Vapaus, January 5, 1921

              Cssmä&o mm. tyÖvafötoD eänenkao
n&UaJa ilm^tyy SudbuiyEsa, Ont. jo­ka
kesklt^ik^osa ja Isoantaina.
VAPAUS (tiberty)
tb9 only organ of Finnish Worker£
In Canada, Published in Sudbury,
Ont, crory Wedne8day ^nd Saturday.
Adrartifiing rates 50c per coL iscb.
Minimum cbarge for single imertion
ISc Diseoimt ÖQ Etandiog adyertJse-m
«ni The Vapaus ie the best adver-
Umig medium among the Finnish
IJ^pTe lp Canada. - -
I b n o t o ^ t a 60e palstatuomalta.
— Alin hinta kertailmotiiksesta 76c.
— Koolemaiiikiotnkfiet $2.00 (muis-tovärssylstg
50c kaitakin lisäksi). —
Kihlaodi jia aviol. ilmot. alin' hinta
12.00.. nimeäunuutosilm. (muuten kuin
aviolirttoilmölusteri yhtoydessa-S2,00
kerta. AvjÖieroJlm. $2.00 kerta (2
Ifertaa $8.00. — ^tymätlm. ^2.00
Kerta. ~ Hplutaan tietth j a osoteilnrö-tttkset
$i.00 kerta (3 kertaa $2.00)-
Kaikista ibnotuksista, joista ei ole so.
plmnsta, tolee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canadassa 13.50 vuosikerta; $2.00
puollv. ja $ l i 6 8 k L
Yhdysvalloissa. $5.25 vuosik. $2.75
paoUv. j a $1.60 8 kk., 1 kk. 75a
/Suomeen: $5.25 vuosik. ja $2.75 6
kankaatta,
Tiiaukeia, joita ei seuraa raha, ei
tulla lähettämään, paitsi asLimicsten
joilla on talj^ukset. ,
Vapauden konttori ja toimitus on
Jodoain Block Ehn St. E a s i Kont­torin
j a tolmitnkeen p i e l i n 1038.
Postiosete: Box 69, Sudbury, Ont.
HENRY FUBO
(ottntttaia
J , V.KANNASTO
li&keenhoitaja
Renristered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as äecond class
matter.
1
Uusivuosi
Työväehlaokaii taloudelliseen ase­maan
häihden alkaa uusi vuosi vähem-nifiB
miftavaha kuin moniin yuosiin
Kaikkialta Amerikan mantereelta saa
puu yhtenään uusia tietoja tySttömyy
den tuottamasta äSrimäisestä kurjun
desto sadoilletnhansille/ jopa miljoo-
TiiUetyöJäisille. Vanhassa Europassa
on tilanne vielk monin verroin kali-hiBtuttavampi
tassS suhteessa. Yk-sJn
Brittien saarilla voidaan työttömi­en
lulrainSSrä laskea kohoavan miljoo
läin työläisiin. Kaikissa muissa mais­sa,
paitsi Nenvosto-Venäjäi lä kärsivät
työvSenluöIdcaJaiset työttömyytlen syn
nyttämSsiS kurjuudesta.
Syyt yleismailmalliseen työttömyy­teen
ovat kahtalaiöet. Imperialisti­nen
luuissta
mailmäntalontita peritipohiaisemmin
; jA 8uur«n^assa m ä ä ^ miUoih-jlcaan
iennen, Jaattamalla rahatalouden
yararikkptilänteeseein, rap^^
tuotantokoneiston • ja hävittäqiäilä Im
perialistiseii ryoatoäodan a l t ^ inll
Joonia parasta tuoia^^^
s Tolseltapuoien sodan ,aih£uttamat
suunnattomat kärsimykset j a kapita­listisen
riistoni hoippuunsa kaivami­nen
on herftttänyt miljoonaiset palk^
kaorjain laumat Ja- tehnyt heisfö en­tistä
kiivaimpia kapitalistisen järjea-telmän
vastustajia. Heti aserauhan
kintereillä seurasi yleisty ja suurlakko-
, ja kaikissa maissa. Ksikenltdset ty5^
väen taistelujärjestöt kasvoivat luku
nfifirS&nsSlnfiliden tavattomasti rimu-tamlssa
kuukaoslssa j a tyS^^fistS kfi-vi
entista Vaaiivaisemmaksi.
Tuotannon lainaanhuksen aiheutta­essa
työvoimamarkkinat hnonommak-
\^ ^'si, ryhtyivät' työnantajat heti kSytta
mään Ulaisuatta hyväkseen, taittaak-seon
kankeaksi käyneen järjestyneen
työvfieatön, sellÄTangan ja noyryyt-tfiäkskn
sitä, Kapitalistit alkoivat,
panna suuria teollisuuslaitoksiaan sei
somaan, vaikka siihen ei olisi oHut niin
ankaran: pakottavia syitäkin, saadak­seen
työläiset työttömyyden ja sen
aHientto^an kurjuuden ja puutteen
koorlss^ epStoivoIseksI ja heikoimmat
heistä nöyrtymään. Jolloin suurnjil-kyreille
luonnostaan avautua hyvä t i -
lalsuua aiei)taa palkkoja, jopa piten-tS&
fcyöpäivaSkin ja kaikhi tavoin ky­niä
työISisten selkänahasta entistä e-
'nemmän.
Mutta joskin työväenluokan taJou-ddllnen
asma on nykyään kurja ja
epätoivoinen, niin ilomielellä voimme
huoletta vetää johtopäätöksen, että
mailman proIetairiaatiQ valtaannousu-päJvB
sarastaa nyt kirkkaammin kuin
milloinkaan ennen. Kuluneen vaoden
ajalla se on luonut itselleen voimak­kaamman
tai^tehiliiton kuin mitä sil­lä
on raUIoinkaaQ oUnt — mailman-proletariaatin
liittoutuman — Kobnan
ijen Kansainvälisen. Tämän liiton pu-naisen
lipun ympärille on jo liittynyt
kansainvälisen työväenliikkeen par­haimmat,
tietoisimmat j a taisteluky-kyisimmät
sotajoukot ja uusia reser-
1 ^^Mkkoja. rie^ yhtraääri vanno­maan
uskollismisvalaansa tälle prole­tariaatin
taistelulipulle ja liitolle.'^
. TSllä täistelu^rjjestöllä on-juuren-sa
jo syvälfö yhteiskuntaelämän maa­perässä.
Se e! ole enäan puhtaasti
; teoreettinen, paperille suurista sanois
ta rakennettu liitto, vaan se elää, työs
kentelee^ tofanii ja taistelee sekä -»anee
käytäntöön julistamiaan op^tOa ja
teorioita mailman stturimmassa valta-
Marxilaisen sosialismin vallanl»-
mouksellisten oppien leiiäminen ja k i
tej-tyminen suurten/palkkatyöläiEker.
rosten ja niidenkin köyhäJistökerrok-
£ien aivoihin, jotka tähän asti ovat py
.«v-neet vieraina kaikelle työväenliik
keielje ja toimineet kapitalistisen riis-tojärje.
stelmän apureina, tämäpä ee pe
1 ottaakin nj-t kaiken mailman valias
saolijoita. Ja siksi ovat he nykyis. työt
tömyyden- ilmetessäkin enemmän hä
tääntjTieet kuin milloinkaan ennen.
Eikä suotta, sillä ovathan työläise
jo monissa maissa osottaneet, ei esem
pi, tyytyvänä armopaloihin eikä enem
pi (fdottavansa-vallassaolljain lupaa-niia
refomejä. Itajian työläiset vai
tasivat jo suuren määrän huomatta­vimmista
Italian tehtaista,' äikäyttä-en
koko kapitalistista mailmaa uhka­rohkeudellaan.
Suur Britannian työn
jätti uhkaa tämän tuosta vallassaoli-'
joitaan "suoralla toiminnalla" ja..mo»
nasti pakottanut heidät askeleen "pe­rääntymään,
säästyäkseen järjesty­neen
Vj'öväenluokan /autanyrkin murs
kaukselta.
Siksi vallassaolijat kaikkialla eivät
ole halukkaita antamaan asiain men
iiä .liian pitkälle/Jos vain he voivat
sen estää, koska missä maassa h^vän
fä voi syntyä sangen helposti, tilan
ne, mikä antaa työväestölle tilaisua-den
ottaa kaiken vallan käsiincS. <Sik-si"
työläisiä taltutetaan reformeilla,
myönnytyksillä jä tyattömyyden sat­tuessa
ovat herrat ainein puheissaan
alkaneet puuhata "hätöaputöitä". Mut
ta työväenluokkaa ei voida enään kau­an
pettää tällaisilla muruilla. SUlä
juuri sellcfiset taloudelliset pulakau­det
ja niiden synnyttämä ahdinkotila
kuin juuri parhaillaan vallitsevakin
herättää työväen mijoonjssa yhä voi­makkaampaa
luokkavihaa nykyista
riistojärjestelmää, kohtaan, mutta
myöskin toiseltapuolen kasvattaa työ­väestöä
tietoisuudessa Jä opettaa sille
sotataktiikkaa. Sen taistelu muuttuu
tilapäisistä vaistomaisista pyzilhdyk-
,6istä ja nousuista tietoiseksi pyrki­mykseksi
yhteiskunnan herruuteen.
Siperian menshevikieti erit­tämä
murhenäytelmä
Siperian menshevikit ovat kahden
viime vuoden kuluessa esittäneet t r a -
gl-koomillisen murhenäytelmän, joka
kelpaa esimerkiksi kaikkien maiden
oikeistososialisteille siin|'- suhteessa,
että keinotekoinen yrity^^in vallanku­mouksen
siirt^isestä|oikealle päin
rankaisee anka^pti'its| itsensä. Vuo
den 1918 ^keväällä irni^i Omskissa ja
sen ymp!kistöil|äoirJta siihen suun­taan,
ettÄioitei^tososftlistit aikoisivat
suorittaa Slperiassal. yallankumouk-sen
ja pian nämä oireet esiintyivät
näkyvinä • flmi|inä.| Tshekkiläisistä
sotavangeista, ioita]pmskissa oli pa^
jon ja "jotka aikaisemmin 0liv^^
noneet puolustayärisä neutrostovaltaa
viimeiäeen asti, •; saJyat. mensheyikit
voimakkaan, liittolaisen. ISRimä kunni
attqmasti pettivät lupauksensa ja a i -
lioivat aktiivisen sotatoiminnan iiea-vöstoyältia
vastaan. Näihin yasta^
vallankumouksellisiin liittyi suuret
määrät isellaistä porvarillistakin ai­nesta,
jotka eivät tietenkään hyväksy
ncet menä,hevikienkaän ohjelmaa, jon
ka pääpykälä oli: perustava kansallis­kokous.
, Neuvostovallalle tuli kaikes­ta
päättäen: tällainen tilanne'jonkun­laisena
äkkiyllHtyksenä, niin että se
esim. Omskin oli pakotettu jättämään
liman taistelua valkoisille kesäkuun 7
päivän^ sanottuna vuonna.
Omskin saatuaan muodostivat val­koiset
hallituksensa, jonka pääasiallir
sempana aineksena olivat menshevikit
a sosialivallankumoiikselliset ja jat-coivat
sotaretkeänsä punaisia joukko­ja
vastaan. Kansalaissota kauhuineen
jatkui koko kesän, muodostuen k i i -
vaimmaksi Baikalin seuduilla. Vasta
syyspuolella onnistui vastavallanku­mouksellisten
alistaa koko Siperia
valkoisen valtikkansa alle — tietenkin
y^angen r a s p i l l a tappioilla Mutta
1 he joka tapauksessa dJivat,^ nyt
^taneet', niin pitivät he riemujuh-iaan^
uitsut};aen pyhää savua ja mir
ihamia heidän "uljaille sankareilleen!',
tshekktl^lle ja /erittäinkin naiden
johtajalle, jMoiraöliksi leivotulle Gai-alle.
Ja Siperian väreiksi otetut vai
ko-vihreä esiintyi kaikkialla: yleisten
rakennusten katoilla, sotilaitten Jakeis
sa ja'käsivarsissa jne.
Yksinkertainen talonpoika ja työläi
ncn ihastui aluksi uuteen valtaan,
luullen sen voivan antaa kaikkea hy­vää,
niinkuin se lupaili. Ja uudet yal
vallottajan oikeudella ja kerskuivat,
ettii he ovat nyt vapauttaoeet Siperi­an
vapautta rakastavan kansan "pu­naisesta
ikeestä". ^
Alutta historian kulkua ei voi väki­valtaisesti
ohjata sinne-eikä tänne. Se
k u l l ^ alottamaansa suuntaan,; käjjt:^
taen tosin oppaanaan erilaisia seEl yk
sityisiä, että joukkoilmiöitä. Vallan-kuniouksen
täytyy kulkea joko oikeal­le
tai vasemmalle, keskitietä ei oleF
Menshevikit aikoiyat kuitenkin kulkea
jonkunlaista "kultaista keskitietä" ja
siinäpä se olikin iheidän häviönsä. Jos
he olisivat aleissa kääntyneet enem­män,
kadetteihin ja monarkisteihin
päin ja jättänee^ valheellisen työläis­ten
ja talonpoiicain mielisteljTi, niin
olisi\-at he ehkä pysj-neet satulassa
oikealta jB yzsmmsits. Kadetit jo
Byksyllä vangitsivat yhtäkkiä men-slievikien
direktoriohallituksen ja pjuo
dostivat oman, kaikista^. merkeistä
läättöen, monarkiaan pyridvän halli­tuksensa,
jonka korkeimmaksi huipuk­si,
''ylihallJtsijaksi" asettui amiraali
Koläbak. Uuden hallituksen /niriiste-rit
vannoivat naurettavat variksen va^
lama, uhaten Jälleen koota koko pirs­toutuneen
Venäjän muka "yhdeksi
.suureksi kokonaisuudeksi" ja Kolshäk
vallassa intoili d säästävänsä jtse-ään,
siikniaisiaan, eikä ystäviään tais
tellessa^tämän jäaihäärän puolesta.
Tariiotus oli palauttaa jälleen entinen
porvarillinen Venäjä, ruhtinaineen,
aateliteen, njaatilanomistajineen ja
— keisareineen- Ja ne, n-s. "liittolai­set",
Japani, Bhiglanti, Ranskaj ymran
toiva^ Kolshakiile kidli^ea-apua, ar­meijan
vapistamlscj^a y.m. i , _
Niin alfol sitten^ sotaretki' länteen
päin, Neilvosto-Veipiajälle. Kuitenkin
tuoll^inei^Uuurera^oinen yritys, s.o,'
palauttaa? entinej|^ Venäjä olemaan,
vaati, ett^"sis4fsen vaaran" varalta
rjibdyttii| k a i h i n "tarpeenvaati-
«liin" t|imen^J[teisiin. Valtiollinen
ohrana perustautiin. Kuolemantuomiot
otettiin l^yt^ntöön. Ilmiannot ja van­gitsemiset
tiflivat jokajmiväisiksi i l -
^miöiksi, | vaHtovihreä tunnusmerkki
vaihdettim i^lnhaan tsaarivallartaikut-valt|]'"
Taloudellisesti on tämäpyolustetta-tuli
osa
ole halukkai.ta «yhtymään del^eit«ik- _
gj järjestämään toisia iyöläistoverei- vissa,' mutfa poliittisesti
taan sen j a l k ^ kun ovat itse liitty- siitä suuri - vaara, ' ^ u ri
neet
km,
«iän tulisi
eet järjestöön^ ja mflloin ryhtyivät- gitä työväestöä kun ei väittänyt s e i -.
in, eivät ole «uin aktii\-isia kuin hei- • laista vallankumousta puolustaa, josta!
dli. ri\it paljoa mitään huomanneetkaan, j
Paljon parempia tuloksia voitaisiin j Ar\'atenkJn olisi ensi sadon korjauk-'
myöskin saavuttaa, elleivät muuta-1 sen jälkeen luokkataistelu Jevinnj-t
mat jäsenet Sudburyn piirissä olisi e-'
nempi innostuneet erottamaan Sud-seen
jeesin" lai
rihymniä
rivallan
djrttänyt
siitä tietyi
tiin ja am:
inan lippuun. "MarseJ-len.
kiellettiin ja keisa-
'eltiin aivan kuin keisa-la.'
Tämä kaikki ei tyy-
;n menshevikejäkään ja
;i johtui, että heltö hirtet-ittiin
samalla tavalla kuin
boishevikejakin.- Yksiiyiä sfeiaJival-lankumouksellisetkin
joutuivat Kx>laha
kin hallitukBen epäsuosioon huolimat­ta
eiitö, että heitä oli tavallisesti taan
tumuksellisesta porvaristosta mahdo­ton
erottaa. J a mitä tulee talonpoi-kiin
ja työläisiin, niin heidän tappa­misestaan
sai melkeijl tapporahan.
Kuvaavana esimerkkinä tässä suhtees
sa mainittakoon, että "ylihallitsija"
Kolshak vielä muutamia viikkoja en­nen
lopullista kukistumistaan julkaii^i
Novo-Nikolajevskin lehdissä julkisen
kiitoksen eräälle Altain seudun sat­raapilleen
sen johdosta, että tämä; oli
llmottanut hirttäneensä useita jatoja
capinoivia talonpoilda.
Menshevikit'olivat siis Siperiassa
shekkllälslurjusten avulla nostaneet
valtaan sellaisen hirmuhallituksen, joi
tuskin tsaarien hallituskaan veti
vertoja. He lähes kaksi vuotta sekä
suoranaisesti että välillisesti vaikeut-
,ivat suuresti kommunistisen Venäjän
uomistyötä,,kantaen siitä ankaran e-
(fesyastuun historian edessä. Ja mikä
omituisinta, he eivät vielä tälläkään
ajalla oppineet* ettei vallankumousta
voitiia pi(föttää "kultaisella; keskitiel-ä.";
Kun proletaarisen vaJlankumbss
len^en läpitunkw|a :Neuyo8to-Vehä-.
; än punjiipen armeija, oli. Kolshakin
; oukot jajanut ja.kauas ItärSiperiaan,.
niihjrittiyat he viejäkin hieirianseik-c
a i l ^ ; "Ennr^^; Hntama^^^^
toift^eehpaniyat he .monissa paJkoissa.
sisäijsenTvallankurtiouksen, tarkotuksel
a jälleen vi^^iinnuttaajvaltaai^^^^^ Ta-li
kuitenkaan onnistunut. A a i*j
ndis^t rintamat kaikkialla .lähestyivät
näitä "esserien" pesäpaikkoja ja hei­dän
oli pakko iuopua: valtapuuhistäan.
^äin siis menshevikeilläi Siperiassa,
ukunnottamatta vuoden 1918 näytel­mää,
oli suo siellä, vetelä täällä. Kol­shak,
palkkioksi siitä, että nämä oli­vat
händle val-iistaneet "ylihallitsi-
, tm" paikan, vangitsi ja ihirtätti heitä
iinkuin muitakin ja vallankumouksel
inen työväestö katselee heitä yhtä e-päluuloisesti
kuin porvai«itakin. He
ovat surkeinta, halvefcsuttavinta jouk­koa
mailmassa sen vuoksi, että he ko­ettavat
.lahoa, mädännyttä kapitalis-lista
mailmaa yhdessä porvarien, kans
sa pitää epätoiyom ottein pystyssä,
esiintyä siis edistyksen vihodlisena.
Nyt kuitenkin on proletaarivallanku-mouksen
vuosisata ja ne. jotka yrit­tävät
ohjata vallankumousta oikealle
tai keskitielle, he kostavat itse itsen­sä
niinkuin Siperian menshevikit. —•
Jussi Raitio.
'maaseudullekin laajemmalle, mutta s i :
tä ennen ke£ke>'tyi vallankumous. |
Pakkoluovutetuille tilo^le rauodos-'
tettiin kuitenkin tavallisesti tuotanto- •
osuuskuntia. Niillä oli aluekes]
ja koko maata käsittävä osuuskimti
maatalouskeskus, Ylimmän Talous­neuvoston
maatalousosaston alaisena.
Osuuskuntamuodolla oli tarkotakscna
saada aikaan tyokuri ja oma valvon­ta.
Jos olisi ne tehtj^ltion tiloiksi,
olisi työväici sille esitiänyt suureinpia'
palkkavaatimuksia. Yhtenäinen kir­janpito
takasi kontrollin. Osuuskun­nan
jäseniä olivat vuosipaJvelijat ja
ne alustalaiset, jotka suorittivat vär
hifitään 120 päivätyötä vuodessa. Jä­senet
valitsivat tilaneuvoston, mutta
maatyöväen kehittjTnättörayyden vurfc
si tuli tilanhoitajan valta vairsih suu-,
reksi. Näiden tilojen tuotantoa koe­tettiin
kohottaa kaikin tavoin, luofrat-tamalla
koneita y.m. Tarkoitoa oli
ympäröicS pääkaupunki suurilla, ihy-buryn
piirijärjestöä Puutayaratyöläiä*
ten toimeenpanevasta .komfteasta kuin
he ovat innostuneet järjestötyöhön..
Lukemalla lävitse Sudburyn" piiri-konvejjtionin'
pöytäkirjoja, huoniaa
paljon aikaaHojlutetun tähän, asiaan
ja. sangen vähän on keskustelttj jär-jestämistyöstä.
Miten hyvänsä,^ nä­mä
virheet voidaan korjata ja4yöläi-sel
tulevat rjiHtymään uudelleen toi-ininiaiui
järjestön tärkeittcn asiain hy
vaksi, ^ ' •' ,
Kaksi järjestäjää niin laajassa pii­rissä
kuin on Sudbury voivat tehdä
sangen vähän kirjallisuuden levittä­miseksi
ja jäsenten hankkimiseksi M i
tä siellä ja muissa piireissä tarvitaan,
on koko joukko organiseeraajia, jotka
seuraavat yhtämittaisesti teinen toisi
aan aina siihen asti kunnes orjat he­räävät
.siinä iiäärin, että jokaisella
kämpällä on aktiivinen delegeitti.
Tätä menettelyä seurasimmökm me vin hoidetuilla kasvitarhatiloilla, joil-kaksi
organiseeraaja Sudburyn piiris- ta saataisiin elintarpeita, Erinäisiä
sä (toisena organiseeraajana oli Siipp sotavälineitä käytettim uuden vilje-son)
mutta suurten teollisuuslaitos-jiysmaan avaamiseen. Ja suuna karja
ten sulkeminen idässä ja Ontarion hai kartanoita järjestettiin Budapestin lä
2 5 s 0 0 - Ganadan Dollarista
LÄHETYSMLUT OVAT SEURAAVAT.
40c. lähetyksistä «"e ?3b.0();^ 50c^ läl^tyksi^^
60c lähet^sis^ $4Ö:00-§60.00; 75C lähetyksistä $60.0I>-$100.00. XU
$1Ö():00 25c. jokäi-selta alkavalta^sadalta Iisaa.,
Sudbury, Ont.
P. Katainen, 214 Ade^
Box 69, ^ J
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov.
laide St. West ^ ^ -
ta ei se riitä,
neuvostovallan
Mf. Varga, Unkarin
tal^sjohtaja, sanoo,
lituksen metsäin varastuksien paijas-tuspolitiikka,,
jossa useita suuria puu-tavaraparoojena
sakotettiin raskaasti
ja kiellettiin oikeus metsäin runnauk-seen
ennenkuin ovat suorittaneet sak­konsa
aikeutti yhdessä sen että metsä
työt ovat nyt pienemmässä laynnissä
kuin tavallisesti.
Tämä työnantejain/talvityöttömyy-den
j a liike-elämälamaanniiksen kol-mitiillo
saattoi organiseeraustyön^i-dässä
tällä hetkellä sangen vaikeaksi.'
Ja kolmen kuukauden taistelun jäl­keen
me järjestäjät olimme pakotetut
palaamaan toistaiseksi takaisin län­nelle.
Tvöväenvaltion maatalous­politiikka
Prof. Vargan mukaan *)
Maatalouskysymys on työväenval-lan
vakein, taloudellisesti siksi että
siitä riippuuelintarpeitten saanti, po­liittisesti
siksi ettei Itä- j a Keski-Eu-ropan
maissa voi työväenvalta pysyä,
jos maakansa oh sitä-vastaan. TäUä
alalla varsinkin on tärkeä, ettei tuo­tanto
keskeydy. Lyhyimmin voi ky-v=
iy»ij'ikaeji asettaa niin, että maalais-työväki
ja .köyhät talonpojat on saa­tava
. suorastaan työväenvaltaa; kan­nattamaan
jä keskitalonppjat ainkin
puolueettomiksi.
Ensi aikana ön arineijan ja kaiipun-gij,
elintäiT)eitten saanti taattava; jä
lisiiiksl,;on. maätaloustuotannpn kes­keytys
siinäkin suhteessa teollisuus-helle.
. Pääkaupungin joutoväki oli ai­komus
siirtää tänne työhön. . Satoja
entisiä herraskaisia oli jo puutarha­töissä.
Kuuluvat olleen hyvällä tuu­lellakin.
— Tämän tuuman; toteutta­mista
jarruttivat pahasti maatyöväen
xammattiliiton vallankumflus'ta vastus­tavat
toimitsijat, m.m. agiteeraamälla
maatyöväkeä ylettömiin vaatimukaim,
niin etteivät ne luovuttaneet rittäviä
määriä'tilansa" ylijäämästä^
Paikallisia harrastuksia voi kyllä vä
Uin käyttää kumoukselle edullisesti-kin.
Esim. Larin kertoo Venäjältä,
kuinka neuvostovalta antaa tehtaille,
kaupunkikunnille ja seuroille maakap
paleita, joilla ne voivat kehittää vil­jelystä
itselleen hyödyksi ja talonpo­jille
esimerkiksi.
Tullaan sitten talonpoikaiskysymyk-seen.
Värga ei oikein luota siihen ve­näläisten
edustamaan käsitykseen, et­tä
talonpojat valtion mallitilain esi-merldn
vaikutuksesta haluaisivat siir­tyä
yhteisviljelykseen. Ehkä se käy
Venäjällä, jossa yhteisomistuksellisen
mirrin jätteet vieE vaikuttavat ja
jossa alkuperäinen kommunistinen
henki sitä voi, helpottaa. Mutta mis­sä
talonpoikainen yksityisomistus on
vanha, istuu kyllä yksilöllinen itsek­kyys,
lujassa.
Mitä siis on talonpojille tehtävä;?
: Unkarissa oli aikomus opetuksen ja
valistuksen kautta saada taionpoikais-tuotantoa
kohotetuksi ja sitten vaih­taa
sen,ylijäämä, teollisuustuotteisiin.
Vain niitä saurtalonpokia, jotka •, yaV
iankumousta vastustaakseen piilottai­sivat
ylijä^änsä, olisi koyistettu. Jo­pa-
pakkoluoyu^sen vuhallakin.; Ite^
^ että "juuri tärkeissä henkisissä töissä
On ulkonaisella pakolla aikaansaatu
työnsuoritus miltei arvoton". Hän
suosittaa venäläisten alkamaa työ-läiskontrollia,,
yhteistoimmtaa käden
jä pään työntekijäin kesken. Mutta
siinäitin oii oltava varuillaan: tuo a-siantuntija
voi varsin taitavasti vetää
nenästä kokematonta työläistä. Mutta
lohdutuksena on kuitenkin se, että uu­den
ajan työväki on jo siksi kehitty­nyttä,
että se perehtyy asioihin. 3a
itse asian luonto edellyttää, että uu­den
järjestelmän vahvistuessa huonaa
"intelligenssi" taS&ksi vetkuttelun ja
alkaa harrastaa työtään.
Prof. Varga arvioi virkailijakunnan
eri ryhmät erikseen: 1) Porvarisval-tion
varsinaiset luokkasorron käyttä­jät
saavat parhaassa tapauksessa siir
tyä teknillisiin tSihin; 2) opettajakun­ta
kyllä saadaan jatkamaan työtään
tai suorittamaan ammattipalvelusta
uusissa töissä; 3) taloudellinen virkai
lijakunta (insinöörit, teknikot, järjes­täjät)
on paras ostaa, siten niistä hyö^
tyy enimmän.
Viimemainitulla rylmiäliä on kapi­talismin
aikana ollut kaksinainen teh­tävä;
teknillisen työn teko ja lisäar­von
kiskominen. Kun viimemainittu
lakkaa, vapautuu edellinen. Mutta näi
den henkilöiden yläluokkaishenki ei an
na iheidän ensin sitä huomata. Heis­tä
oh vastenmielistä tuntea olevansa
entisten käskettäviensä käskettävi-kuluu
koko joukko aikaa, ennen-pakkona.
Sitä eivät tietenkään tunne
pakoksi ne, joille se on selviö. Jotka
vastustavat sosialistista työpakkoa
(loisiin nähden), puolustavat kapite-listista
pakkotyötä (työväelle). . •
Ei ole kapitalisteilla eikä niiden kä-ityreilla
panovapautta Venäjällä —
paperi tarvitean parempaan. ^
Mutta yksi vapaus on venäjällä —
vapauksista siaurin: 'tehdä tjötä ja
taistella sosialismin hyväksi. Joka si
tä ei tahdo, hän on oikeutettu valitta­maan
Jenäjän sortoa ja surkuttele­maan
sen uhreja (porvareita).
Työväen elintaso oman val­lan
aikana
tuotannon keskeytystä vakavampi, et- . . . . . . , . . . ....
tä i>?l^cnaja,rhäiriö voi. tuhota koko
vuosituotannon. '
Suurtilat on tietenkin pakköluovu-tettava,
mutta kuten muussakaan pien
tuotannossa ei maataloudessakaan tar
vitse sen välineitä pakkoluovuttaa^ ne ^ ,
kun eivät siinä ole riistämisen väli- '^ähston vapautumista suurtalonpoi-talonpojat
erisi vuonna vähentävät tuo
tantoa. Parempi on antaa vastaahban-kaajain
tilat tilattomien ösuuskunnil-
' \ luonnossa suoritettavaa veroa vas­taan;
Mutta se edellyttää maalaisköy
Puutavaratyöläisten järjes
tämisestä Idässä
OB^:n Puutavaratyöläisten järjes­tön
T^K:n jäsen R. Higgins, joka toi-mi
Sudhuxyn piirissä organiseeraaja-na-
kolmen kuukauden ajan, kirjottaa
B. C. Federationissa seuraavan katsa­uksen:
-
Johtuen monista painokkaista vaati
muksiste, saada organiseeraajia I-tään,
.länsirannikon ja muut edustejat
Port Arthurin konventionin aikana
päättivät lähettää joitakin edustajia
keskuudestaan tekeraääB kiertomat-kan-
eri kämpillä j a katsomaan mitä.
kannassa-"--'Vei^fän työläisten j a t a - kauömmin. Mutta kun he eivät näin
lonpoikam sosialistisessa tasavallassa, tehneet, niin jäivät he roikkumaan
i'oitaisiin=tehdä orjien..järjestämisek­s
i . — " : • ; —
T>'öläiset Idässä orät^ kokonaisuu­dessaan
myötätuntoisia järjestymisel­le.
Monet olisivat liittyneet järjes­töön,
mutta eivät olleet sellaisessa ra­hallisessa
asemassa, että olisivat sii­hen
kyenneet, ja useissa tapauksissa
ajanpitä^t kieltäytyivät antamasta
heille rahaa sitä tarkotusta rarten.
Kämppäolot ovat jokseenkin samal-ilniset
mitä ne olivat neljännesvuosi-
.s:itaa sitten, .ferjestön kirjallisuus
otettiin vastaan, kuten "pankeekit".
Män työläiset eivät kuitenkaan, muu-neitä
. Eikä tyoräellä ole mi;.; ään
niitä organisatoori^a voimia, otka
ottaisivat haltuunsa' pientuotan .oUi-sen
koneiston. Sen tähänastisten hoi­tajien
on annettava hoitaa sitä edel­leen.
Kussakin maassa <!n yhteiskunnallis
tutettavien tilojen raja määrättävä
olojen mukaan. Mitä enemmän suur-,
tiloja ja maalaisköyhälistöä, s.o. mi­tä
jyrkeramät luokkarajat, sitä sel­vempi
työväenvaltai Missä taas maan
omistus on tasasen pieni, on siihen
suhtauduttava eri tavoin. Ja koska
siellä on porvarilliselle demokratialle
pohjaa, tahtovat sos. dem. reformistit
jakaa suurtilat lisätäkseen sitä väes­töä.
Se että Venäjällä annettiin ta-lonpoikam
jakaa suurtQat, oU vallan
kumouksellinen välttämättömyys. Mut
ta sielläkin koeteta^ häilyneistä suur
tiloista keskittää yhteiskunnallisia
neuvostotiloja.
Unkarissa oli ^uelysmaata 35 pros.
V. 1916 yli 100 "ikeen" (Joch) eli 67
ha:n tiloina. Oli siis monimiljoonai­nen
tilaton väestö. Paitsi Romaniaa
j a Irlantia ei m i s ^ n ole nim suurta
maalaisproletäriaattia. Siksi voitiin­kin
siellä pakkoluovuttaa 100 Jochia
(57 ha) suuremmat tilat Niin jou­tui
35—40 pros. viljeljrsmaasta ja yli
kain vaikutusvallasta. Se käykin kyl
lä, missä vastakohdat ovat jyrkät. Mis
sä ei ^ohja vielä ole kypsä, jää ajan
na •
kuip molemmin pUolin tunnetaan^olta­van
vertaisia. Sitä;ei voi keinotekoi­sesti
saada aikaan. Vasta yhdenver­taisuus
yhteistyössä- ;sen vähitellen
•Juo. ^ Koko ajan on tietenkin puhetta
niistä, aineksista, jotka ylipäänsä suos
tuvat tekemään työtä, eivätkä suoras­taan
ole. vastakumouksellisissä. veh;
keissä.,^;;:-; '-.v ' •'^^/•'^•.'•••/v- •.;'>."'.:•
.Vaikein onp,alkka!kysymy.s. työvä­ki'
luonnollisesti'vaatii tasä-ärvpä. Si-;
tä loukkaa kovin jos;se hiiomaa häitä
herroja., suosittavan.'; Siksi'.täytyykin
liiideh - lahjominen suorittaa' työväen
;su'ostumuksellä. Työväki näet eri'tuö
tantoaloiila, tehtaissa, kaivoksissa; jär
jestöissä, kyllä ymmärtää asian. Se
sanoo keskenään: no annetaan sille
vähän laJijuksia, Jotta saadaan siitä
jotain irti. M u t t a— se lisää heti
kursseja ja omaa väkeä harjottele-maan,
niin ettei tätä tarvitse sietää
ja vahstuksen varaan yhteiskuhnaJhV Ijaiian.
sen (hengen kehitys. Kun uusi j|rjesX> Venäjällä on tässä "asiassa yhtä ja
tys vakiintuu kaupungeissa ja yhteis­tiloilla,
sulautuvat kyllä talonpojatkin
sakkiin.
Virkailijakysymys ja työ-väenvalfai
50 pros. koko maaperästä työi^en hai
tuun. Se kävi järjestyksessä, ilman sivistyneistöä,
että suurtiloja pirstottiin. Mutta suu­reksi
osaksi yain juriidiseisti, sosialises
i i jäivät^lqt_monin paikoin jotenkin
ennalleen, kun köyhälistö ei ollut val­mistunut
—kumousta suorittamaan;
Koko joukko tiloja jiLrtyi yhteiskun?^
nalle niin,,että entinen omistaja jäi i-.
^ännöitsijäksij e i ^ työraki asettanut
edes-tilakomiteaa. "ArmollinenJherra"
vain tuli tilivelvolliseksi yhteiskun­nalle.
Ja työväld sai korotetut palk­kaedut.
,
Porvarisvaltion virkamiehet ja vir­kailijat
ovat palkkalaisia Mutta ne
erottaa palkkatyöväestön vakinainen
asema, joka edistää vanhoillisuutta.
Lisäksi iulee suurpalkkaisten suora­nainen
kuuluminen yläluokkaan ja
pienpalkkaistenkiri "sivistyneis^s'
joku määrä koulutietoja, mikä kyUä
antaa ylpeyttä, mutta ei merkitse uu-siaikaista
sivistystä. Mitä tietävät ne
esim. luonnosta, tekniikasta, tuotan-nista
ja taloudesta, joihin kuitenkin
koko nykyajan kulttuuri nojautuu.
Kun työväki omjjn valtansa perus-tettuaan
tarvitsee suuren määrän toi­mistotyötä,
sekä kaavallista että luo­vaa,.
järjestävää, syntyy kysymys,
mistä sitä ottaa.
Eri maissa on eri olot ja mitä t«olU>
sempi maa, sitä enemmän on kehitty­nyttä
työväkeä ja proletarisoitunutte
Että vanha virkakoneisto on murret
osa sen virka-josta
se imee myöskin elinvoimansa, maan ja taivaan' välille, vailla tukea tamia poikkeuksia luku^ottamatta,
*) Die Wirtschaftspolitischen Prob-lenie
der proletarischen Diktotar."
tava, on selvä. Suurin
miehistä jöuttfu viratt^^miksi — itse
virkojen ^mukana. Nei^orvarisvaltion
toimet, jotka samaJla^ovat teknillisiä,
säilyvät kyllä, mutta niihin on saata­va
uusi henki. Ja sitä on vmkea pu­haltaa
vanhaan -henkilökuntaan. Täy:^
tyy_siis tapahtua perinpohjaisia uudis
tuksia.
Mutta tässä vanhassa virkailijakun-nassa
— varsinkin kapiteliStis^ ta-
Ipuskoneistön konttoriväessä — on
paljon koulutettuja kykyjä, joiden
hukkaanheittäminen olisi
toista koettu. Unkarissa ei sabotaa­si
ollut alussa niin kova, kuri kaikM
myönsivät, että itse asiassa työväen
täytyi ottaa vglta..
Kun ennen vanhaan pääoman kriisit
sattuivat sellaiseen aikaan, jolloin oli
niin paljon tavaraa, ettei sitä riittä­nyt
työ^eliel^oli lähellä ajatus, että
se työväki ottaa vallan ja antaa itsel­leen
niitä töittensä tuotteita; sitten
jatkaa tuotantoa ja panee loisetkin
työhön, joten on jakaa yhä enemmän.
Siten koho elintaso ja kaikki alkavat
mieltyä sosialismiin, niin ettei kukaan
muistakaan Egj^tin lihapatoja.
Mutta nyt teki historia sen riiva­tun
tempun, että työväki ensin sodas-sä
hävitti kaiken ja vasta sitten sanoi
itselleen, että ne porvarit prr. Ja sil­loin
astui esille sosialidemokraatti ja
sanoi: tuotetaan nyt taas laarit täy­teen
ja ruvetaan sitten vasta puhu­maan
sosialismista.
Se on hauskaa puhetta, silloin kun
voimat (paljkka) ei riitä tuotannon
kohottamiseen, mutta jos tahtoo ko­hottaa
palkkaa, uhkaa kapitalismi es­tää
tuottamasta.; Ja uhkaamattakin
sulkee tehtaansa — kuten pitkin ma­ilmaa
taphtiM.
• SosialidemoKraatille on kysymys teo,
reettinen. 'Hän sanoo; jos_9tat nyt
val!%n, aleiiee elintaso.; Mutta työvä--. '
eUe s6 on käytännölli.h^^^^ Sf>;saijöo:
tiili mitä tuli, mutta järj.etöntä oh tuö.
tantplaitoksia seisottaa iiun. puute yal
litsee.' Ja kun kapitalisti ei pane töl-, .
tä' l;äyntiin, niin.me, panemnie... Tul- •'
koon 'ensin mitä tulee, kyllähän^ sitten
keinot keksitään;-; ,
Ja se on teiVe ajatus . Se on kieriä
mätön johtopäätös ja todistaa se luot
tamusta työhön — luovaan työhön,
joka on kaiken elämän perusta. •
Mutta ei sitä sano pelkkä työmie­hen
vaisto, terve järki. Samaan tu­lee
myös tiede. Prof. Värga, Unkarin
neuvostovallan Talousneuvoston esi­mies
on klrjottanut kirjan "Työväen-vallan
taloudellisista kysymyksistä".
Siinä hän ensinnä valaisee kapitalis­min
kriisiä. Mailma on köyhtynyt,
Prof. Varga sanoo, että vanhan vir- mutta paperirikkaus kasvanut. Elin-kailijakunnan
työssä oli 90 pros. sel­laista,
johon tavallisella järjellä va­rustettu
ihminen pian perehtyy. Ei
s i ^ tarvitse syntyä mitään uutta eris­tettyä
virkailijakuntaa. Venäjällä­hän
koetetaan järjestää niin, että jon­kun
aikaa neuVostotoimissa ollut pa­laa
tehtaaseen ja toinen lähetetään t i ­lalle.
Yleisen j a .teknillisen sivistyk­sen
laajetessa, tullaan myös riippu­mattomiksi
ylemmistä spesialisteista.
Kyky ja toimitarmo kohottavat yhä
uusia johtopaikoille ja hyvinvoinnin
yleinen kohoaminen hävittää viimei­setkin
epätasaisuuden jätteet. Prof.
Varga selittää, että spesialistin eduil-
,Ia lahjominen on jotenkin samaa kuin
ammattimiesten urakkapalkalla suu­remman
työmäärän esille houkuttele­minen.
Ja hän sanoo, että Unkarin
sivistyneistön nuorempi polvi tnii ha­lulta
neuvostotoimiin ja teki työtä re
lellisesti vaatimatta erikoisetuja.
Kaikki riippuu siis lopulta siitä, kuin
ca kiertämättömäksi, lujaksi ja tar-cotuksenmukäiseksi
työväenvalta osot
tuu. Mitä-inhottavampi on vanha jär
jestelmä,lltä halukkaammin yhtyvät
>:aikki rehelliset ihmiset uutta raken­tamaan.
. '
—J)nko Venä^llälapautta?
Huomattakoon, että vapautta yleen­sä
ciole — me olemme luonnon lakien
, a yhteiskurinallisen välttämättömyy­den
alaiset,'
Mutta puhe onkin kai työn ja työtä
ekeyän känsän vapaudesta, ja silloin
työväelle j — täysin vapaa voi työ olla vasta uu-taso
on alennut ja se on mullistava^^te
kijä. Eivät ihmiset nimkään osaa pyr
kiä paremman perään, mutta pirusti
ne panevat vastaan, jos niiltä yrite­tään
ottaa ennen saavutettua pois. So
ta pani työväen ajatteleirian Ja sille
sehisi yhtä ja toista. Se oppi riiyös
aseita käj-ttämään jä veti siitä eräitä
johtopäätöksiä.
Kapitalistit Ituntevat, että a'sema on
vakava ja tarjoavat työväelle deriio-kratiaa.
Ne ihmettelevät kuinka vä-häpji
yleinen ääniojkeus, tasavalta, kan ;
sallinen itsenäisyj's ym. asiat, joidens^
puclesta on vuosikausia tapeltu, — •
kuinka vähän ne innostuttavat. Työ­miehelle
on kuitenkin asia selm: ne
maksavat paljon, mutta eivät kelpaa
syötäväksi. Eikä ole aikaa odottaa.^''
?euraaviin vaaleihin^ttäjos'^^ niinkuin
lykästyisi paremmm. , •'
Siinä se on pula.' Ja se on paha pu
la senkin puolesta, ettei kapitalismin
kannata tyj-dljitää työväen vaatimuk­sia
Kyllä lakkoja voi tehdä ja palk-kakorotuksia
voi saada, ja kyllä kapi­talistit
juovat ja mässäävät.^ Mutta
sehän se on kun ne eivät kykene saa- -
kasäa-
Tri Eugen Varga, yliopiston profes-1 suuri kansanteloudellmen tappio. N^ j dessa yhteiskunnassa Venäjä on vas
sori. Unkarin Neuvostotasavallan Kor on siis saatayaj.yöhön. Mutta Miten?, t a ylimenokaudella jollom'työvelyoUi
keimraan Talousneuvoston puheenjoh-, Pakolla ja pelolla? —; Jo Engels ar- suus ei vielä ole tullut iteestään sel-taja>
vioi, että sekin tdee tarpeeseen. Mut-; vaksi,'siksi on se julistettava valtion
ma^n irti lisäarvoa työstä,
niaÄ Ne syövät pääomaa, täi toisil-.
taan ja "kansalta" rosvoamiaan voit­to
ja^iiiutta työt pysähtyyätr Kauppa
ei käy. — - • - —
Prof. Varga sanoo, että tämä kapi- _
tallomin pula qn kapitalistisin keinoin
ratkaisematon. Edessä ön joko kaik-kien;
iuokkien tuho tai uusi yhteiskin^^
tajärjestys, kuten Kommunistisessa
Manifestissa jo sanottiin. Ja ennen­kuin
tuhoutuu, yrittää työväki jotain ,
omin päin.
"Tuotannon kohottammen".— se on
njl; tunnussana Mutta millä keinoin?