1927-05-18-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
5gV ' Sivu 2 Keskiviikkona^ tookok. 18 p;nä—Wed., May 18 Maanvi äin osasto IP p : Av' I'- te Tuotannon anarkia ja työtätekevät farmarit Siltä tuotannon anarkiasta, joka pcrunaviljelijät kärsivät raskaan on vallalla ^kapitalistisessa yhteis- ^ tappion. kunta järjestelmässä, kärsivät ehkä j »Mutta tuollainen anarkia ei ole enimmän työtätekevät farmarit. j ominainen kapitalistisessa jarjestel- Snunnitellessaan kylvö jään ja imässä vain sota-aikoina, Rauhan-tuottaessaan sitä, tai tätä lajia, j kin aikana käy samoin, joskaan e! heillä ei ole etukäteen vähääkään aina yhtä'j>Tkässä asteikossa. Ny-varmuutta siitä, mitä he tulevat' kyään lännen kanankasvattajat va-tuotteistaan saamaan, tai saavatko littavat, ettei kukkopojista makseta tuoXeitaan kaupaksi mistään hin-^ enää samaa hintaa kuin viime vuon-nasta. Usein käy aiiinkin, ettei sa- ,na. Lännen kanatalous on viime toa kannata lainkaan korjata, koska vuosina nopeasti kohonnut. Uusia ei ole mitään mahdollisuutta myydä sitä edes tuotantokustannuksia vastaavasta hinnasta. Trustit hallitsevat markkinoita maataloudenkin alalla j a huikea keinottelu johtaa tuotannossa anarkiaan, saattaen Innaloita on rakennettu jokaiseen farmikylään ja kanoja kasvatettu lisää suuressa määrässä. Kananmunilla ja kanoilla ja kukkopojilla onkin ollut verrattain hyvä kypyntä j a hinta. Tämä on houkutellut uu-miljoonien farmarien elinehdot vaa-' sia ja yhä uusia kanaloita rakentajaan. ' # |maan. Kaupungeista on siirtynyt Tästä on seurauksena farmarien jpa^ikatyöväkeä maalle "rikastu-konnuUtaan pois joutuminen, tai ( »»aan" kanojen hoitamisella. vuokraviljelijöiksi muuttuminen. Mutta kun kaikki eivät voi tulla toimeen vuokraviljelijöinäkään, niin tuhannet maansa ja mantunsa menettäneet siirtyvät kaupunkeihin li-eäamään entisestään suurta teollisuuden vara-armeiaa, joka kapitalismin tässä kehitysvaiheessa on tullut pysyväksi. ' Jos maataloudessa olisi vallitsemassa säännöstely tuotantoon näh-den, niin olisi farmarien asema paljo vakaantuneempi. Mutta sen aikaansaaminen on mahdottomuus kapitalistisessa yhteiskunnassa. Porvarillinen hallitus on haluton ja voimaton trustien edessä. Keinottelu ja jtuotannossa ja markkinoilla ta- . pahfuvat heilahtelut aiheuttavat väliin suuren kysynnän ja sitä seuraavan hintojen nousun milloin yhdelle, milloin toiselle maataloustuotteelle. Tästä on Seurauksena, että tuotantoa lisätään enimTaän kysynnän alaiselle tavaralle suunnattomasti, kunnes sitä tuotetaan niin paljo, että markkinat täyttyvät, eivätkä tuottajat saa tuotteistaan e-naä tuotantokustannuksiakaan/ Juuri näin kävi, kuten muistetaan. Yhdysvaltain perunaviljeli joille maailmansodan aikana. Sodan verisimmillään ollessa, perunoilla o-li tavaton kysyntä ja niiden hinnat i)ousivat suunnattomasti/ Seuraavana vuotena perunaa kylvettiin tSThdysvalloissa paljo enemmän knin «nnenv Seurasi hintojeri lasku ja Seuraukset alkavat näkyä. Ka-nataloustuotteiden markkinat täyttyvät. Ja kanafarmarien nettota-lot pienenevät. Suurten kanalain omistajat eivät kuitenkaan kär>i tästä niin paljoa kuin pikkuyrittcli-jät, jotten kananhoito tulee suhteellisesti kalliimmaksi kuin niiden kanaloitten omista jäin, joilla on k i noja tuhatmääriin. Kanatalöosttiotteiden markkinain täyttymiseen vaikuttaa myöskin Y h dysvaltain teollisuudessa alkanut yleinen lamaannus, joka juurtaa samanlaisista syistä kuin nousu j a lasku maataloudessakin. Voidakseen puolustautua kapitalistisen järjestelmän tuotannon a-narkiaa ja keinottelua, vastaan, on farmarien järjestyttävä. Osuustoimintaa on tehostettava ja perustettava uusia osuuskuntia tarpeen mukaan farmarien luokkaetuja ajamaan. Samalla on farmarion liityttävä poliittisesti yhteen luokkatie-tdisen työväen kanssa. Vallankumoukselliseen luokkataisteluun kypsyneet farmarit valitsevat paikkansa kommunistisessa psölueessa ja samalla tekevät parhaansa työläisten ja farmarien väliseni poliittisen taisteluliiton luomiseksi j a sen kautta ti^öläisten jä farmarien vetämiseksi taisteluun kapitalismia ja; tuo-tuotannon ana^iaa vastaan. Sillä säännösteltyyn tuotantoon päästään ainoastaan kapitalismin poistamisen ja sosialistisen yhteiskunnan rakentamisen k a u t t a .— Tov. ' VehaSi kylvettiin v. 1925 kaikkiaan 52,- 200,000 «ekkerinalaa. Sato oli 669,365,000 busbelia j a sen myyntiarvo 947,993,000 dollaria. Vehnää viljellään pääasiallisimmin Kan-sassissa ja NprÖi Dakotassa (n,k. varsinainen vehnäalue), vuoristovaltioissa jä Tyynenmeren rannikkovaltioissa. Etelässä kasvatetaan vehnää sangen vähän, sillä ilmasto on siellä liian lämmin yehnälle. Uuden Englannin .valtioissa tätä viljalajia tuskin lainkaan viljellään. Viimeisten 15 vuoden ajaiia, nimittäin sen jälkeen, kun Venäjältä tänne tuotettiin durum-vehnän siemeniä. On Yhdysvaltain vehnänkasva-tu3 lisääntynyt noin 20 miljoonalla bushelilla joka vuosi. Kaaraa, joka helposti soveltuu erilaisiin i l manaloihin j a maahan, kasvatetaan melkeinpä joka valtiossa, mutta sadot eskkerinalaan nähden ovat suurimmat Washingtonin, Utahin,. Ida-: hon ja Arkansasin valtioissa. V. 1925 nousi ^aan kaurasato 1,502,- 000,000 busheliin, ollen kylvöllä kaikkiaan 45,160,000 eekkerinalaa. Kaurasadon ' rahallinen 571,7€8,00tf'dollaria. Heinällä arvo oli oli V. 1925 kaikkiaan 74,144,000 eekkeriä, joilta korjattiin heinäsatoa 99,523,000 tonnia, ollen sen arvo 1,319,830,000 dollaria. Rukiilla, ohralla, tupakalla, tattarilla, pellavalla j a monilla muilla farmituotteilla on maan viljelyksesä vähempimerkityksellinen asema. V. 1925 oli 'Yhdysvaltain maantuottei-den arvo: viljan 4,050,000,000 dollaria; pumptiljn 1,630,000,000 dollaria; pellavan (siementem j a kuitujen) 1,565,000,000 dollaria; heinän ja rehun 1,511,000,000 dollaria; palkokasvien siementen 149,- 000,000 dollaria; sokerijuurikkaiden ja ruokojen 139,000,000 dol- Jaria; kasviksien 1,311,000,000 dollaria; farmien metsätuotteiden tuotteiden 136,000,000 "dollaria. Farmien muiden tuotteiden: meijerituotteiden 2,747,000,000 dollaria; kananmunien 618,000,000 dollaria. Yhteensä nämä mainitut $15,057,000,000, mutta niistä on vielä poissa useita, joita edellisissä ei ole mainittu. •— F.L.I.S.. OSUUSTOIMINTA Saksan osuuskauppaliike vuonna 1926 f: Tilastollisia tietoja maanviljelyksestä Yhdysvalloissa Yhdysvaltain koko pinta-ala ori vähän yli 1,900,000,000 eekkeriä. V. 1920 oli noin 955,000,000 eekkeriä viljelijöillä. Parraimaasta «li 52 prosenttia raivattua, 30 prosent* tia raivaamatonta j a loppu metisä-maata. Vuoden 1920 sensuksen imukaan oli farmin keskimääräinen koko 148.2 eekkeriä, siitä keski-onaarin jokaista farmia kohden 18 f eekkeriä raivattua viljelykselle. Kaiken farmialueen arvo oli silloin 78,000,000,000 dollaria, jokaisen ' l a r m i n keskimääräinen arvo 12,084 dollaria ja jokaisen eekkerinalan /keskimääräinen arvo $81.52. Farmeja oli samana vuonna maassa ataikkiaan 6,648,343. Seuraavan v i i d i ^ vuoden f ar<- mauksen laskukauden aikana. vä-hentyi farmien luku, niin että niitä V. 1925 oli vain 6,371,617. Sa- • mana' vuonna viljelivät farmien omistajat itse maataan: 3,686,334 farmilla, 40,755 farmilla hoitivat viljelystä omistajan manatserit ja 2,462,528 iarmia oli vuokralla. Farmien keskimääräinen kokokin pieneni samalla ajalla, niin että 1925 vuoden lopulla kunkin farmin keskimääräinen suuruus oli vain 145.2 eekkeriä, kunkin farmin maan j a rakennusten arvo aleni 7,- 776 dollariin j a farmunaan arvo eekkeriä kohden niin, että se o li silloin vain $53.57. Saatavilla olevien tilastotietojen mukaan oli farmeilla käytännössä 606,745 traktoria, 16,535,739 hevosta j a 5,730,- 608 muulia. NauUkarjaa oli maassa 61,571,752 päätä, sikoja 51,842,- '428. Ja mainita saattaa, että silloin o l i jo 284,053 farmitalossa r a dio. Pampoli-, vehnä- ja ma^>uJaeet Jo kaikkein aikaisimpinä aikoina mainitaan työn erikoisjäko maan- ViljelylEsesää. Raamatusta mainitaan, etta Aapeli oli lammaspaimen mutta Kain viljeli maata. Nykyaikanakein on harvinaista kokonaisuuteen nähden, että yksi mies olisi maanviljelyksessä n.k. " a l i 9iound man". Tavallisesti spesialisoituu maanviljelys eri aloillaan, niin että löytyy lampaan kasvattajia, maitotalousfarmareita, kanan-kasvattajia, vehnänviljelijöitä j.n.e. Useat muut syyt vaiknttavat s i i - ien, että farmaus ön e r i paikoilla tullut erikoistuneeksi. Ne ovat n.k. fysikaalisia pfiolia, kuten maapon-jan laatu, ilmasto ja muut sellaiset seikat. Niinpä vaikuttaa maan laatu siihen, että New Jerseyn valtiossa on kehittynyt kyökkikäsviviljelys jaf Iowassa kaurankasvatus. Etelässä taasen viljellään heinää vain vä-* häisessä. määrin siksi, että siellä heinänkorjuun aikana sataa paljon. Sitten vaikuttavat viljelyksen erikoistumiseen Aiinkutsutut biologriset syyt, niin että Jcaikenlaisia kasveja ei voida menestyksellä kasvattaa, j a vielä.lisäksi vaikuttavat vissit t u hohyönteiset j a siehimuodostukset, jotka aikaansaavat, kasvitauteja. Lopuksi vaikuttavat ekonomiset suhteet, kuten pitkät matkat markkinapaikoille, kulotus ja kilpailu. Kaikki nämä seikat selittävät, miksi erilaista viljelystapaa ^noudatetaan eri valtioissa ja piirefssä. Pumpuli, maissi, vehnä, kaura ja heinät ovat täällä päätuotteita, kukin niistä vallaten ylj 30,000,- 000 eekkerinalan. Nämä mainitut viisi farmituotetta muodostavat 87% prosenttia Amerikan jkoko viljelysalasta. Millään muulla tuotealalla ei ole edes kahdeksaa miljoonaa eekkerinalaa viljelyksellä. Pumpulia kasvatetaan .niinkutsutulla pumpuli-alueella, joka käsittää itäeteläiset-valtiot, Alabaman, Arkansas'in, : Floridan, CJeorgian, Louisianan, Oklahoman, Mississippin, .North C a rolinan, South Carolinan, Terines-seen ja Texas'in. Monissa näissä mainituissa . valtioissa kasvatetaan ja viljellään monenlaisia muitakin tuotteita^ mutta., pumpulr- on -ollut j a on edelleenkii\ "etelän kunin-gas'^' V. 1925 oli näissä valtioissa yli 39 miljoonaa eekkeriä maata pumpulinyiljelyksel^ä. Pumpulisä-to nousi mainittuna vuonna 16,- 086,000 paaliin, ollen sen mjrynti-arvo"- lf419,888,000 dollaria. Maissia Saksan osuuskauppojen keskusliiton sihteeri Heinrich Kaufman julkaisee "Konsumgenossenchaftliche Rundschaiissa" tietoja Saksan o-suuskauppaliikkeestä v. 1926. Näiden tietojen mukaan kuului keskusliittoon V. 1926 1,090 osuuskauppaa, edellisenä vuotena 1,110. Vähennys johtuu osuuskauppojen yhteenliittymisestä. Tietoja itsestään antoi 1,036 osuuskauppaa. Jäsenmäärä väheni 3,392,911 :sta 3,186,- 035:een. Vähennys johtuu siitä, että osa os\iuskaupoista on toimittanut jäsenluettelojen tarkistuksen, jonka yhteydessä ne puhkivat luettelostaan pois kaikki sellaiset jäsenet, jotka eivät ollenkaan ole teh-neef ostoksia niistä. Uusia jäseniä liittyi osuuskauppoihin 166,833. Poispyyhittyjen jäsenten luku oli 337,594. " Myymälöiden luku oli 8,700, oltuaan edellisenä vupona 8,500. Myynti, oli 747 miljoonaa. Rmk, edellisenä vuonna 616* miljöön^. Keskimääräinen mjrynti jäsentä kohden teki 234 Rmk., edellisenä vuotona 182 Rmk. Viimeisenä rauhanvuotena oli tämä määrä 287. E n nen sotaa oli keskimääräinen myynti myymälää kohden 95,000 Rmk. Omien tuotantolaitosten yalmis-tusaivo nousi 186 ' miljoonaan, oltuaan aikaisemmin 161 miljoonaa Rmk. Myyntiin verraten väheni osuuskauppojen tuotanto 26.1 prosentista 24.9 prosenttiin. 1 • Toimihenkilöiden lukumäärä o-suuskaupoissa oli 32,954, edellisenä vuotena 31,045. Näistä oli miehiä 13,138 j a naisia 19,816. Tuotantolaitoksissa palveli 6,555 henkeä., edellisenä vuonna 6,273. Osuuskauppojen bilanssit ovat kehittyneet edulliseen suuntaan. O-suuspääoma nousi 20 miljoonasta 29.4 miljoonaan Rmk:aan. * Kaikkien rahastojen määrä nousi 29.3 miljoonasta 33.9 ' miljoonaan Rmk. Säästökassatalletukset lisääntyivät 67.9 miljoonasta 109.1 miljoonaan. Ennen sotaa oli osuuskauppoja osuuspääoma '33.9 miljoonaa, r a hastot 25.8 miljoonaa jä säästökassatalletukset 79.1 miljoonaa. Tavaravarastojen arvo oli 97.9 milj. Rmk., vuonna 1925 87^milj. Tavaravelat vähenivät '40.5 (miljoonasta 33.5 miljoonaan ja pank-kivelat 10.2 miljoonasta 4.8 miljoonaan' Rmk:aan.' Osuuskauppojen saatavat nousivat 2.7 miljoonasta 3.5 miljoonaan Bink:aa|n. Saatavien johdosta lauisuu kirjottajä: "Sen jälkeen kun veEfcakauppajär-jestelmä inflaktipkaotena ,kaiitt.a l i n jan oli poistettu, koska sen täytyi tulla poistetuksi j a jäsenet olivat tottuneet käteiskauppaaur on suorastaan edesvastuutonta, että monet osuuskauppain hsdlitukset ovat sallineet velkakaupan uudelleen päästä valloilleen. Tämä on: ristiriidassa osuuskauppaliikkeen periaatteiden kanssa, se vähentää, osuustoiminnallisen työskentelyn ^talbudiel-lisuutta ja häiritsee osuuskauppaliikkeen kehitystä. joaa. Englannin imperialismin perusteet horjuvat ja se pyrkii kaikilla keinoin säilyttämään herruu-tensa snurten maailmanvaltojen keskuudessa. Englannin imperialistit ovat Nankingrin verilöylyn sekä Pekingin j a Shanghain provo-katsionin i)ääyllyttäjiä. Nykyään on Englannin taantumuksellinen hallitus, samalla itsepäisyydellii päättänyt pysytellä Kiinassa kuin aikoinaan Dardanellien salmessa. Englanti tahtoo yhdessä muiden imperialististen valtojen kanssa hä- -vittää rauhallisen rakennustyön NeuvcstoliitoEsa, tahtoo tukahduttaa Kiinan vallankumouksen ja saada syttymään uuden kansojen välisen sodan. ^Neuvostoliiton XIII edustajakokous osotti, että neuvostomaan kansat aktiivisesti taistelevat rauhan puolesta. Kukaan ei voi saada meitä muuttamaan rauhanpolitiikkamme suuntaa. Me o-lemme riittävän voimakkaita suojel-laksemmie Neuvostoliittoa. XIII e-dustajakokous hyväksyi hallituksen politiikan ja julldlausui Kiinan työtätekeville joukoille Neuvostoliiton kansojen myötätunnon. Me tulemme olemaan vartiopaikallamme. Imperialistit valmistelevat vaarallisia loukkuja. Me tulemme paljastamaan jokaisen pro-vokatsioniyritjflcsen, olkootpa ne kenen laittamia tahansa. Tulemme bolshevistisella päättäväisyydellämme taistelemaan rauhan puolesta. , "Punaisien Karjala". Osastojen ja Järjestö* jen osoteilmotukset Canada suomalaisten pankkiirien huomion kohteena . Montreal. — Pohjoismaiden yhdyspankin johtaja R. V . Fieandt on ollut Canadassa ja Yhdysvalloissa tutkimassa liikesuhteita ja oloja. Kun viime virkavuoden aikana lähti Suomesta tähän maahan yhteensä 5,180 henkeä ja kun siirtolaisuus Suomesta suuntautuu yhä edelleen tähän maahan, niin haluavat pankkiirit tutkia olosuhteita saadakseen niiden tuntemuksen perusteella suunnitella talletusten hankkimista tästä maasta, kapitakiin hankkinii-seksi, "köyhään Suomeen". ' Canadan KommuBlst^puflilaeen sihteerin osote. Kommunistipuolueelle lähetettävä kirjevaihto on osotettava allaoleval-la osotteella: Mr. J . MacDonald, Room- 304, 95 King St., E . , Toronto 2, -Ontario. BowIe*n S. S. o:ton kokoukset pi' detään l:nen ja 3:mas sunnuntai kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bowie, via Solsqua, B. C Beaver Laken s. osaston kokoukset joka kuun ensi sunnuntai kello 1 päivällä osaston talolla. Osaston osote: Box 87, Worthington, Önt. Voimisteluseura Jehun osote on sama. Canadan. Suomalaisen Järjestön, laillistetun, sihteerin osote ,on: A. T. H i l l , 957 Broadview Ave., Toronto, Ont. Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliitto. Liittotoimikunnan kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ton sihteeri on Hannes Sula, os. Box 69, Sudbury, Ont. : Canadan Kommunistipuolueen piiri n;o 5:nnen (K.-0:n) toimeenpanevan pllrikomitean ja kp:n Sud-bnryn kaupunkijärjestön osotteet ovat: Box 754, Sudbury, Ont.- Kommunistipuolueen ' Sudburyn järjestön sihteerirahastonhoitaja, S. G. Neil, on tavattavissa V a pauden toimituksessa, Liberty-rakennuksessa, Lorne-kadulla. Larder L d « C. K . P. Suoaadais. osaston osote on: Box 20 zTrT* - Lake, Ont ' ^ Suomalaisen järjestön Levaekia saston No. 33 kokoukset rtlä' tään joka kuukauden toinen nunteL Sihteeril» osote: B o x ^ Levack, Ont. ^ S. J . Nolainn osaston kokoukset o» . jokaisen kuukauden 2aiea soi nuntai kello 2 j . pp. KirjevX osote: Frank Nurmi, Nolain 7 A. D., O n t ^ Montrealin t. k, osaston kolr«„i_ pidetään Menard HalC St.., jokaisen kuukauden eiSSj nen j a kolmas toKtai-ilta keUos Kirjeenvaihto-osote: 795 ruu Ave.. Verdun, P. Q. ^\ VARUSTELUINTO RUOTSISSA Kansainvälisen politiikan kysymykset muodostuivat yleisvenäläi-sen neuvostojen edustajakokouksen keskeisimmiksi. Pitkään aikaan ei Europassa ole ollut niin jännittynyttä poliittista tilannetta. Kiinan tapahtumat 0- vat kiihottaneet kaikkia hallituksia, kaikkia luokkia ja yleistä mielipidettä, blyökkäys neuvostohallitusta vastaan ' oli tarkoin hsurkittu suunniteltu teko. Me olbmnie tottuneet kaikkiin mahdollisiin provo-katsioheihin. Joku taantumuksellisten muonittaja uhkasi meitä aikoinaan 14 valtakunnan ristii'otkel-lä. Me muistamme Voroyskin murhan. äisyyden, jotka ovat päässeet * v a l taan petoksen avulla? Yksi on selvää: provokatsionin tiellä ei olla onnistuttu yhdistämään koko kapitalistista maailmaa. Eräät vallat kieltäytyivät hyökkäyssopimiiksesta neuvostolähetystön kimppuun. Mutta Englanti ja Am^rifca salaperäisinä kylmästi vaikenivat. Merkittävänä tosiasiana on nlai-nittava vi-.den valtion yhtäaikainen, esiintyminen viidellä nootilla. Han koun hallitukselle. Voidaan miten tahansa arvostella^ »äitä nootteja, mutta siitä ei ole erimielisyjrttä, et^ tä erimielisyydet imperialistien fces- . . kuudessa saivat sellaisen käänteli:, Viela eivat ole hävinneet gttei voitu saavuttaa yksimielisyyt-väärennettyjen Sinovjev-kirjeiden edes Kiinan vallankumouksen u-jäljet. han edessä. ' ' Provokaattorien esiintymiseen on yiisi noottia! Kuinka kaukana neuvostohallitus aina vastannut me olemmekaan boksarikäpinasta. miehekkäästi. Jokainen vähiinkin Sitten kapitalistinen maailma yksl-politiikkaa tunteva osaa arvostella mielisesti ampui kiinalaisia työläi- Pekingin hallitusta ja .ymmärtäii, siä j a talonpoikia. Nyt sovittamat-kuka pelaa sen selän takana. Me emme ajattele, että Pekingin halii-tus ajaisi epätoivoisen sankarilli-tomat edut Kiinan sisällä, erilainen taktiikka suhteissa Kiinan vallankumoukseen johtavat »imperialistis-suuden politiikkaa. Meidän noöt- 1 ten valtioiden rintaman murtumi-timme ilmottaa selvästi, ettei meitä seen. Joku ei tahdo komprome- "voidä mis?ään tapauksessa provosoida sotaan Kiinan kanssa. Muistutamme viimeiseslä^impc-rialistisesta sodasta. Yksi päänäyt-toida Itseään, Jritjottamalla yhdessä Englannin kan&^ saman nootin a l le. Nämä viisi noottia osottivat, että jokainen V valtio tulee esiinty-kasvatetaan jossain määrin kaikissa, valtioissa, mutta n.k! keskinen ! tsaarin Venäjä julisti mobilisoinnin tejijöistä — Englannin imperialismi • mään omalla vastuullaan, ettei ole — jäi nukkenäyttelijoiden, pienten 1 olemassa yhteistä arviointia Kiinan valtojen selän taakse. Silloin kun sisäisestä tilanteesta. maissiälue, johon kuuluvat Ohion, Indianan, Illinoisin, Iowan j a Missourin valtiot, tuottaa suurimman osan Yhdysvlltain maissista, ollen ne samalla lihakarjaa ja sikoja kasvattavat huomatuimmat valtiot koko maassa. V. 1925 o l i Yhdysvalloissa maissin kasvulla y l i 101,000,- 000 eekkeriä maata; sato nousi 2,- 900,000,000 busheliin ja sadon myyntiarvo oli 1,956,000,000 doll. oli Lontoolla vapaat kädet toimia. Chamberlain j a Baldwin ' ovat kaikesta, päättäen unohtaneet, että 13 vuoden Jculuttua on maailma jossain määrin muuttunut — Venäjä ja Kiina ovat muuttuneet toisiksi. Kuka voisi mennä takuuseen siitä, etteikö ensimäistä provokatsiönia seuraisi toinen, kolmas j a kymme-neskin. Kuka voisi ennakolta, nähdä herrojen konsenjatiivien kekseli- Muutama vuosi sitten Englannin, Ranskan jä' Italian sotajoukot miehittivät vallankumouksellisen Turkin aluetta. Heidän yhteinen r i n - ;tamansa kuitenkin pian hajosi: en-simäisenä luopni Italia, toisena vei joukkonsa, pois Rankia ja-viimeisenä oli Englanti pakotettu, myöskin' viemään joukko-osastonsa pois. Englannin imperialistit ovat kan-s^ välisten imperialistien ' verenhimoisin jouldco. Sunrbritannia ha- Tukhloma. — «Ruotsin laivasto-ohjelma on nyt hyväksytty lopullisesti valtiopäivilläkin suurella äänten enemmistöllä. Kaikki porvarit äänestivät ohjelman puolesta. Sosialidemokraattinen puolue hajaantui kysyniyksessä. Oikeat uskolliset sosdemit. äänestivät varusteluohj,eI-man puolesta; kun osa oli vastaan. Kommunistit yksimielisesti, vastustivat ohjelmaa militaristisuuden lisääjänä ja kansan , verokuprman kiristäjänä. Laivasto-ohjelma sisältää, että 1927—-1933 välillä lujitetaan. Ruotsin puolustusta 2 risteilijällä, 3 vedenalaisella, 4 miinainasfettajalla ja 1 ilmalaivoja. kuljettavalla risteili- HIILIVARASTOT YHDYSVALLOISSA Washington. Hallituksen k a i - vostoimisto on tehnyt Uusia laskelmia siitä, kuinka paljon- pehmeää-tiiiltä oli varastoissa huhtikuun 1 päivänä, jolloin lakko alkoi. Varsinainen käyttövarasto oli tuolloin 75,000,000 tonnia,, joka on suurempi kuin koskaan ennen. Tätaiän l i säksi oli suurien järvien satamissa 2,085,000 tonnia, kaivoksien varastoissa 431,000 tonnia, , 1,055,000 tonnia rautatievaunuissa. Jälleenmyyjien varastoissa oli suuret määrät hiiltä ja hiileni sivutuotteita o li varastoissa samanmukaisestL Näillä numeroilla halutaan vakuuttaa sitä, että kaivoslakko ei voi saada aikaan hiilipulaa Yhdysvalloissa. HIILIÄ JA PlTI!rA Pocahänta, Nut ja Stouvi Kolia. ' ALGOMA KOKSIA Puhtaammat kölit jä koksit eivät maksa enempää, kannattaa ostaa meiltä. V Kuivaa TSmräkktä, Jack Paintia halottuna tai ilman. TUOREITA KOIVUPUITA Erikoista tänään K U I V A A KOVAA PUUTA J A J A C K PAIN SAHANRIPOJA Kaikki polttoaineet säilytetään katoksen alla P U H E L I N 2157 The Ful-Gord Wood Co. Konttori j a varastotarha Notre ja Pembroke katujen kulmassa S U L J E T T U AUTO S A A T A V A NA King Edward Hotel, Phone'60. Kotia 1176 Victor Kari, Sudbory, . Ontario. Cobaltln s.s. osaston osote on*. Box 810 Cobalt, Ont. K. P. S. J . Coteau Hillin osaston työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäin en ja kolmas sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje- .vaihto-oaote on: J . E . Koski, Dinsmore, P. O., Sask., Canada. S. J i Creiehton osaston kokous on joka kuukauden 4 :jäs sunnuntai kello 2 j.pp. P. O. Box 92. Colemanin s.s. osaston kokoukset pidetään joka toinen ja viimeinen sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaihto- osote: S. S. Osasto, Box 31, Coleman, Alta. C. Kp., Connuaght Sta. ja Metsämiesten unio-osaston osote: Box 35, . Connaught Sta., Ont^ Kokoukset pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai. C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14. Porcupine, Ont. Finlandin S. J . , osaston kokoukset pidetään joka ensimäinen sunim-tju kuussa, kello 11 päivällä. Osote: Knland, via Barwick, • Ont. .. Fort WHlianim S. J . Osaston työ-kokoiikset ovat jokaisen kuun ensimäinen ja kolmas . sunnuntai kello 8 illalla. Johtokunnan kokoukset edellisenä tiistaina, onial-- la huoneustolla 211 Robertson St,. Fort William, Ont. INTOLAN S.8. osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto, Intola, Ont. North Branchin S. J . O. osoiA on . Sanna Kannasto, Box 430, Port ' Arthur, Ont. Canadan Suom^aisen järjestön Lake Coteau osaston no. 41 kokoukset pidetään osaston haalilla joka knnn toinen sunnuntai kello I päällä.' Postiosote on: Box. 15,. Dnnblane, Sask. Ladysmithin suomalaisen osaston kokoukset/'pidetään joka kuun neljäs sunnuntai; alkaen kello 7 illalla. —• Kirjevaihto-osote .On: Box 163, Ladysmith, B. C. LOn^ Laken K. P. S. osaston i : i r - ' jeenvaihtajan > osote on: Victor Hänninen, Rheäult, via Sudbury, Ont. Kokoukset on jokainen ensimäinen sunnuntai kuussa klo 2 ip.. Lumber Workers Industrial Union of Canadan Itäinen piiri. Kirje-vaihtö- osote on: Alf.) Hautamäki, 223 Secord St., Port Arthuri Ont. Rähalähetykset on tehtävä yllä-olevalla osotteella. Kirkland Laken S. osaston osoti> «» Box 240, Kirkland Lake, Ont K. P. S. J.Nnmmolan osaston osota on Box 29, Shaunavan, Sask. Nipigon B.S. osaston työkokoukset oi. detään joka kuun 2 ja 4 sunnnaLj j a kirjeenyaihto-osote on: S& 0. sasto. Box 11, Nipigon, Ont C. S. J.. Port Arthurin 03. kokonktet joka kuukauden ensimäinen sta-nuntai; johtokunnan kokoukset kuukauden viimeinen tiistai; näy. telmäseuran kokoukset joka toi-nen keskiviikko; naisjaosto ko-koontuu . joka toinen tiistai. Kaik-kien kokousten aika on klo 8 il-lalla. Kirjeenvaihto-osote: 3i6 . Bay St., Port Arthur, Ont Piiri kuud^i t. p. komitean osoita on 347 Cornwall Ave., Port Aj. thur, Ont. Rose Groven suom. järjestön osas. . ton kokoukset pidetään joka knn. kauden toinen sunnunt^ klo 2 j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Dan Hela, Rose Grove P. O., Ont Sanit Ste. Jldarien S. J . o. n:o 5 tji- Icökoukset pidetään joka toines sunnuntai ja ohjelmakokookset toisina, alkaen kello 8 i.p. Osöte: 126 Thompson St., Sault Ste. Marie, Ont. < South Poreuplnen K. P. S. osastsi työkokoukset pidetään joka koQ.' kauden kolmantena . sunnuntaina, kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi 528. Sointulan Ossato (Canadan SQoma-laisen Järjestän Osasto 56) ko- . koontuu omalla Haalillaan jota kuukauden ensimäisenä Snnnon. taina kello 1 päivällä. Osote: Sointula, B. C. C. X . P. Sointulan Keskuskomkct kokoontuu yllämainitussa paikassa joka kuukauden kolmeriteni ^ Sununtaina kello 1 päivällä. Osote: Sointula, B. C. Fimminsin C. T. P. Suom. osaston : kokonkset pidetään joka toineo sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 1090, Tim-mins, Ont. _ Paikkakunnalla on edistymässä järjestäytyminen kai- > * vanto- i a metsätyöläisten järje»- . tiöÖP K. S, J :n Toronton Osaston tyoko-kouksetj pidetään Toronton Suo-: «lalaisen - Seuran huoneustolla, 957 Broadview Ave., jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.: Ohjelma- ja keskustelukokoukset pidetään jokaisen kuukauden toK • nen ja neljäs sunnuntai-ilta, u-; . käen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 957. Broadview Ave. Ci K. P. Wcl>sters Cornerin omlo» kokous pidetään jokaisena en^ maisena sunnuntaina kuussa, joa, • kolmas sunnuntai kuussa pidetään . suom. järjestön paikallisen osasten kokous. Kummatkin koKo- ^ukset alkavat täsmälleen kello 7.30 illalla; . Kirjeenvaihto-osote: O. Salmi; Websters Corners; B.C. K. Pi S. J. Wanupin osaston ^ kausikokoukset pidetään Joö kuaikauden 3 :mas sunnuntai H» 2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont Vancouverin The Finnish Societyi . kokoukset pidetään Joka toma.j r keskiviikko 7.30 j.pp-, 2605^a^;; der St., E . , Vancouver, B. t. Amerikan Worker8puolueen SuoB»-; laisen ' Toimiston, Suomalaista» "TyövSenyhdistysten Keskuksen j» Näyttämöliiton osotteet o^- Finnish Federation, 1113 Washington St., Chicago, D1-- Kaikki kirjeenvaihto ja rahaläM-tykset^ on tehtävä yllämainitoU»; Osotteella. Hammaslääkäri Huone 7, Clinlc Bllk. MeCartney'n ja Burke'n yläpuolella Victoria Av. ja Brodie St. kaimassa FORT WILL1AM\ Vastäanottotnnnit: päivisin 9 -a.p. —6 Lp. ntasin: 7—9. Pohelis 1008 S. Toimisto tyttö puhun suomea' ja englantia. • WILLAMETTE BLVD. Sanitarium Luontainen terveydenhoitola. — Monipuolinen hoito ja nykyaikaiset välineet sekä . X-säde tarkastns.., Dr. Peter Kokko D. O. Dr. Anna Kokko p. C: Ph., 467 Winamette Blvd, Pordland, Ore. Pahi Walnut 6747 Suomalainen Ruokala Huoneita ja mokaa saatavana Rouyn, Que., Horn Ave., P. O. Box 516. (K) ARVO NIEML UUDISTAKAA TILAUKSENNE! ' Siistiä huoneita Ja kunnoUist»J ruakaa saatavana. ' »rr 116 ELM ST., SUDBURY. ONT — Phone 711 — Leonard Erickson PARTURINA teen kaikkea parturinakian vaa tyiötä, myöskin leikataan. Mars hotelhn v i ö^ V Booyn. a^. A / F O U R N I ER ; UMITED L PALO, TAPATURMAA* AKKUNALA5I BJäJOMlLL BLOCK. SliPBU» hankitaan upeasti !• jgfila hinnoilla.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 18, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-05-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270518 |
Description
Title | 1927-05-18-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 5gV ' Sivu 2 Keskiviikkona^ tookok. 18 p;nä—Wed., May 18 Maanvi äin osasto IP p : Av' I'- te Tuotannon anarkia ja työtätekevät farmarit Siltä tuotannon anarkiasta, joka pcrunaviljelijät kärsivät raskaan on vallalla ^kapitalistisessa yhteis- ^ tappion. kunta järjestelmässä, kärsivät ehkä j »Mutta tuollainen anarkia ei ole enimmän työtätekevät farmarit. j ominainen kapitalistisessa jarjestel- Snunnitellessaan kylvö jään ja imässä vain sota-aikoina, Rauhan-tuottaessaan sitä, tai tätä lajia, j kin aikana käy samoin, joskaan e! heillä ei ole etukäteen vähääkään aina yhtä'j>Tkässä asteikossa. Ny-varmuutta siitä, mitä he tulevat' kyään lännen kanankasvattajat va-tuotteistaan saamaan, tai saavatko littavat, ettei kukkopojista makseta tuoXeitaan kaupaksi mistään hin-^ enää samaa hintaa kuin viime vuon-nasta. Usein käy aiiinkin, ettei sa- ,na. Lännen kanatalous on viime toa kannata lainkaan korjata, koska vuosina nopeasti kohonnut. Uusia ei ole mitään mahdollisuutta myydä sitä edes tuotantokustannuksia vastaavasta hinnasta. Trustit hallitsevat markkinoita maataloudenkin alalla j a huikea keinottelu johtaa tuotannossa anarkiaan, saattaen Innaloita on rakennettu jokaiseen farmikylään ja kanoja kasvatettu lisää suuressa määrässä. Kananmunilla ja kanoilla ja kukkopojilla onkin ollut verrattain hyvä kypyntä j a hinta. Tämä on houkutellut uu-miljoonien farmarien elinehdot vaa-' sia ja yhä uusia kanaloita rakentajaan. ' # |maan. Kaupungeista on siirtynyt Tästä on seurauksena farmarien jpa^ikatyöväkeä maalle "rikastu-konnuUtaan pois joutuminen, tai ( »»aan" kanojen hoitamisella. vuokraviljelijöiksi muuttuminen. Mutta kun kaikki eivät voi tulla toimeen vuokraviljelijöinäkään, niin tuhannet maansa ja mantunsa menettäneet siirtyvät kaupunkeihin li-eäamään entisestään suurta teollisuuden vara-armeiaa, joka kapitalismin tässä kehitysvaiheessa on tullut pysyväksi. ' Jos maataloudessa olisi vallitsemassa säännöstely tuotantoon näh-den, niin olisi farmarien asema paljo vakaantuneempi. Mutta sen aikaansaaminen on mahdottomuus kapitalistisessa yhteiskunnassa. Porvarillinen hallitus on haluton ja voimaton trustien edessä. Keinottelu ja jtuotannossa ja markkinoilla ta- . pahfuvat heilahtelut aiheuttavat väliin suuren kysynnän ja sitä seuraavan hintojen nousun milloin yhdelle, milloin toiselle maataloustuotteelle. Tästä on Seurauksena, että tuotantoa lisätään enimTaän kysynnän alaiselle tavaralle suunnattomasti, kunnes sitä tuotetaan niin paljo, että markkinat täyttyvät, eivätkä tuottajat saa tuotteistaan e-naä tuotantokustannuksiakaan/ Juuri näin kävi, kuten muistetaan. Yhdysvaltain perunaviljeli joille maailmansodan aikana. Sodan verisimmillään ollessa, perunoilla o-li tavaton kysyntä ja niiden hinnat i)ousivat suunnattomasti/ Seuraavana vuotena perunaa kylvettiin tSThdysvalloissa paljo enemmän knin «nnenv Seurasi hintojeri lasku ja Seuraukset alkavat näkyä. Ka-nataloustuotteiden markkinat täyttyvät. Ja kanafarmarien nettota-lot pienenevät. Suurten kanalain omistajat eivät kuitenkaan kär>i tästä niin paljoa kuin pikkuyrittcli-jät, jotten kananhoito tulee suhteellisesti kalliimmaksi kuin niiden kanaloitten omista jäin, joilla on k i noja tuhatmääriin. Kanatalöosttiotteiden markkinain täyttymiseen vaikuttaa myöskin Y h dysvaltain teollisuudessa alkanut yleinen lamaannus, joka juurtaa samanlaisista syistä kuin nousu j a lasku maataloudessakin. Voidakseen puolustautua kapitalistisen järjestelmän tuotannon a-narkiaa ja keinottelua, vastaan, on farmarien järjestyttävä. Osuustoimintaa on tehostettava ja perustettava uusia osuuskuntia tarpeen mukaan farmarien luokkaetuja ajamaan. Samalla on farmarion liityttävä poliittisesti yhteen luokkatie-tdisen työväen kanssa. Vallankumoukselliseen luokkataisteluun kypsyneet farmarit valitsevat paikkansa kommunistisessa psölueessa ja samalla tekevät parhaansa työläisten ja farmarien väliseni poliittisen taisteluliiton luomiseksi j a sen kautta ti^öläisten jä farmarien vetämiseksi taisteluun kapitalismia ja; tuo-tuotannon ana^iaa vastaan. Sillä säännösteltyyn tuotantoon päästään ainoastaan kapitalismin poistamisen ja sosialistisen yhteiskunnan rakentamisen k a u t t a .— Tov. ' VehaSi kylvettiin v. 1925 kaikkiaan 52,- 200,000 «ekkerinalaa. Sato oli 669,365,000 busbelia j a sen myyntiarvo 947,993,000 dollaria. Vehnää viljellään pääasiallisimmin Kan-sassissa ja NprÖi Dakotassa (n,k. varsinainen vehnäalue), vuoristovaltioissa jä Tyynenmeren rannikkovaltioissa. Etelässä kasvatetaan vehnää sangen vähän, sillä ilmasto on siellä liian lämmin yehnälle. Uuden Englannin .valtioissa tätä viljalajia tuskin lainkaan viljellään. Viimeisten 15 vuoden ajaiia, nimittäin sen jälkeen, kun Venäjältä tänne tuotettiin durum-vehnän siemeniä. On Yhdysvaltain vehnänkasva-tu3 lisääntynyt noin 20 miljoonalla bushelilla joka vuosi. Kaaraa, joka helposti soveltuu erilaisiin i l manaloihin j a maahan, kasvatetaan melkeinpä joka valtiossa, mutta sadot eskkerinalaan nähden ovat suurimmat Washingtonin, Utahin,. Ida-: hon ja Arkansasin valtioissa. V. 1925 nousi ^aan kaurasato 1,502,- 000,000 busheliin, ollen kylvöllä kaikkiaan 45,160,000 eekkerinalaa. Kaurasadon ' rahallinen 571,7€8,00tf'dollaria. Heinällä arvo oli oli V. 1925 kaikkiaan 74,144,000 eekkeriä, joilta korjattiin heinäsatoa 99,523,000 tonnia, ollen sen arvo 1,319,830,000 dollaria. Rukiilla, ohralla, tupakalla, tattarilla, pellavalla j a monilla muilla farmituotteilla on maan viljelyksesä vähempimerkityksellinen asema. V. 1925 oli 'Yhdysvaltain maantuottei-den arvo: viljan 4,050,000,000 dollaria; pumptiljn 1,630,000,000 dollaria; pellavan (siementem j a kuitujen) 1,565,000,000 dollaria; heinän ja rehun 1,511,000,000 dollaria; palkokasvien siementen 149,- 000,000 dollaria; sokerijuurikkaiden ja ruokojen 139,000,000 dol- Jaria; kasviksien 1,311,000,000 dollaria; farmien metsätuotteiden tuotteiden 136,000,000 "dollaria. Farmien muiden tuotteiden: meijerituotteiden 2,747,000,000 dollaria; kananmunien 618,000,000 dollaria. Yhteensä nämä mainitut $15,057,000,000, mutta niistä on vielä poissa useita, joita edellisissä ei ole mainittu. •— F.L.I.S.. OSUUSTOIMINTA Saksan osuuskauppaliike vuonna 1926 f: Tilastollisia tietoja maanviljelyksestä Yhdysvalloissa Yhdysvaltain koko pinta-ala ori vähän yli 1,900,000,000 eekkeriä. V. 1920 oli noin 955,000,000 eekkeriä viljelijöillä. Parraimaasta «li 52 prosenttia raivattua, 30 prosent* tia raivaamatonta j a loppu metisä-maata. Vuoden 1920 sensuksen imukaan oli farmin keskimääräinen koko 148.2 eekkeriä, siitä keski-onaarin jokaista farmia kohden 18 f eekkeriä raivattua viljelykselle. Kaiken farmialueen arvo oli silloin 78,000,000,000 dollaria, jokaisen ' l a r m i n keskimääräinen arvo 12,084 dollaria ja jokaisen eekkerinalan /keskimääräinen arvo $81.52. Farmeja oli samana vuonna maassa ataikkiaan 6,648,343. Seuraavan v i i d i ^ vuoden f ar<- mauksen laskukauden aikana. vä-hentyi farmien luku, niin että niitä V. 1925 oli vain 6,371,617. Sa- • mana' vuonna viljelivät farmien omistajat itse maataan: 3,686,334 farmilla, 40,755 farmilla hoitivat viljelystä omistajan manatserit ja 2,462,528 iarmia oli vuokralla. Farmien keskimääräinen kokokin pieneni samalla ajalla, niin että 1925 vuoden lopulla kunkin farmin keskimääräinen suuruus oli vain 145.2 eekkeriä, kunkin farmin maan j a rakennusten arvo aleni 7,- 776 dollariin j a farmunaan arvo eekkeriä kohden niin, että se o li silloin vain $53.57. Saatavilla olevien tilastotietojen mukaan oli farmeilla käytännössä 606,745 traktoria, 16,535,739 hevosta j a 5,730,- 608 muulia. NauUkarjaa oli maassa 61,571,752 päätä, sikoja 51,842,- '428. Ja mainita saattaa, että silloin o l i jo 284,053 farmitalossa r a dio. Pampoli-, vehnä- ja ma^>uJaeet Jo kaikkein aikaisimpinä aikoina mainitaan työn erikoisjäko maan- ViljelylEsesää. Raamatusta mainitaan, etta Aapeli oli lammaspaimen mutta Kain viljeli maata. Nykyaikanakein on harvinaista kokonaisuuteen nähden, että yksi mies olisi maanviljelyksessä n.k. " a l i 9iound man". Tavallisesti spesialisoituu maanviljelys eri aloillaan, niin että löytyy lampaan kasvattajia, maitotalousfarmareita, kanan-kasvattajia, vehnänviljelijöitä j.n.e. Useat muut syyt vaiknttavat s i i - ien, että farmaus ön e r i paikoilla tullut erikoistuneeksi. Ne ovat n.k. fysikaalisia pfiolia, kuten maapon-jan laatu, ilmasto ja muut sellaiset seikat. Niinpä vaikuttaa maan laatu siihen, että New Jerseyn valtiossa on kehittynyt kyökkikäsviviljelys jaf Iowassa kaurankasvatus. Etelässä taasen viljellään heinää vain vä-* häisessä. määrin siksi, että siellä heinänkorjuun aikana sataa paljon. Sitten vaikuttavat viljelyksen erikoistumiseen Aiinkutsutut biologriset syyt, niin että Jcaikenlaisia kasveja ei voida menestyksellä kasvattaa, j a vielä.lisäksi vaikuttavat vissit t u hohyönteiset j a siehimuodostukset, jotka aikaansaavat, kasvitauteja. Lopuksi vaikuttavat ekonomiset suhteet, kuten pitkät matkat markkinapaikoille, kulotus ja kilpailu. Kaikki nämä seikat selittävät, miksi erilaista viljelystapaa ^noudatetaan eri valtioissa ja piirefssä. Pumpuli, maissi, vehnä, kaura ja heinät ovat täällä päätuotteita, kukin niistä vallaten ylj 30,000,- 000 eekkerinalan. Nämä mainitut viisi farmituotetta muodostavat 87% prosenttia Amerikan jkoko viljelysalasta. Millään muulla tuotealalla ei ole edes kahdeksaa miljoonaa eekkerinalaa viljelyksellä. Pumpulia kasvatetaan .niinkutsutulla pumpuli-alueella, joka käsittää itäeteläiset-valtiot, Alabaman, Arkansas'in, : Floridan, CJeorgian, Louisianan, Oklahoman, Mississippin, .North C a rolinan, South Carolinan, Terines-seen ja Texas'in. Monissa näissä mainituissa . valtioissa kasvatetaan ja viljellään monenlaisia muitakin tuotteita^ mutta., pumpulr- on -ollut j a on edelleenkii\ "etelän kunin-gas'^' V. 1925 oli näissä valtioissa yli 39 miljoonaa eekkeriä maata pumpulinyiljelyksel^ä. Pumpulisä-to nousi mainittuna vuonna 16,- 086,000 paaliin, ollen sen mjrynti-arvo"- lf419,888,000 dollaria. Maissia Saksan osuuskauppojen keskusliiton sihteeri Heinrich Kaufman julkaisee "Konsumgenossenchaftliche Rundschaiissa" tietoja Saksan o-suuskauppaliikkeestä v. 1926. Näiden tietojen mukaan kuului keskusliittoon V. 1926 1,090 osuuskauppaa, edellisenä vuotena 1,110. Vähennys johtuu osuuskauppojen yhteenliittymisestä. Tietoja itsestään antoi 1,036 osuuskauppaa. Jäsenmäärä väheni 3,392,911 :sta 3,186,- 035:een. Vähennys johtuu siitä, että osa os\iuskaupoista on toimittanut jäsenluettelojen tarkistuksen, jonka yhteydessä ne puhkivat luettelostaan pois kaikki sellaiset jäsenet, jotka eivät ollenkaan ole teh-neef ostoksia niistä. Uusia jäseniä liittyi osuuskauppoihin 166,833. Poispyyhittyjen jäsenten luku oli 337,594. " Myymälöiden luku oli 8,700, oltuaan edellisenä vupona 8,500. Myynti, oli 747 miljoonaa. Rmk, edellisenä vuonna 616* miljöön^. Keskimääräinen mjrynti jäsentä kohden teki 234 Rmk., edellisenä vuotona 182 Rmk. Viimeisenä rauhanvuotena oli tämä määrä 287. E n nen sotaa oli keskimääräinen myynti myymälää kohden 95,000 Rmk. Omien tuotantolaitosten yalmis-tusaivo nousi 186 ' miljoonaan, oltuaan aikaisemmin 161 miljoonaa Rmk. Myyntiin verraten väheni osuuskauppojen tuotanto 26.1 prosentista 24.9 prosenttiin. 1 • Toimihenkilöiden lukumäärä o-suuskaupoissa oli 32,954, edellisenä vuotena 31,045. Näistä oli miehiä 13,138 j a naisia 19,816. Tuotantolaitoksissa palveli 6,555 henkeä., edellisenä vuonna 6,273. Osuuskauppojen bilanssit ovat kehittyneet edulliseen suuntaan. O-suuspääoma nousi 20 miljoonasta 29.4 miljoonaan Rmk:aan. * Kaikkien rahastojen määrä nousi 29.3 miljoonasta 33.9 ' miljoonaan Rmk. Säästökassatalletukset lisääntyivät 67.9 miljoonasta 109.1 miljoonaan. Ennen sotaa oli osuuskauppoja osuuspääoma '33.9 miljoonaa, r a hastot 25.8 miljoonaa jä säästökassatalletukset 79.1 miljoonaa. Tavaravarastojen arvo oli 97.9 milj. Rmk., vuonna 1925 87^milj. Tavaravelat vähenivät '40.5 (miljoonasta 33.5 miljoonaan ja pank-kivelat 10.2 miljoonasta 4.8 miljoonaan' Rmk:aan.' Osuuskauppojen saatavat nousivat 2.7 miljoonasta 3.5 miljoonaan Bink:aa|n. Saatavien johdosta lauisuu kirjottajä: "Sen jälkeen kun veEfcakauppajär-jestelmä inflaktipkaotena ,kaiitt.a l i n jan oli poistettu, koska sen täytyi tulla poistetuksi j a jäsenet olivat tottuneet käteiskauppaaur on suorastaan edesvastuutonta, että monet osuuskauppain hsdlitukset ovat sallineet velkakaupan uudelleen päästä valloilleen. Tämä on: ristiriidassa osuuskauppaliikkeen periaatteiden kanssa, se vähentää, osuustoiminnallisen työskentelyn ^talbudiel-lisuutta ja häiritsee osuuskauppaliikkeen kehitystä. joaa. Englannin imperialismin perusteet horjuvat ja se pyrkii kaikilla keinoin säilyttämään herruu-tensa snurten maailmanvaltojen keskuudessa. Englannin imperialistit ovat Nankingrin verilöylyn sekä Pekingin j a Shanghain provo-katsionin i)ääyllyttäjiä. Nykyään on Englannin taantumuksellinen hallitus, samalla itsepäisyydellii päättänyt pysytellä Kiinassa kuin aikoinaan Dardanellien salmessa. Englanti tahtoo yhdessä muiden imperialististen valtojen kanssa hä- -vittää rauhallisen rakennustyön NeuvcstoliitoEsa, tahtoo tukahduttaa Kiinan vallankumouksen ja saada syttymään uuden kansojen välisen sodan. ^Neuvostoliiton XIII edustajakokous osotti, että neuvostomaan kansat aktiivisesti taistelevat rauhan puolesta. Kukaan ei voi saada meitä muuttamaan rauhanpolitiikkamme suuntaa. Me o-lemme riittävän voimakkaita suojel-laksemmie Neuvostoliittoa. XIII e-dustajakokous hyväksyi hallituksen politiikan ja julldlausui Kiinan työtätekeville joukoille Neuvostoliiton kansojen myötätunnon. Me tulemme olemaan vartiopaikallamme. Imperialistit valmistelevat vaarallisia loukkuja. Me tulemme paljastamaan jokaisen pro-vokatsioniyritjflcsen, olkootpa ne kenen laittamia tahansa. Tulemme bolshevistisella päättäväisyydellämme taistelemaan rauhan puolesta. , "Punaisien Karjala". Osastojen ja Järjestö* jen osoteilmotukset Canada suomalaisten pankkiirien huomion kohteena . Montreal. — Pohjoismaiden yhdyspankin johtaja R. V . Fieandt on ollut Canadassa ja Yhdysvalloissa tutkimassa liikesuhteita ja oloja. Kun viime virkavuoden aikana lähti Suomesta tähän maahan yhteensä 5,180 henkeä ja kun siirtolaisuus Suomesta suuntautuu yhä edelleen tähän maahan, niin haluavat pankkiirit tutkia olosuhteita saadakseen niiden tuntemuksen perusteella suunnitella talletusten hankkimista tästä maasta, kapitakiin hankkinii-seksi, "köyhään Suomeen". ' Canadan KommuBlst^puflilaeen sihteerin osote. Kommunistipuolueelle lähetettävä kirjevaihto on osotettava allaoleval-la osotteella: Mr. J . MacDonald, Room- 304, 95 King St., E . , Toronto 2, -Ontario. BowIe*n S. S. o:ton kokoukset pi' detään l:nen ja 3:mas sunnuntai kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bowie, via Solsqua, B. C Beaver Laken s. osaston kokoukset joka kuun ensi sunnuntai kello 1 päivällä osaston talolla. Osaston osote: Box 87, Worthington, Önt. Voimisteluseura Jehun osote on sama. Canadan. Suomalaisen Järjestön, laillistetun, sihteerin osote ,on: A. T. H i l l , 957 Broadview Ave., Toronto, Ont. Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliitto. Liittotoimikunnan kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ton sihteeri on Hannes Sula, os. Box 69, Sudbury, Ont. : Canadan Kommunistipuolueen piiri n;o 5:nnen (K.-0:n) toimeenpanevan pllrikomitean ja kp:n Sud-bnryn kaupunkijärjestön osotteet ovat: Box 754, Sudbury, Ont.- Kommunistipuolueen ' Sudburyn järjestön sihteerirahastonhoitaja, S. G. Neil, on tavattavissa V a pauden toimituksessa, Liberty-rakennuksessa, Lorne-kadulla. Larder L d « C. K . P. Suoaadais. osaston osote on: Box 20 zTrT* - Lake, Ont ' ^ Suomalaisen järjestön Levaekia saston No. 33 kokoukset rtlä' tään joka kuukauden toinen nunteL Sihteeril» osote: B o x ^ Levack, Ont. ^ S. J . Nolainn osaston kokoukset o» . jokaisen kuukauden 2aiea soi nuntai kello 2 j . pp. KirjevX osote: Frank Nurmi, Nolain 7 A. D., O n t ^ Montrealin t. k, osaston kolr«„i_ pidetään Menard HalC St.., jokaisen kuukauden eiSSj nen j a kolmas toKtai-ilta keUos Kirjeenvaihto-osote: 795 ruu Ave.. Verdun, P. Q. ^\ VARUSTELUINTO RUOTSISSA Kansainvälisen politiikan kysymykset muodostuivat yleisvenäläi-sen neuvostojen edustajakokouksen keskeisimmiksi. Pitkään aikaan ei Europassa ole ollut niin jännittynyttä poliittista tilannetta. Kiinan tapahtumat 0- vat kiihottaneet kaikkia hallituksia, kaikkia luokkia ja yleistä mielipidettä, blyökkäys neuvostohallitusta vastaan ' oli tarkoin hsurkittu suunniteltu teko. Me olbmnie tottuneet kaikkiin mahdollisiin provo-katsioheihin. Joku taantumuksellisten muonittaja uhkasi meitä aikoinaan 14 valtakunnan ristii'otkel-lä. Me muistamme Voroyskin murhan. äisyyden, jotka ovat päässeet * v a l taan petoksen avulla? Yksi on selvää: provokatsionin tiellä ei olla onnistuttu yhdistämään koko kapitalistista maailmaa. Eräät vallat kieltäytyivät hyökkäyssopimiiksesta neuvostolähetystön kimppuun. Mutta Englanti ja Am^rifca salaperäisinä kylmästi vaikenivat. Merkittävänä tosiasiana on nlai-nittava vi-.den valtion yhtäaikainen, esiintyminen viidellä nootilla. Han koun hallitukselle. Voidaan miten tahansa arvostella^ »äitä nootteja, mutta siitä ei ole erimielisyjrttä, et^ tä erimielisyydet imperialistien fces- . . kuudessa saivat sellaisen käänteli:, Viela eivat ole hävinneet gttei voitu saavuttaa yksimielisyyt-väärennettyjen Sinovjev-kirjeiden edes Kiinan vallankumouksen u-jäljet. han edessä. ' ' Provokaattorien esiintymiseen on yiisi noottia! Kuinka kaukana neuvostohallitus aina vastannut me olemmekaan boksarikäpinasta. miehekkäästi. Jokainen vähiinkin Sitten kapitalistinen maailma yksl-politiikkaa tunteva osaa arvostella mielisesti ampui kiinalaisia työläi- Pekingin hallitusta ja .ymmärtäii, siä j a talonpoikia. Nyt sovittamat-kuka pelaa sen selän takana. Me emme ajattele, että Pekingin halii-tus ajaisi epätoivoisen sankarilli-tomat edut Kiinan sisällä, erilainen taktiikka suhteissa Kiinan vallankumoukseen johtavat »imperialistis-suuden politiikkaa. Meidän noöt- 1 ten valtioiden rintaman murtumi-timme ilmottaa selvästi, ettei meitä seen. Joku ei tahdo komprome- "voidä mis?ään tapauksessa provosoida sotaan Kiinan kanssa. Muistutamme viimeiseslä^impc-rialistisesta sodasta. Yksi päänäyt-toida Itseään, Jritjottamalla yhdessä Englannin kan&^ saman nootin a l le. Nämä viisi noottia osottivat, että jokainen V valtio tulee esiinty-kasvatetaan jossain määrin kaikissa, valtioissa, mutta n.k! keskinen ! tsaarin Venäjä julisti mobilisoinnin tejijöistä — Englannin imperialismi • mään omalla vastuullaan, ettei ole — jäi nukkenäyttelijoiden, pienten 1 olemassa yhteistä arviointia Kiinan valtojen selän taakse. Silloin kun sisäisestä tilanteesta. maissiälue, johon kuuluvat Ohion, Indianan, Illinoisin, Iowan j a Missourin valtiot, tuottaa suurimman osan Yhdysvlltain maissista, ollen ne samalla lihakarjaa ja sikoja kasvattavat huomatuimmat valtiot koko maassa. V. 1925 o l i Yhdysvalloissa maissin kasvulla y l i 101,000,- 000 eekkeriä maata; sato nousi 2,- 900,000,000 busheliin ja sadon myyntiarvo oli 1,956,000,000 doll. oli Lontoolla vapaat kädet toimia. Chamberlain j a Baldwin ' ovat kaikesta, päättäen unohtaneet, että 13 vuoden Jculuttua on maailma jossain määrin muuttunut — Venäjä ja Kiina ovat muuttuneet toisiksi. Kuka voisi mennä takuuseen siitä, etteikö ensimäistä provokatsiönia seuraisi toinen, kolmas j a kymme-neskin. Kuka voisi ennakolta, nähdä herrojen konsenjatiivien kekseli- Muutama vuosi sitten Englannin, Ranskan jä' Italian sotajoukot miehittivät vallankumouksellisen Turkin aluetta. Heidän yhteinen r i n - ;tamansa kuitenkin pian hajosi: en-simäisenä luopni Italia, toisena vei joukkonsa, pois Rankia ja-viimeisenä oli Englanti pakotettu, myöskin' viemään joukko-osastonsa pois. Englannin imperialistit ovat kan-s^ välisten imperialistien ' verenhimoisin jouldco. Sunrbritannia ha- Tukhloma. — «Ruotsin laivasto-ohjelma on nyt hyväksytty lopullisesti valtiopäivilläkin suurella äänten enemmistöllä. Kaikki porvarit äänestivät ohjelman puolesta. Sosialidemokraattinen puolue hajaantui kysyniyksessä. Oikeat uskolliset sosdemit. äänestivät varusteluohj,eI-man puolesta; kun osa oli vastaan. Kommunistit yksimielisesti, vastustivat ohjelmaa militaristisuuden lisääjänä ja kansan , verokuprman kiristäjänä. Laivasto-ohjelma sisältää, että 1927—-1933 välillä lujitetaan. Ruotsin puolustusta 2 risteilijällä, 3 vedenalaisella, 4 miinainasfettajalla ja 1 ilmalaivoja. kuljettavalla risteili- HIILIVARASTOT YHDYSVALLOISSA Washington. Hallituksen k a i - vostoimisto on tehnyt Uusia laskelmia siitä, kuinka paljon- pehmeää-tiiiltä oli varastoissa huhtikuun 1 päivänä, jolloin lakko alkoi. Varsinainen käyttövarasto oli tuolloin 75,000,000 tonnia,, joka on suurempi kuin koskaan ennen. Tätaiän l i säksi oli suurien järvien satamissa 2,085,000 tonnia, kaivoksien varastoissa 431,000 tonnia, , 1,055,000 tonnia rautatievaunuissa. Jälleenmyyjien varastoissa oli suuret määrät hiiltä ja hiileni sivutuotteita o li varastoissa samanmukaisestL Näillä numeroilla halutaan vakuuttaa sitä, että kaivoslakko ei voi saada aikaan hiilipulaa Yhdysvalloissa. HIILIÄ JA PlTI!rA Pocahänta, Nut ja Stouvi Kolia. ' ALGOMA KOKSIA Puhtaammat kölit jä koksit eivät maksa enempää, kannattaa ostaa meiltä. V Kuivaa TSmräkktä, Jack Paintia halottuna tai ilman. TUOREITA KOIVUPUITA Erikoista tänään K U I V A A KOVAA PUUTA J A J A C K PAIN SAHANRIPOJA Kaikki polttoaineet säilytetään katoksen alla P U H E L I N 2157 The Ful-Gord Wood Co. Konttori j a varastotarha Notre ja Pembroke katujen kulmassa S U L J E T T U AUTO S A A T A V A NA King Edward Hotel, Phone'60. Kotia 1176 Victor Kari, Sudbory, . Ontario. Cobaltln s.s. osaston osote on*. Box 810 Cobalt, Ont. K. P. S. J . Coteau Hillin osaston työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäin en ja kolmas sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje- .vaihto-oaote on: J . E . Koski, Dinsmore, P. O., Sask., Canada. S. J i Creiehton osaston kokous on joka kuukauden 4 :jäs sunnuntai kello 2 j.pp. P. O. Box 92. Colemanin s.s. osaston kokoukset pidetään joka toinen ja viimeinen sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaihto- osote: S. S. Osasto, Box 31, Coleman, Alta. C. Kp., Connuaght Sta. ja Metsämiesten unio-osaston osote: Box 35, . Connaught Sta., Ont^ Kokoukset pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai. C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14. Porcupine, Ont. Finlandin S. J . , osaston kokoukset pidetään joka ensimäinen sunim-tju kuussa, kello 11 päivällä. Osote: Knland, via Barwick, • Ont. .. Fort WHlianim S. J . Osaston työ-kokoiikset ovat jokaisen kuun ensimäinen ja kolmas . sunnuntai kello 8 illalla. Johtokunnan kokoukset edellisenä tiistaina, onial-- la huoneustolla 211 Robertson St,. Fort William, Ont. INTOLAN S.8. osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen sun nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto, Intola, Ont. North Branchin S. J . O. osoiA on . Sanna Kannasto, Box 430, Port ' Arthur, Ont. Canadan Suom^aisen järjestön Lake Coteau osaston no. 41 kokoukset pidetään osaston haalilla joka knnn toinen sunnuntai kello I päällä.' Postiosote on: Box. 15,. Dnnblane, Sask. Ladysmithin suomalaisen osaston kokoukset/'pidetään joka kuun neljäs sunnuntai; alkaen kello 7 illalla. —• Kirjevaihto-osote .On: Box 163, Ladysmith, B. C. LOn^ Laken K. P. S. osaston i : i r - ' jeenvaihtajan > osote on: Victor Hänninen, Rheäult, via Sudbury, Ont. Kokoukset on jokainen ensimäinen sunnuntai kuussa klo 2 ip.. Lumber Workers Industrial Union of Canadan Itäinen piiri. Kirje-vaihtö- osote on: Alf.) Hautamäki, 223 Secord St., Port Arthuri Ont. Rähalähetykset on tehtävä yllä-olevalla osotteella. Kirkland Laken S. osaston osoti> «» Box 240, Kirkland Lake, Ont K. P. S. J.Nnmmolan osaston osota on Box 29, Shaunavan, Sask. Nipigon B.S. osaston työkokoukset oi. detään joka kuun 2 ja 4 sunnnaLj j a kirjeenyaihto-osote on: S& 0. sasto. Box 11, Nipigon, Ont C. S. J.. Port Arthurin 03. kokonktet joka kuukauden ensimäinen sta-nuntai; johtokunnan kokoukset kuukauden viimeinen tiistai; näy. telmäseuran kokoukset joka toi-nen keskiviikko; naisjaosto ko-koontuu . joka toinen tiistai. Kaik-kien kokousten aika on klo 8 il-lalla. Kirjeenvaihto-osote: 3i6 . Bay St., Port Arthur, Ont Piiri kuud^i t. p. komitean osoita on 347 Cornwall Ave., Port Aj. thur, Ont. Rose Groven suom. järjestön osas. . ton kokoukset pidetään joka knn. kauden toinen sunnunt^ klo 2 j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Dan Hela, Rose Grove P. O., Ont Sanit Ste. Jldarien S. J . o. n:o 5 tji- Icökoukset pidetään joka toines sunnuntai ja ohjelmakokookset toisina, alkaen kello 8 i.p. Osöte: 126 Thompson St., Sault Ste. Marie, Ont. < South Poreuplnen K. P. S. osastsi työkokoukset pidetään joka koQ.' kauden kolmantena . sunnuntaina, kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi 528. Sointulan Ossato (Canadan SQoma-laisen Järjestän Osasto 56) ko- . koontuu omalla Haalillaan jota kuukauden ensimäisenä Snnnon. taina kello 1 päivällä. Osote: Sointula, B. C. C. X . P. Sointulan Keskuskomkct kokoontuu yllämainitussa paikassa joka kuukauden kolmeriteni ^ Sununtaina kello 1 päivällä. Osote: Sointula, B. C. Fimminsin C. T. P. Suom. osaston : kokonkset pidetään joka toineo sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote: S. Osasto, Box 1090, Tim-mins, Ont. _ Paikkakunnalla on edistymässä järjestäytyminen kai- > * vanto- i a metsätyöläisten järje»- . tiöÖP K. S, J :n Toronton Osaston tyoko-kouksetj pidetään Toronton Suo-: «lalaisen - Seuran huoneustolla, 957 Broadview Ave., jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.: Ohjelma- ja keskustelukokoukset pidetään jokaisen kuukauden toK • nen ja neljäs sunnuntai-ilta, u-; . käen kello 8.00. Osote: K. S. Osasto, 957. Broadview Ave. Ci K. P. Wcl>sters Cornerin omlo» kokous pidetään jokaisena en^ maisena sunnuntaina kuussa, joa, • kolmas sunnuntai kuussa pidetään . suom. järjestön paikallisen osasten kokous. Kummatkin koKo- ^ukset alkavat täsmälleen kello 7.30 illalla; . Kirjeenvaihto-osote: O. Salmi; Websters Corners; B.C. K. Pi S. J. Wanupin osaston ^ kausikokoukset pidetään Joö kuaikauden 3 :mas sunnuntai H» 2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont Vancouverin The Finnish Societyi . kokoukset pidetään Joka toma.j r keskiviikko 7.30 j.pp-, 2605^a^;; der St., E . , Vancouver, B. t. Amerikan Worker8puolueen SuoB»-; laisen ' Toimiston, Suomalaista» "TyövSenyhdistysten Keskuksen j» Näyttämöliiton osotteet o^- Finnish Federation, 1113 Washington St., Chicago, D1-- Kaikki kirjeenvaihto ja rahaläM-tykset^ on tehtävä yllämainitoU»; Osotteella. Hammaslääkäri Huone 7, Clinlc Bllk. MeCartney'n ja Burke'n yläpuolella Victoria Av. ja Brodie St. kaimassa FORT WILL1AM\ Vastäanottotnnnit: päivisin 9 -a.p. —6 Lp. ntasin: 7—9. Pohelis 1008 S. Toimisto tyttö puhun suomea' ja englantia. • WILLAMETTE BLVD. Sanitarium Luontainen terveydenhoitola. — Monipuolinen hoito ja nykyaikaiset välineet sekä . X-säde tarkastns.., Dr. Peter Kokko D. O. Dr. Anna Kokko p. C: Ph., 467 Winamette Blvd, Pordland, Ore. Pahi Walnut 6747 Suomalainen Ruokala Huoneita ja mokaa saatavana Rouyn, Que., Horn Ave., P. O. Box 516. (K) ARVO NIEML UUDISTAKAA TILAUKSENNE! ' Siistiä huoneita Ja kunnoUist»J ruakaa saatavana. ' »rr 116 ELM ST., SUDBURY. ONT — Phone 711 — Leonard Erickson PARTURINA teen kaikkea parturinakian vaa tyiötä, myöskin leikataan. Mars hotelhn v i ö^ V Booyn. a^. A / F O U R N I ER ; UMITED L PALO, TAPATURMAA* AKKUNALA5I BJäJOMlLL BLOCK. SliPBU» hankitaan upeasti !• jgfila hinnoilla. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-05-18-02