Vapaus, October 28, 1922

              2 Lauantaina, lokaL 28 p. — Satiirday, Oct 28.
VAPAUS
Canadan snomalaisen työväestön äänenkannattaja. Umes»
tyy Sudbnryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO. -
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
The only organ of Finnish tvorkera fn Canada. Pub-
Bshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tfaursday and
Batotday. '
VAdvcrtiaingrates 40c per col, inch. Minimöm cnarge
for aingle insertion 75c. Discount on standing advertise»
» e n t The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
91.50 ja yksi kk. 75c. , . , vi
yhdysvaltoihin ja-Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.7,5. \
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetlamaai^
paitsi asiamiesten joill» on takaiikaet.
Ilmotuahinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksistn,
Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c, lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.0a kerta,
13 00 ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-luteantieto-
ja osoteilmotukset 50c. (kerta, $1.00 kolme­kertaa.
~ Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
' _______
Jos ette milloin • tahiansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Hikkeehoitajan per-ooonallisella
nimel'ä.
J. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038.'-.Postiosote:
Box fi9. Sudbury, Ont
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset ?)itää olla kont-torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. •_
Neuvostohallitus ja maanviljelijät
Noin pari kuukautta takaperin neuvostohallituksen
maanviljelyskomisariaatti päätti perustaa maanviljeli­jäin
keskustoimiston Moskovaan tarkotuksella auttaa
niitä satoja talonpoikia, jotka päivittäin saapuvat Mos­kovaan
toimittamaan asioitaan. Maanviljelijöitä tulee
Krimiltä, Muurmanskista, Kaukasiasta ja Siperiasta,
Uraaleilta, 'Turkestanista ja muista paikoista.
Ennenaikaan, kun talonpojat tulivat Moskovaan
ja muihin suuriin kaupunkeihin, pysähtyivät he kapa­koihin,
majataloihin, kahviloihn, mdrMpoatoreille tai
myymälöihin, joiden kanssa he vapaasti tekivät Jiiköttä
ja rikastuttivat välittäjiä.
Maanviljelijäin keskustoimisto on nyt ottanut' noi­den
epämiellyttäväin ja turmiollisten laitosten paikan.
Sieltä talonpojat saavat kaikki tarvitsemansa tiedot,
neuvoja yhteen niinkuin • toiseenkin asiaan ja halli­tuksen
eri laitosten tuntemiseen, ja samalla he saavat
sopivaa huvia ja tilaisuuden itseopiskeluun. Talonpojat^
lausuivat suunnitelman tervetulleeksi, kuten seuraava
p|äfp.8ja|ii§gj»na, ollen se yksi monista samanluontoisis*
h P§9l«aB{
^ «Äihoastaan työläisten ja talonpoikain tasavallassa
on sellaine^ käsiteltävissä, että meidän aatelistomme
fnlisen pääkaupungin' hienot palatsit muodostetaan ta­lonpoikain
kodeiksi,.. Me julkituomme kiitoksemme
jarjesläjille ja toivomme, että samanlaisia koteja jär­jestettäisiin
muihinkih maakuntien tärkeimpiin kau­punkeihin,!^.
Aöuilavakei kelpaavien Jiuoneiden puute Mosko-vassK
teki vaikeaksi löytää tai-kdilukeeett dopivia-hyky-ääh
thukäVuukdiai Kultenkit) keskuäioimistoa järjestävä
komitea otti katlilunsa hotellin, joka tunnettiin ennen
tiineellä «Siperia». Siinä oli mukavuuksia lähes vii­delle,
sadalle hengelle, ruokailuhuoneessa tilaa 300—
400 hengelle ja haali kokouksien ja iltamain pitoa
y.m. sellaisia toiminnoita varten 600—800 istuimineen.
T ä s s ä ha a l i SS a esitetään kinematografikuvia,
i B u r i n o s a k u v i s t a esittäen maanviljelystä.
Rakennuksessa on myös' museo, kirjasto, luku­sali
ja mgtkailijain vastaanottohuone. Mahdollisesti
käy tarpeelliseksi jätjestaä vielä kylpyhuoneet, pesu­huoneet,
desinfioimishäoneen (tarttuvien tautien eh­käisemistä
varten) ja mahdollisesti vielä muita huo­neita.
Rakennus sijaitsee keskellä kaupunkia, lähellä
rautatieasemaa ja raitiotietä.
Tuo laitos yhdistää kaupungin ja maaseudun, tuo
ne lähemmäksi toisiaan lisää keskinäistä yhteistoimin»
taa. Talonpoikain käsiteollisuus- ja osuuskunnat tun>
nustavat, että ne suuresti hyötyvät tuosta laitolcsesla.
Sen kasvatuksellinen arvo osoittautuu olevan suuri. —
Soviet Russia. .
mi''' ^ • — ~ :
' / Riippumattomain haudalla
Ruotsin «riippumattomain» vasemmistolaisten edes
säolevan yhteensulautumisen johdosta brantingilaiseen
emäpuolueeseen kirjoittaa ruotsalainen toveri Fredrik
Ström varsin mielenkiintoisen artikkelin, josta ansait
see lainata kohtia.
Kautta maailman on havaittavissa porvariston vai-
• taisaa yhtymis- ja hyökkäysliikettä kapitalismin pelas
tamiseksi kuoleman kidasta. Kapitalismille ei kyllä
löydy mitään pelastusta, mutta proletariatUin veren
ruokkimana ja vapautettuna kaikista taakoista voi ka­pitalistinen
yhteiskuntajärjestelmä vielä jonkun aikaa
elää potilaan elämää ja estää sosialismin voittoa.
Porvariston yleishyökkäystä vastaan kapitalismin
pelastamiseksi on proletariaatin asetettava työväenluo­kan
yhreisrinlania taistelun käymiseksi -sosialismin voi-top
puolesta. -
Miten suhtautuu nyt työväenluokka porvarilliseen
kokoomukseen, yhä kiihkeämmäksi käyvään porvarilli­seen
yleis(hyöfckäykseen? Sosialidemokratia, työväen­luokan
oikeisto homeopaattisine pillereineen kapitaalin
sairasvuoteen ääressä etsii uusia pillerirasioita kapita­listisesta
kotiapteekista. Se varoittaa työväenluokkaa
iiäiritsemastä poltilasparkaa, lehoittaa sitä ottamaan
csan jälkimmäisen taakasta ja rakkaudella ymmär­tämään
sairaan onnetonta asemaa. Olemaan sanalla
sanoen myötämielinen, ottamaan osaa kapitalistisen
yhteiskunnan terveyden palauttamiseen, uudelleen ra­kentamaan
kapitalistista maailmaa.
•Mutia kapilalismflie ei vain löydy pelastusta. Kat­sokaa
Itävaltaa, katsokaa Saksaa! Mitä ovat mitkään
kuurit auttaneet? Katsokaa Italiaa, missä porvarillisen
demokratian viattomuuden viilasta ' on . ryöminyt esiin
kapitalistisen diktatuurin aseistettu Mars, verinen lah-tarismi;
mutia kapitalistinen luhistus jatkuu, talou­dellinen
kaaos paisuu. Katsokaa Englantia—Rans­kaa?
Katsokaa noita maailmansodan kaksoisveljeksiä,
jolka ovat muuttuneet kilpapainijoiksi puukot kum­paisenkin
kylkiluiden välissä. Kumpaisenkin ajatus on
yksi ja sama: toisen kuolo on toisen leipä. Katsokaa
Itää, joka on liekeissä uhaten uudella sodalla kidutet­tua
ihmiskuntaa. Katsokaa Kansain Liittoa ja sen 21
konferenssia, joita kaikkia on rummutettu ihmeen
aikaansaajina, mutta jotka kaikki ovat päättyneet tyh­jiin,
tolkuttomiin päätöslauselmiin, täydelliseen epäon­nistumiseen.
Ebertistä ja Scheidemannista, Thomakses-ta
ja Jouhauxista, Hendersonista ja Turatisla, Vander-veldestä
ja Brahtingista, kaikista kuninkaallisista sala
neuvoksista ja kunnialegionan rilarittarista huolimatta
ei kuitenkaan löydy kapitalismille pelastusta.
Mutta löytyy sosialismin voillo. Se yksin voi pe
lastaa maailman täydellisestä taloudellisesta luhistu­misesta,
uusilta sodilta ja nimettömästä kurjuudesta.
Tämän ovat kommunistit, työväenluokan vasemmisto
yksinään ynlmärtärieet ja tienneet.- Siitä syystä on
Kommunistinen Internationale koonnut proletariaattia
proletaariseen yhteisrintamaan ja kutsunut sitä tais­teluun
porvaristoa vastaan eikä komproroisoidakseen
sen kanssa. Yli kapitalismin, mutia ei sen vasallina,
käy sosialismin tie. Tästä syystä iisköVat ja taistelevat
kommunistit vallankumouksen puollpsta. Siitä syystä
asettaa se porvarillisen, kokoomuksen vastapainoksi
proletaarisen kokoomuksen, kapitalistista offensiivia
vastaan työväenluokan puolustuksen luokkataistelun
pohjalla, kapitalismin diktatuuria vastaan proletariaa­tin
diktatuurin. Koko sodan jälkeinen aika on vah­vistanut
kommunistien sanojen totuutta, että työväen­luokan
pelastus voi tapahtua vain luokkataistelun ja
vallankumouksen kautta. Tämän alkaakin työväenluok­ka
yhä selvemmin huomata. Pai4iain todistus tästä on
vasemmistososialistien kansainvälinen hajaannus.
Riippumattomat sosialistit, työväenluokan keskus
on koko ajan häilynyt sosialidemokraattien ja kom­munistien
välillä, linnarauhan ja vallankumouksen vä­lillä.
Nämä nykyaikaisen yhteiskuntataiöteljun giron-distit
eivät koskaan ole tienneet minne kuuluvat ja
juuri elten kuvastaneet eräiden proletaaristen ryhmien,
omaa häilyntää, epätietoisuutta. Heillä ei koskaan ole
Ledebnräi luona
Toveri Eappopon on pariisilai­sen
toverilehden lähettämänä vie-raillijt
riippumattoman vanhuksen
tedebourin luona Steglitzissä, Ber­linin
etukaupungjssa, missä Rappo-port
mainitsee ennen aikaan vie^^
railleensa toisenkin vallankumouk­sellisen
merkkimiehen, Mebringin
luona.
Ranskalainen toveri huomauttai,
että Lediebour jo on yli kuuden­kymmenen,
mutta tekee henkensä
ja kielensä vilkkauden ja ulkomuo­tonsa
joustavuuden takia paljon
nuoremman vaikutuksen. Hänessä
Ofi-sekä sydäntä että temperament­tia,
Ja hän hehkuu kaikelle suurel­le
ja ylevälle. Hän se yhdessä unoh­tumattoman
Liebknechtin kanssa
ensi kerran Saksassa uskalsi nous­ta
imperialistista sotaa vastaan, ja
Zimmenvaldin takia sai hän kärsiä
hallituksen vainoa.
Ledebour on todella criippuma-ton.
» Hän se on noussut kapinaan
omaa perustamaansa puoluettakin
vastaan sen häpeällisesti pettäessä
menneisyytensä ja yhtyessä soiali-patriootteihin,
marxismin ja luokka­taistelun,
pettäjiin.
Rappoport tuli kommunistinakin
vastaanotettua vanhana toverina.
Ja vaikka lledebour korosti ,että
hän on riippumaton myös kommu­nisteihin
nähden, Ksäsi hän- yhtä­kaikki,
että hän on aina tuntenut
olevansa Ehempänä näitä kuin van­hoja
riippumattomia ptföltietövere-jaan.
«Veren yhteyss>, lisäsi hän,
veren, joka on vuodatettu kommu­nismin
asian puolesta. Valinnan
koskiessa toiselta puolen proleta-
LXHETYSKUSTANNUKSET:
on tällä äänenkannattajanaan viik- lämilllllllilllHimiillfinnilfnimilliniiluiin
kojulkaisu «Luokkataistelu.» | ««^ . ^ ^ ^ »"»«"Hliumii|||
Puolueen ohjelmana on värväys =
vallankumouksellisen sosialismin hy- 5
,väksi, proletaarinen toiminta joka!g
maaperällä. Nykyinen riippumaton
puolue eroaa vanhasta Ledebourin
selityksen mukaan siinä, ettei se et­si
valtaa kokoomuksen avulla por-varispuolueiden
kanssa. Päinvastoin
pyrkii se elähyttämään joukkoja ja
työntämään niitä eteenpäin omin
voimin vallatakseen vallan ja kaik­kinaisen
vallan. Puolue kannat­taa
niinikään yhteistä toimintaa
kaikkien proletaaristen järjestöjen
kanssa. >
Rappoport huomauttaa aivan oi­kein,
että Ledebourin puolueella
on oma heikkoutensa. Ponnistelles-saan
säilyttämään riippumattomuu­tensa
ei se tyydy yksistään taiste­luun
nolkelaisia ja entisiä riippu-mattomi
vastaan. Se pyrkii myös
olemaan erossa kommunisteista. Ja
tällä' tiellä tulee Ledebour ystävi­neen
aivan entisten riippumatto
main tavoin tuominneeksi kommu­nistit
<Modkovan Välikappaleina.»
Ledebour & kumppanit näet unoh­tavat,
ettei ole mitään kunniak­kaampaa
nimitystä kuin vallanku­mouksellinen,
sts. vallankumouksen
välikappale. Ja Moskova ei vaadi
•iiiiiiuiiin
Canadan
dollarista
= LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksis^ alle S30- ^<\. ^, E . 40; 60c lähetyks. | 4 0 l § 6 0 ; 75c St tc^l^^'' = dan dollarin 25c saSalta doilarUta £ k c:^-^- 5 lähetyksille $3.50 lisämaksu. "~ ^^"'^osanoma-
I Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill q-,', p '
s viev7 Ave. ^road-ten
taistelemaan sekä opportunis­mia
että kommunismia vastaan, ei
Ledebour luonnollisesti voi välttää
eristymisen vaaraa.
Mutta se' ei Rapportin' mielestä
estä, että Ledebourilla on hetkelli­nen
te-yeellinen tehtävänsä. Hän
vetoaa parempain riippumattomain
ainesten hyveellisyyteen ja kunni­allisuuteen.
Hän estää luokkatie-toisia,
tervekäsitteisiä työläisiä jou-riaatinpyövelejä
Noskea ja Seve- tumasta petoksen _uhriksL Hän
mitään muuta. Ja joutuessaan tä-..„.j,|^jju„„ päj^än numerossa
ollut lujaa tohloa ja kirkasta katsetta. Ja jos he joskus
ovat tulleet pakotetuiksi ratkaisevasti valitsemaan tien,
ovat he aina Lotin vaimona katsahtaneet taakseen.
Mutia nyt on työväenluokan keskusta lakannut ole­masta.
Se on tehrtyt viimeisen valintansa. Miksi ja mi­ten
ovat riippumattomat valinneet?
Kärjistynyt luokkataistelu, joukkojen kasvava päät<
iSyä isyys, se se on pyyhkäissyt keskuslaniiehet työväen^.
liikke€!itfii Nykyinen tilanne ei enää tarjoa mitään
päikkflfl horjuville girondisteille. Joko oikeistososia­listien
kanssa kapitalistisen jälleenrakentamisen puö--
Iestä, sts. statisteiksi kapitaalin diktatuuriin, taikka
kommunistien kanssa taisteluun kapitalismin lopullisen
likvideerauksen puolesta, sts. proletariaatin diktatuurin
taistelijoina. Kolmatta mahdollisuulta ei bie.
Luokkataistelu on eroittanut akanat nisuista. Mitä
on ollut jäljellä' vallankumouksellista hehkeä se on
siirtynyt vasemmalle, muul ovat paenneet refoifmiSftitA
suohon, palanneet tuhlaäjapoikina takaisin vaniljan
isänkotiin. Saksassa ovat Crispienit & kumppanit kii­ruhtaneet
Nosken & kumppanien helmaan vanhan har­maantuneen
urhon; Ledebourin, ylenkatseella kääntyes­sä
moisesta'anossan vaelluksesta ja julistaessa uskoaan
vallankumoukseen. Italiassa jakaantuu sosialisti puolue
kahtia; reformistit muodostavat sosialidemokraattisen
puolueen ja kuuluttavat yhteistoimintaa porvarisluo-kan
kanssa. Maksimalistit kokemuksien vähitellen opet­taman
Serratin kanssa liittyvät ehdoitta Kommunisti­seen
Inlernationaleen ja yhdistyvät kommunistipuo­lueeseen.
«Olen uskonut olevan mahdollista», sanoo
serrati, «kaikkien sosialistien pidältättiisen yhdessä puo
lueessa luokkalaislelun etujen lakia. Myönnän ereh­dykseni.
Käykööt siis kaikki jotka halajavat työväen-vallankumousta,
meidän kanssamme, mutta muut erot­koon
meistä. Eläköön sosialismi! Eläköön vallanku­mous!
» Niin serrati, ja täytyy sanoa, että meidän her­ramme
myllyt jauhavat vitkaan multa varmasti.
Ruotsissa taas saadaan nähdä niiden riippumatto­main
johtajien, jolka ovat sanoneet kymmenen ker­taa
mieluummin menevänsä Kommunistiseen Inlerna­tionaleen
kuin Nosken ja Palmstjiernan («sosialisti-ministeri
», joka auttoi Suomen-valkoisten aseiden
saantia ja lahtarivärväystä) Inlernationaleen, sittenkin
painuvan noskelaistea joukkoon. Multa mitä sanovat
riippumattomat työläiset? Kuulullavatko he solidari-suultaa^
n kommunisteille, valitsevatko hylkäyksen vai­ko
taistelun tien, linnarauhan vaiko vallankujnouksen?
Ei ole mitään pelastusta kapitalismille. Mutta ei
liioin tulevaisuutta niillä, jotka kytkevät kohtalonsa
kuolevaan. -
ringiä,. toiselta näiden uhreja, ei
Ledebour vitkalle asettua jälkim­mäisten
puolelle. ,
Kuten tunnettua, liittyi riippu­mattomain
suuri enemmistö äsket­täin
noskelaispuolueeseen, Lede­bourin
inholla torjuessa kaiken yh-tymisajatukseij.
Hän selittikin Rap-j)
oportille, että olisi hirveä erehdys
luulla, että noiden kahden sosiali-demokiraattisen
puolueen yhtymi­nen
merkitsisi tietoisten työläisten
niin syvästi kaipaamaa proletariaa­tin
yhtymistä) Mitä jälkimmäiset
tahtovat, on kaikkien tietoisten
proletaarien, kaikkien proletaaristen
järjestöjen yhtyminen poliittisen
vallan valtaamiseksi i kumoukselli­sin
keinoin, ,jolloin proletariaatin
diktatuurin kautta voidaan siirtyä
kapitalistsesta yhteiskunnasta sosi-allBtiseen.
Mutta mitä tehtiin Nurn-bergissä?
Muodostettiin reformisti­nen
puoluo, joka on hallitusHitossa
kanitalistbten puolueiden kanssa.
UudfesSa puolillensa ön luonteenö'
maista, että riippumattomat ovat
kokonaan luopuneet vielä tänä
vuonna juhlallisesti tekemästään
päätöksestä, etteivät ota osaa por­varilliseen
hallitukseen, samoin
kuin he ovat hyljänneet proletari­aatin
diktatuuri-kannan.
Tämä paluu revisionismiin mer­kitsee
myös ajojahtia kommunismia
vastaan. Jos entinen riippumaton
puolue lakkaisi kokonaan olemasta,
olisi Saksan proletariaatti enemmän
kuin koskaan ennen eri teillä. Tä­män
turmiota tuottavan kahtiajaon
välttämiseksi, huomautti Ledebour,
oli riippumattomain vä'hemmistö
päättänyt pysyttää riippumattomain
puolueen, ja muodostavat Ledebour
tovereineen siinä johtavan komite­an
tulevaan kongressiin, asti, ja
synnyttää hämminkiä entisten riip­pumattomain
riveissä. Hän palve­lee
ennen tulevaa täydellistä liitty­mistä
kommunisteihin, ennen tuota
vallankumouksellisen kehityksen loo
gillista johtopäätöstä kaikkia epäi­lijöitä
ja Matti Myöhäsiä yhdistävä­nä
keskuksena.
— Kohdannemme yhtäkaikki toi­semme,
lausui Rappoport hyvästi
heittäessään tuolle vanhalle kumo-uks'elli|
elle riippumattomalle «riip­pumattomalle
», samalla puolella
rintavarustusta, missä ja milloin
viuhuvatkin Noske-Severingin kuu­lat.
Ledebourin uusi puolue ei ole
mitään muuta kuin niiden vallan-
^umoxiksellisten tilapäinen pysäh-dyskohta,
jotka eivät ole vielä pääs­seet
luonnollisen kehityksensä pää­hän,
huomauttaa ranskalainen tove­ri
lopuksi.
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
5 Tiedustelkaa hintoja y. m.
= Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
1 BOX 69 ' VAPAUS,
i SUDByRY. ONT.
E Pilettilidke tehtävä J. V. Kannaiton nimessä.
iiiiiiiiiiiiiiiniiMiiiiiiiHiHiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiriiiHniiiiiiiniHinniii^ „„
Raivaajalaitet tunnetaan Karja­lassakin.
— Norjalaisia solidammtla tekona. Norjan rau-lalieläisliilto
on ensiavusluksena taisteleville tovereil­leen
Ruotsin Vksityisradoilla lähettänyt 60,000, kruu­nua.
Norjan rautatieläiset ovat täysin vakuuteltuja sii­tä,
että ruotsalaiset toverit voittavat ja eitä näiden on
koko Skandinaviap työväenliikkeen etujen vuoksi voi­teltava.
— Ruotsin kommunistien vaalimenestykset. Vasl-manlannin
pohjoisessa tuomiokunnassa ovat kommu­nistit
saaneet ajetuksi läpi maakäräjäehdokkaansa, pas­tori
A. V. Zanderin. Ehdokasta koelellim porvarillis­ten-
taholta jopa uhkauksillakin saada luopumaan eh­dokkuudestaan.
latteista ja tapitU'
Olista
. - a v
Porvariroistojen uusi taktiikka lak­kojen
murskaamisflcsi.
Uutiset Portlandista, Ore., ker-
•tovat viranomaisten siellä panneen
toimeen suuren joukkojahtauksen,-
jossa on vangittu yli 200 LW.W:n
jäsentä. Vangitut' ovat satama-lakkolaisia
ja tullaan heitä syyttä­mään
«irtolaisuudesta.» Tarkoituk­sena
lienee tuomita nämä työläiset
ja jättää tuomio täytäntöön pane­matta
sillä ehdolla, että jättävät
kaupungin, ja siten päästään kiro­tuista
lakkolaisista. Tämä Ameri­kan
länsirannikon kapitalistiroisto-jen
uusri taktiikka on heidän mieles­tään
«iisi> keino murskata työläis­ten
lakot. Sillä kun työläinen te­kee
lakon, joutuu hän luonnollises­ti
työttömäksi ja hänen tulolähteen-sä
katkeaa. Tällöin tulkitsee riis­täjän
asettama viranomainen mes­tarinsa
sanelun mukaan lakia näin:
joutilas — ja niin ollen toimeen­tuloa
vailla. Hänet voidaan van­gita,
asettaa syytteeseen ja tuomi­ta
<joutilaisaus>-lain nojiJ^a. Tä­mä
uusi lakonmurskaamispolitiikka
käytäntöön pantuna kaikissa kau­pungeissa
ja kaikissa lakkotapatik-sissa
merkitsee mnodolHsenkin por­varillisen
lain takaaman vapauden
riistämistä työläisiltä ja niin oDen
työläisten täydellistä orjuuttamis-asi•
o ita
Nuorteyan Toiminta.
«Ksirjalan Kommuuni» kertoo:
--Xarjalan Ulkomaakauppaosaston
johtajaksi on muiden tehtäviensä
ohella nimitetty tov. Santeri Nuor
teva.' Karjalan valtakunnan kaup­paosaston
(Kargostorgin) johtajana
toimii tov. Veltheim.
K a r j a l a n ulkomaankauppa on
muuten perusteellisen uudelleen
järjestelyn alaisena. Ulkomaan-kauppaosasto
jää vkauppa regulee-raavaksi
ja kauppapolitiikkaa tark­kailevaksi
elimeksi, kun taas Kar-gostorg
tulee suorittamaan varsi­naisen
kauppatoiminnan.
ta, hänet kun voidaan panna pakko­työhön
porvarillisten tuomiolaitos-ten
ja poliisivoiman avulla. Ja kun
tämä uusi politiikka lähtee Yhdys­valtain
demokraattisimmista valti­oista,
kuten Oregon ja muut län-sivaltiot
tunnetaan, niin ei ole epäi­lemistäkään,
etteikö Idän teollisuus
oligargian hallitsemat valtiot tule
heti. omaksumaan tätä uutta la-konsärkemispolitiikkaa.
Että porvaristo voi näin räikeäs­ti
tallata jalkoihinsa omat lakinsa-kin
työläisten orjuuttamisessa, joh­tuu
siitä ,että Yhdysvaltain työväki
on niin kurjan kehnosti järjestynyt
ja että sekin osa mikä on järjes
tynyt, on jakaantunut lukematto­miin,
toisilleen vihamielisiin leirei­hin.
Poftlandin porvariroistojen
uusi taktiikka taistellessaan työläi­siä
vastaan on uusi huutava todistus
kilpailevan unionismin turmiollisuu­desta.
Valko-Suomen «katnpojat» taas
kunnostautuneet.
Sodan aikana tervasivat ja höy-hensivät
amerikalaisesta poroporva-ristosta
kokoonpannut, roskajoukot
radikaalisia työläisiä ja muita so­dan
vastustajia; viime kesänä ter­vasivat
Copper dliffm suom^. «yks­ikätiset
» Sudburyn osaston tanssi-pavflöongin.
Tähän asti on monet
ehkä uskoneet, että tervaushomma
bn ainoastaan amerikalaisen ros­kajoukon
taistduase, mutta valko-suomalainen
porvaristo, - joka on
omaksunut kaikki likaisimmatkin
«Karjalan oKmmuunia» kirjotetaan
otsakkeella: «Amerikan noskelaiset
Karjalan : Kommuunia mustaamas­sa
»,-seuraavaa-; • ••.
Amerikan "suomalaisten; sirllölais-ten
keskuudessa toimii pienoinen
noskelaisryhmä, jolla on sanomaleh-tipahanen
«Raivaaja». Tämä lehti
bn ottanut urakalla pärjatäkseeri
Karjalan Työkansan Kommuunia ja
vastustaakseen. Amerikan toverien
Karjalan avustustyötä. L e h den
\Karjalan asiantuntijoina foimii il­meisesti
lahta^ita ja legioonan
kuuluisa herra eversti Tokoi. Kui­tenkin
tuo lahtariagiatsiooni osot-tautuu
tehottomaksi ja päinvastoin
Amerikan luokkatietoiset vallanku- joukostamme on jo o«a ^o/er
moukselliset työläistoverit toimivat ^ lähtenyt muille markk^no
innolla punaisen Karjalan avusta-'
miseksi.»
teessä. Paikkakunnan a.ukka
ei ole alkeellisimpiakaan ki;i-v}
terveydenhoidosta, ja sitä Dai^".i
ole minkäänlaisia lääkevarairoja
kä- lääkäreitä, niin että kulkut
tien raivotessa ollaan aivan a-,
tornia tässä suhteessa. KokoMk'
sa oltiin kyllä yksimielisiä ä i ii
tä nämä'epäkohdat korjautuvai
sestaan, kun vaan saadaaa k
nallishallinto työläisten kääiin,
ka työläis-talonpoikien väiinp
mättömyyden takia on luisu-nu:'
nottelijoiden käsiin'.
Kokouksessa puhui myös venii
nen toveri Fomin, joka konirr.uni
puolueen puolesta oli tullut
mittamaan I vaaleja. Hän pain
fliyös kuinka tärkeätä on saada
kaan edellämainitunlaisia uudiit
Lännen kalastajien hommista
Karjalassa.
Viime kesänä siirtyi Karjalaan
useita kymmeniä kalastajia Ameri­kan
länsirannikolta. Heidän aikip-muksenaan
on' järjestää Karjalan
kalastus nykyaikaiselle kannalle.
Parhaillaan on mih. ensiluokkainen
amerikalainen kannutuslaitos mat­kalla
Knäsöön, jonne amerikalaiset
ovat asettuneet. Vaikeuksistaan ja
havainnoistaan ovat amerikalaiset
Kalle Bellman perheineen on n
rätty Uhtualle osuuskauppaan
janpitäjäksi. H. Uusitalo lähti
tinkultakaivokselle porien tero
jaksi, niin että tämä Karjalalle i
tärkeä teollisuus pysyisi käynn
pysähtymättä. V. Järvinen !•
Petroskoihin sepäksi Onegan ;
taalle, jossa hänenlaisia miehiä
peästi tarvitaan. Hannula joi
lähtemään Suomeen terveydellis
syistä.
Rakennushommat. Täällä
veet kalskaavat, vasarat paukki
ja lapiot heiluvat miesten käsi
toverit kii-jotelleet «Karjalan Kom-Naiset myös touhuavat hikipä;
muunissa.» Niinpä elokuun 23 päi­vän
lehdessä on heidän kirjeenvaih­tajaltaan
seuraava selostus: ^'
«Elokuun 15 p:nä oH kalastusö-suuskunnan
parakilla työläisten ko­kous
jossa' valittiin pialtkoin pidet­tävään
kunnan' edustajakokoukseen
edustajaksi toveri^ Anttila, joka
myös-valittiin osuuskunnan puolesta
toimeenpanevaan neuvostoon. . Ko­kouksessa
ilmeni, että paikkakun­nan
koko hallintokoneisto on koko­naan
kulakkien käsissä, joka antaa
kaikissa suhteissa, etuoikeuksia va-rakkaimmille
ja huomatuimmille hen
kiloille, kuten papeille jne. Edusta­jalle
annettiin sellaiset evästyksjet,
että Kulakkien vallasta paikkakun­nalla
on tehtävä loppu. Monia mui­ta
kylässämma olevia epäkohtia
pohdittiin, joista ehkä huutavin on
epäkohta terveydenhoidiolliesssa suh-keinot
; Toistomaisuutensa ylläpitä­miseksi,
näkyy perineen tämän, ame­rikalaisen
roskajoukon taisteluta-vat.
I .Suomen Työmies nimittäin
kertoo joku aika sitten Neuvosto-
Venäjän Helsingissä olevan lähe-tystötalon
ja kauppavaltuuskunnan
portaiden nimikilvet tervatun. Ame­rikalaiset
valkokaai*tilaiset tekivät
työnsä keskellä selkeää päivää, mut­ta
valkosuomalaiset roistot, samoin
kuin copper cliffiläiset lurjuksetkin
hiiviskelivät tervapyttyineen yöllä.
Suomen ulkoministeriön puolesta
on esitelty «valittelu» Neuvosto-
Venäjän lähettiläälle ja ilmoitet*;u
tekoon syyllisten henkilöitten sel-vlllisaamiseksi
ryhdytyn «asianmu­kaisiin
toimenpiteisiin.» Varmaa
kuitenkin on, ettei Suomen viran­omaiset
yritäkään saada tekoon
syyllsiä ilmi.
Tämän Icatalan toimenpiteen joh­dosta
kirjoittaa Suomen Työmies:'
«Ilkityö on mitä katalin. Ulkoval­lan
edoistusta on kaikkialla muual­la
maailmassa pidetty loukkaamat­toman^.
IMutta suomalaisille mus-tasotnialaisille
on häpeällisinkin te­ko
mahdollista, Milloin on kysymys
Neuvosto-Venäjästä ja sen edus­tuksesta
täällä, ei minkäänlainen
kunniantunto ole heille esteenä tä­mänlaistenkaan
konnantoiden teke­misessä.
Nenvosto-Venäjjn täkä­läinen
lähetystö ei nle ensimmäistä
kertaa nytkään näiden mustien
taantumuspiireimme häräistävänä.
Jokainen muistaai miten nulikka-maisen
röyhkeästi Iltalehti kesällä
esiintyi n.s. lippu jutussa Neuvosto-taloustöissä,
niin että valm
kyllä tulisi, kun vain saisi kail
laiMa rakennustarpeita paikalle,
väin tahtoo tehdä kiusaa kuin i
tä on puute; ' Kuitenkin nak;
toverit vähitellen oppivan sen
dennentoista käskyn- joka tä
mainiosti sopii ensimäiseksi — e
Ei sinun pidä hätäilemän.
Mustikka-Talkoita on meillä c
useita, sillä aiomme herkut^iia
veliäkin. Lauantai-talkoilla pui
tettiin harjoituskenttä, jossa p
opettelevat tähtäilemään va
kuonoa, jos nimittäin lahtarit ;
tävät vielä urheilla «kansannou
la.» — E. M.
'IIÄTKMVMU!
Venäjän lähetystöä häpäisemi
Sen "Vuoksi ei ole tämä viimei
kään ilkiteko ihmeteltävää. Ja
hallitus tosiaankin tahtoo, niin
se nyt lupaa, etsiä rikolliset
ja saattaa heidät ansaittuaa
gaistuksejensa, niin ei se ole v;
ata. Jäljet ovat selvät ja ne
tavat-juuri niihin piireihin.
Iltalehden, Suomettaren ja He
gin Sanomain toimitukser. hi
ovat sangen lähellä.
«Että niin tosiaankin on. se
kyy jo siitäkin, että tämänaam
'Uusi Suomi ja Helsingin_ San*
koettavat yksissä suin vierittää
muka «kotoisten kommunistien:
liin. Veto on sangen kömpelö,
^kömpelö kuin vain itse rikoksi
kijän hätäpuolustus saattaa oi
«Kun edelleen ottaa huon
sen, että molemmat Neuvosto
näjän edustajain talot 'Ovat
vilkasliikkeisimmillä paikoilla ja
tä niitä yöt ja päivät vartio
vakoilee Suomen hallituksen '
miehet, ohranat, niinkuin rau
julistuksen johdosta tuoniitt
jutun käsittelystä kävi ilmi.
ei tosiaankaan luulisi olevan
keata etsiä syyllistä ilkivalta
teen. ,
«Jäämme siis odottamaan I
tuksen toimenpiteitä, vaiksa
mana saattaakin pitää, että ta
kään katalaan tekoon ei
löydetä varsinkin, kun
jän ei ole tarvinnut ampua ja^*
sa, kuten Tandefeltin, ja ?^
siis helposti nvistämään suo^''^'
tensa selän taa.»