Vapaus, July 31, 1930

              Torstaina, Heinalc. M-T
A P A U S
• VAPAUS O i U r t T)
~ ' ' at lk« Peat OfOca Dcpa>ta49Bl; Ottava, aa —tami «laa
a^Tcztisisc ratc*. 7Sa pcz eoL.- Sach. *^»^»T^ cfcam» te
ia tha be*t ad*atia>a« B c 4 i « B aaoof lk« V i x a i A faafla ia m.
keattori, kir}akasp]>a ia pataa
: Vapana, Box (9, Sadbaty, 0 « ! .
Uloaaa d a S M f f iL
M v l i s c t : KoDttcrri 1038. — TaiaUtB* SZ6V. — Kbiakaapfa SI7W.
- i : OfOe* Uob «orifc. ad*<itiaa>csta. atc.) im-t£xm laita
i t e 2 ä a i } i }. V . AU«riat.
r i J . V , AUfTiat.
Otf^«t Bookatora aad P r i a t A o p i Vapau BuSUiat. Vm Sciaat.
ta U addraaMd: Vapana, PJO. BOS (9. SUbaf. Om.
BuUoia talasta aaa vasuaata »niliriliatiti l l i t m m i a i — a l a a n i , J. V . A k l ^ mkkJSSST^ « 0 * M -
dellinen saarto erisi askeleena s(^l
neuvostomaata vastaan
vatlivlen päätiaaniilcsm - täydellisen
oottoudai. Matta köh • tShäa yttdis-tettiin
tunnus: "kspeUaJcua työttö.
myys" äänestämällä konservatiivit
valtaan, niin siiben taaXUA tuljot-taa
jo luottaen hipatiksltn.
Konservatiivinen äänitorvi Otta.
wa Journal toimituskirjoituksessaan
ratkeaa Ihmettelemään seuraavaan
tapaan: "Kansanvalta on ^ e l l a t a .
vallisuud^ta poikkeavaa. 8e suo­rittaa
typeriä asioita, tuottaa ty,
peryyksiä. on vastuunalainen miak
lettömyyksistä Kansa tekee v i r ­heitä,
äänestää väärin, monasti so­keasti,
, Ja huomattapa Joukko vä^
töstä^^^i näytä tietävän tai välit-
" IJon mistä talstenft.ö
N i i n . konservatiivit-qira^
liberaalit juhlalliaessa •'bptiBiSSSku
nissa". Mutta tilanteeseen ei viäu
kuta vaihdos hituistakaaa. S a n .
servatiivit tarjoavat ^öläisme p a^
kan alennuksia, samoin liberaalit,
mexidten työssäolevien elämäntosab
alentamista. I^öttömäin vara-arl
meijaa käyttetään tehoUcaasti tässS
yhteydessä, mutta työttömyyttä
väheimetä. vaan sensijaan tulee sfe:
>Uetsätyl»iisteii fltamfitna joUca
pidettiin viime smmuntaina S U c -
land-^ärvisten sekä Ramid. Järvisten
kanssa y b d e e ^ esitettiin paljoa
hyvää Qbjelmaa j a kaksi kaj^a-ktta.
Myöskin Haxmes Sula jäti
hyvän puheen.
Naisliitoa kokouksessa t j c 28 p.
hyväksyttiin 2 u u t t i jäsentä sekä
muuttokffltllla South Porcuplnesta
jatkuvasti lisääntymään. Canadan5. \ , T * * ! S S ^ f ° , ° ^ ^ ^ t o.
kanitalistiluokka vhtenäL^_'*" ^ ^ ^ ^ „ ^ Pftätettiin pitää
Jasenryntäysillatsu TnnartnTifff^nn e.
rialislisten valtioitten sota­valmistelut.
Keuvostoliittoa vas­taan,
yhdistettynä entistä julkeam
paah provokatsioniin ainoata lyö-läisteh
ja talonpoikain valtiota
vastaan on saavuttamassa kouraan-tuntuvammassa
mittakaavassa avoi­men
provokaattorisen luonteen,
joka on ainoastaan askelta vaille
avoimen sodan julistam^tdt, ' Y h -
dysyaltalainen pääoma on alolta-
- nut' tämän hyökkäyksen viimeisen
vaiheen, julistamalla todellisen
kauppasaarron Neuvostoliiton
vientikauppaa . vastaan, eritoten,
koskien juuri tärkeimpiin vienti
kauppatavaroihin, kuten puutava­raan,
hiileen j.n.e.
Yhdysvallat eivät ole ainoa val­tio
Joka hangotlelisi sotaan Neu-vostotirttoa
vastaan tällä häikäile­mättömällä
tavalla. Kaikkialla ka­pitalistisessa
maailmassa on sama
virtaui havaittavissa. Canadan
juuri toimitetuissa vaaleissa voi­tolle
_ päässeen konservatiivisen
puolueen päämies R. B. Bennet,
joka tu|^ee olemaan seuraava Cana­dan
pääministeri, on jo avoimessa
puheessaan ilmaissut Uil^vansa
taistelemaan neuvostohiilen 'Gana-daan
tuontia vastaan, tämän su}\-
tautumisen ollessa enteellisenä sii-
'tä suhtautumisesta, minkä Cana­dan
porvaristo hallituksensa kaul­ita
tulee omaksumaan yleiseen.
Jcaupjiasaartoon, ^linkä kapitalisli-'
nen maailma ^ulee julistamaari
Neuvostoliittoa kohtaan osana SOK'
dan alottamisesta sitä vastaan. S^-»
manlainen virtaus on kaikkialla'
havaittavissa. ' •'
: Tässä , hyökkäyksessä Neuvosto-liilicKi^
^^astaan ovat. taantumuks^l';
lisel uniopomot, reformistiset
"työväenjohtajat", osottaneet ole­vansa
kiinteänä osana kapitalisjtif
luokan hyökkayskoneistosta neu­vostoja
vastaan. Amerikan työ­väeni
iiton pomomies Mathew Woll
kanssaveljiensä puolesta on osotta-nut
taistelun Neuvostoliiton kaup­paa
vastaan "olevan välttämätön­tä
Amerikan työväen eduille".
Tällaisten petoksellisten petturi-johtajain
avulla koettaa hallitseva
luokka kulettaa työläisjoukot kan­nattamaan
vastavallankumoukseni-suuden
laajenemista ja fascistisen
terroriaallon lujittamista sodan
alottamiseksi Neuvostomaata vas­taan.
Kauppasaarto, jpka todellisuu­dessa
on kysymyksessä Yhdysval­tain
hallituksen edesottamislssO;
on ainoastaan yksi askel lähem-
'mäksi imperialistista sotaa Neu­vostoliittoa
vastaan. Koko kapi­talistinen
maailma on valmis 'albt-tamaan
tämän sodan neuvostomaan
tuhoamiseksi, sen raatajien, työ­läisten
ja talonpoikain, hallituk-jsen
tuhoamiseksi.
Tätä solaa vastaan on koko
maailman työväenluokan mobili
(soitava kaikki voimansa. Kaik­kien
maitten proletaarit tulevat
rientämään vallankumoukselliseen
rintamaan imperialistisia sota-hankkeita
vastaan, Neuvostoliiton
puolustamiseksi. Tämän liikehti­misen
ilmaisuna tulevat olemaan
punaisen päivän, .elokuun ensimäi-seir-
päivän, mielenosotukset, jol­loin
niin Canadan kuin muitten­kin
' kapitalistimaitten raatajat
T[eQtäyät katkuille protestina kapi-talistbta
riistö^ vastaan, vallan-kumouIäelH^
n'hallituksensa muo­dostamisen
puolesta.
naisena päivänä, kansainvälisenä
taistelupäiväna' 'imperialistista so­taa
vastaanllt
_ . j n t o . osuu ^oikeaao^ IIBI
kuin suuret' työlälsjöidat-ovat
vielä kysymyksessä, eivätkä
suomalaiset osoittautuneet olevan
poikkeuksellisia» Tuijotetaan vain
fraaseihin Ja tartutaan pinnallisiin
lupauksiin, S3rventymättä. Vain pie.
ni Joukko tosiasiallisesti syventyi
analyseeraamaan, välinpitämättö.
myydellä sivuutettiin vaaliuurna.
Kuitenkin on selvää, että sadat t u ­hannet
työttömät työläiset eivät o l ­leet
tilaisuudessa äänestämään. Jou­tuessaan
harhailemaan paikasta, t o i -
seen. Ankarimmin tilanteen puris­tuksesta
kärsivät tuhannet siirtolais-
Joukot olivat myöskin kyvyttömiä
äänestämään. Näin ollen vallitse,
van talouspulan raskaimman taakan
kapitalistiluokka entistään yhtenäL
sempänä ajaa imperialistisia p y i kL
myj^j^iän kauppa. Ja sijoitusmarlc.
hankinnassa, sotavarustelua;
tään ' nopeassa tahdissa. C a -
kapitallstiluokka y h d l s^
listlsiin suurvaltoihin varu&,.
„ Ja V«h)p^t^iiAg<may|
l^an^^Neuvostoliiton sosialisUsen t i .
louden rakennustyötä vastaan, K i | .
nan Ja Intian vallankumouksien ti|^
kahduttamiseksi, aivan samoin k u J^
kotoisten työläisjoukkojen j a työtä.-
tekevien farmarien riistämiseksi fik
hälkiinnyttämiseksi
Kommunistipuolueen vaaliohjelma
vaatimuksineen tarjoaa edelleenkin
ainoan pelastuksen tien. Komm^.
nistipuolueen ohjelman puolest»
taistelun täytyy Jatkua keskeytymät-kantajat
eivät voineet lausua har­kintansa
Johtopäätöstä, mutta täy.
tjry se tapahtua ulkopuolella vaalL
uuman mielenosoituksissa Ja työ.
maataisteluissa. Monet, Jotka ää­nestivät,
tietävät äänestämään ky.
kenemättömien mielipiteet j a tule.
vat yhä selvemmin tietämään sen
tulevissa taisteluissa, sillä omakoh­taisesti
Joutuvat he tilanteen kär­jistyessä
kokemaan muodossa tai
toisessa. Vasta silloin he muistavat
harkita j a syventyä, muistavat että
välinpitämättömyydessään tekivät
rikoksen itseään j a luokkaansa koh.
taan.
I ' —
tä. Vaalitaistelussa, k i r j a l l i s u u d e s^
Ja kokouksissa tehtiin se t u n n e t t d^
tuhansille työläisjoukoille, nyt ttöee
sen puolesta taistelim keskittyä k a i ­vantoihin,
myllyihin, kämpacöille fa
tehtaisiin, Johon on yhä tiivUmmln
yhdistettävä työttömäin taistelut
liikehtimiset. Kommuxilstlpuolue
soittaa, että tässä talstäu^a tulee
kapitalistiluokka yhä selvemmin a ^ -
tamaan "kansanvallaUe" Ja "kansaa,
valtaisille perlaatteiUe" palttua. K f t -
pitalistlsen hallinnan kehitys tässä
ajankohdassa kulkee lupauksien s i ­jaan
lapualaisuuden tielle. Jota <m'
saatu maistaa Jo ennen vaaleja |ä
vaalien aikana. Taistelua on hellit­tämättä
Jatkettava. Kommunlstipucl-lue
on työ.väenluokan kokonaisetiiu
jen puolesta taistelun Johtaja B-teenpäln!
— Keskus.
Amsteriamilaisetkin $ämieei jyrkän vasta­lauseena'
Suomen täsd^^ vastaan
Tässä, niinkuin kaikissa työ-väenlehdissä
yleensä, on monen
monta kertaa aikaisenunin jo
mainittu siitä, että sosialidemo­kraatit
ovat kapitalistien kätyreitä.
jotka kaikella mahdollisella taval­la
k;oettavat johtaa työläisiä pois
luqkkatdstelun tieltä, pysymään
kurjina^ kapitalismin orjina edel­leenkin!
nöyräselkäisinä olioina,
Jotka huoleval sitä veristä kättä,
joka heitä päivästä toiseen piis-
Jcaa.
Fascismin nousu useissa Euro-pat^'
maissa viime vuosien ku­luessa
bn paljastanut täydellisesti
nomä "työväenliikkeen" miehet
mitä kurjimmiksi työläiäten? pellu-reiksi,'
jotka jokaisessa Jcääptees-sä
ovat valmiit palvelemaan vain
kapitalistien etuja. Kaikissa mais­sa,
missä työväki on koettanut es
tää yhteisvoimin fascistien riehun­taa
ja valtaannousua,, ovat sosia­lidemokraatit
järjestelmällisesti
asettuneet tukemaan taantumuksel­lisia.
Selvin esimerkki on siitä
Suomesta, jossa sosialidemokraa­tit.,
samaan .aikaan kun lapualai­set
mellastivat, pphoinpidellen jä
murhaten työläisten eturivin tais­telijoita,
asettuivat taistelemaan
kommunisteja vastaan, antaen näi­tä
ilmi ohranoille ja ryöstäen vä-kivfEtlloin,
valkoiseen lahlarioikeu-tee^
y turvaten tvöväeslön omista-mia
|]jeihäenla|oja itselleen.
fta niistä palveluksista
huolimatta, joitä he ovat avoimes­ti
kapitalisteille tehneet, on heillä
kuitenkin -ollut otsaa väittää, että
he taistelevat' fascismia viastaan.
Parhaimman kuvan tästä "taiste­lusta"
. antaa äsken Tukholmassa,
Ruotsissa, koollaollut Amsterda­min
taloudellisen kansainvälisen
kongressi, jossa kaiken muun ros­kan
. ohella myöskin käsiteltiin
Suomen tapahtumia. Kuinka
näitä tapahtumia käsiteltiin, osoit­taa
erään herra Graismanin puhe-
Puheessaan hän "uskoi tulkitsevan­sa
kongressin yksimielisen käsi­tyksen
esittäessään jyrkän (persoo­nallisen!)
vastalauseen Suomen fas
cistien hyökkäyksistä kansanvaltaa
vastaan". Puhe palkittiin voimak'
kain suosionosoituksin. Tämän
jälkeen selitti puheenjohtaja kon
gressin yksimielisesti hyväksyneen
alustajan esittämän — käsitykset
Siinä koko "vastalause". Ei
sanaakaan enempää. Kongresisi
sensijaan kun sen o l b i tullut koko
voimallaan, järjestyneiden työläis­ten
Voimalla, joita mainittuun
kansainväliseen kuuluu kaiketi
toistakymmentä miljoonaa, panna
voimakas vastalauseensa Suomen
työläisten veristä terrorisointia
vastaan — hyväksyy vain jonkun
herrasnappulansa; fjkä^ityksen".
Mutta mitäpä ihmettelemistä sii­nä
oii*. Sejhän bn sitä tällä mante­reella
ilmestyvän "Raivaajan'
"luokkataistelua". i-^j
Kilpailukutsu
Ainoastaan täten kutsumme kaik­kia
.C.TJU.h'.n suomalaisen; jaoston
aiaisia seuroja Jäsentensä kautta
osaaottamaan rata. j a kenttäurhei-lukilpaJluihimme,
jotka ' äsiänomäi.
sella luvalla Järjestämme Beaver
LäkeUa, O n t , elok. 17 päivä 1830,
alkaen klo 12 päivällä.
. Toivomme runsasta osanottoa,
valmiina vastatvieräiluun' volntim-me
mukaan.
Beaver Laken. Ont., V . i j a U.-seura
" J E H U "
A,. Reinikainen, Niko Piispanen,
puheenjohtaja. sihteeri.
KDpalliiolijelma: VblMak^a^-^ ole­via
sääntöjä noudatetaan. Seurain-välinen
S.ottelu .kiertopalkinnosta,
jossa kunkin. seuran kolmen par-hauin
miehen tulokset otetaan, huo­mioon
seuransa hyväksi (100 m.,
kuula, korkeus, kiekko j a 1,500 m.)
Naisten 4.ottelu (60 ra., kuul, p i ­tuus,
korkeus), 1000 m. Juoksu alle
18 y. pojille. Yleinen 3000 m. juok­su.
. Alle 14 V. poikain 4-ottelu
kiertopalkinnosta. jpssa kolmen
/pa;rhaän pojan tulokset otetaan huo.
niioon seuransa hyväksi (kuula. kor.
keus, 60' m., kolmilbikt&.).
OsanottoUmoitukset tehtävä elo­kuun
14 päivään mennessä osott.:
Niko Piispanen, ' B o x 28, Worthin'g-ton,
Ont.
Vieraspaikkaisille varaamme va­paan
asunnon.
Ivat ovat hinnatkin. Mainittakoon
'loput miespuolet, jotka olivat e n ­simmäisessä
löylyssä Ja maksoivat
lystistä dollarista ylöspäin. He -^o-vat
monen ikäisiä, kokoisia j a nä­köisiä.
Ja nimeltään: S. Hänkv,
H i l l , E. Komula^en, Lindroos, l a p ­panen,
K . Mäkelä. L . MaimUa; 1^..
nonen, Öhman, Pitkämäki, K . Pel­tonen.
PantUla, A. HQlne, V . ' Sep:
päiä, E. Sjöman Ja Salfiielin. I f a l -
slsta olivat lystissä mukatia seu­raavat.
E. Auvinen I. Komulainen
Lindroos, Löppönen, Mannila, < U
nonen/ Peltonen ja Pel&o. AI s|
kirjoittaneen täytyy etukäteen hifv'
mauttaa, ettei parhaalla t a l i d o l ^ ."
kaan saa selvää muutamista n i i n j^
tä. Josko nUden omistajat kantf-'
vat housuja tai hametta,, joten o ^ t
voineet sekoutua, mutta l o h d u t^
kaainme itseämme sillä, että
olivat saunassa eripuolilla, eikä;
kalsin.
.Tiilkoon vielä mainittua,
Udd, Laina j a K a l l e Hangas, Mi
Pehko Ja Lindroos, lahjoittivat
vään hintaan ostamansa piletit tui..'
delleen myytäväksi, joka on niin
mukavasti tehty, että slUe kannalta'
taa nostaa hattuaan. Muuten nä^
mä.^^nsimäiset Ja myöskin, monet
heitä iseuraavat kylpijät ovat Julto;;;;
taneet maailmalle, että sauna 1<
lyineen ön~mälnför ~EScSä palji
lokuun 25 p. V a l i t t i i n 3.benkinen
komitea, joka ^»"»pmBft ohjdmaa.
Sihteeri alusuu tervehdyasknafe
lauetaan n y i i c k i l ^ t l - ' Xf^ätettliä^=^
tää ravintola. Vamma HJie&i
m ravIntolat«peitl*tt'' • kerftSJItai
Esitettiin ohJeUxiaa, m.m. yksi rti:.'
Do, vaan toisten . (dijelmanumerot
siirrettiin seuraavaan Juduukseen,
koska kaikki eivät olleet paikalla
Ci
U n «nram>anailr«ina«niiAlussapak.
kaat Qrttärii, yah|;i. . t e n n o s ^ ^
maan. sEt^' ;Byt er> hJtmmxn kotana,
mutta eihän se auttanut vaikka
vähän tnUsikin: kun kerran o li
matkaan lähdetty, nihi täytyi yrit.
t ä ^ Yleensä yirvian^y T^»y'^^«*^ a i h -
^^miTm^tt**?' meihin hyvin lämpimäs­t
i j a toverillisesti, sitä vain pahoit­telivat
kun e i ollut saapunut ylä-söä
enemjd iseuraainaan esttyicsiäm-me.
Kaiketi vaikutti siihen sddn.
No. Il
SummntaLHtaoa iM Joukkoa kool.
Ia aivan ashn täydytä. Sndbuzys-sa.
tuHineidän osaksemme irfkkii1wpn.
päälle kolmekymmsitä dollazia, jos-ta
lausumme ktttoksetu T T n T i ^ g T T u^
lausua kiitokset myösUn kaikOle
niille, joissa - olimme kortteeria ja
söimme, erittäinkin TilndlTle. silla
hänen luonaan oli kymmenkunta
ruuassa j a asunnossa eikä .hän sent­tiäkään
siitä ottanut. T^mä o l i l i l -
Icun edellisenä iltana o l i pioneerien
järjestämä lopettajaisJuUa Ja t o i -
seksi, olihan kylässä samalla kertaa
siricuskin. Siitä huolimatta saimme 1 Long Lake. Tytöt halusivat päästä
kuitenkin ylf kolmekymziii^tä dol. sinne Jo aamustapitäen- «"lä olihan
a n suurta uhrautuvaisuutta, mutta
tulonme sen kiitollisuudella muista-
Seuraava esiintymispaikkamme- o l i
j ^ l i a j a k u n annettiin vielä haali- j siellä Järven rannassa hauska m u -
ilman vuokraa. — e l ^ t a k i r h i f i l t t r f l i i o l d a j a ' välillä käydä «umn.ssa
t^a^iicsaa muuta kuin soittaja, viel^-; [siellä näimme myöskin entisiä t i m .
Naisliitto lAätti osallistua elok.
päivän joukkflfcokoukseen Ja myös.
kin keholtetäan nuorisidiittolaisia
sekä pioneereja kokoontumaan haa-
UUe ennim, että ohjaajat voivat
heidät järjestää.
Siis keho^tus kaikille, että saa-vumme
tähän tiialsuuteen j a näy.
tämme sumen .6uufina\ Joukkoina,
että alas sota. pois r i i t ^ j a sorto
köyhälistöluokän hartioUta. Nais­liitto
avustaa jouklox-obJelmaUa i l .
tamaa.
Valittiin Srhenkinen komitea, jo.
ka hommaa loukkCKrunöii tai k u -
vaelmim. . Luetttiii edusta jakibkouk-sen
pöytäkirjaa, keskusteltiin pykiU
lä pykälältA j a tcriste taas jatke,
taan. Mulsbstaan naiset saapua
suurilukuisempana seuraavaan työ­kokoukseen.
- Myöskin tervetullel.
ta uudet Jäseneti — Valittu.
; 1 'V^^ÖTäen : «rbeUop&Hää vlelttä.
mään! — Vuotuista ti^öväen urheilu
päivää vietetään Wläkin ensi siih
nuntäinsi. kilpailut alkaen, k lo
päivällä. Ti|£Jsuuteen c n Järjestet­ty
kUpaUiija kaikiUe naisista ikä-itiiehlih-:
aat*.; jä. ~ tpiyotaan:.aiJI^
kehtälle-^puvan-kiijco?^
selJal^tenHln, iopiAr ei:^ p}e
u s k a l t a u t u n e e t y l e u i i n . ' Ulpailälhin
osalöstSiäT * ; . , . . V • ' . ' •
. J|imitt9^yä':^bc(^' p:^./ juoksu! sub.
rltetaan njyöskjh;'; ^hiipblkäin vä-
1 1 1 1 ^ . ' r : : ; ; ; : ' - : \ : : ' .
. tilaksi .on. s l t ^ h , haaUUe r Järjes-tetlyk:
ukkcaitamat,.'Jfölbin:, tilaisiiii-d
«9S&/esite^l$aa urheUuail»eii^4n i i | y .
~''lhiälÖiii;'Kamröii5 ja;. teF^eys". T|l.
s|i8täUmyö|Äi ;-8eLv:^|jin pitlsälfe.
ttlenba .voiiniisicltia: saatiin nälndä
täälläkin maalla;; teas -pitkästä ;:al.
^ -kun Tlnjbjlnsin ;.^IJoii" '.tytöt
k^vlirät v i e r a i l u l l a . : , Tieto, heidän
tolQ^tasoi; s a a t ^ ^ vfusta. salha^a} päi.
iirbiä k u n oli Ulalla esitya. "vuan: se
s a a n u t . aikaan mitään hahka-
, itta .slllft iLalheen Lasaly «ittui
'olemaan täällä 4uurl kesälomaansa
^ettämäsjlä ja tMSs' muuta k un
la&se poika laitetun pienillä jaa­loillaan
juo9ta ^iÄsöiioaan pifiön
l^lää Ja t|ied(ittämaan asiasta i h m i -
Icexiyhyt. väkeäT ;enemmäh' k u n us-yäikka
b l i ;
Liittoparlamentin vaalien tulokset
^^ime'maanantaina suoritetun ää.
nestyksen tuloksena ovat konserva­tiivit
ratkaisevalla enemmistöllä s a ­tulassa,
j a vaalitaistelun aikaisten
lupauksien mukaan pitäisi muutok­sien
olla huomattavat. { f. - ,f.
Kuten muistetaan, oli liberaalien
keskyeisimpänä kysymyksellä Dun.
ningin budjetti, joka sisälsi myös
-entiset konservatiivien tunnukset
valtakunnan kaupasta J a . brittiläi­sistä
; suojelustulleista.' Köteervatil.
Tit: olivat täten mehettäiiifetr-tunnuk.
sensa ja joutuivat tarttumaan ko-tunalsen
kaupan tunnukseen joh­tavana
taistelussa^. TosIasialUsta
eroa ei ollut olemassa.
Tällä hetkeUä kuitenkin oU lär-keintä
valUtseva Ja yhä kärjistyvä
talouspulsi. joka koski satoihin t u .
hansiin työläisiin Ja farmareihin,
sekä heidän perheisiinsä. Kansain:
väliseen ylituotantoon yhdlstjnränä
kotoisen, markkinaln supistuminen
työläisten ostokyvyn supistumisen
seurauksena osoitti selvästi konser.
Toronton uutisia
Tämä viikkokirje on yhden vii­kon
myöhästynyt. Ja "ekskyystoä"
on tuo venyvä Ja kalkkeen sopiva
syy. ettei ole ollut alkaa.
On kerrottava hiukan "Tarmolan"
touhuista. Ja siellä i^uhutaan niin
paljon, että riittäisi kertomista
vaikka pieneen romaaniin Joka
vUlcko, mutta eihän lehti kaikelle
palstojaan voi l a i n a t a Ensinnäkin,
jos Torontossa on vielä joku muu­kalainen,
joka ei tiedä mikä T a r -
mola on, n i i n voimme juhlallisesti
ilmoittaa, että se on paikka Jossa
koko Toronton suomalainen heimo
viettää kesän parhaat hetket. T a r -
mola on sen paljon puhutun kesä.
leirin nimi. K a t e t t i i n viime sxm-huntalna
Nimi bn hiukan kars.
kahtava, ei oje oikein sileä, mutta
mikäpä tässä siirtolaistyöläisen elä.
mässä lienee niin silkoista. Ja
meille suomalaisille pitääkin sanan
hiukan karskahtaa. ennenkuin me
sitä pidämme^ arvossa j a kunniassa.
Joten voimme pitää nimeä onnis.
tuneena ja toivoa sille pitkää ikää.
Sitten toinen tärkeä seikka. Jos­ta
kansa puhuu, on Tarmolan sau.
n a Mitä olisi elämä ilman sau.
naa, j a varsinkaan, mitä olisi T a r .
mola ilman saunaa? Epäterveelli.
i Mutta sauna kruunaa
.11 >i.
maailman nähnsrt reissusälli;
kanssa allekirjoittanut tässä miijl
taman kerran hautoi lauteilla l u i ­taan,
sanoi saunan olevan parhaan;
läntisellä pallonpuoliskolla, ja s i i ­hen
yhtyivät ilolla kaikki läsnäoli^
Jat.
No niin, ensi maanantaina, "Civic
holldayna", on Tarmolassa kenttÄi
Juhlat, Joiden osanotto tulee taasen
lähentelemään toista tuhatta. 0 } i -
jelmasta mainittakoon mölyköörin
laulut, voimistelut, lasten esitykset,
puhe. Ja monet muut. Vapaa tanssi
koko Utapäivän. K a i k k i ennen tuh-'
netut humpuukit, kuten nuolen ja
lenkaanheitto, sekä Joku uusi, Joisti^
kaikista jaetaan palkinnot. Juhläu.
merkki maksaa vain 10 senttiä.
Alkaa klo 2 päivällä.
Mitäs pitkistä puheista Tarmola,
sen sauna, j a sen Juhlat eivät tar­vitse
puhvaamista, sillä hyvä ta^
vara puhuu itse puolestaan, kunhan
tässä vaan parilla sanalla tulkkaa
— Junnu.
Kirkland Laken uutise
fcaikänl'Joka on nihi lähellä täyi
delllsyyttä, kuin rasvanahkainen
työmies voi toivoa. Toissa lauan­taina'^"
öli -saunan avajaiset. Jolloin
myytUn huutokaupalla ensimmäiset
25 kylpyvuoroa ja seikka on siksi
historiallinen, että siltä voidaan
mainita aviisissakin. Korkeimman
löylyn hinnan huuti 9 dollaria eräs
reilu kaveri nimeltä Udd, Joka e l
ikävä kyllä, ole torontolaisla, vaan
Windsorilla on kunnia pitää mies­tä
kirjoissaaxh Naisten puoli. vaik.
ka onkin aivan yhtä hyvä, notee­rattiin
2 dollaria halvemmaksi,
mutta sekin nousi tuohon kunnioin
tettavaan summaan 7 dollaria, Jon.
ka maksoi Laipa Hangas Torontos.-
ta. Siis hyvä on sauna, mutta h y .
Ensi sunnuntaina elok. S p. pide
tään ulkoihnajuhlat, tai toisin säl.
noen ne kauan aljotut "sovintoJulC
lat". , Undforsin mäeUä. SlelUi
tulee olemaan urheilua Miehille
kolmiottelu, nuorille pojille, pikkuii*
pojille juoksua ja tytöille viestin^
juoksu, akkojen ja tyttöjen välim
Juoksua, lihaville naisille samoin,
parijuoksu naisille Ja miehille, köy|
denveto tyttöjen j a akkojen välill^
naulanlyöntiä. Hyvä ravintola, kiri.
hupiimät. Jääkermat, hyvät kerma;
kahvit hjrvien leivosten kerallj^
N i i n toivon, että sellaisetkin innosf
tuu ja ottaa urheiluun osaa, jottt^
tähän asti ovat olleet sivustakat-'
s o j i n a Sitten illalla esitetään S.näy.^
toksinen kappale "Scampolo". Saa|
pukaa J u h l i i n läheltä Ja kaukaa!
Pioneerit harjoittelee kappaletU»
j a hommaavat iltamia. Silloin meidän
vanhempien on velvollisuus menniC
katsomaan haalille mitä meidän
varhaisnuoriso on saanut aikaan.
Toisen sonnan tain aikaan puolu­een
naisjaosto agit-komitean kans/
sa yhdessä toimii iltamat Workerin
hjnräksi, ollen samalla puolueJäseiu
ryntäys. Siime " koetetaan saada-tarkotustaan
vastaavaa ohjelmaan
Tilaisuudessa esitetään kappalei
Koetetaan saada' mahdollisimman
suuret joukot haalille. Tilaisuuteen-
?**ilottarien^»
ai ^joukot liikw
Sellaästft''"/Valmistelua : e l
töällä; aleinitnih ole nähtykään
K a i k k i yleisö yksimielisesti oU esi.
tykseen tyytyväisiä j a esittivät i h -
metteljmsä siltä miten timminsl
laiset ovat voimistelun alalla n i in
korkealle kiivenneet. Toivomme
vaan, että tytöt, toistekin kun mat­ka
käy näille maille' eivät unohda
ohjelmastaan meitä maalaisia^ vaan
saapuvat meitäBIn. ilahduttamaan
slrbillA liikkeillään.
Ttmndnsiln Uiton mestamnsUI-pailniMn
lähtee seuraamme edusta­maan
Lauri Kolari, Vilho Salminen,
A n t t i Äystö, Toivo Torvi j a Taito
Bistimäki. Onnea matkalle vaan
i x j j a t l — N . P .
Matkamuistelmia
Tlmminsin v^: j a u.-seura Ho jär-j
e s t i , t^töjoukkufeöUe kiertuematkan
Keski-Ofitärloon.- Kaikkiaan esiin
tyi täaaätrjouUäie ididessä eri p a i -
kaJssa;l:nlmltt&in Kixicland LakeUa.
Cobaltl^jt, Sudfauryssa, Long Lakel­l
a J a sibäyer Lakjella. Matkamme a i -
koi k i ^ ^ n n e n t o i s t a i;iälvän aamuna
keUo: ^'Sf^liMatkaUe lälytiessä syntyi
jouko&!^'-iSeskuudessa • hie*"<>" verran
nyrpesiitii^ siliä meillä e i oUut kuin
käksl iiiatiitoa j a matkalle , lähtijöitä
oli vliäil^lsta. .Mutta Jcun^siinä s i t -
teo aikänune vsbvltbltUii, niin saa^
iinhan^ne kultienkin k a i k k i sovite-.
tuksL Pienempiä sijoltettUn toiseen
«itoon yhdeksän j a pienempään a u ­toon
suurempia.kuusi., vaan matkan
varrella' täytyi kuitenkin toisesta
autosta qmuttaa yk^ kun olo kävi
tukalidcsL Sila j ^ isompaan autooft
kft>idAiri«m j a {^enempään seitsemän.
Matka, sujui hyvin ensimaiseen e-sllntymlspaikkaamme.
Joka o l i K i r k
and Lake. Kerran välillä lunssat-
Un j a otettiimpa siitä lunssauspai.
ci^ta potrettikin.' Ajurimme o l i
kbtl saanut edellisenä päivänä^
dessään jankimlalstftv«iigfai
'Mtamitaila"? JöodA- <liin tämia»
ta top^ast'antona- ja-^sanbi: " j
ijeton taaa kntsaii". Mutta
oloon tämäkin k<tflaantul.
-äutvulmme K i r k l a n d Lakelle puo­lisen
Jälkeen. S i e M o l i meitä vas­tassa
vanhastaan tuttu timminsiläi.
nen. j a oU hän järjestänyt, kaikille
asuntopaikat. Hörpi&simme siinä
^ . pistoovattiin kahvit j a popitibnl j^oUibMläifää ansaitsemassa lelpään-n
i i n olemme kirkland-lakelaisme sä maankamarasta. Rahalliset tulot
kiitollisuuden velassa. * oli täällä kohtalaisen hyvät, haali
' XX.. kauniilla paikalla j a asukkaat ys-
Seuraavana aamima lähdettiin s i t - lavallisia,
ten Cöbamto^ McmeUe ^ i s t ä oU seuraava paikka bU Beaver Lake.
mielenkiintoista.,nähda tämä nunUj^m^ ei ollut ensin aikomus käy-paljon
puhuttu paikka ja olihan I j ^ edellämainitussa paikassa, sillä
j o u k o s s a i ^ e seUaisIakÖH jotka o U - l ^ ^ ^ j ^ viivähtäneet parisen
vat siellä syntyneitä j a niinkuhv ruot- I g j ^ ^ ^ j ^ ^ p j matkalla kuhi mitä
salain^isanoo: "ylöskasvaneef. K u u - lähtiessä ajateltu, j a toiseksi, ei
Unpa useamman heistä sanovan: K^^jy^^ ^^^^ haittana toveri Lapto
ininä en vata viitsisi asua tällalses- LaloUe. Vaan k«n Laineen Lassi t u li
sä Jcylässä. täällä p i t i l s l olla^ alTOn i ^ ^ j j ^ ^ g j a sanoa tokaisi: "Johan
hevosen jalat ennenkuin kestäisivät. K metoaatte tehdä anteeksi.
* ^ «^kantamattoman virheen jos ette tule
on l i y v l n Jyrl*ämäktaen kaupunki; ^^^^ kylään." nUn päätim.
oppa seU^telakin katuja Joissa «n r ^ j ^ ^ ^ ^ ^assi huolehtii Umol-n
i l n .korkeita mäkiä ettei autolla k^j^^jg^^ lupasikin tehdä,
pääse ^ nousemaan "loossakaan". U y u ^ sUnä Lassi j a Piispanen h l -
M i i t t a työläisen, jonka elämä k u l - UoUlvat kun Jalkapatikassa (välillä
kee melketo aina "loossa", täytyy L ^ ^ ^ j kierteUvät talosta taloon kaiäriestvk.;n - . - - T " - » n»,
asua siellä missä vato työtä saa. Hj^j^^^itt^jg^^ssa. TSmän ladtuinen St? • mahankin kevjo;
J ^ " ^ suurta j^fl^gl^ maks, joten on äärettömin. KJi^
yleisöä, silla .kylässä el täUä ker- L ^ ^ ^^^^^ vaatlipa se hyvänlaisen
taa asu montakaan suomalaista, a i - j^^jj^jj^ suorittaa, atoakhi
noastaan: joitakin perheitä. Haali asumukset ovat
saiatiin kuitenkta ihnan vuokraa. Jo- j^ukana toisistaan. Iltasella, kun e.
vät rookajärjestÄsea'
SI uieereuien pa^ab»,
t a a v a t jeosin a n b u „.
dän omassa I d r i g^
nvmsä ovat k u a u ^ ^ . _
j a vumeisen viiden voodi.
tajat päässeet niin
etta tästä kysyaykseati .
tieteen omissa j a l S S?
useampi lääkäri aika»
ruokajärjestysta nketi ^
3a leikkaukset käy^-ät
naisemmiksi. ' m
Onko yleensä helppo»
ma sairaus *li todeS^*Ä?
l o l l a on ulcereita. Ei «TT*
han useita' m u i t ^ ' ' - i ^ » ? * *
ioHIa.9.rtMvan s a m a T ^^
naisesti' kuin ulcereilUHT
tapaa usein henkUöiuL
hoidettu pitkiä ^ikoia
reistä vaikka eivät 8«r-muuta
kuin joko acute tai ! ^
muotoa Gastritis. eli
ko vanhanaikuista vaSS?"
myöskin usein faoidetW^
haavoista sellaisessakin
saalaajenemistapaus. v i e l i ^^
mm otetaan Dyspepsi» S
Dyspepsia Intestinal j , ^
JoiU
Dyspepsia Nervous vatsahaaW
raudeks,. Myöskin m a S T J
hairioita otetaan samalta
ta. Miksi nämä on niia
sekoittaa johtuu siitä, että
lä sairauksilla on paljon stm
laisia taudinoireita ja kaikK^ii
saavat lievitystä muuttanialli
teh tästä kUtos cobaltilaisUle tove. sityksemme. alkoi, o l i k in yleisöä saa-punut
satakunta. Joka on hyvä
täväUisestä kohtelusta. L^^^ Menimme Beayer Lakelle jo
Seuraavan aamuna sitten lähdet- aamuiÄlvällä^ Siellä ^mmltettifai
t l h i Sudburya kohtL Päätettifaikin, saunsi. kylvettiin, uitiin. syötUn uu.
että lähdbtään aamuUa aikaisin, sia perunoita, lämmintä maitoa, k i i -
k im edessämme oli lähemmä pari nupiimää j a — kyUä oli hauskaa,
sataa maUia ajettava sinä päivänä, Muuten tässä niinkuin sivumennen
sillä lauantai päivä päätettiin levä- sanoen, beaverlakelaiset ovat taval­ta-
ja virkistöä itseämme, että oi- Usta vieraanvaraisempia ja kohte-t
a i s U n - s l t t r a lajiMitaUiltana kun-^ pois. meitä sieltä ei olisi las-ndssai/
CÖMtla'Ja ,North Bayn vii- kettu ensinkään. Mutta kun loh-
U/^ onkin ..Tlmminsin- j a Sudburyn j dnttelimme että tulenune ensikesä.
yäUUä^kaUfteln,.ihaninta, i i U n i u o k Ja olemm.e ainakjn parisen vlik-n
m i - k u i n itiensäkin, puolesta. KÄmp- {koa, nUn sitten saatiin poistumis-päysiÄlkkoJäkto
on joka ' kolmen j lUpa.- HaaUsta ei peritty mitään
maUln- päässä.^ j a . kyUäpä . siellä nä- vuokraa, joten meUle jäi sievoinen
1 ^ ojeyaii- käinppääijäkin. aina Y f i - summa puhtaaksi, puoliväliin k o l -
dysvallotota ,asti.- Mekin' lunssattiin «latta .kjmappiä. Haluamme lausua
5>ule>sär "pakassa, J o n k a nimi oli meav^r Laken tovereille mitä s u u ,
Tomiko Riven KyUähäh olikin Uia- j rimmat kUtokset kohteliaisuudes­sa
- paUäcaloUslsUflä ollut vailfka taan J& .kailota vaivoistaan,
piisen"päivääkin...vaan el. a u t t a - - Seuraavana- päivänä käänsimme
OUtr • täytyi taas . lähteä. Takaisin autojeiiime keulat Timminsiä kohtL
iuUessa päätettifai pysähtyä^ vielä Tytöt eivät olleet oikein halukkai.
^aliemaasa tätä ; samaa palkkaa, t a lähtemään, Ja kukapa sitä olisi,
VähM ,eimen mtr\;'kMm^ pafldcaa|vaan ,kun,olimme.il^,,oUeet matkaa,
meirie sattui.; irieni i ^ v b r i . k u n ; ati. toista;;viikkoa. ,nilri$'pltUiän sitä. to
t6.&^'m^J&Mkia oU. kep. llähteä. J a k u n ^ . 4 » h a p u s ^ ; : - Äi
öähtl/ kytjdleen^ .Mitääin suurempaa käydä aina v ^ . . , ohka^mmaksi.
'väai:a& t a i vahinkoa meUle el t u l - TiiUessa poikkesimme Kirkland L a -
i . , t - i ^>^n'^«^»»^^" Jy^r. n''*r" ' " ^ M 4a.|!^«J.^t J°ssa nukuimme yömme. seu-toinek
raiÖBuoJustin vähän r y ^ päivänä Jatkoimme mat-
Syyiiä tähän onnettomuuteemme o l i kaamme kotUn. r -
se. että traktori, jbka oU tien k<i-- J Tytöt tekivät:pieniä ylöspanoja
ijauksessa. ei sUrtynyt kyUiksi, J o t e n 1 matkalta sUtä. kuinka monta s i l -
i ^ i a a j a .H:au.w«au«i x^- meidän: täytyi sUrtyä -Jonkun ver- taa o n T i ^ ^ ^ ^ ^ ^ J ? ' . ? ^ * ' ^
Sue. Tilalta rtiiirh^ liaaUUe- sitten ^Fä^i tieltä pqis Ja nUn mp pyUähdim. UUä, j a nUtä on kaikkiaan 139, sU
8iue._«A8ua«jiuiHtt. naauue « Saimme- auton pystyyn sekä hen laskettuna pienet ja suuret;
tleUe. j a nUn x n e U n l a n suurempaa chipmukkia. eli kuten suomalaiset
vauriota lähdimme taas Jatkamaan sanovat sitmunkkl, näkivät; l i e , 12.
matkaamme. North Bayssa ostlm.l Autoja takaisin tullessa tuUi vas-me
^iaas^lunssla, sUlä kova nälkä, taamme kaikkiaan 250. Tähän sum-oU
lokaiseUa. Olisimmehan me saa-, maan el ole laskettu niitä autoja
neet käy<^ syömässä ruokalassa-) Jotka tuli vastaamme kaupungta
klh. vaan säästäälsiemme rahoja os. Piirln sisällä.
timme vaan voUelvät. NUn sitä sit. Tämänlaatuiset JoukkovieraUut o-ten
taas lähdettiin sitä "pääkaUon" vat osaltaan kasvattavia j a samaUa
paUckaa kohti, nUnittäiu Sudburya virkistäviä, näissä kuin el ole se
Saavuttuanune Sudburyyn ajoim- yksUöpyrkhnys pääplsteenä. Ja sIL
me ensUtsl Seppälän saunaUe, jossa henhän meidän olisi pyrittäväkin.
tlesUnme Mäenpään lisakto «devto. «ihan mikään ole sen sievempää
KyseUmme häneltä, että onkohan kuta Joukkoesitykset. KaUUksl ne
meUle kukaan hommannut korttee- kyUäkhi tulevat, mutta kun on vata
ria. Iisakki el k u i t e n k i n tietä. kyUlksl tarmoa j a halua, nUn ei se
nyt tästä asiasta, vaan kehoittf sentään ole mUtään mahdottomuus,
meitä menemään polkataloUe, sanoi. Se o n tosi, että tääUä pohjoisessa
että siellä tiedetään. Vaan eihän on osastot kaukana toisistaan, jo-sieUäkään
tiedetty. Nyt ei autta, ten • vieraUut tapahtuvat harvem.
nut muu k u i n etsiä vanhoja tim- min. mutta siUoin kun tamänlai-minsUäisiä.
"VUsl meidän Joukos- set Joukkueet ovat vleraUemassa,
tamme lähti kuitenkin Copper cUf- oUpa ne sitten Järjestänyt mikä T.
fUn. Minä, Joka oUn ^Jo rannoissa U. Utton alaosasto hyvänsä, nUn
käynyt enhenkta. lähdto toisia oh-jnUUe pitäisi antaa myöskta aineel-aamaafi-
%ittUän mäeUe". SieUäjUnen kannatus, eikä loistaa polssa-me
saatUiikin ^sijoitettua loput. En-1 oloUaan.
nenkuto "KittUän mäeUe" lähdet.
tUn. tuU minulle Pplenl riita tyttä-|
rien kanssa^ ...Meillo. kun. e i jäär^ft
enää kuin yksi - auto. toisen läh-1
dettyä Qopper: CUffita. n i i n emmej
kalkki mahtuneet sUhöi, joten m L
Mukana ollut.
Terveysöpilliiien
• välipala
Kirj. J A R L C 0 R N E 8 .
hä ehdotin että kävellään, kun el
matkakaan ole sen' pitempi. Vaan
tytötpä tekivät tenän j a . sanoivat
että nepä <>ijr&t-lähde l i k a i s i ja niiden pararita-tfeissa
- t o l i i ^ i g i ^ läpi taUustele- L„ine„ ^,^^4 a,ykyään synnyttäneet
maw. Ehdotto.^€tta m « m taka. K lääketiefeen omassa keskuu-w
^ ioten lienee aika että tästä
^ "UkaaUä" p i t k i n . ^ ^oinä^oU K „^^3^3tä kirjoitetaan vähän
kllre^ muutteen p u h t e i t e v ^ ^ ^ katsellaan. ,tätä k y -
S c J S c i ^ ^ s l ^ ^ l J r ^ Ä ^ ^ - h y ^ ^ ^ ^ useammalta eri näkökan-mestyä
liunignftr Nyt minulle- " ^ i * ^ - • • ' ., *
Sn vasta^iiPtt^ he eivät.oU vatsahaavat ilmenevat vat-leet
h a l u a ^ ^ E m ä ä n valta, ff^^^^^J^f?' kutsutaan mita nimel-katuja
n i t k i t t f : V \ : Gatstric . ^ I c e r s ; sitävastoin n u -
L a u a k t a f a i a ^ e l l -M päivä oU mei-H«" ^ ? ™ « ^ y « ^ vatsaläukus-dän
sitten i ^ ' ^ ^ .lähtevässä osassa pieoitä suo-nuntai-
Utani^-im^idd^ s^lä^^lM 1 ^»stoa, minkä suolisto-osan nimenä
kaksi Utaä^^UtiääKf^t^^t^^^^R iXluodemim, niin sUloin niit>
•a4rk^^£t^^^7^^^^^^ kutsutaan nimellä Duodenal iSl-
110. Tulot läUStä l U o i ^ g l ^ ^ ^ ^ cei«. Tässä j o painakaamme mie-
"} %ntn<m '^m^fpM^l iJimme että yhdeksän Icymmenes-
^__^r3litoHe. IlLäiumtiai. *ä Ulcer sairaudesta tapahtuu täs-k
e l l ^ : ^ liUietessä pUbU ' yh-] sä Duodenum osassa,
deksää €l-haaUssa oUiit vielä kuin] Vielä kymmenen -vuotta sitten
jokunen henkUö. Ajattelin Itsek-jlääketiede yksistään hyväksyi näi-senlv
Sfuna tauti kuin~ muuallakin, j den ulcereiden parantamiseksi
kähvitUn pöikataloUa Ja nUn lähti
cdcainen äsunttq^aikelleen, määräys
hiiltenkin ollen, että pitää. oOa haa.
UUa keUo seitsemältä. sUlä esitys
alkaa kahdeksalta. KeUoa lähetes­sä
. seitsemää, alkoivat tyttäiemme-hommataan
myöskta puhuja - ^ ^ i h säspsi» ja niin sitä päägtiln-
Vaan tulihan sitä yleisöäkta loppu. leikkauksen, mutta vähitellen alkoi
puolella koko runsaasti, vaikkei n i t a | ilmestyä lääketieteen keskuuteen
paljoa IpUn arveltiin. Syynä tähän I miehiä J o t k a hyväksyivät j o a j a -
oU se, että el oUut kyUta hyvta U .
moitettu. Olemme tottuneet luke­maan
..lehdistä, että Sudburysta U -
moltetaan -Ja puhvaillaan tavallista
enempi, mutta nyt valettita. Mis­sähän
mahtoi olla vika? (Luulta­vasti
jonkinlaisessa epäselvyydessä,
keneUe se kaiolihL-—Toim.)
tuksen, mitä luonnonhoidon kan­nattajat
olivat aina väittäo^^et, n i ­mittäin
että nämä ulcers ovat p a ­rannettavissa
ilman leikkausta,
käyttäen ainoastaan sopivaa ruo­kajärjestysta
j a muita hoitoja n i i ­den
parantamiseksL Nämä lää­ketieteen
miehet jotka fayväksyi-aärettömän.
™»
po uskottaa sairaalle että M
kaikki ovat vatsahaava s a i r aS
Mikä aiheuttaa sitten va
voja. Yhtenä j a ainoana
na on se, että pitkäaikaiaea
rastaminen edellä lueteltuja
ta sairauksia voi lopulta sy—
myöskin ulcereita, esimerkika
henkilö on sairastanut vuosia 1
nillista vatsakatarria, tai i
näistä edelläluetelluista taud-'
niin ne voivat synnyttää loprmai
lopuksi vatsahaavoja, mutU fa^
matta tästä on sekä lääkäri
sairaan naurettavaa sanoa ettäsff
raalla olki jo ollut kymjnöli
vuosia vatsahaavoja. Vaan
sairas aikanaan olisi pysynyt S-kealla
ruokajärjestykseilä kiriä
sään joitain edellälaetelluista TÖ-sahaavaoireisista
taudeista, ei ^
nen koskaan olisi tarvinnut keiä.
tää itselleen näitä ulcereita!
Nyt lääketieteen ruokajärjest^v
sellä parantajat yksihketUiaii
kirjoittavat tämän vatsahaavatOai
teen synnyttäjäksi seuraavia,ijii
tä: Paikallinen tulehdus, Jnä^
vitamiineista A B ja C, hialli^
tupakan käyttö, huolimaton linsf
•pureskeleminen, väkevät m»~
liiallinen keinotekoisten
•käyttö joko ruokana tai
j a sellaisten apukeinojen;-^
soodan käyttö turvottamisen:
kaasiiii' poi'stamiseksi vatsasta,
kö olisi paljon viisaampaa
kirjoittaa että jo silloin kiiii.to
kärsitte jotain ylempänä InÄä^
luista taudeista on teidän jo liS
muuttaa ruokajärjestyksenne HI-laiseksi
että ette kehitä näitä {i^
jättyjä vatsahaavoja ja eikö o[
edelleen syytä huomauttaa potf-lailleen
että kymmenet taoditii^
ka ovat samanoireiset koin nlal
haavatkin j a jotka taudit
vät synnyttämään näitä
ovat juuri itse seurauksia edi
luetelluista makeiden rubkieii,1f:
pakin, liiallisen alkoholin,
sen tärkkelyksen ja monen
väärinkäytön seurauksia. JostUI
teille joku sairas uskottaa, ^
•hän on sairastanut kymmemi "*
sia vatsahaavoja niin äDtä^
uskoko sillä hänen lääkärinsä
lä viisi vuotta .sitten olisi
kin tehnyt hänessä leikkai^
ieikä hän itse enempi kuin "
lääkärinsäkään voi määritellä
vää milloinka joku edellä
luista taudeista joita hänen
täytynyt kärsiä on muuttnnnt
sahaavoiksi. '
Valaisevana esimerkkinä _
voisi kertoa eräästä tapao
Eräs mies sairasti vakavaa^
sa trouble ja vaikeaa vatsa^;^
ria muutama vuosi sitten,
sitten ottanut muutamia
luonnonhoitoa ja tunsi itsensä
paljon parem maksi että keto
kille tuttavilleen tätä luoniKi-käriä.
Vähän paremmin kniB
den kuluttua oli tämä sairas J
nut vakavanlaisia pöhmä j r "
ten poikennut ruokajärje
tä sairastuen uudelleen, r
min hänen olisi pitänyt
toisten lääkärien lausunnon _
teellä vatsahaavoja, nyt «9».
ma mies kulkee ympänm»-
toen tuttavilleen että tam»
nonlääkäri pitäisi tappaa «
den että hänessä on oUot
haavoja jo yli kymmenisen «
Tällaisia käsitteitä VOI
tyä sentähden. etta
katso tarpeelliseksi s e l ^ !5
haavatapausten edelto **y?i?i;ft;
t a sairauksia. _ . . .
Yleinen tapa ^fj^^"?
vuotta sitten oH laac6W
kuudessa määritellä . J " ^
kauksen jälkeen, etöK
edellä- leikkauksen ruoJC^H^
sessä yhtenä *ärkeim|»i*^
ruokana Bacon & T o a ^ W
rasva viipale sopi
vatsahaavasairaille; sea
määräilivät niaitoa ^
Viime aikoina on .herf^
dessaan erikoisen hyvaw ^
nyt enempi « ^ a i d o n ^^
käyttöä ja vähempi
tö. muiden ^'^'""J^
ilahduttavaa kuui se^
lääketiede ^^^Vl^
jo innnustaa 1^0^01^
^go Uaisjnasusdae nk enh»it^ty^y* *o^a^s sircf«U -.