Vapaus, July 12, 1929

              Sivu 2 Perjantaina, heinäk. 12 p;nä—Friday, Jttly 12 No. 163 — 1929
V A P A U S Ostaria. kaUckKA. «osastai- ja a:i2SräupBä jaklapÄTjaa- ;
•« tka P o « OfSt» DafartaMst. Ooa»», a» MäcDoMldiD hallitas ja Intia
s. C . M 3 L .
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA f / i £ k n . t « J . B. TK-TOUrif-K. A. P A I V I Ö . i VaJlankumouksfelliEen liikkeen kas-
TILACSHLMfAr:
1 UM, t ik. tZiSO. S k i . I1.T5 ja 1 Uc- — yiidr»»»!"'^»!» (a Sooae*» l e k :
: 1 Hu tiJIO. 9 ttM. 3 kk. ViXt ja 1 kk. t l - M .
- mtt—xu • Intiassa huolestuttaa yhä enem-
! män Englannin imperialisteja. V a i -
I notoimenpjteet vallankumouksellista
« ^ a . - ! - ^ ka»"1§S"'^''*k!J:^- -^»^^^«^^ vastaan eivät o i . päättyneet.
i l I I ..i. - •n^m^ic.-A^ k«ta. t»» » k « - ^ . - Sra»T~iif o"Jr<« JEtHl; ^ j a t k u v a t yhä.
5^iJ;:SL.;aii'T^^ Jo MacDonaldin hallituksen ole-
IMtcänääUst SAc U i t a , «X« balsa kanaa. — Ta«;-iuTa»»iuj;»«i > i l a o t ^ « » t n » r » o »aa«it. j maSSaolon ensipäivinä B U O n t e t t Un
kaksi huomattavaa oikeusjuttua, jot­ka
antavat valaistusta sekä luokka­taistelun
kärjistymistä itsessään In
k « t . .
UttcutUvt XoMsakiata «takätacs.
Ithleta uoUaiaa ilaaotuteii yliäl a l k koMtariaaa
0«ar>I . i r « t J i i - « »>e«. 7tc p « .oJ. «cJi. K . B « » O cha». f « i.«ati«., TS.. T l - V a p - a
to I M M K ««iTartraai aM^iaa ansaf <k« F l n eU '»»»le ia Ca»a<la.
l a . M l . «jaot. U J b » . aa. « » t « » M « W a a i . « » bri«e.e<««. ki7j.<uka. . . < U t . « li£ik.«JwiuH.
•Mi.&.intili BiaalQ: J. V . KAK-HAgTO. Oikk/ M » b . t u i a.
T.m<Scm KA«&«a: H . » » * » 3». »a«k.7 fi.'I<]ic» • t > « l " » »«- ^ ^
V ^ a d a . fcMttori: Lik«ir fcöJdtac »7 L - . . . St. P o i e l i - « " » ^ P o * « « t e = B"» » • S«<a.«7, OM
kä yrityksestä kumota väkivaltai­sesti
Intian kuninltaan valta. As­tuessaan
oikeussaliin huusivat nämä
nälästä ja taudeitta raihnautuneet
syytetyt: "Alas imperialismi!"
"Eläköön vallankumous!"
Kaikilla syytetyillä oli takin rin­tapielessä,
punainen merkki, jossa
oli sirppi ja vasara. Syytetyt lähet­tivät
MacDonaldille sähkösanoman,
jossa he vaativat Intian työtäteke-tiassa
että myöskin MacDonaldin \ viä vastaan tähdätyn lainlaaifinnan
Gastonian pyövelit riemuitsevat
Yhdy^allain kommunistipuolueen päivälehti Daily Worker oli äsken
yhden päivän ilmestymättä varojen puutteen lakia. Seköe oli nostattanut
riemun Gastonian kkaappiittaalliis^tiieenn keskuudessa. UDaaiillyy YwoorrkKeer Kkiirrjj ottaa
siitä seuraavaa:
Jos Gastonia Daily Gazetten toimitussivu ilmaisee myllyparoonien
ja niiden apurien mielialaa, kuten se varmasti ilmaisee, on kiintoisin ju­tunaihe
siinä kaupungissa ollut viime viikon lopulla se seikka, että Dai y
Worker jäi ilmestymättä v.k. 28 p. Gazetle julkaisee riemuissaan Daily
Workerin rahavetbomukscn ja huomauttaa sen johdosta:
'Tä»^ä se on Daily Workerin tilaajilleen lähettämä vetoomus
osottaen sitä epätoivoJsta pulaa, missä se on pdatesaaan tappion
/liutisosastOBsaan, missä se kertoo "tulisen ristin" polttamisesta lak-koljfoten
telttasiirtolaB lähellä, kertoo Gazette myöskin kuinka syyttäjät
t vielä kiireessä touhussa "todistuksia kokoilemassa" vangittuina ole-
._lakonjoktajia vastaan, ja samalla lehti ilmottaa, että oikeuskuulustelu
'raahdolHsesti tapahtuu heinäkuun loppMpuplella. Juttu päättyy huomaut-ljam
«lla Daily Workerin ilmestymisen keskeytymisestä:
"Kaupungisea on suurta kiintoisuutta hra-ättänyt uutinen, että
Daily Worker, kommunistilehti, joka tukee Gastonian johtajia ja
järjestäjiä, oli pakotettu jättämään ilmestymättä yhden numeronsa
varojen puutteessa. Sanomalehti ilmotti lauantain numerossaan, että
ellei enemmän varoja tule, on sen lakattava ilmestymästä kokonaan.
Lehti vetoo kiihkeästi maan työläisiin ja kehottaa kutakin lahjotta-jnaan
yhden päivän palkan kommunistisen Daily Workerin 850,-
000:n rahastoon,"
Daily Wörkerih yhden numeron ilmestymättömyys on siinä määrin
vaikuttanut myllyparoonien lehtipahasen toimittajan mieleen, että se
siitä nainitsee-vielä toimitusuutisessaankin seuraavalla tavalla:
•'Daily WQrker, kommunistilehti, joka tukee vankilassa mur-hiasta
syytettyinä olevain asiaa, vetöo kiihkeästi rahaa saadakseen,
yoidaksee^^ tulla päivän pari,vielä toimeen. Tämä lehti on nähtä­västi
viim^ haukkomassa. Sen luhistuessa häipyy myöskjii
olemattomiin paljon rähjäystä, joka sen asiaa auttoi."
' Niin riemuitsee Gastonian Giizctte sen johdosta, jonka se luulottelee
Daily Workerin "luhistumiseksi". Puhuessamme työväenvihollisista ja
niistä pyöveleistä fa lynkkaajista, joita etelän myllyparoonien palveluk-sessa
on, havaitsee Gazette sen suunnattoman vaikutuksen, mikä Daily
Workerilla6nlyöläiston keskuudessa. Kun se sanoo, että Daily Worke-rin
ilmestymättä jääminen poistaisi paljon "rähjäämistä", joka "auttoi
paljon aen asiaa", tarkoMaa lehti, että, ilman Daily Workeria olisi hei-pompaa
öuorittaa hävityskamppailuja työväenlupkkaa vastaan.
Työnteettäjälitokka tietää liian hyvin komm^unistisen päivälehden
merkityksen luokkataistelussa. Ne tietävät, että Daily Workerin palsioilla
annettu julkfeuu8,jbk^ leveni y l i maailman, sai aikaan miljoonien
työläisten mielenosotukset jokaisessa maassa Saccon ja Vanzettin puolesta.
He myöskin tietäyätj maailman työläisten syvät rivit, jotka vieläkim ovat
järkytettyjä amerikalaista valtaluökkaa vastaan sen johdosta, että Sacco
ja Vanzettikatalasti piinattiin ja murhattiin, tulevat toimimaan vieläkin
hiin päättävällä tavalla, että pyövelin käsi pysähtyy, jos ne tutustuvat
tosiasioihin tässä jutussa. Ja ne tietävät, että Daily Worker, niin kauan
•kuinse.on olemassa, tulee nämä tosiasiat tiedottamaan.
• Gastonia Gazette riemiiitsee Daily Warkerin vastuksista. Työläisten
©h'havaittava Daily Workerin merkitys luokkataistelussa, on kokoonnut­tava
.^eh ympärilielsitä tujcemaan.ja pantava Gastonian Gazette ja muut
-myllyparoonien kynäprostituutit vääntämään suunsa toiseen malliin.
hallituksen osuudelta Intian alista­m
i s e n Englannin vallan alle ja
vallankumouksellisen liikkeen tukah­duttamisessa
Intiassa.
Oikeus tuomitsi elinkautiseen van­keuteen
kaksi Intian vailankumouk-äellista,
jotka joitakin kuukausia
sitten heittivät pjommin Intian lakia-iaativan
kokouksen istuntosaliin.
Yksityinen terrori ei ole todellisen
vallankumousmiehen tie. Intian val-lankunioakselliset,
jotka ryhtyivät
ajamaan Intian riippumattomuus-asiaa
pommit käsissä, alkavat näh­tävästi
jo itsekin ymmärtää, että
vain vallankumouksellisen joukko­liikkeen
avulla voidaan kukistaa
Englannin imperialismin valta In­tiassa.
Kuultuaan tuomion, huusi­vat
tuomitut "Eläköön proletaarinen
vallankumous!"
Samana päivänä. Jolloin päättyi
näitä vallankumouksellisia vastaan
nostetun jutun käsittely, alkoi Mee-rutissa
oikeusjuttu Intian vallanku­mouksellisen
työväenliikkeen 31 toi­mihenkilöä
vastaan. Näitä syyta-tään
yhteydestä Kommunistiseen In-tematsionaleen,
työläisten ja talon­poikain
puolueen järjeistämisestä se-muuttamista.-
Työväenpuolueen vaa­liohjelmassa
puhuttiin "Intian itse-määräämisikoeudesta".
"Työväen­hallitus"
on vallassa, mutta silti
Meerutissa syytettyjon penkillä In­tian
työväenluokan parhaat edus­tajat.
Britannian imperialismin kol­mas
puolue — työväenpuolue —
on vastuussa Meerutissa käsiteltä­västä
oikeusjutusta.
' meidän kaikin keinoin pyrittävä^ ei
lainoastean Lumber WoÄerin jäse-inien,
mutt« kaikkiin järjestöihin l u -
lieutuvien, eri Iqeliä puhuvien ja
! vieläpä järjestymättömien työläisten
i keskuuteen on meidän velvollisuu-itemme
toverillisen yiteistunteen e l -
nut uusia muotoja. Lakkolaket ^ t - j n t ^ i n e n ja '^^^''^J^^J^;^^^
tävät poliittisia vaatimuksia- He | onnistumma
vaativat 6,00» erotetun työläisen | tnottajaluokan taWemaen - teol-takaisinottamista.
vallankumouksel-; lisen vapauten aamu.
lisen ammattOiiton ja t.hdaskomi-i Thomas Hill branch^ kirjuri,
teain tunnustamista. (Branchm leima.^
' Eino tekisi hyvin ja vertaUisi nyt
Adam Miettinen, fflmoin haotapobeen
hautausmaalla, hyvin valikoituin sa<^
noin. Runon lausiä toveritar Rikkonen
Vallankumouksellisen läton J o J ^ t o j ^ ^ ^ - - ^ - . - . ^ — g ^ . ^ ^ ^ ^ ^ j^y^^k-asteella.,
on työläisten käsissä. Taistelu on!
eiirtynyt Korkeammalle asieeu*., ^ fcäjtitkö taon velvollisuuden?, . „ „ rr. ^
Tähän asti «n taistelu käynyt P*»- gu^V^Uako työläisten k^kuudes-i t^^^\P^°J"^^«"«- ^^^^^J. f
{ - f c o c r i r S a T i RnmViavM» " ' • ^ V . » . . » " — . j -w-_ ^ svnt.vnvt Suomessa Virtaalla mn-n-tovenllmen
yhteistunne.
korkeammalle
ää-asiassa
vain itsessään Bombayssa,
mutta nyt on lakkoja puhjennut jo
kaukaisemmissakin teollisuuskeskuk­sissa.
Talonpoikaiston perusjoukot eivät
ote vielä liittyneet taisteluun, mutta
jo on havaittu joitakin merkkejä
talonpoikain esiintymisistä ei aino­astaan
verotusta vastaan, vaan
myöskin suoranaisesti tilanharroja
vastaan.
Intiassa on parhaillaan kehitty-voimakkaita
vallankumous-symSäH
kantaan työmaalla. Teitkö
ja laulua esittivät miaksst Karhp ja
Kanerro. Tämän jälkeen aflrai seppe­leiden
laskeminen aiiun kannelle.
Joita oli saapuEut Wlmrtonin, N. j .
tcvereilta. Van Ettenin, N. Y. taimi-korttrilta
sekä paikallisten tovereitten
ja Clubin seppeleet. Hautaussaattue-
•vieraita oli saapunut aina naapuriva)-
tioist» saakka. Tämmöinen osanotto
ja myötätunto vainajaa Ja hänen su­kulaisiaan
kohtaan todistaa sitä. että
tov. Tyrkkö on ollut rehellinan ja us­kollinen
palvelija työväen liikkeelle
ylesnsä, mutta eritt&in^in kommnnis-
Työväenpuolue ei suojele yhtään
huonommin kuin konservatiivitkaan:™^^, . • . . .
Britannian imperialismin etuja, '^»«'«^"»ta, j a Britannian imperialis-
Bombayssa jatkuu edelleenkin kuto-^n» «Dtanut ^ työväenpiiplueen
matyöläisten yleislakko, joka alkoi tehtäväksi tämän Inkkeen fukahdut-huhtikuun
26 päivänä. Bombayn
työläiskaupunginosa on muuttunut
sotilasleiriksi. Poliisit suojelevat l a -
konrikkureita. Vangitsemisia tapah­tuu
joka päivä. Intian kansallisen
porvariston johtajat tarjoavat apu­aan
lakkolaisten nujertamiseksi. Be-fönhistineh
ammattiliitto on esiin­tynyt
aina lakon puhkeamisesta asti
sitä vastaan ja värvää lakonrikku-reita.
Mutta sittenkään ei kutomatyö-läisten
vallankumouksellinen liitto
ole murtunut, vaan taistelu jatkuu
edelleankin. Lisäksi lakko on sää­tämisen.
Intiassa tunnetaan hjrvin,
mikä MacDonald todellisuudessa on.
Vieläpä Intian kansallinen porva-tiatokin
pitää häntä vain iraperia-iismin
lakeijana.
Vallankumoukseilisten pulakausi­en
ail^na voimistuttavat taantu­muksen
iskut joukkojen vallanku­mouksellisuutta.
Karkoitukset ja
linnatuomiot eivät voi pysähdyttää
vallankumouksellista liikettä. Ne
auttavat vain työväenpuolueen im­perialistisen
olemuksen paljastamis­ta
Englannin proletariaatia silmis­sä.
AVOIN KIRJE EINO KOIVISTOLLE Y.M. I. W. W:N JÄSENILLE
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^
Jay Lovestone asktui Komintern vastaan Amerikan puo­lueen
kysymyksessä. Hän tahtoi osoltaa, että hän ön suUrempi poten-taatti
kuin kuimouksellisen proletariaatin maailmanpuolue, Komintern.
Ja niin toistui taaskin sama näytelmä kuin on tapahtunut ennenkin sel­laisten
ainesten manöövereissä tie johti pois Kominternista kokonaan.
Kuten lehdessämme julkaistusta puolueen johdon lausunnosta selviää,
on Lovestone erotettu puolueesta. Samoin on erotettu tov. Wolfe puolueen
poliittisen komitean jäsenyydeltä. Tov. Wölfe nimittäin seuraili Love-stonea
Kominternin päätöstä vastaan ja esitteli poliittisen komitean is­tunnossa
vielä sitä suuntaa puolustelevia mielipiteitä.
Daily Worker lausuu Lovestonen suunnasta "Kaksi linjaa" nimisessä
kirjotuksessaan m.ni. seuraavaa:
"Jay Lovestonen seuraama poliittinen linja, mikä johti uhmaamaan
puoluekuria^ ja hänen erottamiseensj^ Amerikan Yhdysvaltain Kommu­nistipuolueesta
(yksimielisellä päätöksellä toy. Wolfen ainoata ääntä vas­taan),
kuuluu osana siihen yleiseen pyrkimy^suuntaan, mikä on tullut
esiin viime kautena Kommunistisen Internationalen puolueissa, ja, jota
kuudes maailmankongressi nimitti oikeistovaaraksi.", ^
Tämän jälkeen kehottaa lehti jokaista puolueen jäsentä tutustumaan
tarkoin ja analysoimaan Jay Lovestonen poliittisen linjan kulkua. Leh-dissämme
julkaistuista asiakirjoista tämä selville käy. Niiden viimeisim­pänä
huippuna olivat Lovestonen omat kaapelisanomat, jotka puolueen
johto on julkaissut. Niistä kävi selville, että hän oli kertakaikkiaan päät­tänyt
ryhtyä puoluetta pirstomaan, koska hän jakeli ohjeita m.m. omai-suuskysymyksissä
sekä muissa.
• Puolue on hänet nyt erottanut.
Puolue jatkaa tarmokkaasti työtÄän voimiensa eheyttämiseksi. Sen
johdosta lausuu Daily Worker edellämainitussa kirjotuksessaan:
"Puolueen jäsenistön on nyt innokkaammin kuin koskaan ennen
käytävä käsiksi käytännöUbeen työhön. Tätä tarkotusta varten on välttä­mättä
vahvistettava ja parannettava puoluekoneistoa, jota mennyt ryhmä-kuntaisuus
heikonsi ja pirstoi, on myöskin kartutettava puloueen varal­lista
tilaa, mikä niinikään joutui heikoksi ryhmätaistelujen seurauksena,
on luotava läheisempi poliittinen yhteys piirien ja keskuksen välille,
puolueen elämä on jälleen yhdistettävä, — Tov,
Olen havainnut kirjoituksesi Ind.
^!}. 149, missä kerrot asioista ja
toiminnoista otsikolla "Vähäsen se­lostusta
Port Arthurin metsätyölöis-ten
kokouksesta". Tämän kirjoituk­sen
yhteydessä tuon esiin muutamia
tosiasioita, joiden perusteella j a nii­hin
nojautuen voimme vetää yksi­mielisen
johtopäätöksen, että mai­nittu
kirjoituks^i on erheellinen,
että se sisältää suuren määrää vää­ristelyä,
joukkotoiminnan ja ^tae-määräysvallan
halveksimista sekä
tietämättömyyttä oman järjastösi
kauan voiniassa olleista päätöksistä.
Tulemme näkemään, että kirjoituk­sesi
otsikoksi paljon paremmin so­pisi
"Vähäsen sekoitusta", sillä sitä
se., todellisuudessa .on. v Mielest&ni
täytyy olla korkealle kehittynyt vää-ristelyinto
jos mielii Einoa piitata
ja aika ahkerasti siinä "juusataan"
haukkumataitoakin, ajattelematta
mitä silläkin saavutetaan j a mihin
se johtaa. Mutta yhden seikan se
eittämättpmästi paljastaa, nimittäin
sen, että Einokin on jo jotain op­pinut
Arthurin valkokaulus-teölli-suusunionisteilta,
jotka kyynelsil­min
ja kymmenin palstamäärin I n -
dustrialistissa ruikuttaen ja säälien
surevat pienten japparien tukalaa
asemaa, koettaen keksiä keinoja mi­ten
heidät voisi pelastaa, ne onnet­tomat,
kun ovat aiVan mielipiteit­tensä
takia niin pieniksi, kesken
kasvaneiksi jääneet. Älä sano heitä
jappareiksi, älä riistäjiksi tai väli­käsiksi,
nousevaksi luokaksi, joka
muodostaa rintaman puutavara, se
on, paperipuuteollisuudessa työläisen
ja suurien yhtymien välillä. Älä
tosiaankaan "solvaa" heitä, s.o. pu-^
hu heidän todellisesta elinkeinos­taan!
Jätä se ja sensijaan kerro
koko maailmalle, että koko maail­man
teollisuusunio on nyt löytänsrt
varman perustan, kulmakiven, jolle
se nojautuu, nim. japparismin, joka
Canadassa on löytänyt suotuisan ke­hitykselleen
sopivan maaperän;
siellä se nousee ja paisuu kuin Nur­mijärvi.
On siis siitä saatu nurkka-kivi,
maailman teollisuusunionismille
parhainta rakennusainetta, sitä
kannattaa kehua, sille makeilla ja
hoosianna kiitosvirret veisata. E i ­köhän
ole selvintä Einollekin ottaa
esimerkiksi "Isän vanhimman po­jan"
hartaassa mielessä viritetyt
huokaukset japparien tykö, tarkoi­tan
että kaatua heti eikä kallistella,
joksi menettelysi työläisten edus­tajana
näyttäytyy metsätyöläisen
näkökannalta katsoen. Ajatella, et­tä
joku ryhtyy toimenpiteisiin, jon­ka
lähcisempänä päämääränä on
metsätyöläisten, alla kuoleman lin­jan
olevien olosuhteiden ja suurim­man,
huutavimman kurjuuden pois­taminen
noiden työläisten ominta­keisen,
itsenäisen, yhtenäisen ja
oman valintansa mukaisen toiinin-nan
kautta, johon toimintaan si­nunkin
koko tarmollasi olisi tullut
osaa ottaa, sillä sitä edellyttää sen­kin
järjestön päätös, johon kuulut,
niin sinä kuitenkin rikoit järjestösi
päätöksen, kuten myöhemmin tu­lemme
näkemään ja sensijaan aloit
aiheettomasti ' parjata Tuomaalaa
Industrialistissa. Koko kirjoituksesi
uhkuu valheita ja vääristelyjä, joka
paljastaa tarkoituksesi epäedullisuu­den
metsätyöläisille, jota he eivät
tietenkään tule unohtamaan. K i r -
jotuksessasi et voi olla niinpaljon
rehellinen, iettä ilmottaisit valitsi­joillesi-
kaupunkiin saa\'uttuasi men­neesi
masiinakokoukseen, joka pi­dettiin
Branchissa, sensijaan että
olisit mennyt edustajakokoukseen.
johon sinut oli nimenomaan valittu.
Yläpuolelle joukon tahtoa asetit
oman härkäpäisyytesi. Myönnän
taaskin, että olet • ottanut oppia
joukkotahtoa hylkivistä järjestö-virkamiehistä,
heidän vaikutuksensa
sinuun paljastuu menettelytavoista­si,
jossa joukkojen asla saa pak­susti
palttua. Mitä ajattelette mie­hestä,
joka bn joukkokokouksessa
ottanut' vastaan ehdokkuuden jouk­koa
edustamaan, jotka kaikki ovat
työläisiä, mutta saavuttuaan kau­punkiin
unohtaa asian, menee omil­le
teilleen masinoimaan asiaa vas­taan,
jota hän on lähtenyt joukko­jen,
määräämänä ja evästämänä
edustamaan? Niin mitä te työläi­set,
jotka työskentelette metsissä
mitä epäinhii[nillisempien olojen ym­päröimänä,
ajattelette edustajasta,
joka noin helposti unohtaa teidät,
— pidättekö hänen tekoaan oikeana,
kuten hän itse näyttää pitävän?
Peittääkseen oman todella rikollisen
menettelynsä ryhtyy E. K. soimaa­maan
Tiiomaalaa sellaisesta, että
Tuomaalan toimenpide joukkoedus-tajakokouksen
aikaansaamiseksi jou­kon
etujen tehoisaksi puoltamiseksi
työnantajien etuja vastaan oli Tuo­maalan
taholta rikollista menette­lyä,
ja jatkaa, että Tuomaala koetti
haalia I. W. W:n jäseniäkin samaan
joukkoedustajakokoukseen. Minusta
nähden jos kerran löytyy metsissä,
sillä työalalla työskentelevä I. W.
W:n jäsen, niin ei se edellytä hän­tä
kieltäytymään ottamasta tehok­kaimmalla
tavalla osaa työ- j a olo­suhteiden
korjaamiseen, sillä jokai­nen
työläinen, joka käsittää aseman­sa
olevan jatkuvan työskentelyn
metsissä, ei suinkaan näe mitään
pahaa siinä, että pyrittäisiin olosuh­teita
sielläkin korjaamaan j a mitä
tulee toimintaan asian hyväksi ja
edistämistarkotukseen, siinä ei voi
työläisiltä määräys- ja päätösvaltaa
viedä joku pieni kaupunkilaisklikki,
jonka hommia metsätyöläisten tulisi
aina epäillä, sillä osa sen tähän­astisia
edesottamisia on jo metsä­työläisten
tiedossa. Se että Tuo­maala
työskentelee metsätyöläisten
olosuhteiden parantamispuuhissa ny­kyään
Thunder Bayn piirissä, Ont.,
ansaitsee metsätyöläisten puolueet­toman
tunnustuksen j a jakamatto­man
kannatuksen. Enempi vaan sel­laista
ja senmukaista innostusta.
Itse meidän on taaskin tartuttava
asioihimme käsiksi joukkona, joka
on ainoa oikeutettu taistelunkin sat­tuessa
— enemmistöpäätöksellä hy­väksymään
haluamansa järjestön.
— Minä en ole halukas vaikeasti
vastattavilla epämieluisilla kysy­myksillä
pahottamaan kenenkään
mieltä, enkä itse tähteni sitä tekisi­kään,
mutta tiedän että moni muu,
joka luki E. Koiviston "selostuk­sen"
kysyi itseltään: miksi E. otti
ehdokkuuden vastaan? Eikö hän
tuolla teollaan käsittänjrt tukevansa
Tuomaalan "rikollisuutta"? Miksi
tieten tahtoen ryhtyy "rikoskump­paniksi"
—- suotta pilaamaan mai­nettaan?
Eino ei olisi huomannut mitään
mainita tileistä eikä "rikoHllisesta
edustajakokouksen kokoonhaalimi-sesta",
jos klikki valkokauluksisia
"teoUisuusunipnisteja", joita hän
edusti masiinakokouksen päätöksen
mukaisesti (vaikka metsätyöläisiä
alkujaan oli edustamaan lähtenyt)
olisi päässyt voitolle; vaata sitte
kun tuo voimasuhde hänelle selvisi
juolahti hänen mieleensä tilit ja
Tuomaalan rikpllisnns.
Industrialistin kirjottelijain peri­aate
varsinkin viime aikoina on ol­lut:
paljon syyttelyä j a vähää tai
ei ollenkaan todistelua, mutta sen­sijaan
tavatonta vääristelyä. Nuo
"kirjailijat" uskovat, että työläiset
eivät itse mitään tajua ja että mitä
vahvempaa heille syöttää sitä täy-demmästä
se käy. Sellaiseen tekoon
ei tämän kirj ottaja ai jo tehdä i t ­seään
syylliseksi, siksi tuoa tässä,
esiin todistukset, jotka ovat luote­tut
ja edelleen kumoamattomat.
Alempana esitettyyn tokumenttiin
nojautuen me näemme miten E.
Koiviston syytökset Tuomaalaa vas­taan
sinkoavatkin takaisin häntä i t ­seään
kohden tehden hänestä kak­sinkerroin
rikollisen. Kyseessäoleva
asiakirja on julaistu Industrialistis­sa
No. 108 V. 1927. Se käsitH
kolmatta palstaa. On siis liian pitkä
kokonaan julkaista enkä pidä sel­laista
tarpeellisenakaan, yaan pidän
riittävänä sitä, että vain «en avulla
£ . K:n päälleen asettamat asiat
asettaa alkuperäiseen asentoonsa,
jaloilleen, kuten ne kuuluvaakin. —
Muuten" kyseessäoleva tokumentti
vahvistaa -virallisen eron yhteistoi­minnasta
L. W. I. U . of C:n kans­sa,
joka yhteistoiminta lopetettiin
lokakuussa 1926, jolloin L W. W:llä
oli huomattava jäsenluku Thunder
Bayn piirissä, jonka se lakon seu­rauksena
oli saavuttanut — myö­hemmällä
vedetään päivänvaloon
virkailijain mustia tekoja, jolloin
jäsenmäärä hupenee olemattomiin,
joudutaan turvautumaan sekalais­ten
ainesten j a yhdistysten apuun,
joiden vaikutus on näjrttäynyt mitä
turmiollisemmaksi, vaikkakin saatu
iaineellinen avustus on ollut huomat­tava,
joista seurauksena työmaatoi-mintaan
suhtautuminen n.k. Branc-hin
taholta on ollut kielteistä ja
£.ix elpjT
joka. kuten parakmfista näkyy, on
välttämätön edellytys tuottajaluokan
vapautuniiseksi. Käsitän toimintasi
päinvastaiseksi samalla kun se on
joukkojen itsemääräämisoikeuden
halveksimista. Sillä tavalla ainoas­taan
voidaan edustaa järjestöä, jota
työnaatkjat kiihkeaati Taittavat kaa-aattavaBs*.
Jo tämä seikka on va­kuutena
työläisille, että he oVat ol­leet
täysin oikbassa kieltäytyessään
kannattajnasta samaa järjestöä
työnantajien kanssa.
Toivoen jatkuvaa innostusta tais­teluun
luokka- j a työmaatoiminnan
puolesta metaätyöläistovereille. .
Otto Stone.
I T( l i n j i r D i i i i n i isia j
Ket^klertneelle lähtee
S. J . Toronton osaston näyttämön
osa henkilökuntaa heiiläk.. 20 p.
ympäri Ontarion, esittäen kahta
kappaletta. Bnsimäisenä suurta
suosiota saavuttaneen operetin
•i^M.^talaisruhtinatar", jossa hur­maava
musiikki ja kauniit tanssit
ja keveä huumori pitää varmasti
katsojat hilpeällä mielellä. Toisena
kappaleena tulee suuri vallanku-mousnäytelmä,
nimeltä " Vallanku-moushäät".
Tuo mahtava näytelmä
on kirjotettu Ranskan vallankumo­uksen
ajoilta ja kuvaa sitä jätti­läismäistä
kansan nousua mikä sil­loin
puhkesi Ranskassa valtavana
vyörynä ja kukisti keisarivallan.
Jokaiselle itsestään lienee tunnettua
nuo suuret historialliset tapahtumat.
Jokainen tietysti rientää katsomaan
näitä torontolaisten toverien esityk­siä.
Lähemmin tuonnempana . V a ­pauden
ilmotuksiBta. Osa tuloista
menee uuden haalin rahaston hy­väksi.
— ?.
Eri paMabm^
Wilkes Barre, Pa.
U. S. A.
cn syntynyt Suomessa Virtaalla, vixjn-na
1877, sj-yakuim 25 p:nä, ollen
siis kuoUesaan vähän yli viidenkym­menen
vanha, jättäen jSlkeensä vai­mon,
tyttären ja pojan, jotka asu­vat
tätä nykyä täällä, sekä kolme vel­jeä
ja yhden siskon, ynnä laajan s u ­kulais
ja tuttavapiirin Suomessa, tääl­lä
ja Canadassa. Tov. Tyrkki oli tul­lut
tähän maahan "vuonna 1902, siis
ollen tässä maassa ja Canadasa y h ­teensä
27 vuotta. Sosialistiseen llik-kaeseen
hän yhtjä vuonna 1915, ollen
sen liikkeen mukana rehellisesti aina
siihen saakka kun puolueen hajaan­nus
tapahtui, sen jälkeen hän sUrtyi
vasemmistolaisten mukana pois, <dlett
sen Jälkeen kommunistisen puolueen
rehellinen kannattaja, sympatiseerae-ja
Ja jäsen. Täällä Yhdysvaltain puo­lella
on T3?rkkö toiminut vasemmisto-lähtien
asiamiehenäkin. kuten Tove­rin
ja Eteenpäin, nauttien suurta
myötätuntoa sanotun toverilehden t a ­holta.
Keveät mullat kaatuneen to­verimme
haudalle. Lepää rauhassa s i ­nä.
Joka olet kunnollisesti toimlaiK;
maailman köyhälistölilkkeen mukana!
Jos Joku canadalatoen toveri halu­aisi
kirjoittaa, tai Jos Jallain (disi j o ­tain
vanhoja siteitä toveri TyrkatJ
kanssa, niin \sopil kirjoittaa seuraaval­la
osoitteella hänen leskelieeh: Mrs.
Ida Tyrkkö, 15 South Sherman St.,
WllkesBarre, Pa. ,U. S. A.
Canadalaisille tovereille luokkater-vehdyksellä
Ossian Siniluoto,
195 South Hancock St., -Virilkes-
Earre, Pa.
MUISTA MAISTA
"POLIITTINEN ASEISTARIISU­MINEN"
Kaamean ja äkkinäisen kuoleman
joutui täällä canadalaisillekin hyvin
tunnettu taustelutoveri Alex Tyrkkö.
Onnettomuus tapahtui t.k. 3 päivänä
noin kello 10 aamulla, "'Loree No. 4
shaftissa, Plymounth, Pa. Mainitsema­ni
kaivos kuuluu Hudson hiiliyhtiölle.
Samalla kertaa ja samassa paikassa
loukkaantui hyvin vaarallisesti Matti
Kangas, ollen häneltä Jalka poikki, u -
seammasta paikasta. Kangas on tätä
kirjoittaessa WilkesBarren kaupun­gin
sairaalassa, mutta on mahdotto-
^ ..^ . ^ , , , . muus sanoa hänestä, kuinka pian hän
työtaistelun uhatessa on riennetty ,pajanee.
selittämään työläisille, ^ kuinka nyt Toisten suomalaisten työtoverien
on voimasuhteet heille'^ epäedulliset
parannuksien saavuttamiseksi ja
tuodaan esiin mahdollinen häviö a i ­van
kuin sellainenkin mahdollisuus
vielä näissä olosuhteissa voisi olla
ja löytyä. Kenen etujen mukaisia
ja ketä hyödyttäviä'ovat moiset pu­heet
j a selitykset, on selvä ja sel­vänä
sitä pitävät metsätyöläisetkin.
Joukkovaisto näyttää taaskin olevan
oikeassa, kieltämällä kannatuksensa
se todistaa sen. — Mutta minähän
olin unohtaa koko todistukseni, jo­hon
tarkoitukseen ylempänä maini­tun
tokuraentin loppuosaa tulen
käyttämään. Näin kuuluu tuo koh­ta
tuosta uudistetusta päätöksestä:
"Ja niinkanan kuin acioiden suhteen
ei «anottavaa käännettä tuocsa jär-jestöua
tapahdu, me kieltäydymme
siihen asti olemasta virallisessa yh­teydessä
L. W. L U. of C:n'kanssa,
jos jäsenistömBie' et toisin päätä."
Mutta jäsenistö (sikäli kuin siitä
jälestä noiden aikojen voi puhetta­kaan
olla) ei ole toisin päättänyt
eikä sen koommin tietääkseni koko
kysymystä käsitellyt, se yhä on sa­malla
kannalla joka sillä on ollut
lokakuuhun mennessä, ensisyksynä
kolme vuotta. Nyt Einolle ei jää
muuta mahdollisuutta kuin väittää
"Hautainäen union" menetelleen
myöhemmin samalla tavalla. Tässä
tapauksessa juttu papin tyttärestä
sopii vertaukseksi mainiosti: sen
kun minä olisin saanut omistaa, es­teenä
ei ollut muuta kuin "hän" oli
tehnyt päätöksen ja jyrkän, kiel­täytyä
huolimasta minua, joten mi­nä
myöhemmin tein päätöksen, et­ten
liioin välitä hänestä. Eino kai
käsittää kuinka suuri merkitys tuol­la
myöhemmin tehdyllä päätöksellä
on. Mutta minä jatkan lainaustani
tuosta tokumentista, sen loppuun
asti siitä mihin keskeytin. Näin sii­nä
sanotaan: "Mitä taas tulee y h ­teisymmärrykseen
työmaalla, niin
Heinäkuussa kokoontuu niin kut­suttu
"poliittinen aseistariisumis-konferenssi",
jossa tulee olemaan
esillä kysymys Reinin alueen puh­distamisesta
liitto valtojen sotajou­koista
j a siitä, mille valtiolle kuu­luu
Saarin ki-vihiilialue. Tämän y h ­teydessä
pidetään mahdollisena, et­tä
Saksan ja Ranskan pankkiirit
sekä teollisuudenharjoittajat tulevat
kannattamaan sitä, että Saarin alu­een
kaivokset luovutetaan eräälle
kansainväliselle yhtymälle, jossa
suurin osuus oh ranskalaisella pää­omalla.
Sanomalehtien edustajille oti Sak­san
ulkoministeri Stresemann lausu­nut,
että hän tulee jyrkästi vastus­tamaan
Puolan osallistumista "po­liittiseen
aseistariisumiskonferens-siin".
'
SE PILSUDSKILAINEN VALTIO­VARAIN
HOITO
kertomuksien mukaan (vaikka hekään
eivät olleet juuri siinä paikassa työssä,
missä Tyrkkö toverinsa kanssa-työs­kenteli,
mutta kumminkin olivat heitä
molempia auttamassa pois. Ja useat
heistä ovat samaisessa paikassa joita­kin
päiviä työskennelleetkin, joten hei­dän
kertomuksiin tästä onnettomasta
työpaikasta täytyy uskoa) oimetto-
•muus. Joka riisti joukostamme yhden
kunnon kansalaisen Ja toverin, tapah­tui
seuraavasti:
Sanotussa kaivannossa vlepi ura­kalla
kahta tunnelia eräs Bcrantonilal-nen
urakoitsija, mutta kun tunnelit
tulivat niin pitkiksi, että tuli huono
ilma paikkaan, niin komppanian oli
pakko viettää "relsinki" seuraavaan
hiilisuoneen saakka, että ilma tunne­lissa
paranisi. Kun "relsinki" pi^hkesi
hilUsuoneen, niin oli siellä paksu suo­ni
Ja sitä paitsi paljon ermen"keevin-nyttä"
hiiltä, samoin vanhoja "pUa-reita".
Hiili täytyi saada pois tieltä Ja
oli toverit T^kkö ja Kangas sitä
"pääkkäilemässä reLsinkiin", kun van­ha
"pUari" kaatui yhtäkkiä Tyrkön
pääUe tappaen hänet silmänräpäykses­sä
Ja Kangas siinä samassa Jäi hiili.-
läjän alle, mutta kumminkin niinkin
hyväUä onnella, että ei menettänyt
henkeään. Toiset suomalaiset Jotka
työskentelivät tunnelissa, komennet-tun
heti auttamaan ulos hillika.san
aile hautautuneita tovereitaan ja otti
heiltä hyvän kaksi tuntia fermenkuln
onnettomat mammonan uhrit saatiin
pois hiiliröykkiöstä. Kaikki merkit
viittaavat siihen, että tov. Tyrkkö on
kuollut silmänräjteyksessä, sillä hän
oli niin pahoin ruhjoutunut.
Toveri Alex Tyrkkö saatettiin vii­meiseen
leposijaansa WilkesBarren
kaupungin hautausmaalle lauantaina
tk. 6 läivänä ja oli hänellä suurin
hautajaissaattue, mitä WilkesÖarren
suomalaisten keskuudessa on koskaan
tapahtunut, huolimatta sUtä, vaikka
suomalaisia on täältä matkustanut
Puolan entistä finanssiministieriä
Tshehovitshiä vastaan nostetun j u ­tun
johdosta suoritetut tutkimukset
ovat päättyneet. Tshehovitshiä vas­taan
nostettiin oikeusjuttu sen joh­dosta,
että hän oli ylittänyt valtio-budj"
ettia 560 miljoonalla slotylla,
tehden tämän siten, ettei parlament­ti
tietänyt asiasta mitään. Pilsuds-k
i , joka kieltäytyi esiintymästä to­distajana
tässä jutussa, ön lähettä­nyt
ylioikeudelle kirjeen. Tässä kir­jeessään
Pilsudski lausuu, että hän
piti ensimäistä parlamenttia "täy­sin
rappeutuneena ja kelvottomana
ratkaisemaan tärkeitä valtiollisia ky-symyksi?
j a siksi häh ei sallinut,
että budjetin ylittäminen olisi jä­tetty
parlamentin vahvistettavaksi.
Tämän yhteydessä Pilsudski merkit­see,
ettei uusi parlamentti ole yh­tään
parempi kuin edellinenkään.
Pilsudski kielsi Bartelia j a Tsheho­vitshiä
esittämästä budjetin ylittä­mistä
parlamentin vahvistettavaksi
sillä perusteella, että parlamentia
kanssa voi olla yhteydessä vain hän,
joka oli silloin pääministerinä. Pil->
sudski tunnustaa, ettei hän kiin­nittänyt
huomiota lain rikkomisiin.
Niistä 8 miljoonasta slotysta, jotka,
kuten arvellaan, hallitus käytti vaa­likamppailun
suorittamiseen, kulutti
Tshehovitsh 5 miljoonaa slotya P i l -
sudskin antaman määräyksen mu­kaan.
huonojen työsuhteitten takia muualle.
Olemme sita mieltä, että siihen onjSunipuheen vainajan kotona piti tov.
PUOLAN MAATYÖLÄISTEN
VOITTO
Palkat nousevat 50 prosentilla
Ravoruskin kihlakunnassa Puolas­sa
ollut maatyöläisten j a päivätöis­sä
käyvien talonpoikain lakko, joka
käsitti 23 kylää, on päättynyt. Kak­si
kuukautta kestäneen lakon jäl­keen
ovat lakkolaiset saavuttaneet
miltei 50 prosentin palkankoroitnk-sen
ja sen, että työnantajien on
ollut pakko tunnustaa maatyöläis­ten
ammatillinen järjestS.
— EnU saksalaitten professori on
keksinyt uuden keinon, jonka avul­la
voidaan saada varmnadella sel-
-viUe ihmisten sukulaisuus.