Vapaus, November 29, 1930

              Lauantain^ mart^ask. 29 pmä — Sat, Nov. 29
• r % ^ . ^ ' . \ ^ , ... . VAPAUS <Ube*ty)
'>/jJU|ptahBM;U tbe Pott Office Depanmeat, OtUw», A* M c o s d cita» oMttcf.
'aiketlitiBS cife». 7Se per eo!. uidj. Mii"n»BO eiarse for c«t!e in»e«ica, 7Se.
M ' | f ^ U * böit adrettm aatöst tbc Fuöish p«spi« ia Oinid».
Tie
^!J^«M*5;_ y«p»n», Boi 69. StuUmry. Ont.
ilsilfttet': XWtari 10581 — Toim-tn. S36V. — K i » i . k M j ^ 238TW.
fjtim»s__ (joj» « « * , «ar«rti»«aeni». et«.) 1638 — Editar S36V. — Bookatore 23CrW
/;^Wf)lee,\atook»%e'«»4 P M ^ V»p»o» Buiiafne," Eba Street.
' ^ " " i ' " i l —^—————
\^*3l_tt«n to h* täiit^cd: Vapaat. P.O. Box 69, Sodturr. Ont.
, ette m:n<i!B tahaoM «aa ratUotia esiimäiaeea kirjeeaeesoe, kirjottakca BodeZleo iiiUcees*
W j?»{a« pfr»oonäl?tKlla oigtllä. J . V. Atlqvitt, lilUcetnhoiuja.
nmn
. liokisifuun vallankuiQouksen his­toria
on rikas huomattavista ja
koko maailman huomiota he-rättaii
«istä oikeudenkäynneistä.
KTääiltäah proletariaatin muistossa
oVäf tuoreina ne ittbnet oikeusjutut,
jöiVtf dÖ. käyijr Savinkovia^j^ ittUita
ulkpmail x Neuvostoliittoon 8alu4
palanneita valkokaartilaisia vas­taan.
Nuo valkokaartilaiset palasi-viit;
tySläisten ja talonpoikain Ve-tS^
mi t^komailla olevien vehä'
laiÄeii vfllkokaärtilaisjätjestojen
evoBtaminä ja imperialististen haT-l
i ^ t e f t raholtanrina. Ja heidän
ftftftlwjönsä tarkoituksena oli jjan-riif*
NÄiVöStoliitössa tohnefeh iAviH
hia, ihurhäpolttoja, pdmmiräjah'
dyksiä j n e . Joskus he osittain mc-ne^
yivätkin noissa katalissa edes-ottamisissaan.
Mutta, lopuksi on
helta aina koh^dhiilR pfol^aari-sen
oikeuden säälimättömästi ran-kaise\'
a käsf.
1 ^ ja tuhotekojen
liuAi^äl ovat afnä johtaneet itftpe-rMt
»tisitcn liätii(us(6n jä hiidäU so-'
»ikuntien oville. Ja tarkoi­tin
ott aina olliit paniikin )a
iU^istiii epäjäfjöstysteil provosdi-n^^
Ä avtilla helftdittäa i o ^ r i a l i s -
tie$ i n t e i Y ^ alkamista.
INaäta yritykset eivät kuitenkaan
V^J1<^ töivoituihi») tuloV^^in. Jä
p ^ m j viitiie vuO(W aikana, n^ika
on.öllut tavattoman nopeaa sdsia-l
i i i i s e n teoIliBuu<ien ja sosialisti-sUie
(Nertistdlile lujasti lasketun
mtfätafdiu^ii nöäsuri aikaa/ ovat
io^fi^^laH^iif ditanea käytäntöön
uuiKh meneltelytavan tuhotakseen
ueiivostöväititin ja sosialismin^ He
^ivHt 4ttä'i lähetä neuVdstdiiiäähän
niin paljoa stidranaisia poriiihih-tetSjiä,
nititla ostavat itselleen
^tiBatt«i]ia taloudellista eiämää
'fbhtatieri laitosten henkiloktmnas-iBi
entisieii prdfeäsoneiii, iiisinöS-
' jd miiitteö sellalöteti äineöten
•fe^utt^esta, jotka — vielä vallit­sevan
> proletaaristen tekuilliftten
voimien huutavati puutteen vuoksi
— pvat päässeet Jiuomattaviin ase-
Bätfl n€uvo$tolaitdksissa. IVämä
henkilöt—• ollen itse, jos ei suo-rairti
VstlläHktiifnonkselle vihamieli­siä,
niin atiialsih sitä vierovia ai-iiiefcsia
— dh lälijottii kaijfin ta-
'ibln iiaBötie^taäittaaii ja jai-fUtta-iiiään
äösidlisUsta kehitystä. ShaK
tita kaivesinsinöörien rötökset pari
*tfö<fa ifiUön olivat tSstä selvää ja
Icymöaätaldiita kieltä puhuvänd esi-hleirkkiiiS.
TJcv ,25 p. Moskovassa alkanut
ja :yieiä jatkuva oikeusjuttu dn
mgrkitykft^ilisin niistä kaikista oi-l^
dudehkäyniiieistä, joita on pidelty,
k^kö, hbiiydstdväUan olemassaolon
aiicana^ Pohjiaan myöten on siinä
.|>al}a8ttthul he juonet, joita Rans
ltän;ha(iittikseh jdhtavinipien mies-
Ifti. Srianditi ja Poincären» Eng-jaiinin
Hiplomäätlien ja öljykimin-gas
IMfei^ngin tieten j a toimesta
•im ^lihuistettu iiiterventipniisodah
di)uiansaaäuseksi Neuvostoliittoa
vastaan. *'Me olimme yksimieli­siä
siitä" -—V kertoo pääsyletty^ in­sinööri
Rarasin, kuvatessaan Lon­toossa
kävlyjä neuvotteluja — "et­tä
inlerventionisotaa «i ole mah-
;dollista siirtää myöhemmäksi kuin
jvuöteeh 1931. Muussa tapauksessa
neuvostot voisivat tulla liian lu­jiksi
ja meidän asiamme olisi toi­voton."
Käydessään Lontoossa mu­ka
sukulaiöiaan jkatsomassa oli
tämä sama mies ollut keskuste­luissa
m.m. sellaisten suuruuk­sien
kansaa kuin kuuluisa englan­tilainen
eVefsti Lawrence, koko
Britanriian ktiuluisin diplomaatti­nen
Vakoilija, joka poliitlisilla
vehkeilyillään on tehnyt enemmän
Arahian heimojen orjuuttamiseksi
Ei%IdnriTA rmjjerialismin ikeen al­le,
kuin Arabiaa vahtiva Englan­nin
armeija pommeilla ja myrkky­kaasuilla.
Moskovan oikeusjuttu on jo en­nättänyt
muodostua hetken tär­keimmäksi
poliittiseksi tapahtu-inaaksi
ei Vaiii Neuvostoliitossa,
vaon koko maailmassa. Koko maa­ilma
reageeraa tähän juttuun. Ku­kin
Omalla tavallaan. Neuvosto-liitoÄ
työtätekevät oVät mdrtimil-jooiiaisena
joukkdiia rieutäneet ka­dulle
osoittamaan proletaarista
jdukkovoimaansa noille vallanku-läöuksen
tulosten tuhoojille ya hei­dän
täkänään seisoville irapefid-listeille.
Yhdysvaltalainen, porva­rillinen
sanomalehtimies ilmoittaa
lakoonisesti^ että Moskovassa, on
miel^ndsbitnksfeen osallistunut "lä-hists
mitjooha henkeä". Neuvdstö:
liiton sankarillinen proletariaatti
on Varuillaan. Se rakentaa sosia-lisÄiia,
toteuttaa valtavaa viisi-vudtissuuhniteimaatlsa
neljässia
vuodessa ja kaiken tämän keskellä
varustautuu myös ase kädessä
lyömään takaisin imperialistien
hyökkäykset.
Mutta myöskin imperialistit rea-geeraavdl.
Maailman porvarillinen
äandmaelhdistö on täynnä Brian
din^ Poincareh ja Deterdingin "pe­ruutuksia".
Imperialististen halli­tusten
diplomaatit lausuvat uhka­uksia
neitVostohaiiitukseile sHtS
että se on "sallinut" paljastusten
tapahtua. Ja kapitalistinen sano­malehdistö,
kautta koko maailmah»
aloittaa jälleen uutta neuvoslovas-laistä
kamppailua maaperän val­mistamiseksi
— sotaa varten. Tä­mä
kamppailu uhkaa tulla eiiti^tä
laajemmaksi ja — sdlaisnmöiaksi.
Rooman paavin johdolla ja Uskon»
non varjolla suoritettu ja sitä seu
rannut "dumping"-kamppailu Neu-
VD§töliilloa vastaan ovat olleet
vaih alkusoittoa sille, mikä tuleva
on.. .
Mutta myöskin maailman työ­väen
ja Canadan työväen ja sen
mukana myöskin Canadan suoma­laisten
työläisten tulee reageetataM
Sodanvaara käy yhä uhkaavammak­si.
Siinä mielessä katseltakoon ny­kyistä
Moskovan Oikeusjuttua. R i ­vit
tiiviiksi tositaislelussa — Neu­vostoliiton,
sts. sosialismin puoles­ta!
••
kin asiasta kertoneet
i Sodburra työläisille osotetussa
kommunistisen Puolueen vaalijii-
Iistuksessa käsitellään kaikkia työ­väen
luokkataiitelurintamalla esiin-
:y\'iä tämän hetken tärkeimpiä ky­symyksiä.
..Siinä osotetaan, että
iykyinen pulakausi ja sen seura-iainen,
suunnattoman suuri työt-tömj-
yg, johtuvat kapitalistisen jär»
jestelmän ristiriitaisuuksista, sekä
vaaditaan teollisuus- ja finanssi-porhojen
varaamaan kunnollinen
toimeentulo työttömänä oleville
työläisille, joiden hiestä ja veresti^
he f kapitalistit) ovat riistäneet sa-tojärailjoonia
dollareita tämänkin
.vuoden aikana. Mainitussa jolis-tuk.
«essa vaaditaan vast'ikään laa­dittujen,
työläisien toimintaoikeulc-sia
rajottaA'ain kaupungin sivu-säädösten
välitöntä kumoamista ja
poliisiterrorin lopettamista sekä
työläisille täydellisen kokoontu.
.mi.«^-, puhe-, lakkoutumis- y.m. oi»
keuksien myöntämistä. Siinä keho­tetaan
työläisten olemaan aina val­miit
vastustamaan imperialistista
sotaa; muuttamaan se lUokkasodak"
si, ja turvaamaan Neuvostotasaval-tain
Liittoa, proletariaatin isähi
maata, kaikilta imperialistien hyök>'
käyksiltä; tämä viimemainittu seik­ka
muodostuukin nyt yhdeksi- päi*
vän tärkeimmäksi kysymykseksi
kun imperialistiset maat parhail­laan
tekevät viimeisiä valmistelu­jaan
ilmi sodan alottamiseksi Neu­vostoliittoa
vastaan, särkemällä
diplomaattiset välinsä neuvosto­maan
kanssa ja provosoimalla
kaikki taantumuksen voimat prole­tariaatin
diktatuurin maata vaa­taan.
Kommunistisen Puolueen v^ali-julistuksen
tunneti^i te|teniällä
Sudburyn kaikille työtätekeville ja
pikku eläjille me edistämme työ­väen
luokkataistelurintaman tär-
••••••
työttömien toi
keimpäin tSitaväin guorittamjsta; I
Mt myönn^mite; että nsmU kun-j
ballisvaalikamppailuun yfadisty\'ät |
tehtävät ovat vain pikku tehtäviä,
joiden laisilla ei suinkaan tulla
koskaan ratkaisemaan riistäjäluo-kan
ja riistettävän luokan välistä
taistelua. Mutta toisaalta näistä
pikku tehtävistä kieltaytyminra, ta­hi-
niihin passiivisesti suhtautumi-pert,
on objektiivisesti porvarin,
työväen luokkavihollisen auttamis­ta*
•
Kommunistinen Puolue ja eri­näiset
joukkojärjestöt — Sj:n pai-kailiiien
osasto, v.- ja^ u.-seura K i ­sa,,
naisten osasto, palvelijataryh-distys,
paikallinen^ osuusliike. Uk­rainalaisten
Työläisten jä Farma­rien
Temppelijärjeston paikallinen
osasto, Metsätyöläisten paikallis-psastd,.
Kaivostyöläisten paikallis­järjestö,
työttömäin yhdistys —
oVat; pitäneet- lukuisia kokouksia,
julkaisseet ja jakaueet melkoisen
määrän lentolehtisiä ja julistuksia
kommunistisen vaalitaistelun hy­väksi.
Ja suoritetusta työstä an«
netiakoon- näille järjestöilib tun­nustus.
Mutta nyt viime päivie:»^
kuluessa on pidettävä huoli siitä,
että jokainen sudburylainen ääni­oikeutettu
kapinallinen työläinen
käy maanantaina äänestämäsw to­veri
Korpista ja jokainen Ryan
kaupunginpiirissä oleva toveri EU-meniä.
Jokainen kommunistisille ehdok-kaille
anneltu ääni' on protesti f^^^^^^f'*"^^^^ '^^^^
. . . . . . , *^. on alettava työttömäin järjestötoi-tyottomyytla,
poliisiterrona, impe­rialistista
sotaa ja koko< kapitalis­tista
hirmukomentda vastaan. Jö-
.icainen kommunistisille ehdokkaille
-annettu' ääni on. naula kapitalisti­sen
järjestelmän !ruuraiskirstuun.
Jokainen äänestyskelpoinen.
luokkansa etuja puoltava työläi­nen
äänestämään kommunistisia eh­dokkaita,
Korpista ja EUmeniä,
ensi maanantaina.
Na_282—1-
räaiiiän souBtaan meDosta | MrataiiBBSioiaiNnlofli^ njisstoiie
I H I I I I .^
lostusta, kuinka sitä on lähdetty keäksemme pois kansalliset pyrki-vlemään
eteenpäin ja minkälaisells mykset, jota ilmenee kokolailla suo.
toimintasuunnalla. jmalaisten keskuudessa.
- „ ( Näin menetellen on toiminta men-
Kuten tunnettua on Montrealin • eteenpäin h i i n , että viikon äjäl-
Kansainvälisen- työttömäm komlte- • kirjoittautunut lähemmäs sa­an
taholta Järjestetty mielenosotuk---.t^-^^ötöntä Kamainvälisee^ Työt-sla
vaatimuksella työtä tai teipä*, " tömäin Jädestöön. osoittaen halu-j
o i h in osanotto on oUut suomalais-• ^^^^ tuviimpään toimin-ten
työttömäin taholta vähäistä, ^^gn varsm.^isen väestön ja
jonka, johdosta 24 suomalaista työ- ^ ^ ^ ^ ^ kansaUisuuksien - kanss-^.
töntä kokoontui Suomalaisen Jär- kansallisena ryhmänä emme voi
jestön haalille, keskustelemaan kuin- • ^^^än saavuttaa, vaan yhteen l i i t -
ka saataisiin laajemmat joukot suo- jyrällä saamme sellaisen joukko-malaisten
keskuudesta ottamaan ; ^^^^^ pakoittaa por-csaa
kansainvälisim mielenosoitus- yariston antamaan työtä tai avus-tilaisuukslin.
samalla ottaen myös ^^^^^ yhteiskunnan varoista, sillä
huomioon sen laajan valkoisen k i i - ' ^^-^^^ meUläkin cikcns elää kaiken
holtustyön, mitä täällä suoritetaan i^^j^^a. Samalla jos otamme huo-vähemujän
tietoisten työläisten kes- ^ ^ ^ ^ vallitsevan tilanteen, niin
kuudessa ja kuinka saataisiin ve- tulemme huomaamaan, että juuri
dettyä kaikki suomalaiset työttä. „yt ^n parhain aika agitatsioni
j Kuten Vapauden loJdjoille on
/. ' {tunnettua, loukkaantui toyeri r Nii-.
ylläolevalla otsakkeella Mrjoittaa ,-/äksi nykyistä tilannetta ja m i t e n - ; lo Leppä Timminsissä Ganiarum
* , kaivoksessa,
I elok- 12 p.,
kaksi» päivää
jälkeen C. T .
U . L : n Suo-mal.
Jaoston
me s t aruas-kisojen,
jois­sa
hän toimi
ylituomarina.
Kohtalotpve-
Niilo Leppä rjna. o l i hä­nellä
V . L i n n a , jonka- toipuraineri
ei myöskään ole vielä, varmaa,
mutta todennäköisesti jäänee han­kin,
jos eloon jää, löppaijäkseen
sokeaksi.
nimim, Kalle Terä Vapauden n u - • kä voitaisiin saada korjauksia
merossa 276, arvostellen Montrealia ; k a an ja kuinka on työläisien s u h - j i
työttömäin toimintaa, joka On a r - , l a u d u t t a v a . niin tulimme siihen'
voEtelun kannalta paikallaan. M u t - ; tulokseen, että toiminta on saatava ;
ta arvostelim aihe on kai saanut ' sinne missä on joukot, jossa / o i m -
syynsä siitä, koska Montrealin työc- ! me p a r h a i t ^ suorittaa agitatsioni-tömäin
toiminnasta ei ole ollut se. ' työtä kansainvälisessä mitassa, kit-i
mät kansainväliseen taisteluun ny­kyistä
yhteiskuntajärjestelmää vas­taan.
Mainitussa kokouksessa me
työlle, koska äärimmäinen kurjuus
pakoittaa työttömiä jostain päin
hakemaan lievitystä kurjaan ela.
totesimme, että nykyisen yhteisktm- Päänsä, joka vain yhä huononee
Met^iiniesfen Kui^sfo^^ cm reippaassa
käymnssä So/Porcupinen s e^
tajärjestelmän muutos on saavu-tettavavissa
vain. sotrettojen EuoiHt-taman
kansainvälisen laokliataiste.
Itm^kaiitta', jonka tunnetuksi teke­minen
laajemmille joukoille oli l a a ­jan
keskustelun alaisena. Tulimme
minta omassa keskuudessa, koska
ainoastaan tällä menettelytavalla
voimme vetää suuremmat suoma­laisjoukot
mukaan kansainväliseen
toimintaan sen perusteella, että
kieltä taitamattomina voimme o-massa
keskuudessa parhaiten suo­r
i t t a a valistus- ja agitatsionityötä
suomalaisten keskuudessa; ja pää­timme
olla tiukasti yhteydessä k a n ­sainvälisen
työttömäin komitean
kanssa edustajiemme kautta. Kaik­ki
kokouksessa olleet liittyivät kan-;
sainväliseen työttömäin järjestöön
huononemistaan.
Tietysti on otettava huomioon n i ­mimerkillä
Kalle Terä kirjoitukses­saan
mainitsemaa "Väärään suun­taan
menoa työttömäin toiminnas­sa"
sekä edelleen "Kaiken lisäksi
tässä haiskahtaa pyrkimys avoimen
ja reilun tj'öttömäin taistelun kier­täminen",
jota ehdottomasti täy­tyykin
välttää. Mutta jos katsom­me
tämän Montrealin toiminnan
tuloksia, niin täytyy sanoa todella­kin,
että ae on tuottanut tuloksia.
Ennen on ollut suomalaisten kes­kuudesta
osanotto kansainvälisiin
työttömän kokouksiin laimeata, r a ­joittui
aina muutamiin, ja nyt kun
h e i t in silmäyksen t.k. 26 pmä p i ­dettyyn
kokoustilaisuuteen, n i i n huo­masin,
että joukko oli paisunut
viisitoista kertaa suuremmaksi ol­len
enemmistönä.
Nyt voisi kysyä, oiiko tuo yllä
L. A. W. X, unio-ocasto pailtolc-
•iSiin toteuttamassa
Kuten muistetaan, päätti • täiä-läfften
tmlo-ösasto Joku aika sitteft.
pifämäsäSän kokouksessa vielä tä­män
vuoden ajalla toimeenpanna
kplmct iltamat union järjestamis-raLaston
kartuttamiseksi. Maini
tun päätöksen mukaan unio-osasto
ön jo toiminut yhdet tanssi-ilta­mat,
jotka täkäläisiä oloja huomi­oon
ottaen onnistuivat kohtalaieen,
tyydyttävästi, nim. aineellisessa
suhteessa.
Unio-osaston kokouksessa valit­tu
iltamskomitea. Jonka tehtäväksi
on jätetty seuraavan iltamatilai
suuden järjestäminen, harjottelee
parhaillaop näytelmää "Monenlais­ta
väkeä" j a komitea on j o varma,
että se valmistuu esitettäväksi jou-luk.
7 p : k s i , joten on syytä pitää
tilaisuus muistissaan, saapumalla
sijloin haalille. Sillä näytelmä on
katsomisen arvoinen, koko illan
rtäjctelmS.
C. S. J . tpk. esittiiniaD matka-ohjelman
mukaiiti saaputi
tov. K. Salo
tänne pohjoiseen ensi kuun 9 pnä.
Salon matkan tarkoituksena on teh­dä
Selvää yleensä nUkemyksiatään
Neuvostoliitosta, josta hän on Juu»
r i palannut. Samalla tulee Salo
faportteeraamaan Punaisen talou­dellisen
kansainvälisen kongressin
päätöksistä, sekä niiden puatök.
äien sövelluttamisesta canadalai-
»een taloudelliseen työväenliikkee­seen.
Täkäläinen S. .1. paikallisosasto
• yhdessä unio-osästoh kanssa on
rj'htynyt toimenpiteisiin ohjelmalli­sen
Hlan vieton järjestämisekäi i
tov. Salon puhetilaisuuden yhtey-)
teen, jouluk. 14 p. i l l a k s i , josta
kertyneet tulot luovutetaan Salon
matkakustannusten peittämiseksi.
Kokouksessa v a l i t t i i n viisihenkinen
komitea, joka yhtyy vuorovaiku-tukseen
ukrainaRtisien työttömäin
toverien 'kanssa, jotka juuri sa­malla
aikaa. olivat kokoontuneet
omalle haalineen käsittelemään sa­maa
kysymystä. Ukrainalaiset to-v
e t i t myöskin^ valitessaan keskuu-,
destoan konti^eaii, päättivät, yhdes­sä
suomalaisten työttömäin komi.
teaft kanssa, kutsua koolle työtto-mäin
koikouksen kansainvälisissä
merkeissä jouluk. 3 p.*ksi kello 2
lp. — - T. V . K .
TordntoD
H U O M A T K A A TYTÖT-Toronton
palvelijataryhdistyksen
kuukausikokous pidetään jouluk. 3
pnä kello 4 ip, siellä tutussa pai­kassa,
osuusleipomon yläkerrassa.
448 Queen St. W . Kaikkien jäsen­ten
saapuminen välttämätön, uu­det
jäsenet tervetulleita. Kaikki
kunnon tytöt tiety.siti saapuvat.
Siis sanon vain — tervetulleita
k a i k k i ! —•Näkemiin! — Lassei
sillä ymmärryksellä ,että ei riitä _ _
f ! ' . , ? "^ Z^^" ' maimttu" menettelytapa" joukkoliik­kaikkien
on otettava osaa toimin, keen jarruttamista tai onko s©
tatm .etenkin kansainvälisiin mis-lenosoitustllauksiin.
Päätimme pitää
kaks^ kokousta viikossa, jossa kes­kustelemme
kansainvälisen luokka­taistelun
merkityksestä ja sen tär­keydestä,
ottamalla huomioon myös
valkoisten, levittämää valheellista ja
samalla iiaurettavaa kiihotustyötä.
siltä, että tämä nykyinen piilakau^i
on koimnimistien aiheuttama. Sen
johdosta päätimme jokainen r y h -
: tyä mieskohtaiseen • vallstustyöhöin
työttömien • keskuudessa tosiasioilla
toteamaan, että nykyinen työttö--
myys johtuu nykyisen yhteiskunta­järjestelmän
mädäniiäisyydestä, jo­ka
johtaa työläiset äärettömiin kär-slmykslm,
jonka järjestelmän- pois­tammen'
on vain kansainvälisen
luokkataistelun avuliat saavutetta-
.viasa.
K u n ottaa huomioon samalla, et.
tei nykyinen työttömyys ole mikään
tilapäinen ilmiö (kuten valkoiset
sitä. toitottaa), vaan se on kiertä­mätön
tosiasia, että työttömyyttä
tulee jatkumaan, eikä se lopu por­variston
vallassaoloajalla, niin se
jo itsestään velvoittaa työväestöä
tiukempaan tolmmtaan, j a taisteluun
omalri elämisehtojensa puolesta ja
kun näin ollen harkitsimme asiaa
puolelta ja toiselta, kuinka voisim­me
päästä parhaiten suurempien
joukkojen keskuuteen, tekemään s e l -
eteenpäin viemistä? Samalla toivom­me
että nimim. K A I i L E TERÄ vas­t
a i s i toveruudella, kuinka vcStaisiin
järjestää suomalalser työttömät par­haiten
kansainväliseen työttömäin
järjestöön, sekä kuinka voitaisiiu
suorittaa valistus- ja agitatsioni­työtä
suomalaisten työttömäin kes­kuudessa,
jotka eivät ymmärrä
maakunnan ^ kumpaakaan kieltä,
,vaan ovat monlsatalsen valkoisen
kiihpitustyön 'Ulottuvilla?
Y k s i Joakosta.
Loukkaannuttuaan oli. toveri L e ­pän
t i l a alussa hyvin vakava, mut­ta
aikaa voittaen näytti hän siitä
kuitenkin selviytyvän. Noin kuu­kauden
kuluttua eivät toverit, jot­ka
häntä tapasivat käydä tkatso-massa,
enää epäilleet häiien var­maa,
joskin v i t k a l l i s t a tervehtymis­tään.
Mutta lokakuun lopussa äk­kiä
osoittautui, että hänen keskus­hermostonsa
oli vakavasti vikaan­tunut,
otaksuttavasti: siiliä, kun
hän poratessa tapahtuneen räjäh-dyksen
jälkeen putosi ^^^}^^- xM^nknmonk^^VAsi^n r . v .
kymmentä jalkaa n.s, 'paksihoo-f j ^ j g Lahdessa joutui v,'r^
l i i n " . Lepän tila kääntyv uudes-ipääsi Hennalasta ehdonalli.;-
taan huolestuttavaksi j a kuolema | p^y^een saman vuoden
lopetti hänen kärsimyksensä mar- g y ^ i y j guomossa Suoiiv ^
raskuun 14 päivänä. tustyöirtekijäin Liitjn ::.
N i i l o Leppä oli syntyijyA Kurus- osastoon ja «iti in.vr; .
sa lokakuun 15 pnä v. 1895. Hän Kommunistisen puolui. n i.:,
oli siis, kuten niin moni työväen-j taan- Tässä maass:a (.-^
luokan jäsen, kuollessaan juuri •. kaasti o.saa Timminsin t y , , , .:
parhaassa miehuusijässä. Varatto- jestöjen toimiiVlaan j.:
Täällä Canadassa, asetuttaa-.
minsiin. liitt>-i Timmin^in",-^'
seura Ilon jäsenj-j-teen ja -
sakin maassa pian urheihvä'
kuudessa tunnetuksi, voitiaer'
anton hiihtomestaruudea lo *
matkalla v. 1929.
- Mutta Niilo Leppä ei oUut
vaen urheiluliikkeessä mukan,
^oastaan kilpailijana. Hänec-.
hittyi myöskin tarmokas 5- 7
toimihenkilö, ollen m.m.' s/
sa seuransa, Tampereen \v
jen, jossa oli 700—800 jr-,
johtokunnan jäs^e^ä usej-l
sia, sekä myöskin searar . •
rinä jonkun aikaa. Tä-äliä -
Timminsin Ilon " pjihecn Vv .
toimi voimistelunohJaajaiiV '
k e i l a tavalla yritti eteenpi-'
»uransa ja työväen urv' •
.i^en toimintaa muun muu-'-
sitoiminnan avulla.
N i i l o Leppä oli työlai- •
sen sanan täydessä merki;,':
Hän oli luokkataistelija I i i ; ,
sitti, että työväen urheiluliih-.
ainoastaan osa suuresta, ko,o -
ilmaa käsittäyägtä työväi;n 1
taisteluliikkeestä, jonka r.;:;:.'
nä on '--fapitalismJn puriszu-elävän
työväenluokan van
S e n taistelun hyväk.-i uhrs-.
i kykyn.sä ja voimania, ij-..;
Port Arthurin uutisia
Näyttämön johtäkuiman kokous
tk. 26 p, pJäätti " V i l l i t Vuoret" esit­tää
joulukuun 13 pnä (lauantaina)
kello 8.30 illalla j a mikä tärkein­tä,
päätettiin yleisöllemme nain en­nakolta
jo huomauttaa, että varaa­vat
aikansa n i i n , että pääsevät jou­lukuun
13 päivän illalla haalille,
sillä " V i l l i t Vuoret" esitämme tä­män
ainoan kerran — kuUlslval-keuksien
vuoksi. Huom! V i l l i t vuoret
esitetään kokonaan. Kuliisitkln
muutamme kolme kertaa esiripun
man 'kodin lapsena e i hänellä ollut
t i l a i s u u t t a saada edes kansakoulu-opetusta,
vaan joutui jo nuorena
palkkatyöhön ja niin kulkeutu'
Tampereelle, jossa toimi monenlai­sissa
töissä, kesän aikana etupääs­sä
laivoissa lämmittäjänä sekä
myöskin koneenkäyttäjänä. Cana-daan
siirtyi hän kesäkuussa v.
1927, Oli ensinnä metsätöissä, kun­nes
noin vuosi sitten aloitti työn
kaivoiksessa
Suomes.*a o l i Leppä Työväen U r ­heiluliitossa
hyvin tunnettu hiihtä­jänä.
Tampereen V e i k k o j e n «dus-t
a j a n a o l i hän mukana monissa k i l ­pailuissa
j a lukuisat ovat myöskin
ne voitot, j o i t a hän niissä p s^
haina kilpailuvuosinaan saavutti.
pian toiiuintahaiuisella
kaalia luonteellaan niiiv:; -
töissä jakamattoman iuoa;!!:-:•
Ramkaan päivätyön jäli;!
hänellä urheilullisen u.:!: ,
lisäksi verrattomasti aika;: -v
luokan yhteisen asian hyv: k-i
kuului KommUixistiseen ; •„ "
seen, oli S. .T. Timmin.<in ,
johtokunnan puheenjoh(;i.i;.n,:, '
•minsin työläisten O S U I M ; ; , ::
hallinnon puheenjohtaja, .
nissa muissa tehtävissä. Rv-::;
ja hilpeän luonteensa v i - ; ' . •
paikkakunnalla erikoisesti ]i:
toveri, Timminsin lyöläi.sl v
jätti hänen väkivaltainen >
mansa .syvän katkeruuden i " . - '
Lepältä jäi .Suomeen, T
- reelle, vaimo ja 'kaksi rHo
1 menVuotiasta last?.
Mutta yhä edelleen pyuLU
«Uusi Pörriäinen". Ehdottomasti • pjtalismin murskauskonc.
viimeisen kerran Port Arthurissa .^^^^^ työläisiä.
F. W:ssa, sillä lähetämme kirjat
heti esityksen jälkeen pois. Se esi­tetään
joulukmm 4 päivänä (tors­taina)
kello 850. Että sen nyt
kaikki tietävät. ' Lippujen hinnat
alennetut. Farmarien puhelhiti-lausket
lasketaan ennakko-ostoicsi
ja niin ollen pääsevät osalliseksi,
alennuksesta. Lippujen hinnat en­nakolta
25 senttiä, ovella 35 senttiä.
K a l k k i katsomaan j a nauramaan.
Meneekin pitkä aika kun tuiee h u ­vinäytelmää.
"Peltotöiden alkaessa" päätettiin
ottaa ohjelmistoon: se on kotoinen
uutuus. Käsiteltiin ja päätettiin
näyttämön sisäistä toimintaa kos­aukioUessa.
Nämä kaikki tapahtuu ki ie. cv»i«sit'a» «aos^i^o^i-sit,»a. j a ^p»ä«ä. -t.i.m. . .m. . ve. .m.u.l—s . ^ . . -
neljännessä näytökse.ssä. Vaan nlls- tuttaa yleisöä, että jouluna näyV J*atkuu, kunnes tyolaise.
tä kerkiätmne sitten Ilmoittaa lä-'.telemme Venälän vallankmnousnäy- j a järjestävät asiat innii.M^
hemmln.
telemme Venäjän vallankmnousnäy-telmän
" V i h a j a rakkaus".
vie silmän, täällä käden ta; .'"
Joskus murskaa yhden työ;:.;
samalla tuhotakseen niitä to'
joukottain, sadottain. Se puoli
nä koneessa, jota näytetään
ilmalle, on silo ja kaunis, v:
tettu otsikolla: "Turvallisuus
simaiseksi". Toinen puoli,
työ tehdään, on piriieässä ja ^
pääoman palkkarengit, isoi:!; •
pienempään asti, saadakseen ;
tänsä pohjattoman voitonl.:
tyydytetyksi, tekevät kaikkensa-hoittaakseen
työläisten työ::r;r
ta, ja niin joutuvat työläi.-^f ^
kone*« -.piiHkien ulottuvine
ja järjestävät
hyvinvoinniksi. — J. S.
Maaflman pola, taloudeUiset taistelut ja vaPan-komoidisellisen
ammatiUisen liMeen tehtävät
mivat reformlstisassa ammattiliit. nut vanhoista totutuista ammattlyh-
(Profinternin V:nnen kongressin hyväksymä
yleinen päätöslauselma)
KKmppStoimiata
osastoissa jä niiden
toiminta
Kommunististen ehiokhaitten puolesta
Sudburyn kuhhallisvmleissa V
5tfdb\iryä^a toiihitetäan konnal-liisvaalit
'€nsi tnaahänfaina. ^ Aihoal-
\ä. tyoväehtuokan. etuja ajavalla
puolueella, kommunistisella Piio-luisella;
on kaksi ehdokasta itäisaä
WaTcissä. ToVeri IMo i^orpfnen
'6h portitestaViniehdol^ ja to-
Iraai •Henry Ellm«i on -valtuus*
liäpstfMokfatiana Ryau-yaä%ftrwäfi.
io &^ah mtemiessä Suot^etfu
luimäseh Piiblueeh täistelu-oiyeiman
ja kommunistislien kan­didaattien'puolesta?
Missä fnäärin
tyolaistet ovat asettuneet toimetto­muuteen,
passiiiiiseen vastarintaan
tähun vaalitaisteluun näh^n ja
siten tieten tahi tietämättään avus-
Mikäli unio-osaston toimitsijat
ovat tiedottaneet on tämän yrtif».
ristön kämpillä ryhdytty jo ajois-»
sa tarmokkaaseen työsken(tolyyn
jouluiltamien o n n i s t u m i s e ksi.
Käiiipt)äkömiteat karhuavat kau­punkikomitealta
milloin runoteok­sia,
milloin näytelmiä ainohislöksi
j o u l u n aikana supritctttävaa ohjel­mistoaan
\aiit4nil/^i siis muuta
kuin painf3^a'"!ä^»ne vaan. Sa­moin
mikki?r ^ j f i l ^ i r j . tietoon on
t u l l u t , on •: njtitlä kämpillä myqdcjjn
käynnissä »bfuunkinlaiiJeii ? Valfeiiis-*^
toiminta, eikä ainoastaan iltama,
ohjelmistoon valmistaminen. Käm­pillä
säännöllisesti järjestetään
keskustelukokouksia y.m. valistus­tilaisuuksia.
M.m. A . Lainen käm­pällä
ovat pojat yhden tovereis­taan
valinneet englanninkielen
täneet Sufäunn tion-areita, jotka opettajakseen, ovat kai kielen ^pis-
- I l - . -I- .. Ikelun katsoneet hyodyilisemmäkei
p a ^ H i s e n ^ julkisuusvahneensa, j kuin haUoovistin lyönnin, hiin kun
yl>»föur>a5/anX kautta eivät viel^ onkin.
iShän monessa öle antaneet tuon
lehden Itikijäin tielöä, oRä Kom-muhistiiseTIa
Puolueella on ehdbk-i^
aita näissä Vaaleissa, vaikka suu­ret
porrärilKset: päivälehdel oval-
TyoltSmien töiiDainta .
Täkäläiselle suom. haalille ^tk.
26 Ta:nä kerääntyi noin 51) suo­malaista
työtöntä työmiestä kes.
j kustelemaan tyottömyyttöanteesfa.
(Jatkoa edelliseen numeiroon)
fV Tiinnnp Profintcmin ^"^^ jääneet jälelle niiden
ty, 1 lianne frofmitrmn ^^^^^^^^ täyttämisessä, jotka jouk­kojen
liike j a niiden oma poliittinen
vaikutus ön asettanut niiden kannel­taviksi
(Saksa ja KiUta). Tärkeim­pänä
objektiivisena syynä Profinter-
1. Yhteenvetoa, opetuksia j a Itse- - n i n osastojen Jäsemnäärän vähene­miseen
o n etupäässä oUut se kUhkeä
hyökkäys, joka hallitusten, työn­antajien
ja soslallfstöclstlen taholta
ön pantu .käyntiin vallankumouksel-
Mstft työväenliikettä vastaan (va!-
lank^oukSfelllsteh työläisten työstä
erolttamlset, eroittamiset ammattilii­toista,
vai>gitsemiset, murhat, vainot
'adininistra tiivistä ja lainsäädäntö-.
täetfU vallankuomuksellistcn .jjäJ^Je
2^ jöjen V j a sanomalehtiei» : läkkautta-Ätoeri
Jaämmia.ttiliittojen. omaisuu-
A^^^ak&ys^spitcJtp^Til ammattiliitto-
:jei^ taiöjen valtaaminen j j i . e . ) . ..
Välkuikuroinik^ amnMttiliitr
tojät^estöjen 'lieikkouteen eivät k u i - '
Lakot sattuvat sangen usein odotta­mattomina
yllätyksinä Profintemin
kannattajille. Joukkoiliin suhtautu,
mlnen lakoissa o n usein perin pin­tapuolista,
supistuen pelkkään agi-tatioon.
taistelu fascisteja j a ' s o s l a'
lifascisteja vastaan ei ole ollut kyl­lin
selvää j a päättävää, on puhut­tu
yleisistä kysymyksistä ilman k i i n ­teätä
yhteyttä työläisten alkeellisten
ja jokapäiväisten vaatimusten kans­sa
(palkat, työaika, työttöinyys-,
tapaturma-, onnettomuus- j a van-^
huudenvakuutus, työehdot tehtais­sa,
asuntokysymys, äitien ja lasten
huolto, raaka työläisten kohtelu h a l -
distysten työtavoista, jollaisia refor­mistiset
l i i t o t . käyttävät.
On kyllä hyväksytty yleisiä pää­töslauselmia
taistelusta reformisteja
vastaan, uudesta taktiikasta, jouk­koiliin
lähentymisestä, mutta niitä
ei ole pantu kftytäntöön Ja siten on
käytännössä itse jouduttu opportu­n
i s m i i n ja lalmilnlyöty työtäteke­vien
joukkojen Jokapäiväiset tar­peet
j a vaatimukset. Tämä on hyvin
usein estänyt työläisiä näkemästä
eroa vallarikumouksellisten j a refor­mististen
ammattiliittojen välillä.
Täten on vänankumoukselHsten am­mattiliittojen
vetovoima suuresti v 5 -
Unnon taholta, verot,, kollektiiviset \ hentynst. Tämä o n tärkeimpänä syy-työehtosopimukset
j.n.e.). S i l l o i n k i n ! nä vallankumouksellisten ammattl-kritiiUciä
Profintemm neljännen ja viiden-
.nen kongressin aikana on kansain,
välinfen vallankumouksellinen am-taätlUihen
Mlfee huomattavasti edis­tynyt
kalrteen suuntaan: 1) on saa­vutettu
huomattavia tuloksia itse­näisessä
taloudellisten taisteluiden
Johtamisessa sekä kaikissa kapitalisr
•tisisa maissa että siirtomaissa,
^ / ^ n t e r h i oij^-^laa^^^^^^ ^iJraikutus.
•taan uuSUn Tnäihfij."^a"" työ^^äenluc-kan
uusien joukkojen keskuuteen
(TÄdSä-Atöerfica, Intia. Indo-Sähia,
A f r l k a j.n.e.). iHuUa samanaikaisesti
On vallankumouksellinen amma.tilli- tankaan ole syynä vain objektiivi­n
a liike nÄnettänyt joi&ön asenu- set olosuhteet, sillä vainoaminen e h -
aan vanhoissa kapitalistiässa mais.
sa* a) va"HanaaimOnkae'Uisten am-inattiliittojen
jäsenluku o n huomat­tavasti
a l ^ t u n u t (Ranskassa ja
Tshe^cko-Slovakiassa): b) useat v a l -
-lankumoukselMset . ammattUUttojär-jestöt
ovat Joutuneet maanalaisiksi
ja menettäneet .päb|aa Joukkojen
^eskuuäessa (Jugo-Slavia^ Rumania
Jjfi.e;); c) jotfeut-Pröfinfciarnin osas­tot
Ja eiihen. iuttsnaeet Järjestöt,
vaikka 'ovatkin j ä r j e ^ I l i e ^ t i kas-dottoinasti
tulee jatkumaan, mutta
meidän liikkeemme tulee laajene,
maan j a nousemaan kaikesta huoli­matta.
Siksi meidän tulee jrmmärtäa,
että meidän heikkouksiemme Ja
puu14;eidemme-.subjektiiviset syyt on
löydettävissä vääristä työtavoista
Vallankumouksellisten ammattijär­jestöjen
työ työpaikoilla on kulu­neena
aikana heikontunut Ja samoin
c n asianlaita myös vallankumouksel­lisissa
oppositsioryhmissä, jotka tol­kun
polilttmen linja on ollut oiken
on sitä usein epäjohdonmukaisesti
ja vajavaisesti sovellutettu ^ käytän­töön.
Itsekritiikki, silloinkin k u n s i ­tä
on oikein sovellutettu, on jätetty
tarpeellisia johtopäätöksiä vaille Jär­jestöissä
(esimerkkinä »ästä on
Ranskan vallankumouksellisen am­mattijärjestön
johdon taloudellisten
taisteluiden, aikana tekemät virheet).
liittojen jäsenluvun vähenemiseen
esim. Tshekko.Slovakiassa. Toiselta .fascisteja vastaan
puolen havaitaan sellaisia tendens­sejä,
että vallankufflöukseHi&et liitot
pyrkivät suorittamaan kommunisti­sen
puolueen tehtäviä j a unohtavat
omat eriloxistehtäväiisä. Yhdeksän
kymmenettä (saa ammt^tUiittojeti
kokouksien läiväjärjestyteestä on
koskenut yleisiä prtdileemeja, mutta
sia mahdollisuuksia (rmzi^.J-.
vallankumoukselliset ainmat;::^;
vat illegaalisia >; ettemme c?si
peasti järjestää uudeUeen nv..:^
Ja vaihtaa mcnettelytapojan::..^
työmuotojamme; ja ettei nu-!:;-'
riittävää lujuutta ja sitk?y-t^ .
miemme puolustamisessa
tamisessa.
2. Taistelu oibeistooKPortnnis"'=
vaSemmistocrchd>-Mä vasta.:-:
Kaikissa' maussa kiihtyvä - -
taistelu, porvariston ja. nToru.-
siirtyminen fascistisiin v^':••••^•^•-••
vaHankumouk-scliisen : . v y - ' ' -
keen sortami&fs.sa. uusien »fc---
Ja työmuotojen nyväksymmer. -
johdosta Profint"niin ^^'-^ -
telussa halliLspvia luokkia
Vfdlankuoniuksellisten , ä m r ^ elämää j a hyyinvömtla kos-^
jen johtavat eUmat. ovat !WeIn^ " " "
ristenneet ,, i tsekritiikkiäy. sälyttäen
kaiken Yastuuhaiaisuuden vailanku-mouksellisteh
äinmattiliittojen jphr,
don tekemistä virheistä aktiivisten
rivijäsenten tai työläisjoukkojen
-kontolle.
Vallankumoukselliset teollisuusjär-jestöt
ovat usein laimiinlyöneet t i ­laisuuden
työttömien järjestämiseen
tai eivät ole osanneet liittää olemas­saolostaan
kamppailevien työttömi­en
taistelua työssä olevien työläisten
taisteluun kapitalismin hyökkäystä
vastaan. Riippumattomat vapaat u -
niot ovat kiinnittäneet liian vähän
huomiota näiden imioiden uudelleen
järjesämiseen teolKsuuksittain. Val­lankumouksellisten
ammattilfittojär-
Jestöjen pohjayksikköjen työtapa ön
useissa tapauksissa vain vähän eron-
JcfcraJt^^i^ jääneet Joko
kOkphaan käyttelyä vaille, tai «n
niistä . besktxBteltu' vain oUmenneti.
iuipjtBena.- tästä i j n , -että. meikä­läiset
^ n n r a t t i m ä t o j ä r j e i ^ työ-pjmtft^
ty- .oJevat vailankumouksäli-set
opposltsionii^famät jättävät var­sin'
usein vallan huomioonottamatta
sen tyytymättömyyden, jcäca on
joukkojen feeskuudesä^ kasvamassa
ratsionalisoinnm, p a J k k o ^ {Enen­tämisen
j a uusipn pal£icasäänndste.
l y j en käytäntöön ottamisen :johdosta
yjnjs. _
Heikkoutemme Ja ^relxdjäcaemmS
johtuvat sitäpaitsi siitä, että meiltä
IHjutttM suunltelmallfcgiutts Ja Jär­jestelmää::
-ettei meillä <<de .riittil-vää
tarkkuutta työssä; ettemme k y ­kene
käyttämään hyväksemme pie­nimpiäkin
legaalisia J a ; puolllegaaU-jotkut
Prol:'2ternii! loi!!'--^^ •
mäUe ja horjuvalle
vastustavat taktiikkaa. J''- -
kaan meidän tuJee it.=;pi:.'
taa taloudellisia . taisteiup.j^ •-
k u i n Profintemin .hyva.c... •
nusta: "luokka luokka.; •- -
Kaikki oikeistoryhmä'.
Tshekko-Slovakia&sa. R ; • • ;
yhdysvalloissa esittävät ' ;
maa kantaa. Ne vaittäv.;. •• • -
olemassa mitään .loiikkcj - •• .
mlstumista, eikä mitaan
moukselllsen nousun
kieltäytyvät taistelusta P''^;^; ,
tessa: ne kieltäytyvät Kei^.^--
taloudellisia taisteluita P - — ;
Ne ovat yhteyden i ^ ^ - ^ - . . ^ :.
hinnasta hy\^änsä ja KI^- -
sittämästä rlipjjuniattomir. -
listoja tehdaskomiteam
jji.e. Jotkut näistä o^-
ovat jo jättäneet meidän n - - ^ ^,
siirtyneet sosialife.^i^^en
m a l s j a kumppanit. Tsne»-^
kiassa): toiset nsiiVot^^ei^'"i::
ta liittyäkseen Amsterdanu.--^^
taas ovat liitossa
i a n s s a (Walcher ja Brana----
sassa) ja yrittävät hillitä