Vapaus, January 10, 1929

              AH A A
s u a M E E y
Kurssi Suomen Harkkaa
Torstaina, tammik. IQ p;nä — Thiu, Jaimary 10
25.19; 3) V.^ Grönholm 25 •>7- 4°) L .
Tanner 2 6 ^ (ikämies) ja" 5) Aug
Salminen 26,40.
Muuten muistutan, että muistakaa­han
Hon .hiihtäjät harjotella. sHä
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
4Uc lähetyksistä alle $20.00, 60 c lä­hetyksistä
120.00—$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l a r i l t a.
SähkosanoBialähetyksistä ovat lä­hetyskulut
$3^50 lähetykseltä.
Suomen raluia petetään. Eurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
seuramme järjestämät koio liittoam­me
käsittävät kilpailut ovat 30 t i . 27
pnä, joissa kilpaillaan seuraavilla mat-
_ koilla: naisille 3 km., poiiiie aUe 18
v. 5 km., ikämiehille IC kir.. ja v l e i -
nen. 20 km:n. Lisäksi cn" pikkupo­jille
kilpailu kilometrin ir.atkalla. Seu­raavat
kilpailut-_ovar n;aa:is"iuun 3
pnä, jossa myöskin ratkc^israan l i i t ­tomme
mestaruus \iiden ja kymme­nen
kilometrin • matkoiila . Joien on­han
niitä kilpailuja t£ni.^.n talven
osalle, kunhan vain r.;~is:e'aan har-joteUa.
— N . L . '
Y H D Y S \ A L T . \ I X TULin KESKIVAL-TIOIDEN
KILP.AILrX SISÄ-
URHEILrSS.\
Valkoinen terrori
K i r j . H j . Langström
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
vapaudelle octa>'a rahavälityksiä
vastaan myöskin.
VAPAUS PORT A X T H U R B R A N CH
316 Bay Street.
Por» \rthur. ')ntario
V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH
1387 St. A n t o i n e S t ,
Montreal, Qae.
A . T. H I L L,
957 Bröadview Ave., Toronto, Ont.
j . O K S A N EN
K i r k l a n d Lake, Ont.
J O H N VUORI,
South Porcupine, Ont.
C H A R L E S H A A P A N E N,
C^suuskauppa, Timmins, Ont.
D A V I D H E L IN
eri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
Labor Sports Union • Michiganin
piirin sihteeriltä tulleen kirjelmän
mukaan toimeenpanee Michiganin p i i -
_ I r i liiton toimeenpanevan komitean a-
: vustamana keskivaltioita käsittävät s i -
j säurheilu- ja voimistelukilpailut De­troitissa
tulevan helmikuun 9 ja 10
päivinä. Kilpailukutsussa sajiotaan
osanotto-oikeuden kilpailuihin olevan
kaikilla Michiganin. Ohion, Illinoisin
ja muilla ympärysvaltioilla. K i l p a i l u i ­h
i n pääsee osalliseksi työläisten klu­bit,
järjestöt ja yksityiset työväen u r ­heiluliikkeen
kannattajat. Kilpailui­hin
toivotaan, suurta osanottoa^ ja
täytyy ilmoitus siitä lähettää helmi­kuun
3:een päivään mennessä, osot­teella:
Jos. Kissel. 311 Frederick, De­troit.
Mich. , •;
Kilpailut käsittävät seuraavat eri
urheilu- ja voimailulajit: paini kai­kissa
sarjoissa; nyrkkeily: kolmiotte­lu
telinevoimistelussa; soccer dribble;
440 jaardin viesti miehille ja naisille;
voimistelua vapaavalintaisilla l i i k k e i l ­lä
joukkueille; baskettipallo miehille
j a tytöille; vauhditon korkeushyppy
miehille; korkeushyppy naisille; vauh­diton
pituushyppy naisille ja miehil­le.
Kilpailut pidetään suomalaiselle
haalilla, 5969 14:sta katu.
Työn j a pääoman välinen kamppai­l
u saa kiihtyessään entistä raaemman^
luonteen. Valta-asemansa säUyttäml-seksi
on porvaristo pakoitettu, voidak­seen
pitää kurissa kahleistaan vapau-tiimaan
pyrkivää työväenluokkaa,
näyttämään Jaanus-kasvojensa piik­kisen
puolen. Demokratian ja libe­ralismin
naamari, joiden a\-ulla por-raristo
on vuosikymmenet huiputta­nut
kansaa, \'iskataan rvyt nurkkaan
j a laäkitysaineeksi otetaan väkeväm­piä
aineita. Parlamentarismin ja vaa­l
i l i p u n avulla kansan halUtseminen ei
enää vetele j a tilalle tulee kivääri,
pamppu ja vankila. Laillisuudella r a t ­sastaminen
ei ole enää muodissa, nyt
pelaa porvaristo avonaisilla korteilla,
valkoinen terrori tulee kaikkivoimai-seksi
hallitiismetoodiksi.
Valkoinen terrori on historiallisesti
taantumuksellisen luokan ase nouse­vaa
vallankumouksellista työväestöä
vastaan. Vallankumouksellisen työ­väestön
hyökkäys on pakoittanut
kaikki hallitsevan luokan voimat kes­kittymään
yhteiskunnalliseen taiste­luun.
Fascismi on tämän uuden jär-lestelmän
tulos ja ruumiillistuma.
Tavallinen porvarillinen puoluetoi­minta
"jää syrjään j a menettää yhä e-nemmän
merkitystään. Fascismi kor­vaa
niiden toiminnan.
Fascismin . syntymämaa on Italia.
Täällä nousi se valtaan, johtajanaan
entinen sosialisti Mussolini, käyttäen
hyväkseen maailmansodan jälkeistä
taloudellista j a poliittista kriisiä. E n -
t a n osuuskunnan; ostan koneita, pe­rustan
Kuomintangin paikallisyhdis­tyksen,
järjestän talonpoikaisliiton,
perustan kommunistisia soluja...
— Mutta eikö sellainen toiminta ole
vaarallista?
Hän katsahti kununastuneena.
— Vaarallista? Tarkoitat, että mei­dät
ammutaan, jos saadaan kiinni?
— Niin.
— Luonnollisesti ammutaan. Mutta
mitä se tekee?
~ Tunnut suhtautuvan siihen k y l -
mästL •
— Mitäs teet? Jos annamme asi^n
• mennä tuuliajolle, n i i n tuhoavat ryö­värit
meidät. • On parempi- kuolla
vallankumouksen edestä. Mutta ei
meidän tarkoituksemme ole kuolla.
Me olemme erittäin varovaisia j a huo­lellisia.
Mutta -teemme työtä kui-,
tenkin. Ja meillä on paljon - t o i m i ­tettavana.
SUOM. E. E.
S O T I L A I T T E I ^ K O H T E L U TYÖVÄ-
E N K O K O U K S E N POHDITTA­V
A N A VAASASSA
TOV. AUGUST NIEMISTÖ ON V A ­P
A U T U N U T TAMMISAARESTA
V.k. 19 pnä vapautui Tammisaaren
vankilasta "Tiedonantgijan" entinen
vastaava- ja päätoimittaja, tov. Aug.
Niemistö, suoritettuaan painokanteis-t
a langetettuja tuomioita yhteensä 8
kuukautta. N. öU reippaalla mielellä
j a kaikin puolin murtumaton. Sa­mana
päivänä vapautui myöskin A r ­vo
Sopanen Makslähdesta, oltuaan
pakkolassa 1 vuoden.
P U N I K K I A KUTSUTAAN
HAUDASTAAN
T I M M I N S I N ILON JÄSENTEN­VÄLISET
HIIHDOT
Timminsin suomalainen v,- j a u.-
seui-a Ho järjesti t k . 6 pnä jäsen­tensä
keskisten sarjahiihtojen ensim­mäisen
osan kilpailun, ollen matka
5 km. Kovan pakkasen j a pyryn v a l ­litessa
oli joka-ainoan osanottajan jo­k
i n paikka kasvoista jäätynyt, oUpa
useiden tämän vuoksi hiihtonsa kes­keytettäväkin.
— Tulokset olivat seu-
1) N. Leppä 25,05 ^ 2) M . Mäkelä
Virallisessa lehdessä, olevalla ilmo^
tuksella kutsutaan luokkasodassa 1918
hukkunutta Johannes Haakia, Turusta,
saapiunaan ensi toukokuun 6 p:nä klo
lOrksi ä.p. Turun raastupaan ehdolla,
että hän muussa tapauksessa juliste­taan
kuolleeksi.
Mitähän turkulainen oikeus sanoisi,
jospa Haaki jossain sorakuopassa ko-koisikin
luunsa j a seuraisi kehoitusta.
TUKINUITTOTUNNELI PISPALAN
H A R J U N LÄPI
vaksi suunnaksi j a jotka ovat "vasem­mistolaisia",
• pjrrkimyssuunta trotski-laisuuteenr
On selvää, että puoluees­samme
löytyy trotskilaisuuden ainek-
. s i a ja pjnrkimyssuunta trotskilaiseen
ideologiaan. Noin 6,000 henkeä ää­nesti
meidän kantaamme vastaan en­nen
X V puoluekokousta olleessa dis*
kussiassa.
: Ääni: — 10,000.
S t a l i n : — Minä luulen, että jos
10.000 äänesti vastaan, n i i n kaksi ker­t
a a kymmenen tuhatta trotskilaisuu-dglle
myötämielistä puolueemme jä­sentä
jätti tykkänään äänestämättä,
koska eivät saapuneet kokouksiin. Ne
ovat nUtä samoja trotskilaisia ainek­s
i a Jotka eivät ole lähteneet puOlu-eeista,
j a jotka, kuten on edellytettä­vä,
eivät ole vielä vapautuneet trots­kilaisesta
Ideoitavasta. Sitä paitsi
minS luulen, että osa trotskilaisia;
erkaantiien sittemmin trotskilaiisesta
järjestöstä j a palaten puolueeseen, ei
ole vielä elitinyt heittää hyvästi trots­kilaiselle
ideolc^iane, e i v S ^ myös­kään
ole ilman tul(d:sla levittäneet
kateomuksiaan puolueen Jäsenten, kes­kuudessa.
Viimein on—meillä tosi­asia
» etta trotskilaisten ideologiaa on
Jossain määrin syntynyt uudelleen
eräissä pupltiejarjestöissämme. Y h ­distäkää
tämä kaikki yhteen, niin
Valtioneuvosto on päättänyt, että
valtio rakermuttaa uittotimnelin Pis­palan
harjun läpi Tampereen luona,
mikäli Tampereen kaupunki j a tam­perelaiset
tehtaat sekä A. Ahlström
oy. pysjrvät edelleenkin sitoiunuksis-saan
ottaa osaa kustannuksiin yhteen­sä
930,000 markalla. Tuimelin r a -
kermuskustannukset on laskettu 2,7
miljoonaksi markaksi.
teillä on kaikki tarpeelliset ainek­set
sitä varten, että puolueessa on
löydettävissä trotskilaista härhasuun-taa.
Se onkin ymmärrettävää: ei voi
oUa niin. etteikö pikkuporvarillisen
vaistonvaxäisuuden vallitessa Ja tä­män
vaistonvaralsuuden painostaessa
pocäueessamme. löy^^ puolueessa
trblBMIffisia pyrkfmyssuuntla. TUnen
tm asia vangita Ja karkoittaa trots­kilaisten
ybdiojoukot, toinen asia teh­dä
loppu trotskilaisesta ideologiasta.
Se on vaikeampaa. Ja me sanomme:
missä on oikeistolainen harhasuunta,
siellä on myös "vasemmistolainen"
harhasuunta. "Vasemmistolainen" har-hasuimta
on oikeistolaisen harha-suurman
varjo. Lenin sanoi "otso-visteja"
tarkoittaen, että "vasemmis­tolaiset"
ovat samoja menshevikejä,
rnutta vain nurinpäin. Se on vallan
oikein. ' Samaa on sanottava nykyi­sistä
"vasemmistolaisista", ^nkilöt,
jotka kallistuvat trotskilaisuuteen; —
ovat itse asiassa samoja oikeistolaisia,
ainoastaan nurinpäin, oikeistolaisia,
jotka kätkeytyvät "vasemmistolaiseen"
fraasiin.
Tästä johtuu taistelu kahdella r i n ­tamalla,
sekä oikeistolaista että " v a ­semmistolaista"
liarhasuimtaa va-;-
taan.
Voidaan sanoa: jos "vasemmisto­lainen"
harhasuunta on saina oikeis­tolainen
opportimistinen harliasmm-ta,
/niin" missä on niiden välinen
eroitus Ja miksi oikeastaan on taksi
rintamaa? Itse asiassa, jos^ikeisto-lalsten
voitto merkitsee kapitalismin
takaisinpalautumisen edellytj^ten kas­vamista,
ja "vasemmistolaisten" voit­to
vie samoihin tuloksiin, niin mikä
Viime kuun 13-pnä oh Vaasan työ­väentalolla
yleinen työväen kokous,
jossa oli pohdittavana ne olosuhteet,
joissa työläispojat saavat olla armei­jassa.
Alustuksessa kosketeltiin upseeris­ton
j a aliupseerien sopimatonta alais­tensa
kohtelua, kehnoja kasarmioloja
j a sairashoitoa, kiinnittäen alustaja
huomiota myös armeijassa vallitse­vaan
keppikuriin, joka aiheuttaa ruu­miillista
j a henkistä kidutusta. Tämä
antaa myös selityksen asevelvollisten
keskuudessa tapahtuviin lukuisiin i t ­semurhatapauksiin.
Syntyneessä keskustelussa, jossa ol­t
i i n yksimielisiä siitä, että tUantee-seen
on saatava korjaus ja että u l ­koapäin
ön entistä enempi siihen
kiinnitettävä huomiota, hyväksyttiin
seuraava päätöslauselma:
1) Palvelusaika on lyhennettävä 6
kuukauteen.
2) Asevelvollisille annettava oikeus
v a l i t a keskuudestaan toimikunta, joka
valvoo heidän taloudellisia ja poliit­tisia
oikeuksiaan.
3) Miehistölle myönnettävä oikeus
kuulua työvväenjärjestöihin ja ottaa
osaa niiden toimintaan.
4) Sotilasköteihin on valtion varoilla
tilattava myöskin työväen sanomaleh­tiä
j a julkaisuja.
5) Palvelusaika ei saa jatkua päi­vittäin
kahdeksaa tuntia pidemmälle,
eikä y l i 48-tuntia viikossa.
6) Ei^inhimilliBtä kohtelua harjoit­taneet
j a V. 1918 työläisteurastuksiin
osallistuneet upseerit on eroitettava.
7) Sotilaiden keskuudessa toimiva
ohrana on lakkautettava ja mielipi-teiten
johdosta vainoaminen lopetet­tava.
8) PakoUinen jumalanpalvelus ja
"hengelliiien" kansalaisopetus lopetet­tava.
Tämän jälkeen seurasi alustus so­t
a t i l a l a in johdosta. Kokous jätti v a -
htun toimikunnan tehtäväksi kut­sua
uudelleen kokous koolle tätä ky«
sym.ystä käsittelemään, silloin kuin
se tulee eduskunnassa esille, jolloin
on saatava voimakas liikehtiminen
käyntiin.
pa j a otteet erilaiset. ' Jos esim. oir suunta on "vasemmistolainen" har-nenkuulumattomalla
häikäilemättö­myydellä
ja raakuudella: murhaten,
polttaen j a kiduttaen raivasi fascikmi
itselleeii- tien valtaan. Työväenjärjes­töt
hajoitettiin, niiden omaisuus ros­vottiin,
tjröläisten ääni tukahdutettiin
hävittämällä työväen kirjapainot. L u ­kuisia
työläisiä. Ja järrestöjen johto-miehiä
ja - n a i s i a murhattiin mitä p i -
rullisemmin. ensin heitä kiduttamalla,
syöstiin tuhansittam työläisiä vanki­loihin,
joiden kauliisiuttavissa olois­sa
heitä joukottain kuoli. Kaikissa
muissakin taantumuksellisissa maissa
on I t a l i a n , fascistien resepti otettu
käytäntöön, missä avonaisemmin ja
missä peitetymmin. T>7piliisi.ä val­koisen
terrorin maita ovat paitsi Ita­l
i a a , Viro, L a t v i a , Liettua, Puola, Ro­mania,
Bulgaria, Unkari, Jujoslaxia,
Espanja Eiuxjopassa. Näiden kanssa
kilpailee hjrvin piskuinen Suomi. U l ­kopuolella
Elux>oppaa mainittakoon
valkoisen terrorin maat: Kiina, J a -
'pani, Intia, Korea, Brasilia, Ciiile,
Peru j a Veneraela,
Seuraavassa julkaisemme muutamia
tositapahtmnia eräistä valkoisen ter­r
o r in maista, joista käy selville, käy­tettävien
metodien yhtäläisyys. Sa-mallainen
raakuus ja elukkamäLsuur^
on valkoisen terrorin tunnusmerkki­nä
kaikissa maissa.
Italialle tulee kai esittelyssä antaa
etusija, joskin sikäläisten fascistien
hirmutöistä on päivälehdissä jö esitet­ty
lukuisia esimerkkejä. Tyydymma
tässä tuomaan julki kaksi tapausta:
Työväen maksimalistL^en puolueen
edustaja Nobili oli maatilallaan U m -
briassa, Tödin lähellä. Lokakuun 31
j a marraskuun 1 päivän välisenä yö­nä
koputettiin hänen asuntonsa ovel­le
klo 2 aikaan. Kaksi fascistia hyök­käsi
sisälle j a vaati Nobilia, lähtemään
kasarmiin. Hän epäröi, mutta lähti
kuitenkin. Noutajat veivät hänet ulos,
jossa seitsemän miestä odotti. Nämä
hyökkäsivät hänen kimppuunsa ja
pieksivät häntä hiekkapusseilla ja
rautakepelUä. Joku rääkkääjistä huu­s
i : Tuokaa hohtimet, että,' saadaan
repiä siltä kynnet irti. Nobili meni
rääkkäyksestä tainnoksiin. K i m hän
tointui, tunsi hän hirveää kipua: Hä­nen
sllmäjiiomensa oli poltetu karrik­si
palavalla paperossilla. Hän tuli
sokeaksi ja raajarikoksi ja sellaisena
syöstiin hänet vankilaan.
Mailannissa tunkeutuivat fascistlt
työkamarln sihteerin Brigatin asun­toon
ja raahasivat hänet erääseen
maanalaiseen kellariin. Siellä pidet­t
i i n muka oikeuden istuntoa. Julis­tettiin
tuomio: Tapettava ampumalla
takaapäin. Sen jälkeen leiklttelivät
fascistlt raa'asti" uhrinsa kanssa, teh­den
hänen nähtensä tappamisvalmis-teluja,
jättäen hänet lopulta y!
kahdeksi päiväksi luolaan ma'
maan. Sen jälkeen. saapuivat
kääjät, ruoskien näin kidutetun/mie­hen
liuolikuoliaaksi, j a heittivät k a ­dulle,
josta hänet korjattiin sairaa­laan.
.
Horthyn terrorihallittxs Unkarissa
ei ole työläisvainöissa suinkaan huo­nompia.
Se voidaan hyvin rlimastaa
I t a l i an ka;nssa. Betlilenin rahanvää-rentäjähallitus
antoi Horthyn väkival-taterrorille
n.s. "laillisuuden" leiman.
Horthy vangitsi ja tellauttl Unkarin
työläisiä diktaattorivaltuuksillaan, h a ­j
o i t t i työväen poliittiset ja ammatil­liset
järjestöt määräyksellään, mutta
Bethlen tekee sen "laUUsesti", n.s. o i -
keudenkäsmnin avulla. Huomattavin
näistä oikeusjutuista on syyte Unka­r
i n Sosialistisen Työväenpuolueen jä­seniä
vastaan. Unkarin Sosialistisen
Työväenpiiolueen perusti Sosialidemo­kraattisesta
puolueesta eronnut oppo-sltioaines
senjäjlkeen kun sos. dem
puolue öU tehnyt Bethlenin kanssa
sopimuksen, jonka mukaan se sitoutui
olemaan taistelematta hallitusta vas­taan
j a kieltäytyi arvostelemasta h a l -
Utuksen "tekoja, antaakseen siten Bet-hlenln
terrorihaUitukselle tilaisuuden
maan "tervehdyttämiseen". Unkarin
Sos. Työräenpuolue lUttsri n Intema-hellle
annetut tuomiot laskea tuhan­sissa
vuosissa. Tässä eräs yksityista­paus,
joka voidaan lukea eduskunnan
tionaleen. mutta arvosteli ankarasti • pöj^täkirjasta vuodelta 1923 sivulta
sanotim intemationalen kongressissa j 661 ja 662. Työmies Väinö Salmi
sosialidemokraattien häpeäsoplmiista | kertoo siitä rääkkäyksestä. Jonka «h-
Bethlenin kanssa, jota sopimusta en­sin
koetettiin pitää salassa, mutta jo­ka
kuitenkin saatettiin päivänvaloon.
Unkarin Sos. Työväenpuolue el o l ­lut
Bethlenille mieluinen. Sitä vas-ranat
häntä kohtaan toimeenpamvat,
seuraavaa:
" K u n Sosialistinen työväenpuolue
oli päättänyt aloittaa taistelun Suo­men
por\-ariston sotahankkeita vas­taan
nostettiin syyte. Puoluetta syy-) taan, johti tämä. kuten turmettua, ko-jtettiin
siitä, että se on komnvunlsti=^ko Suomen Sosialistisen työväenpuo-
; neh järjestö, ja tähän syytökseen y h - j hieen vangitsemiseen viime vuoden
Ityi myös Bethlenin kanssa veljellises-i tammikuussa. Vähäistä myöhemmin,
• sä sovinnossa .toimiva Sosialidemo- i eli 22 jiäivänä helmikuuta 1922 van-kraattinen
puolue. Kun ei todistajia i gittiin myös Raumalla saman puo-
! saatu muuten, niin yritettiin niitä: lueen piiritoimikunta ja raahattiin,
j tehdä. M.m. kertoi oikeudessa k o m - m i n u t mukana, seuraavana päivänä
\ munistisen nuorisoliiton järjestäjä ; Tamjjereelle ohranan komeroihin. N.
Alezander Lövy, että poliisipäällikkö j kahden vuorokauden kuluttua alkol-
SchwcinltJcr oli vaatinut häntä to- j vat kuulustelut. Kerran yöllä vietiin
', distsmaan. että syytetty Sos. Työvä- \ minut kuulustelulle. Ne pidettiin
'enpuolueen johtaja Vagi on kommu-; säännöllisesti yölln. Alettiin väittää
jnisti. Kun L . ei todistanut kuten käs-• että Suomen So.Malistista työväenpuo-i
kettiin. n i i n annettiin hänet viiden p o - 1 hiettä johtaa salainen, mainalalnen
liisihurtan rääkättäväksi. Poliisi kä- 1 järjestö, jonka jäseneksi minua s^-yt-sitteli
häntä yhdeksänätoista yönä,' tivät. Jokin Huttunen niminen mies
mitä kauhcinOT.alla tavalla rääkäten | oli.si sen muka heille tunnustanut se-
Hänet sidottiin käsistä ja jaloista yh- ^ ka minunkin kuulumiseni mainittuun
teen, lyötiin päähän, potkittiin, kis- järjestöön ilmiantanut. K u n en itse
kottiin tukasta j a korvista, pakoitet-, asiasta hiitään tietänyt, alkoivat kaik
tiin tanssimaan j a lopuksi ryhdyttiin j k i läsnä olleet ohranat. 5 tai 6 miestä
häntä kovasti hakkaamaan. Kun ei kauheasti uhkailla. Ylinnä muita r l e -
tämäkään auttanut, niin hirtettiin \ hui kuitenkin Tampereen ohranapääl-hänet
jaloista pää alaspäin r o i k k u - j Ukkö Rydman, laskien suustaan r i ­maan.
Lövyn pyytäessä, että hänet, vouksia, joita ci edes kaupungin katu-suoraan
tapettaisiin, eikä kidutettaisi, pojatkaan kehtaa ihmisille lausua,
vastasivat rääkkää jäpoliisit p i l k a l l i - ' u h k a s i sitton vielä näyttää kahden
sesti, että siitä tulee oikeus pitämään j kesken. Tässä kuulustelutilaisuudessa
huolen. Kidutetun menettäessä tajun- oli myös kaiken alkaa läsnä samasta
tansa. valettiin häntä kylmällä ve-i asiasta vangittu piirisihteeri Oskari
RoUgin. Kun tahdoin Jäävätä h e i ^
todistuskelpoisuutensa, voidakseni
hankkia lääkärintodistuksen rääk-dellä.
Tajunnan palatessa, alkoi rääk­käys
jälleen. "Minua ei pidelty a i ­noastaan
ruumiillisesti pahoin, mutta
Lamminen, kuullen kaiken. Tämän
kuulustelun jälkeen lähti minua kol­mannesta
kerroksesta kellarikerrok­sen
lisäksi häväistiin miehuuttani", j ,seen kuljettamaan phranaetsivä Yrjö
kertoi Lövy klihtjmeenä oikeudessa. {Rekola, potkien ja* takoen selkääni
alkaen kiilikeästi nyyhkyttää, kokoi koko ajan kulklessamme rappuja alas
ruumiin vavistessa. "Se oli kauheata,
j u l m a a . . . Minut hirtettiin niin, et­t
ä . . . . . Lövyn järkyttävän kertomuk­sen
aikana vallitsi oikeussalissa kuo­leman
hiljaisuus. Tunnottomaan oi­keuden
puheenjohtajaankin teki ker­tomus
vaikutuksen, hän jäi minuutin
ajaksi tuijottamaan. Nämä hirveät
kidutukset eivät horjuttaneet syytet­tyjä
myöntämään oikeaksi heiltä vaa­dittuja
tunnustuksia, mutta kaikesta
huolimatta heidät tuomittiin. Sehän
oli jo etukäteen n i i n harkittu. Oikeus­juttu
oli v a in pelkkää ilveilyä.
Unkarin porvariston riehuntaa voi­daan
verrata Itämerenmalden Viron,
Latvian ja Liettuan sekä Balkanin-maiden
porvariston terroriin työväen­luokkaa
kohtaan. Lukuisia vastaa­vanlaisia
esimerkkejä voidaan näis­tä
esittää. Entä Suomen porvaristo?
M i h i n l u o k k a a f l r ^ on sijoitettava?
Kieltämättä vsamaan kuin edelliset.
Volmme-oHa^ vakuutetut, ettei Suomen
pomirisluokan tarvitse viimeisellä tuo-
I m\o\\B. hävetä pääbelsebuubln edessä
'esittäessään luetteloa harjplttamlstaan
konnuuksista työväenluokkaa kohtaan.
Vaikkapa sivuuttaisimme kokonaan
vuoden 1918 aikuisen luokkasodan jäl­keisen
hirmuterrorln. jolloin työläisen
henki ei maksaniit mitään, jolloin
porvaristo kuning£is-kuumeessaan kau­pitteli
tappamatta jättämlään punik­keja
keisarillisen Saksan kallkalvok-uhkäillcn
ja kiroillen ja niin juma­lattomasti
meluten, etUl kaikki van­git
joka kerroksessa heräsivät. Ja
vielä selliin tultua piti Rekola nyrk­kiä
leukani alla j a sanoi: Jumalauta,
kyllä täällä keinoja löytyy, että pu­humaan
saadaan. Kovuus teihin pys­tyy.
Tämän todistajana oli sellitove­r
i n i Frans Lehto ja vartija Ilelin.
Kerran, se oli huhtikuun alussa,
asuin silloin yksin, saapui selliini oh-ranaetsivä
Martti Rollg, syntyLsin Po­rista,
ollen vahvasti nousuhumalassa.
Kiroiltuaan ja uhkailtuaan Iski hän
nyrkillä rintaani, jolloin kompastuin
lavitsaan, kaatuen .selälleni. Isku oli
n i in ankara, että hervahdin taakse­päin
niin nopeasti, että slsällhakset
vatsassani ja rintalihakset repeytyi­vät,
Useita päiviä viruin sellissäni
sanomattomasti kärsien. Lääkäriä el
pyynnöstäni huolimatta kutsuttu. Re­peytymä
on parantumaton, ollen vie­läkin
avoinna. Tässä samassa pa-holnpltelytllalsuudcssa
sanoi Rollg m
m.: " K u n saatte samanlaisen satsin
kuin Lamminen, niin kyllä puhutte
Tästä tein sen johtopäätöksen, että
Lammistakin oli rääkätty.
Olisi luullut heidän huomaavan Jo
yrityksensä tuhmuuden, mutta vielä
huhtikuun ptiolivälissä vietiin minut
ylös, tällä kprtaa etsiväin päivystys­huoneeseen,
jossa taas kysyttiin mitä
minä teidän salaisesta toiminnasta
slin, niin voi Suomen porvaristo hy- K, u n ei mitään „ ti^en nyt,^ t, a«r ttui, Re„k ola
vinkin lyödä rintoihinsa j a osoittaa Ja ^saapuvilla ollut ylletsivä. nto^^
Horthylle: Näin uskollisesti me täällä
seuraamme veljeskansamme esimerk­kiä,
suitsutamme valkoisen terrorin
alttarillel
Esimerkkejä. Niitä on kyllä. Kun
muistelemme sitä kymmenen vuoden
alkaa, jona itsenäinen Suomi on ollut
olemassa, niin havaitaan koko tuo a i ­ka
työväenluokan kärsimysten j a koet­telemusten
ajaksi, kamppailuksi val­koisen
terrorin kourissa. Valtiollisen
poliisin, ohranan, kaameat Jäljet nä­kyvät
kaikkialla. Työväenjärjestöjen
j a työväen sanomalehtien lakkautta­miset,
vankila Ja kidutukset ovat o l ­leet
jatkuvasti Suomessa päiväjärjes­tyksessä.
Kymmeniä Järjestöjä oh
väkivaltaisesti lopetettu, tuhansia työ­läisiä
raahattu vankiloihin ja voidaan j
tiedä, minuun Ja painoi pöydälle. Joi
loin Rekola alkoi volmalnsa takaa i s ­keä
selkääni noin 2>/6sentiä vahvalla
kalikalla. Muutaman iskun jälkeen
menin tiedottomaksi, mutta luulen
saaneeni toistakymmentä lyöntiä.
Luonnollisesti ei olematon asla tästä
selvinnyt. Muutaman päivän perästä
minut vietiin saunaan, Jolloin jutus-
.samme syytettynä ollut Nestor Snell
näki verlllä olevan selkäni. Käsityk­seni
on, että näitä julmuuksia har­joitettiin
ohranapäälllkkö Rydmanin
määräyksestä.
Kuvaavana suomalaisesta oikeuden­käynnistä
tahdon vielä mainita, että
kun kuulustelupöytäkirjat oli laadittu
toisenlaisiksi kuin mitä olimme ker­toneet,
tuotti hovioikeuden kannevis-kaall
todistajiksi mainitut Rekolan ja
keistolalset sanovat: " E i olisi pitänyt
rakentaa Dnjeprstroita", Ja "vasem­mistolaiset"
sanovat päinvastoin: " M i -
hasuunta, niin eikö se merkitse sitä,
että "vasemmistolaiset" ovat leninis­miä
vasemmalla? Ei. ei merkitse.
täs meille on yksi Dnjeprstroi, a n t a - ' L e n i n i s m i on kaikkein enimmän-va­kaa
meille joka vuosi yksi Dnjepr­s
t r o i " (naiuTia), — niin on myönnet­tävä,
että eroitusta ilmeisesti on ole­massa.
. Jos oikeistolaiset sanovat:
"Älä koske kulakkiin, aima hänen
vapaasti kehittyä". Ja "vasemmisto­laiset"
päinvastoin sanovat: "Lyö el
ainoastaan kulakkia mutta myös kes-
Itivarakasta, koska tämä on samallai-nen
yksityisomistaja kuin kulakkikin",
semmalla 'ilman lainausmerkkejä)
oleva virtau.s maailman työväenliilc-keessä.
Me, leniniläiset kuulaimme
Toiseen •Internatsionaaleen ennen i m ­perialistista
sotaa olleena aikakautena,
sosialidemokraattien äärimäisenä va-sempana
ryhmänä. Me emme jääneet
Toiseen Internatsionaaleen ,vaan saar­nasimme
Toisen Intematsionaalen h a ­joittamista
sen takia, että me juuri
on niiden ero Ja miksi toisia sa-~
notaan oikeistolaisiksi ja toisia "va­semmistolaisiksi"?
Ja jos niitten vä­lillä
on eroa, niin missä se on? Hkö
ole totta, että kummallakin baxtuH
suunnalla on sama yhteiskunnallinen
j u u r i , molemmat ovat pikkuporvarifli-sia
harhasuunöa? Eikö ole totta» et^
tä molemmat harhasuunnat voittaes­saan
Johtavat samoihin tuloksiin?
ÄDssä sitte on errätus niitten välillä?
Eäxtitus o n siinä, että niillä on k a n ­t
a (platformu) erilainen, vaatimok*
set erilaiset, asioihin suhtaatumista-n
i i n on myönnettävä, että eroitusta 1 äärimmäisenä va.sempana ryhmänä
ilmeisesti on. Jos oikeistolaiset sano­vat:
"Tulivat vaikeudet, eikö ole Jo
aika pelastaa itsensä". Ja "vasemmis­tolaiset"
päinvastoin sanovat: "Mitäs
meille vaikeudet ovat, aivastamme
valkeuksillemme, — lennämme kai­kessa
eteenpäin" (naurua), — n i i n on
myönnettävä, että ilmeisesti on eroa-
Kas siinä teillä "vasemmistolais­t
e n " erikoiskanta ja erikols-otteet.
Tämä oikeastaan selvittääkin, että
"vasemmistolaiset" onnistuvat välUn
houkuttelemaan puolelleen osan. työ­läisiä
vasemmistolaiselta kalskahtele-v
i en fraasien avulla Ja kuvata itsen­sä
päättävimmlksi oikeistolaisten vas­tustajiksi,
vaikka koko maailma tie­tää,
että yhteiskunnalliset juuret h e i l ­lä,
sekä "vasemmistolaisilla" että o i ­keistolaisilla
cm samat, j a että he
emme tahtoneet elää samassa puolu­eessa
marxilaisuuden pikkuporvarillL;-
ten petturien kanssa, soslalipasifistien
Ja sosialishovinistien kanssa. Tämä
menettelytapa ja tämä ideologia oli
Bitte koko maailman bolshevististen
puolueitten perustana. Puolueessam­me
piemme me, leniniläiset ajnoat
vasemmistolaiset ilman lainausmerk­kejä.
Sen takia emme me, lenini­läiset
ole "vasemmistolaisia" emmekä
<*eistolaisia omassa puolueessamme.
Me olemme mar^lais-Ienlniläisten
puolue. J a me taistelemme puoluees­samme
ei ainoastaan niitä vastaan.
käyksestä. hylkäsi hovioikeus vaati­mukseni
ja päästi nämä todistamaan
minua vastaan.
Minkälaisesta salaisesta toimlrmas-ta.
Josta ohranat vaativat minulta
turmustusta, ei hovioikeuskaan vy^ut
minua tuomita, vaan tuomitsi minut
sensijaan rauhanjulistuksesta 3 vuo­deksi
kuritushuoneeseen. Tämän l i ­säksi
olen saanut edellämainitusta
rääkkäyksestä johtuvan parantumat­toman
vamman".
Viime kesänä Turun hovioikeudesST
esilläoUeen kommunistljutun yhtey­dessä
esitti syytetty Aleksi Hirvelä
kaamean kertomuksen ohranan har­joittamasta
yöllisestä rääkkäyksestä
häntä kohtaan. Vakuuttavasti kertoi
H. miten hänet oli yöllä raastettu
vuoteelta, sidottu side silmille j a pan­tu
kädet rautoihin ja autolla kuljetet­tu
metsään, siellä sidottu puuhun,
pamputettu niin, että hampaat 4iL-taantulvat
suusta, uhattu tappaa, vaa­timalla
hänet tunnustmnaan ohranan
mielen mukaisesti. Sitä ei tov. H . k u i ­tenkaan
tehnyt. Saman jutiui yhtey­dessä
esitti syytettynä ollut toverf
Arvo Tuominen kuuluisassa puhees­saan
m.m. seuraavaa:
"- —- Minä en tiedä miltä tun­tuu
syödä, juoda ja mässätä toisilta
ihmisiltii, yhteiskunnalta ja valtiolta
rosvottuja ja varastettuja rahoja,
mutta minä tiedän miltä tuntuu hies­sä
otsin tehdä työtä j a maksaa veroja,
pitääkseen yllä näitä elostelijoita. M i ­nä
en tiedä miltä tuntuu lietsoa so­taa,
provosoida ihmisiä teurastamaan
toisiaan ja saalistaa siten sodan kus­tannuksella,
mutta minä tiedän, m i l ­tä
tuntuu istua kuritushuoneessa rau­han
asian puolesta, sodan vastustami­sesta.
Minä en tiedä miltä tuntuu
räiikätä ja kiduttaa. Ihmisiä etsivän
keskuspoliisin komeroissa, mutta min •
tiedän miltä tuntuu kuukauslkaupa'
istua nolsisa Inholttavlssa luolissa. IT
nä en tiedä, miltä tuntuu syyttää J»
tuomita syyttömiä Ihmisiä, mutta r
nä tiedän miltä tuntuu olla syytetty:
j a kuulla tuomionsa, silloin kun va-mastl
tietää ja tuntee, ettei kosknn
ole tehnyt mitään rikollista, rangais-tuksenalälsta
tekoa, ei edes plcnnn •
pääkftän. —"
Valkoisen terrorin luonteeseen k r i -
klssa maissa kuuluu: Pyrkimys työvi^.-
en luokkatalslelujärjestöjen tuhcan.i-seen,
aselslettu.^p»- rorvarilUsten vas­tavallankumouksellisten
kaartien ja
luokkalaltosten avulla.
Tarkoituksen saavuttamiseksi käy­tetään:
Jatkuvaa järjestelmällistä pro-vokatlonla
ja valtiollisten vankien ! : l -
duttamlsta. •
Tuhansia työväenluokan parhai­t
a on uhrattu valkoisen terrorin
alttarille. Monet jalot, kaikkensa
työväenluokan parhaaksi anta­neet
toverimme oyat kidutuk­sen
kautta saaneet marttyyrikuole­man
valkoisen terrorin kynsissä. Ne
ovat olleet iskuja työväenluokan sy­dämiin.
Sydänveremme on vuotanut,
mutta älkäämme pysähtykö toimet­tomina
valittamaan tovereidemme
poismenoa. ^ O h valmistauduttava vas­taiskuun.
: Oh paljastettava kaikki­a
l l a valkoisen terrorin häpeä. Vedet­tävä
päivänvaloon sen sjmkät työt.
Saatettava sen toimeenpanijat Ja k a n ­nattajat
yleisen inhon Ja häpeän
alaiseksi. Valkoisen terrorin aseet on
suunnattava itseään sen käyttäjiä
vastaan. Tuho valkoiselle, terrorille ja
työväenluokan pyöveleille! •
EI SAA V A L I S T AA
Tultuaan valituksi PuuteoUisuustyö-väenlliton
Järjestäjäksi meni tov. K a r ­vonen,
ollen ehdonalainen, pyytä­mään
K a j a a n i n poliisilaitokselta mat­kustuslupaa
K a i n u u n piirissä.
Vastausta ei heti annettu. Ja kun
asianomainen parin päivän kuluttua
tiedusti uudelleen asiaa, ilmoitettiin,
että ehdonalaisuuden takia ci mät-kalupaa
anneta.
Mitkään selitykset eivät ifchonneet,
lupaa yksinkertaisesti ei annettu.
Sellaista se on "vapaus".
Joita kutsumme avoimesti opportimis-tisiksi
harhasuunniksi, mutta myös
niitä vastaan, jotka tahtovat olla mar­xilaisuutta
"vasemmalla", leninismiä
"vasemmalla", verhoten kalskahtele-'
usein sopivat keskenään, menevät l i i t - 1 v i l l a vasemmistolaisilla fraaseilla o i - j
toon taistellakseen leniniläistä l i n j a a ! keistolaisen opporttmistisen luontonsa. 1
rastaaiL
Kas tämän takia on meille, lenini­läisille
välttämätöntä taistella kah­della
rintamalla, — sekä oikeisto­laista
että "vasemmistalaista" harha-suuntaa
vssteaxL
Mutta Jos trotskilainen pyrkimys-
Jokainen ymmärtää, että kun hen­kilöitä.
Jotka eivät vielä ole vapau­tuneet
trotskilaisista pyrkimyssuun-nista,
sanotaan "vasemmistolaisiksi"
n«n on se käsitettävä ivallisessa mie­l
e t Lenin kutsui ''vasenm!ist<dcom-munistelksl"
vaseminlstolaisia väliin
lainausmerkeissä väliin Ilman lainaus­merkkejä.
Matta jokainen käsittää,
että Lenin kutsui heitä vasemmisto­laisiksi
ivallisessa mielessä, alleviiva­ten
tällä sitä, että vasemmistolaisia
ovat he ainoastaan sanoissa, ulkonä­öltä,
mutta itse asiassa edustavat pik­kuporvarillisia
oikeistolaisia pyrkimys-
Buimtla. Mistä trotskilaisten ainesten
vasemmistolaisuudesta (ilman lainaus­merkkejä)
voi olla puhe, jos he vielä
ellen yhdistyivät yhtenäiseen leni­nismin
vastaiseen liittoon avoimesti
opportunististen ainesten kanssa, l i i t ­tyen
suoranaisesti Ja välittömästi
maan neuvostovastaisiin kerroksiin?
Eikö ole tosiasia, että meillä vielä
eilen oli "vasemmistolaisten" avoin
liitto oikelst<^aIsten kanssa lenini­läistä
puoluetta Vastaan porvarillis­ten
ainesten kieltämättä tuklessa tä­tä
liittoa? J a eikö tämä osoita sitä,
että he "vasemmistolaiset" Ja oikeis­tolaiset
eivät olisi voineet yhtyä y h ­teen
liittoon. Jos ei niillä olisi y h ­teisiä
' yhteiskunnallisia Juxuia j a Jos
el niillä olisi yhteistä opporttuilstista
luontoa? Trotskilaisten liitto hajosi
vuosi sitten. Osa oikeistolaisia tov.
Shatunoyskin kaltaiset erosivat l i i ­tosta.
Niin muodoin oilteistolaiset l i ir
ton Jäsenet tulevat nykyisin esiinty­mään
Juuri oikeistolaisina Ja " v a ­semmistolaiset"
peittämään oikeis^o-laisuutensa
vasemmistolaisilla fraa­seilla.
Mutta mitä takeita on siitä,
etteivätkö "vasemmistolaiset" Ja o i ­keistolaiset
löydä jälleen toinen t o i s i -'
aan? (naurua). S e l v ^ on, että ei ole
eikä voi olla mitään sellaisia takeita:
Mutta jos me kannatamme ttumiis-lausetta
taistelusta kahdella r i n t a m a l ­la,
n i i n eikö se m e r k i t s i sitä. e ^ me
sen kalitta julistamme keskustalai-suuden
välttämättömyyttä puoluees­samme?
Mitä merkitsee taistelu kah­della
rintamalla? Eikö siinä ole kes-ku.
stalalsuutta? Te tiedätte, että trots­kilaiset
juuri n i i n eslttäväticln asiain:
on "va.semmistolalsIa", Ja nUtähän
juuri "me" olemme, trofciSkllalset, " o i ­keita
leniniläisiä", löytyy myös oi­keistolaisia,
j a niitä ovat kaikki muut;
löytyy viimein "keskustalaisia", Jotka
horjuvat oikeistolaisten ja "vasemmls-tolalsten"
välillä. Voidaanko pitää
oikeana .sellaista käsitystä puoluees­tamme?
Selvää on. että ei voida. Niin
voivat puhua ainoastaan hcmkilöt,
joilla ovat kalkki käsitykset sekaan­tuneet
j a jotka jo kauan sItte ovat
tehneet pesäeron marxilaisuuden kans­sa.
N i i n voivat puhua ainoastaan hen­kilöt,
Jotka eivät näe eivätkä ym­märrä
periaatfteellista eroavaisuutta
ennen sotaa olleen sosialidemokraat­tisen
puolueen välillä, joka oli pro­letaaristen
Ja pikkuporvarillisten etu­jen
liittoutuma, ja kommunistisen
puolueen välillä, Joka on vallanku­mouksellisen
proletariaatin yhtenäinen
puolue. Keskustalaisuus eFiöle t i l a ­vuus-
käsite: yhdessä paikas.sa Istu­vat,
sanokaamme, oikeistolaiset, toi­sessa
"vasemmistolaiset". Ja keskellä
keskustalaiset. Keskustalaisuus on
poliittinen käsite. Sen ideologia on
soveltautumisideologlaa, proletaaristen
etujen alistamis ideologiaa_pikkupor-variston
etujen alaiseksi yhden yh-.
teisen puolueen sisällä. Tämä ideolo­gia
on leninismille vieras Ja vastak­kainen.
Keskustalaisuus on luonnolli­nen
ilmiö Toisessa Intematsionalessa
ennen :sotaa olleena, aikana. Siellä
olivat oikeistolaiset (enenunistö), oli­vat
vasemmistolaiset (ilman lainaus-merkkiä)
Ja olivat keskustalaiset, joit­ten
koko poUtiikka oU siinä, että peit­tivät
vasemmistolaisilla fraaseilla oi­keistolaisen
opportimismln Ja alistivat
vasemmistolaisia oikeistolaisten alai­seksi.
Mitä oli silloin vasemmisto­laisten
politiikka. Joitten ytimen muo-do.
stIvat bolshevikit? Päättävä tais­telu
keskustalaisia vastaan, taistelu,
pesäeron tekeminen ' ' öBfeeötolaisten
kanssa (erittäinkin imperialistisen so­dan
alettua) Ja uuden vallankumouk­sellisen
Internatslonaalen organisoi­minen
todellisista vasemmistolaisista,
todella proletaarisista aineksista.
Miksi voi silloin syntyä sellainen
voimain ryhmittyminen Toisen Inter-natslonalen
sisällä j a sellainen bol'
shevikien politiikka siinä? Sen takia
että Toinen Intematsionale oli silloin
proletaaristen Ja pikku porvarillisten
etujen liiton puolue pikkuporvarillis­ten
isosialipaslflstien, sosialishauvinls-tlen
hyödyksi. Sen takia, että bol­shevikit
eivät vielä silloin voineet kes­kittää
tulta keskustalaisia vastaan.
Jotka yrittivät alistaa proletaariset
ainekset pikkuporvariston etujen alai­seksi.
Sen takia, että bolshevikit oU-vat
velvolliset silloin saarnaamaan h a ­jaannuksen
aatetta.—sillä ilman sitä
eivät proletaarit voineet perustaa o-maa
vallankumotikselUs-mandlaista
puoluettaan.
•Voidaanko Väittää, että meidän puo­lueessamme
dn samanlainen vdmaia
ryhmitys Ja et^ siinä on otett»ra
käytäntöön sama poUtlikka., mitä bol­shevikit
käyttivät Toisen Intematäo-naalen
puolueissa ennen sotaa c^eena
aikana? On selvää, että ei v(Hda.
E i voida koska se merkitsee sitä, että
ei ynunärretä periaatteellista erotusta
proletaaristen ja pikkupOTvarillisten
ainesten liittopuolueen ja vallankmdo-uksellisen
proletariaaHn ytatenälseii
puolueen välillä. (Jatk.)