Vapaus, October 14, 1927

              2 Perjantaina, lokakuun 14 p;na—I^TL, uct.
VAPAUS
. saoznalaisen tySväestSo aiooa SSnenkapnattaJa,
i l m e s t y y Sudbnryssa, Ont., maanantaina, tiistaina, kes­k
i v i i k k o n a , torstaina j a perjantaina-
T o i m i t t a j a t :
S. G. N e i l , T . N . Carlson, B- Tenhunen, R. Pehkonen.
S ^ i s t e r e d at the Post O f f i c e Department, Ottawa,
m Mcond class matter. /
V A P A U S (Liberty)
The only organ o f F i n n i s h Workers i n Canada. Pub^
lished in Sndbury, Ont., every Monday, Tnejday, W e d -
nesday, Thnrsday and F r i d a y.
Ie:
T I L A U S H I N N A T :
' 1 vk. $4.60, 6 kk- $2,59, 3 kk. $1.75 j a 1 kk. $1.00.
Yhdysvaltoihin j a Suomeen sekä muualla idkomail-
1 vk- $6.00, 6 kk. $3.50, 3 kk, $2.00 j a 1 kk. $1.00.
- I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotnkset $1.00 k e r t a , $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
, Syntymäilmotukset $4.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $».00 kerta. >
Knölemariamotukset $2.00 kerta, $50c li^äTrakPU
kiltoalauseelta tai muistovärsyltä. ^.
^ Halutaantiedot j a osoteilmotokset 60c kerta. $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien j a flmotusakenttuurien on. v a a -
Mlittaessa, lähetettävä ilmotashinta etukäteen.
; Tilauksia, j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähetvämään,
0«itsi asiamiesten, j o i l l a on takaukset.
e..' . ' ; -^i—^ '. —. •'':
Lehteenaijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
Viimeistään kello 12 ilmestymispäivän edellisenä a r k i ­päivänä.
'
Vapauden toimiius: Liberty Building, 33 Lorne Street
Puhelin 536W.
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lorne Street.
Puhelin 1038.
Fostiosote: Box 69, Sudbury, O n t a r i o / C a n a d a.
y.m.,; jotka nimiltävät vallan 'perusteitten laajentami­seksi'
vallan luovuttamista kansan mitattomalle vähem­mistölle,
porvaristolle, riistäjille.
Ainoastaan neuvostovalta voi olla luja, ainoastaan
se voi kestää myrskyisimnaät hetket, ainoastaan sellai­nen
valta voi turvata vallankumouksen pysyvän, laajan
kehityksen, puolueitten rauhallisen taistelun neuvosto­jen
sisällä.
"Valta neuvostoille" merkitsee koko vanhan valtio­koneiston
perinpohjaista uudistamisia, tämän virka­koneiston,
joka jarruttaa kaikkea kansanvaltaista, tä­män
koneiston poistamista ja sen korvaamista uudella,
kansan, s.o. neuvostojen todella kansanvaltaisella ko­neistona,
s.o. kansan järjestyneellä ja aseistetulla enem­mistöllä,
työläisten, sotilaitten, talonpoikien järjesty­neellä
ja aseistetulla enemmistöllä, jolloin alote \ja
itsetoiminta annetaan kansan enemmistölle ei ainoas­taan
edustajien vaaleissa, mutta myös yaltion hallin­nossa,
uudistusten ja kumousten suorittamisessa.
Ainoastaan prolrtariaatin ja köyhimmän talonpoi-kaiston
diktatuuri kykenee murtamaan kapitalistien vas­tarinnan,
ilmaisemaan vaUan todellisen rohkeuden ja
päättäväisyyden, turvaamaan itselleen voittoisan, eh-doitoman,
todella sankarillisen kannatuksen joukkojen
ja armeijan ja talonpoikaisten taholta".
Toronton
, General advertising rates .75c per c o l . mch. M i -
nimnm charge for single insertion 75c. The Vapaus
ia the b e s t a d v e r t i s i n g medium among the Finnish
l»eople in Canada. ^ .
\i03 ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Ipirjeeseelanu» kirjottakaa uujdelleeh liikkeenhoitajaa per-ioonallifceUa
nimellä. '
J . V. K A . N N A S T O , liikkeenhoitaja. •
iNeuv^stoliifon prole^
tuuri tul^e kymmenvuotiaaksi
• M päivänä tulee kuluneeksi
"':] kymmenen vuotta siitä, kun proletariaatin diktatuurin
-puhainen'lippu alkoi liehua Venäjän entisillä alueilla.
Neuvostoliiton ja koko 'maailman vallahkumouksellinen
jjroietariaatti valmistautuu kommunististen puolueitten
ja i nuorisoliittojen johdolla viettämään köyhälistön
yaltion kymmenviiötismuistöjuhlaa. Neuvostoliitosta bn
i tullut sosialismin jä maailmanvallankumouksen kan-
:smnvälinen tukikohta. Siks^ valmistaudutaan Venäjän
^boishevikivailankum historiallista kymmenvuo-
^tispäiväa ylettämään arvonsa ja merkityksensä
sesti. '•i-.';^:-^/•-^Z \ ^
i^^^ työläiset ja talonpojat tulevat juhli-miaan
vahansa lujittamisen j a puolustamisen merkeissä.
Kapitalististen maitten yallankumoukseUisten työläisten
ja maanviljelijäin on tämän julilan aikana konmiunis-
Upuolueittensa ja kommunististen lehtiensä johdolla ja
avulla tehtävä mahdollisimman laajoille joukoille tun-netuM
Neuvosldliiton merkitys kansainvälisen työväen^
luokan taisteluille ja saatava heidät käsittämään sen
; puolustamisen tärkeys.
yenäjäin proletaarisen vallankumouksen johtaja olf
Lenin ja hänen johtaipansa taisteleva kommimistipuo-iue.
Prolietaarisen Vallankumouksen teoria ön Mar­xin
opeille perustuva leniniläisyys. Tulevien proletaaris­ien
vallankumousten' lippuna kaikissa maanosissa on
ioleva leniniläisyys.
Syyskuussa 1917 oli Lenin kcrenskiläisten vainoama
Ja(takaa-aj^a "maan-alainen", jonka päästä olj mens-s
liwikien ja kapitalistien^ t ^ luvattu palkinto. Hän
piileskeli etupäässä Suomessa. Mutta kun vallanku-inpu^
alto alkoi nousta, palasi hän vaaroja pelkäämättä
^'taksuBin Pietariin ja kapinahetkeen saakka "iriaan-
;/alaisena" oll^ johti välittömästi suuren lokakuun vai-alistumista.
i ; /• / Leninin kirjotuksel ja johtava lyö loistivat mitä
kirldcdmpania. nmjakkana ajan myrskyissä. Taitavalla
; kaäellä johti hän puoluetta ja proletariaattia taiste*
Juun^ja voittoon. Tavattoman selvästi kirjotti hän
silloin m.m. *tRabptshii Putj"-nimisessä lehdessä (syys­kuun
14 p:nä -1927) vallankumouksen peruskysymyk-sestä:
• • '
"Tähän asti pn valtiovalta Venäjällä ollut faktilli-eesli
porvariston käsissä, joka on ollut pakotettu teke­mään
ainoastaan osittaisia myönnytyksiä (vetääkseen
ne sitte seuraavana päivänä takaisin), jakelemaan lu­pauksia
(ollakseen niitä täyttämättä), kaikin tavoin
peittelemään herruuttaan ,{pettääkseen kansaa- 'kunnial-alisen
kokoomushallituksen* varjolla) j.n.e. Sanoissa
demokraattineh vallankumouksellinen kansanhallitus,
mutta teossa kansaa, demokratiaa ja vallankumousta
vastustava porvarillinen hallitus — kas siinä se risti­riita,
joka on ollut olemassa tähän saakka ja ollut
vallan täydellisen muuttelemisen ja horjuvaisuuden läh­teenä,'
kaiken" sen *ministeripelin' lähteenä, jota herrat
sosialivallankumoukselliset ja menshevikit ovat (kan­salle)
niin surullisilla tuloksilla KarjottaneeL
Joko neuvostojen hävittäminen ja niiden kunniaton
kuolema, tai sitte kaikJki valta neuvostoille — tämän
; mina sanoin ennen neuvostojen yleisvenäläistä edustaja­kokousta
kesäkuun alussa 1917, j a heinäkuun ja elo­kuun
historia on todistelit näitten sanojen totuuden
: tyhjentävällä vakuuttavaisuudella. Ainoastaan neuvos^
tojen valta yksin voi olla kestävä j a luja, joka avoi­mesti
nojaa kansan enemmistöön •— vaUdca miten va­lehtelisivat
porvariston lakeijat potresovit, plehanovit
Toronton^ räjähdyksen opetuksia
* Toista viikkoa sitten Torontossa sattunut kamala
räjähdysonnettomuus saattoi pari suomalaista palveli-jarta
sangen Vaikeaan asemaan. Pelastuttuaan onnelli­sen
sattuman kautta siitä kuolemasta, joka vei isäntä­väkensä
hengen, loukkautuivat he kuitenkin siksi pa­hoin,
että» joutuivat ^jitemmäksi ajaksi sairaalahoitoon.
Lisäksi tuhoutui heiltä onnettomuudessa kaikki pienet
säästöt, jopa vaatteetkin. Canadalainen kapitalistinen
yhteiskunta ei' tietenkään sääli kovaosaisia, olivatpa ne
ketä tahansa. Sääli ,ei kuulu tämän yksityissaalistuk-seen
perustuvan järjestclniän luonteeseen. Kun Cana­da
ei pidä huolta hädänalaisista, vaan päinvastoin kar-koittaä
hätään joutuneet "maan oloihin soveltumattomina
aineksina", nostivat porvarilliset piirit hälinän siiiä,
kuka maksaa onnettomien sairaalalaskun, ja antaa
heille esiayun elämänalkuun p_ääsemiseksi. Suomen
konsulaatti ilmoittaa, ettei sillä ole varoja siihen tarkoi­tukseen.
jSuomalainen pappi ilmoittaa panevansa alul­le
avunkeräyksen. Onhan tässä tilaisuus tehdä' " l a u -
peudentyötä", joka on hyvää reklaamia kirkolle, ja
siis omiaan kokoamaan lampaat pastorin "pisneksen
kannattajiksi. Näin sattuma maattoi näidenkin kahden
suomalaisen kohtalon satunnaisen armeliaisuuden va­raan.
.
Olemme'' ottaneet tämän esimerkin toimitusj^alstoil-lamme
käsiteltäväksi, koska se ei ole ainoa laatuaan.
Päinvastoin sadat suomalaiset ovat joutuneet tässä
maassa kokemaan s^maa, kun tapaturmat tai sairaus
ön riistänyt työtarmon. Mitä tämä meille opettaa?
Eikö se osoita että suomalaisten on yhteistoiminnalla
puettava, toisiaan vaikeassa olemassaolon taistelussaan?
•Suomen hallitus ei välitä työläisten elineduista, oliyat£a
ne "kotimaassa" tai täällä. Onko epämääräisistä us­konnollisista
eli isänmaallisista seuroista mitään apua?
Tuskin! Ainoa mahdollisuus on, että me suomalaiset
työläiset,' palvelijattaret y.m. liitymme suomalaiseen
järjestöön, kommunistiosastoihin ja' ammattiimioihin,
-Jcf niissä ryhdymme' yhdessä toimimaan yhteisten etu­jemme
puolesta yhdessä koko tämän maan työväestön
kanssa. Silloin luokkatoverimme ovat meidän tukenam­me
kaikissa kohtaloissamme.—B. A . T.
Kirresmlesten Ukko
Kirvesmiesten lakkotilanteesta ei
voida sanoa p a l j o n enempää kuin €-
delliselläkään kertaa. Jos alan jär­jestöt
olisivat edelleenkin yhteis­toiminnassa,
kuten joku vuosi sitten,
n i i n nykyinen taistelu olisi aivan
mahdottomuus. Am^lgamated-jär-jestön
jäsenet saavat sopimuksen
pohjalla 90 s e n t i n tuntipalkan, j o t a -
vastoin Brotherhoodin jäsenille
maksettiin epämääräisesti aina 85
sentistä ylöspäin. Työnantajat ovat
selittäneet union v i r k a i l i j o i l l e , että
palkankorotukseen suostutaan ilman
lakkoutumista vuoden alussa, j o l l o in
korottamisesta on unienkin taholta
puhuttu. Samanaikaisesti ^tulee t o i ­sen
järjestön kanssa palkkataksan
muuttaminen, joka kohoaa samoin.
Kys3rmyksessä olisi voinut olla y h ­teistoiminta
j a korkeamman palkan
vaatiminen. Yhteistoiminnan kautta
c l i s i j o a i k o j a ennen käynyt mahdol­liseksi
voittaa korkeammat k u i n n yt
luvatut palkkasuhteet. Tilanne i t ­sessään
olisi suosiollinen todelliselle
palkkataistelulle. '
«uonuJaUen osastoa ohjelmakokons
on ensi t i i s t a i n a , t.k- 18 p. alkaen
kello 8 i l L Jäsenet pitäkääpä tämä
mielessänne j a työläisnaiset jotka
eivät ole vielä liittyneet mukaan,
t u l k a a keskustelemaan j a nauttimaan
ohjelmasta. Jäsenyyteen liittymi­sessä
e i jäsenveron suuruus ole es­teenä,
sillä -liittomme perii v a i n viisi
senttiä kuukaud-essa. Tervetuloa!
Eri paikkakunnilta
Timmihs, Ont.
s u r ra
ottaa
Uusia oikeusmurhavalmisteluja
Italiassa
Italiassa alkaa kohta jätti^"oikeudenkäynti" 86 kom­munistia
vastaan, joita !^yyletään vehkeilystä vallioval-taa
vastaan ja siitä, että olisivat valmistaneet aseellista
toimintaa sitä vastaan, kertoo eräs komihunislilehli.
Suurin osa vangeista, joiden joUkosSaön kaikki tunne­tuimmat
italialaiset kommunistit, viruu Rooman vanki
luolissa, osa taas Milanon vankilassa. . ;
Fascistihallitus on mobilisoinut kaikki voimansa
kerätäkseen todistusainehistoa syytettyjä vastaan, mUtla
koko tomuinen aihehisto ei voi todistaa muuta kuin että
italian kommunistipuolue on asettanut tehtäväkseen
proletaarisen vallankumouksen organisoimisen j a mus-tapaitavallan
murskaamisen. Todistusainehisto on kiin-loinen
vain sikäli, että siitä käy ilmi, että kommunisti­puolue
harjotti kosketeltua toimintaansa ajankohtana,
jolloin kommunistivastaiset lait eivät vielä olleet voi­massa,
jolloin puolue-oli laillinen parlamenttiryhmi-neen
ja lehtineen.
Vangittujen joukossa on m.in. tunnettu kommunisti
Gramsi. , Kommunistinen ryhmä oli Bologna-attentaa­tin
jälkeen kokoontunut Roomaan ja kokouksessaan
päättänyt tehdä parlamentissa syytöksen fascistihalli-tusta
vastaan samalla hetkell^ kuin keskustelu olisa
alkanut kommunistivastaisista laeista. Tämän "skan­daalin"
estämiseksi, välttääkseen sitä, että kourallinen
urheita miehiä .nousisi Italian eduskunnassa hallitusta
vastaan, vangittiin kommunistiset edustajat ilman muuta
ajankohtana, jolloin heillä vielä oli kaikki lailliset oi­keutensa.
Gramsia kuljeteltiin vankilasta toiseen kah­leissa
ja alttiina kulkutaudeille sekä raadan kohtelun
alaisena. Haisevissa vanldluolissa virunut esitaistelija
on piinansa johdosta menettänyt terveytensä.
Hänen vapaudessa olevat toverinsa ovat koettaneet
kaikin mahdollisin keinoin saada hänet siirretyksi sai­raalaan
multa onnistumatta. Varkaat ja murhaajat saa­vat
kyllä sairastaessaan apua, mittla ihanteai inies saa
menehtyä kidutukseensa. — Siksi vetoavaddn Gramsin
toverit kansainväliseen tyovaenlaokkaan.
Nyt ei taistelu ole kuitenkaan
palkkataistelu, mutta julistetulla l a ­k
o l l a tahdotaan vain hävittää- y h ­distyneiden
kirvesmiesten unio. V i e ­läpä
Brotherhoodin jäsenistö näyt­tää
luottavan sokeasti johtajain pe­l
i i n , sensijaan että ryhtyisivät vaati­maan
yhteistoimintaa järjestyneit-ten
voimien kesken. Jos toinen u -
nio kyettäisiin murtamaan, niin m i ­kä
olisi seuraus? Kahteen osaan j a ­kaantunutta
rintamaa heikompi y k s i,
j o k a johtajien yltiöpäisyyden seura­uksena
heikentyy. Mutta on aivan
varmaa että toista ei voida hävittää,
sillä onhan sillä vanhempana uniona
oikeus elää j a muutenkin ori sen p y r ­kimykset
Canadan työväenliikkeen
vielä taisteltava ennen kuin tehok­kaasti
kyetään työnantajia vastaan
hyökkäämään. Kysymys ei ole siis
tällaisesta kukkotappelusta, mutta
»todellisesta neuvottelusta yhtenäi­syyden
luomiseksi.'
E i ole mikään sallimus, että j u u ri
samanaikaisesti paikallisen ammat-tineuvoston
kokouksessa tekee James
Simpson kaksi päätösehdotusta. Ne
ovat muutoksia perustuslakiin, joit­ten
pohjalla tähdätilän kommunis­t
i en eroittamiseen ammattineuvos-ton
toimeenpanevasta komiteasta ja
estämään toimintamahdollisuudet
niiltä jotka aktiivisesti ottavat osaa
keskusteluihin j a väittelyihin.. Tänv^
johtuu yksinkertaisesti siitä, että
kommunistit taistelevat Canadan u -
nioliikkeen yhtenäistyttämiseksi ja
siihen pyrkimyksenä asettavat e r i
a l o i l l a kysymyksen yhteistoiminnas­ta,
sekä tukevat kansallisen uriiokes-kuksen
muodostamista maan unio-l
i i k k e en taistelun johtamiseksi työn-antajaluokkaa
vastaan. Hyökkäys ori
k a i k k i nyt Ammattikongressin jäl­keen
taantumuksellisen johdon a l ­kamaa
j a Simpson oli . v a i n alkava
nappula. Samanaikaisesti käytet­t
i i n Brotherhoodin jäsenistöä kamp­pailun
nostattamiseksi kärjistynee­seen
pisteeseen, n i i n #ttei voitaisi
asettaa kysymyksenalaiseksi neuvot­telujen
järjestämistä paikallisessa
eikä kansallisessa mitassa yhtenäi­syyden
luomiseksi. Vasemmistoiais-ten
tehtävänä tällä kertaa on nousta
vastustamaan johtajain kukkotappe-lua,
pyrkimällä kummankin puolei­sesti
yhteistoimintaan jäsenistönä.
Kysymys on käsitettävä koko l a a ­juudessaan.
Viisi vuotta karitnshuoBevauke-utta
tuomittiin lääkäri Benjamin
Cohen'ille, jonka valamiehistö j ; i -
listi viime viikolla syylliseksi " l a i t ­toman"
leikkauksen suorittamiseen.
Cohen pidetään Don*in vankilassa,
kunnes tulee määräykset Kingston'
iin siirtämisestä.
Työläisnaisten liiton Toronton
"Valittaa täytyy totta ja
suuresti, kun vääryys vallan
j . n . e . " Niinhän, sitä ennen, ei l a u ­l
e t t u , vaan sen sai kuitenkin lukea
siitä pyhästä v i r s i k i r j a s t a . Eiköhän
meillä ole nyt j u u r i samanlainen
hetki käsissä, ensinnäkin siksi k un
meiltä vääryydellä otetaan tämä vä­häinenkin
oikeus; kirjoitellaan / t o i ­sen
paikkakunnan uutisia, eikä a n ­neta
meidän itsemme sitä tehdä.
J a se näyttää siltä, että se yhä mei­naa
vielä j a t k u a , mutta minä sanon
että: e i ! Siitä on kertakaikkiaan
tehtävä loppu, sillä kun nämä " r a -
diotiedot" eivät näy pitävän aivan
paikkaansa, n i i n eiköhän ole parem­pi
että lähetämme täältä pääase­malta.
E i niitä ainakaan silloin pää­se
tuuli lioittelemaan eikä asioita
toisenlaiseksi muuttamaan, niinkuin"
eräässäkin kohdassa, jossa kerrot­t
i i n että toveri Yrjö Rubanesh on
muuttanut pois paikkakunnalta. Täs­sä
paikassa kai sc tuulenpuuska on­kin
sekoittanut niitä radion ääni­aaltoja.
Mitä edellämainittuun to­veriimme
tulee, niin on hän vielä
hyvässä tallessa j a kun sattuu n i in
pysyy täällä vielä useita vuosia (jos
ei nimittäin satu pois lähtemään).
Hän on kylläkin tehnyt elämässään
pikkuisen muu1>oksen," on nimittäin
totellut luonnon lakia j a muuttanut
housunsa erään lesken naulaan, pa^
rin kolmen lapsen katseltavaksi. Hä­nestä
on siis suoraan sanoeri tullut
neljälle orvolle huolenpitäjä. Josta
olemmekin tavallaaij ylpeitä. Seurät-kaapa
toisetkin nuoret miehet esi­merkkiä.
Mita taas tulee niihin rapaOjissa
pyöriviin, niin niitä täällä on aivan
k y l l i k s i , sillä valtio on hyväkseen
nähnyt auttaa tässä asiassa meitä
timmipsiläisiäkin. Olemmehan me­kin
jo Suomessa ollessamme tottu­neet
tähän " r u k i i n v i l j e l y k s e e n " , ja
sitä myös, viljellään. J o k u vaan tah­too
laskea myllystään tämän aineen
kesken jauhatuksen.; Muistan kuinka
ennen Yhdysvalloissa soitettiin ja
l a u l e t t i in hengellisiä lauluja kapa­kan
edustalla j a Suomi-synoodan
p o r t a i l l a , mutta nyt pn a i k a muut­tunut,
varsinkin täällä meidän k y ­lässä.
Täällä pakkaa juopot laulele­maan
kumouksellisia l a u l u j a ; var­s
i n k i n ' kuri ollaan ylimmillään,.! n i in
silloin kuuluu; "Meitä keisarit ei e-nää
hoivaa". — Eipä tietenkään,
sillä v i i n a se^ori j o k a silläkertaa hoi­vaa
ja pitää puolensa. Ori hyvin
ftkamaista että varsinkin juovuspäis­sään
laulellaan tämänlaisia lauluj 7..
Onhan niitä sellaisiakin lauluja, jot­ka
ovat omistettu viinamiehille. J os
ei ole muuta laulamista, n i i n kuunte­lee
kun selvemmät laulelevat, kuten
kävi tässä erään kerran. Eräs hen­kilö,
k u n k u u l i soitettavan vallanku­mouksellista
marssia, n i i n ottipa se
hänen tunteisiinsa niin täristävästi
että soiton loputtua meni j a - n a k k a ­si
pelimannille puolen tolsun rahan,
v a i k k a olikin melkoisesti kaljoissa.
Rsuunattua selitettiin täällä paris-
. sakin paikassa j a haasteita annettiin
k a d u l l a käveleville suomalaisnäköi-sille
ihmisille. Tänne onkin koetet­tu
parin vuoden sisällä istutella sie­meniä,
mutta ei ne näytä itävän.
E h tiedä onko maassa v i k a vaiko i s ­t
u t t a j i s s a . ' Taitaa olla vikaa k u m -
paisessakin, eihän ne enää nykyään oli tämän esteenä . se, k a a e i oUat
' t i e l l e (Dawson tielle) edestakaisin
ei sitä myönnetty. Nyt k u n se este
on melkein poistunut, aije siis to­teutuu.
Ajokierto käsittää kolmat­takymmentä
mailia.seuraavasti: K a -
ministikyriasta Dawson tietä kau­punkeja-
kohden ohi Intolan 8:IIe
m a i l i l l e asti, siitä pohjoiseen Waren
3men Cons. l i n j a n tielle, jota myö-ten
takaisin "Kämiin". Kierros tulee
tehtäväksi kolme kertaa viikossa.
Ne onnelliset, jotka asuvat näiden
teiden lähettyvillä, tulevat siis vas­taisuudessa
pelastumaan siitä rasir
tuksesta j a kiusasta, minkä postin
saanti pitkien matkojeri taa, semmin­kin
talviaikoina tuottaa.
sellaisetkaan hommat vetele.
Koska meitä timxainsiläisia parissa
numerossa niin kauniisti k i i t e l t i i n,
n i i n koetetaanpas ettei tämänlaatui­sia
"kiittelemisiä" olisi oikein usein-
Ne voivat saada häiriöitä aikaan.
Onhan meillä k y l l i k s i kirjoittelemi­sia
päiväntapahtumista. TääHähän
tapahtuu j o k ' i k i n e n päivä sellaista­kin,
joka .on kirjoittamisen arvoista.
Minäkin tässä hädissäni koetin lykä-
; tä tämän loruni j a jos tämä sivuut­taa
sen "peperikessiri", n i i n koetan
yrittää joskus toistekin. .Jaa, olin
vähällä lipsauttaa^; minunhan piti
sanoa sille " N e e k e r i l l e " , että ensi­kerran
kun täältä meidän perukoilta
kuuntelee " r a d i o u u t i s i a " , niin pitää
kuunnella hyvin tarkasti. V a i o l i ­kohan
se v i k a t i e t o j e n lähettäjässä;
minä epäilen viime mainittua vikaa.
— Jeppe.
Olemme tässä olleet hissukseen
pitkän aikaa. Emmekä nytkään k o ­vin
suureen rohinaan ala. J u l k a i ­semme
vairi erään hyvän- ystäväm­me,
joka kutsuu itseään Ilmari-ser­kuksi,
kirjeen länneltä. Kirjeessään
pyytää hän a l l e k i r j o i t t a n u t t a vala­maan
erään kenkkuilevari pariskun­nan
päitten päälle oikein hyvän a n ­noksen
henkistä t u l t a jia tulikiveä.
M u t t a koska Ilmari-serkun k i r j e itse
on sisällöltään oikein mojovalla" h a r ­taudella
kirjoitettu j a koska siinä
j o osaltaan annetaan syyllisiUe t i i k -
kapöllyä, n i i n julkaisemme sen seu­raavassa
kokonaan. Pääsemme me­kin
tämän päivän osalle vähemmällä
työllä. Olemme, nähkääs, oikein
nahkalaiska. Kas, n a i n k u u l u u I l ­mari-
serkun kirJB:
Päivää " J ^ o !
Onkos Isko-serkku vielä kiauHut
sitä k u n eräs mies o n akkansa kans­sa
yksissä tuumin julistanut " V a ­pauden"
pannaan, kokonaista kym­meneksi
(10) vuodeksi. — Sanoo
kjrmmeneksi vuotta! Se ori pitkä
a i k a . Vielä ilkkuvat, että nyt he
tekevät $45.00 "takapakkia" V a ­pauden
liikkeelle, e l i toisin sanoen,
ovat kymmenen vuotta tilaamatta
tätä ainoata suomalaista sanomaleh­teä
Canadassa, j o k a uskaltaa korot­taa
äänensä, s.o. työläisten mielipi­teet,
julkisuuteen. Sellainen on
tuomio. Eikähän se ole Isko-serk­k
u , mikään ilahduttava uutinen,
varsinkaan näinä lehden ryntäys-a
i k o i n a ! Vai mitä? -Tuomari itse
Border Cities, Ont.
Suomalaisen Järjestön os. n:o 37
työkokouksessa 9 p. lokak, keskus­t
e l t i i n haalin lämmityslaitteiden
hankkimisesta. Urakoitsijoilta saa­dut
kustannusarviot höyrykeskus-lämmityksestä
nousivat niin kor­k
e i k s i , että ei tällä kertaa katsottu
voitavan niin suurta lisävelkaa ot­taa.
Sentähden t y y d y t t i i n vaan t a ­valliseen
kamiinalämmitykseen joko
k o l i l l a t a i kaasulla. Johtokunnalle
annettiin oikeus ostaa k o l i - t a i kaa-sukamiinat,
mitkä ' v a i n se asian­t
u n t i j o i l t a saatujen laskelmien jäl­keen
katsoo edullisemmaksi.
Huvitoimikunnan esityksestä pää­t
e t t i i n tämän syksyn aikana järjes­tää
yksi- tai useampipäiväiset " r y -
m y i l t a m a t " . Niitä" järjestämään vel­voitettiin
jokainen alatoimikunta ja;
-osasto valitsemaan huvitoimikun­nan
avuksi yhden t a i useamman j ä ­senen.
Johtokunta ilmoitti, että se on
aptanut ulos uusia v e l k a k i r j o j a 575
d o l l a r i n arvosta j a että vanhoja ori
lunastettu t a k a i s i n ' 2 5 0 dollarin ar­vosta.
.
Rouyn osaston j a Suomen metal-lisulkulaisten
keräyslistoille on joh­tokunta
valinnut kerääjät.
Ilmoitettiin^ että näytelmäseura
on perustettu j a että sen sääntöeh­dotus
tuodaan seuraavalle työkoko­ukselle.
Järjestysvaliokunnasta annettiin
työesteiden tähden ero K . H i i l i l l e ja
tilalle v a l i t t i i n Y . Pohjola..
V i i d e s lapsi M r s . Bannisterin las­tentarhan
kahdeksasta hoidokista
kuoli viime v i i k o l l a . Jälellä on siis
enää kolme j a h y v i n epävarmaa on,
jäävätkö hekään eloon, jos saavat
jäädä edelleen n i i n huolimattomaan
hoitoon.
Koiratorppien j a pelipaikkojen p i ­täjiä
on viimo aikoina alettu vähän
hätyyttelemään. Tässä ori siitä nel­jän
v i i k o n sato: 200 helnkilöä on p i ­dätetty.
13 saanut vankilatuomion.
Y k s i surullisen kuuluisa klubi Ford
Cityssä, joka sijaitsi yhdessä hie­nommista
asuntotaloista, v i r r a n r an
naUa, on. s u l j e t t u . Toinen saman­lainen
pa'ikka Windsorirr keskustas
sa on myöskin suljettu j a omistaja
t u o m i t t u 2 ckuukautta linnaan. Eräs
paikka Pitt-kaduUa jossa' on useita
vuosia harjoitettu salakauppaa, p i t
viime v i i k o l l a j u l k i s e n huutokaupan
jossa , enimmän .tarjoavalle myytiin
sen huone- j a muut kalut.
Jos tällaista menoa j a t k u i s i sään
nöllisesti, niin ainakin jossain mää­rin
se^ lamaannuttaisi sitä melkein
j u l k i s t a kapakoimista j o i » rajaseu­d
u i l l a harjoitetaan. — Joku.
A i k a a , m i l l o i n ajo todellakin alkaa,
ei ole vielä ilmoitettu, ei myöskään
postilaatikoita jaettu, mutta — od
•tetaan. 0-
MeUäkEmpille, paperipuitten kans­sa
painimaan, taas miehet menee,
— j o mennyt useita meidänkin kont­r
i l t a j a lisää tulee menemään, nai­set
jäävät koteja lämmittämään.
K o t e j a , joissa olisi miehille kyllin
työtä, kun vaan olisi leipää. — K i ­r
o t t u olotila.
Naisjaoston, niin myöskin lapsi-osastort
(pioneerien) toiminta on
o l l u t aika vilkasta. Samoin on ol­lut
solun toiminta tai oikeastaan
ne kaikki yhdessä. Useista iltamis­ta,
y.m.s. ei kirjeenvaihtaja ole t u l ­lut
Vapaudessa maininneeicsi mi­tään,
e i ennen niitä eikä niiden jäl-
.keen. Luultavasti uusi kirjeenvaih­t
a j a , joka on toimeensa valittu, t u ­lee
olemaan vilkkaampi kaikin päin.
- — A. P.
Rouyn, Que.
Osastomme toiminnasta. Muuta­ma
sana päivänvaloon täältä kuu­luisasta
kultalasta. Toimintamme
oikeastaan luokkataistelun hyväksi"
ja eteenpäin viemiseksi viruu siinä,
kkhden j a puolen vaiheilla, mones­t
a k i n eri syystä. Suurin syy kuiten­kin
lienee siinä, fettä paikkakun­nan
moraalittomuus tekee useam­masta
tänne tultuaan välinpitämät­tömän
j a h a l u t t o m a n ' o l i o n . Ja to­dellisuudessa
saakin täällä äkkipikaa
katsoen sellaisen käsityksen, ettei
täällä olekaan yksimielisyys voi­maa.
Kiytenkaan. ei ole tuossa j u ­tussa
kovin paljon perää. Jos osas­tomme
toiminta onkin hiljaista, niin
ei liene tarpeellista heittäytyä kui­tenkaan
toivottomaksi. Haluaisin
vain niille tovereille huomauttaa,
j o t k a omaavat vähänkin luokkatais­telu-
periaatteita, että • pois toivotto­muus
ja toimintaan käsiksi tosi-tarmolla.
Pois joukoistamme kaikki
harhakäsitteet j a ennakkoluulot, ne
v a i n kasvattavat mielikarvautta.
Alppila, Ont.
Postin ajo kotiin (s,o. laatikoihin
kotien kohdalla), jonka saamiseksi
on tehty useampia jrrityksiä, näjrt-tää
v i i m e i n k i n toteutuvan, koskapa i l ­motukset
a jokontrahte ja varten ovat
j o olleet nähtävänä. Aikaisemmin
on, — kun oikein ilkeästi sanon —
maasta mättäälle j a mättäältä vasta
miehen kokoinen. Mistä syystä tä­mä
tuomio on langetettu, o n vaikea
sanoa j a yleensä heidän kaltaisis­taan
"puolueettomista" on ^ i k ea
sanoa mitään todellista; syy voi
löytyä vaikka heidSh lastensa kan­sakoulun
opettajassa. Mikäli asiaa
kuitenkin tiedän suurin syy pitäisi
oUa seuraava:
Kesällä pidetyssä ulkoilmajahlassa
puhuja esitti protestin lähettäniistä
Canadan hallitukselle j o k a tehtiin­kin.
Hyväksymisen puolesti p i t i j o ­kaisen
nostaa kätensä ylös, mutta
tämä pariskunta p i t i visusti kätensä
sylissään j a . paatuneina painoivat
päänsä alaspäin, sulkivat silmänsä j a
^orvan.3a, hengessään kannaljtaen
porvaria. Sitten paikkakuntakir-jeenvaihtaja
mainitsi "raukoiksi"
(tässä lehdessä) kaikki ne henkilöt,
j o t k a eivät nostaneet kättään. —
No, siinähän sitä syytä nyt onkin.
—- Minun mielestäni ei se ole' o l ­lenkaan
liikaa sanottu sellaisista
työläisistä, jotka . "puolueettomuu­den"
varjoUa eivät uskalla olla r e ­hellisiä
luokalleen j a yleisessä j u h l a ­tilaisuudessa
eivät tunnusta m i e l i p i ­dettään.
Nurkkien takana vain
räyskytellään leukojaan. •—• M u k a i s ­taan
muUi nuolee. Näihin " p i n ­naan
j u l i s t a j i i n " nähden se kyllä
näkyy paikkansa pitflvän.
' N i i n että: jos Isko-serkkU nyt
p a r i l l a vakavalla sanalla antaisi vä­hän
älliä mälliin, k a i k i l l e "puolueet­t
o m i l l e " , että tietäiävät mitä se on
j a tulisivat hnnTnnnninqTi TnftpnlfS
äärettömän vähätietoisia ovat olleet.
. Behellisesti imrrän; '
Ilmari seiUto.
Nyt kun osastossamme on alka­neet
opiskeluryhmät toimintansa, niin
toivon että riennämme sinne jou­k
o l l a . Opimme siellä monta aivan
välttämätöntä seikkaa. Opiskelu­ryhmät
kokoontuvat toistaiseksi vain
kerran viikossa, j a se ei ole suuri
uhraus itsekasvatukselle, ainoastaan
yksi ilta^ viikossa.
S. Järjestön osaston ylimääräinen
kokous pidetään 24 päivä lokakuuta,
klo 8 illalla. Riennämme sinne
myöskin joka. ainoa järjestön jäsen.
Siellä tulemmd lopullisesti päättä­mään,
minkä kultavuoren juurelle
rjikennamme sen oman tuvan, jonka
rakentamista auttavat parhaillaan
koko Canadan suomalaiset työläi­set.
.
Sitten L . W . I. Union osasto kuu­luu
toimivan oikein mahtavat lita­niat
29 päivä tätä kuuta. Ne kuu­luvat
olevan tämän kesän lopetta-jaiset
j ^ niiden perästä vasta ve-
.dämme paksut housut jalkaamme
j a silloin se alkaa kiperämmässä
tahdissf., nimittäin se talvelle lähtö.
Sijs terve näkemim! — J .
k u n n o l l i s i a kiertoteitä j a " yhdeUe
Hm.- Me emme osaa tämän joh­dosta
enää, Hmari-serkun kirjeeseen-j
u u r i mitään lisätä. Serkku jutte­lee
asiat j ö n i i n juUiUeen, että siihen
on^meidänlaisen älynikkarin oikeasr
taan vaikeaakin: lisäillä. Sanomme-pahan
vain, että ei näy sitäkään pa-nskunta-
parkaa luoja kieltävän kor­keista
ajatuksista. Tämä meidän
lehdemme on tällä hetkellä sellai­sessa
eteenpäinmenon vauhdissa, et­tä
sitö ei voi estää kiviark-utkaan,
j o p a että joku^päästääp viaUinen
pariskunta.^
Toden puhuaksemme olemme kyll»
sitä mieltä, että serkun mainitsema
p a l i s k u n t a " e i j a k s a olla ilman tätä
Vapautta^ kymmentä vuotta. Siitä­kin
huolimatta, vaikka tässä tulee
heitä jähän haukkua naputtaneek*
s i k i n . Me uskomme, että he ovat
h y v i n anteeksi antavaista
Euten mekin, ifinme mekään heille
k o i t t e l e , vaikkapa uudestaan leh­temme
tilafeivatkin. Sanoismune ^
vmn että: terve naapuri, sieltähän
s i t ä k o t i a päin tullaan.
Tervosia Ihnarffle j a siHe pa­riskunnalle,
ynnä- muille
seurakunnassamme.
laajassa
bkn.