1930-12-11-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, joHluk, 11 p:nä — imi.; D s c . 11 V T ^ A T T O CinaiTin nonuIalKa tröväestön «iooa «aaeotacBaml^ OasMtjf Sni V Xa> Jr JTJL V J O b i i r y i u . Out., Lukkina, p a i K i i s D o a o u i . ja Buärältficä j c h l x p ä i T i u. T&a »olr ar(aa of F i n c i A Vorken i n CanacU. Pobliabed «Uiljr >t Saähmj, OsUrio. ' KtlpMextä at tlie Toit OfOce Dcpansirni, OtUKa. as aecoad clan mattcr. CcMZal adrettiuBC txto. 7Se per coL incb. Uiuimsm ehzite for (iii(Ie iiuertioa, 7Se. Th« ^fiMm* ia the beat adrertialcg ceäioxa vnosg th« Ficntib peopis in Cauda. yfflfcT>Bi, tösubri» kirjaJcauppa ja paloo oma«&a talos«a Flm StrretUlä. «^««ioaote: Vapau». Box 09, Sudbury. Out. taan sekä , pohjoisessa kauaksi Janglsekiang-virran, Kiinan valta-iiermon pohjoispuolelle. Punaisen armeijan voima, joka nykyään lasketaan monissa sadoissa tuhansissa, on kasvanut kuukausi kuukaudelta, päivä päivältä. .Se on työläisten kanssa K i i n a s s a j a kokc maailmassa voimme parantaa olo. jamme. K^orr!^r(7l'°f.L,~adT::^^^^^^^ kärsinyt tappioita, mutta saavutla- kyinen ajankohta toiselta puolen proletariaatti ja köyhä talonpoi-kaisto. Se seikka takaa porvarilHs-demokraattisen vallankumouksen muuttumisen proletaariseksi. Sitä- ^'^s katuvaunut, imperialistit Ja p^^a•itts^i- on m^^:Ae~i^d än aikamme impe-!i K ui -o,m •i n a n i TEläkIöön - työ••l,ä istefn.- ri. al,i.s ti,s ten soti.e n j. a prol,e taari.s ien Ii solidarisuus y l i ka^o maailman! vallankumousten ja erikoisesti nv , Z"""" J^^^f.^^^^^^^^^^r^^^^ J " ' - kuttavat Pekmg^in yksmkertaisen Tri.Ai:?nr\NAT: 1 yi. uso. 6 kk. j2j;o. 3 i k . $iT:f jj I i l . . iiM). — 'i^dy^»allo^.:D j « Soomces «eU Brno- ' J a . TaJonooikai.-.sola leviäij, laa- Jfc nltomailJe: 1 . k . t6M. C U. i:.ZO j - , I l i . 11.00. . •' ^ • •— • •— —— '•—Menee ia svvenee kautta koko K u - :il.«pTI.'Sin.\S.\T VAPALDE-SSA: 1' - ' .. - n ; uut vielä huomattavampia voitto- maailman k a p i t a l i s m i n k r i i s i n j a ! rik.sha-kulit ovat Kiinan vallanku- Uasacer: J< Ahlqv;»t. loisella puolen Neuvostoliiton voit-loi «an so«ialir»li!^en rakennu.stvon OfDee, 8ook>toTe and Prinisbop: Vapana Building, Elm Street. /a jnail to be addr»»srd: Vaiam, P.O. Eo« O, Sudtury, Ont. kaislon johtajiksi ja unohtaneet •proletariaatin ja .'^-n luokkalais- • . „. ^ , . , . . . . i l e l u n " , sanovat jälleen Trotski ja ,,.<>« ette BuIIoio tahanu taa TMtau^ta eniiniä.urcn kirjc«»«rnne, kirjoitaku oodeutcs u i U e m . ; . . ii i tajMjs» i>T>oopaitia<iu oimtiui. 1. V!. Atiiq»:.». liikkffnhoiiaja. j muut Kommtemjn ja vallankumo-uk. sen vJholli.set, jotka näkevät, Rt- Sei kehitys Kiina-^sa lählenylkään nen puolue ovat, kannatlae.s-aan . ^ i ^ * ^ edustajakokoukseen kohdistu iätä sotaa muulluneet talonpoi-1 vat satojen miljoonien riislomäa-u r h o o l l i s i a taistelijoita. Yksinkertaisuudessaan he vielä vuosi sitten kävivät katuvaunujen kimp puun kuin aikoinaan Englannin käsinkutojat kutomakoneiden kimppuun. Kommunistisen puolueen valistustyö näyttää h e i l l e oikean tien kurjuudesta pääsemiseen j a K i i n an rik-sha-kulin sanat os 3itta%'at, että riksha-kuli ottaa paikkansa ku- ; Tällä kertaa puuttuu pohjois-On- .Ticu.srintamassa muiden työläister i tarion alueelta keskitetyn toimin-mouk= en lämpimiä liittolai.sia ja i 'iun3.=a. vottava, että aina heti työmaiden alettua saadaan kämppätoiminta ja järjestämistyö käyntiin kaRnlla työmailla j a että jatkuva yhteys tulee aina pysymään työmaan j a -osaston välillä. KESKUSTOEVnNN-'^' MIXEN JXSJESTÄ- Kantonin kapina ja Kiinan ¥allanl[umoul(sen nousu Tasan kolme vuolta sitten, 11 joiiiin kommunistienkin lulec ol-pnä joulukuuta 1927, imperialis' j taa o.saa. Puolentoista viimeksi i i e n ja Kuominglanih puolueen j kuluneen vuoden aikana näemme. orjien ja koko kansainvälisen vai lankumouksen katseet. Kiinan neu- • Maa. ja Metsätyöläisten Järjestön pohjois-Ontarion osastojen ja kämppakotniteain välinen ybteinen , . , ednstajakokous pidetään sunnuntai-vostojen ensimmäinen edustajako- kuluvan joulukuun 28 p. keli. kous tulee valitsemaan ensimmäi- l o ap. SJ So. Porcupinen osaston sen neuvo.stohallituksen Kiinassa» haalissa. Tä:-sä kokouksessa on löydettävä ; aan orgaania. Keskitettyä järjestä- \ — I mistyötä jos aijotaan pmhjois-Onta-mji • 1/1 i ••• ••!*•• , • ••• • • • • . i r l o n alueella saada aikaan, sellaista. Maa- ja Metsatydaisien Jarj^lon immm^i^^^j^>^^^ tebökkaammaksipohjois-Ontariossa S a t i S ^ ; ^ ^ - • . t .). komitean muQdostamisfä. ,S^dDuryn a l a k o m i t e a • MfegiisköMft^ Cic^aa; l i i a n kaukanaVoidakseen ,klwnpJH-; omaan joukkooni*. Karmn^J tullessaan se ei tapaa t S , ^ toveilta: vailla l l t ^ ' ' ^ ja yhteistoimintaa se hakfT? naisina ykailöhiä vapaa-alkanjal raa sieltä ' mistä sitä min saatavissa, pysyen Tril^: vaen järjestötoiminnalta x ^ ^ - ' kulkutyöläisjoukko on ehdo^^^" yksi parhaimmista joukokC^ väen luokkataistelunnta.-rli joutuu olemaan aina jat>u^ taistelu£.sa t o r , : * „ , : - . . , . ^"^-^terrorin pahimmin raivotessa K i i - lian työläisiä ja köyhiä talonpoikia vastaan, nostivat Etelä-Kiinas-kä sijaitsevan Kantonin kaupunprin työläiset ilmoille kapinalipun. vastapainoksi mädälle Tsangkai- . „ kulkemaan heidän sille kirjoitta- shekin hallitukselle. Kiinan en- ^ ^ l * . . . : mis- ja propagandatyom tekemiseksi miensa rauhoittavien reseptien mu-j simmäisen neuvo.stojen edustaja-; pojijoj^-Ontarion alueella. Umokaan. Niin. kansalaissota Kiinas-• kokouk.sen ja sen valitseman hai-: osastojen ja kämppien toiminnassa sa on tällä hetkellä talonpoikais- lituksen lähimpinä tehtävinä tulee on vallinnut tähän asti huomatta- .sotaa, mutta .se käy — eroituk- olemaan: mitä laajimpien työläis- puutteelUsuuksia, ja talonpoikaisjoukkojen mbhili-soiminen neuvostojen ympärille: että Kiinan .sorrettu talonpoika ja työläinen ralkai.see taloudellisia ja p o l i i l l i s i a prohleemejaan aivan toisin keinoin. Kulunut vuosi on valtavan suuressa osassa Kiinaa Marssien Kantonin esikaupunpreis-1 ollut alati kehittyvää ja laajene-la kaupungin sydämeen valtasivat vaa avonaisen kansalai.ssodan ai-tySläiset luon tärkeän, kaikissa Kiinan vallankumouksellisissa taisteluissa ensiluokkaista osaa esittä-ne »n kauppa- ja teollisuuskaupuh giri Kallihtorakennukset, riisuivat aseista porvaristoa suojelleen po-seksi talonpoikain sodasta Saksas- .sa 400 vuolta sitten ja muista talonpoikain vapautussodista — proletariaatin ja sen puolueen johdolla ja järje.slämänä ja proletaaristen ainesten ollamalla siihen aktiivisesti osaa. Ja sen kanssa kulkee rinnan proletariaatin nouseva luokkataistfelttliike kaupungeissa. Kiinan; vallankumouskin jotka on saatava ensi tilassa korjatuiksi. kaa. Maailman kapitalismin taloudellinen kriisi on ennenkaikkea koskenut Kiinan jo ennestäänkin kaksinkertaisen sorron alla elänyttä talonpoikaa ja työläistä. Sensijaan, että Nankingin hallilus olijiisi » ja sotaväen ja perustivat | cheyUänyl Kiinan, on siellä Kantonin työläisten, talonpoikain jomj., paikallisia tulojaan puolu=- jri sotUaiden neuvostohallitukscri.! tavien foodalislisten mililarislien Taniän hallituksen elinaika muo-ciostui kuitenkin lyhyeksi. Neljän viiden päivän kuluttua se kukisttii imperialistien turvissa työläisiä vastaan hyökänneiden kiinalaisten militaristien ylivoiman ^edessä. A l - >keskeinen sola parin viime vuo den aikana raivonnut pahemmin kuin koskaan ennen, Sensijaan että Nankingin hallilus olisi vapauttanut maan imperialistien vallasta, on K i i n a kahden viime vuo- KÄMPPÄTOIMINNASTA nykyään vielä h a j a l l i s t e n neuvosto- kuikutyöläisten järjes-alueiden yhdistäminen, lujittami-'tämistyö riippuu kokonaisuudessaan nen j a laajentaminen; prolelariaa-'järjestön perusyksikköjen toiminnas-l i n j a kövhän l a l o n p o i k a i s t o n tais-: ta- Varsinaista kämppätoimintaa ^ , . . . . ' , . . , .... . '.sanottavammin ei viime aikoma t e l u l i i t o n luominen j a l u j i t l a m i - L g^pjn^ ^Uut. Kämppäkokouk-nen; agraarivallankumouksen j o h - ' sia ei ole pidetty, jäijestämis. j % donmukainen toteuttaminen; tais-!propagandatyö kämpillä on jäänyt l e l u n jatkaminen j a kehittäminen t t«5^emättä, mikäli . oh kysymyksessä f . - i - , • . • . . . Itsenäinen kämppätoiminta. Kierta- Kiinan m i l i t a r i s t e j a j a tmperialis-\^..^ järjestäjän työllä ei ole mitään tuaan union jässnistö ottaa kämpällä olevien työläisten kanssa k y - j sesti järjestää sitä"työtä mitö.'tUle-symyksenalaiseksi järjestämistyön ja i va järjestömnie toiminta vaatii talon tällä hetkellä vielä luonteeltaan porvarillis-demokraaltisla. m/a vastaan. Kiinan vallankumou-s: pysyvää^ tulosta, ellei kämppiä ja jVfulla tämä porvarillisdemokraal- saa yhä suuremman kansainvälisen i unio-osastoja saada itsenäisesti toi- " • • " merkityksen. Sen voitto on mei-leimaan. Tähän^^^^^^^^ dänkin voittomme. lisen vallankumouksen liikkeelle panevana voimana j a johtajana on Riksha-kuli ^ Kiinan vaflankumonksen liittolainen kdi verenvuodatus ja työläisien .(}en aikana joutunut syvempään teurastaminen, jolle tuskin löytyy | riippuvaisuuteen imperialisteista vertaa Kiinankaan verisien taiste-j kuin koskaan ennen. ' lujen historiasta. Kantonin urhfea j gp^ voittavan vallankurnbuksel-knpiiia upotettiin tuhansien ja' ij^c,, liikkeen nousun, jonka yhte-kymmenien tuhansien Kiinan työ- „ ^ tärkeänä merkkipylväänä on tänään kokoontuva Kiinan neuvosto-leimasivat 1 jen ensimäinen cdustäj akÖkous. Iäisien vereen. Sosialidemokraatit Kantotiiti ka^iiian Kiindn kommu-nistiäeh puolueen ja Kominternin aiheuttaniäksi edesvastuiilloiiiaksi seikkailuksi. Trotski nimitti sitä Kiiiian laskevan vallankumouksen jälkitaisteluksi, jolla ei ollut mitään tnerkityslä, j a joka korkeintaan oli "vasemmistolainen". k.iik-kea pohjaa vailla oleva kapina-i^ iiiiähdus. Komintern ja Kiinan kdmihimistinen puolue olivat toista mieltä. Ne tuomitsivat ja ain kärasti arvostelivat Kantonin kapinan yhteydessä kommunistien laholta tehtyjä virheitä, mutta lun^ nustivat Kantonin kapinan ja sen kommunaardien urhoollisuuden lupaavaksi enteeksi siitä vallanku-mouksellisesla noususta, mikä oli kypsymässä Kiinan salamiIjoonais- ^ t^n työläisten ja talonpoikain kes-kitiid^ ssa. Historia on osoittanut Kominternin ja Kiitian kommuni£,tisen pilolii^H olleen oikeassa ja kom-niUnistisen liikkeen vihollisien so-sialictemokraallien, Trotskien, Lo-vestonien j a muiden oikeistolaisten d l t ^ n surkeasti väärässä. Kanto-n i i i kapinan vuosipäivä on miljoonien kiinalaisten keskuudessa muuttunut vallankumoukselliseksi merkkipäiväksi, soihduksi, joka keholt-iaä ja näyttää tietä uusiin taisto luihin. Vuosi sitten pani Kiinan kommimistinen puolue Kantonin vuosipäiväni ympärillä loimeen laajan kamppailun imperialisteja j ^ militanäteja vastaan. Tämä kampp a i lu lakkoineen ja niielenosoiluk- Sitleeii, joita tuki Kiinan punais ien armeijain tehostunut toiminta sai niin laajojen joukkojen kannatuksen, että se manasi vallan pelottavana imperialistien ja milila» ristien silmien eteen Kantonin ka? pinan haamun. Ja tänään, kolrtie vuotta Kantonin kapinan "alkatni-sen jälkefen kokoontuu Kiinassa ensimmäinen Kiinan neuvostoalueiden työläisien, talonpoikain ja sotilaiden neuvostojen erhniajako-kous. •Kölrn*? vuotta on lyhyt aikn jO voidaan laskea alkaneen samoihin aikoihin, siis puolitoista vuotta sitten, jolloin Nankingin hallitus Itä-Kiinan rautatien omistuskysymyksen johdosta provosoi, maailman imperialistien yllyttämänä, sodan Neuvostoliittoa vastaan. Tämän selkkauksen alkaessa asettui Kiinan kommunistinen puolue rohkeasti käytännössä toteuttamaan tunnusta Neuvosloliilon puolusta-mi. sesia ja oman maan porvariston tappiolle saattamisesta. Se antoi heikoille puna-armeijaosasloille jotka kaikista vainoista huolimatta olivat onnistuneet pysymään koossa jossakin Fukienin, Kvan-lungin ja Kiangsin maakuntien rajamailla, kehoituksen ryhtyä hyökkäyksen kotimaisia militaristeja vastaan. Tämä tapahtuikin. Köyhät, militaristien sortoon k y l lästyneet talonpojat ottivat ilomielin vastaan punaisen armeijan joukko-osastot kaikkialla, minne ne ilmestyivät, auttoivat niitä kaiki!) lavoin ja liittyivät ilse niiden r i veihin aktiivisina taistelijoina. Koko kulunut vuosi on ollut valtavaa talonpoikaisliikkeen, neuvostojen ja Kiinan punaisien armeijain» laajenemisen, järjestämisen j a taisteluiden aikaa. Minne punainen armeija vain on ilmestynyt, siellä ovat talonpojat yhdessä sen kanssa ruvenneet ratkaisemaan Kiinan vallankumouksen ydinprohleemia — niaakysymystä. Ja tämä ratkaisu on tapahtunut talonpojan omalla, rahvaanomaisella tavalla. Suurlilanomislajain ja rikkaiden talonpoikain maat on takavarikoitu ja jaeltu tasan maattomien tai tähän saakka vuokramaita viljel- Iciden Tiöyhien lalpjipoikien . kesken... 1 MilitariSieillö .'menneeLv.verot ja-'korkeat hiäärivuok^&t- oil*-'lak-käufehuV:'' • ^liurrJlaiiÖÄisläjat ' - j a I .,-->-,V.-'>"-' j'-';"!-^••'c^vt.-ii-niuut kansaa ^yiholuset,, oii^ K^^^ lettu.:' t l u l t a järjestystä. JBhtanutan on asetettu kansan"^ i^nsä- valitse-' mat elimet — neuvostot, joiden tur%'al]isuuden takaa köyhistä talonpojista muodostetut aseistetut K i r j . L I - H O - T S U. mistyössä on ollut jatkuvana virheenä se, ettei ole pystytty luomaan itsenäistä, työmailla j a unio osas toissa työläisten itsensä aloiteky. kyyn psrustuvaa toimintaa, joter kiertävän järjestäjän työ on ain.n mennyt hukkaan. Jos se o n kämpä! nimellisesti järjestänyt, ottanut jä seniä j a pitänyt kämppäkokouksiä n i i n sen jälkeen työ on s u u r i n piirtein jäänyt siihen. Järjestämistyö K a i k k e i n yleisin ja keskeisin henkilö K i i n a n suurkaupunkien k a tuelämässä on, kevyitä kahdella kumipyörällä varustettuja käsi. r a t t a i t a vetävä riksha-kij)i. Ihmisen käyttämiiien vetojuhtana K i i nassa on tuttu ilmiö ammoisista ajoista. J a n i i n on asianlaita vielä n y t k i n . Yksipyöräisiä !työntökärry-jä lykkäävä kiinalainen k u l i tulee halvemmaksi tavaran kuljettajana k u i n hevonen tai kuorma-auto. Tuo seikka jo antaakin kuvan siitä kuinka alhainen on k i i n a l a i s en t y ö . Iäisen elintaso. Sellaisissa kaupungeissa kuin Peking, Shanghai t a i Hankow pika- j a kuormakulien l u ku nousee 'kymmeniin tuhansiin. Kurjimmassa asemassa kaikista K i i n a n k u r j i s t a tyÖIUJsistä on riksh a - k u l i . Vain ätliharvat heistä oväit omien kärryjen, omistajia. Kärryt kuuluvat muutamille harvoille suuryhtiöille, jotka niitä vuokraa, vat riiitään omistamattomille kuleille korkeasta vuokrasta. Esim. Shanghaissa on vuokra yksi K i i nan dollari päivältä. Sen edestä on siis rikshan juostava ennenkuin hän saa mitään syödäkseen. Ja käsityksen siitä, kuinka monta mail i a hänen on pakko juosta saa kun ajattelee, että hänelle puolisen tunnin juoksusta useinkin maksetaan vain j o i t a i n kuparikoli-koita, j o i t a K i i n a n d o l l a r i i n mene? kolmesataa kappaletta. Kärryjen vuc^ki;an lisäksi on maksetitava ve. sit usein ajelevat rikshalla maili- työmaiUa ^tfealoMeisesti on jään.^ määriä j a sen tehtyään useinkin jättävät rikshan kokonaan maksamatta t a i työntävät rikshan katuojaan j a sillä on asia k u i t a t t u . E i r i k s h a raukalla ole poliisin puoleen kääntymistä apua saadakseen U s e i n ovat rikshat niahtavilla joukko t a i s t e l u i l l a yrittäneet parantaa olojaan. Nämä taistelut ovat aina vieneet ankariin yhteentör. mäyksiin rikshojen j a p o l i i s in sekä sotaväen välillä. J a n i i d e n jälkeen on rikshojen j o i l t a j a t armottöhiästi t e l o i t e t t u . Tällainen taistelu blJ esim. vuosi sitten Pekingissii, jonk a kyinraenettuhanrtet rikshat yksimielisesti julistivat lakon, vaa-t i e t i - v e t o j e n alentamista j a kyytimaksujen korottamista. L u u l l e n , että ulkomaalaisten yhtiöiden perus tamat raitiotiet j a omnibussit olivat pääsyynä heidän tulojensa pie nfehemiseen kävivät he suurin j ou k o i n katuvaunujen kimppuun, R i vittivät kymmenistä vaunuista i k kunat sisään, kumosivat useita vaunuja j a repivät pitkät matkäi k i s k o j a irti maasta. Koko kaupunki joutui moniksi viikoiksi sot a t i l a a n . Tuhansia rikshoja vang i t t i i n j a kymmeniä heidän johtaj i s t a a n t e l o t e t t i i n. Rikshojen keskuudessa toimi^ neen K i i n a n Työväen Puolustusliiton osaston kautta avustettiin mur. hattujen lakonjohtajien perheitä Näin tuli kansainvälinen punaisen rpa kaupungille. Ansaitakseen nuc) a v u n seura — Nopr tutuksi verot ja saadakseen vielä joitain k u p i l l i s i a keitettyj^ä riisiä, mikä muodostaa rikshan ainoan ravinnon on hänen oltava liikkeellä melkein pyöreitä vuorokausia. E i hänellä useinkaan ole minkäänlaista asuntoa. Kesäisin täyttävät nukkuvat rikshati kadut j a porttikäytävät, talvisaikaan he nukkuvat mis. sä sattuvat: kylmissä vajoissa, ta varasuojissa ja muissa semmoftis-sa. Oli yö tai päivä, satoi t a ' paistoi, aina on rikshan oltava liikkeellä. Pari kolme vuotta tuollais- Pekingin rikshakuleille, jotka myöhemmin lähettivät edustajansa K i i n a n Työväen Puolustusliiton konferenssiin Shanghaissa. Siellä p i t i tämä sorrettujen riks^hojen yksinkertainen edustaja puheen, jossa hän mm. l a u s u i : "Meidän riks-hakuHen elämä on käynyt yhä •kurjemmaksi j a kurjemmaksi. Meidän luoksemme tuli Kuomingtanin puolueen herroja. He lupasivat p a rantaa meidän olojamme, jos me perustamme ammattiliiton. Me pe-rastimme liiton j a maksoimme mo-tekemättä, jäsenmaksut maksamatta, joten taasen puolen vuoden kuluttua on saanut alkaa s^man kierroksen uudelleen, yhtä järjestymättömän ja hajanaisen työläisjoukon keskuudessa. Tällaisesta ^tilanteesta» meidän on päästävä eroon. Metsä-työläisten järjestämiseen nähden pohjoir.U3ntarion alueella valUtsee mitä parhain tilanne, kämpillä olev i l l a työläisillä on järjestäytymisen j a toiminnan kaipuu, suurin piirtein pohjois-Ontarion kämpät t u -, levät Järjestäytymään sataprosenttisesti. Mutta samalla kertaa ne tarvitsevat itsenäistä, omaan aloitekykyyn perustuvaa toimintaa. T o i minta täytyy saada sellaiseksi, että unio-osastot ovat aloitteen tekijöinä ja kämpät toiminnan eliminä, silloin vasta on metsätyöläisten järjestämistyö oikealla pohjalla. KÄMPPÄTOIMINTA K a i k i l l a kämpillä, kunkin osaston alueella, on toiminta järjestst-kämppätoiminnan järjestämisen, p i tävät kämppäkokouksen ja ellei kämpällä ennestään ole, valitsevat keskuudestaan kämppä järjestä jän, delikeitin, sekä kämppäkomitean; ovat; yhteydes.sä Sen unio-osaston kanssa, minne heidän yhteinen toimintansa on pienemmillä valkeuksilla järjestettävissä saaden unio. asastolta toiminnassaan, ohjeita se-i ä toimintavälineensä; pitävät jatkuvasti kämppäkokouksiä ja sitä :ietä järjestävät omalla työmaallaan olevat työläiset. lä alueella. Tämän aluekomitean tehtävänä on olla yhdyssiteenä osastojen välillä j a toimia n i i n että suunnitelman mukainen uniotoimin-ta ja järjestämistyö tulee tehtyä kunkin osaston kautta alueellaan. TYÖLÄISTEN KONTROLLEERAA-RAAMAT OSUUSRUOKALAT Metsätyöläisten pitäisi käsittää ja 5e seikka, mikä merkitys on-metsä-ja kulkutyöläisille ja niiden taisteluille työläisten osuustoiminnaUi. sissa ruokaloissa. Näitä ruokaloita kapitali^tiJuokkar r4 taan, muodossa tai toisessa Z l^Ä^l^lt-^?i^-^^'^ ovat tehneet ti l^PPymättömäTlS isart^telijan: .Mutta siitä ^ ^a Sitä joukkoa .kokpuaisuuS «-o!g^Njelä^^,etty.3ärJe.tä^ r a j a l l a a n jar^töroimintaan. • V suhteessa unio-osaitot ^Vä- h&ft nolUsesti toimineet. Ne eivät löytäneet toimuitaa jc>a olS nostanut järjestö toimintaan ; id pungissa oUessaan metsätvölälsa ten-ne ovat saaneet olla ulkopuolf järjestötoiminnasta. Osa-rojcn t .minnassa on tässä .suht-e^sa va korjaus aikaan. Mv: k-^nr iestämme työmailla olevia tvöläi-mm järjestämistyö tävivv mv5^ jatkua kaupungL^sa keväänä [m, kun metsätyöläiset tulevat'as» kaskuksiin. Silloin — ' on Koottava mi sämiesten omasta ke.=:-:-aud=c.a :J jestämistyön toimintajouW toin CNIO-OSASTOJEN TOIÄHNNASTA voidaan pitää yhtenä osana työmaan ja tekemään Tähän asti on ollut olemassa eräänlaisia harhakäsitteitä. Osa j ä senistöstä on pitänyt imio-osastojen toimintaa vaan päiiasiassa järjestä-mistyötä varten t-shtävän järjestä-nisrahasjon kokoamLsvälineenä, k i i n nittämättä ensinkään iiuomiota s i i hen seikkaan, että union osaston paikkakunnallaan täytsösi olla ensi <ädessä järjestämistyötä valvova Ja järjestävä orgaani j a siinä suhteessa vhtenä kaikkein tärkeimpänä orgaanina järjestörakönteessa. Ross-rroven ja - Sr- Porcupinen osastot )vat tällä pohjalla- toimineet j a siksi •lililä oh,''(Jllut riiahdollisuus pysy'- toimintakuntoisina osastoina. Kaiulta toisilta osastoilta on puuttunut :uota järjestävän toiminnan alotetta ia n i i n ollen ne ovat pysyneet vaan nimellisinä osastoina, joiden toimin, ta on ollut lamaannuksissa siksi, et- :ä ne ovat poistaneet itseltään t o i - -•ninnan mahdollisuuden pohjan sillä, että eivät ole lähteneet organisoimaan kulku- j a metsätyöläisjouk-koja osaston toiminnan ja uniotyön vaikutuspiirin alaiseksi. Suoraan sanoen ei ole tehty mitään käytännöllistä työtä siinä suhteessa, että osastolla olisi ollut mitään yhteyt-läisten luokkalaitoksista; niissä vallitsee työläisten täydellinen kontrolli ja joita ei ole muodostettu ollenkaan ymmärryksellä voittoa tuottamaan, vaan palvelemaan työläisten etuja, vapauttaakseen työläiset siitä riistosta mitä yksityisruckalat harjoittavat. Mitä voimakkaampia ja suurempia ne laitokset ovat, sitä tehcCckaammln ne voivat olla apuna työläisten taisteluille. O n turhaa p u hua siitä, mitä nämä laitokset ovat jo tähänkin mennessä tehneet met- .sätyöläisten taistelujen avustamiseksi. Tuo kysymys on käsitettävä kokonaan luokkataisteluperiaatteen mukaisesti ja yritettävä päästä työläisten taholta kokonaan irti yksi-tyisruokaloiden k a n n a t t a m i s e s c a, koska nii.ssä tulevat pienemmätkin voitot jäämään yksityisten taskuun; joita ei tulla koskaan käyttämään työläisten hyödyksi. Metsätyöläisis-tä vieläkin huomattavat joukot a n tavat kannatuksensa noille yksityis-ruokaloille, käsittämättä sitä seikkaa että niille kannatuksen antaminen merkitsee yksityisriiston tukemista, Samalla kertaa kun k a n n a tuksen antaminen työläisten Osuus-ruokaloille merkitsee työläisten l i i o k - kavoimlen kokoamista. Täniä k y. asutuskeskuksissa ja t a a s e n l ^^ den alettua tuon union jäsen oS on Hpkonaisuudessaan saatava ^ kamaan järjestötyötä tvö.-naiUa i ten töhnien voimme poistaa <; eristäytyneisyyden, mikä vallit, kaupungeissa ja metsissä oVvi työläistoverien keskuudessa. - * E Toronton uutisia tä työmailla olevien työläisten kans-- -symys on kämpillä otettava kesku.5- sa, joten osastojen toimmnalla ei teluh alaiseksi j a tehtä selväksi, että siUoin ole voinut olla mitään mer- tulemme saamaan kaikki metsä- ja kltystä union järjestämis- j a propa- ?andatyöhön nähden. . O S A S T O J E N T O I M I N T A , kulkutyölälset antajpfiaan kannatuksensa työläisten osuusruokaloille, s a moin kuin muillekin työläisten k o n - trolleeraamille- _ psi^stoirainnaUisille on saatava sellaiseksi, että ne itse- j laitoksille, näisemmiri kullakin alueella ottavat M E T S Ä T Y Ö L Ä I S T E N O S A N O T T A - pääasialliseksi tehtäväkseön ensikä- M I N E N J Ä R J E S T Ö T O I M I T A AN dessä organiseeraustyön järjestämisen j a valvomisen, toimien siten, e t tä osastot valvovat, että jokaisella K A U P U N O I S S A O L L E S S A AN Olosuhteet ja taloudelliset seikat työmaalla tulee olemaan union työ- suurimmalta osalta ovat niinä teki-maajärjestäjä ja säännöllinen y h - , Jöinä jotka eristävät metsätyöläislä teys työmaan ja osaston välillä.,'osaaottamasta työväen järjestötol- Tarkasti valvottava se seikka, että j mintaan kaupungissa ollessaan. O l - k a i k i l l a kämpillä osaston alueella oh työmaatoimlnta ja toimiva i kämppäkomiteat, tttä union järjes- Vävä siten, että heti kämpälle t u l - tämistyötä tehdään työmailla. V a l - lessaan järjestäytymättömänä kuukausia yhtämittaisesti kämpillä, huonosti palkattuna ja huonoissa olosuhteissa, tulee se eristäytymään U R H E L L t RIENNOIST.AJniE Toronton "Yrityksellä" on oli kaksi onnistunutta juhlaa täm syksyn aikana aivan likekkäin. Em oU n.s. vuosijuhla, joka meillä tapana viettää vanhassa maassak j a joka on itse ollut mukanani j u h l i a joskus järjestämässä, tiet miten paljon niissä on hommaa. ' rityksen juhlat onnistuvat mielesi ni hyvin ja ottaen olosuhtet hn mioon paikotellen loistavasti. "Ikä kyllä", täytyy naisien voimistslue tykset laskea oku prosentti korkea! malle. K u n vertaa aikaisempaa v( mlstelutyyliä ja nykyistä, niin hi) maa siinä paljon eroa. M.m. mU fcenkin voimistelu on nykyään o jslmistonsa puolesta vaihteievampa verrattuna entisiin "vapaaliikkeisii Naisten voimistelu kumminkin saanut suuremman "naisellisuude: timnun. Tähän vaikuttaa ensikädi sä se, että nykyinen naisten voi: telu kaipaa suuressa määrässä p; tilkkaa ja ilman sitä vaikuttaa j kankealle. Juuri tämä plastlllin? puoli asettaa naisvoimistelijat ali kovemman kritiikin alle, koska] sen pitäisi joskus lähennellä tiid tanssijan notkeutta. Kuten sanotc ovat Paavo Voutilainen ja Tj7i Rauhakoski tehneet parhaansa jou] kcjensa eteen j a niin ollen yleisö ( esityksiin tyytyväistä. Ohjelma < muultakin puoleltaan kiinnostavaj Sunnuntaina t.k. 7 päivä oli "Yr tyksen" naisjaostolla taas onnistun; iltama, joka todisti, että naisetkii Liiton CTeoIlisuuspuolueen'') asiassa (Jatkoa edelliseen numeroon). Poincaren ja Briandin henkilökohtaiset neuvottelut Kauppa-Teollisuuskomitean kanssa Poincare ja Briand, jotka olivat silloha Ranskan poUtiikan johdossa, toinen — pääministerinä ja t o i - , .... , .. -. . . , . . - .L ' n e n — ulkoasiain ministerinä, o h ita elamaa vietettyään on han n u r net kuukaudet «veroja pienistä t " - l y a t ; ne henkilöt joihin Kauppä-a- eumatismin ja inuiden taufeien loistamme noille Kuomingtanin i ' yhteyden jo X . . pitkäkaapuisille herroille. Mutta suoden 1928 neuvottelua. yksilönkin saatikka sitten viisi-sataamiljoonaisen kansan rl"-lä.s- ^ä. Mutta nämä lyhyet kolme vuotta ovat trfneeksi todi5!n-naan sei-laitto » -väititeiden perättömyyden» että ICiinassa alkaa rauhallisen suojelu-sjärjestöt. Vyöryn tavoin on tämä liike levinnyt maakunnasta toiseen, kä-sitJaen nykyään jo melkein kokonaan sellaiset suuret ja tärkeät maakunnat kuin Fukien, Kiangsi-j i d i v a r i i l i s en kehityksen aika "de- Hupeh ja Hunan ja ulottuen ete-mokraattisine" parlamentteineen. Iässä laajalle Kvanturigin maakim-heikentämä, ettei hän enää juok semaän kykene. Silloin ei ole muuta keinoa kuin painua takaisin maalle hiljaista nälkäkuolemaa odottamaan. Pahimpana vastuksena rikshar tiellä ovat kuitenkin poliisit. V a i . kea on k u v i t e l l a itselleen raaempir näkyjä kuin ne, j o i d en itodistajaks tässä suhteessa joutuu Shanghair europalaisissa kaupunginosissa. Po liisejä siellä on kaikista kansallisuuksista: englantilaisia, v a l V ve näläisiä emigrantteja, Intiasta tuot e t t u j a sikheja, k i i n a l a i s i a j a mui t a kaikenkarvaisia seikkailijoita (Ia k a i k k i he ovat onnettoman riks han .vannoutuneita vihollisia. Seki» syystä että syyttä iskevät poliisit kepeillään rikshaa kuin vierasta s i : kaa: Jos 'hän tekee pienimmänkin iiilfenherikoksen riistää poliisi armotta tyynyn, j o k a peitstää hänen kärryjensä puista istuinta j a jota ilman hänellä ei ole toivoa saada ainoatakaan matkustajaa. Tyynyn k u l j e t t a a poliisi voitonmerkkinä lähimmälle poliisiasemalle, josta riksha voi sen lunastaa asianomaisen sakon maksettuaan. Mutta .«»iihen hänellä ei ole varaa. Jos rikshalle j a hänen kuljetettavalleen sattuu j o t a k i n riitaa on poliisi aina jr poikkeuksetta rikshaa vastaan Valkoisesta rodustaan ylpeät englantilaiset j a amerikalaiset matruu. vaksi pääasiassa Puolan, Rumanian, distaa Viron, j a Latvian voimilla, Ranskan sotavoimleri ja laivaston pienellä osanotolla, mutta Ranskan esikunnan ja upseerien johdolla. M u t t a satnalla k u n Poincare l u pasi käsitellä kysymyksen interventiosta, hän painosti erikoisen pontevasti pitkäaikaisemman valmiste myöskm tuhotyöntekijä Tämän tiedotuksen Jannesm k Dershavin, joka oh saanut tiedot missian muodostamisesta ^ tolej sutä Moskovaan, Fedotovin uiko- myöskin Kalinnikov todistuksessaa mailta palaamisen jälkeen. Dersha- 16 p. 1930: • v v i n i n sanojen mukaan Poincare oU "Ramsin ilmoitti, — punuu »• "luvannut alottaa aktiivisen poUtii- linnikov, — että Ranskan ylei^ kan mtervention mielessä", mutta kunnan yhteyteen muodosteto "vaati ennakolta valmistelutyötä kenraali Jannesin puheenjohdoi Neuvostoliiton sisällä vakiintuneen kansainväUnen komitea ^ff"^^ lutyön välttämättömyyttä VenäjäUä. taloudellisen tilanteen hajoittami- Englannin ja Puolan edustajista } seksi, aiheuttaakseen siten tyyty- kamaan osia venäläisen interven» mättömyyttä neuvostovaltaa vas- johtamiseksi ja toteuttamiseksi, taan". mä komitea päätti, että intervenUJ V a i k k a k i n Neuvostoliitossa on jo huomattavissa rappiotilan ilmene • mistä j a erikoisestikin tavarapulaa, „ niin valkoemlgranttien lupaamaa eivät he mitään^ tehneet meidän todistusten mukaan 2'0 väestön tyytymättömyyttä ei vielä auttamiseksi. Kehoittivat vam lokakuuta v 1930 Karpov huomattavissa tarpeelhsessa: Kauppa-Teollisuus-komitean a i o i i e i - — " l -' .=Piila Operi edelleenkin maksamaan liittovero- " t e o l l i s u u d e n h a r - ' t u h o l a i s t y ö t ä on k a i - ; suudella ollut enemmhi muodollinen sotilasvarusteilla la a-ei» • / ^ j x x x » » k V » * * * * * ' » - ^ ^ r j a . Me kärsivällisesti odotimme ja njaksoimme, mutta meidän olomme yhä kurjenivat samaan aikaan, kun Kuomingtanin herrat j a u i k o -' (valkoemigrantti, joitta Ja tekstiihteollisuudessa) i l moitti hänelle eräässä kohtaustilai • suudessa v. 1928, että: " . . . hänen Berliniin saapumisen-maalaiset imperialistit kävivät hie.]^^ perustarkoituksena oU väittämät-nosti puettuina. Silloin meidän tömyys neuvotella intervention v av oma johtajamme Hohuang sanoi meille, että meidän tulee itse käydä asioihin käsiksi. Hänen jo^i-dollaan me 'kokoonnuimme monituhantisena joukkona ja hyökkäsimme katuvaunujen ja bussien kimppuun, imperialistien j a pitkä-' kaapaisten kuomingtanilaisten kau. histuneina katsellessa meihin. Tämän jälkeen me menimme kotiim-me j a nukuimme yön erinomaisen j . ^ ^ ^ ^ Englannin sekaantu-makeasti, s i l l a me luulimme, etta ^ ^ ^ ^ ^ pienenevät, n im R a n s - meillä on seuraavana paivana pai- sentään suurenevat", j o n tyota, kun katuvaunut eivi».* „ . , kulje. Mutta työn asemasta mei- p r p o v m kertoman ^mukaan: dat v a n g i t t i i n , heti k u n ilmestyim- ^ ^^auppa - Teollisuuskomitean me kadulle. Meidät t e l j e t t i i n suu. edustajat olivat v i s i i t i U a P o m c a ^^ reen vankilaan. Meidän rakas joh-ii"°"f=„f^"^°^^^ tajamme j a kymmeniä hänen kans- '^..^TI^^Jt^^^T.!?^.! saan telotettiin. mistelusta, jonka Kauppa-Teollisuuskomitea on suunnitellut toteutettavaksi jo V. 1930—31, että s i i - heh mermessä on ilmaannuttava kaikessa kärkevyydessään rappiotila teonisuupdessa. tavarain puute ja tyj^tyfnättömyys väestön" keskuudess a ; ; H S h - ilriibitti, ;että ';Käuppa-Te. onisxniikoimiteä 'stidrittaä -viime a l k a l i a erittätii' voimaperäistä •• t^ötä ja luottaa menestykseen, ja- v a i k - k i n keinoin voimistettava. Tämän vuoksi Kauppa-Teollisuuskomitea pyytää erikoisesti voimistettavaksi suimnitelmatyön ja erikoisestikin teoUistuttamisen 5-vuo-ei enää voi olla epäilyksiä, etteikö i tules ^a„K\jäi alotteN dsaUistuvien armeijoiden van^tö^ sotilasvarusteilla la aseilla, oper osuus. Tosiasiassa Ranskan h a l l i t - tiivisen valmistelun j a alotteen te.| sevat piirit, Poincaren persoonassa, käyttivät tarkoitusperiensä toteuttamiseksi hyväkseen Kauppa-Teollisuuskomiteaa ja tuholalsjärjestöjä. t«i^srs,urru"«n;nr„itieJl)m^Ia'n^ ''\rhoai^jorfiVttra^m";^istt:ar , o- l s u o t t a eivät syyte.„thytn i«oUsioäirtaie, ..töe ttä vuotissuunnitelman epäonnistumisen o n halvennettava neuvostovaltaa, jok a seikka onkin erittäin, tärkeä intervention mehestymisells". (Todistukset 20 p:ltä lokakuuta 1030). J a samanluontoisia todistuksia löydämme muidenkin itul^olaisjärjes* töh johtohenkilöiden" tunnustuksissa. Työläisten puolustusliitto oli ainoa, joka meille antoi apua. Nyt meillä on paljon tämän liiton jäseniä j a l i y t me ymmärrämme, et-care oli silloin sanonut olevansa i valmis käsittelemään vakavasti asiaa ja antoi sen yleisesikunnan käsiteltäväksi. Hän o l i varma, että yleis- Todistuksessaan 29 p:ltä lokakuuta V. ie30:.Sitnin vielä kerran:, makuuttaa: " . . . että Poincare lapas? täydellistä tukea interventioUe ja arveU, että y. 1930—31 voidaan laottaa i n ' iervention täydelleen onnistavan". Samainen Sitnin vakuuttaa oikeaksi Fedotovin ilmoituksen, että Poincare painosti tuholalsjärjestöjen työn voimistamisen välttämättörayytr tä Neuvostoliitossa. Samaa ilmenee myöskin Deniso yin' tcHsessa -eäitntymlsesä.-lokakul sessa . neuvottelussa VV.. 1928, josta; RajnsinBimFöskin HSisIksitväikeni.. T o r ditelmssaan..;31 ip-Aiä lokakuuta .vv 1930 R a m s i n ; r k u i t e n k i i r .kirjoitta»: ; ^TDaUsovy'ihnoitti; ;että --Kauppa- TeoUisuuskomitean työ intervention valmistamiseksi Neuvostoliittoa vastaan ulkomailla on jo tuottanut konkreettisia tuloksia, sillä Ranskan yleisesikunnan yhteyteen on muodostettu erikoinen komitea vai*- misteleinään interventiota Neuosto-liittoa vastaan, jonka komitean j o h - eslkunta antft interventioUe edulli- Raasäan yleisesifanman tehtäväksi'*. K a r p o v i n sanojen mukaan Poincare ; dossa o n kenraah Jannes. Edelleen "sanoi Kauppa-Teollisuuskomitean ; Denisov sanoi, että yhtenä aktii-puhemiehistön vieraskäynnin aika- , visimpana intervention valmistelijana, että käytännällnen työ inter- • n a on Ranskan yleisesikttnnan evers-vention valmistamlsdBl on .^teUy ti Juanvilin, joka tuleekin olemaan sen vastauksen. Käsrtännöllisesti o i: tä vain yhteenliittymällä f öisten, i ^ j ^ ^ ^ ^ t j ^ suunniteltu suoritetta- S i t n i n i n ja EedÖtovin ilmoitukset vieraskäynnistä P o i r i & r e n luona to-välittömässä yhteydessä interventeo-n i n sotilaallisen johtajan — kenr a a l i Lukomskin kanssa". ottaa osalleen Puola — Tällaista oli Kauppa-Teollismi komitean toimmta, Josta t«bU yhteenveto lokakuun neuvottelua V. 1930 j a josta ilmoitettiin Teou suuspuolueen K K : n jäsenille. - Ilmituodut tosiasiat venäläistsn | olUsuusmiesten henkilökohtaisu' neuvotteluista Pomcaren ivansa. « memamitun lupauksista ja erikois« Jannqsin komitean muodostamisa tä Ranskan yielsesikunnäh m^- t e & - samanaikaisesti toteavat RSE käii" hallituksen entisen j o h^ iPoIhcäreii itsenäisen aktii-.isen iBO' deiti' intervention valmistelussa. Teöllisuuspuolueen ja tuk laisten yhteisrintama Ranskan yleisesikunnan kanssa " . . . K u n s a i n tietää. - V^, Ramsm omissa todistuksissaan^ päivä lokakuuta — että inter^^ tionin vahnistamisen ja joö»* sen sotilaskeskuksena esiint57 kah vleiesikunta. n i i n minä CMJ^ Denisoville järjestettäväksi « i» m i n i i h matkustamista Farisisti
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 11, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-12-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301211 |
Description
Title | 1930-12-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Torstaina, joHluk, 11 p:nä — imi.; D s c . 11
V T ^ A T T O CinaiTin nonuIalKa tröväestön «iooa «aaeotacBaml^ OasMtjf Sni
V Xa> Jr JTJL V J O b i i r y i u . Out., Lukkina, p a i K i i s D o a o u i . ja Buärältficä j c h l x p ä i T i u.
T&a »olr ar(aa of F i n c i A Vorken i n CanacU. Pobliabed «Uiljr >t Saähmj, OsUrio.
' KtlpMextä at tlie Toit OfOce Dcpansirni, OtUKa. as aecoad clan mattcr.
CcMZal adrettiuBC txto. 7Se per coL incb. Uiuimsm ehzite for (iii(Ie iiuertioa, 7Se. Th«
^fiMm* ia the beat adrertialcg ceäioxa vnosg th« Ficntib peopis in Cauda.
yfflfcT>Bi, tösubri» kirjaJcauppa ja paloo oma«&a talos«a Flm StrretUlä.
«^««ioaote: Vapau». Box 09, Sudbury. Out.
taan sekä , pohjoisessa kauaksi
Janglsekiang-virran, Kiinan valta-iiermon
pohjoispuolelle. Punaisen
armeijan voima, joka nykyään
lasketaan monissa sadoissa tuhansissa,
on kasvanut kuukausi kuukaudelta,
päivä päivältä. .Se on
työläisten kanssa K i i n a s s a j a kokc
maailmassa voimme parantaa olo.
jamme.
K^orr!^r(7l'°f.L,~adT::^^^^^^^ kärsinyt tappioita, mutta saavutla- kyinen ajankohta toiselta puolen
proletariaatti ja köyhä talonpoi-kaisto.
Se seikka takaa porvarilHs-demokraattisen
vallankumouksen
muuttumisen proletaariseksi. Sitä- ^'^s katuvaunut, imperialistit Ja
p^^a•itts^i- on m^^:Ae~i^d än aikamme impe-!i K ui -o,m •i n a n i TEläkIöön - työ••l,ä istefn.-
ri. al,i.s ti,s ten soti.e n j. a prol,e taari.s ien Ii solidarisuus y l i ka^o maailman!
vallankumousten ja erikoisesti nv , Z"""" J^^^f.^^^^^^^^^^r^^^^ J " '
- kuttavat Pekmg^in yksmkertaisen
Tri.Ai:?nr\NAT:
1 yi. uso. 6 kk. j2j;o. 3 i k . $iT:f jj I i l . . iiM). — 'i^dy^»allo^.:D j « Soomces «eU Brno- ' J a . TaJonooikai.-.sola leviäij, laa-
Jfc nltomailJe: 1 . k . t6M. C U. i:.ZO j - , I l i . 11.00. . •' ^
• •— • •— —— '•—Menee ia svvenee kautta koko K u -
:il.«pTI.'Sin.\S.\T VAPALDE-SSA: 1' - ' .. - n
; uut vielä huomattavampia voitto- maailman k a p i t a l i s m i n k r i i s i n j a ! rik.sha-kulit ovat Kiinan vallanku-
Uasacer: J< Ahlqv;»t.
loisella puolen Neuvostoliiton voit-loi
«an so«ialir»li!^en rakennu.stvon
OfDee, 8ook>toTe and Prinisbop: Vapana Building, Elm Street.
/a jnail to be addr»»srd: Vaiam, P.O. Eo« O, Sudtury, Ont.
kaislon johtajiksi ja unohtaneet
•proletariaatin ja .'^-n luokkalais-
• . „. ^ , . , . . . . i l e l u n " , sanovat jälleen Trotski ja
,,.<>« ette BuIIoio tahanu taa TMtau^ta eniiniä.urcn kirjc«»«rnne, kirjoitaku oodeutcs u i U e m . ; . . ii i
tajMjs» i>T>oopaitia |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-12-11-02