1948-04-15-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, huhtik. 15 p. — Thursday, April ^'"Jyy^0jm|gjj||
uusintaesitys
Port Artliurissa
Mitä Henry Wallace
läki Italiassa?
M.
m-
' t
sr
Toisin kuin monet muut p«liUi-kot,
Henry H'allace matkuitti Eurooppaan
nälidakseen it^, minkälainen
lilanne ulkomailla vallit,
see. Hän kavi Italiassa, Palestiinassa/
Neuvostoliitossa, Kiinassa
ja muissa maLssa ennen kolman-
' nen puolueen perustamista. Allaoleva
;on lyhennelmä hänen New
Yorkissa Amerikan italialaisille pitämästään
puheesta:
Mina sanoin ctla; Rooma oJi lamaannuttava.
Mjliei sanoin kuvaamaton
välimatka rikkaiden verrattoman
ylellisyyden Ja joukkojen köyhyyden.
Välillä, lamaannutti meita
..r-ltaikkem enimmän.. Hienoi.':sa liikkeissä
j a kahviloissa voi rahalla ostaa
mitä hyvänsä; j a Rooman tyolai.skort-ieleissa
oli paljon .sellaista, ininka
raha olisi voinut parantaa.
Trastcvercssa ja Tlbortino.s.sa muia
nkln ' sellaista inhiinilli.sta kar.s'imys-ta
mita on miltei mahdoton sanoin
' kuvata . •
K u n muia kuulia, cUa valtiodcparl-mantu
lopettaa Italian •kan.san avustamisen,
Jas vaalitulok-set, eivät tyydytä
sita, niin mieleeni tuli Tiborti-nossa
sijaitseva pieni huone, mistä
-minä loysm äidin ja kahdeksan la.sta,
lukeutuen siihen plenivsylilap.si. M i nun
mieleeni tuli yksi .sänky, pieni
käymälä j a äidin, kertomus viidestä
' 'muusta lapsestaan — jotka ovat kuolleet.
Onko se mahdollista, etta mc
lakkaamme avu.stamajsta -tata per-
-hetta vain sen vuoksi jos perheen päa
ääne.stäa .sosialisteja tai kommunis-
' teja? Sita meidän virkailijaimmc
ovat sanoneet i
Italiassa ollessani loin pikaisen
«mutta hyvin valaisevan silmäyksen
Italian maatalouteen, tehdessäni päivän
ke.stäncen matkan Roomasta
maaseudulle. .
- . Siellä myös, kuten kaupunkien työväen
kortteleissakin, minä näin haaskausta.
Minä nain karisan ja maan
käyttämättömiä m:a h d o l l i suuk.sia.
• Siellä hyviä miehiä ja naisia pidätti
Ina j a C h a r l i e Mackie
AI ma ja; P i r k k o K u 1 m a l a
V i l h o j a Ol^fa V i r en
A n t o n Laari
E. Lcmpola
H. Marks
H c h i i r j a Eino H a r j u .•
F i i n a j a J . T e r h o •
E l m a j a J o h n Lähde
Toivo Niemi
Jenny j a Otto Leinonen
Irene j a O l a v i A i to
konte^lhs*.ui.tami.'x*n. puute, vajanainen
:kouluutu.s j.a Icodaalmen Järjestelmä
mika on maan eteläosassa vieläkin
näkyvämpi kuin .siellä mis-sa minä
viorrailijiv Italia Ur.ntsee traktoreita
eika tykkejä.
. Italian maatalouden .tuola.'^to työtuntia
kohti on peloittavap alhainen.
l!aL'an. rnaanvUjelijät tarvit.scr
vat apua j a tarvit.sevat .sitä kipeästi,
mutta Cl •..scllai.sta -apua^ mita annetaan
:meidan nykyisen ; suuntamme
pcrasteella.
'.Mina tiedän rnita maa voi tuottaa
kun Inhimillinen voima ja tiede panr
naan tosLssaan työ.skcntclemaän, ja
I rninua ayrmi.styttaa nähdä mahdolli-
.suuksien haa-skaamista, olkoon .se sitten
Italian feodaali-scÄsa osassa, arabi
a laricssa Palcstiinas.sa, . Klinas-sa,
Perässä täi Chilc.s,sa. lovalaincn i a r -
mari luottaa ainakin 20 kertaa enemmän
maissia työtuntia kohti kuin italialainen
maanviljelijä ; .:. .
.Jos. meila kiinnostaa maailman
kaasojen avu.staminen, niin meidän
täytyy ratkaista Italian maanviljelijäin
ja: maatyöläisten probleemeja.
Italla.ssa on miltei 9,000,000 ihmistä
maatalouden palveluksessa. Niistä on
1,800,000 mezzadrla — tarkoittaa
vuokravlljely.sjärjestelmaä mi.ssä vuokraaja
mak.saa vi.ssin prosentin sadostaan.
Mezzadrlt ovat paljon huonommassa
asemassa kuin ovat meidän
•'sharccroppciimme" etelässä. Mez-zadrin
maanomistajalta saama maa
el ole yhdessä paikassa, vaan kuten
keskiaikana, se on hajaallaan pienisi:
fiä palasissa.
: Mezzadrln tulee antaa maan omistajalle
60 prosenttia tuotannostaan,
mutta hänen ^ täytyy itse hankkia y l i
puolen kaikLsta tarvikkei-staan lukeutuen
tähän työkalut ja siemenet —
sekä luonnollisesti työvoiman kokonaisuudessaan.
Italian jols.sakln o-slssa
on vielä välittäjä maanomistajan
j a mezzadrin välillä ja tallaLsis-sa
tapauksissa italialainen ."sharecrop-per"
fmezzadri) ei saa edes 40 prosenttia
tuotteistaan.
OSUUSTOIMINTALIIKE
Parahin Jussi!
LakluMiikeutta
rajoitetaan
Filippiineillä
Manila. ,— y A L N r — Filippiineillä
on raiojcettu vakavasti lakko-oikeut-
, . . ta Manilan ylioikeuden paatoksen pe-esitcttyjen
toivomusten mukaise.sti on | "^^^^ ' I '^'^'^^^^ ajatasten hallitsijat ovat aset- ; rusteella. Tuo paatos valtuuttaa teol-naytelmakomitea
päättänyt, etta nay.
telma esitetään uudelleen huhtikuun
21 päivana
Port Arthur. — "Syysrornan.s.sin"
esitys sai taallaosakseen yleisön jaka- .
mattoman suosion ja monelta taholta i ^^""^''^^ katsahtavat taaksepäin, ei
Tata kirjoiteitaesiia Jiincsf.\at W>r.
Äcr-V Co-op of N f A - Onianon vuo.si-kokouJcset.
jarjesiykses-sa 23. M i i cr
aika n e n u a i a a n ! Kun monet ola-
! Tana vuonna johtokuntamme paatti
.: jcutsua kaivosiyöunion varaprc^iden-
; un-. Rc-id Pyjbinsomn : puhujaksi ko-kouk-
seemmei Valitettavasti han on
.joutunut, .kuten tiedät, sanoisinko
j i:an.sainväh.sen :• huomion kohteeksi;,
l i a n on. jjidatettyna Torontossa. Ga-rnelkein
neljannessata .siit.a kuin poh- | taneet kyscenalai-seksi onKo han ha- t lisuusoikeudet kieltämään lakot "sillä
joi-sen c-di.stysmieliset työläiset ry n- luttii yhdysvaltalainen vierailija. '
tyivat kirjoittamaan Justoriaa omalla
En^-iTtlna ohvat haalimme istuma- ! luomuksellaan - peru.namalla o.su.us.
Me allamainittti ystävät ja toverit
toivotamme
Einarille
onnea j^^^^^
pnivänsä johdosta.
Rayi Jean j a L e m p i B r o i j e r E l h j a K . V i l en
L y y h j a T o i v o L i t m an
M a r t h a j a J . Mäki.
E.sther j a H e n r y Väisänen
A n n i j a F r a n k Aaltonen
A u n e j a Paavo Lähde ja
Guy
Mancii j a P. P a r k k o n en
Huj^o j a V i e n o W i l l i a ms
A i n o j a P a u l V a h l e ra
Isak Palomäki
L a i l a j a O t to K o t i la
L y y l i ja J . .Hormisto
Sohfia ja. O. Lehto j a T o i n i Lovisa Kolehmainen
M i m m ie j a U n o H a r j u
L i n d a j a U n o V i r t a n e n .
K a t r i ja. V i l h o L i t m an
H i l d a j a H e n r y Carlson
H i l j a ja W : C o r a n s on
Vieno ja V e i k k o E l Imen
E e v a j a J . W a t r i ck
K a i s a j a M a t t i Oksanen
Fanni ja L a i i r i Ritvanen
S h c i l a j a Tauno V i r en
M a r t h a Lampinen
TORONTO. ONTARIO
Taimi j a U r h o Pykälä Elina j a Yrjö Saarela
E l l i j a H a r o l d B e r g l u n d Martha j a Oscar P.Gltönen,
Ida j a K a l l e Rytkönen Edith j a V i l l e Jokelaa
M a r g r i d . Elisa, ja Y r jö Ronn Maria, j a E m i l Parker
Herman Parjcer
BUFFALO. N. Yi
Eemeli j a I n k e r i Räsänen
E. j a E . Katistinen
Saima j a G . L o ng
S a i m i j a T o i v o Salo
M r . j a mrs. L i n d e n
M r . j a mrs. Pihlajamäki
Huhtikuun 18 päivänä 1948
St. Catharines Ontario
K I I T O S *
Sydämelliset kiitokseni^ St. Catharincsin. Toronton ja
BHjialonystävillCi kun tulitte ::yllättäcti juhlimaan syn-:
lymäpäivääni niin monilukuisena, tuoden tullessanne illan
tarjoilun ja kallisarvoiset lahjat muistoksi.
Erikoinen kiitos illan emännille ja isännille -.'aivoistanne.
Säilyköön ystävyys keskuudessamme.
St. Catharines •
EINAR BROIJER
Ontario..:
paikat täynnä vjimcista tilaa myöten
ja monien, jotka oiLsivat halunneet
nahda näytelmän, oli pakko kääntyä
takaisin ovelta. Nyt. on .siis..kaikilla
tilaisuus tämän näytelmän näkemiseen
ja kuulemiseen, jotkut ovat
uhanneet .saapua esitykseen toisen
kerran. .• •• .
Näytelmän esitys sujui crikoi.sen
jou.stavasti "ja monet . hauskat koh-:
tauk.sct saivat ylei.son puhkeamaan
raikuvaan nauruun j a suosionosoituksiin
esityksen edelleen jatkues.sa.Mutta
oh pa naytelma.s.sa .sellaisiakin kohtauksia,
jotlta saattoivat kyyneleen
joidenkin katsojien .silmäkulmaan.
Kuulin monien äitien sanovan, etta
las.5a nayielmas.sä on jotakin oppimista
nuorille tytöillekin. Katsokaa
tarkemmin ilmoituksLsta ta.ssa leTldcsv.
.sa ja paikkakunnalla.
Talla kertaa ei myyda lippuja etukäteen,
joten jokainen voi astaa lip-pun.
sa ovella. Niiden hinta on 60
.senttiä.
Tayttakaa viela kerran haalimme
aariaan myöten — ja sita suuremmalla,
syliä ko.ska tasta uusintaesityk-
.sesta saadut tulot käytetään laulu- ja
soittopaviljongm rakentamiseen P u -
naLseen puistoon, jo.ssa tulevana kesänä
pidetään taman piirin suuret
miLshkki-, urheilu, ja ohuustoiminta-jt^
hlat. Saapukaa siis joukolla tähän
uu.sintaesityksccn! — Komitean jäsen.
• • .Mezzadrlt tarvitsevat ja vaativat
entista voima,kkaammin Italian maatalouden
todellista reformia. He voivat
olettaa, etta on erikoisen hyvä
kun Amerlka auttaa Italian monopoleja,
mutta .se ei .saa heitä äänestä-maan
silla t a i a l l a mitä valtlodepart-mentti
haluaa heidän äänestävän.
Eivätkä • l i i o in bracclantit — maata-louspaivatyolaiset
— äänestä sen vähempää
kuin sellaista ohjelmaa, m i kä
parantaa heidän asemaan.sa. He
kultivoivat maalta pois olevan omistajan
maata, he työskentelevät.sesonkiaikoina,
heidän palkkansa ovat pienet.
Heillä ei olo minkäänlaisia t a keita
— ei. kodista tai siltä, missä,
milloin ja kenen hyväksi he työskentelevät.
;•
"KOMMUNISTIVAARA"
-Puhuessaan' Italian "kommunisti--
vaaran", propagandasta, Wallace
osoitti, etta - Italian - kan-sa vaatii perusteellisia
taloudellisia reformeja,
mltkft' olisi pitänyt jo: kauan sitten
toteuttaa.
Kommunisteja on Euroopa.ssa sanoi
han — miljoonia kommunisteja. Mc
Voimme joko liittyä laanlumusvoimiin.
kuvatcssainme heita babaaieiksi, raakalaisiksi,
Kremlin asiamiehiksi ja
demokratian hävittäjiksi, tai mc.
voimme jarkuntyä vahan ja tunnustaa,
etta he ovat kommunisteja sik-si;
kun he ovat va.syneet odottamaan s i la,
jottn heidän omat taantumuk.selli-
.seiisa antavat heille vapauden :muru-.
.sia ja huojennusta- iänikuisista feo-'
daalisisLa menettelymuodoista.
.Jas me omaksumme ensin mainitun
katsantokannan; han .selitti, että
kommunistit ovat pahoja ihmisiä, jotka
haluavat tuhota mcidat, silloin
meidän-taytyy hyväksyä ja kannattaa
Trumanin oppia j a meidän täytyy
seurata sita ;scn.,loogilliseen loppuun.
Tämä loppu on sota . . , Minä en
tykkaa siita suunnasta, v Se ei ole
minun mielestäni jarkevaa.
- H a n sanoi Yhdysvaltain kahden
puolueen ohjelman kehittävän sisäl-.
lissotaa. Italiassa, silla Amerikan nykyinen;
hallitus on enemmän kiintynyt
monopolien voittoihin kum Amerikan
tai Italian kansan: hyvinvointiin.
«laupan.
Meidän osuuskauppamme on kestänyt
lujana edi.siy.smielisten järjestönä.
l a p a i . s t e n mm hyvät kuin huonotkin
ajat seka työväenliikkeen .SLsaiset taistelut.
Se on o l l u t mahdollista ainoastaan
.sen k a u t t a , etta .silla on. oilut
luja .sydän, j o k a muodostuu jäsenistön
uskolll.suude.sta. Mina kohotan hattuani
rivijäsenillemme.
. yuosikokouk.sct ovat ja.senistön palvia,
jolloin paatetaan tulevan vuoden
toiminnasta. . Nai.s.sa kokouksis,sa on
ja.senistolla» .lopullinen paato.svalta
kaiken yläpuolella.- . :
Olen. aina murehtinut siilu miten
vuo.sikokouk.semme v o i t a i s i in muodo.s-:
taa kiinno.-Mavammiksi. ja.senis-.ollern-me,.
onkoLSCstikm.. uusille- jäsenille.
, Viranoma;.^"ten päättäessä a.siasta on
rneillc ilmoitettu union taholta; etta
mc saamme, varmasti union puhujan
kokouksiimmc; Kaiken todennakoi-
•sj-yden mukaan- tulee union kansainvälinen
edustaja B i l ! ' Kennedy olemaan
kunniavieraamme . Tama Sud-buryn
..seudulta saapunut skotlanti-lais-
canadalainen. on ollut union mies
siita lahtien kuin ..han työskenteli
Skotlannin hiilikaivannoissa ja osuustoiminnan.
- kannattaja siita alkaen
kuin han -juoksi aitiasa a.sioilla osuus-kaupas.
sa.. Han on kykenevä vangitun
johtajansa cdastaja .puhujana.
S:ten .saavutamme;. Ju.ssi,. 23.. osuus-loiminnalli.
sen vir.stantolpan. Edes-;
.samme on pilviset ja myrskyiset päivät.
Mutta tulevai-suus kajastaa kirkkaana
ja .suurenmoisena.
Veljc]li.sesti,-Jim.Te.ster. Educational
Director.VVorkers' Co-op.
aikaa kun työriitoja selvitetään".
Fjlippiinem hallitus on presidentti
Manuel Roxa-sin johdolla käynyt työ-vaenva-
staista kampanjaa jo pitkän
aikaa. Filippiinem työväestöjen; kongressin
johtaja Manuel Joven murhattiin
oikeistolaisten toimesta tämän
vuoden alassa. Roxas on lopettanut
kaikki sotarikosoikcusjutut, ^oita nostettiin
Japanin avustajia vastaan. S a manaikaisesti
on Roxasm sisäministeri
luvannut • 12,500 dollarin palkkion
talonpoikaisjarjeston johtajan Luis
Tarucm paaista. Hukbalahap talonpoikain
jarjcsto teki sodan aikana voimakkainta
vastarintaa, japanilaisille
valloittajille.
OSUUSTOIMINTAPAKINAA
- Tilintarkastajat ahertavat parhaillaan
tilikirjojen . kimpus.=:a- ja pian
saamme tietaa- miten asiamme - ovat
edistyneet kuluneen tilikauden aikana.
Koska vuosikokouk-setpidetaaii
piakkoin on : nyt korkea aika .harkita
mmkalaatuLsia toimmta-suunmtelmia
esitetään kokouksille-. Ennen kaikkea
on kuitenkin.pääteltävä, etta jokainen
jascn osallistuu kokouk.siin.
. Viime .vuosien aikana on .osanotto
o.suuskunlamme kokouksiin ollut Inan
laimea, etenkin maa.seudulla sijaitsevien
- sivumyymälöiden k o k o uksiin
nähden. Joillakin seuduin ei ole voi-.
CU naita kokouksia pitaa, koska paikalle
ei ole saapunut-edes sima määr
i n jflsenia, etta olisi voitu valita
tarpeelliset kokoustoimitsijat. Moinen
tilanne ei voi j a t k u a kauan a i - i . .Osuustoiminta ei. ole yksinomaan
heuttamatta vakavia seurauksia... j kaupallista toimintaa, eikä se hyödytä
Meillä on lyhyen toimmtakautem,- ! ympäristöään ainoastaan .kaupallise.s-geis.
sa. joissa on, useita suurliikkeitä,
eivät osuu.skaupat ole. n im merkityksellisiä
hintojen kontrolloinnissa koska
suurliikkeiden välinen kilpailu yk-
.sisiaanpitaa hintatason jossain määrin-
kontrolli.s.sa:.'
-Minua voidaan syyttää asioiden vääristelystä
ja-joku VOI epailla mmua
lausuntoni todenperäisyyttä tassa hinta-
asiassa. Mutta JOS näette vaivan
pistäytyä johonkin maaseudulla . s i jaitsevaan,
yksityiskauppaan, joka on
tarpeeksi eristettynä kaikista suurliikkeistä
.tai, osuuskaupoista," n i in varsin
helposti- voitte paasta selville harjoitetusta
hmtaki-skonnasta kun. vertailette
maaseudun hintoja kaupunkien
hintoihin.. :
me aikana ollut kaksi esimerkkiä .suta
mihin se johtaa kun paikallinen väestö
laiminlyö velvollisuutensa omaa l i i kettään
-- kohtaan. 'Westfortissa jä
Hurkettis.sa. oh samanlainen tilanne
ja-.se johti kummankin sivumyymälän
sulkemiseen. Osuustoiminnalliset y r i tykset
menestyvät .ainoastaan .siina
tapauksessa, etta .jäsenet käsittävät
vcl.vollisuutcn.sa.omaa liikettään kohtaan
ja toimivat sen hyväksi.
On kyllä -totta, /etta,'farmiseudulla
asuvien on huomattavasti -vaikeampi
o.sallistua kokouksiin kum kaupungeissa
asuvien jäsenten. Pitkät matkat
ovat usein syynä siihen, etta c l
tule .lähdetyksi kokoukseen, r Mutta
asialla on myöskin toinenkin puoli,
jota fa.rmiscudulla .asuvien ci pitaisi
unohtaa. Jos kokouksiin osallistuu a i noastaan.
kaupunkilaisia mm kuka i l maisee
maaseutuväestön toivomukset
ja tarpeet. Johtokuntaan valitaan
myöskin kauptinkilai.sia,; jotka eivät
kä.sitd maaseutulaisten; toivomuksia,
josta onluonnolli.sena seurauksena
maaseutulaisten tyytymättömyys.
Edelleen on viela oras asia. jota en
VOI vaitiollcntsivuuttaa. Sc on hintakysymys,
johon maaseutulaisten p i täisi
kimiiitlaa- paljon-enemmän huo-^
miota ,,kuiH tahan mennessä.; Jos
maaseutulaiset - jaavat .yksityiskauppi-aiden
armoille nilii merkitsee se var-.
inasti hintojen kohoamista. Kaupun-sa
mielessä. Osuustoiminta .on kansanliikettä,
jonka merkitys ei saa r a joittua,
oston ja myynnin, ahtaaseen
pakkopaitaan, vaikka sitäkään puolta
ei saa unohtaa oman onnensa nojaan.
Osuustoiminnan, tarkoituksena on
myöskin jäsenistönsä kasvattaminen
j a - kehittäminen' yhteiskunnallisissa
asioLssa—7 sellaisissa kum ovat korkeat
hinnat, äskeinen rautateiden r a h t i maksujen
korottaminen, . kunnalliset
asiat ja monet muut, jotka ovat eri
paikkakuntien väestön elintärkeitä
asioita. Puolivuosi- j a vuosikokouksi.s'-
sa Cl ole :.tarpeeksi aikaa niista.keskustelemista
varten j a j os niita ajan
puutteen takia käsiteltäisiin -perin-pintapuolisesti
j a hätäisesti ,er se olisi
tarpeeksi asiallista j a kunnostavaa.
SiitJi .syysl,a esitänkin, etta jokaisella
paikkakunnalla, jossa sijaitsee osuuskuntamme
haarahikkcila, ryhdyttäisiin
paikallisen väestön toimesta. jar-.
jcstamaan k e s k u s t e 1 u kokouksia.
Osuuskuntamme valistuskomitca- olisi,
valmis avustamaan naiden kokouksien:
onnistumisessa parhaansa mukaan
kun sille ilmoitetaan tarpeeksi ajoissa
niiden pitämisestä. . - •;
Millahan paikkakunnalla pidetään
ensimmäinen tämänlaatuinen kokous?.
International osuusliikkeen;
- valistuskomitcan puolcsla:
Wm. Laine.
Hallitus ei korota
sotaveteraanien
peruseläkettä
. Ottawa. — Huolimatta aseiden edustajien-
ja veteraanijärjestöjen vasta-laaseista,
on hallitus.kieltäytynyt tekemästä
mitaan muutoksia työkyvyttömien
sotaveteraanien peruseläkkeeseen,
mika - on $87.50 kuukaudessa
Vaikeimmissa- haavoittumistapauksis-
.sa maksetaan erikoiseläke, mikä kohottaa
eläkkeen maaran korkeimmas-.
.sa tapauksessa $116.60;
Canadan Legiona on vaatinut, että
peruseläke pitaisi olla $93.75 kuukau-.
des.sa ja Veteraanijärjestöjen yhdistys
on vaatinut ;sita kohotettavaksi 100
dollariin. • Veteraaniasiain ministerin
Milton F.-Greggin-lausunto, ettei hallitus
suostu korottamaan- peruseläkettä,
sai; aikaan myrskyn parlamentin
alahuoneessa. , . . •
C S J : N PORT ARTHURifj
ÖMston aaytteUiit «sUtäväl uusintana näyielmäs
"SYYSROMANSSI M
KESKIV., HUHTIK. 21 P:NÄ
KEIXO 8.30 ILLALLA-SISJKANPAASV
50c
Paperityöläisten paikka-konferenssi
Torontossa
Sault Ste. Marie, Ont.—-Ontarion
ja Mamtoban 17 paperimassa, sulfIitti
ja paperityöläisten umon edustajat
kokoontuvat Torontossa huhtikuun 24
p: nä keskustelemaan uudesta palkka-ohjelmasta.
Täällä saatujen tietojen
mukaan näiden unioiden edustajien
pitäisi ryhtyä sitten huhtikuun 28: päivänä
neuvottelemaan työnantajien
kanssa uudesta palkkasopimuksesta.
Nykyiset sopimukset päättyvät toukokuun
l p :nä. .
Valtiopetossyyte
kumottiin
Waslungton. — Yhdysvaltain oikeus-virasto
on luopunut valtiopetossyyt-teesta
Constance Drexelia vastaan.
Hanta- .syytettiin siitä; että han oli sodan
aikana puhunut Saksan radioon.
Oikeusviraston ilmoituksen mukaan
on miss Drexelin suhteen.tehty laajo-<
j a tutkimuksia ulkomailla ja havaittu,
"etteivät hänen radiopuheensa olleet
luonteeltaan pohittisia". .
Ranskalainen sanomalehtimies
sai lähdön
Tshekkoslovakiasta
Praha. — Parisilaisen Le Monde-lehden
täkäläinen kirjeenvaihtaja
Georges Penchonier ilmoitti saaneensa
Tshekkoslovakian hallitukselta
määräyksen poistua maasta;
Jo aikaisemmin maarasi Tshekkoslovakian
hallitus brittiläisen Alec
Gollett-niiniscn kirjeenvaihtajan poistumaan-
maasta.
Tulipalo Sylvaniten
kultakaivoksessa
K>rkland .Lake. Sylvamten kultakaivoksella
syttyi tiistaina tulipalo
2.750 jalan tasanteella. Heti kun palo
huomattiin .annettiin miehille merkki
pyrkiä pois kaivoksesta ja n i in saatiin
145 kaivosmiestä turvaan.
•: Tulipalon sanotaan alkaneen silloin
kuin vanhoja timpereitä poistett
i in kaivoksesta ja uusia pantiin t i lalle.
Ensi peljattiin, etta tuli voisi
ulottua aina läheiseen Toburnin kaivokseen
j a sinne lähetettiin varoitus.
Sylvaniterkaivoksen johtaja K. C.
Gray sanoi, ettei - miesten tarvitse
mennä kaivokseen sammuttamana paloa,
vaan antaa sen Itse sammua, sillä
palo on vain n i i n pienellä alueella, ettei
se voi levitä laajalle. ; -
Kokouk.seen . meiicc- - tdustaj-a r
puskasmgista, ; Thoro!dis'a, ity]
basta, Iroquois FalLsslia. Smoo-i^
Fallsista, Sault Ste. Mariesa,.^
Francesista, Kenprasta. MarrJäj
ta ja Red Rockista.
Mikäli tiedetaan, lähettää'Q'.;»,
in unio edustajansa souraamaia j
kousta.. - .Paperitehtaiden työluj
uniot- ovat viime vuö.sina yiifj^
saada -paperityöläisten palkat yi'
lählpltain samalle tasolle. }^
vuosia sitten.oli 12- j a .iD:sent^
Quebecin ja Ontarion paperityöij
tuntipalkoissa, mutta -tuo eroav
on nykyään, vain kolme senttii
raspalkka Quebecin paperiteh:iia-nykyään
8T senttiä tunnilta, iia
useimmissa Ontarion tehtaissa s
90 senttiä tunnilta. Quebecin
tajat tutkivat Ontarion ja-.MäEi'
unioiden.palkkaohjelmaa. ryhty
sen perusteella neuvottelemaan :t
antajain kanssa Quebecissa. ::'
Kaikki palkkakonferenssiin
tuvat - uniot kuuluvat Inte:
Brotherhood of Pulp and Sulphia
•Papermill \Vorkers nimiseen päj
jestoon.-
Heinrich Heine ja kommunismi
Kirj. Eric Danielsen
Henry Wallaeen äiti
on kuollut
Dcsmoincs. — Mrs. May WaHace.
Henry AVallacen aiti kuoli taalla
maanantaina pitkällisen .;;sairauden
jälkeen 80-\-uotiaana.
Yksi kuolleen,nxrs. WaUacen lapsista
on;Ottawassa, nimittäin mrs. R u th
\Vijkman. Ruotsin Ganadan-mmiste-r
in vaimo.
Fordin autohinnat
kohoavat
Detro»t —. Fordin taliolta on ilmoitettu,
etta ensi vuoden mallisten
Ford-; Mercury- ja Lincoln-autojen,
hinnat kohoavat korkeiden tyo- ja
t arvikekustannusten - takia.
Paljastaa jänkkien
ja brittien
politiikan Triestessa
. Lontoo. —; Jugoslavian hallituksen
ilmoitetaan lähettäneen nootit Y l i - '
dj'svaIloiUe ,ja Bntanmalle, syyttäen
näiden maiden -Triesten politiikan
tarkoituksen olevan levottomuuksien;
sym-iyttamisen.,voidakseen• sen varjolla
• pidentää miehitystään; : - v
rautatietunneli
on Simploq tunneli Italian j a Sveitsin
välillä. .Sen pituus on 12.45 mailia.
Jatkoa. •
Runoilijatoimmtansa v a r h aisem-massa-
valheessa han on romanttisen
.tradition;; vaikutuksen alainen. Hänen
• yksinkertaiset.V epäakateemiset
runonsa: rakentuvat m.m. Arnhemin
ja Breianon kuuluisalle kansanlau^
lukokoelmalle - P o j a n ; ihmesarvi".
Mutta han -oli Menhaarassa::oleva, romantikko,
han ajautui yh romantii--
kan perinteiden rajojen, selvästi rear
lismiin.ja taistelusatiiriin.
- . H a n oli- tunteillaan, sidottuna vanhaan
maailmaan, mutta järjellään ja
logiikallaan, selvästi ,naki työväenluokan
valta-aseman välttämättömyyden
j a samalla kommunismin oikeutuksen..
Mutta han ei -ilman muuta voinut
mennä mukaan kommunistiseen, l i i k keeseen;
Han; piti kommunismin johtajia
:-suurma loogikkoina, parhaim^
pma niista. jotka ovat lähteneet-Hegelin,
koulusta; .ja he. ovat epailemätr.
ta Saksan parhaita paita j a tarmokT
kaimpia luonteita... Nämä 'vallanku-mouksen
tohtorit j a . heidän^ vannou-;
tuneet oppilaansa- ovat Saksan ainoita
niiehia. joissa on-,elamaa".. Mutta hän
pelkäsi kai n i i t a . j Q i ta voiiim-'nimittää:,
huonoiksi kommumsteiksi,-: s a moinkuin
,han satiirisessa runossaan.
'•Att-a :TroH". oli -pilkannut huonoja
tendenssikynaihjoita, jotka vain pani-^
vat poliittisia; paatoksia säkeistöiksi.
Puoluemiesta;- kirjaimellisessa - mer-:
kityksessa .:hanesta : ei koskaan tullut,
mutta olisi; vaarin, siltä päätellä, <että:
han ei .selvästi j a ratkaisevasti- asetr
tunut;- vallankumouksellisen työräen-luokan.
puolelle.. Marx ymmärsi ^ kärsivällisesti
kestää kaikki' hänen: heik-;
kouteiisa Ja heilahtelunsa. Hän.asetr
tl hänet korkeimmalle ajan poliittir
sista runoilijoista,- j a lukuunottamatta
hänen .. lähimpiä' .työtovereitaan
v.KommunistiyhdistyksessaV varmasti
kukaan ei; ole ollut hanta niin lähellä-!
kum Heine.
SAIE.4L'DEN V A I K U T U K S ET
• Runoilija oli: hyvin toimelias, kun
oh kysymyksessa, rahojen, ja paniatus-
:mahdollisuuk5ien hankkiminen: "Neue
Rheinische . Zeitungllle."',: ;jota ; Marx
Saksan maaliskuun vallankumouksen
jälkeen julkaisrKohussa;. Heinensai^
raus .toukokuussa: 1848 esti aiotun
avustajatoimmnanr-ja; elämänsä .viimeiset
kahdeksan.vuotta .han oli,;sidottuna
sänkyyn; vaikealaatuisen sel-käydinviän;
Johdosta. Kovista ' karsi-myksisUi
huoUmatta- han säilytti taiteellisen
-luomisvoimansa eläväna;
Mutta hänen .kehityksensä - sosialistisena
lyyrikkona oli - katkennut; ,,v
: -Viimeisessä . r u n o k o k oelmassaan
"Romanzero"; han on palaamassa t a kaisin
; vapaa-ajattelustaan, ; mutta_
hänen "kaäntymyksensa" ei ole: min-:
kään katumusta tekevän syntisen. R u noilijan
traagiUisen riipaiseva; sävel
ei ole myöskään niitäan'yksityistä v a littelua
kovasta .kohtalosta.. , Se on
nähtävä yhteenkuuluvana siihen pet-tj-
mykseen; jota Heine tunsi väärästä
poliittisesta kehityksestä,- siitä, etta
paha oli saanut voiton hyvastäT taantumus
vallankumouksesta;
Proosateoksessaan; "Tunnustuksia"
hän selittää.; että;hänen kaantymir;
sensä ateismista vaikutti se, että tämä
on tehnyt "enemmän tai V ä h e m man
salaisen liiton zoitä kauheimman
vulgäärin kommimismin kanssa". S a r
i n hataa kommunismin johdosta ja
tekee selvän eron kapitalismin ja
oman tuskansa vahlla: "Minun arkuudellani
kommunismia kohtaan ci
todellakaan ole mitaan yhteistä teollisuuden
ritarin, tunteman pelon kanssa,
kapitalistin, joka vapisee paaomi-ensa
puolesta, tai hyvinvoivien eliUT
keinonliarjoittajicn v I h a n tunteen
kanssa, nuden, jotka pelkäävät,,; että
heita estetään, laajeiitumispyrkimykr
sissaan."
Be. mika painaa:Hemeä, on; paljon
enemmän hänen sanojensa mukaan
','taiteilijan ja oppineen salaista tuskaa,
kun näemme- koko. nykyaikaisen
sivistyksemme, .monien vuosisatojen
vaivalloisen; taistelun, , edeltäjiemme
jalDimpien töiden , hedelmien olevan
ujiattuma, kommunismin voittaessa;
Runoilijan: puhdas,-tuntehikas luonne-vastustaa
,, jokaista henkilökohtaista
kosketusta kansan • kanssa j a viela e-
:nemman, s e n rakkaudenosoituksia,
joista jumala varjelkoon; melta."
Tshekkoslovakian
edustajan asia
on käsiteltävänä
Ottawa. — Tshekkoslovakian hallitus
on nimittänyt Montrealiin konsuliksi
diplomaatin, jonka, poistamista
Yhdysvalloista Yhdysvaltain valtiovi-rasto,
vaati; Kysymyksessä on Evon
Syrovotka, jonka ilmoitetaan jo saapuneen
Montrealiin.
Canadan ulkoasiain viraston sanotaan
parhaillaan-harkitsevan, hyväksyykö
se konsuli Syrovotkan päästettäväksi:
maahan.
DR. G. H. KENT
Hammaslääkäri
•Erikoishuomio annetaan hampi
ulosvedolle ja hammaslevytyöik. I
1396 St. Gatharine ;Street ffuil
Huone 412 Puh. PL. 2412
Suomipakettejal]
Yes, lähetämme n i i t a edellet
ja takaamme v a r m a n perillett
tuksen. Seuraavat ovat osoö
tuneet parhaiksi valioiksemm; |
No. 162 — $8.25
4 Ibs. vihr.- kahvia, 2 Ibs.
2 Ibs. riisiä, 1 Ib. ru.sinoita, II
luumuja, Ib. makeisia, 121
saippuaa, 6 uns. mausteita. (S
paahd. kahvilla S8.70).
NORCON Regm\
3485 Cotc des Nciges RA
M O N T R E A L , QUE.
DR. ROMAN PNIEWSKI
-Monivuotinen praktiikka Euroopan huomatuimmLssa sairaaloissa
ERIKOISALANA slsustaudlt, naisten, lasten ja venenset taudit:
\ Nielurisat leikataan; uudella menetelmällä kivuttomasti -
ilman veren vuotoa.
, Vastaanottotunnit: Kello 3—8 ip.
3537 PARK AVE. PUH, HArbbur 7623 Montreal, Qoe. 1
MARXIN KOKONAISARVIOINTI
HEINESTA MYÖNTEINEN
- On helppo -tuntea vastenmielisyyttä
sellaista, huomautusta: kohtaan • kuin
viimemainittu, mutta eiko.se tule-he-vemmaksi.;
kun ajatellaan, etta se on
esitetty nom: 100^vuotta sitten? Eikö
vastenmielisyyden pitäisi pikemmin
kaantya .niitä kohtaan.; jotka huoli-
,matta',siita :kehityksesta, joka on. ta-;
pahtunutHeinen jälkeen, eivät ker--
taakaan ' ole päässeet.. n u n : -pitkälle
kuin hän ja; jotka vielä käyttä'klis-heita,
jotka:eivat-oleellisesti eroa tässä;
siteeratusta !:,,.,:::•„:-.,..:
• 'Huolimatta;,-kaikista kauhukuvitel-;
mistaan kommunismilla oh -viimeiseen
asti omalaatuinen • lumousvoima häneen;
vetovoima, jota. hänen atsehsä.
oli .vaikea käsittää.
;:Ystävyys Marxin kanssa oli, tapausten
kehityttyä.- kylmenny*- huoma-t-tavasti.
mutta Marx lähetti jatkuvasti
tervehdyksiä kuolemansairaalle: runoilijalle.
..Mikaan; ei muuttanut • Marxin
kokonaisarviointia Heinestä. työväenluokan
vallankumouksellisena runoilijana.
; .Hemen - mukana vallankumous tuli
runouteen,; ja - m m myöhään - k u in
marraskuussa 1885 hän ennusti: T i i -
levaisuus ^kuuluu, kommunLsteille! :
LoppU;
SYDÄMELLISET ONNITTELUMIVIE
VERA JÄ EINO
JOHNSONILLE
I heidän 25'Vuotishääpäivänsä johdosta
I allamainituilta sukulaisilta ja ystävM
M r . E a r l Johnson Mr. j a mrs. W. May
Mrs. Olga Johnson j a V i l h o , - M r . ja mrs. W..Gruns:e.':
P o r t A r t h t i r , Oht.
M r . j a mrs; O. K a n t o l a/
Port A r t h u r , Ont.
M r . j a mrs. J . S t r a t t o n ,
Winnipeg, M a n .
M r . j a m r s . V . J a r v i s ja
Mummu
M r . j a mrs. P . Rinne
M r . j a mrs. L . R i n n e
M r . j a mrs. O. Peltonen
M r . j a mrs. O. Hytönen
M r . j a mrs. J . M a y
M r . j a m r s . P. Mertanen
M r . j a mrs. E . Pirttmen
Mr. j a mrs. W .-Ahonen
Mr. j a mrs. J . Latva
Mrs. Martha Böhm ja
W i l b e r t
Mrs. Jokinen
Mrs. Alhqvist
Mrs. Kuosmanen
Mrs. Hämäläinen
Mrs. Baer
Mrs. A r v o Lahimen
==, -.'"<ii>MMininimM|tMMnirMMMMMfimiiiiiitMiniMii)TtHMMniritiMiiMHiiiitrnii^
Kl I T OS
jtishääpäivämme johdosti
lahjasta, kukista ja kaikista herkuista ja jiiomiita
Kiitos teille sukulaiset, jotka ette voineet sucpur^j-^'
tä kaukaa.
VERA JA EINO JOHNSON
Toronto, Ontario' ' '''-^"^
itfnrHfiiininiiN ( i n « « « i m i i 4 i i i i M m n i i t u « i * ( " > ' - - '
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 15, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1948-04-15 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus480415 |
Description
| Title | 1948-04-15-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Torstaina, huhtik. 15 p. — Thursday, April ^'"Jyy^0jm|gjj||
uusintaesitys
Port Artliurissa
Mitä Henry Wallace
läki Italiassa?
M.
m-
' t
sr
Toisin kuin monet muut p«liUi-kot,
Henry H'allace matkuitti Eurooppaan
nälidakseen it^, minkälainen
lilanne ulkomailla vallit,
see. Hän kavi Italiassa, Palestiinassa/
Neuvostoliitossa, Kiinassa
ja muissa maLssa ennen kolman-
' nen puolueen perustamista. Allaoleva
;on lyhennelmä hänen New
Yorkissa Amerikan italialaisille pitämästään
puheesta:
Mina sanoin ctla; Rooma oJi lamaannuttava.
Mjliei sanoin kuvaamaton
välimatka rikkaiden verrattoman
ylellisyyden Ja joukkojen köyhyyden.
Välillä, lamaannutti meita
..r-ltaikkem enimmän.. Hienoi.':sa liikkeissä
j a kahviloissa voi rahalla ostaa
mitä hyvänsä; j a Rooman tyolai.skort-ieleissa
oli paljon .sellaista, ininka
raha olisi voinut parantaa.
Trastcvercssa ja Tlbortino.s.sa muia
nkln ' sellaista inhiinilli.sta kar.s'imys-ta
mita on miltei mahdoton sanoin
' kuvata . •
K u n muia kuulia, cUa valtiodcparl-mantu
lopettaa Italian •kan.san avustamisen,
Jas vaalitulok-set, eivät tyydytä
sita, niin mieleeni tuli Tiborti-nossa
sijaitseva pieni huone, mistä
-minä loysm äidin ja kahdeksan la.sta,
lukeutuen siihen plenivsylilap.si. M i nun
mieleeni tuli yksi .sänky, pieni
käymälä j a äidin, kertomus viidestä
' 'muusta lapsestaan — jotka ovat kuolleet.
Onko se mahdollista, etta mc
lakkaamme avu.stamajsta -tata per-
-hetta vain sen vuoksi jos perheen päa
ääne.stäa .sosialisteja tai kommunis-
' teja? Sita meidän virkailijaimmc
ovat sanoneet i
Italiassa ollessani loin pikaisen
«mutta hyvin valaisevan silmäyksen
Italian maatalouteen, tehdessäni päivän
ke.stäncen matkan Roomasta
maaseudulle. .
- . Siellä myös, kuten kaupunkien työväen
kortteleissakin, minä näin haaskausta.
Minä nain karisan ja maan
käyttämättömiä m:a h d o l l i suuk.sia.
• Siellä hyviä miehiä ja naisia pidätti
Ina j a C h a r l i e Mackie
AI ma ja; P i r k k o K u 1 m a l a
V i l h o j a Ol^fa V i r en
A n t o n Laari
E. Lcmpola
H. Marks
H c h i i r j a Eino H a r j u .•
F i i n a j a J . T e r h o •
E l m a j a J o h n Lähde
Toivo Niemi
Jenny j a Otto Leinonen
Irene j a O l a v i A i to
konte^lhs*.ui.tami.'x*n. puute, vajanainen
:kouluutu.s j.a Icodaalmen Järjestelmä
mika on maan eteläosassa vieläkin
näkyvämpi kuin .siellä mis-sa minä
viorrailijiv Italia Ur.ntsee traktoreita
eika tykkejä.
. Italian maatalouden .tuola.'^to työtuntia
kohti on peloittavap alhainen.
l!aL'an. rnaanvUjelijät tarvit.scr
vat apua j a tarvit.sevat .sitä kipeästi,
mutta Cl •..scllai.sta -apua^ mita annetaan
:meidan nykyisen ; suuntamme
pcrasteella.
'.Mina tiedän rnita maa voi tuottaa
kun Inhimillinen voima ja tiede panr
naan tosLssaan työ.skcntclemaän, ja
I rninua ayrmi.styttaa nähdä mahdolli-
.suuksien haa-skaamista, olkoon .se sitten
Italian feodaali-scÄsa osassa, arabi
a laricssa Palcstiinas.sa, . Klinas-sa,
Perässä täi Chilc.s,sa. lovalaincn i a r -
mari luottaa ainakin 20 kertaa enemmän
maissia työtuntia kohti kuin italialainen
maanviljelijä ; .:. .
.Jos. meila kiinnostaa maailman
kaasojen avu.staminen, niin meidän
täytyy ratkaista Italian maanviljelijäin
ja: maatyöläisten probleemeja.
Italla.ssa on miltei 9,000,000 ihmistä
maatalouden palveluksessa. Niistä on
1,800,000 mezzadrla — tarkoittaa
vuokravlljely.sjärjestelmaä mi.ssä vuokraaja
mak.saa vi.ssin prosentin sadostaan.
Mezzadrlt ovat paljon huonommassa
asemassa kuin ovat meidän
•'sharccroppciimme" etelässä. Mez-zadrin
maanomistajalta saama maa
el ole yhdessä paikassa, vaan kuten
keskiaikana, se on hajaallaan pienisi:
fiä palasissa.
: Mezzadrln tulee antaa maan omistajalle
60 prosenttia tuotannostaan,
mutta hänen ^ täytyy itse hankkia y l i
puolen kaikLsta tarvikkei-staan lukeutuen
tähän työkalut ja siemenet —
sekä luonnollisesti työvoiman kokonaisuudessaan.
Italian jols.sakln o-slssa
on vielä välittäjä maanomistajan
j a mezzadrin välillä ja tallaLsis-sa
tapauksissa italialainen ."sharecrop-per"
fmezzadri) ei saa edes 40 prosenttia
tuotteistaan.
OSUUSTOIMINTALIIKE
Parahin Jussi!
LakluMiikeutta
rajoitetaan
Filippiineillä
Manila. ,— y A L N r — Filippiineillä
on raiojcettu vakavasti lakko-oikeut-
, . . ta Manilan ylioikeuden paatoksen pe-esitcttyjen
toivomusten mukaise.sti on | "^^^^ ' I '^'^'^^^^ ajatasten hallitsijat ovat aset- ; rusteella. Tuo paatos valtuuttaa teol-naytelmakomitea
päättänyt, etta nay.
telma esitetään uudelleen huhtikuun
21 päivana
Port Arthur. — "Syysrornan.s.sin"
esitys sai taallaosakseen yleisön jaka- .
mattoman suosion ja monelta taholta i ^^""^''^^ katsahtavat taaksepäin, ei
Tata kirjoiteitaesiia Jiincsf.\at W>r.
Äcr-V Co-op of N f A - Onianon vuo.si-kokouJcset.
jarjesiykses-sa 23. M i i cr
aika n e n u a i a a n ! Kun monet ola-
! Tana vuonna johtokuntamme paatti
.: jcutsua kaivosiyöunion varaprc^iden-
; un-. Rc-id Pyjbinsomn : puhujaksi ko-kouk-
seemmei Valitettavasti han on
.joutunut, .kuten tiedät, sanoisinko
j i:an.sainväh.sen :• huomion kohteeksi;,
l i a n on. jjidatettyna Torontossa. Ga-rnelkein
neljannessata .siit.a kuin poh- | taneet kyscenalai-seksi onKo han ha- t lisuusoikeudet kieltämään lakot "sillä
joi-sen c-di.stysmieliset työläiset ry n- luttii yhdysvaltalainen vierailija. '
tyivat kirjoittamaan Justoriaa omalla
En^-iTtlna ohvat haalimme istuma- ! luomuksellaan - peru.namalla o.su.us.
Me allamainittti ystävät ja toverit
toivotamme
Einarille
onnea j^^^^^
pnivänsä johdosta.
Rayi Jean j a L e m p i B r o i j e r E l h j a K . V i l en
L y y h j a T o i v o L i t m an
M a r t h a j a J . Mäki.
E.sther j a H e n r y Väisänen
A n n i j a F r a n k Aaltonen
A u n e j a Paavo Lähde ja
Guy
Mancii j a P. P a r k k o n en
Huj^o j a V i e n o W i l l i a ms
A i n o j a P a u l V a h l e ra
Isak Palomäki
L a i l a j a O t to K o t i la
L y y l i ja J . .Hormisto
Sohfia ja. O. Lehto j a T o i n i Lovisa Kolehmainen
M i m m ie j a U n o H a r j u
L i n d a j a U n o V i r t a n e n .
K a t r i ja. V i l h o L i t m an
H i l d a j a H e n r y Carlson
H i l j a ja W : C o r a n s on
Vieno ja V e i k k o E l Imen
E e v a j a J . W a t r i ck
K a i s a j a M a t t i Oksanen
Fanni ja L a i i r i Ritvanen
S h c i l a j a Tauno V i r en
M a r t h a Lampinen
TORONTO. ONTARIO
Taimi j a U r h o Pykälä Elina j a Yrjö Saarela
E l l i j a H a r o l d B e r g l u n d Martha j a Oscar P.Gltönen,
Ida j a K a l l e Rytkönen Edith j a V i l l e Jokelaa
M a r g r i d . Elisa, ja Y r jö Ronn Maria, j a E m i l Parker
Herman Parjcer
BUFFALO. N. Yi
Eemeli j a I n k e r i Räsänen
E. j a E . Katistinen
Saima j a G . L o ng
S a i m i j a T o i v o Salo
M r . j a mrs. L i n d e n
M r . j a mrs. Pihlajamäki
Huhtikuun 18 päivänä 1948
St. Catharines Ontario
K I I T O S *
Sydämelliset kiitokseni^ St. Catharincsin. Toronton ja
BHjialonystävillCi kun tulitte ::yllättäcti juhlimaan syn-:
lymäpäivääni niin monilukuisena, tuoden tullessanne illan
tarjoilun ja kallisarvoiset lahjat muistoksi.
Erikoinen kiitos illan emännille ja isännille -.'aivoistanne.
Säilyköön ystävyys keskuudessamme.
St. Catharines •
EINAR BROIJER
Ontario..:
paikat täynnä vjimcista tilaa myöten
ja monien, jotka oiLsivat halunneet
nahda näytelmän, oli pakko kääntyä
takaisin ovelta. Nyt. on .siis..kaikilla
tilaisuus tämän näytelmän näkemiseen
ja kuulemiseen, jotkut ovat
uhanneet .saapua esitykseen toisen
kerran. .• •• .
Näytelmän esitys sujui crikoi.sen
jou.stavasti "ja monet . hauskat koh-:
tauk.sct saivat ylei.son puhkeamaan
raikuvaan nauruun j a suosionosoituksiin
esityksen edelleen jatkues.sa.Mutta
oh pa naytelma.s.sa .sellaisiakin kohtauksia,
jotlta saattoivat kyyneleen
joidenkin katsojien .silmäkulmaan.
Kuulin monien äitien sanovan, etta
las.5a nayielmas.sä on jotakin oppimista
nuorille tytöillekin. Katsokaa
tarkemmin ilmoituksLsta ta.ssa leTldcsv.
.sa ja paikkakunnalla.
Talla kertaa ei myyda lippuja etukäteen,
joten jokainen voi astaa lip-pun.
sa ovella. Niiden hinta on 60
.senttiä.
Tayttakaa viela kerran haalimme
aariaan myöten — ja sita suuremmalla,
syliä ko.ska tasta uusintaesityk-
.sesta saadut tulot käytetään laulu- ja
soittopaviljongm rakentamiseen P u -
naLseen puistoon, jo.ssa tulevana kesänä
pidetään taman piirin suuret
miLshkki-, urheilu, ja ohuustoiminta-jt^
hlat. Saapukaa siis joukolla tähän
uu.sintaesityksccn! — Komitean jäsen.
• • .Mezzadrlt tarvitsevat ja vaativat
entista voima,kkaammin Italian maatalouden
todellista reformia. He voivat
olettaa, etta on erikoisen hyvä
kun Amerlka auttaa Italian monopoleja,
mutta .se ei .saa heitä äänestä-maan
silla t a i a l l a mitä valtlodepart-mentti
haluaa heidän äänestävän.
Eivätkä • l i i o in bracclantit — maata-louspaivatyolaiset
— äänestä sen vähempää
kuin sellaista ohjelmaa, m i kä
parantaa heidän asemaan.sa. He
kultivoivat maalta pois olevan omistajan
maata, he työskentelevät.sesonkiaikoina,
heidän palkkansa ovat pienet.
Heillä ei olo minkäänlaisia t a keita
— ei. kodista tai siltä, missä,
milloin ja kenen hyväksi he työskentelevät.
;•
"KOMMUNISTIVAARA"
-Puhuessaan' Italian "kommunisti--
vaaran", propagandasta, Wallace
osoitti, etta - Italian - kan-sa vaatii perusteellisia
taloudellisia reformeja,
mltkft' olisi pitänyt jo: kauan sitten
toteuttaa.
Kommunisteja on Euroopa.ssa sanoi
han — miljoonia kommunisteja. Mc
Voimme joko liittyä laanlumusvoimiin.
kuvatcssainme heita babaaieiksi, raakalaisiksi,
Kremlin asiamiehiksi ja
demokratian hävittäjiksi, tai mc.
voimme jarkuntyä vahan ja tunnustaa,
etta he ovat kommunisteja sik-si;
kun he ovat va.syneet odottamaan s i la,
jottn heidän omat taantumuk.selli-
.seiisa antavat heille vapauden :muru-.
.sia ja huojennusta- iänikuisista feo-'
daalisisLa menettelymuodoista.
.Jas me omaksumme ensin mainitun
katsantokannan; han .selitti, että
kommunistit ovat pahoja ihmisiä, jotka
haluavat tuhota mcidat, silloin
meidän-taytyy hyväksyä ja kannattaa
Trumanin oppia j a meidän täytyy
seurata sita ;scn.,loogilliseen loppuun.
Tämä loppu on sota . . , Minä en
tykkaa siita suunnasta, v Se ei ole
minun mielestäni jarkevaa.
- H a n sanoi Yhdysvaltain kahden
puolueen ohjelman kehittävän sisäl-.
lissotaa. Italiassa, silla Amerikan nykyinen;
hallitus on enemmän kiintynyt
monopolien voittoihin kum Amerikan
tai Italian kansan: hyvinvointiin.
«laupan.
Meidän osuuskauppamme on kestänyt
lujana edi.siy.smielisten järjestönä.
l a p a i . s t e n mm hyvät kuin huonotkin
ajat seka työväenliikkeen .SLsaiset taistelut.
Se on o l l u t mahdollista ainoastaan
.sen k a u t t a , etta .silla on. oilut
luja .sydän, j o k a muodostuu jäsenistön
uskolll.suude.sta. Mina kohotan hattuani
rivijäsenillemme.
. yuosikokouk.sct ovat ja.senistön palvia,
jolloin paatetaan tulevan vuoden
toiminnasta. . Nai.s.sa kokouksis,sa on
ja.senistolla» .lopullinen paato.svalta
kaiken yläpuolella.- . :
Olen. aina murehtinut siilu miten
vuo.sikokouk.semme v o i t a i s i in muodo.s-:
taa kiinno.-Mavammiksi. ja.senis-.ollern-me,.
onkoLSCstikm.. uusille- jäsenille.
, Viranoma;.^"ten päättäessä a.siasta on
rneillc ilmoitettu union taholta; etta
mc saamme, varmasti union puhujan
kokouksiimmc; Kaiken todennakoi-
•sj-yden mukaan- tulee union kansainvälinen
edustaja B i l ! ' Kennedy olemaan
kunniavieraamme . Tama Sud-buryn
..seudulta saapunut skotlanti-lais-
canadalainen. on ollut union mies
siita lahtien kuin ..han työskenteli
Skotlannin hiilikaivannoissa ja osuustoiminnan.
- kannattaja siita alkaen
kuin han -juoksi aitiasa a.sioilla osuus-kaupas.
sa.. Han on kykenevä vangitun
johtajansa cdastaja .puhujana.
S:ten .saavutamme;. Ju.ssi,. 23.. osuus-loiminnalli.
sen vir.stantolpan. Edes-;
.samme on pilviset ja myrskyiset päivät.
Mutta tulevai-suus kajastaa kirkkaana
ja .suurenmoisena.
Veljc]li.sesti,-Jim.Te.ster. Educational
Director.VVorkers' Co-op.
aikaa kun työriitoja selvitetään".
Fjlippiinem hallitus on presidentti
Manuel Roxa-sin johdolla käynyt työ-vaenva-
staista kampanjaa jo pitkän
aikaa. Filippiinem työväestöjen; kongressin
johtaja Manuel Joven murhattiin
oikeistolaisten toimesta tämän
vuoden alassa. Roxas on lopettanut
kaikki sotarikosoikcusjutut, ^oita nostettiin
Japanin avustajia vastaan. S a manaikaisesti
on Roxasm sisäministeri
luvannut • 12,500 dollarin palkkion
talonpoikaisjarjeston johtajan Luis
Tarucm paaista. Hukbalahap talonpoikain
jarjcsto teki sodan aikana voimakkainta
vastarintaa, japanilaisille
valloittajille.
OSUUSTOIMINTAPAKINAA
- Tilintarkastajat ahertavat parhaillaan
tilikirjojen . kimpus.=:a- ja pian
saamme tietaa- miten asiamme - ovat
edistyneet kuluneen tilikauden aikana.
Koska vuosikokouk-setpidetaaii
piakkoin on : nyt korkea aika .harkita
mmkalaatuLsia toimmta-suunmtelmia
esitetään kokouksille-. Ennen kaikkea
on kuitenkin.pääteltävä, etta jokainen
jascn osallistuu kokouk.siin.
. Viime .vuosien aikana on .osanotto
o.suuskunlamme kokouksiin ollut Inan
laimea, etenkin maa.seudulla sijaitsevien
- sivumyymälöiden k o k o uksiin
nähden. Joillakin seuduin ei ole voi-.
CU naita kokouksia pitaa, koska paikalle
ei ole saapunut-edes sima määr
i n jflsenia, etta olisi voitu valita
tarpeelliset kokoustoimitsijat. Moinen
tilanne ei voi j a t k u a kauan a i - i . .Osuustoiminta ei. ole yksinomaan
heuttamatta vakavia seurauksia... j kaupallista toimintaa, eikä se hyödytä
Meillä on lyhyen toimmtakautem,- ! ympäristöään ainoastaan .kaupallise.s-geis.
sa. joissa on, useita suurliikkeitä,
eivät osuu.skaupat ole. n im merkityksellisiä
hintojen kontrolloinnissa koska
suurliikkeiden välinen kilpailu yk-
.sisiaanpitaa hintatason jossain määrin-
kontrolli.s.sa:.'
-Minua voidaan syyttää asioiden vääristelystä
ja-joku VOI epailla mmua
lausuntoni todenperäisyyttä tassa hinta-
asiassa. Mutta JOS näette vaivan
pistäytyä johonkin maaseudulla . s i jaitsevaan,
yksityiskauppaan, joka on
tarpeeksi eristettynä kaikista suurliikkeistä
.tai, osuuskaupoista," n i in varsin
helposti- voitte paasta selville harjoitetusta
hmtaki-skonnasta kun. vertailette
maaseudun hintoja kaupunkien
hintoihin.. :
me aikana ollut kaksi esimerkkiä .suta
mihin se johtaa kun paikallinen väestö
laiminlyö velvollisuutensa omaa l i i kettään
-- kohtaan. 'Westfortissa jä
Hurkettis.sa. oh samanlainen tilanne
ja-.se johti kummankin sivumyymälän
sulkemiseen. Osuustoiminnalliset y r i tykset
menestyvät .ainoastaan .siina
tapauksessa, etta .jäsenet käsittävät
vcl.vollisuutcn.sa.omaa liikettään kohtaan
ja toimivat sen hyväksi.
On kyllä -totta, /etta,'farmiseudulla
asuvien on huomattavasti -vaikeampi
o.sallistua kokouksiin kum kaupungeissa
asuvien jäsenten. Pitkät matkat
ovat usein syynä siihen, etta c l
tule .lähdetyksi kokoukseen, r Mutta
asialla on myöskin toinenkin puoli,
jota fa.rmiscudulla .asuvien ci pitaisi
unohtaa. Jos kokouksiin osallistuu a i noastaan.
kaupunkilaisia mm kuka i l maisee
maaseutuväestön toivomukset
ja tarpeet. Johtokuntaan valitaan
myöskin kauptinkilai.sia,; jotka eivät
kä.sitd maaseutulaisten; toivomuksia,
josta onluonnolli.sena seurauksena
maaseutulaisten tyytymättömyys.
Edelleen on viela oras asia. jota en
VOI vaitiollcntsivuuttaa. Sc on hintakysymys,
johon maaseutulaisten p i täisi
kimiiitlaa- paljon-enemmän huo-^
miota ,,kuiH tahan mennessä.; Jos
maaseutulaiset - jaavat .yksityiskauppi-aiden
armoille nilii merkitsee se var-.
inasti hintojen kohoamista. Kaupun-sa
mielessä. Osuustoiminta .on kansanliikettä,
jonka merkitys ei saa r a joittua,
oston ja myynnin, ahtaaseen
pakkopaitaan, vaikka sitäkään puolta
ei saa unohtaa oman onnensa nojaan.
Osuustoiminnan, tarkoituksena on
myöskin jäsenistönsä kasvattaminen
j a - kehittäminen' yhteiskunnallisissa
asioLssa—7 sellaisissa kum ovat korkeat
hinnat, äskeinen rautateiden r a h t i maksujen
korottaminen, . kunnalliset
asiat ja monet muut, jotka ovat eri
paikkakuntien väestön elintärkeitä
asioita. Puolivuosi- j a vuosikokouksi.s'-
sa Cl ole :.tarpeeksi aikaa niista.keskustelemista
varten j a j os niita ajan
puutteen takia käsiteltäisiin -perin-pintapuolisesti
j a hätäisesti ,er se olisi
tarpeeksi asiallista j a kunnostavaa.
SiitJi .syysl,a esitänkin, etta jokaisella
paikkakunnalla, jossa sijaitsee osuuskuntamme
haarahikkcila, ryhdyttäisiin
paikallisen väestön toimesta. jar-.
jcstamaan k e s k u s t e 1 u kokouksia.
Osuuskuntamme valistuskomitca- olisi,
valmis avustamaan naiden kokouksien:
onnistumisessa parhaansa mukaan
kun sille ilmoitetaan tarpeeksi ajoissa
niiden pitämisestä. . - •;
Millahan paikkakunnalla pidetään
ensimmäinen tämänlaatuinen kokous?.
International osuusliikkeen;
- valistuskomitcan puolcsla:
Wm. Laine.
Hallitus ei korota
sotaveteraanien
peruseläkettä
. Ottawa. — Huolimatta aseiden edustajien-
ja veteraanijärjestöjen vasta-laaseista,
on hallitus.kieltäytynyt tekemästä
mitaan muutoksia työkyvyttömien
sotaveteraanien peruseläkkeeseen,
mika - on $87.50 kuukaudessa
Vaikeimmissa- haavoittumistapauksis-
.sa maksetaan erikoiseläke, mikä kohottaa
eläkkeen maaran korkeimmas-.
.sa tapauksessa $116.60;
Canadan Legiona on vaatinut, että
peruseläke pitaisi olla $93.75 kuukau-.
des.sa ja Veteraanijärjestöjen yhdistys
on vaatinut ;sita kohotettavaksi 100
dollariin. • Veteraaniasiain ministerin
Milton F.-Greggin-lausunto, ettei hallitus
suostu korottamaan- peruseläkettä,
sai; aikaan myrskyn parlamentin
alahuoneessa. , . . •
C S J : N PORT ARTHURifj
ÖMston aaytteUiit «sUtäväl uusintana näyielmäs
"SYYSROMANSSI M
KESKIV., HUHTIK. 21 P:NÄ
KEIXO 8.30 ILLALLA-SISJKANPAASV
50c
Paperityöläisten paikka-konferenssi
Torontossa
Sault Ste. Marie, Ont.—-Ontarion
ja Mamtoban 17 paperimassa, sulfIitti
ja paperityöläisten umon edustajat
kokoontuvat Torontossa huhtikuun 24
p: nä keskustelemaan uudesta palkka-ohjelmasta.
Täällä saatujen tietojen
mukaan näiden unioiden edustajien
pitäisi ryhtyä sitten huhtikuun 28: päivänä
neuvottelemaan työnantajien
kanssa uudesta palkkasopimuksesta.
Nykyiset sopimukset päättyvät toukokuun
l p :nä. .
Valtiopetossyyte
kumottiin
Waslungton. — Yhdysvaltain oikeus-virasto
on luopunut valtiopetossyyt-teesta
Constance Drexelia vastaan.
Hanta- .syytettiin siitä; että han oli sodan
aikana puhunut Saksan radioon.
Oikeusviraston ilmoituksen mukaan
on miss Drexelin suhteen.tehty laajo-<
j a tutkimuksia ulkomailla ja havaittu,
"etteivät hänen radiopuheensa olleet
luonteeltaan pohittisia". .
Ranskalainen sanomalehtimies
sai lähdön
Tshekkoslovakiasta
Praha. — Parisilaisen Le Monde-lehden
täkäläinen kirjeenvaihtaja
Georges Penchonier ilmoitti saaneensa
Tshekkoslovakian hallitukselta
määräyksen poistua maasta;
Jo aikaisemmin maarasi Tshekkoslovakian
hallitus brittiläisen Alec
Gollett-niiniscn kirjeenvaihtajan poistumaan-
maasta.
Tulipalo Sylvaniten
kultakaivoksessa
K>rkland .Lake. Sylvamten kultakaivoksella
syttyi tiistaina tulipalo
2.750 jalan tasanteella. Heti kun palo
huomattiin .annettiin miehille merkki
pyrkiä pois kaivoksesta ja n i in saatiin
145 kaivosmiestä turvaan.
•: Tulipalon sanotaan alkaneen silloin
kuin vanhoja timpereitä poistett
i in kaivoksesta ja uusia pantiin t i lalle.
Ensi peljattiin, etta tuli voisi
ulottua aina läheiseen Toburnin kaivokseen
j a sinne lähetettiin varoitus.
Sylvaniterkaivoksen johtaja K. C.
Gray sanoi, ettei - miesten tarvitse
mennä kaivokseen sammuttamana paloa,
vaan antaa sen Itse sammua, sillä
palo on vain n i i n pienellä alueella, ettei
se voi levitä laajalle. ; -
Kokouk.seen . meiicc- - tdustaj-a r
puskasmgista, ; Thoro!dis'a, ity]
basta, Iroquois FalLsslia. Smoo-i^
Fallsista, Sault Ste. Mariesa,.^
Francesista, Kenprasta. MarrJäj
ta ja Red Rockista.
Mikäli tiedetaan, lähettää'Q'.;»,
in unio edustajansa souraamaia j
kousta.. - .Paperitehtaiden työluj
uniot- ovat viime vuö.sina yiifj^
saada -paperityöläisten palkat yi'
lählpltain samalle tasolle. }^
vuosia sitten.oli 12- j a .iD:sent^
Quebecin ja Ontarion paperityöij
tuntipalkoissa, mutta -tuo eroav
on nykyään, vain kolme senttii
raspalkka Quebecin paperiteh:iia-nykyään
8T senttiä tunnilta, iia
useimmissa Ontarion tehtaissa s
90 senttiä tunnilta. Quebecin
tajat tutkivat Ontarion ja-.MäEi'
unioiden.palkkaohjelmaa. ryhty
sen perusteella neuvottelemaan :t
antajain kanssa Quebecissa. ::'
Kaikki palkkakonferenssiin
tuvat - uniot kuuluvat Inte:
Brotherhood of Pulp and Sulphia
•Papermill \Vorkers nimiseen päj
jestoon.-
Heinrich Heine ja kommunismi
Kirj. Eric Danielsen
Henry Wallaeen äiti
on kuollut
Dcsmoincs. — Mrs. May WaHace.
Henry AVallacen aiti kuoli taalla
maanantaina pitkällisen .;;sairauden
jälkeen 80-\-uotiaana.
Yksi kuolleen,nxrs. WaUacen lapsista
on;Ottawassa, nimittäin mrs. R u th
\Vijkman. Ruotsin Ganadan-mmiste-r
in vaimo.
Fordin autohinnat
kohoavat
Detro»t —. Fordin taliolta on ilmoitettu,
etta ensi vuoden mallisten
Ford-; Mercury- ja Lincoln-autojen,
hinnat kohoavat korkeiden tyo- ja
t arvikekustannusten - takia.
Paljastaa jänkkien
ja brittien
politiikan Triestessa
. Lontoo. —; Jugoslavian hallituksen
ilmoitetaan lähettäneen nootit Y l i - '
dj'svaIloiUe ,ja Bntanmalle, syyttäen
näiden maiden -Triesten politiikan
tarkoituksen olevan levottomuuksien;
sym-iyttamisen.,voidakseen• sen varjolla
• pidentää miehitystään; : - v
rautatietunneli
on Simploq tunneli Italian j a Sveitsin
välillä. .Sen pituus on 12.45 mailia.
Jatkoa. •
Runoilijatoimmtansa v a r h aisem-massa-
valheessa han on romanttisen
.tradition;; vaikutuksen alainen. Hänen
• yksinkertaiset.V epäakateemiset
runonsa: rakentuvat m.m. Arnhemin
ja Breianon kuuluisalle kansanlau^
lukokoelmalle - P o j a n ; ihmesarvi".
Mutta han -oli Menhaarassa::oleva, romantikko,
han ajautui yh romantii--
kan perinteiden rajojen, selvästi rear
lismiin.ja taistelusatiiriin.
- . H a n oli- tunteillaan, sidottuna vanhaan
maailmaan, mutta järjellään ja
logiikallaan, selvästi ,naki työväenluokan
valta-aseman välttämättömyyden
j a samalla kommunismin oikeutuksen..
Mutta han ei -ilman muuta voinut
mennä mukaan kommunistiseen, l i i k keeseen;
Han; piti kommunismin johtajia
:-suurma loogikkoina, parhaim^
pma niista. jotka ovat lähteneet-Hegelin,
koulusta; .ja he. ovat epailemätr.
ta Saksan parhaita paita j a tarmokT
kaimpia luonteita... Nämä 'vallanku-mouksen
tohtorit j a . heidän^ vannou-;
tuneet oppilaansa- ovat Saksan ainoita
niiehia. joissa on-,elamaa".. Mutta hän
pelkäsi kai n i i t a . j Q i ta voiiim-'nimittää:,
huonoiksi kommumsteiksi,-: s a moinkuin
,han satiirisessa runossaan.
'•Att-a :TroH". oli -pilkannut huonoja
tendenssikynaihjoita, jotka vain pani-^
vat poliittisia; paatoksia säkeistöiksi.
Puoluemiesta;- kirjaimellisessa - mer-:
kityksessa .:hanesta : ei koskaan tullut,
mutta olisi; vaarin, siltä päätellä, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-15-04
