Vapaus, March 4, 1930

              Tiistaina, maalisk. 4
n r t n i i»f S u i s u b ^ o i k c » i s CuuUU. I'iU<fli&«d c^Ur « : SaJintxr. Ostari*
Tues., March 4
ktnitton. kizialeAmppti iz. paino U k M £1» SutctUU.
KoBSIori 1032.- — ToviaiÄ* 52iSW;— Kirjjlauj-Fa ?3?T5f.. i-näihin
laokkataisteluihin. Ybteiskannal|i»e9l aseman j^tälaisyjns^ ea«
manlainen sorto ja'riisto äjaä tähän.
Kansainvälinen proletaarinen naisien liike ei siis ole vain lähei*
sessä kosketuksessa työväenluokan taistielujai kanssa vaan soiörimai-jsesti
liittyy näihin taisteluihin. Läkkdvartlok^juissa nähdään iaai^Era
~ urhokkaasti näyttelevän osaansa inicsten rinnalla. Valveutuneet ty,o-läistoverimme
ovat osoittautuneet myös tehokkaiksi luokkavalistostyön
: tekijöiksi.
Naisten päivää tänä vuonna vietetään mitä vakavamman tilanteen
vallitfösa. Kaikissa maissa on kapitalistisen elämän pulakausi levih^
nyt kaikfcinftifl«fik)w!^4lstelu2B:|^^ T^oUHdgötl^
®^i^iireissä|dfl^ ty&kem^fevät ilaiset'ävafcsaaiiMt inntea: rii^pjäfjegjdböM
;^-?:;M:|^äristäl^e^ jpuhufnättakään-HeolHs^^
- fet:^-^rL'i„^„.r:i'^:!^^^^ '^^^r^ii!^ 1^''-'^:::^:.^l:r^ ; tömien •a,rm'eijaä:,.TyöIaUk^t.^
' tbUUii Utriot r» o«..tt, i j i o v t t f t s(>c teit», fiM kolme \>:,iit. — VfUp-i:i.hi>::uu-~ 3^ iimoto» I puoHsen hupltajau tultua sysätyksi työttömyyteen. Kiirjuns' kodeissa
';>cnUaijrfep on, v j a / J t i i a u u . {«iKriett^llMuii«><icU ctufciilrga. • I 1 • ..' 1 l. • Il -
•:i'>-Gmtni &!Urrti»{nt M I M , 7SC j * r coi. iocb. Minimaa. cb«(e for ffrgia iojenioB, ISe. Toe : KUKOlStaa, lapsei JOUtUVat nUnningOlIe.
• O^ct,-Bookttore aad PriiiUäopr V«j-£U» Ej.lil-njr. Eira Str«t.
;4P «faut to be aJdr»«e<i: V«i^ci. P.O. Ii'jx Cr5, Sutlt/ury. Oa:.
j t . . • TiLAUSHLvraTj ' • ' •. ,.
V '.5FV.»^.50, 6 kk- 52 M , 5 t i . JI.75 ;a 1 Jclt. il.r..','. — YädrMaltbUiia J» ST^SMM Mk»
UriiiiBimii. .toi«e«tW awwu«i iHUi»»- Siitä syystä työläisnaiset luokkana joutuvat jratkajsema^ suhtau
Uumisensa nykypäivän taisteluihin. Maalisk* 3 pSiVäiil vi<^tiyä il^is-iten
päivä on tällainen naisten yleinen Hikkeelleasettamispäivä. Kokg
Mäidiikuah huides päivä
men liikkeelleasettamispaiva. Kokg
maailman li^okkatietoiset naiset tänä päivänä. ju|iäUvat keskinäisen
! solidarisuutensa ei ainoastaan omaa liiloett^n köhta^äi; iiiutta myös
„ ; työväenluokan ylefeelle vapaustaistelulle. Jo maaliskuun kuudentena
^, Riutta maailman varustautuu köyhälistö ensi torstaina pidettä-j^^^ naisten osallistuttava yleisiin mielenosoituksiin työttömyyttä, palk-v
inia tymmyfmielhnomlfM}^ Tämä päivä varmaan koituu k^ik-Jj^^.g^ polkemista, työtehon kiristämfstä ja vällassaölijäin sotajuonit-liideia
iuaiden nousun päiväksi. Kuukausi ^ ^gjyj^^gg^g^^ sdcä yhdyttävä Vaatimaan oUceuksia, jäijestynrisen va-
^ ikvukauden pegraäö on JM^
W^i^pi^ työttömiksi. Sanoinku-l
^ n i Ä o » ^ U H » vallitsee tTO^pmien keskuudessa, sillä työläiset ovat
.•«Ifeeet kadest* w»*«ni tyo«^^ niissäkään maissa,
MaBSi on olömassa jdi|Wrii4itt^
j j l i i ^ l l e v c ^ pienuuden takia ja kos-
Saksassa bn t«<pahtänut lukuisia työttomyyalevottomuuksia, tilan-
^"j^^ti^a Itävallassa sekä Unkarissq nään-
; tyvit typtipmät hUj4ieen n ä t e ^ on ollut miljoonia
^^JkmmB työttöinina ympäri "«Tapdeh^j talvena on virallinen tilasto
^ ^ittaiiut enenu^ työttömiä kuin mitä on ollut vuosikausiin. Yh-y
;<|jr?TOUo88a^ 8 lojusi miljoonaa työtöntä.
!J / 5^^^ olosuhteissa; lähetti kommunistinen kansainvälinen kut-jBtm:
kansainvälisten työttömyysmielenqsqitusten toimeenpanemisesta
jnaaliskuiin 6 päiv^^^^ Tuskin koskaan on tapahtunut parempaan ai<
l kaan vetoomusta työläisten kansainvälisen solidarisuuden ja taist^Iu-
'/haliiA osoitt^iseksi, kuiri nyt kärjistyvän kapitalistisen krisin valli-ann^
tu k^^^ työläistö käsittää
vilttämättömyyderi yhteisen yieismaailmallisen taistelurintaman jär-jertamlsestä
työttömyyttä vastaan. Tämä välttämättömyys tajutaan si­tä
selvemrairi, koska maaUmassa on 17 miljoonaa työtöntä, joilla ei
.' ole mtiuta yaihtgehtoa kuin joko kuolla nälkään tahi nousta täiste-joica
ori luonut nykyisen sietämättömän
tilanteen*.;iO '.^^ - /y:\.^jl''
fySittvmyys ei ole mikääri'Irrallinen yhteiskunnallinen epäohta.
Mitä yleisemmäksi tulee näieten keskuudessa se käsitys, että työ­väenluokan
vapautuminen voi tapahtua vain sen oman taistelun ja toi
minnan kautta, sitä voimakkaammaksi tulee paisuman proletaarinen
naisliikkeemme ja sitä tehokkaäriimaksi tekijäksi se tulee köyhälistön
vapaustaistelussa.' .
Tj^öf töinyj5 if aisfen keskmäessa
vasta jär-läisten
työ'
ri^kyi^eeri t i l ^ ^ poistmi loj^
S n m u u l t u m i e l j ^ f 1 m
pitalistiBen^PÖ
k i O h D t t ä i r i l ^ piarannchiaUt^yJ^^ to^8^ .IH^aftSt
ySiäisten hiestytt&nisellär luonut tilanteen, jossa tavaramark-l^
ri^y»»!!^*^ rtiuniiilliÄella työvounal-
•atfitfMlFi"ti^ ovat käyneet tarpeettomiksi. Työssäole-Ö
j ^ a on jpideännetty ja 5^1öft!koJ«^^il*m!Jettttt!J''Tä^^ ijoH-
}iiM|yu^ työssäolevien elihUBon alentamiseksi. Työtätekevien
SÄ^Jn^lfe^^jX^kiivas^ tavallisten k *
^ J i n i ^ sHlS^ Ä kaiycia
^ li^OJa^^ onkin lisätty huip^
,y- puunbo. _ ^ ^ ' - •
Taistelu työttömyyttä vastaan on siis samalla taistelua nykyistä
g ri|stdjärjest9lR}|iä yipi^ta^, ^ «yysta tämä tiaistelu e» suinkaan ole
v^m'työttömien tftistielu, vian ko^^ tais-
; telu. Yksityinen työläinen, joka tänään on työssä, voi olla huomenna
, työttömänä, eikä ole sairiitqtekevSä työläiselle, jos tehtaan portilla
\ en olemassa sala työläistä o j o t t ^
plsj^ ;^^^jfl^ kansainvälinen,. vaihdellen
g^jyäjNr pääoma työldkää
yi^aip^vii^^
y{ liH^lspalvelusta tekeviin spsiälif^isteihin, sösialiidemokraatteihin ja
ämmatUimioporhoihin, BAinoiQ uhkaa työläisiä yleinen imperialisti-
.seri:i(c|dari vaara, joka on nykyisen krii^lii valHte^ käynyt entistä il-
, liiblfii^niniäksi. Lontoon laivadtbkoni^eiri^ssi on kni^aud^^
^|f^iKan^^$ten lisäämisestä ja yast^isten Uttotitumien rajoista. Koko
maailman mnatät voimat ^byat alkaneet pärjäusäodan työläisten neti-
|:|Mt^Uiia y a ^ mita i>ai^uskä |it(^t|8ri aseelliselle
V hySkl^yksene; Tuleva^^ sodan vaara esiintyy erikoisesti
aodärir uhkana Neuvostoa
|r;'\-;I5aikkien maiden työläisten lähtiessä liikkeelle vaatimaan työtä
V tai td^eentuloa» ei täriia]:kttmquli»ellinen jouldkovoima, joka on pai-aithtit-
miljoonia Jkäs^^ työläisten
iinriiiij'^!, t a h ^ amoai^Ari ^iUtömyysl^FjVritta v^ta ja työläis-p
l ^ t i n i i ^ m ^ t o j ^ taloudelliselta kiristykseltä,
S{. v4aii;«e myoskm ön muodostuva iskiiksi kansainvälistä imperialismia
S g j ä ^ ^ fo Siksi porvaristo mobilisoi sotajouk-f
konsa, fasdstifcaartinsä, poliisinsa ja.toisen inlernatfonalen "työväen"
j<^^t masdisktti^ mielenosoitusten nujertamiseksi. Tämä
s Äci sli^^^P^ työväestöä» sillä työläisillä ei ole muuta menetettävää
kiuii kahleensa.
Englannissa teollisuudessa viime vuoden aikana tapahtuneien työ­läisten
olosuhteiden kurjistumisen yhteydessä ovat työläisnaiset jou­tuneet
kokemaan oman osuutensa- Voidaan havaita että työttömyys
naisten keskuudessa on. jatkuvasti liiaääntyriyt ^Hyöväen" hallituksien
aikana, mikä todistaa sitä, että Englannin tyÖnantajaluokka on *'työ^
väen" hallituksen kilven suojassa voinut jatkaa teollisuuden n.s. "ratio­nalisoimista,
työn vauhdin kiristämistä ja täten syntyneen ^ylimääräu
sen" työvoiman kaduille heittämistä.
Kun "työväen" hallitus astui valtaan kesäkuussa 1^9 oli viral­lisissa
tilastoissa. 197;'^ö' työläisnaista, joulukuun lopussa oli työttö­mien
naisten lukumäärä paisunut 305,443 :een, merkiten 107,537 li­säystä
seitsemän kuukauden ajalta. Nämä numerot eivät esitä täyttä
työttömien määrää, vaari kokoaa työttömien naisten luku iti.i4£)0,0009tRE
voMbM^Päl^ta n«*33eU3iboota) 3|»itääri tilastoi a. VertauTäen vuokr ^
¥ ' VillakntömoteblHsnudeBsa; m
kjojpn alentamisena piehemmiaää kutomoissa ^ k a ;,antamalla nse^mpi^ *
iuviilat«ieÄli^«des5?fejoi?v^^^ naista ia 23^966'
minen* on" 'tyÖVäen" ;h4llituk^fri aik^Ää:käynyt Vieläldn häikfälemätiös
ihämmäksi kuin Baldvvinin vallan aikana. Vakuutusvirkailijat riistivät
Bäldwinin hallituksen aikana kesäkuun ja joulukuun välillä 1928 yh­teensä
104,571 :ltä työttöriiältä naiselta työttömyysavustus. MacDonal-din
hallituksen aikana samojen kuukausien välillä viime vuonna riisti­vät
vakuutusvirkailijat 164,450 :ltä naiselta avustuksen.
Samaa on sanottava niihin avustiisriistöihin, jbtkä tapahtuivat sen
pykälän nojalla, etteivät hakijat ole todella pyrkineet työhön. Tällä
perusteella evättiin 39,556:lta naiiselta työttömyysavustus kesä- ja mar^
raskunn välillä 1928 ja 43,951 :ltä avustus samalia ajalla 1929.
Naisilta on myöskin tukultairi riistetty avu^us eräällä pykälällä,
jbsaa puhutaan henkilöistä, jotka "eivät pysty häriklamaan itselleen
sopivaa työtä". Hallituksen työnvälity9virka}Ujat yrittävät tarjota em
nen tehtaissa raataneille naisille tahi käsityÖläisnaisille jotakin talous­työtä
tahi ajaa heidät johonkin hätäa|)iihikipäjaan jä naisten pakoitet-tua
kieltäytymään, evätään heiltä työttömyysapu.
Synkkä öri siis tilanne naiden nmrieroiden valossa, jotka Sid Elias
julkaisee **Inprecorris8a" työttömien naisten issemas^ta Englannissa.
Työläisnaisten toimiiitibhjeii^ on laadittu J^glannissa ja kumouk­sellisten
järjestöjen pyrkimyksenä täytyy olla vetää enemmän naisia
mukaan taisteluun elinehtojen huononnusta ja kapitalistien etuja ajavaa
sosialifascistista "työväen" hallitusta vastaan.
Mteenj^n nutäliij^^ päivän mielenosqUuhsiin!
Tyäläisnmef Inok^^
" työl^sriiaisten päivä, maaliskuun 8:s, e i ^ l e ^^
A k i a k i n ^ v l e m n a a ' * keinotekoisesti «setettu juhlapäivä, viaM
"Toiselta puolen imperialismi lohkaisee työväenluokan parenunin
toimeehtulevan osan irti työväenluokan pääjoukoista. Tämä imperia
lismin ostama ja turmelema ylikerros, joka muodostaa ^osderii. puoluei­den
johtavat ryhmät, joka saa etuja siirtomaiden imperialistisesta ryös­tämisestä,
joka on uskollinen 'omalle^j porvaristolleen ja 'omalle' im­perialistiselle
valtiolleen, bn ratkaisevissa luokkien kamppailussa ollut
proletariaatin luokkavihoUisen puolella." — Kommunistisen Interna-tionalen
ohjelmasta.
v^;-"Leninismi..;tunnustaa sorrettu niaiden kansallisen vapaus-liilfkeen
uumenissa kykyjä ja,katsoo mahdotI|<^
siaksi ^ n i i d m ^ j ^ ^ t t i ^ ^ viitpllisem imperialismin.^ nujertamt?. ifoiöjsJs^iriori tesbastelfaw»/lylrt
^^-^••iZ' •.•z^tZi-is-ru^,dz' 'A-i-:*-Ä.-cj;ä{', • i ig& jjairmallisista kysymyksistä, s i ^ :
|fä|X#ä||iian proletaa Se tässä mielessä on tais-maissa.
~'
^ ^ l ^ 9 ^ t e s i Iner)dtyp^^ l on kasvanut sitä mukaa kuin
;^|ij^i^eiO';.tyo^ kaikilla taloiidelJiisen elämän aloilla
'^llp^^l^äri^i^^^^^ t^lii8Uidcsis§a on naisten lukumäärä kasva-l
l l d^lN^i]^; miehet koneiden
» i ^ f e ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ aloilla sekä kauppa- ja liike-1 " ^ e n yhteyksien kehiU^^men ja n^ouistummen kapojpn k ^ kan-
"aleilla» ' isällisten raja-aitojen sarfcymmen, p^aomanf ylecaisa taloudellisM^
j män, poUtiikan, tieteen y.m. kansainvälisen yhteyden s Mo-harrastettaneekto, niin olisi nUeles^-
Työläianiiisteq asema teollisuiidesg^ on monin paikoin kurjempi j lemmat tendenssit ovat kapitalismin inam^ Insimäirien vallit-,t^ni J^^^^ J ^ j ^ I
i|||!^v|Bi^^i1|e^ palkat pysytetään alhaalla., see sen kehityksen .alussa,, toinen ori .ominainen kypsyneelle kapitalis* 1^^^^^^ jö^Jdn ^kaa, se korjataan
taistelui-'mille, joka kulkee kohden muuttumistaan sosialisti^äbi yhteiskimnat'^ei,raaväia kerralla.^
"Kehittyvä kapitalismi tmitee k^ksi historiallista pyrldmyssuuntaa
kansallisuuskysymyksessä. Ensimäinen: kansallisen elämän ja kansal­lisuusliikkeiden
herääminen, taistelu kmldkinajsta kansallisuussortoa
vastaan, kesällisten valtioiden muodostiuninen. Toinen on, kaikkir
^^lörattfctfvat tai^lijat,ej^tk^
kä^tallimiri kirouksesta.
Ajatelkaamme nykyistä tilannetta.
^uVa maailmassa taistelee, miksi ja
keta t^ästaan? Jokalni?ri väMnkln
ajatlefeVa tietää, että valtavm osa
Ihmisistä, jotka maapallolla elävät,
ovat työläisiä. Vain pieni vähem-niistö
on, joka pitää valtaa käsis­sään
ja ryöstää tolsUta lieidän,. työn­nä'tulokset
oriiaksi hyödykseen. Vaic
l^reuvostollitossa ovat työläiset on-pistuneet
heittämään harteiltaan
JiarvainvaUan j a tekevät nyt työtä
Itsensä ja koko työtätekevän luokan
liyödyksi. /
lifo^ilmassa vallitseva kapitalisti-nen
Järjestelmä on se, jota vastaan
meidän työläisnuorten tulee taistella,
^a< tulemmekin taistelemaan niin
kauan kum meillä itsellämme on
valta käsissä.
: Jokaisen työläisnuoren idtäisi kä­sittää
se tilanne nrissä me tässä por-.
parillisessa yhteiskunnassa elämme,
tuntea se kasvatus, jota porvariluo-kan
johtamissa kouluissa annetaan^
iurmiblllseksi ja valheelliseksi, jon-ja
tarkoitukseria on kasvattaa nuo­tista
työläisistä vain kapitalismia
potl^aselkälsiä orjia.
'Tämän kaiken tulisi jokaista I l ­iaista
kannustaa taistelmm kapita­lismia
vastaan, järjestyriiällä omiin
NuoMsöf än^btyövfieniMoJsaft/olpfeo^j
^ixorlsöÄ it^riäoäkBL-dää jfepiä^^jrg^i^^^
iSamaar^o^osUal^f munfi^iteolliöuHdi^t
i p i y.iiL vaataan
6sa& S K P : n toimintaan sekä osal­listuneen
Tukholman ktdcoukseen ja
tehxieeri kokouksen jälkeen matkan
Venäiälle. Pihlroanin väitettiin ol­leen
myös mukana sanotussa Tuk­holman
kokouksessa. Hanna E:UU-selaa
vastaan, ei sen^jaaä sellaista
j(il^ttä.ifc?h^»^^ J B S ^ toi-ffjm^^
4_j|^9^"^^^x-ju^^^^ nuo-.
riHö^iik^^sä.^ ,j^ökä myöJb|einmin
ca^iten,^^.- e^ ja
töfiöaiijem; Vyy. m^'!^ myöskin, t ^ t , karis-iähetyat^
puhe^en^. hpitajajtm 4 ^ pois päältänne se velttous e li
seffi ilmeisesti ottaneen osaa SKP :n {^1^^ se sitten lierieekin, sekä yhtyä
toimintaan. Raatikaisen sanottiin! o„aari joukkoonne. Kyllä tiedän
kuuluneen ffla»^it£ Suomen byroon ^.^5 teissä on paljon jo Snomessa-minen
poissaolollaan. Onko "ry-päle'*
mehu saanut Toronton mie­het
kaikki niin valtaansa ettej
minkäänlaista mainittavampaa oh­jelmanumeroa
heiliä.' esitetty- E i ­hän
nyt ole niin kiire tySafkakaan
etteikö ehtisi pari kertaa viikossa
pistäytymään haalilla h a r j o i t u k^
sa- Jos miehet saisivat täällä-To­rontossa
sellaisen innostuksen kuin
on ^ällä kertaa tätiväellä, niin var^
jelkoon silloin! Täällä. Torontossa
alkaisikin vasta markkinat. Luul­tavasti
kirkkokin saisi silloin p i ­tää
"hartaushetkiänsä" keskiviik­koisin
vähän pienemmällä'nuoriso­joukolla.
_ Koettakaapa nyt pojat
No, 53
Hendncksoqi
A S 5 E f e S A t : 0
V.k. l i alkoi Turun hovioi-ammatilliseen
jfiöstöön ja olleen mu­kana
Tukholman" kokouksessa. Räsä­sen
väitettiin'^lleeh yhteydessä EK
P:n salaistenvtöiniibeiikil-äiden kans­aa
ja ottaneen-äsa» Tukholman neu-vottelukokouksefiöviVäänänen
oli toL
nrinut Iiähdeafiproi(»ägandakeskuksen
keuden kuudes osasto käsitellä tov. |sihteerinä ja ^vältfettiip hänen ol-
M. Rosenbergiä, T. Väätäistä, M a j leen SKNLin-itpitriorganisaattorina
Pämäläistä," Y . Lehtistä, K . P i h l - isekä mukamP^-TlUiholmassa, Sandra
mania, Hanna Kuuselaa, A. Raati- j Lehtistä syytettiin toiminnasta nais-kaista,
H. Räsästä. K. Tmänästä, ten -Bdustajdkätöuslilkkeessä
isandra Lehtistä ja Agnes Rosen- Tukholman ifcti&Oäkseen osanotosta
dalilia vastaan nostettua ' syytettä 'M. Rosenbei^' sanottiin ottaneen
"valtiopetoksen valmistelusta", joka! tehokkaasti osaa opintoyhdistysliik-
S. J. puhuja toveri Martm rt^
m k s o n , ^ ^ Port Arthu^S ^
- 5 p. maalisk. Kivikoski
6 p. i^^alisk. Lappi.
7 p. maalisk. intola.
3 P. |alisk. Port Arthnr
• 10 p. Maalisk. MabellT^"
n p. inaalisk. Shabaqaa.
12 p. maalisk. Conmee -*
14 p. inaalisk. Fort Praaces.
15..ix;^ma^k. Fort Fraqce.
17-18 p.i£aalisk. FiniaSr
Osastojen toimitsioita. ^ ^ ^ ^
varaamaan .huoneustcn
kih Urheiluliikkeessä mukana ollut-" suutta varten ja ilmottamairh^
tä joukkoa. Miksi-siis pysyttelette puheälaisiiji^sista. ^
täällä syrjästäkatselijoina? Par- Matkaohjelmaa tullaan jatki
haassa tapauksessa kannattajina, i maan >tarpeemnukaan, sitte kun ^
Painakaa mieleenne, ettei itääÖä-daan lähemmin neuvotella p u w
Canadassakaan ole muuta kuin i •kanssa matkojen järjestelystä.^^
kaksi luokkaa. Mitään "valiastet- mamituilla paikoilla on toverieatS!
juttu on yhdistetty äskettäto sa-pialla
osastolla ensimäisen kcrrjm
esillä olleeseen V. Honkasen y.m.
juttuun.
Syytetyt tuotiin Istuntoon läänin­vankilasta^
paitsi Agnes Rosendahl,
joka ou vapaalla jalalla ja ilmoit­tautuivat
hei<tön avustajikseen tuom.
p. Pekkala ja Asser Salo. Agnes
^losendahl ei voinut sairauden vuok­si
saapua Ja esitti tuomari Pekkala
hänen puolestaan oikeudelle lääkärin
tcdistuksen. Väätäinen. Pihlman,
Väänänen ja Raatikainen olivat
vangin puvuissa, toiset sitävastoin
pmissa puvuissaan. ,
Syytekirjelmän johdantoa ei en­sinkään
luettu, viitattim' vain sa­naan
syytekirjelmään, joka oH ^si»-
«tty Honkasen yjn. jutussa. Sen-
Jälkeen väitettim, että Väätäinen
on v. 1929 ottanut osaa opintoyhdis-iystoimintaan,
että hän kuuluu SK
!qL:oon ja ollut mukana Tukholmas-pa
pidetyssä SKNLm neuvotteluko­kouksessa.
Ida Hämäläisen valitt­iin
toimineen innokkaasti naisten
idusta jakokousliikkeessä Viipurissa,
sekä myöskin osallistuneen Tukhol­miin
' "Neuvottelukokoukseen. -Yrjö
6is'en'''^te^to"ottaa&efi 19a»-29
keeseen. naisten edustajakokoiistoi-nOntaan
sekä olleen mukana Tuk­holman
kokoi^Esessa. Kaikille vaa-dlttim..
rangaisi^usta valtiopetoksen
valmistelusta.
B N O P E K K A L A
t a " ei ole, vaikkapa sitä meille
koetettaisilnkin ajaa päähämme jos
jonkinlaisilla valheilla. Tekeehän"
ggjjä suomalainen porvari kaikkens^os-
'demien kanssa saadakseen sen pal­jon
puhutun silakkasillan kuntoon,
Sitä myöten olisi sitten hyvä tältä
mantereelta kerätyt kultatynnyrit
kieritellä Suomeen. Älkäämme me
nuoret, joiden pitäisi J a itäytyy olla
luokkamme «teenpäin viejiä tule­vaisuudessakin,
kätkekö kyntti­läämme
vakan alle. Siis eroon kai­kesta
porvarien konstikaapoista se­kä
silakkasiltamestareista. Luo-,
kakmme suuri j a voimakas työläis­ten
ruumiillista sekä henkistä kult­tuuria
eteenpäinvievä urheiluliike
Torontoon. Sekä sen kautta ympä­ri
koko Canadan.
Voin muuten huomauttaa, että
Yrityksen naisjaosto toimii oikein
mahtavat juhlat pikapuoliin. Jo­ten
olkaapa varuillanne torontolai-set,
että ostatte piletin . kun niitä
tullaan kauppaamaan,
kuuluu olevan juhlissa sellainen,
ettei kansa 0I9 ennen nähnyt eikä
kuullut. No niin, eipä sitten muu­tta
kuin lopetan "epistolani" huo­mautuksella,
että on korkea aika
sinulle poika j a tyttö ratkaista mi­hin
^'bukkoon kuulut.
Toveriterveisin urheilutoimintam­me
kohottamisen puolesta:
'Penikan seuraaja^*;
M'9*r^ i^Vfl^t fnntim,m1^ nliss^slul^l immt^9omyM^
[lii imfdstehxa, joka kohdistuu ensiksi
il
tävä toikkensa puhetilaisuuksien «,
ulstumiseksL. Myöskin pyydetS
palkallisia tovereita huoientiiBZ
Silta..etta rautatien pysäkeinTZ
Joku vastassa. Se helpottaisi nall^
puhujaa turhilta viivytyksiltä. yS.
;S. J . Port Arthurin alueen
Aliiekomitsa,
.. ' ' A. Kari. sihteeä
. y i
telematta että ensinnäkin ohjelma
heidän tilaisuuksissa on monlpB^
lista, repäsevää ja hauskaa, eiki
yksin mitään rakkaus- tai murhe,
draaman, esitystä, mitä yleensä o
näytelmissä, ja toiseksi sisäänpääsy
on "halvempi, ja viimeisenä valtBia
hän löi pöytään että heitä, tyttö^
on niin paljon, että yksin tyttömää-irälla
h&,,y9lyat haalin täyttää, - j i
kun vielä pojat löyttäytyy heiän '
joukkoonsa aina,, silloin sitä vastj
joukkoa on. Nyt 9 päivää illalla
nähdään, kuhika paljon tässä vält-
Ohjelma *^ssä cn perää. Tyttöä vastaan
väittelijä kyllä koetti selostaa että
kyllä hänkin haluaa aina tyttöjea
järjestämissä, tilaisuuksissa olla ja
niin lupasi nytkin mennä. Ja niinpä
tietenkin 'iriennään kalkki näili}
palvelust3rttöjen iltamiin tk. 9 p.
Naamiotaii^i tulse osaston vnoä-kokbiiksessä
valittu uusi huvitoimi.
kunta järjestämään t.k. 8 päivin
illalla eU ensi lauantaina. Ensimö^
I pöik^eukseiiaV vakuuttavat
Jg^^eV^m&iaaK^äljbB*
mföituja ja sillä tavalla muodostiffli
tullaan järjestämään maaliskuun. 6
va-huoriso-
Qsastoista innokkaita ;"^toi8"tu^*i7' t ^ ^ n " " ^ v ä h * SS
t ^ e h j b i t a ^ l t i o k k^mft^ f h t J ^ S ^ S l l S S ^ rS
. . ^ . u . ^ . . . ^ . s d f e M - Ääatä .mnodosöteaanr^riämäaJ
-aa ttesii^a ,(-BS3.^re-> idssilBv sh
. rffismsaiiOi/L aonindc, qo' oc nioUii
uuksia. Myöskin tullaan sam«jteii
|jäidbujälUefitäxnsäQ&iptfneh)^nib^[harha
^iiiäxiaj^^paa^l^imdn^iilo^^oäj Ht^ i^j
Pakinaa Torontosta
V.- j a u-seura "Yrityksen" ^4m-nessä
vuosijuhlassa (ikävän ereh­dyksen
kautta tullut ilmoitettua
i*uj.5*an puolesta on koetettu kerätä
^y&toia työssä-kägiJfiUtä.-hnn»n.Jtupk-raamlseen
yimä yleensä valmistusr.
kulujen peittämiseksi, sillä suuri
joukko lentolehtisiä tullaan silloin
jakamaan, joidenka avulla voidaan
(tehdä pariialten l^röttömäin asia
tunnetuksi yli kaupungin. Canadan
ranskalaiset työläisjoukot on tällä
kertaa kaikkein tarmokkaampia tä-
25-vuotisjuhläksi) oli väkeä salin f j n asian eteen ^öskeritelemään,
\t^äJAy^d^^e itä. «S?i«vwu«sftoa ik.un nunnrn.e* .lilie.nn ttuunn-l-i^j;^, „ ^„a^s..i.„a..s sft onk,t o hu..o m•lo ony otetta-tui
yleisö olleen tyytyväinen iUan ^^^^Jf ^anskaMnen
" . f - .ii . ff ' „ - „ i. ames on tähän asti ollut hltaam-ohjelmaan,
.Varsmkm naiset, « i p - i pyrklmyk-paani
johtajansa, äsken Suomesta; ' yyi^Muyji.
tuUeeli, neiti Saimi' Heinon johdol­la
esiintyessään saivat. meidän kyl­mäveriset,
torontolaisemme vallan
haltioihinsa. .Eikä syyttä, olihan
heidän ohjelmanunjeronsa juhlan
keskeisin. Melkeinpä voi sanoa
liäitä vuosijuhlia naisten vuosi juh­l
i k s i . ' - , .
En tiedä- mistä johtunee sitten
P^vdlastytöt lyöneet veikkaa. —
Syntisrl kiista palvelustyttöjen ja
näytelmSikQUilten jäsenten, välillä
kumpien toimeenpanemissa iltamis­sa
käy enempi yleisöä. Palvelustyt­töjen
järjestöjen Jäsen tietenkin
väitti heidän Ja näytelmä komitean
henkilö taasen päinvastoin oman
komiteansa iltamista. Kysyttäessä
sen vahvemman sukupuolen loista-tytöltä selostusta vastasi hän ujos-
5Ma?-^9ilifeftili{&«&(KJJiH;flCSiliUi«?
tsteattrasr;———jnsr
^ ,49ikaisn."T5[ontrealin /uutisissa M
leeiT^aiKMfenin'-- '^Mi
JohdostaÄ~*^-»Herätettiin . kfiskusteja,::
•kommunistipuolueen Montrealin SD».
.— .^d-iji&läisten j^,^Bten kokouksessa,.
:ut>unginuxsQuu'emixift:iäsE6tt9t^^ titi^jspkpuksessaAdi^ii^l^^i
aäir harkitsematon ja—te&o paijaa
kanSsä.', yhfäpitäviä uutisia. "l
K.P.M.S. jäsenistä,'
* • mibsia
Järjestöihinsä, Nuoarilla ovat luokka-
^teluköUluina omat järjestönsä,
nuoriso-osastot^ joissa he vanhem-plea
Ja kokeneempien toverien joSx-
4oIlä oppivat tuntemaan ne luokka­ristiriidat.
Jotka yhteiskunnassa val­litsee.
Näissä nuorison omissa osastois­sa
tiflee nuorien saada ne oppimää­rät,
ipilla Jbe voivat ottaa uuden y h -
^iskuxmait; rakennuksen haltuunsa
|a behittämään se soslalistisek^ y h -
^I^cUtttiaksi. NuDrisorosastojen. ko-
- ••• • "-Varr^yirteis-^
:.sei-
:vitet|syärrtnfi s*Einptps4Qideifc %ViUte
Maailman^^dO^et^parooneja qn v i i ­me
aikoina-^^^ut keljuttaa entistä
ravakanmuni.;jN^lle; on nimittäin, as-timut.
m a a i t t n a i^jiMk^ kilpai­lija,
jota ei.tie;jsssannut aivan olan
kohpt^kseliaofslsTiuttaa. Tämä k i l -
M U i j a buiJ^?TOstöl^^^
MetEäparo§«aiisI;kylla järjäisivät
poistiehensä, ostajat olisi­vat
säma»rJBw™jikaa;heidän kans­saan,
mutta 'temjiJassä porvarillises­sa
yh4eIskimn.sSÄ-:jradUtsee se n to
kutsuttu fcUpaSttiSarkDista, niin se­hän
se saaulujimmatkin "pölaat-terauniehetS.
r isastahakaan toisiaan
kohtaan. Niiix se on käynyt tässä^
jasjft-^s«- rrlEfUi^ • y ä t i y j s t t d i i t tö lähetö^
pUMtavaraaas» omaatlm
le ja.5l£un.^dretaiat: huomasivat
ijbökka-valta säadaa» iknklstetulcsi: «aa^iosieJtä. .ijaljonc: BM^mPfui
^ i ^ * ^ M iayöskl^.^£^tefcti^t4i«iRf^
risoa taiteellista puolttfaat^rtöskaite:«ia^n.^anal^itet&^I^
päleiden^' kertonnisten; rrttooien,: I M
tujen ^ymf cjdttämlsellä, joiksi on
valittava.etuiSässä työläisten elä-^
mSä j*t'^rsimyksiä kuvaavia tuot-elta:
Suaoin on nuoriso-osastdssa
tietöitettava ruumiillisen kulttuurin
Ilkeyttä, slim fyyäninen kunto er
dellyttää' myöskin voimakasta hen-fcistft
-ttfnnöa.
-läUkkea nuoriso-osastoissa
lakkoihin yj% -^ojiaik^ nais^kih vedetyksi mukaanjsi.'' —r Lenin: ^Krudllisiä huomäuliiksia% koodul XIX osa. QfvatT kouluja. Joissa - opiskellaan Ja
sratrajaalsampillfe :ihfamoifl»n;M^ ^ai®
pat' j«'-ehtäteet;;kauppalangot saivat
väistyä. Huolimatta, 'että olivat
k&ckkaita samaii hengen' lapsia jä
kiukkuisia neuvostovallan vihollisia
molemmat. '
: Jotta: laha/se on joka .runnaa.
Ensimmäiseksi'nousivat takajaloil­leen
Neuvoi^^
mestyttyä mjgallmanmafkkinnille pis­kuisen
Suomen-., puutavsutipaiocmit.
Ensin he meinasivat kuitata koko
asian pilailulla, että Neuvostoliitto­ko
nyt puutavaran uIosviejäksL
kaikkea sitä kuuleekin! Suomalaiset
porvarilehdet Krjoittelivat ylimieli­sessä
'SSnilajlssa: siihen suuntaan.
3ttä eihän Neuvostoliitosta mitään
puutavaraa voi tdosvledä, sillä siel­lähän
on kaikki paikat nurittu sel­laiseksi,
ettei mistään tuotannosta
voi edes puhuakaan, vielä vähem­min
ulosviennistä.
Kävi kuitenkin riihi jopelbsti Suo­men
veli-pekpiUe, että heidän täy-^
y i niellä omat moskansa takaisin
iä tunnustaa, että kyllä ne pölsva-dt
vievät kun vievätkin puutavaraa
ulkOmaiUe. Ja sUloIn tuli - pekodlie
dure. Kaikkein ensiksi alettitahui-ikna.
työläisten palkkoja alas, että
pysyttäisiin muka kiljpailiiky^enJL
Seuraavana . toimenpiteenä. oli oikehi
Tyskyvalheiden keksli^eh Neuvos-tpliitasta,
pelotttelenÄan/ pilto
»uutävarii ostajia piimään i ^ pr
oinsä ^ erillään venäläisestä puuta-yärasta.
Helsinkiläisissä valhejÄjbls-m
lyötiiri kasaan. vertaöhloivia^ ar-akieleita,
jaujÄ muka venäläiset
Tankllyövolmalla suorittavat met-
^änhakkuita, koko Inkoi mobili­soitu
pakkotoimenpitein Arkangelin
metsiin jne. Nwnä valliejutut kabi­nettiin
sitten kiukkuiseila kiiteenä
kaiken maailman kieliUe j a lähetet­tiin
ulkolaisiih- lehtiin.
Seurauksena oli, että muiitamissa
paikoissa nbstetöin pifintä# phinää
vastaiauseekBi, mutta kun Neuvosi-tolUton
lähetystöt'eri maissa julki^
sesti kumosivat valheet, niin aikoi
kauppa käydä edeHeenkln köyte­nään.
Luokkarajat porvarien leirissä
TÖjÄÖrJTON NAISLIITTO
viettäänaistenpäivää 9-p:nä i
iisk;, siis-'*iÄsi sunnuntailla. K<*'
takaahan- Toronton suomalaiset
ää tämä-'kielessänne ja saapa
oikein joukolla haalille klo puofi*
Ohjelniä; josta tarkemmin paM
lisissä ilmoituksissa, on koetett;
öaäda mahdpllisimman moni]
-eksi. ••SiisVjoukolla ensi snnnD»;
laiha Dpn Ifaälille.
Tervetuieä!
Huvitoimikaiita^
menivät sekaisin heti, kun tuli t^
symykseen rahallinen voitto.
Njt oitJ/itämä venäläisenpä*::
varan kaufiii.' ehtinyt jo. tällA
mantefeeJäeJyhdysvalloissa,
nessa,-:äsk?1;tain pidetyssä pm**
rapar6oriie4-i kokouksessa i i "
tlin seliameiti- hirmu-uutinen
parooneöre,'^ että venäläistä
varaa jtulvii Yhdysvaltain sa
ollen se"]^duitaan hämmäs
hyvää. ;iimoitu5sen tekijänä .oi
Mt. Täte,'Joka lisäksi mainit^
tämä Ilrniö oh uusi ja mitä
yaara -,umerÖ£aiaiselle teoll
Tämän- »^Iäisen tuotannon
sähöo ^'^im; vaarana
seUe, eJkä-iiuCanadalalsen. _
vielä ,kRu:^BPäälliseksi, että
VostoliitöQ^vkyky kohottaa .
raniulQ^eJentiä kolmen viirnds»,
luneen-vitoden aikana - on
tyttäväiS V
, SeUais^se^on. Ne v
toisenkiiC^kenan lyöneet
kuluneiden^jruosien varrella
iKixäUe'^ufiot suuhun. Erä»-
häpeä.'fiJufitV; eihän polseviiÖJ-edes
h a v e t ä k ^ Kuuluu ole^r
lainen.l^^äilemätön
täsä Ttiatf*i|i|y>" povrarill^sssS
sutarhaSssC-että aikoo nuna
päikat^Tl&al^^ ja leipoa
iiuden ^;0titeis "
ten muuöäiQ^ ^
iriitä pmi^paran puolesta
kun a j ä t t ^ heidän tutovn'
sen yhleisl^nnan y--^^
kranmtmlstit' paraikaa