Vapaus, February 28, 1929

              Torstaina, helmikmm 28 p:nä—Thiir., Feb. 28 No. 50— 1^29
VAPAUS
A- V A A K A.
T O I M I T T A J A T :
S. C . >XnL B. A . T E - N H t N E S . K. P E H K O N E N . M . P O H J A X S . V L O.
V A P A U S (Liberty»
The oBly o r f t o «f F i i t r i i A Vatien ia C*a*i*. P t b l J i e d daily « i S u d b a i y.
kirjottaa por-
O o u r i o .
I L M O T U S H I N X A T V A P A U D E S S A : _
K3rJeT»ibto>laiotul.rt IIÄ» fan., t2M Ului k r r t u . — A t i o j i i t t o o n m«i.-i«.I!« o o n « , J o < . « y k « t ^
f a l s U t B a a a . — S i i n « . m B B H o i W c k K t 50c kerta, l i i » 3 kertaa. — S j o I y c i a i l p o l a j M e t »lAO kerta.
UeMa. läbetelläii Umolaiiinu etskäleea.
T I I ~ 1 U S » J S S A T : ^ .1
1 »k %%S0 6 I k . J 2 J » . 3 k k . 11.7; ja I k k . «1.00. — Y l i d y i t r a S t o l i n j i Suoiaeea .«ka BOUxUe
•Ilomäille: J »k. J6.00. 6 k k . I J i O . J k k , t:M ja 1 k k . t l . 0 0 . ' ' •
L e h . r e n aiotn. i l m o O x k ^ p i u i o ! U k<«>..ori«a kello i i p . i t o e * t i m . : . p»iTän eJriliaepä a r k i p i i r l c ä.
V . p a o a e a t o i m i t o . : Huoneorto 207. Jlaekey B u i M i r j . 4 D u f t a n S t , PuheUn 53«W.
V . p « d e n k o n t t o r i : L i b e r t y B a i M i s s . 37 L o n i e S l . P a h e l i n 1038. P o a t i o M t e : Box C9. S o d t t i r r . O n t .
Vapaudes paräo ja l a t o o o : L i l ^ r t y BaiUioe. 37 L o r n e S», P o i t l i o 2337ff.
olleet liian raskaat
varilehti ''Observer".
Ei ihme, etiä englantilainen teol­lisuus
vientimarkkinoita etsiessään
kiinnittää yhä useammin katseensa
Neuvostoliittoon. Yksityiset liikkeet
rvhty^ät omin päinsä toimenpitebiin
kauppasuhteitten laajentamiseksi
Neuvostoliiton kanssa. Niiden joh-
- tajat keskustelevat tarmokkaasti eri­koisen
teollisuuslähetystön lähettä­misestä
Neuvostoliittoon. Ja niiden
edustajat kannattavat parlamentissa
sitkeä-sti suhteitten parantamista
.Neuvostoliiton kanssa.
saan perus-alojen laskemisesta huo­limatta.
Miten on tämä ihmeelli­nen
seikka selitettävissä? Sen selit-gä
se, että Englannin porvariston \
sessä Englannissa ratkaisevan poliit­tisen
voiman aseman.
Kuitenkin on hallituksen nykpsin
kiinnitettävä huomiota myöskin lä-rikastumisen
päälähteenä ei olekaan ! heneviin parlamenttivaaleihin. JJaa
kotimainen teollisuus, vaan sen siir-jenglantilaiset valitsijat, joitten val-to-
ja puolisiirtomaissa ole\at liike- tava enemmistö kärsii raskaasti
maan perus-teollisuusalojen laskus­ta,
vaalivat kauppasuhteitten kehit­tämistä
Neuvostoliiton kanssa. Tätä
y r i t y k s e L '
Siirtomaaliikeyritykset, jotka tuot-
C f O . T i ! sdrert- a-Eg r a ! » 73e. per e o l . i i K h . l l i o i m a m rhafge Jot »iocle inaertion 71c.
ia ibe advertiuoj meJion» amorg the F i n o i i i Peopie i n Canada.
T h e V .paaa
SM etle »aioin t a h a n u u a r a . t a u . t a eB» i m i i » e « . ki.-jee««nne, k i r j o t l a k a a uadelleeo liikkeenhoitaja»
o o n a l l i a e lU n i m e l U : J . V . K A X . N A S T O . liikkemboilaj». •
Eräs ''vastaus herra pastori Jonesille"
Sääntönä on, eitä kapitalistinen ''Lyhyesti sanoen, mies ei voi
sanomalehdistö julkaisee vain sei- rakentaa tai käyttää kutomatehdas-laisia
kirjotuksia, ja jopa ilmotuk-siakin,
jotka puolustavat ja taval­la
tahi toisella tukevat kapitalistis­ta
riisto- ja sortojärjestelmää.
Kapitalistinen sanomalehdistö on
"vapaa" ja "kahleelon" vain kapi-talistiluokalle
ja sen mielipideilmai­suille,
mutta työväenluokalle ja sem­minkin
sen valistuneelle ja järjes­tyneelle
osalle, se on kaikkea muuta
kuin 'Sapaa". Riistettyjen ja sor­rettujen
luokkatoiminnoisla, -pyrki­myksistä
ja -päämääristä se joko
kokonaan vaikenee tai sitten kosket­telee
niitä häpeämättömästi vääris­tellen.
Vain ani harvoissa tapa­uksissa
se oikaisee tai sallii jonkun
palstoillaan oikaista julkeampaa-kaan
valhetta tai vääristelyä, puhu­mattakaan
tilan suomisesta kulloin­kin
kysymyksessä olevan asian ta­sapuoliselle
molemminpuoliselle kä­sittelylle.
Se on kapitali-stinen lai­tos
ja sellaisena palvelee kapitalis­tista
järjestelmää.
Tämän takia työväenluokka tar­vitsee
omap sanomalehdistön, joka
valistaa sitä luokkakysymyksissä ja
järjestää sifä: välttämättömään luok­kataisteluun
jokapäiväisistä eduis­taan
ja lopuksi vallasta. Siksi on
työläisille oman sanomalehdistönsä
rakentaminen ja tukeminen ehdot-loman
vältlämätönlä.
Se^ mitä edellä on lausuttu, on
jällesn osottaulunut mitä kouraan-tuntuvammaksi
tosiasiaksi Canadan
suomalaisten työläisteil ainoaa ää­nenkannattajaa
A^ipaus-lchtcä vas-tac
»n tehdyn taantumuksellisen hyök­käyksen
aikana. Kapitalistinen leh­distö
on suonut palstamäärin lilaa
herra paslori Jonesin ja palkkaa:
micnsa niusleentöhrijäin "paljas­tuksille""
ja "varotuksille"' ulko-raaalaissynlyisten
valistuncittcn ja
järjestyneitten työläisten canadalai-cissa
oloissa "tarpeettomiksi" ja
''vieraiksi*' yäitelyistä toiminnoista,
jopa elämäntavcistakin, ja "kom­munismin
epäonnistumisesta". Mut­ia
tämän saman kapitalistilehdistön
edustaja, joskin kokonaisuuteen
verraten perin mitätön, Sudbury
Star-lehti, hylkäsi konununistipuo-lueen
paikallisjärjestön joukkokoko-usilmotuksetkin.
Näin ollen voidaan vain pelk­känä
eääntöä vahvistavana poik­keuksena
pitää sitä, että taantumuk­sellinen
Toronto Globe-lehti joku
päivä sitten julkaisi "Kansan ääni"-
pal&toillaan kahdeksanluumaisen
kirjeen, otsakkeella "Vastaus herra
pastori Jonesille". Lehden " K a n -
sanääni"rpalstojen sisältöä koske­van
alkuhuomautuksen jälkeen lau­sutaan
kirjeessä seuraavaa:
"Sallikaa tämän kirjottajan, näin
ollen, esittää tämä lyhyt yritys vä-1 k:ir«=ivälle kansalle?
häiseksi vastaukseksi sudburylaisen
pastori T. D. Jonesin kolmepalstai-secn
kirjotukseen.
ta, johon liittyy monta ammattiteh
tävää, päättyen hänen omien pito-vaatteittensa
valmistamiseen. Ny­kyään
on tuotanto niin monimut­kaista,
työnjako niin suuri, edel­lyttäen
niin paljon yhteistä, keske-näistä
yhteissuhdetta, joka ulottuu
äärettömään määrään yksi toistaan
edeltäviin yhteistehtäviin, että tällä
koneaikakaudcila ei ole ajateltavis­sa
mikään muu kuin yhteisomistus
ja -hallinta, joka samalla kertaa
poistaa riiston, voiton ja elämän
ristiriitaisen säännöstelyn verraten
pienen vähemmistön hyväksi^
"Herra pastori Jones ahertaa val­tavan
ja hoipertelevan väärinkäsi­tyksen
vallassa sotkiessaan tai ver­ratessaan
varhaisten aikojen kom­munististen
yhdyskuntien elämää
kommunismiin, sellaisena määritel­mänä
kuin sillä käsitetään koneai-kakauden
elämää huippuunsa kehit­tyneenä,
jota ei vielä ole saatettu
kehitysasteeseen, jossa sen piirteit­ten
nykyään havaittavat särmikkyy­det
voitaisiin pyöristää, ei kaavan,
suunnitelman eikä ihanteen määri­teltynä
käytäntöönsaattamisena, vaan
miljoonain kiertämättömänä mars­sina
konctaitosivistyksen valtakun­nan
veräjille, ihmiskunnan matkaa­misena
määrätietoiseen ja vääjää­mättömään
elinehtojensa. yhteiskun­nalliseen
. hallintaan. Moista elä­mäntilaa
ei ole milloinkaan vallin­nut
ja niin ellen ei mielikuvitusta
äärimmilleen jännittämälläkään voi­da
sanoa sen epäonnistuneen.
'^.Älkäämme peljätkö tulevaa tuo­tannon
ja jaon yhteisen hallinnan
jurjestehnää. Se innoittaa mieltä
mahdollisuuksineen hyviin suhtei­siin,
mukavuuteen, terveyteen ja
onneen — se on neroille ja älynie­koille
aihe, joka nykyisen järjes­telmän
kohdussa kantaa valtavat
mielikuvitusmahdollisuudet, joka
.^ynnyltää kyllyyden järjestelmän,
jossa nykyään kiiruhLavat, mutta sit­ten
konetaidon tarkkuudella virite­tyt
elämän apuvälineet äänettömäs­ti,
voimallisesti Ja paljoa vähem­mällä
inhimilliseliä raadannalla
«ull'ei kädenviilleellä saattavat mei­dät
siihen yhteiskuntaan, missä mei­tä
odottaa kolmen tai neljän tun­nin
työpäivä, kolmen kuukauden le­popäivät,
varnmus elämästä ja työs­tä
ja ihmiskunnan aineelliset, henki­set
ja taiteelliset tarpeet ylittävä
palkkio. Kaiken tämän todistavat
meille taloustieteilijäin ja teollisuus-jmicsten
tilastolliset lausunnot.
"Voiko elämä antaa meille encni-inän?
Mitä muuta kuin luonteen
suuruutta Ja mielipiteitten suopeut­ta,
valtaa Ja mahdollisuuksia tarvl-j
taan tuottamaan hyvinvointia hätää-
Miksi sitte hallitus pidättäytj-y an­tamasta
vastausta? Osaksi säilyt­tääkseen
"auktoriteettinsa", koska
se katkaisi välit Neu\'ostolii*on
kanssa, eikä tahdo tunnustaa ereh-tavat
pääasiassa raaka-aineita ^naf-jy^tjj myös proletariaatti ja pikku­laa,
puuvillaa, teetä) sekä siirto-j poj^^gristo keski- ja suurporvariston
maapankit luottavat Englannin por- jhuomattavan osan kanssa. Jättää
varbtolle suunnattomia lisävoittoja-(jjämg voimat huomioonottamatta
Riittää kun kertoo esimerkin tun-! jj^gj-i^jtsisi asemansa heikentämistä
netusta Honkongin-Shanghain pan­kista,
joka keinottelee Kiinan alitui­sella
finanssiromahduksella, ja jon­ka
osakkeita myydään pörssissä tu­hannen
kertaa korkeammalla hinnal­la
niitten alkuperäistä arvoa. On
dystään. .Mutta tärkeintä on, että | luonnollista, että kapitalisti, joka
hallitus ottaa huomioon sellaiset te- hallitsee Honkong-Shanghain pankin
ollbuusalat, jotka, päinvastoin kuin osakkeita tai muitten yhtä tuoltöi-mainitut
perus-alat, ovat nousutilas- sain siirtomaayritysten osakkeita, on! tessä kuuntelee hallitus tietenkin yhä
sa. Sellaisia ovat automobiiliteolli- hy-vin vähän levoton Englannissa jenemmän valitsij;ain ääntä, hallitus-suus,
keinotekoisen silkin ja kai- itsessään työskentelevien suurimpien-! la lähellä olevat valtiomiehet pitä-tulevissa
vaaleissa.
Siten ori Englannin hallitus nykyi­sin
kahden voiman vaikutuksen alai­sena.
Siirtomaapääoman vaikutus
pitää sen vihamielisenä kaikkia suh­teitten
parantamisia vastaan Neu­vostoliiton
kanssa. Valitsijoitten
mieliala vaatii taas lähentymissuh-teita
Neuvostoliittoon. Vaalien lähe-tää
hyväkseen jokaisen tilaisuuden
rni'^'^ voi saada itselleen opetusta.
ÖSUUSTOIMINNAIXISIA P U H E ­T
I L A I S U U K S IA
Toveri M . Tenhunen on vieraillut
paikkakunnalla, j a eri puhetilaisuuk­sissa
on käsiteUyt m j n . seuraavia ast­eita:
Osuustoiminnasta puhuessa hän
Eri paikkakminilfa 1
Rose^'ove, Ont.
N A I S T E N T O I M I N N A S T .\
Pidimme varsinaisen kokoufc^em-toi
esille miten tämä liike on a l k u - ' m e 14 pna helmik. Kankareen f a r -
jaan proletariaatin pyrkimystä lÄäs- mma. Silla organiseeraajalla oli
tä vapautumaan kapitalistisesta r i i s - paljon kureelbsia asioita, j o t k a piti
tosta. Köyhälistö on huomannut, et- aikanaan toimittaa. M u t t a emme s i l ­tä
se voi lievittää vaikeaa taloudellis- t i sivuuta sitä kokousta, josta v i i ­ta
asemaaiisa jossakin määrin otta-jme kirjeessä - i l m o t e t t i i n , vaan sillä
välityksen,! eroitiiksella, että kokous pidetään
Leskisen f a r m i l l a 7 p:nä maalisk.
Naisten toimimat oikein hauskat
ta asemaaTfea jos;
maila käsiinsä tavaran
josta m i n suuri voitto menee pikku-kauppiaitten
kukkaroon. Taloudelli­set
syyt siis kohottivat näitä osuus, iltamat pidetään 9 pnä maalisk.
liikkeitä ympäri maailman., j a nUden'Marquis Townshipin kansakoululla,
ensi vaiheissa ei niiden välillä ole; Koetamme hankkia ohjelmaa niin
minkäänlaista keskinäistä yhtenäisyyt-; p a l j on k u i n suinkin voimme. Ohjei­ta,
vaan ovat ne erillään toisistaan ma on k a i k i l t a tervetullut. Tulkaa
sekä maantieteellisesti että sisäiseen läheltä j a kaukaa viettämään nais­elämäänsä
nähden. Hän osoitti m i - t en i l t a m i a . — M . L .
ten porvarit, huomatessaan osuusliik- ; _
keiden tehoisuuden, ryhtyivät näitä
vastustamaan taloudellisen saarron y. i » . . T n n r\ i
m. avulla, mutta että nämä menetel- M l C h i p i C O t e i l l" a l l S , Olit.
mät täytyy poistaa suurempien ja
lisarvoisten kankaitten tuotanto. L i ­säksi
on otettava huomioon,, että
vaikka porvariston voitto-osuus pe-rus-
teoUisuusaloilla pieneneekin ja
tässä ilmenee kriisi, niin kuitenkin
mainittujen ylellisyysteollisuuksien
nousuun liittyy myös koko porvaris­ton
lisävoiton nousu kokonaisuudes-kaan
teollisuusliikkeitten romahdus-tilanteesta.
Hän myös tielenkin san­gen
vähän harrastaa kaupan kehit­tymistä
Neuvostoliiton kanssa. Ja
vät puheita, joissa vaaditaan kaupan
keittämistä Neuvostoliiton kanssa.
Mutta taas mahtavan siirtomaapää­oman
painostus tekee nämä puheet
Englannin hallituksen on ennenkaik- arvottomiksi ja panee hallituksen
kea otettava huomioon juuri tämäp | puhumaan tyhjiä verukkeita silloin,
siirtomaapääoman edut, sillä sen l i - kun on puhe suhteitten parantamia
sävoitlojen kasvu takaa sille nykyi­sesta
Neuvostoliiton kanssa.
Creightossa
van kaivoslakia
Työläiset joutuvat olemaan maanalla yhdeksän tuntia ja enemmänkin
TYÖMAAUUTISIA
Täällä -tehdään voimalaitosta.
Miehiä täällä on nykyään noin sata-suuremplen
joukkojen liittyessä osuus­toimintaa
kannattamaan. Porvaristo
käyttää vielä muitakin keinoja vaik- ^
tkäa, seei ne noänä se^ n^älh^n^yt^ m^a^h^doVtt"o"m^a^ks^i,^, ^: ^k^^u„n t^e?^ W^l^k V^';^v^'a^t'^* n^el.j^'ä^s täkimme;
mutta yähenteakseen nuden vahtaa. ^itä kukin tekee. Tänne lait-
Huomattava ilmio P taa voimalaitoksen Algoma District
liikkeet eri maissa toistaaan kulkeu- ^ Company, j o k a on alayhtiö
tuvat oslttam pois proletaanaatm k a - . T ake Power-vhtiöstä ia s pn
sistä, tämä tapahtuen siten, että omien G r f a t L a k^
etujensa vuoksi porvaristo tunkeutuu
osuusliikkeisiin, asettaen ^nne sellais­ta
ainesta joka voi mukautua työvä-oraistaa
yhdysvaltalaiset rahamiehet.
Työt ovat u r a k o i t s i j o i l l a Lang &
Roos Sault Ste. M a r i e s t a , Ont. Työ.
estöön, mutta joka pyrkimyksiltään i laiset ovat useampaa e n k a n s a , -
cn täydelleen porvarillista j a kaikissa | suutta j a suunn osa heistä va.Ua
tilaisuuksissa valvoo porvariston etu-! alkeelhsmtakaan käsitettä työväen­liikkeestä.
On tosin joukossa j o nii­täkin
canadalaisia, j o i l l e voi puhua
yhteiskunnallisista paheista ilman.
ja. Näihin kuuluvat pikku liikemiehet
korkeita palkkoja nauttivat ammatti-lais3t,
kuten lääkärit, lakimiehet y j n . ,
Gskä sellainen osa työväestöä, joka
paremman taloudellisen asemansa
että he hermostuisivat, mutta on
paljon vielä niitä, j o i t a loukkaa se,
" F . J . Peel,
Toronto, helmik. 16."
Lukuisat Incon kaivannossa Creigh­tossa
työskentelevät kaivosmiehet ovat
allekii-jottaneelle kertoneet, että mai­nitussa
kaivannossa työskentelevät
työläiset pakotetaan työskentelemään
yhdeksäntuntisia j a pitempiäkin työ­päiviä
laissa Pädetyn kahdeksantun-tiseri
asemasta.
Eräs viimeisin valittaja selitti, että
esimerkiksi hän työskentelee 30 t a ­santeella,
johon miehet. lasketaan klo
6.20 — 6.30 ap. j a ^osta el miehiä nos­teta
maanpääile ennenkuin klo 3.20 —
3.30 ip. J a k u n pomot edelleen selit­tävät,
että kaivcsaukolle ei saa läh­teä,
eikä työtä ssa lopettaa ennen­kuin
klo 3.15 i p . n i i n todistaa se, että
maanalla pitää olla vähintään yhdek­sän
tuntia. Työläiset selittävät, että
maanalla tapahtiivah ruokailun aikaa
— ^L' tuntia — ei lasketa työajaksi,
mikä osaltaan selittää, miksi työ­aika
venyy yhdeksäntuntiseksi j a p i -
temmäksikin. K u n porien saanti on
maanalla epävarmaa, n i i n ovat työ-läisevät
pakotetut työkalujen saan­nin
vuoksi odottamaan, että he pää­sevät
alas ensimäisessä laskemisessa
kullekin tasanteelle. Tästä johtuu,
että monet työläiset kilpailevat maan-alle
pääsyssä jonottaen vuoroaan jo
kello kuudelta alkaen aamulla. Kerto,
jamme sanoi työskennelleensä kuu­dessa
eri kaivannossa e r i osissa C a -
nadaa, mutta el tavanneensa nä^V
pitkää työpäivää j a moista järjestj^stä
muualla, sillä muissa kaivannoissa
pyritään edes näennäisesti noudatta­maan
lain määräyksiä työajan pituu­teen
nähden. Ja mikäli tiedetään ei
Sudburyn alueellakaan ole moinen i
lisäksi. Kuri syöminen tapahtuu
Creightossa maanalla, n i i n on se i l ­meinen
l a i n rikkomus!
Joissakin kaivannoissa on kuuleman
mukaan käytäxmössä tapa, että käy­dään
syömässä maaripäällä j a siihen
kulutettu aika lisätään varsinaiseen
työaikaan. Emme kuitenkaan tiedä
tapahtuuko moista Sudburyn alueella.
M u t t a jokatapauksessa on moinenkin
menettely mielestämme kaivantolain
hengen j a kirjaimen rikkomista, sillä
laissa ei ole mitään mainintaa, että
maanalla viipyminen voitaisiin edel-l3rttää
tap(ahtuvan useammassa kuin
yhdessä yhtämittaisessa jaksossa.
Mikäli olemme kuulleet syödään
Dcme M i n e s l n kaivannossa Porcupi-nen
. kaivantoalueellakin puolen tun­nin
ateria maanalla ja siihen kulutet­tu
aika lisätään maanalla viivyttävään
kahdeksantunnin aikaan. Siis kaivan­tolain
rikkominen sielläkin, edellyttä­en,
että tapa en siellä vielä käytän,
riössä.
Froodin kaivannoissakaan ei työailia-l
a k l a kuuleman mukaan jokatapauk­sessa
noudateta erittäin tarkkaan,
mutta erikoisen selvää j a erittäin s i l ­mään
pistävää rikkomusta ei allekir­joittaneelle'
ole ilmotettu.
M I S S ^ O N S Y Y L A I S S A MÄ^SRÄ-
T Y N TYÖPÄIVÄN PIDENTÄMI­S
E E N .
On erittäin yiiimärrettävää, että
työnantajain ja heidän kätsreidensä
taholta ei voida odottaakaan, että !ie
noudattaisivat työläisten suojeluslake-meno
käynnissä - ei ainakaan niin Niiden noudattamisen valvominen
kuuluu työläisille itselleen, tai parem­min
sanoen työläisten muodostamille
k^uraantuntuvalla tavalla — muualla
kuin Incon Creighton kaivannossa. ,
Herää kysymys, onko moinen y h J Järjestöille. Mutta kun Sudburyn, sen
deksäntuntinen työpäivä laillinen j a ' P^!^<=°^"^^" k ^ " . . "^"^^ehkaan Ontarion
vät j a sanovat. On huvittava nähdä
ja kuulla onko siitä mitään tulosta.
Kaivcstyöläiset! Me emme saa to­dellakaan
luottaa millinkään ulkopuo­lisiin
tekijöiliin omien asioidemme
valvomisessa, vaan on meidän otet­tava
niihin itse k i i n n i . Ensimäinen
askel siinä suhteessa on järjestäytymi-neh^
Kun meillä on sen tehtyämme
voimaa, niin saatamme ryhtyä toi­mintaan.
Sitä ennen emme £aada
tehdä juuri mitään merkityksellissm-pää.
Kommunistipuolueen kaivannoissa
työskentelevät jäsenet! Te kuulutte
jäsenenä köyhälistön johtavan jouk­koon.
Siinä ominaisuudessa on teidän
velvollisuutenne itse ensimäisenä l i i t ­tyä
jäseneksi kaivostyöläisten liittoon
ja kehottaa työtovereitanne tekemään
samoin. Kommunistien on samoin py­rittävä
parhaansa mukaan kaikilla
keinoin edesauttamaan kaivostyöläis-,
vuoksi ei enään Ole vaUankumouksel-,«ttä mainitsee työläisten rustosta
Unen ajatustavoiltaan. Osuusliikkei-j tai mistä tahansa, j o k a loukkaa mu-den
on myöskin, muodostaakseen t e - , k a canadalaisia "hyviä oloja",
hoisiksi taisteluliikkeiksi. liitettävä Paljon tarvitaan vielä valistustyö-mukaansa
eri kansallisuudet, sillä v a i n ! tä työväestön keskuuteen ennenkun
siten on niillä kehitysmahdollisuuksia, j he tulevat tietoiseksi siitä, että hei-
Niillä'on nyt edessään kapitalistiset' dän on järjestäytymisen avulla nous-ketjukaupat,
j a voidakseen estyä mu- t a v a määräämään omia etujaan,
sertumasta suurpääoman harkittujen
taistelumuotojen edessä, on osuusliik.
keiden itsef muututtava jonkinlaisiksi
työväestön ketjukauppaliikkeiksi, jois­sa
yhdistyy laajojen alueiden eri k a u ­pat
sekä eri kansallisuuksien muo­dostamat
työläisjoukot. — A i l i — i .
V A R O V A I S U U T T A K O ?
Lieneekö ruvettu pitämään pa­rempaa
huolta kaivantolain noudat­tamisesta
Hollingerin kaivannossa,
koska viimeisinä aikoina on useam-teTmton7oTmrntaärfottaTen"
to^^^^ .P^"^". P^^f ^^f^^t " l ^ " '
muodostuisi inahdcUisimman hedel-; den lakien rikkomiselta. Muutenkin
malliseksi ei ainoastaan kaivostyöläi- näyttää kaikki vähän varovaisemmal­ta
kuin ennemmin. Viime viikolla
sai eräs työläinen lopputilin k u n o li
jättänyt laulceamattoman reiän am­pumatta,
jonka oli nähnyt työpai­koillaan.
Tämä ei jäänyt y k s i n työs­tä
poispanemiseen, vaan sai hän
haasteen kaupungin oikeuteen kai­vantolain
rikkomisesta. E i o le tie­dossa
miten kävi oikeudessa. Tah­tooko
komppania todella suojella
työläisiään j a noudattaa lakia, on
sille, vaan koko työväenluokalle.
Kaivostyöläiset, järjestäytykää! A i ­noastaan
järjestyneinä me voitamme!
K a l l e Terä.
Port Arthurin uutisia
ovatko työläiset pakotetut sitä nou- kaivantojen työläiset eivät ole vielä
dattamaan? Mitä sanoo Ontarion k a i - Järjestyneitä, niin heiUä ei ole sitä
vantolaki siitä? i ^'oimaa, mikä saattaisi työnantajat t a i
I hallituksen viranomaiset valvomaan ja
noudattamaan tässä tapauksessa työ-
Englanti ja Neuvostoliitto
Aika-ajottain uudistuu' Englannin
parlamentissa sama näytös. —• Edus-tajiat
kyspät, ryhtyykö hallitus toi­menpiteisiin
normaalisten kauppa­suhteitten
palauttarriiseksi Neuvosto­liiton
kanssa, mutta hallitus joko
vaikenee tai puhuu tyhjin veruk­kein,
kirjotetaan Punainen Karjala-lehdessä.
Ja jatketaan in.in. seuraa­vasti:
Tällainen kovakalloisten vihamie­lisyys
on sitäkin kummallisempaa,
kun Englannin kauppa Ja teollisuus
osottautuvat olevan erinomaisen vai­keassa
tilassa- Sen osottävat h>-vin
vuoden vaihteessa tehdyt yhleenve- » " "s
dot kuluneelta vuodelta.
Kaikki Englannin teollisuuden pe-rus-
älat, hiilen Ja metallien tuotan­to,
konerakennus-, laivanrakennus-ja
kutomateollisuus kärsivät mitä
suurimpia vaikeuksia tuotteittensa
myynnissä. Viime vuoden hiilituo-tanto
oli 9 ensi kuukautena koko­naista
3 miljoonaa tonnia pienempi
kuin vastaavana aikana
Ontario) olisi maanalla olo rajotetta-va
kahdeksaan tuntiin. Mainitun lain
I X luvun 159 pykälässä sanotaan työ­ajasta
seuraavasti:
"159. — (1) K u k a a n työläinen ei saa
viipyä tai ei ole sallittava viipyvän
maanalla missään kaivannossa enem­män
kuin kahdeksan tuntia minkään
perättäisen 24 tunnin aikana, mitkä
kahdeksan tuntia lasketaan siitä ajas.
ta kun hän saapuu työpaikalleen k a i ­vannossa
siihen aikaan, jolloin hän
lähtee mainitusta paikasta, edellyttäen
kuitenkin, että:
(a) Lauantain vuoro saattaa työs-päivän
pituutta koskevia määräyksiä.
Sillä yksilöinä eivät työläiset siihen
pysty, siihenkin tarvitaan voimaa —
joukkovoimaa. K t m työläiset ovat jär­jestyneitä,
niin he eivät ainoastaan
valvo lakien noudattamista, vaan
joukkovoimansa turvin jossain määrin
sanelevat uusia lakejaan työnantajille,
jotka he myös pakottavat niitä n o u -
K A I K K I E N NIIDEN H E N K I L d l D E N,
jotka ovat valitut picneerikoulun joh­tokuntaan,
sekä koulun opettajien, on
saavuttava yhteiseen kokoukseen ensi
tiistai-iltana. maalisk. 5 p. k l o 8. Asiat
cvat siksi tärkeät että tässä kokouk^
sessa on oltava läsnä jokaisen.
NUORTEN PIONEERIEN IhiAMAT
•
pidetään maaliskuun 16 p. Tilaisuut­ta
varten harjoittelevat lapset uuder
näytöskappaleen, jota ei ole vielä
missään esitetty. Se on "Luokka-ero",
kirj. Rauha Grönberg. Tilaisuudessa
tulee' olemaan paljon muuta arvokas­ta
ohjelmaa. Saapukaa kaikin anta.
maan turmustuksenne lasten työlle,
sekä samalla itse nauttimaan kau­niista
j a monipuolisesta esityksestä.
NAISTENPÄIVÄJUHLASTA
E M M E U N H O I TA
Tov. Vaaran jutun suhteen me
tulemme toimimaan ensi maksupäi­vänä
siten, että keräämme keskuu­destamme
rahallista avustusta tämän
oikeusjutun kulujen korvaamiseksi.
lÄe suomalaiset, j o i t a ei täällä ok
montakaan, pidämme kovasti mei­dän
luokkaoikeuksiamme loukkaava­na
sen, että meidän toimitsijoitam­me
tuomitaan ilman rikosta. Louk­kaus
yhtä vastaan on loukkaus kaik.
kia vastaan. — Pen.
Sault Ste. Marien työ­oloista
Työmaakirje terästehtaalta
dattamaan. ' (
Mitä olisi siis tehtävä? Järjestyttä-i °^J^_!P^!"^^
vä! Liityttävä jäseneksi Canadan k a i . ^
vcstyöläisten liittoon (Mine Workers
Union of Canada), sen Sudburyssa
toimivaan osastoon^ joka on j o pe-kennellä
kauemmin tarkoituksella rustettu. Järjestyneinä me voimme pä-välttj-
ä työskentelemästä sunnuntai­na,
tai vuorojen vaihteessa viikori l o ­pussa,
tai antaessa jollekin työläiselle
osittaisen vapaapäivän:
(b) sanottu ajan rajotus ei koske
vuoropomoja (shift boss). pumppu-nus-
miehiä, nostokorimiehiä (cage-tender), Päivä -— maanpäältä niaanpäälle. Jär-nostokonemiehiä
tai ketään henkilöä, '"«'^•«^'»'"y " ^ r " " , , » t._!
joka työskentelee yksinomaan tarkäs-kottaa
työnantajat noudattamaan l a ­keja
ja muutenkin kaikinpuolin p a ­remmin
valvomaan etujamme. M a i ­nittuun
liittoon kuuluvilla kaivostyö­läisillä
on esimerkiksi Albertan h i i -
likaivannoissa kahdeksantunnin työ-inuistamme.
että se vietetään 8 p.
maalisk. Tilaisuudessa esitetään run­saasti
kauniita lauluja, soittoa, y.m.
Sisäänpääsy on vapfaa. Rientäkääpä
joukolla viettämään tätä kansainvälis­tä
työläisnaisten juhlapäivää.
P A L V E L I J . A I N JÄRJESTÖ
joka on T. N . l i i t o n avustuksella taas
herätetty henkiin, on pitänyt kaksi
kokousta. Varsinaiset kokoukset t u l ­l
a a n pitämään joka toinen suimuntai
välitetty laukeamattomista reijistä,
v a i k k a niitä on ollut useampia ja
useampia miehiä* samassa työpaikas­sa.
Tämän on nähnyt komppanian
työnjohtajat, mutta ei ne ole niistä
välittäneet, vaan käyttäneet samal-laista
menetelmää kuin nyt kyseessä
oleva mies. Kaivantojen tarkastaja
on myös käynyt ympäristön kaivan­noissa
j a toisissa antanut huomau­tuksia
työläisten turvallisuuteen näh­den.
T A A S Y K S I T A P A U S V I I N AN
T I L I L L E
Terveisiä täältä teräshelvetistä teil­le
työläistovereiUe. K u t e n tiedätte, tä­män
Soon terästehtaan omistaa suuii
korpcratsiconi, , nimeltä Algoma Steel
Corp. j a tätä yhtiötä taasen hoitaa
Lake Superior Corp., j o l l a on paljon
omaisuutta täällä-Soon ympäristöllä
sekä joitain kaivoksia Yhdysvalloissa
West Virginian valtiossa. Tähän sa­maan
yhtymään kuuluu Algomä Cent­ral
Ry., Algoma Eastern R,y., Internat-ticnal
Transit Co. (katuvaunu- ja
ferryliike),. tervatehdas y.m. pienem­piä
yrityksiä. Täällä Soossa terästeh-vaikea
tietää. Aikaisemmin ei ole taalla työskentelee nykyään y l i 2.50!i
työläistä j a on tämä tehdas jaetti'.
moniin eri osastoihin (deoartments),
joilla kaikilla on omat työjohtajansa.
Mainitsen tällä kertaa ainoastaan
korjaus- j a uudistusalaan kuuluvasta
osastosta (shop depärtment). Tähän
alaan sisältyy Hachine shop. (sorva-usverstas),
Foimdry r a u t a - ' j a teräs-valimot,
boiler y.m., . korjausverstas
ja m.ailiverstas. Tällä osastolla _ on
noin 145 työläistä työ3sä.~ •
Työpäivä on 9-tuntinen ja palkat
vaihtelee aina ammattien j a työala in
mukaan, .Sorvarien palkat on keski­määrin
siinä 55—65 senttiä tunnilta,
valurien suunnilleen sama, seppien sa­ma,
peltisepät (boilermakers) sama ja
apulaisten palkat vaihtelee 39^^—ifi
senttiä tunti. Työviikko ei ole vielil
päässyt korkealle kehittymään ja on
vaikeaa tällä a l a l l a sitä paljon tehos­taa,
sillä työn laatu o n n i i n monimut­kaista.
Terveydelliset olot ovat kur­jat,
ainakin mitä tulee n.s. boiler-verstaaseen
talvisin, sillä kaasua (lue
katkua) j a savua on verstaassa niin
paljon, että outo ihminen, joka ei ole
tottimut siihen ei voisi oUa tuntia
siellä millään. Kohtelu "työnjohtajain
puolesta on siedettävää, toisinpaikoin
tavallista parempaakin. Turvallisuus
toisilla s a p o i l l a p n hj^vä, paitsi bciler-sapan
kanssa on n i i n j a näin, sillä se
tamlsessa tai mittaamisessa, eikä se' vähentämään tapaturmain vaaraa jne.
mj-öskään koske hätätapauksia, jois-j Mutta siihen meimessä olisi n3rt jo
sa henki tai omaisuus ovat ilmeisessä j toiminnassa olevan Canadan kaivos-jestyneinä
me voimme pakottaa k a i - ilta, seuraava kokous ollen maalisk.
vcsparoonit korottamaan palkkoja, 10 p. Pankaa nuoret tytöt tämä päi­vämäärä
muistiinne j a saapukaa o-vaarassa.
eikä missään tapauksessa i työläisten liiton Sudburyn osaston t o i .
maan kokoukseenne. Tätä järjestöä
ei ole perustettu millään muulla tar­koituksella
k u i n että saataisiin palveli.
1927 H i i - korjaiistyötä, eikä mitään kai-; mesta ilmotettava edellä selitetty k a i - ' jaln olot paremmiksi, heidän jouto-
Ic-i m-n- f - i v J A » ' - • o * •!• ' h ^ o t ^ ' jossa työskentelevien työläis-i^-antclain rikkominen Sudburyn pu-1 hetkensä hauskemmiksi, ymmärtäen
. i i i u d b i d v i e n c i supistui ^ » " ' J O O - ' t e n lukumäärä ei ole enemmän kuin; rin, kaivostarkastajalle ja maakunnan:'sen. että vasta sitten saa j o t a in a i -
n a l l a t o n n i l l a . Rakennettavien höy- kuusi'miestä työviioroa kohden." | kaivosministeriUe. \-aadittava heitä j k a an jos sitä yhteisvoimin yritetään,
r y l a i v o j e n luku o l i 20 prosenttia puhutaan j yhtymään toimenpiteisiin asiassa jai K a i k k i a palveUjoita kehoitetaan myös
kahdeksantunnin "vupymisestä" (re. • vaadittava heidän selityksensä toimen-1 saapumaan opiskelukerhon oppltUai-main)
maanalla- Jos syöminen tapah-1 piteidemä johdosta. V a i k k a emme p a - ' suuksiin joka torstai iltapäivä, a l -
tuii maanalla. n i i n on siihen kulunut! nekaan suurta' toivoa kapitalistisen ^ käen klo 2. Näissä tilaisuuksissa saa
aika mj-öskin luettava kahdeksaan i hallituksen virkailijain toimenpiteiden : vapaasti opetusta niistä asioista joita
tuntun rajotettuun viipymiseen maan-f tuloksellisuuteen, niin onhan edes jokaisen pitäisi oppia ymmärtämään
alla. eika sitä voida niinollen lukea j mielenkiintoista nähdä j a kuulla mitä Hman tietoja ei kukaan enää nyky-varsmaisen
kahdeksantunnin työajan [ he asian johdosta mahdollisesti teke-' päivinä tule toimeen, j a pitäisi käyt-uomat
tuovat paljon vahin­koa
ihmisille. Monet se j o h t a a teke.
niään sellaisia tekoja, j o i t a ei sel­vinpäin
millään voisi tehdä. Viime
v i i k o l l a taas eräs kansalaisemme juo­vuspäissään
esiintyi yleisillä paikoil­la
ampuma-aseen kanssa, u h a t e n . s i l ­lä
toisten turvallisuutta. Mies jou­tui
poliisin käsiin j'a j o u t u u oikeu.
dessä vastaamaan teoistaan. •
Ön ikävää kuulla tämänlaatuisia
tapahtumia, kun tietää ne olevan
v a i n väkijuomain tuottamia asioita.
Samoin viime v i i k o l l a t a p e l t i in erääs­sä
suomalaisten palloruumassa, joka
lienee myös koiratorppa. Nämä on , a _ „
taa työläiset ruveta ajätteTemaan jestymätöntä j a ei ole -toiveitakaan.
"koiratorppain tuomaa turmelusta ja
jättämään ne käyttämättä? Nyky­ään
on täällä j'uonti aivan ylim­millään.
Tuskin milloinkaan on n i in
paljon tuon nesteen uhriksi vajon-herra
ties koska. Suomalaisia tällä a-lalla
on työssä 26 j a toisia kansalli­suuksia
on useampia. Älgorna Steel
Co:n toimesta on alettu n i i n sanottu
"turvallisuus ensin'*-liike. joka tarkoit-neita
kuin on nyt. Muuten täytyy. t; ; ; ; 7 t t ä ^ t y o i i y s t e n t u i t e i ' k ^^
' ^ . ^ ^ " ^ . ^ ^essa työssä ttarvallisuuden puoU en-prosenttia
pienempi kuin 1927, konerakennus-teollisuus
20 pros. alempana kuin
ennen maailmansotaa, kalastusteolli­suus
on täydessä romahduslilassa.
"Vuoden 1928 epäonnistumiset ovat
Industrialistissa tämän paikka-kurinan
kirjoituksessa. Tähän asti
emme ole j u u r i milloinkaan nähneet
k i r j o i t e t t a v an mainitiista asiasta s a .
man lehden kirjoituksissa. Kaikkien
työläisten pitäisi yhteisesti ruveta
tuota pahetta poistamaan. K i r j o i t t e ­lemaan
l e h t i i n j a keskustelemaan k o^
kouksiin näistä asioista. Voimia
näiden asioitten korjaamiseen meillä
Varmaan löytyy jos tahdomme etsiä.
siksi, sekä että komppania, laittaa teh»
taan tiirvallisemmaksi, se o n ettei t a ­pahdu
n i i n paljon tapatiinnia. Se on
kyllä aU r i g h t j a tuleekin olla niin.
jos vain yhtiö todella katsoisi myö;
kaikissa turvallisuuden perään, mutta
se tahtoo vain jäädä työläisten huo­leksi,
etteivät toisiaan tapa j a louk­kaa
itseään.
Sitt«a yhtiö on keksinsrt ns. "safety.
f i r s t " työmaakomiteat, j o t k a pitäisi oi*
<0e lähetyksistä
hetykaistä (20.
hetyksistä (50J
lähetyksistä
25e jokaiselta i
sadalta doUarill
SähkösjinoBiaJ
faetyskolot $3.5
Suomen rahi
$2.45 sadasta <
LAIVAPILEl
T l E b U S T A K A /
Vapaudelle o
vastaan myosM
VAPAUS PORT
316 I
Port Ar
C H A R L E S
Osuuskauppi
D A V I
eri paikkakunn
l a jokaisella tyi
ole asianlaita. ^
miteain tehtävii
ken turvallisuud
olojan korjauksi
muka muodostet
sella. Onko näii
siksi työnjohtajj
miteaan aina ed
teo, kokoontim, (
- siä j a toinen p
pidenttiä, kirji
panian soppalui
oita työläisen
tuna, nimittäin
muusta olekaan
ei sitä oteta kn
se on käynjrt 1
listen olojen par
lemme joka saie
kouksessa, ne c r
kahden vuoden
susta j a savusts
sama vastaus, se
distusvälineiden
maksamaan liiar
ole aikaa, j a "m
ty-firsthonuna o
tä, eräänlaista
mia, jolla saadas
että heilläldn oi
tämän terästrus
suudessa. J a pj
vielä työläisiä"
näaankin pitkän
tiön - armoilla oi
että muilla ei i
nanvaJtaa yleisti
V a a n joskus tu
että työläiset a
asemansa oikein
paraimuksia. Sit
Helppari.
Tov. O. V . ]
(Jatkoa edel
Luormoksessa <
tä imperiaHstine
tää jonkunlaista
edistämistä siirto
van tarpeetonta
Leniniltä j a Mx
sanotaan, että vC
toimii sirrtomais!
tyksen tiedottoa
imperialismi siell
pltalistisia suhte
antanut sysäykst
tj*5een- Imperii
maissa e l ole a in
, myöskin kapitalL<
voi käydä Uinäi
suuden kellitystä
jonkunlaista tuot
tä. Täytyy luoda
l i n e n pohja teo!
' rakentamalla tei
- m i a jne. Saadi
maan uumenista,
voksia. plantaase
lanviljelys j a t a i
aloja^ jotka teess
tomaatuotahnon
nen kapitalistine:
yhteydessä ositta:
nyt imperialistia
Oeittain on se ©
r o t t a v i a pyrkim
puolelta.