1929-02-01-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
rerjamama, ttelmikHun 1 p;nä—Fri., Feb. 1 Vapudeii asiaraiesJeii lakaiset Sif^;^£H den työläisten tuhoamiseksi ja kuiten- ^ 3 £upäivinä. 0»a*toja Leliotetaan tSyttämääa sanotut takaukset, sekä pa- ,ttamaaa ne Vapauden konttoriin aivan.heti. Siiti huolimatta, vaikka pamies ci olisikaan muuttunut, on parhainta järjestää uusi takaus Jos t.aldn ei ole tarpeeksi raonta takauspaperia, on niitä hetimiten kirjolet- niistä ,a Vapaudesta. Helmikuua ajalla emme vii enää ottaa tilauksia vas-' hankki »n, jos ei asiamiehellä ele uctta takausta. Tov. Vapauden Konttori, Box 69. Sudbnry. Qnt. Port Arthurin uutisia [AANANTAINA HELMIKUUN 4 PÄIVÄNÄ ietään csastcn haaUlla Ontarion o-elmalla. Tilaisuuteen on sisään-vapaa. Siis tervetuloa! PUOLUEEN SUOMALAISTEN JÄSENIEN KOKOUKSESSA kin samat ainekset varastavat itsensä työväenjärjestöihin, nauttiakseen eduista mitä järjestöt ovat kkineet. Tuo "New Yorkin Uutisten" kirjoi-j tus cn lähtenyt luultavasti täälH Montrealin "siirtolaiskodista," silla sen alkuosa selostelee "siirtolaiskodin" rientcjä. Muistatteko te "siirtolaiskodin" hj-v^äksi rahan kerääjät kuinka te selititte sen tulevan "puolueettoman"' kodin kaikille siirtolaisille? Mutta kuinka se onkin nyt sellainen "ko-kaikki kansallisuudet puolueen yhtei-i ti", josta mitä hävyttömimmällä ta-siin juhliin. Suomalaisen osaston ja; valla suhtaudutaan työv. järjestötoi-puolueryhmien toiminnassa täällä ei mintaan. — R, A. mukana olleet ole huomaimeet mitään NAISTEN OSASTO Naisten toiminnasta Vancouverin piirissä voi\*at ajatella ettei minunkaan tar- \ loo.aoa vitse tehdä kun sskin jätti tekemät-j tä. Yhteinen asiamme vaatii jokaisen sucrittamaan osaltaan sen minkä kulleinkin määrätään tehtäväksi. Kokous lopetettiin laulamalla " K a n - cainvälineu". Käytettiin vapaata kes-1 raattori. 'kustelua la juotiin kahvi. Mieli hil-1 Ensimäisenä NEUVOSTOSEPARA.%TTO-RIA VUODESS.\ Kansallissodan jälkeen perustettiin Permissä ensimäinen separaattoriteh-das Neuvostoliitosta — Uralin sepa-vuonna tehdas tuotti 1300 separaattoria, toisena vuonna 9,- I S2n tähden, kun oli puolueen kaupungin keskuskomitean taholta pyydetty Rapcrtti 9:rmea piirin ryhmä 2: sen ncnvcttelukckcuksejrta joka pidettiin Chas^ KiverUlä, B. C jou-lukuan 18 p. 1923 I peinä kukin rienti kotiin. Seuraava kokous on Ladvrmithissa - 000- kolmantena 30.000 ja neljäntenä helmikuun ajalla. Sihteeri" ilmoittaa 1 »^KM s3paraattoria. V. 1928 saavutti i tehtaan tuotanto 100.000 separaattoria Samein tämän vuoden tuotantosuun-pdvän. Eliina Lind. raporteeraaja. t i nmikuun 26 p. keskusteltiin laajas-tlf Suomalaisen järjestön jäsenyydestä jal nuorisokysymyksestä. Viimeksimai- XH un kysymyksen yhteydessä tuotiin e mielipide, että viimekesäiset irisokurssit eivät tuottaneet niiltä ottuja tuloksia, koska nuoriso edel-in on suurelta osalta aivan vä- _ itämätöntä omasta kohtalostaan, että nykyinen nuoriso on aivan ^Ät^tamattomasti . porvarillisten huvi-tl^ ten vallassa eikä sen hyväksi siis kjgtnata tehdä mitään. Toiselta puo-pelkoa tai lamaannusta, vaan päin- ^ ^ vastoin tulemme toimintaamme jatka-l^ teidenTh^toen^^neuvo^^^^^ i J.^ laajent^inaan. Ja saman päivän iltana kello ^amittu idJjoittaja ku-joittaa. että iälkeen on siellä osuustoi- saisivat ehkä muutkin eikä vaan allinen' illanvietto ar^-okkaaUa kfininunistit vuokrata Stanley-haaim alasalia, ja että siellä z~ r-j-vin hiljaista, ja että ei siellä edes johtajiakaan näy. Mutta tosiasia on, että iltamat meillä on ollut siellä joka torstai ja lau-antai- ilta j a on edelleenkin ia yleisöä Eri paikkakunnilta South River, Ont. TYÖHOMMISTA Voi sanoa, että ajot ovat päässeet alkuun, kim on lunta tullut riittävästi, on myöskin ollut iltamissa kohtalaisen, Sitä on noin neljä jalkaa paksusti paljon ja litää näyttää putoilevan harva se . Sitten erälin haalin vuokrausjut- päivä. Työvoimaa näyttää olevan riit-tu on oikein sanottuna niin, että on- tävästi ympärillä, joten ei ole suuria pahan niin, ja näin jbsTco sanotun mahdollisuuksia työnetsijöillä täällä haalin omistaja vuokraa haallaan saada käsiään kaupaksi. Nykyään on Montrealin' ""valistusseuroille", sillä halkojen katkaisu hyvin pientä; vah-hän on saibnut ettei hän tykkää sei- va lumikin on haittana katkasijoilla laisesta liptkusakista miksikä siellä näissä huonoissa metsissä, että ansi-suomalaineh "sivistyneistö" bsottautui ot on mitättömän pienet, jos yrit-silloin kuin. piti iltamiaan siellä, tääkin, tai on mahdollisuus yrittää Haalin omistaja kertoi, että kun hän tehdä elämänsä niissä hommissa tä-lopetti häalinsa vuokrauksen maini- nä aikana. 1^ kuitenkin todettiin, että mikäli. tuille "sivistyksen edustajille", niin Sairautta on paikkakunnalla lukku-a^ lorisossa vikoja ihneneo. mm tote-j eräs vaaleaverinen lihava rouvan l y l - nut myöskin ja on useaih suomalais- •t ne vaan meidän vanhempien j haukkui hänetkin kommunistik- tenkin kestSvyys ollut koetuksella, '--'oiden kykenemättömyyttä loy- gi. kun rupesi haallaan vuokraamaan Mutta ei ole tietääkseni suomalaisia kommunisteille. ketään vielä siinä kamppailussa väsy- Mltä siihen solvautiseen tulee, etta nyt; ovat hyvin kestäneet taudin nis-kommimistit ovat täällä kellarikerros- kaotteet. Vaan Ikävää se on sittenkin Joukkoa, niin se on tavallista lahta- sairaus työläiselle näissä oloissa, yaik- :-ien puhetta työläisistä, jolle el kan- ka onnistuukin puolustautua pahim- ;iata huomiota lainata. j malta. E i sitä olisi varaa' työläisellä Tässä on lainattuna seuraava koh- sairastukseen kun se elämä on ter-- ta sellaisenaan kuin se on mainitussa veenäkin ollessa kädestä suuhun elä-uutisessa: "Allekirjoittaneen toivomus mistä, ^ • olisi kuten erään engl. pastorin, että Ilmat ovat olleet sekalaisia; pyryä kerta kaikkiaan katkalstaisun kommu-J« toisinaan pilkistää aurinkokin pU-nlslen toiminta — niin suomalaisen v«n lomasta, vaan eipä niitä työmle-järjestön. kuin muunkin ammattlosas- turkki oikein kylmiä kalpaakaan, ton nimellä kulkevan, ^Ulä kaikille ^Istelutärmoa, toverltervehdyksln nime, jotka eivät kulje ummessa.sll- pimeinä päivinä kalkille Vapau-mln, on nyJkylsten Canadassa tolmlvl-, dän;kaxmattajme. — E. oikeita menettelytapoja nuo-in mukaan saamiseksi, että on py- .vä ottamaan käytäntöön toimin-uotoja, jotka kiinnittävät "huöri-mieltä. Näin kim menetellään saadaan huomattava osa nuori-verrattaln helposti mukaan. Tä-puoll muuten olikin volmakaam-ja tehtiin sUnä suhteessa joltakin '.l^iytännöllislä ehdotuksia. ^»T. s. trotskilaisuus',' jonka piti olla fcdkouksen huomattalyin keskustelun- «rihfi, täytyi myöhäiseksi käyneen ajan sivuuttaa kokohaan. Se voltlln-tehdä hyvällä feyyHä. koska sen SB^een kun tämä kokous oU suunnl-pldettäväksl on puolueen taholta Itettu ratkaisemaan tämä trotskl- ^ kysymys poohieen virallisissa 'ytotDissä. — S. ' i uutisia || MUUTAMAN PURKAUKSEN I JOHDOSTA Jpiäs "asioita seuraava" Montrealin iiajj^usta on kirjoittanut "New Yor-kl|| Uutisten" 19 en numeroon täällä Montrealista, että Montrealin siloisilla ei ole nykyisin mitään suosia rientoja, ja, että kommunisti-riennot supistuu hyvin vähiin en työväenjärjestöjen, oTipa nimenä mikä hyvänsä, tarkoituksena saada; jäsen kytketyksi kommunismiin ja saada täälläkin moskovalainen järjestys sukaan." Edellä olevassa pn peittelemättä ;sa-pään; että '"Vapauden" kuninkaan 'toimeen. Hearst, Ont. NAISTEN TOIMINNASTA Jos tässä Tähän «fes raappaan nottu^^suoSSn^SoJ^feto^^ Vapauteen, ette^i: ulkopuolella fuul-tar^ den kanta polkkeutaetta kaikkiin meni© oa tullut koole-työväenjärjestölhln nShäen. Canada- ma, kun ei nay mitään. Vaikka ei-lalset virkaherrat ov^t ryhtyneet ah- tämä meidän homma ole suur-distamaan ainoastaan •kommunistista t%,; mutta mukana sitä siitäkin huo-järjestöjä, mutta suomalamen ottea ja limatta ollaan. Jouluna oli juhlat, sanoo, että el muuta "kiiin kaikki pois, JW«8a muuten oli soukavaa, mutta ammatilliset .iärjestöfkln. Minä luu- ohjelmaa oli vain liian vähän. Tans-len, että "asioiden seirraajalta" on eh-^ sii...pidettiin tammikuun 5 pmä ja Icä erehdyksessä jäänyt pois seuraava nyt on meiningissä pitää iltamat loppuhuoinautus: Kaikkien työväen- maaliskaun 9 pnä» jossa tilaisuudes. järjestöjen johtajat olisi lahdattava, sa tulee «lemaan myöskin yksiosai-. jäsenet vangittava ja suomalaiset lah- nen näytelmäkin. Koetamme myös-tarlt ja piiskurit palkattava tähä^ kin saada muutakin ohjelmaa. Tul-i Kokouksen avasi sihteeri H. Sillan- ' pää ja esitti virkailijain valinnan. Pu-i heenjohtajaksi valittiin Sanna Kivelä I kirjuriksi Ilmi Mäkelä, pöytäkirjan ! tarkastajiksi Hulda Sillanpää ja Miina ; Kojola, raportteriksi Vapauteen alle-j kirjoittanut. Valitut ottivat palkkansa. Edellisen fcokcukscr. pöytäkirja hyväU- ' hyttiin sellaisenaan, j Edellisen kokouksen raportti Vapaudelle aiheutti keskustelua yhden pykälän suhteen. HjTäksyttiin kuitenkin ilman muutosta. Jos siinä ilmenee tarvetta tehdä korjaus, niin sen aiheuttakoon laajempi selvittely 9:nnen piirin yhteisessä neuvottelukokouksessa Vancouverissa. Kirje, tullut sihteerille Vancouverista, ilmoitti palvelustyttöjen lakkauttaneen toihiintansa psan-cttajien puutteessa. Ei aiheuttanut keskustelua. i Kirje, tullut kesäkämppäystä selos-tavana, keskusteltiin ja päätökseksi tuli, että koetetaan korjata tulevaisuudessa ne epäkohdat, mitkä oli tekijöinä viime kesän toiminnassa. I Ladysmithin alustuskomitea esitti alustuksetf, jotia päätettiin viedä D:nnen piirin yhteiseen neuvottelukokoukseen. Niissä sanotaan m.m.: Yliä edelleenkin tullaan vastustamaan imperialistista sotaa. Ei muuta sotaa kuin luokkasota. Alustuskomitea jäi edelleen toimeen. Päätettiin tilata Compensatlon Board'- in säännöt. Keskustelussa Ilmeni, että olisi paljon korjaamisen varaa siinä, jos työläinen työmaalla loukkaantuu että tulee sairastaihaan vuosia. Ollessaan perheellinen, el voi elää niin pienellä maksulla. Alustuskomitea laatii ponnet, saadessaan säännöt. Naistenpäivää päätettiin viettää yhteisillä voimilla^ Chase Rlverin toverittaret harjoittelevat kappaleen. Cob Treen ja Ladysmithin naiset huolehtii muusta ohjelmasta. Valittiin ohjelman esittäjät ensi kokoukseen. ' ', Keskustelukysymyksen alusti Hulda Sillanpää aiheesta: Mitä keinoja voitaisiin käyttää saadaksemme iiuoret yhtymään suuremmalla Joukolla työväenluokan etujen mukaan toiinivlln järjestöihin? Käytettiin useita puheenvuoroja. .Lausuttiin toivomus, että Jokainen äiti koettaa saada viälkuCet-tua tyttöihin jo viidentoista viipden vanhoina, että olisivat mukanil^tiaii-mtossa;" Niissä ehkä völtaJslIn-;n;^Iä keinoin saaida ymmärtämään ,)ajii|UJ päivän kjrsymyksiä. Suoritettiin määrätty ohjelmaa Ohjelman suorittajista oli-.- mu]atamjia poissa. Sekin iepäkohta pitäisi korjata Ja koettaa tehdä, osaltaan määrätyt tehtävät Se on hyvä synnyttämään lamstannxista toiminnassa. Heikominat j nitelman mukaan tehdas tulee tuottamaan lÖO.OOO separaattoria (joista 75.- 000 CO-litran ja 25.000 96-litran>. Yleisliittolaisissa kilpailuissa Uralin separaattori sai toisen palkinnon ei ainoastaan laatunsa puolesta, vaan myöskin tuotantckustannustensa alenemisen puolesta (tuotantokustannukT set ovat alentuneet 56 ruplasta 34 ko-pekasta 38 ruplaan 86 kopekkaan. Tänä vuonna suunnitellaan separaattoria halvennettavaksi 37 ruplaan). Tehdas on säästänyt valtiolle 5 milj. ruplaa Yleiskarja.!aiscssa neuvostojen k, a,h - juai jjolompaeuttta^n iit separaattorien luonnin deksannessa edustajakokouksessa esit- gO-litran separaattorien vuotuinen ti toveri GyUing selostuksen Karja- tuot^^to twl^<>::Mraään 75.000 kappa-lan neuvcstohaUituksen toiminnasta, leeseen. Tuo£annon ^lisääminen tulee Selostuksessaan lausui tov. Gyllins, ^^j^^^^^^^ suurempia. 600-litralslsta NeuYOStoliitosta Karjalan talous edistyy nopein askelin muun muassa: "Olemme tottuneet siinä määrin ta-siirryt& än 1.500-Utraisiin ja sitten 1.- 965-lltraisiin. Tämän yhteydessä teh-loutemme erittäin nopeaan nousuun .^j^j^ rakennettava viisi uutta osasetta 20—30 prosentin nousu eri aloil- j la näyttää meistä normaaliselta. Niin Kuinka paljon suomalaisia kansoja asuu Neuvostoliitossa kokenutta kansaa hirvittävän terrorin avulla vuotena 1918 valtaan pääs- Mutta Suomi on pieni myöskin vä-msjuttu sen •Hiljaisuuden on a i heuttanut. Asia on kuitenkin niin, että "iSevr Yorkin Uutisiin" kirjoittaja ei 'fl^one ollenkaan mainitsemiaan kom-naniisteja ja heidän rientojaan. Ve-täa^ suun oikein leveään hymyyn kun, IldoBe tuon lapseHisBn mielikuvituksen en, että mainittu kuninkaan tausjuttu biisi aiheuttanut tääl- Itommimistien "keskuudessa säikä-^ j3 lampianmista. Kirjoittaja kai että''se oli pelko ja lamaan- ; syynä kun tässä joulun jälkeen sunmmtai-iltaa etf-ei olliit oh-laa suoinalaisen osaston kaa siis silloin joukolla haalille. Kirjoittaja kertoo kurhka hänen ko- mutta älkää tulka- "kaasussa", sat-tikylänsä pojat menivät pilkalla pu- tuu vielä Jtaatumaan liukkailla painaisten komiteasta hakemaan "työ- koilla. korttia', jota ei tietenkään annettu ja Ilmat ovat täälläkin sieviä; ei kuinka poiat on hyvin pärjänneet i l - muuta xikaa ote kuin liian kovat man korttiakin. I pakkaset. Mutta tämäkin seikka "kun oikaisE i virallinen. taan totuudenmuTraiseksi, nTm nuo lahtariainekset tulevat aivan kuin varkaat, varsinkin ammattijärjestöihin. Täällä Montrealissa aina^kin tahtoo olla lahtarit ammattijärjestöjen vastuksina, ja sama se Heiree -monessa muussa paikassa. Mikä heitä vetää Meillä oli täällä Suom. järjestön •sitten varastamaan itsensä -ammatti-! osaston kokous äskettään, jossa valit- Homepayne, Ont. s. j . OSASTON KOKOUKSESTA RAPORTTI NiiUl ohjelma-iltamiä ei ollut järjestöihin? Se. •rtiä Järjestyneillä tiin viAailijat seuraavalle toiminta-iihainman sopmias Neuvostoliiton asmiatti^ järjestön kongressissa kaudelle. Puheenjohtajaksi valittiin E, Kampela, sihteeriksi V . ^Kampela ja varalle Helmi Koski, rahastonhoitajaksi J . Mackey. Johtokuntaan valittiin M. Anderson, H. Mäki j a E. Hannula, varalle Helmi Koski ja Aune Varho. Tilintarkastajiksi A. Mäki ja A. Rasilainen, JäsenltirjUriksi M. Anderson ja sa-nomalehtikirjeenvaihtajaksi allekir-jottairut. Kokouksessa olisi • ollut keskusteltavana vielä muitakin asioita, mutta jätimme ne seuraavaan kokoukseen, koska osanotto oli harvinaisen pieni. Osaston kokoukset tullaan tästä-lähtien pitämään jokaisen kuukauden ensimmäinen sunnuntai- — Ko-k" uksf>n valitsema. — H. M . huomio. Mitä tulee taloutemme kasvuun Kar jalossa.perustuu se luonnonrikkauksien, etupäässä metsien hy\'äkseenkäyttöön. Se on kasvumme pohja, ja siksi kajoan ensin metsätalouteemme. PuuiavarateoUisautemme Metsänhakkuita on meUlä suoritettu V. 1925—26 lähes 3 miljoonaa kuutiometriä, sitä seuraavan vuonna 3,400 tuhatta kuutlom.. sitä seuraavana yli 4,200 tuhatta kuutlom., kuluvana vuonna yli 5 miljoonaa kuutiometriä. Nämä metsätyöt ovat suuri taloudellinen tekijä. Puutavaran valmistus i l man sitä sahoilla Jalostamatta oli v. 1925—26 noin 20 miljoonaa ruplaa, nyt 36 miljoonaa ruplaa- Tästä summasta tuli V. 1925—26. kantorahojen osalle 8 mflj. rpl.. nyt 12 mllj. rpl. Väestölle meni edellisen^Jvuotena 12 mllj.> rpl., nyt ,24 milj..,j;upl^a. Osa tästä 24 m l l - iponasta rui^asta > meneekyllä pehkoina muuaitatdoddile • ' 't:^bvol!iiall'e, mutta' suurin' osa kulteinkin Kai-Jalan Väestölle. Jo nämä numerot ovat omansa o- KOttamaan metsätöiden suuren merkityksen. Mutta ne ovat tärkeät myös koko Neuvostoliiton mittakaavassa puutavaran maastaviennin takia, joka on tarpeen, koska ulkomailta saadaan koneita tehtaita ja maataloutta varten. Karjala on puolestaan tyydyttävästi suorittanut sille tulevat tehtävät tässä suhtee-ssa. Sitä osottaa se, että meidän puutavaratrustlmme on ensi-mäisillä tiloilla vientiin ja kehityk-seen nähden. Mitä tulee metsätöihimme tänä Suomen Pääkonsulivirasto coko Canadan varten saorittaa kaik. <ia maan viralliselle ednstakaeUa {uuluvia tehtäviä, antaa passeja Tiatkustusta varten kotimaahaa tai nucalle, vahviKtaa asiakirjoja, käännöksiä y.m., selvittää perintd- Ja .nuita Suomen kansalaisiiB kiilidia- ;uvia asioita. Osoite: CoatuUte General ef Fialaad. Room 918 1410 Stanley Street, UontreaL (Corner St. Catharine and Stuiley) AKSELI RAUANHElkSOt. pääkonsuH Lisäksi on Suomella «katajina Canadassa: Konsuli Erick J. Kotia, Port Arthur, Ont. — Adiel Saari-muki, 319 Bay St., Toronto, Ont .— H. P. Albert Hermanson, 479 Main St., XVinnipcg. Man. — Thomas Franssi, Box L. Copper Cliff, Oat. Charles E. Magnusson 54 Dock St, Saint John, N. B. tulee ollakin, sillä me elämme sosialistista rakennuskautta, ja meidän on mentävä nopeasti eteenpäin. Tässä suhteessa liittyy Karjalan talous muuhun Neuvostoliiton nopeasti etenevään talc'**'^'*n Kasvun nopeuden ja sen laadun vä- , Suomi on pieni maa karu ja kolk-lillä tulee kuitenkin olla asianomainen ko. jo-sa hykylsm hallitsee sen kovia suhde. Nyt me usein kuitenkin rakennamme huonosti, niin että kasvun, laatu ei ole aina suhteellinen sen no- syt _ valkoporvarlsto. peuden kanssa. Tähän puoleen on hai- .. , Utuksen selostuksessa pantava suuri «ton lukumäärään nähden; siel a a- ^ ,^ ' suu vam vajaa kolme ja puoli miljoonaa ihmistä. Syynä väestön hitaaseen lisääntymiseen lienee pääasiassa karu luonto ja kovat elämäntaistelut joiden kourissa kansa kuivettuu, ettei sillä ole mahdollisuutta lisääntyä täysin normaalisessa mittakaavassa. Suomella on kuitenkin sukulaiskansoja eri osissa Europaa ja Aasiaa. Huomattavin sukulaiskansa on unkarilaiset, mutta lähelsemmät sukulaiset asuvat sentään Venäjällä — nykyisin porvarien taholta niin karvaasti v i hatun Neuvostoliiton alueella. Vuotena 1926 Neuvostoliitossa toimitettu väenlasku osoitti suomensukuisia kansoja olevan valtakunnan eri alueilla yhteensä 3.276.078 henkeä.^ Siis melkein yhtä paljon kul^i koko Suomen väkiluku. Näistä suomensukuisista ovat mordvalaiset liikulslmmät. ollen heitä kansallisuuden mukaan laskettuna 1,343.106 Ja äidinkielen mukaan 1,288,724. (Väenlaskua toimitettaessa on pidetty säfintönä, että äidinkielenä tuli pitää sitä kieltä mitä asianomainen parhaiten osasi tai mitä hän tavallisesti puhui. Lapsille merkittiin sc kieli mitä äiti puhui). Seuraavina lukumäärässä ovat votiaklt äidinkielen mukaan" 508.879. Tsheremissejä kansallisuuden mukaan 428,192. Syrjäänejä kansallisuuden muk^n 375,890, kar- | jalalsia 248.130. viholaisia 156.790 ' Suomalaisia, Inkerin i suomalaisia, i n - kerikkoja ja vatjalaisia äidinkielen mukaan yhteensä 153,549. Lisäksi on multa pienempiä heimoja eri puolilla laajaa Venäjää. Väenlaskun mukaan toimitetussa t l - J lastossa kiintyy huomio erääseen omituiseen .seikkaan, nlm. ölihen, että väestöstä, ollen vcnäläLiCea prosenttimäärä 43.3. Tsheremisseistä asuu 58 pros. Marin maalla, jossa he muodostavat koko väcstö.stä pieneni ^cmmistön, nim. 54.4 prcs!, venäläisten pros.-miUirffn olle&ia 43.6. Karjalaisista asuu enemmän kuin puolet Tverin läänissä, cli 56.6 prosenttia. Karjalan tasavallan osalle jilä heistä vain 40.6 ja ovat he Biellä vähemmistönä eli vain 373 prosenttia koko väestöstä, venäläisten liiknmää-run ollessa 57 pros. Kuteif tunnettua, olivat nämä stio-mensukutset kansat tsaorivallan a i kana, erikoisen vainon oloisena, sillä heidät toihdottiin sulattaa väkisten venäläisiin. Vainosta huolimatta kuitenkin pysyivät he suurin piirtein katsoen jokseenkin tasallaan. vaikka-kin jonkinlaista sulautumistakin oU havaittavi.ssa. Nykyisin neuvostohallituksen toimesta on niUIle hajallaan oleville kansoille annettu valta Itse päättää kansallisista asioistaan, olten suuremmilla yhdessäoleynb bdmoU-la täysi Itsemääräämisoikeus, omat koulu- Ja halllntolaltofcset Jne. Tuo-netuin näistä Itsehaninnon omaavista suomensukuisten kansojen tasavalloista on Neuv.-Korjala. Jdca lytajrestä olemassaoloajastaan huolimatta on mennyt JättUäisoskelln eteenj^Un slin taloudellisesti ktiln BlvlstykselUsestL Näistä Neuvostoliiton alueella «de-vlsta suomensukuisista kansnistii py-hcen ollen emme samalla malta «dia huomauttamatta Siitä pahnjnvotonln tunteeista mitä Suomen porvarit tuntevat, kun nämäkään kansat eivät ole slnlvalkoHpun alla. luqmassa kanan unelmoltuo StJur-SOomea. Kyl3h&n siinä -suremlsen aihetta onkin. M^ta sanotaanhan sitä toisekseen, ettd tuoja kiellä korkeista ajatiikslstii. Joten SlnlvalkoHpun porvarit voivat aivan mielinmäärin haaveUIa NeuvutoOi-ton alueella olevien suomalaisten srh-dlstämlsestä "Suur-Suomeensa'', SUU haaveeksi sellainen pyrkimys talee Jäämään. Suomensukuiset kansat tuntevat neuvostohallituksessa oman hallituksensa, eikä hema ole halua vaihtaa sitä veriseen terrarihalUtukseen, jollainen m.m. neuvosto-karjalalsttla on nähtävinään läntisessä naapurir maassaan, Suomessa. nonnistettava kaikki voimamme. Tehtävät ovat niin suuret, että siihen el-vuonna. on siinä meillä suuret teh-! votjakkien lukumäärä on merkitty äl-tävät. Ja niiden suorittamiseksi on dinklelen perusteella yli neljäätuhatta suuremmaksi kuin kansallisuuden pe- . rusteella. Asian kuitenkin ymmär-vät riitä omat paikalliset työvoimam- tää, kun tietää, että eräs heidän naa-me, vaan on muualta tuotava lisäksi purinaan asuva turkkllais-tatarllalnen 25 tuhatta miestä ja 10-12 tuhatta heimo, besermaanlt, jotka asuvat Vjat-hevosta. Tahan mennessä on metsr.- ^an läänissä, on omaksunut votjak-töitten suorituksessa jääty Jonkun j^je^j kielen, verran jälelle, johon on syynä o-al- A H A A S U O M E E N Lehtemme eräästä edellisessä numerossa julkaistiin T«ninfldn lie, joka oli piivttjr Neuvostoliiton ammattiliittojen yleiskonsres» Moskorassa 'nime joulukuussa. Se koski n.s. Köpenhaminan "^'Piniusta keskinäisestä ystaTyydesta' ja avustuksesta, jonka Nor-n. Suomen ja Menvostoliiton amnafttijärjestojen edastajat «iii loden helmiknusKa tekivät Alla on Norjan ammattijärjestön !nstajan Martin Tranmaelin pttke samasta asiasta. työläiset ovat käsitelleet ivälistä työtä mitä suurimmal-tukselia. Ja kansainvälinen nys on vuodesta 1820 saakKa saa-luomattavan tilan, saioin anuna-kongressi päätti lähettää Nor-ättljärjestön edustajat kom-intenatlonalen n:een iin. Tämän Jälkeen otti am-liike rny&s osaa Punaisen ip|MJllisen intematlanalen ("Pro-p^ fnin") perustamiseen- Tämän ryhtyivät puuhaamaan tähän hiter-nationaleen liittymistä. Anun^ttljär-r jestOn sihteeristö hyväksyi ehdotuksenkin Amsterdamiin liittymisestä. Mutta tämä ehdotus kohtasi rdin .voimakkaan vastustuksen jäsenistön pao-lelta, että ae pferuutcttlin jp eönen ammattijärjestön kongressia^ Kokous yhdellä; •snomalaiseTla •oh eriävä käsi- On monelta taholta uhattu näiden tyksensä &Stä.. Me Nmian ryhmän e- suhteiden katkaisemisena, jos Norjan nemmistSön kuuluvat aglteeraslmme' ammattijärjestö hyväksyy keskinäl-kotUn tdltu«nme ehdotusten hyväk- syyissoplmuksen Venäjän ammattljär-symisen pu<westa. Mutta työtämme jestön kanssa. Näillä skandhiavisllla vaikeutti se, että vastaamme hyökät- sopimuksilla on suuri merkitys Norjan tiin ntyöhemmin venäläisten ammatll- ammatilliselle liikkeelle sekä teolU-Usten -jäi^estöjen tahdita. Me emme «uuden kansainvälisen luonteen kan-voineet ytrtyä siihen semykseen. Jon- naita että käynnissä olevan ratsionali-ka Venäjän delegatio esätti Köpenha- soimisen kannalta. Meillä on monia mlnan.. konferenssissa, knn arvelimme, vuosia ollut yhteistoiminta käynnissä että se ehkäisisi yhteystyötä. Samaan Ruotsin Ja Tanskan sekä nyt myös ; aikaan tÄivät Norjan kommunistit Suomen työläisten kanssa. Tämä yh-mitä kUvaimpl^ hyökMb^kslä meitä teistOTnlnta on melUe suureksi hyö-vastaan. M j n . Bergenls^ Jossa kom- dyksL Tästä syystä ammattijärjestö munlstellla on ammatillisten Järjestö- on odottavalla kannalla keskenäisyys-jen johto, hyväksyttiin lÄätös, joka o-• sopimuksen solmlamiseen nähden Veli täynnä vihaa meitä vastaan. Nor- näjän ammattijärjestön kanssa. taan myös myöhäinen talventulo. Jo ka tapauksessa on nyt toiminta met-sätyöalalla kehitettävä mitä tarmok-kaimmln ja nopeimmin." lajiston kokouksen. Se ei merkitse hylkäämistä, vaan lykkäämistä. Sillä aikaa on hankittava lähempiä tietoja Ruotsin ja Tanskan Järjestöjen a-senteesta, sillä» sillä tulee olemaan suuri merkitys asiaa lopullisesti ratkais taessa. Ruotsin Ja Tanskan ammatti- Järjestöt ovat Jo ilmoittaneet, että ne eivät tee keskenälsyyssoplmuksla. Norjan ammatillisten Järjestöjen kanssa ennen kun nämä liittyvät seurauksena pSätti Norjan ättijärjestö erota Amsterdamin l^rväksji yksimielisesti päät^aEseni. että yhteyslilkettä on aktUylsestl kannatettava, ja päätti kongressi, että askeleena tähän suuntaan pyrittäisiin solmlamaan keskenälsiä s(q>lmuksia Venäjän. Suomen ja Norjan ammattijärjestöjen kesken. Lisäksi päätti kongressi eMottaa venäläisille am- Jan delegatton enemmistöä vastaan. Meissä täytyi^syntyä ep^lykslä. että katscHnmekohan me työtä eheyttämisen hyväksi eri katsantc^annollta. Käsityksemme mukaan on säännöllisten ammatillisten Järjestöjen olta-; i . Tämä päätös ratlfi-kcmgressissa 1923. Syksyllä pan- I kysymys Proflntemlin Uittyml-j mattiliitoille. että ne kääntyisivät asl-yleisäänestykselle kalkissa am-lisissa järjestöissä. LUttymistä ei |tty. Sensijaan päätettiin ryhtyä ptyöhön vapaalla pe'rustalla. anomaisten ammatti-i^itemationalien puoleen tarkoituksella tulla otetuiksi niihin, jotta sen kautta luotaisiin y h - telsj^mmärrykselle laajempi perusta, vassa ammatillisessa kongres-f Ammattikongressin päätösten perus-hyväksyttiin päätös yhtymisestä työhön kansainvälisen amma-yhteyden hyväksi, jonka oli it alulle englantilals-venäläinen Mutta tämä työ ei, kuten tu, johtanut mihinkään tulok- Ja Amsterdamin kannattajat teellä pidettiin helmikuussa konferenssi Köpenhaminassa Neuvostoliiton, Suomen ja Norjan atnmattijärjestöjen edustajain kesken. Tässä konferenssissa päätettiin yrittää saada aiVa^tTi sopimusehdotus, joka olisi toimeen-lantavlssa. Kahdella norjalaisella ja Mitä tulee itse kysymyksen käsittelyjen, niin oh ensin eri käsityksiä ifoi pimuksen sanamuodosta Ja kului jonkun aikaa, ennenkuin tästä kysymyksestä selvittiin. Sitten Joutui asia am> ; mattiyhdistystcn käsiteltäväksi. Ne o-va yhteistyössä kansainvälisen yh- vat nyt syksyn kuluessa käsitelleet t^den aikaansaamiseksi — niiden kysymystä ja ovat vasta nyt saatta*- Järjestöjen, jotka ovat Amsterdamissa neet sen loppuun. Asia otetaan nyt'e-j a Proflntemissa sekä niiden, jotka o- sille ammattijärjestön edustajiston kovat kummankin ulkopuolella. Me kiat- kouksessa tammik. 7 p. 1929. Kaikki soimme olevamme oikeutetut oletta- liitot ovat kannattaneet Köpenhaml-maan, että Norjan kommunistit tässä nan konferenssin päätöst/>r> hyväksy-j Amsterdamin Internationalelle ja P u - asiassa esiintyivät yhtelsymmärryk- mistä siliä edellytyksellä, että se ei i naiselle amm. intemationalelle yhteis-! sessä venäläisten tovereittensa kanssa, johda ammatillisen liikkeen skandlna-j kcnferenssiln. mutta Amsterdamin i n - ' Me emme halua Joutua vastakkais- vistcn Ja kansainvälisten yhteyksien • tematlonale hylkä-si kutsun viitaten suhteeseen Venäjän ammattijärjestön katkaisemiseen. Pari kolme-liittoa on Wienin kongressin päätöksiin. Profin- i tem hyväksyi kutsun. j Venäläisten ja norjalaisten ämmät-' Amsterdamiin. Suomessa on asla, kuten Nol-Jassakln. käsittelyn alaisena. Siellä on samat valkeudet kuin Norjassakin skandlnavisten suhteiden Ja Järjestön sisäisen eheyden säilyttämiseen nähden. Tov. TomsJd on tjrjrtymätön tähän hitaaseen tempoon;; inutta meidän täy* tyy taistella su'uriä'yaUceuksia vastaan. Suomessa, on yalfeVa .enemmistö kes» kenäisjTssopimul^s^n sblmlamisen puolella Norjan Ja 17euvostolllton ammattijärjestöjen kanksa.; «"e tulevat päättämään Joköläijcnnetun joW kokouksessa Jälkeen • uuden vupde^. tai kongressissaan töitkot,"lO pT Köpenliamlnan konferenssin päätöksen mukaan lähettivät Norjan Ja Suomen ammattijärjestöt kutsun kanssa ,ja haluamme pitää yllä ystä- kannattanut sopimusta Uman ehtoja. vällisiä suhteita siihen. Juuri siksi em- Samoin myös joukko paikallisia osas- . me halua ottaa mitään organisato- toja. Ammattijärjestön sihteeristö ei'; tiliittojen kesken käydään"myö*s"k^ rista askelta, joka heikentäisi nykyi- ole vielä lau-sunut käsitystään, kun kusteluja keskenähyyssopL-nusten soisin vallitsevaa hyvää keskenäistä suh- raportit piireistä eivät ole vielä mel-mlamis^ta. Sellainen sopimus on Jo' dän lähtiessämme tuUeet Useista pai- m a a - j a metsätyöväen liitoilla. Raken-. Mitä tulee eri ammattiliittoiiiin, koista. Mutta sihteeristö tulee lÄätök- nu-styöväen lUtto on lähettänyt eh-' niin nousee kysymys niiden yhteyksien scssään pitäytymään Järjestöjen käsi- dotuloeri osastoille kä.sittelya ja ää-skandinavisiin ja kansainvälisiin am- tjicsiin. On todennäköistä, että edus- nestystä varten, lähtiessäni ei vielä mattiliittoiliin edelleen kehittämis«tä. tajisto lykkää asian seuraavaan edus- ollut lopullista päätöstä, mutta enem- Autonomisten alueiden väestöstä muodostavat suomensukuiset kansat seuraavat prc-enttlmäärät: Votjakit joista asuu 78.5 pros, Votjaklnmaalla muodostavat he siellä 52.3 pros. koko mistö oli puoltanut sopimuksen tekoa 1 venäläisten rakennustyöväen liiton j kanssa. Sitäpaitsi on sekatyöväen liitto kongressissaan päättänyt pyrkiä kesklnäisyyssoplmukseen Venäjän kai vosmleslUton kanssa. Me toivomme, että nämä sopimukset tasoittaisivat tietä jatkuvalle yhteisymmärrykselle ja yhteistyölle. Enemmän kuin koskaan on kansainvälinen amifta^fflffifeniybteys nyt tar-peenvaatfidttä.' 'Mf^ "ölerome halukkaat ak tilvisestl tukemaan tätä työtä, sikäli kuin voimamme riittävät. Me olemme pieni kansa ja pieni Järjestö, Mutta se el vähennä meidän proletaarisia kansainvälisiä velvolllsuukslamme. Siksi onkin kysymys nyt meillä päivän polttava. Mutta me emme voi katkaista niitä suhteita, mitkä meillä nyt on- Norjan työläiset osottavat suurta liarrastusta kansainvälistä kysymystä kohtaan. Se on meille välttämätön, mutta mc emme voi katkaista niitä suhteita, jotka meillä aikaisemmin on. Me pyrimme niitä laajentamaan, el supistamaan. Se on vienalaisten tovereitten ymmärrettävä. Silloin he myös osaavat oikein arvioida meidän asemamme. Me haluamme järjestettyä ja soll-därista yhteistyötä Venäjän ammatll-. listen järjestöjen ja Venäjän työväenluokan kanssa. Mutta samalla haluamme me myös (Yllyttää ja laajentaa suhteitamme. Jotka yhdistävät meitä skandinaavisten työläisten ja muiden maiden työläisten kar^a. (Jatkuu. Seuraa Tomskin vastaus Ja loppulausunto Tranmaelllle). ^nrssi Saomen Marl[laa 3960 Canadan 0oIlarista LAH£TYSKULtnrs 10c lähetyksistä alle «20.00, 60 c UU aetyksistä 120.00—$49.99, 80e II. letyksistä 160.00—.$79.09 ja »UK» ähetyksistä |80.00—$100.00 oeU 25c Jokaiselta seuraavalta aUtsvalta «adalta dollarilta. SibkosanoRaaläbetyltsistS ovat Ift. letyskulut $3.60 läbetykaeltä. Suomen . raliaa ostetaaa. KmrKi $2.45 sadasta Smksta- Tehkää lähetykset oeotteeHa: V A P A U S , Box 69, SUDBURT. «HtT. LAIVAPILETTEJX MTYDÄXfV TIEDUSTAKAA PILETTlASiOITA y^apandelie ottava." astaan myöskin: rahavSIttj^oSU T I L A T K A A V A P A U SI APAUS PORT ARTHUB BBAIfCH 816 Bay Street. Po^» «rtW. '>Mavi* VAPAUS MONTREAL BRAHCH 1387 St. Antoine St, Montreal, Qo*. . J. OKSANEN Eirkland Lake, Ont. JOHN VUCHU, South Porenpine, Ont. CHARLES HAAPANEN. Osuuskauppa, Timmins, Ont. A. T. HILL, ^67 Broadvievv Ave., Torcnito, Ont. DAVID HELIN eri paikkakunnilla Pghj^^^OntTipm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 1, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-02-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290201 |
Description
Title | 1929-02-01-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
rerjamama, ttelmikHun 1 p;nä—Fri., Feb. 1
Vapudeii asiaraiesJeii lakaiset Sif^;^£H
den työläisten tuhoamiseksi ja kuiten-
^ 3
£upäivinä. 0»a*toja Leliotetaan tSyttämääa sanotut takaukset, sekä pa-
,ttamaaa ne Vapauden konttoriin aivan.heti. Siiti huolimatta, vaikka
pamies ci olisikaan muuttunut, on parhainta järjestää uusi takaus Jos
t.aldn ei ole tarpeeksi raonta takauspaperia, on niitä hetimiten kirjolet- niistä
,a Vapaudesta. Helmikuua ajalla emme vii enää ottaa tilauksia vas-' hankki
»n, jos ei asiamiehellä ele uctta takausta.
Tov.
Vapauden Konttori,
Box 69. Sudbnry. Qnt.
Port Arthurin uutisia
[AANANTAINA HELMIKUUN 4
PÄIVÄNÄ
ietään csastcn haaUlla Ontarion o-elmalla.
Tilaisuuteen on sisään-vapaa.
Siis tervetuloa!
PUOLUEEN SUOMALAISTEN
JÄSENIEN KOKOUKSESSA
kin samat ainekset varastavat itsensä
työväenjärjestöihin, nauttiakseen
eduista mitä järjestöt ovat
kkineet.
Tuo "New Yorkin Uutisten" kirjoi-j
tus cn lähtenyt luultavasti täälH
Montrealin "siirtolaiskodista," silla
sen alkuosa selostelee "siirtolaiskodin"
rientcjä. Muistatteko te "siirtolaiskodin"
hj-v^äksi rahan kerääjät kuinka
te selititte sen tulevan "puolueettoman"'
kodin kaikille siirtolaisille? Mutta
kuinka se onkin nyt sellainen "ko-kaikki
kansallisuudet puolueen yhtei-i ti", josta mitä hävyttömimmällä ta-siin
juhliin. Suomalaisen osaston ja; valla suhtaudutaan työv. järjestötoi-puolueryhmien
toiminnassa täällä ei mintaan. — R, A.
mukana olleet ole huomaimeet mitään
NAISTEN OSASTO
Naisten toiminnasta
Vancouverin piirissä
voi\*at ajatella ettei minunkaan tar- \ loo.aoa
vitse tehdä kun sskin jätti tekemät-j
tä. Yhteinen asiamme vaatii jokaisen
sucrittamaan osaltaan sen minkä kulleinkin
määrätään tehtäväksi.
Kokous lopetettiin laulamalla " K a n -
cainvälineu". Käytettiin vapaata kes-1 raattori.
'kustelua la juotiin kahvi. Mieli hil-1 Ensimäisenä
NEUVOSTOSEPARA.%TTO-RIA
VUODESS.\
Kansallissodan jälkeen perustettiin
Permissä ensimäinen separaattoriteh-das
Neuvostoliitosta — Uralin sepa-vuonna
tehdas tuotti
1300 separaattoria, toisena vuonna 9,-
I S2n tähden, kun oli puolueen kaupungin
keskuskomitean taholta pyydetty
Rapcrtti 9:rmea piirin ryhmä 2: sen
ncnvcttelukckcuksejrta joka pidettiin
Chas^ KiverUlä, B. C jou-lukuan
18 p. 1923
I peinä kukin rienti kotiin.
Seuraava kokous on Ladvrmithissa - 000- kolmantena 30.000 ja neljäntenä
helmikuun ajalla. Sihteeri" ilmoittaa 1 »^KM s3paraattoria. V. 1928 saavutti
i tehtaan tuotanto 100.000 separaattoria
Samein tämän vuoden tuotantosuun-pdvän.
Eliina Lind.
raporteeraaja.
t i nmikuun 26 p. keskusteltiin laajas-tlf
Suomalaisen järjestön jäsenyydestä
jal nuorisokysymyksestä. Viimeksimai-
XH un kysymyksen yhteydessä tuotiin
e mielipide, että viimekesäiset
irisokurssit eivät tuottaneet niiltä
ottuja tuloksia, koska nuoriso edel-in
on suurelta osalta aivan vä-
_ itämätöntä omasta kohtalostaan,
että nykyinen nuoriso on aivan
^Ät^tamattomasti . porvarillisten huvi-tl^
ten vallassa eikä sen hyväksi siis
kjgtnata tehdä mitään. Toiselta puo-pelkoa
tai lamaannusta, vaan päin-
^ ^ vastoin tulemme toimintaamme jatka-l^
teidenTh^toen^^neuvo^^^^^ i J.^ laajent^inaan.
Ja saman päivän iltana kello ^amittu idJjoittaja ku-joittaa. että
iälkeen on siellä osuustoi- saisivat ehkä muutkin eikä vaan
allinen' illanvietto ar^-okkaaUa kfininunistit vuokrata Stanley-haaim
alasalia, ja että siellä z~ r-j-vin hiljaista,
ja että ei siellä edes johtajiakaan
näy.
Mutta tosiasia on, että iltamat meillä
on ollut siellä joka torstai ja lau-antai-
ilta j a on edelleenkin ia yleisöä
Eri paikkakunnilta
South River, Ont.
TYÖHOMMISTA
Voi sanoa, että ajot ovat päässeet
alkuun, kim on lunta tullut riittävästi,
on myöskin ollut iltamissa kohtalaisen, Sitä on noin neljä jalkaa paksusti
paljon ja litää näyttää putoilevan harva se
. Sitten erälin haalin vuokrausjut- päivä. Työvoimaa näyttää olevan riit-tu
on oikein sanottuna niin, että on- tävästi ympärillä, joten ei ole suuria
pahan niin, ja näin jbsTco sanotun mahdollisuuksia työnetsijöillä täällä
haalin omistaja vuokraa haallaan saada käsiään kaupaksi. Nykyään on
Montrealin' ""valistusseuroille", sillä halkojen katkaisu hyvin pientä; vah-hän
on saibnut ettei hän tykkää sei- va lumikin on haittana katkasijoilla
laisesta liptkusakista miksikä siellä näissä huonoissa metsissä, että ansi-suomalaineh
"sivistyneistö" bsottautui ot on mitättömän pienet, jos yrit-silloin
kuin. piti iltamiaan siellä, tääkin, tai on mahdollisuus yrittää
Haalin omistaja kertoi, että kun hän tehdä elämänsä niissä hommissa tä-lopetti
häalinsa vuokrauksen maini- nä aikana.
1^ kuitenkin todettiin, että mikäli. tuille "sivistyksen edustajille", niin Sairautta on paikkakunnalla lukku-a^
lorisossa vikoja ihneneo. mm tote-j eräs vaaleaverinen lihava rouvan l y l - nut myöskin ja on useaih suomalais-
•t ne vaan meidän vanhempien j haukkui hänetkin kommunistik- tenkin kestSvyys ollut koetuksella,
'--'oiden kykenemättömyyttä loy- gi. kun rupesi haallaan vuokraamaan Mutta ei ole tietääkseni suomalaisia
kommunisteille. ketään vielä siinä kamppailussa väsy-
Mltä siihen solvautiseen tulee, etta nyt; ovat hyvin kestäneet taudin nis-kommimistit
ovat täällä kellarikerros- kaotteet. Vaan Ikävää se on sittenkin
Joukkoa, niin se on tavallista lahta- sairaus työläiselle näissä oloissa, yaik-
:-ien puhetta työläisistä, jolle el kan- ka onnistuukin puolustautua pahim-
;iata huomiota lainata. j malta. E i sitä olisi varaa' työläisellä
Tässä on lainattuna seuraava koh- sairastukseen kun se elämä on ter--
ta sellaisenaan kuin se on mainitussa veenäkin ollessa kädestä suuhun elä-uutisessa:
"Allekirjoittaneen toivomus mistä, ^ •
olisi kuten erään engl. pastorin, että Ilmat ovat olleet sekalaisia; pyryä
kerta kaikkiaan katkalstaisun kommu-J« toisinaan pilkistää aurinkokin pU-nlslen
toiminta — niin suomalaisen v«n lomasta, vaan eipä niitä työmle-järjestön.
kuin muunkin ammattlosas- turkki oikein kylmiä kalpaakaan,
ton nimellä kulkevan, ^Ulä kaikille ^Istelutärmoa, toverltervehdyksln
nime, jotka eivät kulje ummessa.sll- pimeinä päivinä kalkille Vapau-mln,
on nyJkylsten Canadassa tolmlvl-, dän;kaxmattajme. — E.
oikeita menettelytapoja nuo-in
mukaan saamiseksi, että on py-
.vä ottamaan käytäntöön toimin-uotoja,
jotka kiinnittävät "huöri-mieltä.
Näin kim menetellään
saadaan huomattava osa nuori-verrattaln
helposti mukaan. Tä-puoll
muuten olikin volmakaam-ja
tehtiin sUnä suhteessa joltakin
'.l^iytännöllislä ehdotuksia.
^»T. s. trotskilaisuus',' jonka piti olla
fcdkouksen huomattalyin keskustelun-
«rihfi, täytyi myöhäiseksi käyneen ajan
sivuuttaa kokohaan. Se voltlln-tehdä
hyvällä feyyHä. koska sen
SB^een kun tämä kokous oU suunnl-pldettäväksl
on puolueen taholta
Itettu ratkaisemaan tämä trotskl-
^ kysymys poohieen virallisissa
'ytotDissä. — S. '
i uutisia
|| MUUTAMAN PURKAUKSEN
I JOHDOSTA
Jpiäs "asioita seuraava" Montrealin
iiajj^usta on kirjoittanut "New Yor-kl||
Uutisten" 19 en numeroon täällä
Montrealista, että Montrealin siloisilla
ei ole nykyisin mitään suosia
rientoja, ja, että kommunisti-riennot
supistuu hyvin vähiin
en työväenjärjestöjen, oTipa nimenä
mikä hyvänsä, tarkoituksena saada; jäsen
kytketyksi kommunismiin ja saada
täälläkin moskovalainen järjestys
sukaan."
Edellä olevassa pn peittelemättä ;sa-pään;
että '"Vapauden" kuninkaan 'toimeen.
Hearst, Ont.
NAISTEN TOIMINNASTA
Jos tässä Tähän «fes raappaan
nottu^^suoSSn^SoJ^feto^^ Vapauteen, ette^i: ulkopuolella fuul-tar^
den kanta polkkeutaetta kaikkiin meni© oa tullut koole-työväenjärjestölhln
nShäen. Canada- ma, kun ei nay mitään. Vaikka ei-lalset
virkaherrat ov^t ryhtyneet ah- tämä meidän homma ole suur-distamaan
ainoastaan •kommunistista t%,; mutta mukana sitä siitäkin huo-järjestöjä,
mutta suomalamen ottea ja limatta ollaan. Jouluna oli juhlat,
sanoo, että el muuta "kiiin kaikki pois, JW«8a muuten oli soukavaa, mutta
ammatilliset .iärjestöfkln. Minä luu- ohjelmaa oli vain liian vähän. Tans-len,
että "asioiden seirraajalta" on eh-^ sii...pidettiin tammikuun 5 pmä ja
Icä erehdyksessä jäänyt pois seuraava nyt on meiningissä pitää iltamat
loppuhuoinautus: Kaikkien työväen- maaliskaun 9 pnä» jossa tilaisuudes.
järjestöjen johtajat olisi lahdattava, sa tulee «lemaan myöskin yksiosai-.
jäsenet vangittava ja suomalaiset lah- nen näytelmäkin. Koetamme myös-tarlt
ja piiskurit palkattava tähä^ kin saada muutakin ohjelmaa. Tul-i
Kokouksen avasi sihteeri H. Sillan-
' pää ja esitti virkailijain valinnan. Pu-i
heenjohtajaksi valittiin Sanna Kivelä
I kirjuriksi Ilmi Mäkelä, pöytäkirjan
! tarkastajiksi Hulda Sillanpää ja Miina
; Kojola, raportteriksi Vapauteen alle-j
kirjoittanut. Valitut ottivat palkkansa.
Edellisen fcokcukscr. pöytäkirja hyväU-
' hyttiin sellaisenaan,
j Edellisen kokouksen raportti Vapaudelle
aiheutti keskustelua yhden pykälän
suhteen. HjTäksyttiin kuitenkin
ilman muutosta. Jos siinä ilmenee tarvetta
tehdä korjaus, niin sen aiheuttakoon
laajempi selvittely 9:nnen piirin
yhteisessä neuvottelukokouksessa
Vancouverissa. Kirje, tullut sihteerille
Vancouverista, ilmoitti palvelustyttöjen
lakkauttaneen toihiintansa psan-cttajien
puutteessa. Ei aiheuttanut
keskustelua.
i Kirje, tullut kesäkämppäystä selos-tavana,
keskusteltiin ja päätökseksi
tuli, että koetetaan korjata tulevaisuudessa
ne epäkohdat, mitkä oli tekijöinä
viime kesän toiminnassa.
I Ladysmithin alustuskomitea esitti
alustuksetf, jotia päätettiin viedä
D:nnen piirin yhteiseen neuvottelukokoukseen.
Niissä sanotaan m.m.: Yliä
edelleenkin tullaan vastustamaan imperialistista
sotaa. Ei muuta sotaa
kuin luokkasota.
Alustuskomitea jäi edelleen toimeen.
Päätettiin tilata Compensatlon Board'-
in säännöt. Keskustelussa Ilmeni, että
olisi paljon korjaamisen varaa siinä,
jos työläinen työmaalla loukkaantuu
että tulee sairastaihaan vuosia. Ollessaan
perheellinen, el voi elää niin
pienellä maksulla. Alustuskomitea laatii
ponnet, saadessaan säännöt.
Naistenpäivää päätettiin viettää yhteisillä
voimilla^ Chase Rlverin toverittaret
harjoittelevat kappaleen.
Cob Treen ja Ladysmithin naiset
huolehtii muusta ohjelmasta.
Valittiin ohjelman esittäjät ensi
kokoukseen. ' ',
Keskustelukysymyksen alusti Hulda
Sillanpää aiheesta: Mitä keinoja voitaisiin
käyttää saadaksemme iiuoret
yhtymään suuremmalla Joukolla työväenluokan
etujen mukaan toiinivlln
järjestöihin? Käytettiin useita puheenvuoroja.
.Lausuttiin toivomus, että
Jokainen äiti koettaa saada viälkuCet-tua
tyttöihin jo viidentoista viipden
vanhoina, että olisivat mukanil^tiaii-mtossa;"
Niissä ehkä völtaJslIn-;n;^Iä
keinoin saaida ymmärtämään ,)ajii|UJ
päivän kjrsymyksiä.
Suoritettiin määrätty ohjelmaa Ohjelman
suorittajista oli-.- mu]atamjia
poissa. Sekin iepäkohta pitäisi korjata
Ja koettaa tehdä, osaltaan määrätyt
tehtävät Se on hyvä synnyttämään
lamstannxista toiminnassa. Heikominat
j nitelman mukaan tehdas tulee tuottamaan
lÖO.OOO separaattoria (joista 75.-
000 CO-litran ja 25.000 96-litran>.
Yleisliittolaisissa kilpailuissa Uralin
separaattori sai toisen palkinnon ei
ainoastaan laatunsa puolesta, vaan
myöskin tuotantckustannustensa alenemisen
puolesta (tuotantokustannukT
set ovat alentuneet 56 ruplasta 34 ko-pekasta
38 ruplaan 86 kopekkaan. Tänä
vuonna suunnitellaan separaattoria
halvennettavaksi 37 ruplaan). Tehdas
on säästänyt valtiolle 5 milj. ruplaa
Yleiskarja.!aiscssa neuvostojen k, a,h - juai jjolompaeuttta^n iit separaattorien luonnin
deksannessa edustajakokouksessa esit- gO-litran separaattorien vuotuinen
ti toveri GyUing selostuksen Karja- tuot^^to twl^<>::Mraään 75.000 kappa-lan
neuvcstohaUituksen toiminnasta, leeseen. Tuo£annon ^lisääminen tulee
Selostuksessaan lausui tov. Gyllins, ^^j^^^^^^^ suurempia. 600-litralslsta
NeuYOStoliitosta
Karjalan talous edistyy
nopein askelin
muun muassa:
"Olemme tottuneet siinä määrin ta-siirryt&
än 1.500-Utraisiin ja sitten 1.-
965-lltraisiin. Tämän yhteydessä teh-loutemme
erittäin nopeaan nousuun .^j^j^ rakennettava viisi uutta osasetta
20—30 prosentin nousu eri aloil- j
la näyttää meistä normaaliselta. Niin
Kuinka paljon suomalaisia
kansoja asuu
Neuvostoliitossa
kokenutta kansaa hirvittävän terrorin
avulla vuotena 1918 valtaan pääs-
Mutta Suomi on pieni myöskin vä-msjuttu
sen •Hiljaisuuden on a i heuttanut.
Asia on kuitenkin niin, että
"iSevr Yorkin Uutisiin" kirjoittaja ei
'fl^one ollenkaan mainitsemiaan kom-naniisteja
ja heidän rientojaan. Ve-täa^
suun oikein leveään hymyyn kun,
IldoBe tuon lapseHisBn mielikuvituksen
en, että mainittu kuninkaan
tausjuttu biisi aiheuttanut tääl-
Itommimistien "keskuudessa säikä-^
j3 lampianmista. Kirjoittaja kai
että''se oli pelko ja lamaan-
; syynä kun tässä joulun jälkeen
sunmmtai-iltaa etf-ei olliit oh-laa
suoinalaisen osaston
kaa siis silloin joukolla haalille.
Kirjoittaja kertoo kurhka hänen ko- mutta älkää tulka- "kaasussa", sat-tikylänsä
pojat menivät pilkalla pu- tuu vielä Jtaatumaan liukkailla painaisten
komiteasta hakemaan "työ- koilla.
korttia', jota ei tietenkään annettu ja Ilmat ovat täälläkin sieviä; ei
kuinka poiat on hyvin pärjänneet i l - muuta xikaa ote kuin liian kovat
man korttiakin. I pakkaset.
Mutta tämäkin seikka "kun oikaisE
i virallinen.
taan totuudenmuTraiseksi, nTm nuo
lahtariainekset tulevat aivan kuin
varkaat, varsinkin ammattijärjestöihin.
Täällä Montrealissa aina^kin tahtoo
olla lahtarit ammattijärjestöjen
vastuksina, ja sama se Heiree -monessa
muussa paikassa. Mikä heitä vetää Meillä oli täällä Suom. järjestön
•sitten varastamaan itsensä -ammatti-! osaston kokous äskettään, jossa valit-
Homepayne, Ont.
s. j . OSASTON KOKOUKSESTA
RAPORTTI
NiiUl ohjelma-iltamiä ei ollut järjestöihin? Se. •rtiä Järjestyneillä tiin viAailijat seuraavalle toiminta-iihainman
sopmias Neuvostoliiton asmiatti^
järjestön kongressissa
kaudelle. Puheenjohtajaksi valittiin
E, Kampela, sihteeriksi V . ^Kampela
ja varalle Helmi Koski, rahastonhoitajaksi
J . Mackey. Johtokuntaan
valittiin M. Anderson, H.
Mäki j a E. Hannula, varalle Helmi
Koski ja Aune Varho. Tilintarkastajiksi
A. Mäki ja A. Rasilainen,
JäsenltirjUriksi M. Anderson ja sa-nomalehtikirjeenvaihtajaksi
allekir-jottairut.
Kokouksessa olisi • ollut keskusteltavana
vielä muitakin asioita,
mutta jätimme ne seuraavaan kokoukseen,
koska osanotto oli harvinaisen
pieni.
Osaston kokoukset tullaan tästä-lähtien
pitämään jokaisen kuukauden
ensimmäinen sunnuntai- — Ko-k"
uksf>n valitsema. — H. M .
huomio.
Mitä tulee taloutemme kasvuun Kar
jalossa.perustuu se luonnonrikkauksien,
etupäässä metsien hy\'äkseenkäyttöön.
Se on kasvumme pohja, ja siksi kajoan
ensin metsätalouteemme.
PuuiavarateoUisautemme
Metsänhakkuita on meUlä suoritettu
V. 1925—26 lähes 3 miljoonaa kuutiometriä,
sitä seuraavan vuonna 3,400
tuhatta kuutlom.. sitä seuraavana yli
4,200 tuhatta kuutlom., kuluvana
vuonna yli 5 miljoonaa kuutiometriä.
Nämä metsätyöt ovat suuri taloudellinen
tekijä. Puutavaran valmistus i l man
sitä sahoilla Jalostamatta oli v.
1925—26 noin 20 miljoonaa ruplaa, nyt
36 miljoonaa ruplaa- Tästä summasta
tuli V. 1925—26. kantorahojen osalle
8 mflj. rpl.. nyt 12 mllj. rpl. Väestölle
meni edellisen^Jvuotena 12 mllj.> rpl.,
nyt ,24 milj..,j;upl^a. Osa tästä 24 m l l -
iponasta rui^asta > meneekyllä pehkoina
muuaitatdoddile • ' 't:^bvol!iiall'e,
mutta' suurin' osa kulteinkin Kai-Jalan
Väestölle.
Jo nämä numerot ovat omansa o-
KOttamaan metsätöiden suuren merkityksen.
Mutta ne ovat tärkeät myös
koko Neuvostoliiton mittakaavassa
puutavaran maastaviennin takia, joka
on tarpeen, koska ulkomailta saadaan
koneita tehtaita ja maataloutta varten.
Karjala on puolestaan tyydyttävästi
suorittanut sille tulevat tehtävät
tässä suhtee-ssa. Sitä osottaa se, että
meidän puutavaratrustlmme on ensi-mäisillä
tiloilla vientiin ja kehityk-seen
nähden.
Mitä tulee metsätöihimme tänä
Suomen
Pääkonsulivirasto
coko Canadan varten saorittaa kaik.
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-02-01-03