Vapaus, May 18, 1927

              5gV '
Sivu 2 Keskiviikkona^ tookok. 18 p;nä—Wed., May 18
Maanvi äin osasto
IP
p :
Av'
I'-
te
Tuotannon anarkia ja työtätekevät farmarit
Siltä tuotannon anarkiasta, joka pcrunaviljelijät kärsivät raskaan
on vallalla ^kapitalistisessa yhteis- ^ tappion.
kunta järjestelmässä, kärsivät ehkä j »Mutta tuollainen anarkia ei ole
enimmän työtätekevät farmarit. j ominainen kapitalistisessa jarjestel-
Snunnitellessaan kylvö jään ja imässä vain sota-aikoina, Rauhan-tuottaessaan
sitä, tai tätä lajia, j kin aikana käy samoin, joskaan e!
heillä ei ole etukäteen vähääkään aina yhtä'j>Tkässä asteikossa. Ny-varmuutta
siitä, mitä he tulevat' kyään lännen kanankasvattajat va-tuotteistaan
saamaan, tai saavatko littavat, ettei kukkopojista makseta
tuoXeitaan kaupaksi mistään hin-^ enää samaa hintaa kuin viime vuon-nasta.
Usein käy aiiinkin, ettei sa- ,na. Lännen kanatalous on viime
toa kannata lainkaan korjata, koska vuosina nopeasti kohonnut. Uusia
ei ole mitään mahdollisuutta myy­dä
sitä edes tuotantokustannuksia
vastaavasta hinnasta. Trustit hal­litsevat
markkinoita maatalouden­kin
alalla j a huikea keinottelu joh­taa
tuotannossa anarkiaan, saattaen
Innaloita on rakennettu jokaiseen
farmikylään ja kanoja kasvatettu
lisää suuressa määrässä. Kananmu­nilla
ja kanoilla ja kukkopojilla on­kin
ollut verrattain hyvä kypyntä
j a hinta. Tämä on houkutellut uu-miljoonien
farmarien elinehdot vaa-' sia ja yhä uusia kanaloita rakenta­jaan.
' # |maan. Kaupungeista on siirtynyt
Tästä on seurauksena farmarien jpa^ikatyöväkeä maalle "rikastu-konnuUtaan
pois joutuminen, tai ( »»aan" kanojen hoitamisella.
vuokraviljelijöiksi muuttuminen.
Mutta kun kaikki eivät voi tulla
toimeen vuokraviljelijöinäkään, niin
tuhannet maansa ja mantunsa me­nettäneet
siirtyvät kaupunkeihin li-eäamään
entisestään suurta teolli­suuden
vara-armeiaa, joka kapita­lismin
tässä kehitysvaiheessa on tul­lut
pysyväksi. '
Jos maataloudessa olisi vallitse­massa
säännöstely tuotantoon näh-den,
niin olisi farmarien asema
paljo vakaantuneempi. Mutta sen
aikaansaaminen on mahdottomuus
kapitalistisessa yhteiskunnassa. Por­varillinen
hallitus on haluton ja voi­maton
trustien edessä. Keinottelu
ja jtuotannossa ja markkinoilla ta-
. pahfuvat heilahtelut aiheuttavat vä­liin
suuren kysynnän ja sitä seu­raavan
hintojen nousun milloin yh­delle,
milloin toiselle maataloustuot­teelle.
Tästä on Seurauksena, että
tuotantoa lisätään enimTaän ky­synnän
alaiselle tavaralle suunnat­tomasti,
kunnes sitä tuotetaan niin
paljo, että markkinat täyttyvät, ei­vätkä
tuottajat saa tuotteistaan e-naä
tuotantokustannuksiakaan/
Juuri näin kävi, kuten muiste­taan.
Yhdysvaltain perunaviljeli joil­le
maailmansodan aikana. Sodan
verisimmillään ollessa, perunoilla o-li
tavaton kysyntä ja niiden hinnat
i)ousivat suunnattomasti/ Seuraa­vana
vuotena perunaa kylvettiin
tSThdysvalloissa paljo enemmän knin
«nnenv Seurasi hintojeri lasku ja
Seuraukset alkavat näkyä. Ka-nataloustuotteiden
markkinat täyt­tyvät.
Ja kanafarmarien nettota-lot
pienenevät. Suurten kanalain
omistajat eivät kuitenkaan kär>i
tästä niin paljoa kuin pikkuyrittcli-jät,
jotten kananhoito tulee suh­teellisesti
kalliimmaksi kuin niiden
kanaloitten omista jäin, joilla on k i ­noja
tuhatmääriin.
Kanatalöosttiotteiden markkinain
täyttymiseen vaikuttaa myöskin Y h ­dysvaltain
teollisuudessa alkanut
yleinen lamaannus, joka juurtaa sa­manlaisista
syistä kuin nousu j a las­ku
maataloudessakin.
Voidakseen puolustautua kapita­listisen
järjestelmän tuotannon a-narkiaa
ja keinottelua, vastaan, on
farmarien järjestyttävä. Osuustoi­mintaa
on tehostettava ja perus­tettava
uusia osuuskuntia tarpeen
mukaan farmarien luokkaetuja aja­maan.
Samalla on farmarion liityt­tävä
poliittisesti yhteen luokkatie-tdisen
työväen kanssa. Vallanku­moukselliseen
luokkataisteluun kyp­syneet
farmarit valitsevat paikkan­sa
kommunistisessa psölueessa ja
samalla tekevät parhaansa työläis­ten
ja farmarien väliseni poliittisen
taisteluliiton luomiseksi j a sen kaut­ta
ti^öläisten jä farmarien vetämi­seksi
taisteluun kapitalismia ja; tuo-tuotannon
ana^iaa vastaan. Sillä
säännösteltyyn tuotantoon päästään
ainoastaan kapitalismin poistamisen
ja sosialistisen yhteiskunnan raken­tamisen
k a u t t a .— Tov. '
VehaSi
kylvettiin v. 1925 kaikkiaan 52,-
200,000 «ekkerinalaa. Sato oli
669,365,000 busbelia j a sen myyn­tiarvo
947,993,000 dollaria. Veh­nää
viljellään pääasiallisimmin Kan-sassissa
ja NprÖi Dakotassa (n,k.
varsinainen vehnäalue), vuoristo­valtioissa
jä Tyynenmeren rannik­kovaltioissa.
Etelässä kasvatetaan
vehnää sangen vähän, sillä ilmasto
on siellä liian lämmin yehnälle.
Uuden Englannin .valtioissa tätä
viljalajia tuskin lainkaan viljellään.
Viimeisten 15 vuoden ajaiia, nimit­täin
sen jälkeen, kun Venäjältä tän­ne
tuotettiin durum-vehnän sieme­niä.
On Yhdysvaltain vehnänkasva-tu3
lisääntynyt noin 20 miljoonalla
bushelilla joka vuosi.
Kaaraa,
joka helposti soveltuu erilaisiin i l ­manaloihin
j a maahan, kasvatetaan
melkeinpä joka valtiossa, mutta sa­dot
eskkerinalaan nähden ovat suu­rimmat
Washingtonin, Utahin,. Ida-:
hon ja Arkansasin valtioissa. V.
1925 nousi ^aan kaurasato 1,502,-
000,000 busheliin, ollen kylvöllä
kaikkiaan 45,160,000 eekkerinalaa.
Kaurasadon ' rahallinen
571,7€8,00tf'dollaria.
Heinällä
arvo oli
oli V. 1925 kaikkiaan 74,144,000
eekkeriä, joilta korjattiin heinäsa­toa
99,523,000 tonnia, ollen sen
arvo 1,319,830,000 dollaria.
Rukiilla, ohralla, tupakalla, tat­tarilla,
pellavalla j a monilla muilla
farmituotteilla on maan viljelyksesä
vähempimerkityksellinen asema. V.
1925 oli 'Yhdysvaltain maantuottei-den
arvo: viljan 4,050,000,000 dol­laria;
pumptiljn 1,630,000,000 dol­laria;
pellavan (siementem j a kui­tujen)
1,565,000,000 dollaria; hei­nän
ja rehun 1,511,000,000 dolla­ria;
palkokasvien siementen 149,-
000,000 dollaria; sokerijuurikkai­den
ja ruokojen 139,000,000 dol-
Jaria; kasviksien 1,311,000,000 dol­laria;
farmien metsätuotteiden
tuotteiden 136,000,000 "dollaria.
Farmien muiden tuotteiden: mei­jerituotteiden
2,747,000,000 dolla­ria;
kananmunien 618,000,000 dol­laria.
Yhteensä nämä mainitut
$15,057,000,000, mutta niistä on
vielä poissa useita, joita edellisissä
ei ole mainittu. •— F.L.I.S..
OSUUSTOIMINTA
Saksan osuuskauppaliike vuonna 1926
f:
Tilastollisia tietoja
maanviljelyksestä
Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain koko pinta-ala ori
vähän yli 1,900,000,000 eekkeriä.
V. 1920 oli noin 955,000,000 eek­keriä
viljelijöillä. Parraimaasta «li
52 prosenttia raivattua, 30 prosent*
tia raivaamatonta j a loppu metisä-maata.
Vuoden 1920 sensuksen
imukaan oli farmin keskimääräinen
koko 148.2 eekkeriä, siitä keski-onaarin
jokaista farmia kohden 18 f
eekkeriä raivattua viljelykselle.
Kaiken farmialueen arvo oli silloin
78,000,000,000 dollaria, jokaisen
' l a r m i n keskimääräinen arvo 12,084
dollaria ja jokaisen eekkerinalan
/keskimääräinen arvo $81.52. Far­meja
oli samana vuonna maassa
ataikkiaan 6,648,343.
Seuraavan v i i d i ^ vuoden f ar<-
mauksen laskukauden aikana. vä-hentyi
farmien luku, niin että niitä
V. 1925 oli vain 6,371,617. Sa-
• mana' vuonna viljelivät farmien
omistajat itse maataan: 3,686,334
farmilla, 40,755 farmilla hoitivat
viljelystä omistajan manatserit ja
2,462,528 iarmia oli vuokralla.
Farmien keskimääräinen kokokin
pieneni samalla ajalla, niin että
1925 vuoden lopulla kunkin farmin
keskimääräinen suuruus oli vain
145.2 eekkeriä, kunkin farmin
maan j a rakennusten arvo aleni 7,-
776 dollariin j a farmunaan arvo
eekkeriä kohden niin, että se o li
silloin vain $53.57. Saatavilla ole­vien
tilastotietojen mukaan oli far­meilla
käytännössä 606,745 trak­toria,
16,535,739 hevosta j a 5,730,-
608 muulia. NauUkarjaa oli maas­sa
61,571,752 päätä, sikoja 51,842,-
'428. Ja mainita saattaa, että sil­loin
o l i jo 284,053 farmitalossa r a ­dio.
Pampoli-, vehnä- ja ma^>uJaeet
Jo kaikkein aikaisimpinä aikoina
mainitaan työn erikoisjäko maan-
ViljelylEsesää. Raamatusta maini­taan,
etta Aapeli oli lammaspaimen
mutta Kain viljeli maata.
Nykyaikanakein on harvinaista ko­konaisuuteen
nähden, että yksi mies
olisi maanviljelyksessä n.k. " a l i
9iound man". Tavallisesti spesiali­soituu
maanviljelys eri aloillaan,
niin että löytyy lampaan kasvatta­jia,
maitotalousfarmareita, kanan-kasvattajia,
vehnänviljelijöitä j.n.e.
Useat muut syyt vaiknttavat s i i -
ien, että farmaus ön e r i paikoilla
tullut erikoistuneeksi. Ne ovat n.k.
fysikaalisia pfiolia, kuten maapon-jan
laatu, ilmasto ja muut sellaiset
seikat. Niinpä vaikuttaa maan laa­tu
siihen, että New Jerseyn valtios­sa
on kehittynyt kyökkikäsviviljelys
jaf Iowassa kaurankasvatus. Eteläs­sä
taasen viljellään heinää vain vä-*
häisessä. määrin siksi, että siellä
heinänkorjuun aikana sataa paljon.
Sitten vaikuttavat viljelyksen eri­koistumiseen
Aiinkutsutut biologriset
syyt, niin että Jcaikenlaisia kasveja
ei voida menestyksellä kasvattaa,
j a vielä.lisäksi vaikuttavat vissit t u ­hohyönteiset
j a siehimuodostukset,
jotka aikaansaavat, kasvitauteja.
Lopuksi vaikuttavat ekonomiset suh­teet,
kuten pitkät matkat markkina­paikoille,
kulotus ja kilpailu.
Kaikki nämä seikat selittävät,
miksi erilaista viljelystapaa ^nouda­tetaan
eri valtioissa ja piirefssä.
Pumpuli, maissi, vehnä, kaura
ja heinät ovat täällä päätuotteita,
kukin niistä vallaten ylj 30,000,-
000 eekkerinalan. Nämä mainitut
viisi farmituotetta muodostavat
87% prosenttia Amerikan jkoko vil­jelysalasta.
Millään muulla tuote­alalla
ei ole edes kahdeksaa mil­joonaa
eekkerinalaa viljelyksellä.
Pumpulia
kasvatetaan .niinkutsutulla pumpuli-alueella,
joka käsittää itäeteläiset-valtiot,
Alabaman, Arkansas'in,
: Floridan, CJeorgian, Louisianan,
Oklahoman, Mississippin, .North C a ­rolinan,
South Carolinan, Terines-seen
ja Texas'in. Monissa näissä
mainituissa . valtioissa kasvatetaan
ja viljellään monenlaisia muitakin
tuotteita^ mutta., pumpulr- on -ollut
j a on edelleenkii\ "etelän kunin-gas'^'
V. 1925 oli näissä valtioissa
yli 39 miljoonaa eekkeriä maata
pumpulinyiljelyksel^ä. Pumpulisä-to
nousi mainittuna vuonna 16,-
086,000 paaliin, ollen sen mjrynti-arvo"-
lf419,888,000 dollaria.
Maissia
Saksan osuuskauppojen keskuslii­ton
sihteeri Heinrich Kaufman jul­kaisee
"Konsumgenossenchaftliche
Rundschaiissa" tietoja Saksan o-suuskauppaliikkeestä
v. 1926. Näi­den
tietojen mukaan kuului keskus­liittoon
V. 1926 1,090 osuuskaup­paa,
edellisenä vuotena 1,110. Vä­hennys
johtuu osuuskauppojen yh­teenliittymisestä.
Tietoja itsestään
antoi 1,036 osuuskauppaa. Jäsen­määrä
väheni 3,392,911 :sta 3,186,-
035:een. Vähennys johtuu siitä,
että osa os\iuskaupoista on toimit­tanut
jäsenluettelojen tarkistuksen,
jonka yhteydessä ne puhkivat luet­telostaan
pois kaikki sellaiset jäse­net,
jotka eivät ollenkaan ole teh-neef
ostoksia niistä. Uusia jäseniä
liittyi osuuskauppoihin 166,833.
Poispyyhittyjen jäsenten luku oli
337,594.
" Myymälöiden luku oli 8,700, ol­tuaan
edellisenä vupona 8,500.
Myynti, oli 747 miljoonaa. Rmk,
edellisenä vuonna 616* miljöön^.
Keskimääräinen mjrynti jäsentä koh­den
teki 234 Rmk., edellisenä vuo­tona
182 Rmk. Viimeisenä rauhan­vuotena
oli tämä määrä 287. E n ­nen
sotaa oli keskimääräinen myyn­ti
myymälää kohden 95,000 Rmk.
Omien tuotantolaitosten yalmis-tusaivo
nousi 186 ' miljoonaan, ol­tuaan
aikaisemmin 161 miljoonaa
Rmk. Myyntiin verraten väheni
osuuskauppojen tuotanto 26.1 pro­sentista
24.9 prosenttiin.
1 • Toimihenkilöiden lukumäärä o-suuskaupoissa
oli 32,954, edellisenä
vuotena 31,045. Näistä oli miehiä
13,138 j a naisia 19,816. Tuotan­tolaitoksissa
palveli 6,555 henkeä.,
edellisenä vuonna 6,273.
Osuuskauppojen bilanssit ovat
kehittyneet edulliseen suuntaan. O-suuspääoma
nousi 20 miljoonasta
29.4 miljoonaan Rmk:aan. * Kaik­kien
rahastojen määrä nousi 29.3
miljoonasta 33.9 ' miljoonaan Rmk.
Säästökassatalletukset lisääntyivät
67.9 miljoonasta 109.1 miljoonaan.
Ennen sotaa oli osuuskauppoja
osuuspääoma '33.9 miljoonaa, r a ­hastot
25.8 miljoonaa jä säästö­kassatalletukset
79.1 miljoonaa.
Tavaravarastojen arvo oli 97.9
milj. Rmk., vuonna 1925 87^milj.
Tavaravelat vähenivät '40.5 (mil­joonasta
33.5 miljoonaan ja pank-kivelat
10.2 miljoonasta 4.8 mil­joonaan'
Rmk:aan.' Osuuskauppojen
saatavat nousivat 2.7 miljoonasta
3.5 miljoonaan Bink:aa|n. Saata­vien
johdosta lauisuu kirjottajä:
"Sen jälkeen kun veEfcakauppajär-jestelmä
inflaktipkaotena ,kaiitt.a l i n ­jan
oli poistettu, koska sen täytyi
tulla poistetuksi j a jäsenet olivat
tottuneet käteiskauppaaur on suoras­taan
edesvastuutonta, että monet
osuuskauppain hsdlitukset ovat sal­lineet
velkakaupan uudelleen pääs­tä
valloilleen. Tämä on: ristirii­dassa
osuuskauppaliikkeen periaat­teiden
kanssa, se vähentää, osuus­toiminnallisen
työskentelyn ^talbudiel-lisuutta
ja häiritsee osuuskauppa­liikkeen
kehitystä.
joaa. Englannin imperialismin pe­rusteet
horjuvat ja se pyrkii kai­killa
keinoin säilyttämään herruu-tensa
snurten maailmanvaltojen
keskuudessa. Englannin imperia­listit
ovat Nankingrin verilöylyn se­kä
Pekingin j a Shanghain provo-katsionin
i)ääyllyttäjiä. Nykyään
on Englannin taantumuksellinen
hallitus, samalla itsepäisyydellii
päättänyt pysytellä Kiinassa kuin
aikoinaan Dardanellien salmessa.
Englanti tahtoo yhdessä muiden
imperialististen valtojen kanssa hä-
-vittää rauhallisen rakennustyön
NeuvcstoliitoEsa, tahtoo tukahdut­taa
Kiinan vallankumouksen ja saa­da
syttymään uuden kansojen vä­lisen
sodan. ^Neuvostoliiton XIII
edustajakokous osotti, että neuvos­tomaan
kansat aktiivisesti taistele­vat
rauhan puolesta. Kukaan ei
voi saada meitä muuttamaan rau­hanpolitiikkamme
suuntaa. Me o-lemme
riittävän voimakkaita suojel-laksemmie
Neuvostoliittoa. XIII e-dustajakokous
hyväksyi hallituksen
politiikan ja julldlausui Kiinan työ­tätekeville
joukoille Neuvostoliiton
kansojen myötätunnon.
Me tulemme olemaan vartiopai­kallamme.
Imperialistit valmis­televat
vaarallisia loukkuja. Me
tulemme paljastamaan jokaisen pro-vokatsioniyritjflcsen,
olkootpa ne
kenen laittamia tahansa. Tulemme
bolshevistisella päättäväisyydelläm­me
taistelemaan rauhan puolesta.
, "Punaisien Karjala".
Osastojen ja Järjestö*
jen osoteilmotukset
Canada suomalaisten
pankkiirien huomion
kohteena
. Montreal. — Pohjoismaiden yh­dyspankin
johtaja R. V . Fieandt on
ollut Canadassa ja Yhdysvalloissa
tutkimassa liikesuhteita ja oloja.
Kun viime virkavuoden aikana lähti
Suomesta tähän maahan yhteensä
5,180 henkeä ja kun siirtolaisuus
Suomesta suuntautuu yhä edelleen
tähän maahan, niin haluavat pank­kiirit
tutkia olosuhteita saadakseen
niiden tuntemuksen perusteella
suunnitella talletusten hankkimista
tästä maasta, kapitakiin hankkinii-seksi,
"köyhään Suomeen".
' Canadan KommuBlst^puflilaeen
sihteerin osote.
Kommunistipuolueelle lähetettävä
kirjevaihto on osotettava allaoleval-la
osotteella: Mr. J . MacDonald,
Room- 304, 95 King St., E . , To­ronto
2, -Ontario.
BowIe*n S. S. o:ton kokoukset pi'
detään l:nen ja 3:mas sunnuntai
kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bo­wie,
via Solsqua, B. C
Beaver Laken s. osaston kokoukset
joka kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, Worthington, Önt.
Voimisteluseura Jehun osote on
sama.
Canadan. Suomalaisen Järjestön,
laillistetun, sihteerin osote ,on:
A. T. H i l l , 957 Broadview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliitto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont. :
Canadan Kommunistipuolueen piiri
n;o 5:nnen (K.-0:n) toimeenpa­nevan
pllrikomitean ja kp:n Sud-bnryn
kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, Ont.-
Kommunistipuolueen ' Sudburyn
järjestön sihteerirahastonhoitaja,
S. G. Neil, on tavattavissa V a ­pauden
toimituksessa, Liberty-rakennuksessa,
Lorne-kadulla.
Larder L d « C. K . P. Suoaadais.
osaston osote on: Box 20 zTrT*
- Lake, Ont ' ^
Suomalaisen järjestön Levaekia
saston No. 33 kokoukset rtlä'
tään joka kuukauden toinen
nunteL Sihteeril» osote: B o x ^
Levack, Ont. ^
S. J . Nolainn osaston kokoukset o»
. jokaisen kuukauden 2aiea soi
nuntai kello 2 j . pp. KirjevX
osote: Frank Nurmi, Nolain 7
A. D., O n t ^
Montrealin t. k, osaston kolr«„i_
pidetään Menard HalC
St.., jokaisen kuukauden eiSSj
nen j a kolmas toKtai-ilta keUos
Kirjeenvaihto-osote: 795 ruu
Ave.. Verdun, P. Q. ^\
VARUSTELUINTO RUOTSISSA
Kansainvälisen politiikan kysy­mykset
muodostuivat yleisvenäläi-sen
neuvostojen edustajakokouksen
keskeisimmiksi.
Pitkään aikaan ei Europassa ole
ollut niin jännittynyttä poliittista
tilannetta. Kiinan tapahtumat 0-
vat kiihottaneet kaikkia hallituksia,
kaikkia luokkia ja yleistä mielipi­dettä,
blyökkäys neuvostohallitus­ta
vastaan ' oli tarkoin hsurkittu
suunniteltu teko. Me olbmnie tot­tuneet
kaikkiin mahdollisiin provo-katsioheihin.
Joku taantumuksel­listen
muonittaja uhkasi meitä ai­koinaan
14 valtakunnan ristii'otkel-lä.
Me muistamme Voroyskin mur­han.
äisyyden, jotka ovat päässeet * v a l ­taan
petoksen avulla? Yksi on sel­vää:
provokatsionin tiellä ei olla
onnistuttu yhdistämään koko kapi­talistista
maailmaa. Eräät vallat
kieltäytyivät hyökkäyssopimiiksesta
neuvostolähetystön kimppuun. Mut­ta
Englanti ja Am^rifca salaperäisi­nä
kylmästi vaikenivat.
Merkittävänä tosiasiana on nlai-nittava
vi-.den valtion yhtäaikainen,
esiintyminen viidellä nootilla. Han
koun hallitukselle. Voidaan miten
tahansa arvostella^ »äitä nootteja,
mutta siitä ei ole erimielisyjrttä, et^
tä erimielisyydet imperialistien fces-
. . kuudessa saivat sellaisen käänteli:,
Viela eivat ole hävinneet gttei voitu saavuttaa yksimielisyyt-väärennettyjen
Sinovjev-kirjeiden edes Kiinan vallankumouksen u-jäljet.
han edessä. '
' Provokaattorien esiintymiseen on yiisi noottia! Kuinka kaukana
neuvostohallitus aina vastannut me olemmekaan boksarikäpinasta.
miehekkäästi. Jokainen vähiinkin Sitten kapitalistinen maailma yksl-politiikkaa
tunteva osaa arvostella mielisesti ampui kiinalaisia työläi-
Pekingin hallitusta ja .ymmärtäii, siä j a talonpoikia. Nyt sovittamat-kuka
pelaa sen selän takana. Me
emme ajattele, että Pekingin halii-tus
ajaisi epätoivoisen sankarilli-tomat
edut Kiinan sisällä, erilainen
taktiikka suhteissa Kiinan vallan­kumoukseen
johtavat »imperialistis-suuden
politiikkaa. Meidän noöt- 1 ten valtioiden rintaman murtumi-timme
ilmottaa selvästi, ettei meitä seen. Joku ei tahdo komprome-
"voidä mis?ään tapauksessa provo­soida
sotaan Kiinan kanssa.
Muistutamme viimeiseslä^impc-rialistisesta
sodasta. Yksi päänäyt-toida
Itseään, Jritjottamalla yhdessä
Englannin kan&^ saman nootin a l ­le.
Nämä viisi noottia osottivat,
että jokainen V valtio tulee esiinty-kasvatetaan
jossain määrin kaikis­sa,
valtioissa, mutta n.k! keskinen ! tsaarin Venäjä julisti mobilisoinnin
tejijöistä — Englannin imperialismi • mään omalla vastuullaan, ettei ole
— jäi nukkenäyttelijoiden, pienten 1 olemassa yhteistä arviointia Kiinan
valtojen selän taakse. Silloin kun sisäisestä tilanteesta.
maissiälue, johon kuuluvat Ohion,
Indianan, Illinoisin, Iowan j a Mis­sourin
valtiot, tuottaa suurimman
osan Yhdysvlltain maissista, ollen
ne samalla lihakarjaa ja sikoja kas­vattavat
huomatuimmat valtiot ko­ko
maassa. V. 1925 o l i Yhdysval­loissa
maissin kasvulla y l i 101,000,-
000 eekkeriä maata; sato nousi 2,-
900,000,000 busheliin ja sadon
myyntiarvo oli 1,956,000,000 doll.
oli Lontoolla vapaat kädet toimia.
Chamberlain j a Baldwin ' ovat kai­kesta,
päättäen unohtaneet, että 13
vuoden Jculuttua on maailma jos­sain
määrin muuttunut — Venäjä
ja Kiina ovat muuttuneet toisiksi.
Kuka voisi mennä takuuseen siitä,
etteikö ensimäistä provokatsiönia
seuraisi toinen, kolmas j a kymme-neskin.
Kuka voisi ennakolta, näh­dä
herrojen konsenjatiivien kekseli-
Muutama vuosi sitten Englannin,
Ranskan jä' Italian sotajoukot mie­hittivät
vallankumouksellisen Tur­kin
aluetta. Heidän yhteinen r i n -
;tamansa kuitenkin pian hajosi: en-simäisenä
luopni Italia, toisena vei
joukkonsa, pois Rankia ja-viimeise­nä
oli Englanti pakotettu, myöskin'
viemään joukko-osastonsa pois.
Englannin imperialistit ovat kan-s^
välisten imperialistien ' verenhi­moisin
jouldco. Sunrbritannia ha-
Tukhloma. — «Ruotsin laivasto-ohjelma
on nyt hyväksytty lopulli­sesti
valtiopäivilläkin suurella ään­ten
enemmistöllä. Kaikki porvarit
äänestivät ohjelman puolesta. So­sialidemokraattinen
puolue hajaan­tui
kysyniyksessä. Oikeat uskolliset
sosdemit. äänestivät varusteluohj,eI-man
puolesta; kun osa oli vastaan.
Kommunistit yksimielisesti, vastusti­vat
ohjelmaa militaristisuuden lisää­jänä
ja kansan , verokuprman kiris­täjänä.
Laivasto-ohjelma sisältää, että
1927—-1933 välillä lujitetaan. Ruot­sin
puolustusta 2 risteilijällä, 3 ve­denalaisella,
4 miinainasfettajalla ja
1 ilmalaivoja. kuljettavalla risteili-
HIILIVARASTOT YHDYS­VALLOISSA
Washington. Hallituksen k a i -
vostoimisto on tehnyt Uusia laskel­mia
siitä, kuinka paljon- pehmeää-tiiiltä
oli varastoissa huhtikuun 1
päivänä, jolloin lakko alkoi. Varsi­nainen
käyttövarasto oli tuolloin
75,000,000 tonnia,, joka on suurem­pi
kuin koskaan ennen. Tätaiän l i ­säksi
oli suurien järvien satamissa
2,085,000 tonnia, kaivoksien varas­toissa
431,000 tonnia, , 1,055,000
tonnia rautatievaunuissa. Jälleen­myyjien
varastoissa oli suuret mää­rät
hiiltä ja hiileni sivutuotteita o li
varastoissa samanmukaisestL
Näillä numeroilla halutaan va­kuuttaa
sitä, että kaivoslakko ei voi
saada aikaan hiilipulaa Yhdysval­loissa.
HIILIÄ JA PlTI!rA
Pocahänta, Nut ja Stouvi Kolia.
' ALGOMA KOKSIA
Puhtaammat kölit jä koksit eivät
maksa enempää, kannattaa ostaa
meiltä. V
Kuivaa TSmräkktä, Jack Paintia
halottuna tai ilman.
TUOREITA KOIVUPUITA
Erikoista tänään
K U I V A A KOVAA PUUTA J A
J A C K PAIN SAHANRIPOJA
Kaikki polttoaineet säilytetään
katoksen alla
P U H E L I N 2157
The Ful-Gord Wood Co.
Konttori j a varastotarha
Notre ja Pembroke katujen
kulmassa
S U L J E T T U AUTO S A A T A V A NA
King Edward Hotel,
Phone'60. Kotia 1176
Victor Kari,
Sudbory, . Ontario.
Cobaltln s.s. osaston osote on*. Box
810 Cobalt, Ont.
K. P. S. J . Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäin en ja kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. Kirje-
.vaihto-oaote on: J . E . Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada.
S. J i Creiehton osaston kokous on
joka kuukauden 4 :jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P. O. Box 92.
Colemanin s.s. osaston kokoukset pi­detään
joka toinen ja viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. Kirjeenvaih­to-
osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
C. Kp., Connuaght Sta. ja Metsä­miesten
unio-osaston osote: Box
35, . Connaught Sta., Ont^ Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai.
C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
Finlandin S. J . , osaston kokoukset
pidetään joka ensimäinen sunim-tju
kuussa, kello 11 päivällä.
Osote: Knland, via Barwick,
• Ont. ..
Fort WHlianim S. J . Osaston työ-kokoiikset
ovat jokaisen kuun en­simäinen
ja kolmas . sunnuntai
kello 8 illalla. Johtokunnan ko­koukset
edellisenä tiistaina, onial--
la huoneustolla 211 Robertson St,.
Fort William, Ont.
INTOLAN S.8. osaston työkokoukset
pidetään joka kuun ensimäinen sun
nuntai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola, Ont.
North Branchin S. J . O. osoiA on
. Sanna Kannasto, Box 430, Port
' Arthur, Ont.
Canadan Suom^aisen järjestön La­ke
Coteau osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osaston haalilla joka
knnn toinen sunnuntai kello I
päällä.' Postiosote on: Box. 15,.
Dnnblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen osaston
kokoukset/'pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai; alkaen kello 7
illalla. —• Kirjevaihto-osote .On:
Box 163, Ladysmith, B. C.
LOn^ Laken K. P. S. osaston i : i r -
' jeenvaihtajan > osote on: Victor
Hänninen, Rheäult, via Sudbury,
Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2 ip..
Lumber Workers Industrial Union
of Canadan Itäinen piiri. Kirje-vaihtö-
osote on: Alf.) Hautamäki,
223 Secord St., Port Arthuri Ont.
Rähalähetykset on tehtävä yllä-olevalla
osotteella.
Kirkland Laken S. osaston osoti> «»
Box 240, Kirkland Lake, Ont
K. P. S. J.Nnmmolan osaston osota
on Box 29, Shaunavan, Sask.
Nipigon B.S. osaston työkokoukset oi.
detään joka kuun 2 ja 4 sunnnaLj
j a kirjeenyaihto-osote on: S& 0.
sasto. Box 11, Nipigon, Ont
C. S. J.. Port Arthurin 03. kokonktet
joka kuukauden ensimäinen sta-nuntai;
johtokunnan kokoukset
kuukauden viimeinen tiistai; näy.
telmäseuran kokoukset joka toi-nen
keskiviikko; naisjaosto ko-koontuu
. joka toinen tiistai. Kaik-kien
kokousten aika on klo 8 il-lalla.
Kirjeenvaihto-osote: 3i6
. Bay St., Port Arthur, Ont
Piiri kuud^i t. p. komitean osoita
on 347 Cornwall Ave., Port Aj.
thur, Ont.
Rose Groven suom. järjestön osas.
. ton kokoukset pidetään joka knn.
kauden toinen sunnunt^ klo 2
j.pp. Kirjeenvaihto-osote: Dan
Hela, Rose Grove P. O., Ont
Sanit Ste. Jldarien S. J . o. n:o 5 tji-
Icökoukset pidetään joka toines
sunnuntai ja ohjelmakokookset
toisina, alkaen kello 8 i.p. Osöte:
126 Thompson St., Sault Ste.
Marie, Ont. <
South Poreuplnen K. P. S. osastsi
työkokoukset pidetään joka koQ.'
kauden kolmantena . sunnuntaina,
kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi
528.
Sointulan Ossato (Canadan SQoma-laisen
Järjestän Osasto 56) ko- .
koontuu omalla Haalillaan jota
kuukauden ensimäisenä Snnnon.
taina kello 1 päivällä. Osote:
Sointula, B. C.
C. X . P. Sointulan Keskuskomkct
kokoontuu yllämainitussa paikas­sa
joka kuukauden kolmeriteni ^
Sununtaina kello 1 päivällä. Oso­te:
Sointula, B. C.
Fimminsin C. T. P. Suom. osaston :
kokonkset pidetään joka toineo
sunnuntai. Osaston kirjevaihto-osote:
S. Osasto, Box 1090, Tim-mins,
Ont. _ Paikkakunnalla on
edistymässä järjestäytyminen kai- >
* vanto- i a metsätyöläisten järje»- .
tiöÖP
K. S, J :n Toronton Osaston tyoko-kouksetj
pidetään Toronton Suo-:
«lalaisen - Seuran huoneustolla,
957 Broadview Ave., jokaisen
kuukauden ensimäinen ja kolmas
sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00.:
Ohjelma- ja keskustelukokoukset
pidetään jokaisen kuukauden toK
• nen ja neljäs sunnuntai-ilta, u-;
. käen kello 8.00. Osote: K. S.
Osasto, 957. Broadview Ave.
Ci K. P. Wcl>sters Cornerin omlo»
kokous pidetään jokaisena en^
maisena sunnuntaina kuussa, joa,
• kolmas sunnuntai kuussa pidetään
. suom. järjestön paikallisen osas­ten
kokous. Kummatkin koKo-
^ukset alkavat täsmälleen kello
7.30 illalla; . Kirjeenvaihto-osote:
O. Salmi; Websters Corners; B.C.
K. Pi S. J. Wanupin osaston ^
kausikokoukset pidetään Joö
kuaikauden 3 :mas sunnuntai H»
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Ont
Vancouverin The Finnish Societyi
. kokoukset pidetään Joka toma.j
r keskiviikko 7.30 j.pp-, 2605^a^;;
der St., E . , Vancouver, B. t.
Amerikan Worker8puolueen SuoB»-;
laisen ' Toimiston, Suomalaista»
"TyövSenyhdistysten Keskuksen j»
Näyttämöliiton osotteet o^-
Finnish Federation, 1113
Washington St., Chicago, D1--
Kaikki kirjeenvaihto ja rahaläM-tykset^
on tehtävä yllämainitoU»;
Osotteella.
Hammaslääkäri
Huone 7, Clinlc Bllk.
MeCartney'n ja Burke'n yläpuolella
Victoria Av. ja Brodie St. kaimassa
FORT WILL1AM\
Vastäanottotnnnit: päivisin 9 -a.p.
—6 Lp. ntasin: 7—9. Pohelis
1008 S.
Toimisto tyttö puhun suomea' ja
englantia. •
WILLAMETTE BLVD. Sanitarium
Luontainen terveydenhoitola. —
Monipuolinen hoito ja nykyaikaiset
välineet sekä . X-säde tarkastns..,
Dr. Peter Kokko D. O.
Dr. Anna Kokko p. C: Ph.,
467 Winamette Blvd, Pordland, Ore.
Pahi Walnut 6747
Suomalainen Ruokala
Huoneita ja mokaa saatavana
Rouyn, Que., Horn Ave., P. O.
Box 516. (K)
ARVO NIEML
UUDISTAKAA
TILAUKSENNE!
' Siistiä huoneita Ja kunnoUist»J
ruakaa saatavana. ' »rr
116 ELM ST., SUDBURY. ONT
— Phone 711 —
Leonard Erickson
PARTURINA
teen kaikkea parturinakian
vaa tyiötä, myöskin
leikataan. Mars hotelhn v i ö^
V Booyn. a^.
A / F O U R N I ER
; UMITED
L PALO, TAPATURMAA*
AKKUNALA5I
BJäJOMlLL BLOCK. SliPBU»
hankitaan upeasti !•
jgfila hinnoilla.