Vapaus, February 7, 1924

              f
Sini 2 Torstaina^ lidniScäii 7 p. ^ !niiir* Feb. li
4»y SndboiT», Ont, jok» tiMtai. torstai Ja lanantaL
: ONNI SAASI , . • f l ^ S l ^ V » Vastaava • TolnKtmaipmaiBeB
' . r . V A P A U S . -
' (Liberty) . ^,
r The «nly orgaa of Ra»i«h Worker» inXupada. Pol^
^ e d in Sudbttry; Ont, every ToesdaF, Tborsday and
'AdvertisiBrntea'40ep«reoLineli. Mimmom ebar«e
^ r sinke insertjön^&e. Diieooat on standinc adyertise-ment
The Vapaus is täebest a^vertinnx medium among
f»h People in Canada, -
VäpHoien^ kohttori-Ja tofmitn» on: Liberty Bofldln»
Ixjrna.St., PuheBn 1088.,po«tiosote: Box 69. Sodbnry,
•Oni.:- :--:-J:-V:V---^-V^--V^.'-'-V;;'.--V-^-- ^' --^v -•-
^ , mAUSBINNAT: ' '
Canadaan yks! vk. 14.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
**'^ydysySto&JjrSnomeen, yksi vk, IS.JOi^pnoli vk,
tS.OO ia kolme kk.^t.7&< •
Tbankria. joita ei^iearaa raha. ei taUa Uhettämiia,
äslsmiesten loilla en takaukset
WiIflOB(in on yksinaisfyd^sivan n ^ y t ne. lukemattOf
mat syyttävät sopiet, jotka banta kohti ojentuivat 0O>
dan jälkiselvittelyusä. Niita hän. on'yiitiänyt^ joskus
julkisnudessakin; torjua, mutta ne puolustelut on hän
varsinaisesti halunnut tthda^ pemsteeMiMnmnjn ^kir<
jalUsen tyonsa kaarne. Kun Napöleon^koko nonsevai|
porvarillisen maanman ylimpänä kenraalina j a ' osit*
tain oman persaanallisen kunnitmhimonsa kannästama*
na ruumisfcasojen < yli ratsuaan kannui(taen tahtoi t^oa
kolcd Europa saman kopuamon 'alais^sii joutui han
mnist^miaag kirjoftaeasaan ottamaan- lagku^m seddn,
lUactoAiDta kerrae 'jolaistuista Umptnksista ;40e
paIstatnutnalta.VSoorista Omotuksistiy sekä ilmotuksista,
fOfden tekstit ei Joki kierto muuteta, annetaan iootnva
tiennos. Kbofoflmotukset 1^.00 kerta Ja SOe lisiä jokai,
«elt» maf«tov!Ur»yltfi.^^Mraenmontosflmotukset 50e kerta,
tl,00 kolme Jcertaa. Avioeroilmotokset 92.00 kerta,
n,00 kaksi kertA. SyntymSUmotnkset 91.00 kerU. H«-
tätaantieto- f* bsotenm^^tukset SOe kerto; 91.00 kolme
totaa^^^abafsnfaiotuksisti^ pitäi raha' senrato mokana;
JFDS ette milloin b&hansa saa Vastal^sto ensimaiseen
^eeseiöine. kTr'"t.takfla Dadalleen liikkeenhoitajat* oer-
«oonaUisella nlmellS. .' . .
- J V K*WA«5TO Ulkkeenholtois.
i.iTi I il I • III • •»•I»
T«5t8fri-leTitMH' ifjotot flmotokset pItSS olla kont-tdHwa
torstain lehteen tiistoina Ja laoan-
\pim «/>.«>«>na kello 8.
B*jr'*t*f<*d,at the Post Office DeTJartment, Ottevra.
aa seeoP<!- class matter. -
Wö6drorWii6on
l^iri viikkoa sitten hadcahtt. koko maailma vai-
' Epiilonaltfi.on'WiIsoa hylkydamaasi rvinneisiiui
vuosina joutunut pistämään paperille init» sanoja £ttn^
ndmia, joita Nj^leon tunsi saneilessaan Mijunllem
mi|istelmu^ ollessaan -ckdko £ur<^>an>. vaflfdna kau-kana-
S t Helenan «aardla. Niirftuin l i a p o l e ^ min.
että jaHrimaailma tulee epäilemStla lukemattomia mui-»
dep syytoAen flftiri^ syyttämään häntä kunnianhimos-t
^ n . Siitä halusi han vain Imdmauttaä jälkimaailmal­le,
että hänessä lienee sitäin o3Iut,tnutto se on mukk
ollut «jalointa lajia Icnnniarfiimoa, koska se on tarj
kottanut kdonaisten kansakuntien parajAa> Kun Vit­son
esiitttyr iropmaliististen vahain vaUioHisenr
ajajana,'saamme me tietys^lun: kuulla hänen toipuvan
näitä syytöksiä 8elity1a«11ä,<^ hän on t^itonutr tyos-kennellä>
niin «jalon» asian kuin kansojen liiton to­teuttamiseksi,
joka hänen objelmansaVmukaan' olisi
pitänyt /meikitä suuitJs veljeyskautta ihmiskonnan his­toriassa.
' %
Mitä hyvänsakin jälkimaailma tulee vWilsoniflta jäl-^
keen pain tai hänen madollisista muistc^mistoan löytä-inään,'
joka tapatdcsessa 1 ^ olemuScsel-taau'
oli tavallinen ^merikalainen periaatteeton jioli
tiikico, joka osasi esiintyä radikaalisia ja sburtenkan-sanjouldcojen
tuntefden herStt^äiiä silloin. |cun puolue-politiiyca^
jiitä tarvitsi, mutta joka jo seuraafvalla het­kellä
on vajihis (kiintymään niitä.mustimmanf taantu-mt&
sen etumidiena, jona häncft saaliin tuntea varaili-lanbnnonksifHisen
Jcoyhälistqn, lippn kantajan, toveri bgllituskauten^a viöneisinä vio^inai Hän hallJtus-
Leotomkoolonsä^oroasta. -Nyt'tulee tieto aikamme ^y^^^^^^i^^^^^i^
in^Mfialismin ^hden auuriounän vahiomiAon hautaan ^ ^ j ^ ^^^^ lausumojensa k^taamises-kaatumisesta.
Tämä mies pn "Vh#svaltain entinen presidentti Vood-rov
iWäaotii «jonka maailinammdan 'hurjapäiset aallot
, tempt»tvtrt .mukaansa ja-jonka kohtsTo ^navtti^ määrän-
»eäiobJBMaaän,'hieroa aallon käyntiä.
Wilepn,' maailman mahtavmmian rahavallan president-
^ tC^h|iqpeTi8l'sti«(rn ^Anieri^sn 'kruunaainato;i' keisari.
V0t6kf kaikkivaltias, jorica ednstmnan rajotton^n^
doHäi^allatt'puoleen^ liitt<>I«isten mahtavien suun/al»
tahi täytyi kSäntyä pyytämäätf lainoja ja jmuu,ta avus-v:;
tttsti^^ ^välttyäkseen ^ joutumasta rsslklaTaiBenv^^otamasiinan
mnrri^ttisyabL^^ W9otj, joka sitten läslki nu^aki-
, yooi' kansojen liitoille maailnuu^ imperialististen > Valto*,
jftt Quddfal vaoksi, mutta j<(sta työstä suursodan hur-
^täellispti Jr fyyiaii^esii hylkyifä omaan x yksinäisyy.
'^«a^ilBl'|«.fnilk^ idbötitksoi h'(^maan, jon*!
^ka veihti^a'maailma nyt'vasto vaivautuu vahan raotta-
'maaii k u n 'tuW tieto taman aikanda' huomatuin&an
i^aNfomtehett koof^m^ttta^
. Vnodto mrrmaalidnitttllaMuUca.' jolloin Wilson
olipAötettu jättSmaäniallttuSoiyiakst» Vdk Ta-
I M , M^^^ täydellisesti eris-tkt^^
ianvka mutAla^Ot suurelta osalto omien puio-loeläfirtensa
Ja yic^ap^ omien hallJtust^verienadkip hyi- i i ^ K l i l i i i i s i i i i i i ^^
KaMtöna; mutta'ei siki raiAan «rakkona. Tämä
^ vaftioUiaesli syrjäaii sysätty ja fyysiHbesti raihiTainen
: mies .OB ftiitt eräässä ai&teess^,.elänyt^vobndcasta) elä-
'inäL'';Häa'l(&eaiyf ellämansä ditoöta taisteHen niii^hiin
Aldlijes.' Mutia hän d taistellut tulella ja raudalla^
kutoi maailmansodassa,, ollessaan Yhdysvaltain sola-vonniea
koiieimpa^ konient^^ Häneh taistelu-
^ «pe^KU» ovatnoUeet/kyaa fa. muäle.' Erdtkoelamässäan
hän tonautiu niidelleen naiUn aseihin; joiden avulla
' ^ r j a i l i j a n a ja yliopistomidienä j>11essdan hän sitten-kia
0B;par^inaian jqainejm aaänriifttan S '
, ' 'WiIsonitt kerrotat Iviim^* vuosina kirjottaneen ah-
, keraan, lakkadmatto. -Han on kirjottaniit suuiennnalla
huolella ja suuremmalla päatSväisyy^ellä kuin 'mii-loiakaan
ennen. Ei ol« vielä ykaityidcohtaisempla tie-
, .tojtr initl^ han on kirjottuaut, m.utta mikäli kun kerro-taiul
«yrat häntä viimeisessät Jämänsä tySssa kannus^
taneei aasiat' vailcutthi^, joiden^^ilskia StSaua^ entmen
keisari Wilhehn, imglattilainen valtiomies Churchill,
Ludendoilf,'' Ketensky j a monet muut dval tahtoneet
•, sanoa maailmalle ajjSäsensa niistä tdStävistä; mita
/ heiltä on tekemättä jäänyt' Senpä vuoksi .oiddn odo|
tf^layissa, että kun nyt jä!ikimiiailma. saa jtilaisuuden
tutt^~ua,j"oS8aa^Wil8onin'^ muistelmiin, niin sisältävät
»e hänen aatteitaan, ^uolustelujaan ja selostelojaan
<• ^mitenkä hänen .mielestään maailman asiatc. strarsodan
jäikeen^olisi ollut järjestettävä, j<ytka aatteet ja pää­määrät
s i t ^ niin armottomalla tavalla jauhautuivat
näuAdbi suurvaltojen impmalisttun myllynktvien yä-jt
^ . , ' ' ' . . .
> wil8onin elämyksissä'uusiintuivat Napoleonin _traa>
' giOiset kohtalot.' Niinkuin nouseva kapitalismi käytt^
tailcotuksiensa toteuttamiseksi ja amesansa ^vakaannut-
'tamiseScsi taisteluissa feodalististisen järjestelmän lai-
^ tolt^ vastaan sen ajan etevintä sotalaituria, Napoleo-nia,
mutta heitti hänet sitten s^ään kun hänen keski-
Idl^ Maltansa alkoi olla sulkuna, ja käydä tarpeäto-mil^
i kapitaiismin, edelleen kdiittymiselle, niinjmyos-kin
liittomaiden imperialistiäet'vallat käyttivät tari/o-
^ tu|csiinsa sen, Wilsonissa jauhanen poIitiScassaan
oli häytännölli^' 'mutta viskasi hänet-sitt^o^omulä-i
jään niine iinmldneen, iotka .käytännölliselle, rautobta
. «täjensa tahtoa'^noudattavalle järjestelmälle: olivat- tur-
""^hiaja;'tetpeefto tai Jodca Kävivät ristiriitaisiksi ny­kyaikaisen
' 'imperialismin ole^Usten . • tazkbtos|ienen
- kanssa. ~
ta, jbtta hän oli «aiionut yaalfpiAeissato^ tuli moni ra
^iikidi-jfttyovaenmiestyrniääa teljetyt
OB yksi sttiieimp&aikujsia sanoja Amerftan poAiitti*
sessa hit(toria8sa. V
WHson oli vanh^ historioitsija ja epäHemättä hä­nen
Jälkeen jääiieistä kirjotuksbtaan ^tullaan löytämään
MslHykuä^i joiden ^kautta hän yTiHaä'raiTato itselleen
edullista fiailÄaar historian näköpiirissä^ Epäilemät
tä ovat monet hänen oman luokkansa jäsei^ista valmiit
seuraamaan' hänen aatteittensi^ lentoa^ kun niitä nyt^
yritetään pimkoasorträ
työläisille on Wils6n,niin käytännöllisenä vahiomiehe-nä
kuin'idealistinakin ainaie^ hylky. Tämän tuo-xpiöh
on Wilson itse käytännöllisellä toiminnallaan
piäUeiaä vetänytr
Troväeh iuokkaVo^matf
— , kehittyminen
Xans^invälineii proletariaatti < muodostaa 'suunnat<
tomanNoimanpaljoudeq. Kuitenkin 8uuria<osa tästä
ääi'ettomästa massassa lepää v^elä r liikkumattoi^ana«
ottamatto' ayrällisemmin :;osalk yhteiskunntältisiin^,^^^^^^^^
hin« Tämä osa knohahtoa^joskus-tilapäisorti liikkeel
Ie valtioUirtm vaalita yhteydessä Ja tyo^
Mutta osa. tuosto proletariaatisto liikehtii jo jäijestäy-iymisen
meikeissä. Jlfhä useampi, ja useampi pfole-taari
kaikissa'n<. iS. kulttuurimaissa liittyy tyovi^jär
jcistoSiin.''' Nuo tyoväenjäfjettot ovat vielä taikptus-pmltään
suuniiihaui hy^ eivät oimit-;
täin kaikki liikehdi proletaarisen vallankumouksen mer­keissä^
^mutta sittenkin nämä eri jäijestdt osottavat tyo-väenlunkan^^
nousuOr siitä alennustilasta/ mihin tämä
luokka kaibWkaiHtalipti8$a valtioissa pn^^I^
Kapitalistineti jäitjestelmä on siitä'omituin<^, että
sen puitteissa, sen «isäpuoldla, ^ on^ paljon räjSitäviä
voimia, jotkaj lepäävät^ joko; liikkumattomana massana
tai kapitalismin ^a!hdisltamano ^kasaantuivat omiin jär;
jeätöihinsB;) S4ädd tuo suuimaton.vo fnkumouksen hyv^i^ siinä on vallankumouksellisen
oväen maajilmatthistoriallinen ja täikeä tehtävä,
AmerSoan. työväenliike alksa hUlfal­leen
hyväksyä'aäitS tosiasiotta. Toi­meliaan
vähemmistön työllä ojti seu­rauksensa
j a yhtämittaiBen j a kas­vava
.painosfiu ^önantojien^taiiolto
tolee mahdollis^ lähitalevBisau-dessa
vajknttamaaa sen, että enem-teDpfjestpmen
Kir^ W. P., I)nnne. .' < ; ^
Nykyaikaisen kspitafi8ti8en'C'iftao-tannon
t^oima lepää raskaissa" teol-
Urauknssa' j a samaten ' jnCäisl''työ­läisten
rakentaa voiniansaTrinne;.''''
Työnantajain f jäi5'e8töjettn .hy»-
käys-^ ja •puolu8tosaseiden>-käyttä­minen
työväenluokkaa Jakoko yh-teiskontaa
vastaan on* Thdysvallois-sa
j a ' Cafladassa edistynyi nopeam­min
kuin maailman missään maus­sa
-osaasai <Nykyaikainen teoliisuas
Oh ehdottomasti yQiteiskuntavastoi-nen
liikevoiton tuottajana.) NäissS/
kaMeesa ^maassa j a j^noasfcaan, näis­sä
kahdessa maassa, me huomaam­ille
kasvavan rikkauksien. keskitty­misen
: ja . sen seuralaisen,,, poliitti­sen
mahdin olevan ilman vsstustar*
jaa. Yhdysvalloissa Ja sCanadassa
huomaamme me suuret raskaat te­ollisuudet-
joko* kokonaan järjesty­mättöminä,
toi sitten on olemassa
joitftk^, heikkoja uniopahasia.
lUdmm teoUiaatuIen aleja. ^
sesta —• Amerikan kapitalismin lii­ton
arkki >- itsensä työiräenluokan
taholtaj ^ yhdistettynä työväenliik­keen
viranisten johtomiesten tyh-main'
'i^asifismxa ' j a . kompromissin
^litiiUcaan.3Iikaän ei valaise tätä
paremmin kuin järjestäymistaistelon
alottaminen terästyöläisten .kesku^
dessa, sen jäBcfee^! kun. filbert H.
Gary oli^ jalosydSmlsesti luvannut
kahdeksan tunnixt''päivän, seuraten
kirkon ja polifiikköjen. .kanasa yh­teistoiminnassa''
olevain työväenliik­keen
virkäilijipin 'vetoomuste hänen
omaantuntoonsa. ' Tämä teollisuus
jää edelleen järjestymättömäksi ja
terästyöläiset' ovat. yhä ^terästmstin
armoilla: Heidanrkuormansa on kyl-likrf.
keventynyt yhdeltä puolen, et­tä'eivät
^he huomaa kun se tulee
painavammaksi toiselto .toholto, ei
ainakaan vähään aikaan. Myönny­tyksien
antamien työläisille kun nä­mä
myönnytykset eivät ole tulok­sena
järjestÖQisestä voimasto, aino­astaan
kiristävät työläisten kahleita,
lisää heidän toottavaisuattaan ja
paisuttaa työttömäin rivejä.
JirJMliytymiikytjnBya. «
Juuri näissä; raskaissa teollisuuk­sissa
-r teräksen, hiilen, metallin
ja puutovaran tuota.nnossa ^ maa
emon rikkatdcrfen avaamisessa •—r
on toistelu, .kaikkein katkerin^ ja
kaikkein .äärimmäiaimpien: muotojen
käyttäminen järjestäytymisen . ehkäi­semiseksi
-ob jokapäiväinen^ topafa-tnma.
Jä^estäytymisyrityksien his-'
toria terli;;, (hiili-, metalli-, kntemo-ja
kehruu- sekä puutavarateoUisuu-dessa^^
on>.ra8kuuden. ja'vierenvuoda-tuksen'
historiaa, yksityisarme^an
ja valtion sotavoiman käyttämistä,
työläi^ten/^urhaamisto la:; t y r^
heittämbtäi taistelba, joka vetää
veroja sisä^issodalle ju^mopdessa
ja uhrien lukumäärissä. '
- V ^ J - ' • • • > ':
Tuotteen' luonteen A ja - betttopah-tuyan
käj^t^anpeen tähden on hiit
lenkaiVajain jäiöestäytymlneh onnis­tunut
paili^ten. Ehkä noin 70, pro­senttia
biilenkai^ajbta kuuluu jär
Jestöön,. United Mine Voikcrs of
American. .Rautateillä neljällä vei
Je^liitoUa on työkon^lli. Suurissa
kaop|mgCf|8sa. .9»kennu4yöt vsooritta*
vat> järjestyneet 'rakeimu^l^öläiset
Ulkopuolella näitäV teollisuusaloja
työväenliike on- eaanut ainoastaan
Vähän Jalanhan ja tanaan .me as­tumme
Amerikan mantereella k&>
pitalisUsen, jäitjesteliii^n^ iltohä
myyn, ' sellaisen' työväenliikkeen
^nssa, joka ei .vielä ole ratkaisset
ensimäistä; probleeroiaan 'i 7 - järjcisl
tjdnbkysymystä. " '
Unroidens jäijestamista uudenai-kaisUn-
tepHbupkäiin ei: voida toteat-'
toa' i n h o j e n yksilöllisten menette-lytopojen
avulla. Nykyaikainen teol­lisuus
on joukkotuotantoa/ Työnsu­in,
tajat voivat erotta^'> jop^ korkean
ammattrtaidoR omaavia työläbiäkin,
silti häiritsemättä tuotantoa järkyt;^
tävästi. Vakoilttjärjörtelmä on niin
teh»ia«(/,et^< yksity|:^cijäsene^ tule­vat
varmaan tunnetuksi. On muls-tettava'^
että jäigestäytymistaisteluj»-
sa työväenliike^ on hyökkääjänä ja
että korporatsiooi^Ua on < kaikki ^
tnisuudet, mitkä<\ kuuluvat puolus^
tukseen'' sotatoimisia
PovtaTanteoIUsundea
inivacnoUiu*.
ola*alite«i
Vajaus iiietsätyöläisteii maksa-
^ \kotelossa
Metsätyoläisten /palldkoja on^I^^
dollarilla kui&audessai |i^nnesotassa, Michiganissa J ^
Wisconsinlssa. Nykyinen^ paFJdcataksaön 4^^
kuukaudessa ja ruoka. Muutambsa tapauksissa ovat
metsätyoläiset tilaboudessa: saamaan Hiukan koikeam-paa;
palklcaa. r ^ Mutta parhaimmasse^cintopuksbsa ovat
palkat osottaneet laj/kukautta. , " ^ :\
Palkojen fulponiinen alkoi Wisconsinissa jo joulu­kuun
alkupäivainä^ Josta se levbi Minnesotaan ja Mie.
higaniuu -PaHcanalennusta koskevissa jrirallbissa ti-^
lastoissa ,vakuutellaan,v*että uusia palkansilpQmisia ei
ole: enäätt: tämän talven ^ a&ana 1 odotettavissa.
(hl erikoisemniinv>nuelenkim^ .kuulla, et^ vi-rallbissakinraporteissav
selitetään palkkojen
nuseäi tapahtunee .'«työvoiman: H
voin työnantajain leirissä tddään^^;
tus. Tavallisesti selitetään pahkojen alennuks^' j(£^
tuneoi kaltbtuneiste tuotantflkusitanni^bista^ huonoista
maikkinotäaja moBista biuisia teruikebta. Nyt saa­vat
työläiset lietääi' että he ovat itse polkemassa^ it-sd^
ä-paiHkoja. ' - ' • - "
Tyoyoiman liikatarjontaa ovat tyonanta^t- kaiken
aik§a^ ja^ kaikki alla käyttäneet hyväkseen: paliko^
kiessaan. > Työttömyys^ pakottaa työläiset takanaan,
t y ^ melkein millä palkalla"^ tahansa. Mntta^pa&an-alennijcselkin
näissä suhteissa, oval tayaHise^ mshdol-lisiä
vam skllä; hiissä eivät tyoläisej^ ole jäijestyneeL
PuutavaroieoUisuuden:: n e , työläi­set,
jotka kl^tftävät kuinka t o r j ^ -
linen; :-on>; :mahtova;rv7oimakas: unio
tukkimiehille-ja :Bahatyöl|isiil6,-huo­maavat
'edessään ;;olevan : pelottavfi^
tehtävän, kun, alhaiset palkat, buo-;
no moka, työn nopeuden IdihdTyt-täminett::
Ja muunlaiset, julmuudet
kiihottavat ^ . i puutoV&rateollbuuden
orjain kesken ^ joukkovjhamielisyy-den
.leviämistä.
VnosikausiaV ;;:ke3tän]^ täydellinen
kontrolli tooUbuuden yli, josia < yk-siIöUbyys,<;
individualisibi työläisten
ket^ttdesaa on:; ollut mitä suurim­maksi
hyödyksi, isännistölle, on anr
tonut~ työinntatiille: ttlabuuden täy­dentää
vakoilu-(ja: mustalistajär jes-telmaänsä>
ihmeteltävän teh<»8aksi
Työläisten järjestymättömyys on
synnyttänyt fieihin pelkuruutta ja in
boa kaiken näköisiä järjestöjä/koh­taan.
Tällaisen'mieleniilanteen val-
Utessa voivat yhtiön' kätyrit pelata
sen kansstf' mielin- määrin. Tukki­kämppäin
eristetty -asema; yhteyden
puute kaupungin työväenliikkeen
lumssa^s^ybtiöiden kontrolli _sabamyl-lykaupungebisa;
kailäd nämä tekeväi
länjestäytyn^stebtäi^f !vaikeaksL
Lvontcetiömau^ kailciua teolK-:':
«auksiua.
mutta missäpäV* raskaassateolli­suudessa
::eivät •samanlaiset olosuh­teet
vaUHsisi»^.Ne, eivät, ole' onri-n^
set hinoasäaanV:puutavarateollir
snudessa, >aan< ovat' Momattovissa'
kalkissa j^*estymättömissä ^ teolli-atibl^
issa. vfZSma tilanne 'on"'iG|i-donmi^
Eainett tulos ykalöllbenonii^
tusöikeuden-jumalana kunnioittanu-
: Tästä seuraa että jäiv'efltäytymi-nen.
kaxkbsa raskaissa teollbuuksis-sa
- on fiuun:biteltaya siten; : että se
sekä ympäröi^. että.^läpäsee koko te^
oUisuudien; V läfkkeen ^ täytyy edistyä
k^iliksi: nopeaan ehläisti&seen . vas­tahyökkäyksen;,
ja. saattaakseen ' te-hottomakslijc^
oko'^ vakoilu- ja provo-
|(aattorijäi*}esteWn.ViOn kaapatta­va
sopiva tilaisuus, mutta ei en­nemmin
kuin kaikki valmistelut on
tebty. Ei ^ ole,: suurestikaan .väliä
kuinka< homot'oioBuhteetovat;> A i ­noastaan
/^Sckeuläellben tilanteen
vallitessa tapahtuu, se; että suuret
palkkatyöläisten joukot panevat työ-paikkäiisa
: alttiiksi: yksinomaan sik­si,
(että saavat liittyä unioon. Ei
riitärr myöskään'luottoa unionismin
suuren päämäärän pi^e^en mukai­suuteen,
: tai joidenkin toimeliaiden
ja uhrautuvabten yksilöjen vibau-teen
ja robkeuteetu
- V OnnUtomlten edellytykset. :
Tästä seuraa, että jäzjastäytymis-
.kamppaiIuu]t.::.voidaan ^raskaassa te-oUbuudessa-
^onnistuneesti ryhtyi
vaata silloin acun itse työväenliike
on saatu liikekannalle, kuten armei
ja sotaa varten. Baba on tarpeellis­t
a .— ensimäinen-ja tärkein tekijä.
Tiedon r.levitysv^neitä: täytyy saa
da. Jokaisen järjestön eri haaraan
täytyy etsisi erikoiskykyjä ja bar-jottaa
niitä;, siiai: konnes ne toimi
vat -konemaisella ? to toi­nen^
tobensa ja. kokb jäz^estön kans­sa.
Teollisuuteen tulee hyökätä jo-kaisesta
heikosta rkobdästa. Sen
luontoinen ::ilmottaminen,V' mikä t u ­tustuttaa
työläiset tabtelun luon­teeseen
ja päämäärään, samalla kas-vattaen
hebsä itseensä ja järjes­töön
. luottamusta, pitää olla yihtä-mittaisesti
käynnissä. Täytyy ra­kentaa
kylliksi voimakas koneisto,
voittafdEsemme työnantajain järjes­tön.
^ V
pi ja enempi huomiota tolkan an­tamaan
' jäz^estymättömäin ieoUi-sonksien
järjestämiselle. Sen edel­läkävijänä
^ulee koitenkin olemaan
työttömyyden ajanjakso j a laajal­le
ulottuva kärsimys,: jonka kulu­essa
amerikalainen työväeni^ al-kaa%
löytää itsensä. / -
'Tifkem. ajaajak^
Tuleva Ibdinkotilä mer^tsee
kääotymiskolhtaa'^ Amerikan työläis­ten
menettelytavoissa. Hyvin järjes­tyneen
työnantajiston ruoskan, alai­sena
se tulee menettamöän rakkan-tensjL
Amerikan kapitalismiin. Suori
epäluottamus on jo mahtavissa, koäe
kien tähän saakka, kunniallisina pi
dettyjen teollbuuskapitalistien py­hyyttä.
Tulevasta pulasta tulee nou­semaan
työväenliike, joks on va-pautnnnt
kireistä lapsen vaatteis­taan
j a sen lapsellisesta rakkaudes­ta
ylhäisöön. Työväenliike, joka tu­lee
katsomaan silmästä silmään
Amerikan kapitalismia uudella ym­märryksellä,
uudella robkeu^la j»
uudella toivolla.
Työn historia tällä ^mantereella ei
ole vielä lakanut. Se tulee alka­maan
mielen suurten tuotontolai-tostei}
järjestäjrtymbestä,' tuotanto­laitosten,
jotka ovat koko slvbty-neen
maailmaii ihmeenä ja se t&ee
kirjo'tettaVaksi keskellä taistelun
jyrinää kun Fobjois-Amerikan työ-
Iäisten valtabet; Joukot taistelevat
kapitalismin ensimäisestä linnoituk-sest%
— järjestäytymättömistä ras-kabte
teollisuuksista. ' '
Kun työläbet puutavara-, metalli-kaivos-,
kutomo-, moka- ja veslku-letustyöläisten
keskuudessa voidaan
lukea työväenliildceeseen, johon nyt
ainoastaan kuuluvat työläiset hiili­kaivos-,
rakennus- ja rautatien, ku-letusteollisuudessa,
niin Amerikan
työväen,"historia.'; tijlee kirfotetuksi
ja se tulee olemaan lukemisen''ja
elämisen arvoinen. ^
^ Suom. A . V. Karma.
Kurssi
Smk. 37:.
40c lahetyk«rti alle |8(Ut
50c lähetybirtä $30 IT
?59.99 asti, 76c l i l Z i ^
rkeiHmam iIl1tä0 Ö.l0ä0h ettayki käl.t l. SmiS!
sanomaläbetykaUe oa faS
^Torontossa ottaa rtluTiS.
tyksia Tsstaaa A. T. BOL
357 Broadriew Are.
UlTapiletteji mn^SSM.
Tiedaatakaa pib^tjarfoft^
Vapans
B«« «0. SndbBiy, Ort.
\V. iv Suomalaisen jär­jestön
2:s^n piirin
osastoiUe'
J E i ole tobta; johdonmukaista tie­tä^
katsellessamme - raskaak teolli­suuden
jSijestäs^tymiskysymystä täl­lä
mantereella jadaksi kunnes työ-
VBenlnokan edistynein osa-voi so­pia
(näistä perusaaoista, ei voidia
suuresti'edistyä järjest^^uip^
van työväenliikkeen; rakentamisessa,''
työväenliikkeen, xjoka on niin rvält^
tämätöin; taistelussa keskittyneen
rikkauden ja keskitetyn teollisuuden
hirveää: voimaa- vastaan;jonka tur­vana
on myöskin kapitalbtben hal­lituksen
sotavdma.
Lapaan» meijdceji. . .
Minustav näyttää' ^ ^vaikkakin ^ bä-^
u voi olla ajatuksen isä — että
Piiritoimikunta pitämässään ko­kouksessa,
helmikuun 8 pmä päätti
kutsua piirin edustajakokouksen
koolle maaliskuun 23 p a ä 192'4. So^
kou^ alkaa kello 9 aamulla j a pi­detään.
se Ldberty baaliila Sudburya-sa.
_
.rKuten puolueen ja _ järjestön
fiäännöt; määrääväti; On jokaisella
piiriin- kuuluvalla/ osastolla oikeus
lähettää edustaja jokaiselta alkaval­ta
2'5 jäseneltä. Yksi osasto ei kui­tenkaan-^
foMähettäa enempää kuin
3 edustajaa kokoukseeiL : >
1. Osaistojen ori myöskin asetettava
piiritoimikunnan - ehdokkaat' ja lähe-
,'tettävä nimittämistään^ ehdokkaista
tiedon piiritoimikunnalle mahilolli-simman"
Viani Osäst<^jen on asetet-'
tava kaksinkertainen f määrä ^dok
kaita^ tässä tapauksessa 10 piiritoi-mikunna^
i- ehdokasta ja 2 sihteerin
ehdokas Näist^^. ehdokkaista edus­tajakokous
^-^ralitsee piiritoimikun­nan
ja sibteerflrabastonhoiti^ian. Pii­rin
edustajakokous myöskin vaaitsee
.edustajat puolueen j a / järjestön e-,
dustajakokouksiin. -'
Osastojen on laadittava kaikki
alustukset kirjalliseen muotoon ja
lähetettävä ne piiritoimikunnalle vii­meistään
maaibkuun 16 p:ään men­nessä.
Osastojen on otettovU; huo­mioon
etta kaikki asiat joita osas­tot
haluavat tulevan esiin järjestön
edu^ajakokouksessa on -alustettava
piirin ednstaj^okoukseen joka t i i -
vbtaä ja ybtenäbtyttää alustokset
ja - vie ne jäxjeston ja puolueen
edustajakokouksiin.
Osastojen virkailijat, ottakaa tämä
huomiooime^ ja viekää asia eniamäi-seen
osaston kokoukseen ja toimi­kaa
' ripeästi puolueen j a : järjestön
etua .silmällä pita«^n. _
Toverillisesti?
gy' O., PiJrig^imil^nnanr puolesta
. ' ^ H. EllÄeö; sibteerL
Toronton jirjeitTaeiden
ten toimesta oli prote9tikok<«» .
bor Temppelissä tammikuan sf
Kokouksen oli kokoonkutsnnta
ronton Trades ^ Lab^j
cil protesteeraamasn sitä sortot
vääryyttä vastaan, joka on
valialU Nova Scotiassa, eieHj
leen j a taas alkaneen lakko _^
lun johdosta. Kokonksessa oli Iin
useampia satoja työläiää. TiUjua.
dessa esiintyi puhujina toy.
nald ja J.^ Simpson. Tflaisuudese»!*
rättiin nimiä, joilla vaaditaan
kilassa olevaa union virkailiju n>
paaksi sekä yleensä ilmaistaan l i i
litukselle^: järjestyneiden .'työläi4tt
halveksuminen siitä laittomasta n*
risestä vääryydestä, jota on bs^
tettu -Nova Seotian työ^äi \tV
taan,, sekä- vaaditaan ballitosU le^
kaantumaarn asiaan työläisten tts.
ja silmälläpitäen.
Esti UnantainA 9 p:ni helsdln»
te-'on - osaston =t»Bytdmäsenraa'ti
meenp^nema objelmailtaina' busta
buoneustolla jä ilmoituksen mnhn
on järjestetty tilaimiateen oulideS-liauus
tanisvhäluTsienkin t^jViBt
seksi, - koska aiiiakiri parisen bmtii
varataan aikaa sen oludnaniia^
suoritukseen^ joten atä rakastimt
ottakaa huomioon ja satifvikM^ltit'
,kolia.
. SnnnnnUina, 10 päivä pidetUa
Osaston agitatsioonikoiniteaa jlijei>
tämä vapaa ohjelmakolcous 09ii«a
huoneustolla, jOasa ohjelman »o-rituksen
jälkeen otetaan
tavaksi työttömyyskysymys ja oiti
s^en suhteen aletaan tekemiäo, lä-lä
Oli useita kansalaisia vasta Suo­mestakin
tuUeita, jotka ov*t peiia
vaikeassa asemassa työnsaanfll^
suhteen. Keskustelun tärkotuiseB»
on synnyttää jonkunlainen fbij*
side kaikkien työttömänä oleriea
yhdistämiseksi ja mahdollisesti n-lita
erikoinen toimikunta, joita tsfc»,
tekemään parhaansa, työttömin»
levien avdstamiseksi Tilaison oft
vapaa kaikille kansalasillft. lao^
matta vaikka eivät ole osastoa jä­seniäkään,
joten saapukaa jod»»
siUä yhteistoiminnan kautta (i<^.
me korjaantuu. — J.—*•
OhjelB>*auma on ensi bm^.
Quebec: — Bdivaliikenne S t Law­rence
: joella 'tullaan r^mabdollbesti
avaamaan > ensi huhtikuun alknpuo^
leHa. Canadalaistett Atlannin ^»Itä­meren'
satamien; ja : Em-opan välillä
liikennettä välittävät höyrylafraybr
tior^ihnottsvät^että väluntään 192
laivaa tulee purjehtimaanv tähän sa­tamaan
kuluvan vuoden ajdla. -
ja silloin ei puutu taas rieffll»»-
liUa. On aina viime »^^'»'"'^
ma iltamat saaneet yleisönP»"^
le ja nyt on erityinen
kuka ei saavu silloin niin ovp»,
pöblö kuin se entinen ^eä-^J^
las, joka ihailtuaaii Bunebffl^
palsasta, huudahti! cOo onä
Lönroot ikimubtettava on ^
Eskosi Murtovarkaudessa^
maksu on vain 40 « » « ^ ^ ^
muista, että olit pafloiDafl tdnfr
leen keöo 8.
Vancouverin fflrt®
Sontb Vancooveri- kura^
leissa, jotka toimitettun » f ^
19 p. tuli George H t f J J J^
laisten asettamista ^ ^ ^ " ^ ^
littua kumiallbhallintooa 1 ^
edustnskomitea oU noihm v a a ^
asettan-ut kaikkiaan vna
fa, kohne .valtunsmiesehdoto^
kä' kaksi ehdokasta konlu^b*^
Näbtä ehdokkabta
Mengel Canadan l ^ ' " ! - ^ ^
jäsen, ollen ^ ^ o ^ ' ^
heksi, mutta hävia kahdella »-
' ^ P i i ^ ^ 3^
sitten esitettiin lWWai M