Vapaus, August 4, 1930

              Maanantaina, elofe 4 p:nä — Mon. Aug. 4
0^'^ P Ä ir^^
A Ä UI ÖBt, kuUioa. p«li.i «uuMstai. ia aiaiittTiaS JaU^IMal
. » VAPAUS (Libvtyt
af tfaaiA V i A aM i a Caoada.' PabUahad ^aUy «t Bmibmif Otamäm.
A v M j a tba bMp 1
i k ntät. TSa'i>ar cal. isah. MisJEaM» «katfa lar ätagia laa^rtf. Ha. TW
•dmtivm aMdioja asoaf tfaa Tiaaiäk »aayte ia fmifc
: 'Ataitaa, kaatua d« kiriakaappa i a palsa o a u a a a fiTnai Els ScraatOlt.
"'•'^«ailpaiatt,»: v V«»< i«a.-B«s M . Sadbnr, Oat.
ttori 1038. — Tuiauto* S3iV. — Kirjaksappa 3387W.
•fliA «ofk. adtcttiaeaMsta, aU.) VgS^IUiuit aJ6W."<—taTara aWW.
^iaijw^>j 1, tr
OlCca. BMkMtr a asa PriAUkopi Vapaa* BolUiac Elai &Mrt.
^ ^iTVlahMktalliEOta
a t ö l A M liajui i . <
«•Mlfl*#arl*i> »n. r«a
ILUOTUSHINNAT - VAPAUDESSA 1
kaot I I k a r u , iiJiM Uko\ kertaa. — ArlelUttaM MMfaaama «aMataHatakaac
NicBcamiaduiliDotuiMt SOe kerta. f l M S kaiUa. — SratralilaotakMt «IX*
4 — A>u'aWrvit>nutukMt 12.00 kerta. 934W fclkai kaataa. — Kiitoailnotokaa
UaUslkaUukMt t2X0 kerta. £0 I>iaukaa kiitnalaaaaato Cal mmi^miniVi. —
Muiailuioiukiet Uc k e i u . SI.00 kuloa kertaa. — TflapXIaUaMMajlaa ia Uaota»'
<l.:ise«M. '«beleltiiiii ilmotuthisia clakätaea.
t • k»
««•ririkMMlUat 1 f
TUJ(USH(NNAT>
«tjä». > kk. «1.7S ja I kk- | I M . — TUra«altaIUa ia Saaaaaa aakf Maa.
k. %6J». 6 kk. <3J0 Ja 1 kk. 11 M .
--»a aiaU w aiMf«»»ait t Yapaaa. PX). Bo» t», Sadtaiy, Oat.
(«a «Sä^ablloia
i l i a l u i^aneoBallin
«akakaa'aaa Vaatäaatc caalmSUeea klrlaaacaaaa. kbjaMikaa aaiiflaaa HOUtaaa.
•Ua B i a i a l l l i J. V . Ahlqriat. Oikkaaakolula.
YMysiMtäm Uäausäakia ^'laskee mSkeSt\
-Yhdysvaltain talouselämä koko-fiaisuudesäaan
niiyttuä nykyisin
olevan jyrkässä laskusuunnassa,
r j ^ f päättäen siitä, minkälaista
'Santa itse kapitalistit pakollisesta
**iaaen laskustaan" pitävät, on
'Reillä pelättävissä mäen alla "a-kan"
saanti.
jViime viikon kcskivikkona jul-
Jcaiei Yhdysvaltojen kauppade-
"^partementti katsauksen maan kau-
'pallisesta elämästä ja totesi, että
,-vienti on tämän vuoden ensim­mäisen
puoliskon aikana laskenut
8543,247,000;lla. luoden 1929
.tammikuussa oli vienti S488,023,-
OÖO ja nyt. kuluneen kesäkuun ai­kana
299,000,000, joka osoittaa,
'että näiden kuukausien vientieroi-tus
on kokonaista 189,023,000
dollaria.
seimmissa maissa on Yhdysvaltain
lullikoroiluksiin tastattu vastatoi­menpiteillä,
korottamalla huomat­tavasti
amerikalaisten tavaroitten
tulleja.
Kapitalismin taloudellinen krii­si
syvenee päivä päivältä rikkaas­sa
Amerikassakin, samaan aikaan,
kun samanlaiset ilmiöt vapisutta­vat
kapitalistista järjestelmää
kaikkialla maailmassa. Neuvosto­liitossa,
työläisten ja talonpoi­kain
hallitsemassa jättiläisvaltios-sa
sensijaan taloudellinen elämä
parantuu joka hetki. Ilmiöiden
välistä eroitusta ei suinkaan ole
Kutc-n lehtemme uutisista sel-vi£
i. Punaisen . p ä i v ä n imperialistis
ta sotaa vastaan kohdistettujen
mielenosoituksien yhteydessä tfrrt
nikkelikapitalistien. käskyläiset
l ä h t e n e e t summittaiseen työläisten
vangitsemi-seen ja terrorisoimi-
Scen vain siksi, e t t ä tov. Lievonen,
HoIowatch, Tkatch j a P ä i v i n e n ja­koivat
työläLstovereilleen lentoleh-tiä,
tai e t t ä toverit H i l l j a Bilins-ky
jakoivat puolueen kaivantoso-lun
julkaisemaa lehteä "The
Frood Miner". Viimeksi mainit­tuja
j a tov. Lievosta vastaan nos­tettu
syyte pakollisesti joutui ku­mottavaksi
perjantaina kahdeksan
tuntia vangitsemisen jälkeen syy­tettyjen
j a Copper Clif f in poliisi-tuomarin
välillä käydyn sanasodan
yhteenvetona, jossa tuomari joutui
myöntämään että hänen samoin
kuin kaikkien muidenkin "siirto­laisten"
pitäisi j ä t t ä ä tämän maan
kamara paremmille canadalaisille,
intiaaneille, jos ryhdytään cana-dalaisuutta
mittaamaan sillä kuin­ka
kauan kukin on t ä s s ä maassa
ollut. Perjantai-illan mielenosoi­tuksissa
Sudburyssa suoritetut tov,
Sloanin j a Jaakkolan vangitsemi­set
j a tov. Hilliä vastaan hyökkäys,
sekä lauantaina annetut tuomiot
todellisuudessa olivat aivan mieli­valtaisia.
Myöskin on selvää, e t tä
yhä painavammin p y r i t ä ä n iske­mään
Holovvitchiin, Tkatchiin ja
Päiviseen "kapinaHisuus"-syytteen
nojalla. Samoin on ilmeistä mieli­valtainen
hyökkäys Sault Ste. Ma-riessa
toverien Steinbergin,: Lehti­sen
j a toveri j a t o v e r i t a r Aallon,
Katajan, y.m. vangitsemisessa te-rusknpitalistien
palkkapoliisien. ta-vaikea
huomata. Kapitalistimais-^ hojta. Kaikki nämä paikallisQf
sa vallitsee talous- niinkuin kaiken porvariston "kansanvallan" metoo-yhtciskunnallisertkin
elämän aloil- dJt ovat uusia todistuksia Cana-la
riistolle perustuva järjestelmä; jJ»ss«V^Pahtuvasta
, , -K lapualaisuuden tielle — fascismiin,-
Yhtenä syynä täytyy kapitalis­tienkin
jo myöntää olevan talou-dcillisen
elämän lamaantumiseen
työläisten ostokyvyttömyyden, sil­lä
onhan maassa nykyisin noin
rjkahdeksdn miljoonaa työtöntä ty(>
jläistu. Viennin jyrkkään laskemi­seen
viime kuukausien aikana se­litetään
. syynä olevan Yhdysval­tain
uudet tullitariffit, sillä u-joka
aiheuttaa ylituotannon ja
markkinapaikkojen puuttumisen
vuoksi suuria taloudellisia kriise­jä.
Neuvostoliitossa sensijaan
vallitsee järjestelmä, jossa kaikki
työnhcdclmät koituvat työläisten
ja työtätekevien farmarin itsensä
hyödyksi. Siinä syy, miksi Neu­vostoliitto
ei tunne talouspulaa,
silloin kun se jäytää kapitalististen
valtioiden mädäntynyttä yhteis­kunnallista
ruumista.
^Suomen työväenluokan veressä
.^"ilPlinut |nie'y, 'feiitinen tsaristinen la-
')k,eija, niulta v. 1918 Suomen lah-taificn
kenrnaliksi kohonnut Man-n
e Ä c im on jälleen astunut Siio>
,vmessa poliittisen elämän näyttä-
; inölle piileksitlyään. pitkät ajat,
<. .Kulen hänen . asckumppaninsa
^•Svinhufvud, • "yksityiselämässä",
rascistien Helsinkiin toimieenpanc-man
"talonpoikaismarssin" aikana
; ~ marssi, joka sivumennen isa-noen
kuivui hyvin mitättömäksi
siihen nähden, miten suuresti sitä
hallituksen taholta valn^i^cttiin
—• kävi .Lapuan lähetystö tämän
verisen miehen luona kumarruk­silla..
^VcTinen mies Olli kaikella
kunnialla lähetystön vastaan pu­huen
sille ''isänmaallisia" (köy-
;)iälistön verla himoitsevia) sanoja.
- Mairchdittuaan ensiksi "Lapuan
-aniehiä" siitä kunnianosoituksesta
• -minkä he häntä kohtaan ovat teh­neet,
sanoi Mannerheim m.m. seu-
:,Taavaa:
i "— — — Olen monessa tilai­suudessa
— ja monet minun kans­iani
—- varoittanut aliarvioimasta
vaaraa ja sallimasta, uu^en vihol-
Jisrintanian muodostua omassa
• keskuudessamme. Siitä, mitä ta-
: lonjpoika on - ostanut verellään, on
' liian kevyesti luoyijllu. Tuloksen
näemme: eripurainen kansa ja puo­lueita,
jotka sensijaan, että ja-
'Ipssa kilpailussa keskenään pyrki­sivät
yhteiseen päämaaliin, ovat
rehentelee ja kasvambtaan kasvaa.
— Se seikka, että miehiä eri osis­ta
maata on astunut esille ja lau­sunut
painavan sanansa: nyt ol­koon
kyllin, täliän asti, mutta, ci
askeltakaan pitemmälle, on tapa­us,
jonka merkitystä emme voi
yliarvioida. Ymmärrän täysin
isänmaalliset vaikuttimenne ja pal­jastan
pääni sen rakentavan, va­kavan
liikkeen edessä, joka valta­vana
käy kautta maan, ja olen ya-kuutt;
ltu siitä, että epäitsekkäisyys
ja isänmaallisuus ovat osoittavat
oikean tien kansamme yhdistämi­seksi
ja yahvist^misöksi."
Siinä osa verisen miehen ylistys»-
laulusta fiscismille. Kaikkien
Suomen työväenluokan oikeuk­sien
riistäminen, polkeminen . ja
tuhoaminen merkitsee hänen mie­lestään
vain "epäitsekkyyttä" ja
"isänmaallisuulta". Nuo sanat o-vat
kuitenkin ainoastaan verhpja,
joilla koetetaan peittää fascismin
saastainen olemus. Vähiten ei pitä
tee tämä tsaaristisen Venäjän kä­tyri,
joka suomettarelaisten tsaa­rin
kätyrien tavoin on pukeutunut
isänmaallisuuden sotisopaan peit­tääkseen
todellisen luonteensa.
Mutta onneksi Suonien ja muiden
maiden työväenluokka sen ymmär­tää
ja huutaa Suomen fascisteille
vastaan: Alas fascismi! Alas
Suomen työväenluokan pyövelit!
Alas imperialistiset saastaiset ja
inhottavat kätyrit! Eläköön Suo-täynnä
epäluuloa toisiaan vastaan men proletariaatti Ja sen vapaus-saman
aikaan kuin kommunismi'<<n5le/M.'
bnsimamen vmiehen Joulun
avttstajille.
aivan kuin muidenkin maiden työ­läisiä
vastassa fascismiterrorin
temmellys on todennut j a totesi
näissäkin kansainvälisen Punascn
päivän liikehtimisissä. , •
Toiseksi tuli mitä elävämmin sel­ville
.vastakohta mikä on , i l m e i s tä
"kansanvallan jaossa" työläisiin
nähden, koska työläisiltä estettäi­siin
joukkoliikehtiminen imperia­listista
sotaa vastaan j a e l i n e h t o ­jensa
puolesta, mutta samanaikai­sesti
. valmistetaan porvariston
j o u k k o l i i k e h t i m i s t ä patriotismin j a
nlstlsta J i y i n i p a n vastaan..*.^ -, v.
Edustajakokous mez](ltsee rtgyr
dytyksellä, « t t ä knlniUNsn^^ toimi­kaudella,
joka luonnehditun., .siir--
tymisellä - K o m i n t e r n i n >^jao»tojen
työssä vallitsevina'pJlit^ista agitat-
. , , , ^ - , sio- propi^gandametoodeista luokr
sodan lietsomiseksi, jota varten ju- kaottelujen j ä r j e s t ä m i s - j a johta-listetaan
erikoinen j u h l ^ T O k i n . mismetoodeihin, on K o i n i n t em
Tämä on p a k o l l i n e n , J n l O ^ p i a v ä . : s a v u t t a n u t huomattavaa menes-t
y ö l ä i s i l l e ; ei « a k a e t a palkkoja .ystä Kominternin jaostojen vai­motta
vaaditaan olemaan p a t ö o o t - kutuksen alalla laajoihin- työläis-teja
samanaikaisesti. k o ö . r J i f i l t ä joukkoihin j a siirtomaiden tyStä-i
t s e l t ä ä n vähennetään leipäpa^aa tekeviin, mikä ilmenee tyoväen-j
a tuhannet ovat , ilman leip»5, juokan uusien kerrosten, s i i r t y e s sä
Työläisillä vielä inaksatetaan juh-i aktiiviseen taistelun, uusien j a o^
limisen kustannukset, kuten aina j^ojgn muodostamigsa monessa
kaikessa, muussakin.. • j maassa» kansainvälisen, proletaar-
Kolmanneksi on -tässä yhteyflps- ^en taistelusolidaarisuuden voimisr
sä tullut selvästi todistetuksi kopi-: tumista Kominternin jaostoissa j a
munistien analyysi siitä, e t t ä ^"o-; sotaa sekä t y ö t t ö m y y t t ä vastaan
kaise.ssa kapitalistimaassa An .yyb-! kohdistetuissa j ä r j e s t y n e i s s ä kan-mä
kapitalisteja, j o i l l e imperiali.-- j .sainvälisissä esiintymisssä.
^inen valtauspolitiikka lupaa . t ^ämän oikean ^ l e n i n i l ä i n en poli-yattomansuurm,
voittoja. J ^ ^ ^ tuloksena o n K o m i n t ^ i n
S i T^kS «t.'%'Äm: onmstunut k u l k ^ , u u -
H u u u c j i 1,1.. «vv«w«^ menestyksellisiin .joukkojen
teollisuuden .kasvu muuttuu sota J- • • jyM- v i x v j F"
vaaran seurauksesta yhdeksi sen
syyksi." . • . ;,
Neljänneksi;,, t y ö l ä i s t e n järjes­t
ä y t y m i s t ä , p e l ä t e s s ä ä n , sallii , i i i k -
k e l i ' j a . t e r ä s k a p i t a l i a t i t jca4kkien
v ä ä r i s t e l y v ä l i n e i d e n , , sanomalehtien
ki^-kkojen y.m. vapaasti esiintyä,
mutta t y ö l ä i s t e n itsensä,, ulosanta-essa
selostuksia Ja rlehtisiä, jpalja.';-
taen toyeriensa murhaamista . i a i -
vannojssa tai yleensä, t y ö - j a ; palk-
'kaolojaan, ei s i t ä saa m i l l ä ä n ,sal­l
i a . Silloin^ on tusinoittain erikoi­sesti
.palkattuja- poliisijoukkoja: lu­kemassa
mielivaltaisuuden lakeja.
T y ö l ä i n e n .on • yksilönä i heikko
n ä i n monipäisiä työnostajan^, a^ita
vastaan. J a . k ä y .päivä päivältä
i^elvemmäksi, e t t ä pn s y y t ä ..muut­taa
Hikehtimisissä ilmennyt yKfejs-voima.
j ä p j e s t ö y t y m i i s e k s j , j a suun­nata
t a i s t e l u n . k e s k i t t ä m i n e n ;mo-ninverroin
\ ,tarpiokkaa.mmin .työ­m
a i l l e , ' k a i v a n t o i h i n , sulattpihin ja
kämpille. t y ö l ä i s t e n jokapäiväisten
taistelnvaatunuksijen' pohjalla. >
Ennenkaikkea f t a ^ i t a a n nyt,, kun
toveriefmme kohtalot ovat.. y ielä
ratkaisematta,. , p i k a i s t a , -ja . t a rm o
kasta toimintaa Työväen^uolustus
l i i t o n tukemiseksi oikeustaistelus­saan
IM.>, T o Vi, Jaakkolan < j a . Sloanin
'saamat sakot oljvat vajaa-^aigl
kymmentä dollaria, mutta sitäkään
ei ple t y h j ä s s ä puolustusliiton' r a ­hastossa.
Toisia tovereitamme vas­taan
kohdistetut jutut vaativat
enemmän. Jokaisella paikkakun­n
a l l a h e t i o ^ o i m i n t a ä n , tänään^; ei
j ä t e t ä huoimis^en. Listat liikkeel­le.
Toimintaan.
Keskus.
I
'Hm
:n eui on
> (Hyväksytty yksimtiellsestL)
M.
1i?ÖmIehen Joulun toimitus on
valmis käsittelemään sille lähetetty­j
ä avustuksia. Mitä aikaisemmin
^ouljUulkaisuumme tarkoitetut kir-jötukset,
runot: j a kuvat ovat toi­m
i t u k s e n haitassa, sitä parempi.
Viimeistään pitää kaikkien avustus,
ten olja perillä syyskuun ,10 p.
Jfeyätjuikaisumme Vappu tarkot-tt
uucten kurssin ottamista myöskin
Julkaisujemme toinäittamlsessa sekä
SlsMtöön, e t t ä ulkoasuun nähden, ja
hautskaa oil havaita, että julkaisu
tyydytti työläisiä. Se meni myös
Icaupaksl odottamattoman hyvin. E -
; r ä s öröläisto.Veri mjn. kirjotti ke.
'"rätjulkaisumme johdosta seuraavaa:
^..••Jlfinulla oli mielessä myös jota-
.."tap*^Vapun, toimitustyöstä. Vapun
V t i J k p ä ä k ö p l l , parhain mitä vielä
'olen juikaJsujamme nähnyt. Sen
sopäsuhtalsiiiis.'' j ä r j e s t e ly j a kuvain
harkJnnalllnen sovittelu teki hie-
3um vaikutuksen; useat, jotka mi-t
ä ä n arvoa antavat sellaisille R i ­koille,
sanoivat, että oli parhain
julkaisu mitä Amerikan suomalai­silta
on vielä ulos tullut."
Seuraten samaa ohjelmaa sekä s i ­sältöön,
että ulkoasuun nähden, .o»
joulujulkaisusta tarkotus saada sel­lainen,
että se olisi edistysaskel
myöskin Vappu-julkaisuun nähden.
Mis.sä määrin tässä onnistutaan.. se
hyvin paljon riippuu avustajista, se.
kä avustusten laadusta, että niiden
hyvissä ajoin perille saapumisesta.
Onpa joku avustajLsta nyt jo lähet­t
ä n y t joulujulkaisuun tarkotetun
kirjotuksensa.
Kirjottaessa joulujulkaisuun ei p i ­täisi
vajota pelkästään muinaisuu­den
muisteloihin. Muistelmat, siinä
tapauksessa jos niillä on merkitys­t
ä työväenluokan tämänpäivän tai»4
teinille, ovat kylläkin myös paikal­laan,
mutta parempi on koettaa-sie.
pata aiheensa nykypäivien ajoilta.
Kuultuaan* ja käsiteltyään tov.
Molotovin NKP(b):n Kommunisti-i
sen Internatlonalen fcolmeenpanCi
vassa komiteassa työskentelevän
edustajiston seolstuksen, NKPXb) :n
X V I edustajakokous hyväksyy edus­tajiston
pbliittisen linjan ja toi­minnan
kokonaisuudessaan Ja täy-delleen.
• >
Maailman kapitalismin yleisen
pulan pohjalla kehittynyt maailman
taloudellinen pula, jbka äärimmäi­syyteen
asti kärjistää kapitalistisen
järjestelmän kaikkia perusriitoja se­kä
merkitsee kapitalismin suhteelli-cfrn
stäblllsatslon lopun alkua, on
täydelleen osoittanut oikeaksi »XV
puoluekokouksen j a Kominterni»
VI ylelsiniaailmalllsen kongressin
analyysin kapitalistisen stabilisat-tion
hajoamisprisessin voimistumi­sesta.
Se on täydelleen murskan­nut
bikeisto-opportimistlen toista­man
sosialidemokraattisen teorian
"järjestyneestä kapitalismista" (Bu-harta),
kapitalismin sisäisten risti­riitojen
lientymisestä monopoolin j a
trustien kaudella, Amerikan poik­keuksellisuudesta
Jne., oikeisto-op­portunistien,
.jotka rmnan sosiali­demokraattien
kanssa esiintyvät
kapitaiistisen stabilisatsion avoimi­na
saamaajma.. Nykyisen , pvHm
kehittyminen osoitti silmänhähtä-västi.
e t t ä juuri stabllisatsiosta kas­vaa
maailman kapltalistismln kaik.
kein syvin j a kaikkei n t e r ä v i n pula
joka itseensä sisällyttää uusien so.
tien vaaran j a uhkaa millaisen ta­hansa
stabilisatsion plemassaoloa"
(Stalin. Poliittinen toimintaselostus
X V puoluekokouksessa).
Kehittyessään rinnan maan j ä t t i ­läismäisen
sosialistisen teoUistutta-misen
ja maatalouden kollektivi­soinnin
kanssa Neuvostoliitossa,
paljastaa . taloudellinen pula . m i tä
laajlmmille työtätekevien joukoille
perusvastakohdan , koko syvyydes­s
ä ä n , nimittäin sosialismia rakenta­van
maan j a taloudellisen pulan
yhä enemmän horjuttaman kapita­listisen
järjestelmän välillä. .Tämä
kapitalistisissa maissa vallitseva pu.
l a sekä NeuvostoUiton sosiahstisen
r a k e n n u s t y ö n mahtava nousu voi­mistuttavat
imperialististen ryhmien
»otavalmisteluja Neuvostoliittoa vasr
taan, , mutta samalla -jouduttavat
joukkojen vallankumouksellistumisen
prosessia, lujittavat proletaaristen
voimien organisointia, puolustamaan
prgletarlaatm diktatuurin maata.
työmailta, työtaisteluista j a yleen­s
ä työväenluokan elämästä, joka, e-lämä
tarjoaa kynäilijälle aiheita
loppumattoman määrän, teollisuus»
keskuksien miljoonakaupungeista • e-r
ä m a i h i n ja "jungeleihin" saakka.
Pitkiä kirjotuksia on v ä l t e t t ä v ä —
' j ä t t ä k ä ä tilaa toisfllekin.
K a i k k i avustukset on l ä h e t e t t ä vä
osotteella:
TYÖMIEHEN JOULUN TOIMTTDS,
B O X 553 SUPERIOB. WIS.
Pulan vaikutuksesta kärjistyvässä
taistelussa markkinoista, • r a h a p ä ä -
öma, - joka toiselta puolen heittäy­t
y y hurjaan tullisotaan,. mikä t a -
Vaittomasti -jouduttaa- aVoimiav a-seellisia
• - - y h t e e n t ö r m ä y k s i ä maailr
man uudesta jaosta j a siirtomiai-
4en ryöstämisestä taisteltaessa : j a
toi^ltJEi puolen se lisää hyökkl^y^-
t ä uusissa, enemmän -kärjistyneia-s
ä muodoissa proletariaatin elinta­soa
vastaan (tavaton työttömjrys,
.^ypiialkan huomattava alennun»
työpäiiyän, .pideiitäminen, yhteiS'
kunnallisen vakuutuksen poistami­nen,
verojen - kasvaminen jne.)
T ä m ä n r i n n a l l a ' tapahtuva poi^^a-^
Tiston . valtiokoneistojen f aseistin'
soituhiinen, ' sosialidemokratian 'i j a
ammatltibyrokratian siihen sekotr
tuessa, ; on yhteydessä luokkatais­telun
kärjistymiseen. Proletjiri
ä a t t i vastaa kapitalistien hypk-käykseien
lakkoliikkeen kehittämi­s
e l l ä , Ilottomien esiintymisillä, 'po­l
i i t t i s i l l a 'mielenosoituksilla, ^^jos
jos on edöllytyksiä., taloudelljpen
.taistelun ^muuttamiseksi, poliittisek­si
taisteluksi. "Kehittyen j o alka­neen
t y ö v ä e n - j a siirtomaiden •^ör
^tätek^Vien vallankumoukselli^n
.nousun- oloissa, .kohottaa, pula pfip-i
e t a r i a a t i n : v a s t a h y ö k k ä y k s e n ylem­mälle
asteelle, johtaen taloudellis
sen kriisin muuttumiseen poliÄli-:
seksi sekä jouduttaa kansalaissdr
tien vauhtiinpääsemistä 'siirtomijiia-^
s a . - • ^ • ! ^ ' - ,
-Edustajakokous toteaa X V ptib-luekokotiksen
j a Kominternin >yl
kongressin tekemän, uudella pplv-j
a l l a tapahtuvan Kiinan vallanku­mouksen
syventymisen j a edelleen
kehittymisen analysin oikeaksi,
m ä ä r i t e l l e s s ä ä n sen työläisten, •ta­lonpoikain
j a : kupunkiköyhälist§n
vallankumoukseksi, joka kulkee
neuvostolipun ja työväenluokan
herruuden merkeissä, samoin I n ­tian
kansallisvallankumouksen aal­lon
nousun välttämättömyyden
analysi, jonka on kokonaisuudes-"
saan oikeaksi osoittanut Kiinan
j a • Intian vallankumouksellisen
liik.keen nousu. .Siirtomaat (Indor^
K i i n a , . Haiti, Kongo, Filippiinit,
Palestina y.m») osoittavat. kansaUis-vallankpmoukseilisen
liikkeen kas­vua,
mikä yhä enemmän jäytää
imperialistisen herruuden juuria..-..
• Edustajakokous toteaa, että
Komintern on N K P ( b ) edustajis­ton
aktiivisella .'osanotolla, aika­naan
huomioiden luokkaristiriito­jen
kärjistymisen yhteydessä t a ­pahtuvan,
voimien uudelleenryhmit­telyn,
määritellyt j a tiukasti \or
teuttanut taktiikkaa: luokka luok­ka
vastaan sdkä, luokkaottelujeh
v ä l i t t ö m ä n ^ johtamisen j a leppy-m
ä t t ö m ä n taistelun taktiikkaa ius-cistisoituvaa
^i5osialidemokratiaa Ta
sen asiiamiehiä kommunistisissa
puolueissa — oikeisto-opporti^-
liikehtimi^en , ohjaamisessa .sekä
ohjata sarja poliittisia ja talqu-dellisia
lakkoliikkeitä -ja -järjestää
suurten työttöniäin joukkojen liike.
Kominternin sektsioiden bn onnis­tunut
aktiyisoida joidenkin JE^o--
finternin sektsioiden työ, : huomat­tavasti
kulkea eteenpäin^ «aihmatjti-liitto-
oppositsionin ja reformistis­ten
ammattiliittojen vallanku­mouksellisten.
ainesten järje8tö|li-se.
ssä yhdistämisessä, vapautua
sarjasta sosialidemokraattisia j^tr
teitä .omassa työssään, suorittaa
huomattava puhdistus opportunis­tisista
aineksista .riveissään, : kv
hottaa. taistelukuntoisuutta .'ja piir­tyä
askeleen eteenpäin bpl^ehyispi-misen
tiellä. ,iTaistellen leppymät­tömästi
Kominternin .poliittisen
päälinjan puolesta oyat ^omin-ternin
sektsiat lyöneet vastay^llan-kumpuksellisetti
..trotskilaisuuden
sekä • oikeistp-pppoptuniatilai.suu^
den omissa riveissään, ..sfaatettua^n,
sovittelija-ainesten.^., yhden .osan
antautumiseen ja . paljastaen toisen'
osan:— ne,.,jotka oyat avmmesti"
siirtyneet oikeistoluophreitten lei-i"
iin-
Edustajakokous , kokcmaisuudeai-saan
hyväksyy , ne, orgänisatöoriset
toimenpiteet, joihin Komintern on
ryhtynyt suhtautumisessaan oikeis­tolaisiin
, "vasemmistolaisiin",
opportunisteihin ; sekä osaksi -myös­kin
kommunististen puolueiden
puhdistuksessa selvästi opportunis­tisista,
aiheksi^ta, jotka.on plluti.toi-;
menpiteenä .Kominternin sektsipl
den taistelukuntqisuuden koihotta-i
misessa. • Käydessään taistelua
kahdella rintafiialla, —- avointa oir
keisto-opportunismia vastaan, jqka
on päävaara, samoin, rayöskin "va
semmisto" syrjäpyrkimyksiä yas-
.taan, joka lujittaa tätä pppqrtur
nisn^ia, Kpmintemin ftektsjat kas-yattaessaan
'ja terä.stäes^n; j^ive-jään
puolueen oikean lehihiläisen
linjanv -pohjalla, , oyat , bnn.i^tuneet
lujittamaan riviensä, yhteha,isyxttä,
bolshevistista. . järkähtämättömyyt-myyttä,
uudistaen useissa maissa
puolueen johdon asettaen johtoon
suurten joukkojen, yallankumouk-sellisessa
taistelussa koeteltuja'
proletaareja.
Merkiten tyydytyksellä kaikki'
nämä saavutukset, NKP(b) ,:n XVI;
edustajakokous velyoittJEi^ NKP
(b) :n -edustajistolle -. .Komilbteiinin
toimeenpanevassa ;komiteassB. ^kiin-,
nit£amään. huomion . KI:n sektsiojir
den taistelun yoimistnttamiseen
Bosialifascismia, ja erikoisesti sen,
"vasenta siipeä" vastaan' aivan' sa,-
ihälla tavalla kuin, •kansallinen fas-:,
cisniin vaikutusta vastaian tyoväen-liiokän
joissakin piireissä. . Erikpir
igesti. -alleviivaa edustajakokous jsir;
tä, että .on :välttämä>töntä saada
loppumaan Korninternih ^sekfeioir
den järjestöllinen jäikeenjääminen
niiden aatteellis-poliittisesta yai-kutuksii
kasvusta siirtymällä kes­kitetystä
puoluetyön muodosta
puoluetyöhön ~ tuotantolaitoksiisa^'
voimistuttamalla, työtä ja puolueen
johtoa fraktsioiden kautta jouk­ko
järjestöissä,: erikoisesti ammatti­liitoissa
järjestelmällisen ja aloi­tekykyisen
toiniinhan ja työläisten
lakkoliikkeiden johtahnisen, tiellä,
poistamalla tästä toiminnasta kai
kehiainen jälkeehjääminen puo­lueen
.järjestöissä ja ammattiliitto-työntekijäin,
kieskuudesta, sillä;se
pn : opjportunismin ilmaus. kajRtän-'
nöili^essä työssä,. sekä ^s:teniaat-tisesti
taisteltava ei ainoastaan
puolueettomista, vaan. vieläpä, .so­sialidemokraattien
mukana kulke-'
vista työläisistä, bolshevistisen
taktiikan — yhteisrintama alhaalta
— pohjalla. NKP(b):n edustsija-kokous
katsoo yälttämättömäksi
jatkaa.. ja ,käydä leppyn^tönta
-taistelua . opportunismia vastaan
cäjrtännössä, jotka usein kieltäy­tyvät
toteuttamasta käytännössä
tunnuslausetta luokka .luokkaa
vastaan, . ryhtyvätspvitteluihin^
spsialidemokraattien kanssa ja jalis-
.fcsivat oman politiikkansa reformis-
;isenammattUiittorlaillisuiulen (!e-gaaUsuuden)
alaisek^ jsamalla,,knn
le kieltäytyvät salaisesta toimin­nasta
j a hämäävät ..joukkoja "va­semmistolaisilla"
fraaseilla.
Ainoastaan käytännössä tpteat-tamalia
nämä toime^pkeet Kom­munistisen
. Internatsionalen sekt­siat
kykenevät järjestöllisesti .-rkiin-nittämään
yai.kutuksensa joukkoi­hin,
joka kasvaa vallanknmouk^el-lisen
nousun yhteydessä. .Ainoas­taan
aatteellinen ja. järjestöIUneh
'Kommunistisen Kommunistisen' fn-
- - T ä l l ä alueetoi-ei.^ae vielä tähän
asU saatu periistetuksi yhtään Ca-x^
adan .^puutavara- . j a maanviljelys-työläisten
teollisuusliiton osastoa, j a
]^litenkin::tällä jaueeUa p n n im p aL
jon suomalaistakin liikkuvaa työ­väkeä,
e t t ä . j m i o n ^ o h n i n t a laajem­massa
mittakaavassa tällä alueella
.an aivan välttämätön^ Me tiedäm­me;
« t t ä v l i f l t k u v a r työväki Joka maas­sa
o n kalkista enin , riistetty työ.
väen osa, .Joka,. _kulkien paikasta
tcriseen-ja.-kaiqiaten. ,työvoimaansa,.
rjCRituu., kärsimään kaikista jsnim-män
.kapUalistisen rustojärjestehnän
iEirooks^ta. S.J. Etelä-Qntarion alu­een
3: rpsastojen on tarpeellista khn-aiittää
enemmän huomiota liikku­van
^ tyÄväestön . , järjestämistyöhön.
^ h ä n , : a s t i > . cm avustettu. ainoastaan
läkkotalsteluldep aikana pienillä r a ­hasummilla,
Ja- sitten kyr, taistelut
5Hn menneet:-ohi,, e l ole aktiivltsem-fwa
yhteistoimintaa ollut. E;ehottai-t
i ^ ^ . : jpkaJsen suomalaisen järjestfin
o s a ^ ^ tällä.Y alueella ottamaan ,tä-.
« ä faasia vakavan-harkliman alaisek.
! ^ , r ^ h p t t a e n perustamaan sanotun
:(ep}ilsuusliiton Asastoja Ja toimien
kiinteässä ^.yhteydessä näiden osasto-ijen
• kanssa,,,- avustamalla,^ h e i t ä ilta­mien
ja V kaiken - toiminnan, j ä r j e s t e.
lyssä. -'Näin- yarmaan saisimme pal­j
o n ;-enemmän työläisiä yedetykil
Järjestötoimintaan. -Tiedämmehän,
että. - IWlsy^, pyrkU laajentamaan . h a -
- j p i t p s t y ö t ä ^ < m s ö s täällä Etelä-On-
)l;ariossa,; l ä h e t t ä m ä l l ä t ä n n e kaiken-'
laisia kiviniemiä^ r,i]ouppla:->^ja., sen^ t a -
tellessa, e t t ä mitä h ä n - p i t ä ä käm­p
ä l l ä olostaan, että hän ei tule
kotia eimenkuin Joululcsi, .eikä sit­t
e n k ä ä n jos, joulupukki tulee tänne.
Kämpällä käyneitten o n ö n ilo k a t ,
sella lasten t ä y t t ä vapautta j a ter­veyttä
uhkuvaa olemusta. Luonto
j a aurinko on h e i s t ä tehnyt saman­mielisiä
j a -värisiä.
E n Jatka pitemmälle. Toivoni
olisi vain, e t t ä . J o k a puolella Cana-daa
ottaisi järjestynyt työläisjodk-ko
sydän^siakseen tälliaisten kämp.
päyspaikkojen järjestämisen idka.
keskukseen, se -elvjrttäisi lasten l i ­säksi
työssä rasittuneita vanhemr
pia sekä,: niuita ihmisiä. Tällä k a l -
IteUa. -.olipl; suuri -«aikutus! yhteis­toimintaamme
nähden. — Eino E.
HillmaiL
SUlä,«i^^
paisi^ .^-'pory;Ei,ristoh . aseenkantajia,
fjyöttämään kaikenlaista -paädännäl-syyttä.
m i t ä onr.yuosle^ varrella l W .
W : n kuoren: sisällä, haipantunut, s e l -
laJsUle.työläteiUe j o t k a - e i v ä t , ple p l -
jget. .tiiiUsMuijessft, .tutustuniaan . sen
yaJ5l»y»UapkjTOQifl^ , työhön.
,^aUf»nkumo^eseili§en .työväestön, on
i ; e ^ . kaikkeaan, katjcaistava vfllinsä
^eiiaisen ;,BrJestön toissa Joka ,ei
p y r i , i-yhtä^p,. yhteistoimintaan . y a l -
laidcrnnouksellJIsen .työväenliikkeen
kanssa, j a koskia IWW. on viime a l -
kplna,.::^.hä julkeammln -asettimut
taistelemaan kaikkea mllitanttlsta
r-työväen^kettä .vastaa©, .vastustaen
esim-, tyjhi^estön,. jpukkomlelenosoi.
tuksia puhe- j a kokoontumisvapau­den
yms, työväestölle välttämättö­mien
iöuolesta, »ylläpitäen jatkuvaa
provökaJiBionia. NeuvostoUlttoa vas.
taan, vastustaen kaikkea yhteistoi-mtataa
eri maiden-työväenjärjestö­j
e n -kartesa, provosoiden työtaistelut,
ijatka eivät ole. rwW:n johtamia,
jopa suojranalsfesti värväten rlkku-reita
>liakko^ueelle, n im «n. siis sel­vä,
että ; sellaiseUe .järjestölle, joka
vähä&kään^;vastaa palkkatyöläi­sen-
< ;yaatimuksia,. . <m työlälstep
k ä ä n n e t t ä v ä selkänsä, Canadan
i;)Utttäviara- vJa maariyiljejystyölälsten
teolllBUUBliltto p n Uikkuvantyöyäesr-t
ö n elinehtojen, puolesta taisteleva
j ä i j e s t ö . . S i i s työläistoveri, yhdy s i i .
hen ;jäseneksi, r » i i n sen mukana,
voit tarmokkaammin : . t a l s t e l l a ' y a i -
Utsevaa > riistojäujestelmää i ivastaan.
.V : C Ä j . ojäfiehlstön; ori e n t i s t ä voir
maläutiammin / autettava tässä-,'jjerln
jotalkeassa .Järjestämistyössä. Sellal-
.sen i-yhtelatyöntuloksena.-^^-m
me-täten .kasvatamme jäseni^tömine
tietolBemmaksl ja^.-kypsemmäkat yh^
t y m ä ä n / kommunistipuolueeseen, jp-
ICE^iheidäiL » n ttnmustettava jphtajak
sequne .vallankumouksellisessa tais-laBlussB.
—-^^Jallu .
Kuumin ilma oli kaupungissam­me
heinäkuun 27 päivänä, osot-t
a e n . l ä m p ö m i t t a r i 110, j a 106 astet.
ta j a yarjossa 95 astetta., kyllä
o l i k in sinä päivänä lilan polttava,
mutta ei öle_ kuulunut mitään pa­hempaa
^tapahtuneen.
. »ferkilllsiä ; kirjeitä saapuu Suo.
mesta t ä t ä nykyä, kun eräälle to­verittarelle
t u h ' k i r j e , jossa ei ollut
k u i n k o i n » tyhjää kirjekuorta. Y h ­teen
kuoreen oli - kirjoitettu ainoas­taan:
"Taavi fl[pffren", eikä mitään
jnuu^a. K a i s i t n ä on olllpt Suomen
fäscistlen sormet kynsimässä kir­j
e t t ä . Ja, Tettei ole sopinut lähettää
kirjeen alkuperäistä sisältöä, vaan
on pantu tyhjät kirjekuoret j a tie­tysti
l ä h e t t ä j ä n nimi. Tätä samais­ta
toveria pn siellä Suomessa koh­deltu
muutenkin sopimattomasti.
K u n oli .mennyt töitä kyselemään
n e l j ä n muun' toverinsa kanssa, n i in
työnjohtaja oli vetänyt revolverin
j a ojentanut päin. sanoen -passitta-vansa
toiseen inaailmaan Jos eivät
poistu. Vaan kaverukset eivät o l ­leetkaan
säikähtäneet, vaan sano.
neet, e t t ä ei sinulla ole lupaa kan­taa
asetta. Silloin oli h ä n pistänyt
Xiyt aseensa taskuun ja luikkinut
pakoon.
,INyt jälestäpäin tulleet tiedot, ker­tovat,
että Hoffren on ; kadonnut
tietÄmättömlln fasclstlrolstojen toi­mesta
niinkuin muutkin Suomen
toverit.
Kyllä on Suomen "kulttuiiri"
noussut "korkealle". Ja se kehit.
tyny.t Suomen kansa, missä se-on?
^uomi synnyinmaa! Häpeän puna
•nousee, poskipäihin, kun kuulee'
mainittavan tuon nimen. Ja sellai­seen
maahan vielä tekevät Canadan
j a Amerikan työläiset huvlmatko.
Ja!. ., Olkaapa - varuillanne näitten
^ascistlsten ainesten kanssa, joita
kuuluu -olevan . runsaasti. . Sillä sitä
ei tiedä, yhtään, m i t ä näitten p ä ä.
h ä n kuiskataan sieltä Suomesta.
•den laskuun,
soturi ei sorra eflä
toveriaan. Eikä »-UL-^^
!?t1?5^^'^-^^-^^^o,
Kyllä tälläkin '
vanhemmat osaston
senet saaneet monta ^
niellä. Suurin syy
veUaan, .se « t ä osa ^
tullut olleeksi täsiä
•uötta, joten eivät ole
iLstua Suomen luo
ollen eivät muka omaa m
hgenssiä" kuin ne, joif*
neet olla mukanl ^
ja tomen a.ia, kun
la kertaa, tai, ei ole
panna puolueen
alaiseksi, kuten se oa
»Vasota» i
toimiutiji,
tSornniee, Öht.
ST T ^ e i s e t .Torönipn j ä r j . 'ty9läisten
kesäkämpäijbä. Sata tilai^udep Jb-pi.
j » ä l v ä „ s i t t e omta^ sihnta. n^hdä
•Uh "ikuistaittaaV. ,psan.nJt.-ke?äkämP-iiäyspalkan..
ulkoiudslsta. nähtävyyk-äsHa
j a hita oUen tiedotan tästä,
havatatojani:
Kämppäahie sijaitsee n . 15 mai­l
i a ulos, sanoisinko. keski-Torontbs-
.ta , 3y^.t-TorontQn läpi virtaavan
joen laiakst^a. Alue :onkaiipungta
jiuplelta suojatttt^rJuirkema vaaroilla,
el kiiitehksan jylbijlä. vaan rehe-västl
puskik kasvavalla, joten tun­tuu
siltä kun-sinne alas laskeutuu,
e,ttä^ sih:t3^ pois pahasta' maallmas-
^ ^ - k u ^ n vaaran .iiar;^i}ia biisi va-lOTeklsiämi,,
sanoilla: Tulkaa tänne
:]^^iikki työn ^mkaa^ het-
' k e ! ^ i : imphtamaan oirjuiittava elä.
mänhe.- näitten kuvat-t
u j e n , - . l i s ä k s i kaksi telttÄ, joita
vuokrataan s ä t u h h ä i s ^ oleskelijoil­le.
taiuKiilava ja . kaksi laudoista
, £ e h i ^ laäten. makuusubjaa. Alu-^^
eblla aa inimittäih- yU 40 lapsukaista,
joista .tövafitar StiAt jpitää äidillis­t
ä huolta vähäistä $2.75 viikkcnnak-aiia
vastaan. MySäkta k i i i i l u u olevan
kaksi iapt^tikalsta yäpaähbldbkkina,
koska, . h e i d ä n , vähhe^^ oyat
joutuneet työttömiksi j a n i i n ollen
ovat . vÖiinättbmia maksamaan hei-d
ä n puolestaan. .
Paikka on luonnon puolesta m i ­tä.
.Jounein, ^ e i k ä u i m a p a i k k a k a an
ole JbuUnhnj]^. -jtrten sinne vapaa­na
.^ai^kiaskeleensa,^ asettanut saa
n?S^r ' ^ " J ^
pikkulasten puuhilta, koT
Icevästi ajattelee. Panja
luetoimjnta maanalaisekrf"
suhen ole varsinaista paS.
™e me pyri ^^^^ .
kum maan päällä saa oT
sinne ole pyrkinyt S--^^
työväki, mutta sen on"
Varisto ajanut. Ja
mekin, mutta ei suosiosJi;'
ei maanalainen toiminta
kellä Canadassa ole niin
kum on maanpäällinen, f
kai tämän verran jokaineB.-
toivoisin, että "te" ja «me»
sitte n.vt heti Suoni Jär
Tilaisitte Canadassa ij™
Suom. Järjestön ja Kom.-K
asiaa ajavan päivälehden
Vapaus. Suora. Järjestö'oj
antaa teille alkeisopin, • jj
tietä teistä voi tulla KonL.p
jäseniä. Silloin te tulette:
maan puoluesäännöt ja oi''
j"onka tietäminen on vältu^
•jokaiselle jäsenelle. Ottamani'
puoluetoimintaan, niin .Eiii^
pakostakin tovereitten parj-'
vähemmälle.
Minä itse kuulin, erääntJ
sanovan, kun oli kysymys -•
tusliiton lappujen myynnk^
minä itse sanoin, että imti-myydä
kuka vain ostaa, että
raha joka kauntaa siinä-.-
niin tämä toveri vastasi ja,
että sitte on p—kele jos niÄ"
antaa kenelle vain. .Vakunti^
tä niin on asia, kuka vain,
niin hän saa. Silloin häD,'
ja sanoi: Jos niin on, elti
myydään muillekin ei vain;,
miehille, niin hän eroaa koh.'
lueesta pois; että ei se «le.t
toimintaa. Ei Suomessa
tä ole. — Tämmöisistä sitt
tulee riitoja ja puoloeesti;"^
eroamisia, kun ei haluta ottu'
vää puolueen periaatteista.
Toverillisesti: . .
KONEET, ram
JÄURHEm
nauttia täydellä sydämellään olos-v:-
I,^i5et:pvat ,znyiSskin ^enempi kuta
:l73tyväislä: blpoöisa.: Eräskm pikku
t y t t ö n e n oli sanonut h ä i t ä tiediis-nen^
NKP<b) m- leniniläiseni, joiidon
kasvaessa, tulee entisiä enemmStf
äkaamaan - Koininternin eri sekt-siäin
S^teiiäisöryden 'ziiäail-man
Cbmmnnistiseha -pablaeena,
EommnnistiKn Intematsiomden
yhtenäisen ohjeitaan . pohjalla,
Ebmmuhistisen Lntemfftsionalen,
'jok& on mahta ase taistelussa maa­ilman;
proletaarisen vallankumouk­sen'puolesta..,
.
V lEdUstajakokpus ahtaa NEP{b) m
KK:He tehtgväksi uudistaa pnoJue-
Hiukan selitystä A. W:sen tö­herrykseen,
joka oli Vapauden 21
päivän numerossa. A. 'W:n kirjoi­tuksesta
pääsee siihen käsitykseen,
että täällä ei oteta puolueen "jäse­neksi
muita kuin lahtareita.. Tosi­asia
on, että meillä on ollut yksi
jäsen, jolca on ollut pakosta val­koisten
puolella. Hänellä oli sitä
ennen LW.W:n kortti . ja . sitten
hän oli uudestaan tutkittavana, ja
niin .hän, hyyäksyttiin ensin kpejä-
•sepeksi ja lopuksi hän sai puolueen
kortin sekä tovenluoton. Hän oli
kaksi vuotta paikkakunnalla , ja
sinä^aikana.osoitti.ja noudatti täy­dellista
; puoluep.eriaatetta ja -ku­ria.
Hän se onkin ollut ensimäi-nen
ja viimeinen mitä täällä on ol­lut,
ja -josta sivustakatsojat ovat
niin suurta suuta pitäneet.
Tosiasia on, että Canadan ja
Suonien puolueisiin on otettu ja
ptetaan vastakin jäseneksi pakos­ta
otetulta valkoisia, jotka julki­sella
fanteeksipyynnöHä ja .toimin­nan
näyttämisellä saavat toverien
luoton. , Todistettavasti näin on
pllut,, Minä.: pyydäjn toimitusta
antamaan tästä ylläolevasta parem­man
ja laajemman, selityksen, että
pystyykö,.järjestynyt työväki heil­le,
antamaan .anteeksi tai ei, ja
voiko, heistä saada .tekemälläkään
luokkataisteiijaa. . Minä puolestani
en .ole ollut enkä tule" olemaan-kaaa.
lahta.rien .suojelija, olen sen
verran saanut maistaa heidän sol-muruoskaansa,
Mitä.ppetti Suo­men
epäonnistunut vallankumous?
Se ei opettanut meitä kunnioitta­maan,
omaa minäämme, eikä pitä­mään
itseämme- sankarina. Ei, si­tä
se ei opettanut. Työväenluokka
ei milloinkaan kruunaa yksilöitä,
eikä vallankumouksessa voi kukaan
tehdä muuta kuin täyttää velvolli­suuttaan.
Ja tosi luokkataistelija
ei, saa velvollisuuttaan täytettyä
liian hyvin koskaan. Ei voi aja­tella,
että minä pien tehtäväni teh­nyt,.
se riittää. .JEommunisti ei saa
koskaan tehtäväänsä yalmiiksL Ei
ennen eikä jälkeen vallankumouk­sen..
Aina ^sdlä riittää työtä ja
touhua. Vasta haudassa hän saa
tehtävistään levon, ja silloin vas­ta.,
hän saa hänelle ansaitun kun­nian..
•
Usein kuulee useimmillakin paik­kakunnilla,
että jos on osastossa
jollekin jäsenelle yitsi tai useam­pi,
epämieluinen -jäsen, niin siitä
"erotaan pois'ja sanotaan, että: en
minä- viitsi siinä olla jäsenenä, kunl takhi.
siinä on se-ja se. Toiset taas ero-( se on tavallaan
ohjelma Kotninuhistisen- Intexnat-fernatsionalen
sektsäain . lajittapusi^ionakn VI yleismaailmaUisen
Icongressin hyväksymän ohjelmin
poH^alla.
Kirj. ANTEEO VIRX4
Kuka voi varmasti sanoa,
ihminen nykyisellä pm^i
kaudella onnellisempi kuin nii,
oli Aatamin aikana? Ku
mistä peloittaisi. palauti
haan aikaan. Hän tarvitsee: ^
koneita kaikkialla syödessäto;
iiukkuessaankin.
Mutta koneet ovat
tä luontoihmisen voiman. 31
kulttuuri-ihminen on
neittensa ääressä ja ellfl U
olisi nykypäivien luonto--
työläistä, joka koneitten
kamppaillessaan saa voimaa >
seensa, kuolLsi hän nälkään.
tensa ääressä.
Aatami Eevoineen sai
tiisissa niinkauan kun r
raatamaan tieteitä. Aataoi^
la Eevan alastomuutta ja
paus soi hänen itsensä
pintaansa auringossa. ,
TuU käärme, paratiisin
porvari ja kehoitti onnett^
rastamaan tieteitä ja ^m^?!.
rous: "Otsa hiessä on '"'
syötävä ie-päänsä."
Ihminen on pjTkinyt fi^:
ratiisiin. Tien löytämiseen»
tettu keksiä melkein:.,
joukko avaimia, mutta_i
lukossa. Kuluvan
nen on ihastunut konei^
Koneet vähentävät _
ja tuovat kultaa porvann ;
mutta molemmat jäava^j
torniksi. Koneitten aarB» _
työläisen ruumis ja amp
haalija menettää voima^_
kin ääressä. Hänen
huolettomasta ja .
mästään. mutta ei j a^
kaikkien suurin suruttsnas.^
ja miehinen kykene
Jota ei auta patenC
Yksi apukeino to
ja sen takia ^^^r^
väsymättäkin harjoitm
Työläi.«;lle on urheila
män avain. Ellei
kistua koneitten ^^I^
nenaikojaan v a n h ^ _ ^^
tarttua pel^stusreni^^-
TTÖläL=ene on urheita
avat,, kun he eivät -saa panna täy­täntöön
, - jotain yksilöviisauttaan
tai diktatnuriaän. . Joka jäseneksi
aUcop kojnmmiis^pnolaeeseen, luin
hänen pitäisi .tietää edeltäpäin puo­lueen
säännöt, ohjelma ja kuri.,
sillä on mahdottoihans saada mun-
.•^S^Skpön 'Kommunistinen Inter.?. Itettua ptiolneohjelmaa jokaisen oik-aiitsibnBle!
Eläköön proletaazinen maailman
vallankumous!
knjen mnkaiseksi., Nämä tällaiset
oikntteint ja.Jetoaniiset • ovat las­kettavat
paolneesta tietämättömyy-
Porvarillinen urheita
sillistä kehitystä sotaa
läisurheUu pämrastffio
kohottamaan
30Ue, joka ei Ö ^ ^ J T
siDe tasolle, i^^^
Bjat hengen barrastafc*».
taristisen kulttuurm.
Koneiden äärestä
6 i i n ä kuluvan ajan