Vapaus, December 11, 1930

              2c,2--1930
'illlDELII OLEVAT TILIVELAT
MAKSETTAVAT!
isiainiehillemme, osastoille sekä muille liike-
Lvillemme on lähetetty tiliote heidän Va­lelle
olevasta tilivelastaan. Vapaus on tällä
tfeellä hyvin ahtaalla käteisestä rahasta, jo-lolisimme
hyvin kiitolliset, jos asiamiehet ja
jetuttavamme voisivat suorittaa tilivelkansa
nen joulukuun loppua, jolloin tehdään vuo­hien
tilinpäätös. Tämä ei ole tavallinen muo-
Hinen huomautus, vaan raha-ahdingosta joh-put
pyyntö.
[Jäämme odottamaan suorituksia, e n n en
L i u k. l o p p u a .
LIIKKEENHOITAJA.
1 panevat toimeksi, saavat hyvää
Kauniit joukkomarssit ja
-yaelniat v a i k u t t a a j o u k k o i h in
ävasti j a näin o l i e n a n t a a h y .
jysäyksen työläisurheilulle e-
VoimL^^teluesitykset, a r n i e i -
^^Jaiynäi, kana t k o t k o t u k s i n e e n,
L yleisön hilpeälle t u u l e l l e , m u t -
U j ^ a i k i c e a Tj'yne R a u h a k o s k en
jBria R i n d e l l i n venäläinen tanssi
j myrskyisän suosion osakseen.
I g ^ n vain naiset .sellaisella
ijDä toimikaatte, s i l l o i n siitä on
sekä muille n a u t i n t o a.
1 ^ tarttunut kynään sepustaak-tj
näitäkin u r l i e i l u a s i o i t a . K u n on
Ö iakissa r o i k k u n u t y l i k y m m e -
niotta, tuntee vähän v e l v o l l i -
iseen, j a a i n a k i n täällä T o r o n -
jos missään o n u r h e i l u h a r r a s -
vahva maaperä. S a k k i a on
ääta maan k o l k i s t a Suomesta, ja
k y l l in kelpoista a i n e s t a / Y -
sU me tiedämme sen s a n a n p a r -
lettä muka u r h e i l i j a t e i ole a i na
nosta l u o k k a t a i s t e l i j a - a i n e s t a.
y voidaan o l l a k u k i n k o h d a l t a an
tfflieltä, mutta v a r m a o n j a ole.n
siitä vakuutettu, että m.m. u r ­itat
työväen l i i k k e e n r i n n a l -
laiiodostavat oman tärkeän o s a l i -
kesä tulee j a tämä olema-
|i toni sulaa, menemme T a r m o l a an
naan, saapa s i t t e n nähdä
se v i e s t i p a l k i n t o ensi mesta-ilpailuissa
m e n e e . — Eikös niijii
ö! — Sanon tämän vaan siinä
Bä, että S u d b u r y n pojat ovat
, meidän n a a p u r i n a j a tietävät
meidän uhkauksemme h u o m i -
toon siis edelleen Yritykselle
inta menestystä j a i n t o a sen
lajille, että saavat p a l j o n s a k k ia
Irilken. — Wäinö Kääriäinen.
sonen, Abel T a r k i a i n e n , E l i n a K o s k i ^
O i v a Imberg: t i l i n t a r k a s t a j i k s i v!
R o s s i , K . P e l l i n e n . K . H o n k a k o s k i ja
V. SiUanpää. Näistä tulemme valit­semaan
osaston v i r k a i l i j a t alkavalle
vuodelle vuosikokouksessa, joka p i ­detään
t.k. 28 päivän i l t a n a.
S a m o i n on k a i k k i e n ala-osastojen
päätettävä k i r j a n s a 15 p:äan tätä-k
u u t a j a jätettävä t i l i n t a r k a s t a j i l le
t a r k a s t e t t a v a k s i . Ottakaa alaosasto­j
e n v i r k a i l i j a t tämä huomioon.
Englanninkielen iltakouluja on
täällä T e k n i k k a k o u l u l l a j a S u o m a l a i -
ssn k i r k k o k u n n a n puolesta, jossa
p a p i t k u u l e m m a o n opettajana. T e k -
n i k k a k o u l u l l e ei ole m a i s u u t t a use­a
n k a a n päästä, nimittäin palvelas-tyttöjen,
j a Suomalaisen k i r k k o k u n ­n
a n koulussa, joka toimii Mission
h a a l i l l a , eivät tahtoisi käydä, syys­tä
k u n siellä p o i k e t a a n pois englanr
n i n k i e l e n opetuksesta j a sen s i j a an
l o p e t t a i s i v a t ja pänttäisivät uskon'
j t oa suomalaisten päihin, sitä, mifa
•he ovat saaneet jo p i k k u l a p s e s t a a i ­sa
j a a n ' o s t e l t a v a j a sitten vasta
lähteä arvostelemaan toista. Tästä
a s i a s t a olisi n i i n p a l j o n k i r j o i t t a m i s -
U , että ottaisi tällaiselta kynämie-heltä
\'U03ia a i k a a ennenkuin se t u ­l
i s i k a i k k i k i r j o i t e t u k s i . — J — i .
• •
Sotavastainen protesUutkous o li
S. J . o s a s t on h a a l i l l a v i i m e sunnun­t
a i n a t i . 7 p. P u h e i t a p i d e t t i i n suo­men
j a u k r a i n a n kielellä. M u u t a o h ­j
e l m a a o l i l a u l u a , r u n o j a , kertomus.
L u e t t i i n protesti, j o n k a k a i k k i y k s i ­m
i e l i s e s t i hyväksjivät lähetettäväksL
Yleisöä o l i k i n kokoontunut salin
täydeltä. Viime kuun 30 p, o l i p r o -
testikokous Puolan fascistiterroria
vastaan.
Mitäs tnlee haalilla joulona? k u u ­lee
usein kysyttävän. V o i n täss:i
n i i n k u i n etukäteen selostaa mitä t u ­l
e m a a n pitää. Ensiksi Kultakotelo.
j o k a esitetään joulupäivän iltana,
hjTTin k a u n i s operetti, paljon k a u n i i ­ta
lauluja, duettoja, y k s i n l a u l u a ja
k u o r o l a u l u j a on useita. Näyfcelmä.ssä
p u n a i s e n a lankana kulkee kaunl^
m y s t i l U n e n r a k k a u s t a r i n a kahden
t o i s i l l e en tuntemattoman henkilön
välillä, joka k u i t e n k i n lopuksi sel­viää.
V a i k k a näytelmä on operetti,
n i m silti huokuu siinä voimakas pro­l
e t a a r i n e n katsantokanta. K u i t e n ­k
a a n ei siltä puutu j o i i s t a v u u t t a e i ­kä
hauskuutta, katsojat saa n a u r aa
tarpeekseen.
T a k a a n että näytelmän esitys t u ­lee
onnistumaan l a u l u j e n kuten p-s
i t y k s e n k l n puolesta. siUä parhaat
voimat o n t a k a n a . S i t t e n toisena e-sitetään
paljon huomiota herättän>-t
voimakas agitatsioninäytelmä K a a ­r
i n a Varjola, joka esitetään 3 p.
t a m m i k u u t a . Siitä o n p a l i r / . selos­t
u k s i a ollut Vapaudessa. T o i v o i s i m ­me
v a a n että yllämainittu näytelmä
saa täällä yhtä hyvän karmatuksen
yleisön puolesta kuin m u u a l l a k in
työväen näyttämöillä, missä sitä on
esitetty. Tulemme i l m o i t t a m a a n näis­tä
vielä tarkemmin. — E . K .
Jeesnksen persoonallisoos (ENSIMAINEN OSA T E O K S E S T A KRISTINUSKON .\LKIPERA) .
(Jatkoa edelliseen numeroon)
///. Taistelu Jeesus'-
kuvasta
Saolt Ste. Marifen
uutisia
|tS. J. OS. kokous o l i t.k. 8 päl-
1 iltana O l i p a l j o n a s i o i t a käsitel-
V a l i t t i i n mm. seuraavalla
lie v i r k a i l i j a e h d o k k a a t : P u -
bhtajaksi Väinö L e h t i j a H e n -
FKulmala; j o h t o k u n t a a n Henry
, E3ina L i n d , K a l l e H e i n o , Evert
ä, John K o n k a , Väinö L a a k -
I käen, ja o p p i l a i l l a olisi halu oppia
' englanninkieltä. Tästä o n o l l u t v a l i ­t
u s t a jo pitemmän aikaa, kunnes
ovat kääntyneet S. J . o s a s t on puo­l
e en pyytäen huonetta, ja samalla
oi>ettajaa, Joka opettaa ainoastaan
englanninkieltä eikä tyrkytä mitään
m u u t a , mikä sotkee k i e l e n opetusta.
S. J . osasto o t t i tämän a s i a n käsitel­täväksi
j a o p e t t a j a k s i l u p a u t u i V e i k ­ko
Sillanpää. S i i s k a i k k i j o t k a h a ­l
u a v a t englarminkieltä oppia i l m an
uskontoa, tulkoot S. J . o : n h a a l i l l e,
a j a t j a päivät on siellä ilmoitettu.
O p p i k a a ensin englanninkieltä j a s i t ­t
e n vasta englarminkielellä iiskontoa
jos sitä kaipaatte.
T a i s t e l u oikeistovaaraa vastaan
käsittely o n s i i r r e t t y j o u l u k u u h 14
p : n i l t a a n k e l l o 7.30. Tämän k i r j o i t ­t
a j a l l a ei ole tiedossa m i k s i ei sitä
edelUsessä kokouksessa käsitelty,
v a a n t a i t a a o l l a asia n i i n tärkeä, e t ­tä
ei sovi lähteä keskustelemaan.
Meillä näet o n t a p a n a , että k u n läh­demme
j o t a k i n a s i a a keskustelemaan
t a h i käisttelemään, n i i n hyökkääm­me
h e t i j o n k u n päälle j a suorastaan
syytämme henkilöä, k u n meidän p i ­täisi
a r v o s t e l l a vaan. J a j o s meidän
pitäisi arvostella jonkun edesotta-m
l s i a , n i i n me p a i n a m m e Villasella,
r i i p p u e n siitä k u k a henkilö on. E n
tässä lähde n y t selittelemään k a i k ­kia,
vaan o n e n s i n t u t k i t t a v a itsen-
Beaver Lake, Ont.
H u h t a m a a n i
Käsissä rupeaa olemaan taas se
v u o d e n a i k a j o l l o i n voimme ruveta
h a r j o i t a m a a n ainoaa t o d e l l i s t a t a l v i ­urheilumuotoamme,
hiihtoa. K o s ka
tiettävästi hiihtäjämme eivät suures­sa
määrin a i k a i s e m m i n syksyllä v a l ­m
e n t a u d u hiihtoa varten kävelyllä
eikä m u u l l a , o n n y t jo a i k a J^nt»^^
täysi huomio harjoittelulle. V i i m e i ­sessä
J e h i m kokouksessa k e s k u s t e l ­t
i i n j o s a r j a h i i h t o j e n järjestelystä ja
hiihdetään j o ensimäiset matkat e n ­si
s u i m u n t a i n a a l k a e n k l o 2 päivällä.
K a i k k i huhtäjät j a s i k s i aikovat s i l .
l o i n mukaan. L u m e n vähyyden täh­den
suoritetaan h i i h d o t tällä kertaa
järven jäällä, lähdön tapahtuessa
L e h d o n rannasta. Heti- k u n l u n t a t u ­lee
rittävästi siirrytään t i e t y s t i h a u s ­kempaan
j a v a i h t e l e v a m p a a n mur­t
o m a a h i i h t o o n . M u r t o m a a r a t a a o n ­k
i n entisestään " t e h o s t e t t u " l a i t t a ­m
a l l a enemmän s e l l a i s i a voimiaky-syviä
nousuja, samoin k u i n vastaa­vassa
määrässä i h a s t u t t a v i a l a s k u j a.
Sillätavoinhan saadaan h i i h t o o n h i u ­k
a n rnurtomaahiihdon tunnelma.i.
S a m a a n suuntaan olisi pyrittävä
m u i s s a k i n sem*oissa, ettei m u r t o m a a ­h
i i h t o o l i s i v a a n k a u n i i n a päätökse­nä
p a p e r i l l a , v a a n että sitä myöskin
r u v e t t a i s i i n t e h o k k a a m m i n toteutta.
m a a n käytännösää.
Oikeistovaaraa käsittely osastossam-
Esikrlstillisistä Jeesusta koskevis­ta
kertomuksista ei m e i l l e parhaas­sa
tapauksessa jää h i s t o r i a l l i s e n a y .
timenä muuta jäljelle, kuin mitä
T a c i t u s kertoo: että T i b e r i u k s e n a i ­k
a n a t e l o t e t t i i n eräs profefetta, jos­t
a k r i s t i t t y j e n l a h k o n alkuperä joh­tuu.
Tähän saakka ei o l e t u t k i m u k ­sen
kautta saavutettu pienintäkään
v a r m u u t t a siitä, mitä tämä profeet­ta
on o p e t t a n u t j a v a i k u t t a n u t . M i s ­sään
tapauksessa hän ei ole voinut
h e r a t t a sellaista huomiota, josta e.
s i k r i s t i l l i s e t esitykset kertovat, silla
s i l l o i n o l i s i ' Josephus. joka kertoo
p a l j o n a i v a n vähäpätöisiäkin asioita,
v a r m a a n kertonut siitä. Jeesuksen
a g i t a t s i o n i j a telotus ei missään t a ­pauksessa
herättänyt hänen a i k a l a i ­sissaan
pienintäkään huomiota. M u tr
ta jos Jeesus todella oli o l l u t a s i -
t a a t t o r i . jota eräs l a h k o k u n n i o i tU
e s i t a i s t e l i j a n a a n ja oppaanaan, niin
täytyi hänen persoonallisuutcnsn
m e r k i t y k s e n kasvaa l a h k o n kasvaes­sa.
Nyt a l k o i tämän persoonallisuu­den
ympärille muodostua legenda,
seppele, j o h o n hurskaat mielet k u t o i ­vat
kaiken, mitä he t o i v o i v a t e s i k u ­vansa
tehneen j a sanoneen. K u t a o-s
i k u v a l l i s c m m a k s i Jeesus siten tuli
koko lahkolle, sitä enemmän k o e i li
j o k a i n e n niistä monista suunnista,
j o i s t a lahko oli a l k u a a n muodostu­nut,
liittää tähän persoonaUi-suuteen
j u u r i niitä aatteita, mitkä olivat e-r
i t y i s e s t i heidän sydämellään, voi­dakseen
sitten vedota tähän auklo^
r i t e e t t i i n . S i t e n muodostui Jeesuksen
k u v a sellaisena kuin se a l u k s i kior-t
e l i ainoastaan suullisis.sa kertoelmis­sa,
mutta myöhemmin kuvastuen
k i r j a l l i s i s s a k i n taruissa, yhä enem­män
y l i - i n h i m i l l i s e k s i pensoonalli-suudeksi,
k a i k k i e n n i i d e n i h a n t c i t -
t e n yhteenvedoksi, joita uusi lahko
k e h i t t i , mutta samalla tuo kuva
myöskin t u l i yhä r i s t i r i i t a i s e m m a k s i,
sillä s e n yk.sityiset p i i r t e e t eivät e.
nää sopineet toisiinsa.
me tulee lähiaikoina käsittelyn a-l
a i s e k s i , joten keholtamme kaikkia
jäseniä perinpohjaisesti tutustumaan
j o a i k a i s e m m i n jaettuun kirjelmään
" T a i s t e l u o i k e i s t o v a a r a a vastaan O.
S. järjestössä". Jos i t s e k u k i n tote­aa
että m a h d o l l i s i a virheitä on teh­ty,
on ne myöskin k o r j a t t a v a ja o-t
e t t a v a oikea kurssi asioissa ia
taistelumenetelmissä. A i k a velvoit.
taa.
Punainen soutaja.' on sen i n a h t a ­v
a n luokkanäytelmän nimi, joka
näyttelijäimme toimesta esitetään
tämän k u u n 28 päivän i l a l l a . Näytel­mä
on kuvaus Suomen luokkasodan
a j o i l t a , feähemmin ilmoituk.ses.sa.
V a n h a s t a tavasta, viettää porvaril­l
i s t a j o u l u j u h l a a , - o n s i i r r y t t y oikein
kyllä pois j a j u h l i t a a n luokkahen-gessä
sanottuna i l t a n a . Kyllä o l i jo
a i k a k i n . K a p p a l e on viisinäytöksinen
ja sisällöltään arvokas, joten toi­vomme
että sanottuna i l t a n a suun­t
a a k a i k k i raatajarahväs kulkunsa
t a l o l l e . — Tekoniimus.
K u n lahkosta s i t t e n tuli l u j a jär­jestö,
laaja kirkko, jossa määrätty
p y r k i m y s pääsi v a l l a l l e , o l i s en € U -
simäisenä tehtävänä luoda l u j a ohje.
k a i k k i e n n i i d e n e s i k r i s t i l l i s t e n k i r -
j o t u s t c n luettelo, mitkä se t u n n l i s t i
o i k e i k s i . Ne o l i v a t luonnollisesti a i ­n
o a s t a a n seiiaisLi. jotka soveltuivat
v a l l i t s e v a n suunnan mielipiteisiin.
K a i k k i ne e v a n k e l i u m i t ja muut k i r ­jot
ukset, jotka loivat Jeesuksesta
sellai^scn k u v a n , mikä c i s o p i n u t y h ­teen
• k i r k o n tämän pyrkimyksen
kans.-^a. hylättiin "kerettiläisinä",
väärcnenttyinä,, t a i a i n a k i n "api>-
kryfcinä", ei a i v a n luotettavina, e i ­kä
niitä cna.-i levitetty, vaan päin­v
a s t o in e i t e t t i i n levittämästä, j a n i i ­d
e n jäljennöksiä hävitettiin, joten
m e i l l e on niitä säilynyt ainoa.sta.in
h a r v o j a . Ohjeeksi otetut kirjoitukset
I t a a s " t a r k i s t e t t i u a " , j o t t a ne s a a t a i ­s
i i n mahdollisimman yhtäpitävik.sl,
m u l t a onneksi n i i n taitamattomasti,
että aikaisempien poikkeavain esi­tysten
jäljet jäivät vielä siellä tiiäl-lä
näkyviin osoittamaan kehityksen
k u l k u a .
K i r k k o ei k u m m i n k a a n saavuttanut
eikä voinutkaan saavuttaa sitä t^ir-kotusta.
että se olisi saanut nam!»
m i e l i p i t e e t yhtäläisiksi. Y h t e i s k u n ­n
a l l i s t e n olojen kchity.« .^vnnytti a i ­n
a kirkofsa eri k a t s a n t o k a n t o j a ja
p y r k i i n v k s i i i . j a k i i t o s näiden r i s t i ­r
i i t o j e n , jotka k a i k i s t a korjailemi.sis-ta
j . i karsimi.sista h u o l i m a t t a jäi­vät
k i r k o n t u n n u s t a m a a n Jeesusku-v
a a n , oli iiäillä eroavaisuuk.silla a i ­na
tuossa kuvassa k o h t i a , j o i h i n ne
voivat yhtyä. Niinpä muodastui tais­t
e lu y h t e i s k u n n a l l i s i s t a r i s t i r i i d o i s ta
k i r k o n kehyksissä näköjään pclkäic-si
kamppailuksi Jeesuk.scn sanoliUa
«ekä niiden s e l i t y k s e k s i ; p i n t a p u o l i ­set
historioitsijat uskovatkin, e fä
k a i k k i k r i s t i k u n n a n suuret ja u.srin
n i i n veriset taistelut, joita käytiin
u s k o n n o l l i s e n lipun suojassa, oval
v a i n ollwt taisteluita pelkistä .sa­n
o i s t a , siten muka ollen IhmLssuku-k
u n a n tuhmuuden s u r u l l i s e n a Ilma­uksena.
M u t t a m i l l o i n y h t e i s k u n n a l ­l
i s e t joukkollmiöt selitetään j o h t u ­v
a n asianosaisen pelkästä t u h m u u ­desta,
s i l l o i n tuo " t u h m u u s " osottaa
v a i n havainnontekijän j a a r v o s t e l i ­j
a n ymmärtämättömyyttä, että hän
e i voi t u n k e u t u a vieraasot-n ajatus­t
a p a a n eikä fipn ijerustuksena oleviin
a i n e e l l i s i i n e h t o i h i n Ja v a i k u t t i m i i n .
Itse a.sia.s,sa t a i s t e l i v a t santien aineel­l
i s e t edut keskenään s i l l o i n , k u n c -
r i t y i s c t k r i s t i l l i s e t lahkot olivat kes­kenään
riidassa K r i s t u k s e n sanojen
e j l ^ merkityksestä.
N y k y i s e n ajatustavan syntyminen
ja kirkollisen ajatustavan syi'jäyt-tämmen
o n .sitt/cmmln t o s i n riistänyt
K r i s t u k s e n kuvaa t a r k o i t a v i l l a tais­t
e l u i l t a n i i d e n käytännöllisen me»--
k i t y k s e n j a alentanut ne pelkiksi
h i u k s e n h a l k o m i s i k s i jumaluusoppi,
n e i d e n taholta, j o i t a valtion puo­l
e s t a p a l k a t a a n mahdollisuuden mu­k
a a n valvomaan k i r k o l l i s t a ajatu.s-t
a p a a , j a j o i d e n siis täytyy p a l k k a n ­sa
tähden tehdä j o t a k i n.
Uudempi raamatunarvostclu, joka
käyttää h i s t o r i a l l i s e n lähdctutkimuk-s
e n menettelytapaa raamatullisten
k i r j o j e n tutkimisessa, o n k u m m i n ­k
i n antanut uuden a i h e e n tälle Jee­s
u k s e n persoonaa koskevalle käsityk­selle.
Se o n järkyttänyt tähän saak­k
a perinnäisen Jeesuskuvan v a r m u u ­den,
mutta .se e i . enimmäkseen j u -
m a l u u s o p p i n e i t t e n k a n n a t t a m a n a , o-le
voinut u s e i n k a a n kohota tuoli?
B r t m o B a u e r i n ensimälsenä edusta­m
a l l e j a s i t t e m m i n myö.skin toisten
k u t e n esimerkiksi A. K a l t h o f f i n o-m
a k s u m a l l e katsantokannalle, että
lähteiden ollessa tällä kannalla el
hänestä o l l e n k a a n voida luoda uutta
k u v a a . Se yrittää yhä uudelleen Ja
uudelleen tätä luo.mista s a m o i l l a t u ­l
o k s i l l a , millä se m u i n o i n s y n n y t ti
a i k a i s e m p a i n vuosisatojen k r i s t i l l i ­s
y y d e n : jokainen noista herroista
j u m a l u u s o p p i n e i s t a vuodattaa Jee-suskuvnan
omat ihanteensa, oman
henkensii. Kahdennenkymmenennen
vuosisadan esitys Jeesuksen elämästä
cl o.soita p a r e m m i n k u i n toisenkaan
vuosisadan sitä, mitä Jeesus todella
o p e t t i , vaan sitä. mitä tärnän k u v an
luojat olisivat halunneet hänen o-p
c t t a v a n .
K a l t h o f f kuvaa täUi Jccsu.skuvan
m u u t t u m i s t a sangen hienosti sano­essaan:
" Y h t e b i k u n n a l l i . s - j u m a l u u s o p i l l i s e l ­ta
k a n n a l t a k:i'..;oeu o n k i n siis K r l s -
tuskuva mitä ylevin uskonnollinen
Ilmaisumuoto kaikesta .siltä, mikä
o n o l l u t y h t e i s k u n n a l l i s t e n j a s i v e e l ­l
i s t e n voimien a l a l l a k u l l a k i n a l k a -
j k a u d e l l a valkuttama.ssa; j a ne m u u -
'tok.set, joiden alaisena tämä K r i s t u s -
k u v a a l i t u i s e s t i o n o l l u t , k u n sitä on
l a a j e n n e l t u ja supistettu, k u n sen
v a n h a t piirteet ovat haalistuneet ja
k i u i n i i h i n on käytetty uu.sla väre­jä,
ovat mitä hienoin n i i t t a - a s t e l k -
ko niistä muutoksista, joiden alaise­n
a jokaisen a i k a k a u d e n elämä on
o l l u t , sen h e n k i s t e n i h a n t e l t t e n kor­keudesta
aina a l n e e l l l s l m p l c n elä.
mäntapahtumlen syvyyteen saakka.
Tällä K r l s t u s k u v a l l a o n väliin k r e i k ­k
a l a i s e n a j a t t e l i j a n , v a l l i n roomalai­sen
k e i s a r i n , .sitten taas feodaalisen
t i l u s h e r r a n . ammattikuntamestarin,
tai kiusatun, verovelvollisen talon­p
o j a n taikka vapaan porvarin p i i r ­teet:
nämä piirteet ovat k a i k k i a l ­kuperäisiä,
k a l k k i eläviä, n i i n kau­an
kuin j u m a l u u s o p p i n c i t l c n k o u l un
mieleen c i j o h d u todistaa evankeliu­m
i e n K r i s t u k s e n yksityisiä piirteitä
j u u r i omalta a i k a k a u d e l t a a n alkupe­räisiksi
j a h l s t o r l a l l i s i k . s i . Näls.sä p l i r -
tels-sä on k o r k e i n t a a n se h i s t o r i a l l i ­suuden
varjo, että k r i s t i l l i s e n y h t e i s ­k
u n n a n k e h i t y s - j a muodostumlsa'.-
k a n a on v a i k u t t a n u t mitä e r i l a l s l m.
pla ja va.stakkaLsimpia voimia, jois­ta
Jokainen on jonkunven-an yhtä­läinen
nykyään v a i k u t t a v a i n voimain
kanssa. N y k y a j a n Krlstu.skuva näyt­tää
.siis ensi katseella sangen r i s t i ­r
i i t a i s e l t a . Sillä on vielä o.saksl v a n ­han
pyhimyksen tai t a i v a a l l i s e n y k ­s
i n v a l t i a a n piirteet, m u t t a sen o h eL
la myöskin aivaai n y k y a i k a i s e n p r o -
letaarlystävän, jopa työväenjohta-
J a n k i n piirteitä. S i t e n se osottaa
v a i n niitä .sisäisiä r i s t i r i i t o j a , jol­ta
nykyaikana on k a i k k i a l l a . " J a
edelleen:
"U.seimmat n i i n k u t s u t t u j e n nyky­a
i k a i s t e n Jumaluusoppinieitten 'eduö-t
a j a t käytti»vät leikkauksissaan D a ­v
i d Straussin i h a i l e m a n arvostele­v
a n menettelytavan saksia: k a l k ki
t a r u n o m a i n e n leikataan evankeliu­m
e i s t a pois, j a mikä jää jälelle, on
sen h i s t o r i a l l i n e n ydin. M u t t a tR-mä
ydin on v i h d o i n käynyt juma-l
u u s o p p i n e i t t e n k l n käsissä l i i a n o h -
kaseksl j . K a i k e n h b t o r t a l U -
sen varmuuden puutteessa cm. Jee­suksen
nimestä tuJlut protestantti­sen
Jumaluusopin käsissä tyhjä a s ­tia,
johon j o k a i n e n Jumaluusoppinut
k a a t a a oman ajatussisältönsä. N i i n ­pä
tekee toinen tästä Jeesuksesta
S p i n o z a n nykj^alkalsen o p p i l a a n , t oU
nen taas sosialistin, k u n sitävas­t
o i n v i r a l l i n e n katecderijtmialuus-oppl
katselee häntä luonnollisesti
n y k y a i k a i s e n v a l t i o n iiskonnolllsessa
valaistuksessa, jopa on aivan äs­kettäin
yhä s e l v e m m i n esittänyt hä-i
net k a i k k i e n n i i d e n pyrintöjen u s ­k
o n n o l l i s e k s i edustajaksi, jotka n y ­kyään
lupaavat suurprcussilajLscllc
v a l t i o n teoloogille johtavan ase­man."*)
A s i a n näin ollen e l ole i h m e , etfä
m a a l l i n e n h l s t o r l a n k i r j o t u s ei tun­ne
sanottavaa tar\'etta t u t k i a k r l s -
t m u s k o n alkuperää, se k u n lähte?
siltä mIeUplteestä, että kristinusko
o n yhden y k s i t y i s e n henkilön luoma.
Jos tämä m i e l i p i d e olisi olkea, n i in
v o i t a i s i i n k r i s t i n u s k o n syntyä kos­keva
tutkimus hylätä j a jättää, sen
esitys Jumaluusopplnelttemme us­k
o n n o l l i s e n runoUutaidon varaan.
M u t t a asla muodostuu toiseksi, Jos
tätä maailmanuskontoa ei pidetä
y k s i t y i s e n yll-lhmlscn tuotteena,
v a a n y h t e i s k u n n a n tuloksena. Y h ­t
e i s k u n n a l l i s e t olot ovat k r i s t i n u s ­kon
sjTjtymlsaJalta aivan tutut
V o l d a a p p a a l k u k r l s t i l U s y y d e n y h ­t
e i s k u n n a l l i n e n Kjonnekln saada jo.
t e n k l n selville sen a i k u i s e s t a k i r j a l ­lisuudesta.
E v a n k e l i u m i e n j a A p o s t o l i e n teko­jen
h i s t o r i a l l i s t a arvoa el t o s i n ole
pidettävä suurempana, kuin Home-i-
on runojen tai N l e b e l u n g c n l l c d l n,
V a i k k a niissä k u v a t t a i s i l n k l n . h i s t o ­r
i a l l i s i a henkilöltä, on heidän toi­m
i n t a n s a kerrottu sellaisella r u n o l.
l l s e l l a vapaudella, että on mahdo­t
o n t a käyttää pienintäkään osaa
n i i d e n kertomuksesta tällaisten per­s
o o n a l l i s u u k s i e n historiaUis;een esit­tämiseen;
sitäpaitsi ovat n l i d ei
kertomukset n i i n sadunsekalsla, et­t
e i yksistään näiden runojen no.
j a l l a koskaan voida sanoa, kuka
n i i d e n hcnkllölsUl on h i s t o r i a l l i n e n,
k u k a keksitty. Jos emme tietäisi A t -
tiJa.sta muuta kuin mitä N l c b c l u n -
g e n l l c d hänestä kertoo, täytyisi
meidän sanoa, h&ncstä s a m o i n kuin
Jeesuksestakin, että emme edes var­maan
tiedä, onko häntä l a i s i n k a an
o l l u t , vai o n k o hän yhtä t a r u n o m a i ­n
e n henkilö k u i n Siegfried.
M u t t a tällaiset r u n o l l i s e t esitykset
ovat k o r v a a m a t t o m a n tärkeitä n i i ­den
y h t e i s k u n n a l l i s t e n olojen tun­temiseen.
Joiden alaisena ne ovat
syntyneet. Niitä nc kuvaavat tark­k
a a n , v a i k k a p a tekijä käslttcllslkln
y k s l t y i s s e l k k o j a Ja henkilöltä kuin­k
a vapaasti tahansa, Pi^ray.s peit­tää
ehkäpä a i n i a a k s i sen t o s i a s i a n,
missä määrässä T r o j a n sodalla Ja
sen s a n k a r e i l l a , o n h i s t o r i a U i s t a p o h -
.laa. Mutta Ilias Ja O d y s s e i a ovat
k a k s i ensiluokkaista hIstorialUsta
lähdettä siltä, minkälaisia tämän
s a n k a r l a j a n y h t e i f l t u n n a l l l s e t olot
o l i v a t.
Runoteok.sct ovat aikansa tunte­miselle
usein paljoa tärkeämpiä k u in
t a r k l m m a t k a a n historialliset kuva-uk.
set. SlUä jälkimäisissä Ilmestyy
a i n o a s t a a n se, mikä on m l c s k o h t a l s -
AHAA
S U O M E E N
Kurssi Saomeo Mrkb*
Canadan Dollarista
Tehkää ^lähet.-kset o s o t t e e l l a ^ ^ ^ ^
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R Y . O N T .
Suomen rahaa o»tetaÄiu Kurssi
§2.18 s a d a s t a S m k : s t a.
Laivapileuejä myydään.
Tiedustakaa ouettiasioUa
") " D a s C h r l s t u s p r o b l e m . G r u n d l l -
n l e n z u c l n e r SozlalthueolOKle" * K r l s -
t u s - k y s y m y s . YHitelskuntateologlan
pääpiirteet), 1002.
ta, silmiinpistävän, tavatonta, j.»
millä o n vähimmän h i s t o r i a l l i s t a v a i ­k
u t u s t a . Edelliset taas odottavat
m e i l l e joukkojen jokapäiväisen elä­män
ja pjTinnöt .sellaisina, j o m -
m o l s l a nc t a v a l l i s e s t i ovat j a J o m -
m o l s l n a nc py.syvämmin vaikuttavat
y h t e i s k u n t a a n , kun h i s t o r i o i t s i ja
taas c l k u v a i l e niitä, koska ne näyt-ttlvnt
hänestä yleisesti t u n n e t u i l ta
ja pälvän-selvlltä. Scntähden ovat­k
i n esimerkiksi B a l z a c i n romaanit
mitä tärkeimpinä h i s t o r i a l l i s i n a l ä h -
tchiä R a n s k a n y h t e i s k u n n a l l i s e n elä­män
tutklmisejlc yhdcksännentoisia
vuo.slsadan enslmulsillä vuosikym­menillä.
Niinpä emme v o i k a a n .saada c v a n -
keUumelsta. emme Ai>ostolien teoista
emmekä apostolien kirjeistä mitään
v a r m a a kuvaa Jeesuksen elämästä
j a hiincn opeistaan, m u l t a .sen ' i i -
j a a n saamme niistä lli.-tiiä sangen
p a l j o n e s i k r i s t i l l i s t e n seurakuntain
y h t e i s k u n n a l l i s e s t a luonlei-.sta, n i i ­d
e n Ihanteista ja pyiinnöi;Uä, P a l -
Jastaessaan ne e r i korrok.set. jolta
m a i n i t u i s s a kirjotuk.sis.sa on muo­dostunut
toistensa päälle, tekee r a a ­m
a t u n t u t k i m u s meille mahdolllsekl
a i n a k i n j o s s a k i n "määrin seurat.'; näi­den
s e u r a k u n t i e n k e h i t y s k u l k u a , s a ­m
a l l a kuin " p a k a n a l l i s t e n " Ja J u u ­t
a l a i s t e n lähteitten avulla voimme
l u o d a katsauk.scn n i i h i n y h t e i s k u n ­n
a l l i s i i n v a i k u t t i m i i n , jotka olivat
olemassa myö.skin alkupcrui.sess i
kristlniLskossa. Siten voimme tunle.t
sen aikansa tuotteeksi j a käsittää
sitä; Ja tämähän o n k i n k a i k e n his­t
o r i a l l i s e n tietämliien pohja. Y k s i ­t
y i s e t henkilötkin voivat tosin v a i ­k
u t t a a y h t e i s k u n t a a n , eikä heiden
) a i k a n s a kokonalskuvauksessä voida
Jättää k u v a i l e m a t t a eteviä y.skilÖlUi.
M u t t a h i s t o r i a l l i s e n m i t t a p u u n m u ­k
a a n heidän vaikutuk^^msa on a i ­n
o a s t a a n ohimenevää, iie ovat n i in
sanoakseni u l k o n a i s i a k o r i s t e i t a , jot­k
a cnslmälsinä sattuvat .silmiin r a -
kennuk.se.ssa, mutta eivät meille i l ­maise
mitään rakcnnuk-sen peru.-»-.
l u k s i s t a . Pcrustuk.sethan k u m m i n ­k
i n Itse aslas.sa määräävät r a k e n ­n
u k s e n laadun j a sen kestävyyden.
Jas voimme .saattaa ne näkyviin, n i in
olemme tehneet tärkeimmän työn
rakennuk.scn ymmärtämisek.si.
kenraali L u k o m s k i n ja
sti Juanvilin kanssa, neuvotel-ai
kysymyksestä t e o l l i s u u s p i i o -
i ja Ranskan y l e i s e s i k u r m a n y h -
Biminnasta i n t e r v e n t i o n i n val­assa
j a tässä t a r k o i t u k s e s -
Ijärjestettäväksi yhteys T e o l l i s u u s -
sen keskuskomitean j a R a n s -
yleisesikunnan kanssa.
|Denisov järjestikin tämän k o h -
en erään v a l k o e m i g r a n t i n yk-asunnossa
y. 1928 l o k a -
alkupuoliskolla. Denisov haki
määrättynä a i k a n a automo-kahvilasta
j a nie m a t k u s -
tähän asuntoon, missä t a p a -
kenraali L u k o m s k i n j a evers-
[Gnanvilin. Tässä neuvottelussa
»lettiinkin v a k i n a i n e n yhteys
uspuolueen keskuskomitean
KBaiskan y l e i s e s i k u n n a n vfelillä
^ttäin, D e n i s o v i n a n t a m a n mää-mukaan,
s u o r a n a i s t a y h -
niinun kanssani • t u l i pitää
^ a s s a herra A . . . , m u t t a y h -
pitäminen TeoUisuuspuolueen
iiskomitean jäsenien V . L . L a -
Ffin ja nrof. K a l i n n i k o v i n k a n s -
^Jäi herra K . . . tehtäväk.si. T a -
sti yhteys R a n s k a n yleisesi-kanssa
t o t e u t e t t l i n k i n L a ­vin
ja prof. K a l i n n i k o v i n h e r .
h- kautta j a e r i k o i s t a p a u k s i s sa
r yhteyttä p i d i n minä yllä her.
kautta".
I^^^s^iev oniis,sa todisteissaan 16
•»Äakuut.a v. 1930 k e r t o o tästä
^'a neuvottelusta .seuraavaa:
•'seuraavana päivänä — p u -
P..wit3hev — kävi neuvottelua
ateollisuuskomitean pulieen-
Denisovin, k e n r a a l i n v a l -
rantin L u k o m s k i n ja R a n s -
. yleisesikunnan e d u s t a j a n Juan-:
kanssa (tämän s u k u n i m e n 11-
minulle R a m s i n ) . Tässä n e u -
^«issaan R a m s i n s a i määrätyn-
• määräykset ja vahvistukset
uiteltuun i n t e r v e n t i o n i n a i k a -
määräajasta (toisin sanoen
s i i h e n v a h n i s t a u t u -
metoodeista, ja sekä i l m o l -
sotiiaskorpuksen muodosta-
^^^-^ jonka j o h t a j a k s i on mää-
' senraaU L u k o m s k l . Saman
uiaua R a m s i n i n l u o n a p i ti
^'«aus R a n s k a n y l e i s e s i k u n -
^ t i n Richanin k a n s s a ; tä-
J^H^otteluun hän k u t s u i m i -
Tamä t a p a h t u i hänen a s u n -
N e u v o t t e l u j a k ä y t i in
'sielollä ia koska mim
r a n s k a n kieltä en hallitse niin
v o i n i l m o i t t a a s e n m i t ä R a m s i n s a ­noi
minulle, että (puheenaiheena o li
P u o l a n ja R u m a n i a n valmistami­s
e s t a esiintymiseen j a että Rans­k
a n yleisesikunta ottaa tähän suun­t
a a n voimaperäisiä askeleita. Omas­ta
puolestaan R i e h a n oli h u v i t e t tu
yleensä työn suurmasta j a e r i k o i ­sesti
uuden rakennustyön e r i osista,
j o t k a omaavat puolustusmerkityk-sen,
sekä myöskm s o t i l a s - j a kemi­a
l l i s e n teollisuuden tilanteesta".
• Minkälaisia v a a t i m u k s i a esitettiin
R a n s k a n y l e i s e s i k u n n a n t a h o l t a ve­näläisille
tuhotyöntekijöiUe niiJi
näistä p u h u u R a m s i n toisessa koh­t
a a seuraavasti:
" K u t e n jo a i k a i s e m m i n m a i n i t t i in
m i n u n kohtauksessani v. 1928 l o k a ­kuussa
P a r i s i s s a D e n i s o v i n , Lukoms­k
i n ja eversti J u a n v i l i n kanssa,
n i i n peruskysymyksenä s i l l o i n e s i i n ­tyi
kysymys sotilasjärjestön muodos­t
a m i s e s t a Teollisuuspuolueessa, josta
tässä kohdassa en r y h d y koskette­l
e m a a n . Neuvotteluja käytiin venä­jänkielellä,
koska ranskankieltä
h a l l i t s e n heikosti. Aika-ajottain
D e n i s o v ja Lukomski käänsivät
' r a n s k a n kielelle keskustelun y t i -
• m e n . Eversti J u a n v i l i n mieltäkiin-
' n i t t i k a i k i s t a enemmän sotilastieto-j
e n saamisen mahdollisuus P u n a i ­s
e s t a a r m e i j a s t a j a sisästäpäin saa­d
u n avun m a h d o l l i s u u d e s t a Neuvos­t
o l i i t o s s a , hajoitustyöntietä jne. M i ­n
u n kysymykseeni olevista voimista
ja interventionin suimnitelmist»
k e n r a a l i L u k o m s k i vastasi, että n i in
k a u a n kxm n e u v o t t e l u t eivät ole
päättyneet, o h a i k a i s t a vielä las­k
e a v o i m i a j a l a a t i a s u u n n i t e l m a a,
m u t t a m i n i m t o i s t a m a n i s u u n n i t e l ­m
a , joka k u u l t i i n K a u p p a - t e o l l i ­s
u u s k o m i t e a s s a On m e l k e i n ainoa
j o k a hyvästi varustetulle j a aseis­t
e t u l l e armeijalle antaa mahdoUi-s
u u d e n s a a v u t u k s i i n v a r s i n k i n T e ­oUisuuspuolueen
sen sotilasjärjestön
t a h o l t a antaman aktiivisen avun
j o h d o s t a , jolle t u l l a a n antamaan
k o n k r e e t t i s e t määräykset j a suun­n
i t e l m a t liikkeistä/-'
J u t i r i tässä neuvottelussa heräsi
a j a t u s Neuvostoliitossa olevan T e ­oUisuuspuolueen
yhteyteen järjes­tettävästä
erikoisesta sotilaskomite-a
s t a p e t t u r i t a p a u k s i e n v a l m i s t a m i ­seksi
P u n a i s e n annejan e r i joakfcj
o s a s t o j e n t e o l t a ja tässä tarkcÄtuk-sessa
oli järjestetty Ja vah^^5t€ttu
v a s t a a v a yhteys R a n s k a n yleisesi­k
u n n a n kanssa. Vakoilutyö t u l i vä­littömässä
yhteydessä R a n s k a n y-l
e i s e s i k i m n a n kanssa jatkumaan
edelleen. K a l i n i k o v i n todisteiden
mukaan, R a m s i n i n — ^
" . . . tuli, omasta ihiloituksestaan
keskuskomiteassa, lähimmän ulko­m
a a m a t k a n yhteydessä järjestää vä­litön
yhteys R a n s k a n j a E n f e l a i u i in
h a l l i t a s p i i r i e n kanssa interventio­n
i n sotUaskysymyksestä".
Fedotov o l i myöskin t i e t o i n e n saa­d
u i s t a tehtävistään t u h o l a i s j a t s h e i k -
k o j e n järjestämisestä armeijassa.
Fedotov todistaa: "Muodostettavien
j a t s h e i k k o j e n päämääräksi asetet­t
i i n ennenkaikkea tiedonanto t i l a n ­t
e i d e n asemasta j a m i e l i a l a s t a P u ­naisessa
Armeijassa ja laivastossa,
t o i m e n p i t e i t t e n l a a t i m i n e n P u n a i s en
A r m e i j a n taistelukuntoisuuden alen­t
a m i s e k s i , toimenpiteitten l a a t i m i ­n
e n yhteyden häiritsemiseksi, toi­m
e n p i t e i t t e n l a a t i m i n e n koko maan
p u o l u s t u s k u n t o i s u u d c n alentamiseksi
pysähtymättä eksytystoimenpiteisiin.
tärkeimpien tehtaiden, sähköasemi-.
e n jne. riveistä poistaminen, armei­j
a n varustelun mobllisatio-osastojen
v a r u s t u k s e n k a a p p a a m i n e n j a tämän
v a r u s t e l u n /äh-itseminen sekä myös­k
i n teollisuuden mobilisatsio-osas-,
t o i s t a " , (todiste 21 p. l o k a k u u t a ).
Näin konkreettisesti jo asettivat
tuhotyön t e k i j ä t oman työn.sä inter­v
e n t i o n i n valmistamisessa. A l k u a i ­k
o j e n " r a u h a l l i s e s t a " tuholaistyöstä
e i jäänji. jälkeäkään.
Yhteys Englannin yleisesi-kunnan
kanssa
R a n s k a n johtavien p i i r i n a k t i i i -
scn osuuden taustana E n g l a n n in
osuus e s i i n t y y h i u k a n toisessa valos­sa.
Koska R a n s k a n Johtavat p i i r i t,
o m a t e n Pariisissa määräykAlaisena
K a u p p a - t e o l L - k o m i t e a n j a venäläis­t
e n valkoemigranttien sotilasjärjes-töjen
sotilaskeskuksen. o t t i v a t täy­d
e l l i s e s t i käsiinsä johdon interven­t
i o n i n valmistuksessa Neuvostoliittoa
v a s t a a n , n i i n E n g l a n n i n osuus tuli
l u o n n o l l i s e s t i k i n siirettyä toiselle s i ­j
a l l e .
Tällainen on Katuppa-teoUIsuus-k
o m i t c a n j a TeoUisuuspuolueen työ
u l k o m a i l l a , ulkomaalaisen I n t e r v e n ­t
i o n i n valmistamiseksL
Interventionin suunnit el m at.
ja määräajat
Tämän työn kuvaus voidaan päät­tää
a n t a m a l l a julkisuuteen tarkka
i n t e r v e n t i o n l s u u n n i t e l m a . jonka t u -
holaisjärjestö oli l u o n u t u l k o m a i l ­ta,
interventionin määräajat sen
v a s t a a v i l l a m u u t o k s i l l a j a siitä työs­tä,
j o n k a u l k o m a i l t a saatujen mää­räyksien
perusteella tuli tuholaisten
t o t e u t t a a Neuvastohito.ssa suunnitel­l
u n aseellisen rynnäkön menestyk­sen
turvaamisek.si. t
Näin R a m s i n i l m o i t t a konkreet­t
i s e s t i todistuksessaan, 21 päivältä
s y y s k u u t a , l a a d i t u s t a interventioni-s
u u n n i t e l m a s t a :
" P . A. P a l j t s i n s k i n tiedotuksen
m u k a a n i n t e r v e n t i o n i n pääjohtaja­n
a tulee esiintymään R a n s k a , mut­ta
sen välitön t o t e u t t a m i n e n suun­n
i t e l t i i n Puolan, R u m a n i a n sekä
Itämeren maiden h a l l i t u k s i e n soti­l
a s v o i m i e n avulla. P a l j t s i n s k i n tie­d
o n a n n o n mukaan oli olemassa
myöskin, v a i k k a k i n hämäriä, toi­v
e i t a T s h e k k o s l o v a k i a n ja Jugosla­v
i a n m u k a a n vetämisestä. M u t t a sit­t
e n k i n s u u n n i t e l m a n toteuttaminen
r a k e n n e t t i i n Puolan j a R u m a n i an
a v u s t u k s e l l a " .
J u u r i tässä tarkoituksessa, Ram­s
i n i n todisteiden mukaan, kävivät
M e s h h e r s k l j a R j a b u s i n s k i neuvotte -
lua Poincaren j a B r i a n d i n kans-sa.
" N e u v o t t e l u j e n perusajatus no­j
a u t u i .siihen, että on olemassa re
a a l i n e n mahdollisuus i n t e r / c n t i o n i'
valmi.stamificksi, jolloin sen a i ka
miseen mahdoUinen määräaika mää
riteltiin Ukipitäen v. 1930. I n t e r v en
tionln alkaessa s o t i l a s v o i m i e n johta
j a k s i m e r k i t t i i n k e n r a a h Lukomski
I n t e r v e n t i o n p r o p a geeraamlseksl
suunniteltiin järjestettäväksi yhtey.1
H e s s e n i n ja K a m i n k o v i n kan.ss3
( l e h t i " R u l J " ).
J u u r i tästä suunnitelma:<ta Ja
määräajasta käytiin neuvotteluja
K a u p p a t e o U i s u u s k o m i t e a n ja tuho­l
a i s t e n neuvottelussa Parisissa ja
e n n e n tätä käs^tiin samasta kysy-myksesMl
neuvottelua tuholaisten
keskuksen neuvottelussa Moskovassa
V. 1928, m i s ^ P a l t s i n s k l tiedotti, et­tä
u l k o m a i l t a , saapuneiden tietojen
m u k a a n i n t e r v e n t i o voidaan toteut­t
a a likipitäen kahden vuoden k u -^
l u t t u a , t o i s i n sanoen v. 1930, Tä­män
vuoksi tuli tuhotyöntekijäin
tuhotyön, kehittyä siten, että maan
y l e i n e n talotidelliacti kriisi s i i r t y i si
i n t e r v c n t i o i n i n alkamisen määrä- olisivat k i i l k c n c c t R u m a n i a n kautta,
a j a k s i , siis v. 1930. I n t e r v e n t i o n i n E n g l a n n i n tiiH auttaa i n l e r v c n l l o n ia
a l k a m i s e n määräaika määriteltiin iaiva.stolla: a) Mu:itallamerellä, o m a -
R a n s k a n ja E n g l a n n i n hallitu.stcn, • ••
i n t e r v e n t i o n i n johtajan; taholta s i l ­mällä
pitäen täksi määräajaksi val­m
i s t u v i a p o l i i t t i s i a Ja .sotilaallisia
m a h d o l l i s u u k s i a . Siis Ran.skan Ja
E n g l a n n i n i n t e r v e n t i o n i n alkuun­p
a n i j a t määräsivät tämän alkamisen
määräajan ottaen huomioon oman
v a l m c u t e n s a . '
Tämän määräajan hyväksyivät i t ­se
Lyhotyöntekijälkin, m u t t a ainoa-s-t
a a n t o i s i s t a .syistä. Esittäen nämä
syyt R a m s i n tekee niistä yhteen­vedon
j a .sanoo, että "tämän vuok.sl
T c o l l i s u a s p u o l u c e n ottama määrä­a
i k a v. 1930 e s i i n t y y o t o l l l s i m p am
a i k a n a vastavallankumouk.selllselle
mullistuk.selle .seuraavista syi;:lä: a)
t e n päämääränään katkaista K a u -
kaa.sian naftalähteet Neuvostolilto.v-tu
ja b) Suomenlahdella lilkkels.sä
L s i n i n g r a d i a vastaan. S u u n n i t e l t i in
myöskin järjestää MustallamercUä
K r a s n o v J n kasakkojen malhinnoasu,
j o i d e n tulisi avustaa ja voimistaa
k a p i n a a Donilla. V a k a v i a la.skel-m
i a tehtiin kai)inan aikaansaami­sesta
Ukraina.s.sa, jonka tarkoltuk-
.%'na oli k a t k a i s t a Donba-ssln ja
Moskovan välinen yhtriy.s.
Y l e l n r n .suunnitelma kä,sltli k a h ­den
Iskun yhdistelmän: pääisku
M o s k o v a a n ja avu.stava isku L e n i n ­g
r a d i a vastaan, eteläisen armeijan
liikkues.sa eteenpäin ja käyttäen
t u k i k o h t a n a a n D n e p r i n oikeata r a n -
mUllIStUK. S t ' l i e .suuraa v i ^ m .->.vi..i.u. • <«•' lur.ir^umaiKia.ii ^-»»1.-1^1».»
I n t e r v e n t i o n i n valmistamisen ja to- t a a . I n t e r v e n t i o n i n operatsionln s l -
t e u t t a m l s e n .sotilaspoliittisesta vai-mennuk.
se.sta; h) tänä vuonna kan­santaloudessa
olevien vaikeuksien
j o h d o s t a j a o laajojen väestöjouk-kojen
lyytyniättomyyden kärjisty­miseen
johdo.sla taloudellisten val­k
e u k s i e n t u l o k s i n a " . ' R a m s i n i n to­diste
31 p. l o k a k u u t a ).
Tämän vuok.sJ tuholyöntekijät
tähtä.sivät • vuodeksi 1930 kaiken
työnsä k r i i s i n muodostami:ieksi k a n -
.sant^iouden p<;rusa!oi]Irr,
L o k a k u u n 16 päivänä lodlsteLs-
- a a n Ram.sin vi-3iä yk.sityiskohtascm-i
m i n esittää t-amän .suunnitelman;
i I n t e r v e n t i o n i n m;i?>räaika — 1930
e.sä - - määrji.elliin Tc')l]isuu.spur>-
•er-n l a h o l t a ]>3it:vi yllämainitlujen
vfden johdosta my.o.;kin .seuraavlsia
yistä:
" S u u r t e n p';nnistu>L.sien johdcsta
-ääomarakennu.s-työii';ä maan puo-ustusmenojen
tuli 3-vuotls.suunitel-nan
alusia kicrtämättömästi jäädä
a l e l l e m a a n yleisestä taloudellisesta
tehityksestä. Ja jonka johdosta
V e u v o s t o l i i l o n puolastuskyky v.
^ r v i o i t i i n ak;mmak-;i kuin viimfii-sinä
vuo: i i n 3 . . ."
fnter verUion su un n ifehna
I n t e r v e n t i o n i n konkreettinen .•>uun-n
i t e l m a hyväksyttiin .seuraavak.si:
" . . . I n t e r v e n t i o n i n tuii alicaa R u ­m
a n i a n esiintymisellä tehden r i i d an
a i h e e k s i esim; rajarikko.mistajjah-
.sästäpäin olisi pitänyt t u l l a autta
maan tätä toimintaa, paitsi jouk-k
o k a p i n o i t a , TeoUisuuspuolueen t a ­h
o l t a annetulla avulla myörikln
k r i i s i n svvcntämisen j a v o i m i s t u t t a -
mlsen tietä sotilastehtai;i.sa, .sähkö­a
s e m i l l a jne." ' t o d i s t e 16 lokakuut.-» .
193-)).
M . m . erikoisen mieltäkiinnltävää
on tässä suhteensa seuraava L a r i t -
s h e v i n todistus R a n s k a n y l e i s e s i k u n ­n
a n osuudesta Itä-Kiinan r a u t a t i e l ­lä
järjestetyssä k o n f l i k t i n provor-iol-misessa:
" V . 1929 kesällä t a p a h t u n u t kon-;
f l i k t i Itä-Kiinan rautatiellä, kuten
m i n u l l e i l m o i t t i v a t R a m s i n j a K a -
l i n i k o v , esiintyi Ranskan Ja .Jgng-l
a n n i n esikunnan ek.syty.srynnäkkö-a:-
Jielecna: ydelta puolelta .saada
' . ' i c l v i l l e meidän m o b i l l s o i m l s k y v y n ja
p u n a i s e n armeijan taistelukuntoi­suuden,
t o i s e l t a puolelta saada .sel­v
i l l e laajojen väe.stokerroksien suh­t
a u t u m i n e n kysymykseen sodan
m a h d o l l i s u u d e s t a Ja neuvostohallU
tuksf n vahvuudfi^ta ia sen vaikutu;-;
lyöläis-talonpoikalsjoukkoihin sisäis­ten
j a ulkonaisten vaikeuksien het­kellä."
Intervention määräajan uusi
lykkäys
M u t t a s i t t e n k i n toiveet vu9den
1930 interventia-ita raukesivat, ja
tämän tuloksena o l i i n t e r v e n t i o n in
tuman, j o n k a jälkeen PuolA formaa- | uusi lykkäys, mutta tällä kertaa
lisesti j u l i s t a a .sodan i^lion tule- paljoa lyhemmäksi ajaksi, vuodeksi
vat osallistumaan Ilämerenmaa^
I n t e r v e n t i o o n o!i määrä osaUlstua
y r a n g e l H a i i t e u öctavjuiikojen iolka
1931. Tästä uudesta lykkäyksestä
R a m s i n todistaa (16 p. l o k a k u u ta
1930 •:•
" J o vuoden 1929 t o i s e l l a puolis­k
o l l a alkoi .saapua u l k o m a i l t a tie­t
o j a i n t e r v e n t i o n i n mahdottomuu-desta
V. 1?30 j a sen siirtämisestä
seuraavaksi vuodekirt;
Tämän lykkäyksen perussyynä o l i ­vat
seuraavat: 1) proletaaristen
j o u k k o j e n vallankumouksellisen ak­t
i i v i s u u d e n kasvu}. 2) R a n s k a n s o l l -
l a s t l l a n t e c n m o n i m u t k a l s t u m l n en
s u h t e i d e n kärjistyinlscn Johdosta
I t a l i a n kanssa; 3) epäselvyys Sak­san
asenteesta j a .sen e t u j e n r i s t i ­riitaisuus
Puolan kans.sa; 4) K a u .
kälsen Idän rosvoretkcn epäonnis­t
u m i n e n . Joka todisti valkeuden
t a i s t e l l a P u n a i s t a a r m e i j a a vastaan,
j a 5) I n t e r v c n t l o i im pcrusosanotta-j
i e n välillä .sopimuksen puuttumi­nen.
Y l e i s e n tllanten muuttumlser
j o h d o s t a alkoi Intervcntlasuunnltel
ma vuodeksi 1931 J o n k u n verrai
m u u t t u m a a n . TSJ>.-J& suunnltxjlmas
«a hyvin vähän l u o t e t t i i n .suurllr
sisäisiin kapinoihin v a r s i n k i n Uk­r
a i n a s s a , va.stavallankumouk«elIlster
järjestöjen hajoittamlsen johdostj»
ja yleisen taloudellisen tilanteen
p a r a n t u m i s e n johdasta. T ä m än
vuoksi uudessa s u u n n i t e l m a s s a T e ­oUisuuspuolueen
taholta tehtäväär
sisäiseen apuun e s i t e t t i i n Jo paljon
v a k a v a m p i a vaatimuksia, Jotkp
edellyttivät eksytys-, v a k o i l u - Ja i l ­meistä
p e t t u r l t o l m i n n a n kehittä­mistä.
Edeltä päin tehtyyn Neu-vo.
stolilton mahdolliseen heikentä­miseen
j a täUä sen o s i t t a i s e e n , t a -
.solttamlsecn taloudelUsta ja soti­l
a a l l i s t a vahvistumista, verraten
vuoteen 1930. Uuteen s u u n n i t e l ­m
a a n sisällytetään NeuvostolUton
t a l o u d e l l i n e n saarto.
Uudessa suunnitelmassa huomat,
l a v a s t i voimistui pohjoisosan kula­k
i n osuus, j o n k a tuli a n t a a Isku
L e n i n g r a d i a vas:taan. Ja Johon tuli
o t t a a asaa Suomen, m.m. tähän l i i k ­keeseen
olisi pitänyt ottaa osaa
m a a - , m e r i - j a l l m a l l u v o l m a t . E t e .
Iäinen ryhmä, P u o l a n , R u m a n i a n ja
v r a n g e i l l a i s t e n sotajoukkojen, v a l l a ­tessaan
Ukrainan oikeanpuoleisen
r a n n a n piti l i i k k u a , m a h d o l l i s i m ­m
a n lyhintä tietä, Moskovaan
Määrittelemättä Jäi S a k s a n osuu*;
tässä lUkkeessä, sUlä P u o l a luon­n
o l l i s e s t i k i n varoo päästämästä
S a k s a n s o t i l a s j o u k k o j a maansa läpi
j a Itä-Preussin k a u t t a ottamatta
h u o m i o o n S a k s a l l a o l e v a a m a h d o l l i ­s
u u t t a mobilisoida huomattavia
j o u k k o j a esim. "Teräskypäritn "jär­jestön
ke.;ktnjde:via'. «lokakuun G
p:n todistuksesta;.
Tämä tt)di;;te esiintyy h a r v i n u l - .
sen lupntecnoinal.';fna. joka antaa
kuvauk.sen tunnettujen ulkomaan
v a l t i o i d e n j o h t a v i e n p i i r i e n t i u k a s ta
ja perääntymättömä.sti loimlnna.st<i
.sotllaätnterventionin jurjestrimlsck^i
N e u v o s t o l i i t t o a va.staaii.
Mleltäkiinnlttäviä li.etcija. antaa
tä.s.':ä yhtcydc.s;-ä T.5hariiov.s>:i;
" . . . kokemur; Itä-Klin;!!) rauta-t
l e k o n f l i k t l s s a aiit''>i ki^-itei.':^;!! t u ­loksen,
joka o;'>itti Punaisen a r ­m
e i j a n joukko-()/:a.st/iien t a i s t e l u k u n ­toisuuden
kohoamisen, jyten o l t i in
p a k o t e t t u j a lykkäämään interventio-
Iin määräaikaa. Tällaisen lykkäyk-
•en, k u t e n Ramrun tledoitti, a i h e u t ti
nyö.skin ulkoprj!iitti:;cn ' k o m i n a t s i o -
\in .suhteessa Ranskan Ja S a k s an
älillä Ranskan yrityksen johdorita
eväistä Sa]?sa olovi.sta .s'jpimu.s.suh-e
l s t a N e u v o s t o l i i t o n kanssa j a y r i -
ykscKsä l i k v i d e e r a t a L i e t t u a valtio-la,
.siirtäen m; Puolalle. -Näiden
suunnitelmien epäonnistuminen, j o -
ca t u l i s e l v i l l e v. 1030 kesällä, myö;-
:in p i l k i s t i inten-eritionin määrä,
l i k a a . Josta Ranrudn oli tietoinen
n a t k i i s t a e s s a a n tämän vuoden k c -
äk. Bcrlinissä pidettäväjin kan.sain-väliscen
k o n g r e s s i i n . . . Näiden t i e -
ojen perusteella i n t e r v e n t s i o n i n a l ­kaminen
lykättiin vuodella, vuoden
'931 kesään. Tämä vuo.si esiintyy»
i t o l l l s e k s i tälle asialle kahderssa -suh--
"ecssa: e n s i k s i k i n , eräiden agronoo-!
- n i en antamien tietojen raukaäri;
t u u r i tänä vuonna odotetaan N d u . ;
v o s t o l i i t o s s a katoa; toiseksi, taraäii-^
vuoden kanssa s a t t u u yhteen, k u t e n,
a j a t e l l a a n K a u p p a t e o l l l s u u s k o m i t c -'
assa lisätietojen perusteella, j o i t a he
salvat R a m s l n i K a r e k o n s t r u k t s i o n in
k u l a s t a , finanssiluontoiset maksi­maaliset
vaikeudet sisääntuontltila-i
i k s i s s a , joka j o h t u u lukuisten t i ­l
a u k s i e n myöhästymisestä vuoden
1931 ajaksi. Paitsi tätä, p o l i i t t i s en
t i l a n t e e n yhteydessä S a k s a n j a E n g ­l
a n n i n sisällä, o l i o d o t e t t a v i s s a p a ­r
e m p i p o l i i t t i n e n tilanne interven-t
i o n i s t e l l l e Europa.ssa j u u r i v. 1931".
( T o d i s t e 16 l o k a k u u t a 1930).
Tuhotyöntekijäin u l k o m a i l l a suo­r
i t t a m a s t a työstä i n t e r v e n t i o n i n v a l ­m
i s t a m i s e k s i voidaan nyt s i i h t y a;
välittömään - y h d i s t y u e s s e s n inter- .
v c n t i o n i n vaimistamisfcyöhön Neu- •
v o s t o l i i t o n sisäUä.
<Jatk.>.
1
m
ii.
•j.
i
a i l
• Vi
lv
I
r
. V. • ii
t •
•i*
f: I
'fA
I]
f'
- i!
I
I