maineesta, se on pääasia saa­da
jokainen työläisurheilija tietä­mään
se, mikä merkitys tulisi olla
urheilulla- työväenliikkeessä.
• Kello kolme alettiin suorittamaan
henkistä ohjelmaa: avauspuheen piti
Nestor Luoto; juhlarunon lausui
Hugo Luoto ja juhlapuheen Hj.
Länsi. • Vielä tuli pikku tytöiltä
laulu, jonka jälestä suoritettiin
runonlausuntokilpailu, jossa ensi-mäisen
palkinnon sai A r v i Salo, toi­sen
Väinö Heikkilä. Lasten laulu­kilpailuissa
sai ensimäisen palkin­non
Terttu Luoto, toisen Paula
Länsi j a ^kolmannen Meri Luoto.
Illalla esitettiin'juhla näytäntönä
Mikael Rutasen kirjoittama - Suo­men
luokkasotanäytelmä "Hehkuva
tulivuori" tuvan täyteiselle katso­jajoukolle.
Näytelmäseura menee vieraila-nmtkalle
Levack Minelle sunnun­taina
t. k. 21 päivänä esittäen s i ­käläisen
osaston haalilla hauskuu­destaan
jtunnetun kappaleen "Elä­viä
kuvia" 3 s s a näytöksessä. Esi­tys
alkaa keUo 8.30 illalla. Si­säänpääsymaksu
50 senttiä.
Piirin kesäjuhlat läheneyät lähe­nemistään.
Tänä kesänä ne tulee
vietettäväksi Creightossa ja niistä
pitäisi muodostuakin oikein suur­juhlat,
niitä tullaan viettämään kol­mena
j)äivänä kesäkuun 29, 30 ja
heinäkuun 1 päivä.
K. G. K. NYMAN, Omistaja.
Suomessa j a Canadassa '-tutkinnon suorittanut apteekkari.
l£KI
. PORT ARTHUR, Ont
lämpimänä ja terveenä
talvella
puhdistaa ja rikastut­taa
verenne
Lisää sen kierrosvoimaa, tuottaa hy­vän,
puhtaan j a voimakkaan veren,
mikä - pitää teidät hyvin .terveenä
ja lämpimänä talvella.
HINNAT
OVAT
SAMAT
K l i iN
ENNENKIN
$1.25
The Sudbury Drug Co.,
Limited.
Comer Eln^ & Lisgar Sreet
SUDBURY, ONT.
29 päivän Illalla on tanssit.
.30 päivän iltana suoritetaan näy­telmäkilpailut
piirimme osastojen
näytelmäseurojen kesken joihin ön
jo ilmoittautunut Sudburyn ja
Creighton näytelmäseurat. Kilpai­lujen
jälkeen taiissltaan aamuun
asti.
1 päivä heinäkuuta aletaan aa­mulla
urheilun merkeissä, jolloin
m. m. suoritetaan jännittävä vies­tinjuoksu.
Kiertävänä palkintona
on tässä kisailussa sekuntikello,
jonka suburylaiset ovat jo kahdes­ti
voittaneet. Kutka sen nyt voit­tavat
on vielä kysymys. Vielä t u ­lee
järjestettäväksi viisi- tai kuusi­ottelu
eri urheilulajeissa j a köyden-vetokilpallu
piiriimme kuuluvien
osastojen kesken. Nyt on aika ot­taa
selväksi keitä ne volmamiehet
on kussakin osastossa ja lähettää
heitä viisi" tänne Creightoon voimi­aan
mittelemään. Palkintona tulee
olemaan kiertopalkinto, jonka voit­taja
saa vuodeksi haltuunsa.
Päivällä kello 2 suoritetaan ar­vokas
henkinen ohjelma, josta jo
voin mainita soittoa Sudbutyn osas­ton
torvisoittokunnalta; avauspuhe;
juhlaruno; juhlapuhe; laulua j a r u ­noja.
. Runonlausumiskilpailu aikui­sille
j a lapsille.
Illalla kello 8,30 esitetään juhla-kappaleena
mahtava näytelmä " V a l ­lankumous
häät" 3 :ssa: näytöksessä,
jota näytdmäseura harjoittelee tu­hannella
kureella. — Juhani.
Soo, Ont, Ilmoituksia
SAULT STE. MARIEN JA YMPÄRISTÖN
suomalainen väestö tulkaa tekemään ostoksenne
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa saatte varmasti hal­vemmalla
kuin .pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee teitä tehdes-sänne
ostoksia. ' ' Gocbrane Hartae Limited
SAULT STE. MARIE. ONTARIO.
S A U L T STE M A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LElPÄt^NE
A M G H A N I M ^ U I U I M K E E S TA
' 27 A L B E R T ST. E A S T . — J»HONE 1230-^.
niaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAEBRY
332 Albert St., W., — Soo, Ont-
Puhdasta sekä maukasta ruokaa
ja kahvia aina saatavana kello 6 ap.
kello 10 i.p. '
John Pennanen.
FiDDisti Bottling M s
Valmistaa
parhaat virvokejuomat Soossa
Omistaja V . Lähde.
326 Bloor St. _ Puhelin 1123 W .
ja leivoksia tarjoamme aummissa ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 WeIlinBton St. W. Soo, Oat.
SAULT STE I^IARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista ensiluokan m » -
katavaraa sekä kaikenlaista eläin­ten
relhna. Linjalla olijat tehkää os­toksenne
osuuskaupasta. ,
369 Weninffhton St., We8t. OnU,
Can. —. Telefooni 1810 F.
Kun haluatte hauta- eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siitä kanssamme.
Meillä on parhain varasto koko kau­pungissa.
Lake Superior Granite & Marble Wka
W. J . McPhersoQ M s r .
Soo, Ont — — Phone 624.
BARHES DRUG GO.
Suomalainen Ulkolähetr* apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Soossa oleva apteekki, io<
ka ilmottaa Vapaudeiia.
icFäddenlillcilläo
Aeianajajat. lakimiehet, notariot
7. o.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriafa McFadden. K. C
E. V. McMillan.
fcharlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, Ont
ERIKOINEN HUOMIO ANNE-TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A-B. WEST
Selhärankatobtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoHeelU.
217 Glonccster St. Soo. Ont
— Phone 1306 —
kymmenen vuoden kokemus «o»*
malaisten keskuudessa.
J . A . Maclnncs, B.Ä. W.H.C. Bneo
MfflcINNES a BRIEN
LaUmiehat, Asianajajat» Notoriot.
SS3 Qooeia Str., .
Saolt Sto. Mmrie* ^ Oatarfo
Eonttori vastapMti Satdt Streettiä.
Bohaa Maataan faalviiDmaSa korolla.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sau-asvoi-niistelija
g .f. P:n pii(
t5jen toimlM
seminen tc
laittom
Työväenjärjestöje
lorottaa:
/Ukoinaar. olemme
^eet,ertä ne toin
1923 ryiidyttun w
^^eBpuolueen puolu
^ a n ehkäisemisei
Coituksessa lähetetyt
tertokirjeet asianot
el, perustuneet vom
Räkiin, v a a nj
jeeaa on ministenoi
,Ueet lainvastaiset._
inenettely, joihin sit
jäntaohjeitten mu
jcuDomaiset polnsr
vat tehneet itsensä
aistyslain 21 pykäl;
makaan voidaan ni
^ seUaisen yhd
tcoaioistuin on ju
letuksi, toiminta ke;
selvästä lainsäädöks
kuten tunnetaan, 01
tystcn toiminta lak]
. ei vieläkään ole oU
| i tuimen päätöstä nä
"* lakkauttamisesta.
m Nyttemmin on 1
•i ranomaistenkin t
ff niielipiteiden vaihdo
nettua, ei Uudenms
herra viime syksyn
menpiteisiin lakkaa
piiri-, kunnallis- js
vastaan, koska pii
lainvastaisena ja n
sena, ettei se kuu
tuomion täytäntöc
sille. Tästä suhtaul
ministeriön silloin 1
tokirjeeseen on ma
antanut HS:Ue se
Sisänunisteriön
Turun hovioike
kesäk. 20 pnä 1!
tunnetussa suuress;
tussa, lähetti sisät
siä ohjeita kommui
minnan keskeyttäm
lopulla 1924 lähet
maaherroille uuden
siassa, sanoen siiril
"ICun asia ei vie)
keimmassa oikeud(
mutta toiselta puo
distyksen toiminta,
istuin 'on julistam
on, yhdistyksistä
1919 annetun lain
mentin mukaan, ,h(
, saa sisäasiainmini
maaherraa alaister
omaisten kautta
•maan siitä, että 1
ralle uskotussa lä
edelläsanottuun
kuuluvien yhdistys
toimikuntain ja mi
minta, kuten tähä
kensanotun lalnkoi
sä rajoissa edellec
keytettynä, kunnes
keuden päätös pu
j ' . tnasa on langenm
' sisäasiainministeriö
tä Suomen Sosia!
puolueen (Suomei
een) sääntöjen m
puolueeseen kuulu
Bingissäi olevaa j
eri puolilla maat
järjestöt ja kunna
puolueosastot, join;
lälän 2 momentii
olla työväenyhdis
osastot, nuoriso-os
y..m. järjestöt, j
puolueen periaatt
Järjestol
Maaherrain joh
si tätä kiertokirji
laisista järjestöiE
ammattiosastoista,
naisosastoista y .m
tiin hjTräksyvän k(
Ineen periaatteet-maila
huomautti s
luettelo oUut täyd
Siinä osassa lu
Uudenmaan lääni
tiin n. 140 yhdist;
Helsingissä. Näi
on huomattava, et
tetut muissa kuit
«ssa, kuteii niidt
ja suurin o
»Jiattiyhdistyksiä-tarkoituksensa
vn
' ^ i itsenäisesti,
Jösteröidyt, niillä
tensa j.n.e., mikä
siaMrjoista. Asii
toäa myös, että
'»eet kommunistia
IneeUe puoluevero
^ynyt ilmi, että
^ olisi oUut rik>