1930-02-05-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
AH AA S U O B J E EN iKorssiSuomejiMJfkaa 10 Canadan DöUarista Lähetyskulut: ^ vaan vapaaksi tekemiseksi. Mutta kisa. kaiulla o n s a i n a l l ^ e n pjrki-a- ys, nUn e i loikaau täydellisesu c n - ci5tu. Etevlmniät ja vleKkaitnmat syiJÄ* voivat keinotella itccnsä joli • toaremiin, joista h i aukt»)riic-etti-valJalla voivat iMmsnnella joukkoja j u j e s t y k s e a i . tautta Ijeidankin ase- Jiiiinsa ©deUyttäyät määrätynlaisiin jarjestyssuhteisiin alistumista, joten bsl-Jiän eik-'i.t ole vapnita. Näin on Jtoko yhteiskuntaelämä alituista persoonaUiseeu vapauteen ja siis epäjärjestykseen pyrkimisiä, mutta samalla toistensa järjestykseen j ^ orjuuteen xuoskimiista. K i i n - neyoima jä eristämisvoiuiä vaikuttavat siinä yhtä; aikaa. Ei-jstamisvci-ijaa muodostuu -yksilöitten haluista, kiinnevoima -yhteisestä pakosta. Niin ori yhteiskuntaelämä aina anarkiaa iOc lähetyksistä alle $20.00, 60c järjestyksessä j a järjestystä ^nai-- ^^yksistä .?20.0.0—^43.99, .80c kiassa. siitä Jhakee se balanssiaan. j^etyksistä ?^^-5^'r7i!i7^*»?nft n n i ' ^ ° ^ ^ aivan ^järjestystä, niin 11.00 lähetyksistä ?80.00^?100.0fl.gg liirveää orjimtta; ja jos Uä. 50c jokaiselta seuraavalta a i - ^^^^ ^^^^ anarkiaa, n i i n se ei olisi sivistyslhmisen elämää, eikä koko nykyinen sivistysibmiskunta olisi maixdollinen ollenkaan. ylläoleva on tietysti vain yleis-kaavainen selitys, jolla ei ole sanottu, ettei vaaka keikkuisi puolelta toiselle. Puiinukset voivat olla ras-kaamat toisinaan toisella piiolella, toisinaan toisella; mutta yleensä on yhteiskuntaelämän vaaka aina h a kemassa balanssia järjestyksen ja anarkian väliltä. Tämä pitää paikkansa olipa yhteiskunnan taloudellinen järjestys eri aikoina minkälainen tahansa. , "Jos kansalla -ei ole uskontoa, niin sitä, ei* voi hEiHita; siksi kansalle, joJUa e i sellaista ole, täytyy sellainen hankkia." Miten oikeassa piikaan Napoleon, lausuessaan nuo sanat! Ennen aikaan näki tämän ikirjoit. tajakin tuossa lausunnossa vain riis-täjjäluokan juonen työväenluokkaa vastaan. Olin sitä mieltä, ettei kansaa, jonka etupäässä muodostaa työväenluokka, tarvitse hallita uskonnolla muuss^i, kuin riistämistarkoi-tuksissa. Ei halUtsemisen itsensä vuoksi. Ajattelin, että jos työkan-sekä myös " C h a u f f e u r ' lupakirjan anomuskaavakkeita vuodelle 1930 saatavana allekirjoittaneelta. Anomuskaavakkeet täj^tetä-än v.^paasti. ' r, . - , J . VYEHHOLA MYYJÄ STUDEBAKER J A PONTIAC AUTOII4X , SUDBURY ÖNTAÄIO W6d„ Feb, 5 Oppi voi olla perusteiltaan vaikka Kita sadalta dollarilta. I SihkSsanomalahetyluUla OVat lähetyskulut ?3.50 lähetykseltä I Suomen rahaa ostetaan. Kursaa Ii2.45 sadasta Sn>ksta. „ . Tehkää lähetykset osotteella: VAPAUS; Box 69, SUDBURY, Ont. Laivapilettejä myydään, " Tiedustakaa pilettiasioita Vapaudelle ottavat rahavälityfc' hiä vastaan myöskiu: VAPAUS PORT ARTHUR DRANGB 316 Bay Street, Port Arthur, Ontario 7AFAVS MONTREAL BRANCB 119G St. Antoinei St-, Montreal, Que. AARO KIVINEN Kirkland Lake. Ont. jqmTvuoRi -South Porciipine, On . CHARLES HAAPANEN, Osnuskauppa. Timmins. Oct^ utuvat yhä uusiin järjestyksiin stensa kanssa j a pysj?vät toistensa jrjuudessa. Siten jatkuu järjestys xjestymättömyy teen. pyrkimisessä muodostaa järjestyksellisiä l l m i - ä. (Nuo luonnon "indiyidualisfiiset" e-äjärjestyspyrkimykset edustavat l a - erilaisuu'ksien muodostumista, selvää, että jos luonnon ..pyrki-olisi järjestyjj^eji,;, kutenj • JidfiaT. ät luuleva^, n i i n ".^jien erilaisuu^' ei voisi syntyä;, i j i p s k i olisi tullut tiossa ja niaajlmasia^^^ "jo aikoja sitten"! j a vallitsisi ^kkumattomuudentila. Mutta k un luonto päinvastoin pyrkii epä-jrjestykseen, kuitenkaan pääsemät-^ asiassa sen pitemmälle, niin- on aa olemassa liikettä j a lajeja s y n - rajattomasti. Tämän kautta t a - tituu "kehitys;. .SiUä, kehitys pe-stuu lajien erillE^u^siih, j a , .uusi Ihitysaskel aa ain^j^j^ajin uusi l a j ^ . • muotoihiuö.Luöjqgpgi.; k u l u n hiaarj on tälläirjefi,'(qig^^Ijpk^^än^.rjr, iiteeksi!): (Jt^ruioQ;- ,epäj^rJfisty!^! en pyrkimifltjn .alheuyaat, ilajien e- ' suuksia; lajien erilaisuudet muo-stavat suhteita; suhteet aiheutta- ; liikettä; liike on entisistä j ä r - yksistä pois epäjärjestyksen tär- ^tufeUla, mutta johtaa uusiin jär- Btyksiin, uusiin muotoihin, lajei- Q, sus kehitykseen. — Tämä Icaa.. muodostaa siis ympäri kieppuvan kuten koira, joka on h a - Uut häntänsä pään suuhunsrf" ja ettaa parantaa otettaan, lutta tarkatkaamme tätä luonnon järjestykseen pyrkimistä j a jär-ykseen joutumista ihmisten y l i - sfkuntaelämäh alalla. spyrkimykset perustuvat Ih-yksilöitten tarpeitten j a viettien otuksiin. Jos tässäkin nyt' h a - si olla oikein perusteelUneh, niin yisi syventyä ihmisruumiin solu-aaan j a tuoda perussyyt päi- Qvaloon sieltä — jos osaisi. J a oikein perussyitten perussyihin syventyä, n i i n joutuisi siellä eitä ainaisesti pys3rvän suuren aysmerkin eteen. Mutta melon parasta lähteä tässä vain lalta, SO. ihmisyksilöitten t a r - ja vieteistä. 'Jiin että ihmispyrkimykset sÖs'' lituvat näiden tarpeitrten j a viet-kUhotuksista. Tämähän, ön k a i - . selvä asia. Mutta tässä.; on rkeätä huomauttaa, että jokainen pilö haluaisi saada tarpeilleen ja [teiUeen tyydykkeet ilman mitään [uuteen alistumisen ehtoja tois-ilunisten tai yhtelskimnan fiupr Hän ei halua pois ihmisten sta, mutta hän haluaisi kulkea '•^ heidän keskuudessaan o-tavaUaan, tulematta örjuute-mitenkään, tta hän ei voL ien elinehtonsa ovat sidotut eiskunnallisen yhteisön elinehtoi-ja sen kautta joutuu bän t a r - ja joukkojärjestys- j a o r - yastaisine. pyyteineen yhteisön pimysuomaan. Siinä taas on j ä r - s välttämätön. J a järjejrtg^ merkitsee orjuutta^ .Mutta 4iän pakoitettu. harrastamaan tuota Estystä. lutta miten hän sitä harrastaa? yhteispyrkimyksessä ovat saaneet yhteiskunnallisia san elämisen edut sovitetaan sopusointuun hallitesmisen kanssa, niin muodostuu puTidas järjenhallinto, jossa järki hallitsee j a jossa h a l l i t tavat järjen avulla suhtautuvat a - listuvastl tuohon hallintaan. Mutta silmieni ohitse kulkenut todellisuus o n osottanut, että »uo Napoleonin sanat pitävät paikkansa, olipa y h - j teiskuntajärjestiys minkälainen "taliansa. Sijlä itse sosialistinenkin yhteiskunta näyttää tarvitsevan uskonnon. • , Näyttää siis .siitä kuhi olisi N a - bpfeon/'^^Västi ..jnähny tuon tosi- '0m, että kansan, samoin k u i^ ivcohnonkin, pyrkimys pn ' epä järjestykseen. Tämäii näkemyksen perust a l l a - N a p o l e o n , kai aprikoi näin: "Mutta koska kansa kumminkin tarvitsee järjestyksen, kun sitä kmn-i n i n k i n täytyy liallita,. j a koska u s konto on tehokkain hallitsemisväli-ne, koska se perustuu itse kansan mielen, suggestioltumistalpumukseen Ja Jcöplca sillä voi k a l k k e i n tehok-k34mm| ji suggestiolda kansan mieltä : Uäärätt3g?nl suuntaan, niin hankit- ;a^9.qi},';5iis UE^konto kansalle, jolla e l sellaista: ole, j a hallittakoon _ sitä sen a v u l l a " ' -On muistettava, että Napoleon lausui nuo sanansa Ranskan v a i . lankumouksen raunioilla. Vallankumous oU viskanAut y l i laidan, t a i ainakin yrittänyt viskata, myöskin ^skonnön. Jo itse vallankumoukselliset hommasivat jonkinlaista uut-ta uskontoa hylkäämänsä kirkollisen uskonnon Sijalle, jonkinlaista "järjen uskontoa", ja saarnasivat vapaata ajattelua vastaan, mestasl-vatkln yaln pelkästään vapaasta a- Jättelemi^esta syytettyjä, mutta "järjen uskonto" el mennyt Kansaan. Siksi Napoleon, joka oli ottanut tjahtäväkseen luoda järjestystä kaao k s e e n — t i e t y s t i samalla ajaen omia kunnianhimoisia pyyteitään, koska o l i v a in ihminen — päätteli, että koska "järjen uskonto" ei "vor- Jki" järjetfömissä ihmisissä, n i h i heU-le ,on hankittava sellainen uskonto, joka "vorkkli". J ^ hiän hankki Ranskan kansalle takaisin katobllsen us-konnon — joka tietysti oli voitu hy-lätäkln vain muodollisesti, mutta ei asiallisesti. Siihen aikaan e l vielä vohiut Jcan- Bä4n sovelluttaa muunlaista kuin. sellaista uskontoa, jonka pääteho t u l i yliluonnollisesta. Kansa tarvitsi ;Vielä yliluonnollisen jumalan kaik-kien iiÄimmilllsten halUtusmääräys-ten taa. J a uskonnolla on näihin asti käsitettykin yksinomaan sellaisia oppeja, joiden ydinsisältö on jonkinlaiseen yliluonnolliseen uskomisessa. Mutta nykyinen aika o- -sottaa, että on muunlaisiakin uskontoja kiun yaln jriiiuonnolllssisäl-tölslä. Ainakin näyttää täytyvän laajentaa uskontonimitys puhtaasti "mQatlicfAnlriTi" mlplinlrtprvrmiPTi a- 1 aivan- puhtaasti tieteellinen, mutta politiikan myllyssä, poliittisen johdon käsissä .saa se. "iiäällyraken-teen", joka suhtautuu opin kokoom i i n j a opin perusteella johdettaviin jouickoihin täysin uskonnono-maisesti, j a johon miyös J o u k o t puoleltaan suhtautuvat kuten uskovaiset uskontoonsa. Tämän uskonnon poliittiset johtajat voivat myös olla täysin tieteellisiä tehtävässään, he voivat olla perinpohjin "kirjansalu-keneita" j a tietää, mistä nuorasta kulloinkin vetää, mistä ei, kuten klrkko-"isätkin" ovat aina tienneet, mutta se ei häimemiä itse liikkeen uskonnollista laatua. Ylläsanotun johdosta on myös selvää, ettei uskonnon perustajan .myöskään tarvitse olla uskonnollinen. Hän voi olla tiedemies, j a hän on voinut perustaa puhtaasti tieteel-lisen opin. Niin on Marx tehnyt; samoin myös Lenin. Mutta jos olosuhteet edellyttävät hänen opilleen poliittisten siipien antamista, niin noiden silpien kuljettamana muuttuu se uskonnoksi. Siten tapahtuu toiselta puolen siksi, koska kansa ei ymmärrä tiedettä j a varsinkin kos. ka kansaa ei saa liikkeelle muu kuin uskonnonomainen mielipide- j a txm-nesuggestioni, j a . koska toiselta puolen tämän vuoksi käy johdolle välttämättömäksi muuttaa oppi uskön-nonomaiseksi. Sitäpaitsi johto usein hairahtuu anunatlssaan ultratapoi-hin, joka tekee opin liianpa ultra-uskonnoUlseksl. Tällä kehityksen tiellä käy opille siten, että se lopulta on yhtä yähän Suomen Pääk0iistiaivlr^ köico Canadaa jTOrt^n } s u o r i t t aa Jos haluatte parasta ^ " • " ' " " " • ' ' • • • ' " • ^ ^ saatavissa olevaa työtä soittakaa S. m eli N. 743 YÄRJffifS-isukkia maan viralliselle ««CostJ^- eäle kuuluvia tehtäviä, antaa^ passeja matkustusta i?atten JcotiiBaar hän tai muualle, vahvistaa aaiaEr-jöja, käännöksiä y.xn., selvifctgÄ rmtk- j a muita Suomen kansauttr siin kohdistuvia asioita. ^Osoite: \ . . r • Consalate General of Finland, Boom 9J8 - .1410 Stanley Street, Montreal. (Corner St. Catharine and Stanley) AKSELI RAUANHEIMa pääkonsulL i:.isaksi on SupmeUa «dttstejlo» Canadassa: Konsuli Erick J. KoC' te, Port Arthur, Ont. — Mx^ Saarimäki, 319 Bay S t . , Toronto. Ont. — H . P . Albert Hernianson. 479 Main St., Winnipeg, Man. — Thomas Franssi. Box L , CopJ)er Cliff, Ont. — Charles E . Mö^ujs-son, 54 Dock St., Saint John, N.B. - r - G. .Wr Törnroos, 551 How<& St., Vatncouver^--iB.CMf • > -^vv MBTUSUIKE (THE BRILLIANT) 230 SEmpaon St., FORT WILLIAM. ONT. 2261^ Artbur, St., PORT ARTHUR, ONT. Me olemme henkilöt palvelemaan henldlSitS. HUOM.! Siistejä kahden miehen hooneita vuokrattavana 145 S Algoma St. Port Arthur. Ont. ( K. Immonen Ajanmukaisia huoneita saatavan vasta valmistuneessa talossa. E. ja A . RANTA, 3S0 Bay St., Port Arthur. On LElkKUU-FUiMAKGNrEroEN VALMISTUS alkuperäisen olemuksensa kaltainen kuin vanhus lapsuutensa ja nuoruutensa kaltainen. Niin leninismik i n on jo ehtinyt kehittyä enemmän leniniläiseksi kuin se alussa oli. J a se tietysti yhä keliittyy. N i in käy aina uskonnoille. Mutta vaikka kommunismi onkin (tässä merkityksessä), "uskontoa", n i i n el sen historiallinen aryo sUtä sen huonompi ole. Se on historian tuote rhuodostamaan edelleen historiaa, j a se muodostaa historiaa tarkalleen siten k u i n olosuhteet rnäil-räävät sen sitä muodostamaan. Siinä, kuten kaikessa, esiintyy paljon " t u r h i a " liikkeitä, jotka kiunmlnkin yhtä vähä häiritsevät sen yleista ikulkua kuin kosken tolkuttomilta näyttävät paikalliset kuohiit j a pärs-kähtelyt joen vh-taamista. Nuo kuohut j a pärskeet syntyvät paikalll. slsta syistä, mutta kuolevat ylelsis- ,tä syistä. Ne ovat tm-hia j a t y h miä mutta eivät ole vältettävissä ja eivätkä myöskään mitään vaaranna yleiseltä näkökannalta katsottuni. Filippo.v Me myönnämme, että "Fillpon" edelläolevassa pakinassa on paljon syvää, melkoiselta määrältä omintakeista filosofista mietiskelysJ, .ia hänen huomäutnksensä kommunLsfcj-sen liikkeen oikeaoppisista, doktri-näärlsi3: ä, iitkonnonomcMslsta piii-telstä sikäli oijceaan osuva, että sängen suuret konlmunlstiseh lllk- Lelkkuu-i»j^nakonieiden '(kombai-nerlen) valmistus SSSRissä järjestetään etupäässä "Kommunaari"-teh-taälla Saproshlssa j a Saratovin u u della tehtaalla "Kommunaari"-jteh-taan on jo kuluvana vuotena valmistettava 300 konetta. Lelkkuu-piiimakoneiden joukkotuotanto "kommunaari"-tehtaalla _alkaa 1930 —31 V. (5000 kpl). Sitä seuraavana; vuotena tulee tehdas valrriistamaari 10,000 leikkuu-puimakonetta. ,SSS-R ; n Korkein Kansantalousheuyosto pyytää Työ- ja' Puolustusneuypstoa käyttämään "K;ommunaa4"-tehtaaa perusralcennustölhin lelkkuu-pulmä-kdnelden tuotannon järjestäxniseksl 3. m l l j . ruplaa kuluvana vuoteJMi' Näihin töihin tarvitaan kaikkiaan 4 m l l j . Vuplaa. . POJAT KÄLEfil MALÄINEN APT Kaikki meidän suöifnalaiset-kotilMkkeemme ovat valmistetta Suomen yliopistossa Icaytännössä olevan oppikirjain mukaan, sekä K. G.. IL Nymg,n'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ainoastaan parhaita rohtoja valmistuksjeenim^ • „ , aloilc^aun ... €0e J A . 11.00 KUMMtTAVAROITA Huiskuja miebäto. mu ^««0 NenäruisJroia, hint» .8B VarmttUBe8rneit& n«iai8«> hinU 18.60 Varmuusesineitä midtlUe, hinta ^..#8.^0 taa. y.io., y ^ jaUreitä, i^staiift. Haavapunpulia 26e, 40c, 76e, 11.60. HaavakSireitt 1' 20e, V 26e Ezemasalvaa, hinta 76e .85 AO .69 S*lkiplM>taria JSIntulMstazia MimaaltplaaitaTia Vi%\^mWk^mii^ yakiia ja htsgenfth^tetulDMen HalvauBvettä, hinta .... HkivQUyS. Unt» Hämmastippoja, hinta.... Hmnimddtfeift, Unto .... Harotnaiharioja, hinto 40e, ÄOe j» 76c Henioroidesalvaa, hinta Hajcpihksa. hinta 26e nnini Intfailinjamenttia. hinta .60 SnellBuinfh iKoIiikldtlppoia .60 Kamferttiviinaa, hinta 60 Kainf«rttl«jy$,,iiinta .... .60 Emftt^poja, hoS!itkiin jasy^ dSnaluikipaun, hinta .50 .60 .60 .60 .26 .10 26e, 76e Kaaiferttlai iemm^Vi* KnxpinSp]a«si«ria L.^^^ Kolmamalsia tippoja ^ Lanlinjaioentfeia Nervin tippoja Parranajosaippnolta ........ PSanldvistyspalveria ...... POiidljya . PttonSIjyS Puhdasta^ Korjan fcabMi« f«e I t maksasi j y l . hinta .,;.....,,»~»6M ja f>18# Prinssintippoja ,.,...»^^ S9. Preserveeraayia tippoja .M Riigapalsamia Silmävetta .. Silmäsalvaa ........ Suu- ja hanunasvettt .... IM Kun tulette rantoihin niin pistäytykää Taivaisen palloruumassa. 294 Bay Street, PORT ARTHUR ONTARI TILATKAA meiltä lääkeluettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suomen, ^anadan ja Amerikan lääkkeitä, kummitavaroita, maakecrausmaaleja y.m. Me maksamme postiraban kaikista $5.00 Ja «itä isommitta tilauksista. '— Erikoisläiikeluettelit ^tamiehille. • K. G, iC NYiiAN. OaasUja. Sao^Msa ja Caoa<2assa taUcinnon «uorittasut apteeklfari. EEKI PORT ARTHtJR, Ont 'M BAY ST, MEAT & FISH MARKET SUOMALAINEN LIHAKAUPPA Ensiluokkaista tuoretta ja savustettua ja keitettyä lihaa ja kalaa. — ^ 8 Bay St. ONTARIO Phone N2713 — POET ARTHUR Hnolellineii palvolus H. K A N T O L A Et MITÄÄN VANHOJEN TApOJEN KUVAILUJA toja, yhteiskunnallisen älyn ja oisuuden.. Näitä avujaan käyt-iie aUtuisesti koettavat pitää yhteisöjärjestystä. Mutta k u i - 3n samalla jokainen 5*sllö käyt-jokaista mahdtdlisuutta vähenneen mnalta niskaltaan yhteisö- ' « " ä jokainen ° k j ^ harrastaa, öinan etun-yhteisöpyrklmystä j a -jäx-f «tta vain toSten siihen -aiseksi j a itsensä mahdcdlisim- 'maalllstenkln" mielipldeoppien a lölUe. Tätä laajentamista tehdessämme yonnnie^ määritellä uskonnon vaikka .^uraavaisti: Uskonto on mikä tahansa sellainen yhteiskunnallinen oppi, joka on syntynyt ihmiskaipuista ja yhteis-tainnallisen tarpeen pakoittamana ja Jolla yJUdlätetään ja järjestetään kansaa määrätynlaisen yhteiskunta-aatteen ja moraalin' puitteisiin ja jolra julistaa itsensä oikeaoppiseksi Ja kieltää uskovalslaan ajattelemasta i a käjrttäytymästä Qiuulla tavalla, k u i n t^nän opin kaavojen mukalses-t l J a - j o l l a on oppi-Isänään joku " K r i s t u s " , jota on pidettävä erehtymättömänä, j a joka tehoo k a n - keen mukana kulkevat j a sitä t u - kevät joukot eivät tietenkään ole tieteellisellä ajattelulla syventyne^ kommunismin aatteisiin, esim. omakohtaisesti tutkimalla sen' tieteellisiä perusteita mar.xllais-lenlnlläisen kirjallisuuden lukemiseni kautta, vaan hyväksyneet kommunistisen liikkeen luokkataisteluohjelman sellaisenaan Itesstään selvänä olevana taloadellisena välttämättömyytenä. Siinä ' onkin suurin ero metafyysUl'.- sen uskonnon ja kommimistlsen "uskonnon" välillä, jos käyttäisimme tässä " F i l l p o n " termiä. Edelll-nen rakentuu mielikuvituksen luomiin, kokemusperäiselle ajattelulle vieraisiin, dogmeihin, jälkimäinen perustuu tieteen selvittämlin. yhteis-kunta- elämän lakeihin, vaikkapa sen kannattajat eivät tuntisikaan näitä lakeja. Kommunismi on tässä suhteessa alvän toisenlainen oppi, kuin se "järjen uskonto", jolla pU lyhyt kukoistuksensa Ranskan vallanku-mousken alkuaikoina, mutta joka kuoli juuri sentakia, että se o l i filosofista haihattelua, jolta puuttui luja tieteellinen perusta,, jonka vasta myöhempi yhteiskuntatutkimus, kehitysoppi j a märxilais-lenlnllälneix taloudellinen historiankäsitys toivat mukanaan. Sen vuoksi silloinen "järjen uskonto" oli l i i a n oht-to, voidakseen r^enestyksellä taistella vuo. situhansien perittyjen ennakkoluulojen j a tietämättömyyden pönkit-itämää duaUs^ota .kirkko-uskontoa vastaan. Toisin on l a i t a nykypäivän kommunismin kanssa. Joskin suiu-et joukot omaksuvatkin sen uskonnonomaisella tavalla, on kommunismi pohjaltaan jyrM5tl vas. Odessassa ilmoitetaan, ettjT Icojj-sesslonltolmlnlmen "KpntrollJ J^-r-o" johtaja alkoi ahtaa konttorlhenkilö-" kupnalle rahalahjoja jo<ilulabJolna. Henkilökunnan yleinen kokous k ul tenkln kieltäytyijyrkästi- «ttamafr^ ta lahjoja vastaan. 'ysreuvostovalta jä ammattUUiirkt — sanctaan henkilökunnan liyväksy-ma. ssä päätöslauselmassa; •-•puoJus. lavat ijittäyästl. nieidiiii ;talat»(äeiJj-sla etujamme. Mej^ielä Icerranmuis.; tutamme teitä, herrat, konsegsloneer rlt, että jo 12 yuptta-j^lsäperin:,R^ nivat Neuvostoliiton t^^öläiaet j a t a. lonpojat romukoppaan "natsajut" ja joululahjat." Kauppa-asialn Kansänkoi^Ussarläa. t l n kollegio katsoo välttäinättömäk-s l saada yksityissektorin osuus työläisten teoUlsuustavarolllä varusta, mlsessa alentamaan v. 1929—30 11 prosentista 2 prosenttiin j a i h u l l - l a tavaroilla varustamisessa 18 prosentista 30 prpsenttiin. Perus työlälspiirlen feoUlsuusta. varoilla väVurtsamlsen po^avarasto-j e k on suurennuttava vihnevuotl-seen vei-raten 20 prosentilla. PORT ARTHURIN OSUUSRUOKÄLA TySläisten perustama, ylläpitämä ja. fcontroUeeraama liike. Vaivaisella vartilla saatte siellä kunnoUisen aterian. Hitä snnrem'^ mab liannatuksen annatte omalle liikkeellenne, sen parei^min Ja sitä kunnollisemmin se silloin kykenee teUIe antiaanaan palyelustaao* Kannatus omalle ruokalalle merkftseö teidän/oman, toimintfiimf Toiniistamipta. • ^' • • ' '"V- ''^ i"^ , nr 'vmbii CO.ÖiPERATlVE "SbClEtV' tittfltEiS»/ ^ 310-'Bay S t r e e t • r. , .• KyMs'-Ptutl'Arthur^i4>at. Jfoim Aarnion M H A I L A l ^ ^ 319 Bay Street — Port Arthur. Ont. — PahoUn 1724 M. - - "Tuoretta ja savustettua lihaa.- Buokatavaraa, bedelmSil^ lanrio kasveja. Kalaa tuoretta ja suolasta, sillit/silakat/ anjovisklat, ^olaj^rlrat y.m. saatte puivänhinnoUIa soittamalla jpnh. 1724 N. ALGOMA STEAM BATH AND BOTTLING WORKS 146 Algoma St., South. — Port ArthnH OÄ Suositellomn' HÖYRY-, SUIHKU-, AMME- JA HÖYRYKAAPPIKYLPYJX AnkI joka arkipäivä keUo 1—12 yol!» Vlnrotasjaomatilaukset lähetetään kotiin tilattaoasa PUHELIN 2400 N . mmm M . . .•W i . ; . i a f ' . f i - . I» «icill f'Pitempiaikaisen ko^ 'ualalfiajfe. t^^ltte, kääntyä l^^ . , ^ ' kunlattisisa aäloissa, kuten käännös- ja tolkkitydssä; VakuntanuuHkitt^ nassa; ulosperimise^ä y.m. Babaa lainataan.' X^inopiUisia «eajTAla. Aiiniteimiistöä.' Suomen kielinen konttoriapulainen tokaa .toillo so« IMan palveluksen. RUDOLF E . H U L K K O — ASIOITSIA 244 P A Y ST POR TARTHUR, ONT. — PUHELIN N^ 365 KIVELÄN LEIPURQJIKE Tarjoaa telUe ainoastaan enailnokan aineista vahnistettnja tuotteita. KiyttäkSft meidän tuotteita. LinjoiUe lähetetään. KIVELÄN LEIPURILIIKE Poholln 1618 N . ~ 111 Seeord St. — Port Arthor, Oat. 4 Fort Williamih Uikeiiil^^en iUii^^ Tohtori MD., L.M.C,C., M.C.P. & S. KIRURGI JA ' iSPECLMäSTI , SUKUPUOLITAUDEISSA Erikoisala: parantaa katkenriect verisuonet, verenvuoto j a perä-" pukamat, ruiskutus-systeemillä. Konttori 12-14 Ross Blk., Simpson ja Victoria katajaa kulmassa PiihelJn 2077 S. Kotiin 2077 K . FORT WILLIAM, ONT. WORKMEN'S NT» > S39. SIMPSON STREET, , 'uaJilliiiTo « H ILMOITTAKAA VAPAUDESSA Hammaslääkäri TohtEGIE Ctiote Bioefc. FORT WILLIAM, ONT. McCartney & Burke.'B JovelL. kaupan yläkerrassa . Tunnit: 9 a.p. kello 6 j.pp. Puhelin S. 100$ )tetaan X-Ray kuvia ^hampaista Kaasun avulla poistetaan hampaita. Itseopkkelu-aineliistoa <Lukekaa ja leikatkaa talteen) m KOMMUNISTINEN LIIKE ON KESKITETTYÄ «lUTTA SAM A L L A DlBMOKItATlSTA Kommuinstinen Kansainvälinen kokonaisuudessaan, kuten seuraavista tosiasioista käy kumoamatto-masti ilmi, onkin keskittymisestään huolimatta niin mainiosti järjestet- Kominternin toimeenpaneva iko-mitea julkaisee maailman kongre& sin (jopa plenumiensakin) edellä esityslistansa, agendansa, ja kehottaa kaikkia jaostoja keskustelemaan niistä. Mutta Kominternin maailmankongressissa ei ainoastaan keskustella niistä kysymyksistä, j o i - i ta sen t.p.k, esittää, vaan on jo-ty, että siinä jäsenillä on ylin, kainen jao.sto j a yksikkö sille oi-ilno- pnuu^lyl.i»n^^e n ^minäi^täi^ri—äIäX-m isvalta. TK^om._- ke^tettu ja valvotettu esittämään munistinen Kansainvälinen on rakennettu marsölais-leniniläisen, kommunistisen filosofian sisimmän olemuksen mukaisesti, että jäsenistöllä on määräämisyälta liikkeessään. Tämä on välttämätöntä siitä käytännöllisestäkin syystä, että vasta jäsenistön osallistuminen liikkeeseen, sen kaikkiin puoliin, te-kee mahdolliseksi sen jä suurten joukkojen kehittymisen ja kyp-attä se pystyy korvaamaan vanhan uskonto-ideologian kokonaan uudell a ajatusjärjestelmällä, mikä y h - saan j a innostaa sitä kansan oman j distää tieteellisen tutkimuksen v i i - suggestioltumistaipumuksen avulla j a meiset saavutukset maailmaniatso- Jonka korkein päämäärä on joku utopia, taivaassa tai maanpäällä. Tällaisen määritelmän uskonnolle antaen o n meidän OcftpiTPnnistTiianri-mekhv pidettävä selkänä uskontona, sillä (mhan sillä kaikki nuo tunnus-merkit. i , . , , X» -1. t. t#i symisen kukistamaan kapitalismi j a t ä i n e n kalise vanho^e uäkon- ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ kommunis^L Kätke-n o d l e . ^ on kyennyt nnn suurella j^^^^^^g ^ ^^^^ menestyksella taistelemaan uskontoa ^jj^^ liike ci S v i t a a n Neuvostohlto^^^ ja voimistu missä toimfeta" n hy^o-kratisoitunut j a määräysvalta on muutamien yksilöiden käsissä. Kommunistisessa Intemationa- Icssa yljn valta on sen m ä a i l j ^ . kongrressiUa, siis jäsenistöin edus-tajakokonluella. Kö^fiinternin t o i - ineenpaneva komitea ei voi muuttaa Kominternin ohjelmaa j a «en sääntöjä, fcuteii jäl^pänä lähem-pänä todetaan, Kominternin sääntöjä selostettaessa. mukseksl, joka versoo. tUon tutäd-muksen selville saamista taloudellisen elämän "luonnonlaefeta". Tässä eroaa'm}'ös uusiaikaisen kommunismin ihanteet j a päämäärät entL<w ajan Ihanteellisista utopioista. Toimitus. kaikkia Kominteriiia koskevia asioita. Jokaisen maan puolueis.sa ja sen alemmissa orgaaneissa j a yksiköissä on oikeus j a velvollisuus harkita maailman puolueen asioita j a tehdä niistä esityksiä maailmankongressille. Jokaisen maan puolue valitsee edustajansa maailman kongressiin, missä harkitaan ja päätetään kaikkia sille j a koko maailman kom-raunistiselle liikkeelle kuuluvia kysymyksiä. Maailmankongressi pyrk i i tekemään päätöksensä yksimielisesti mikäli mahdollista, mutta e l lei sitä voida tehdä, niin enemmistöpäätöksellä, demokratisesti. Nämä päätökset ovat viimeinen sana jokaisen maan puolueelle, ja-ostolle, Kominternin toimeenpanevalle komitealle ja jokaiselle 'toimitsijalle j a puoluejäsenelle. Luonnollisesti niin laajassa ja suuraa liikkeessä, kuin on Kom-munistinen Internationale, ei jokaisen puolueyksikön j a -orgaanin mielipide tule päätökseksi. Tämä on fyysillisesti mahdotonta^ kuten kuka tahansa helposti ...käsittää. Mutta tämä ei ole tarpeellista eikä se loukkaa työläisdemokratian periaatteita. , Kommunistinen Internationale on koko olemassaolonsa ajan, perustamisestaan saakka, ollut orga-nisatoorise. sti tällä tavalla rakennettu ja on aina noudattanut sen mukaista politiikkaa. Katsotaanpa mitä viralli-set päätökset j a asiakirjat tässä suhteessa sanovat. Kominternin ensimäisessä maailman kongressissa maalisk. 1919 ei laskettu sille vielä varsinaista organisatorista perustaa. Tämä tehtiin Kominternin toisessa kongressissa kesällä 1929. Niinpä mainitussa kongressissa hyväksytys.sä päätöksessä koskeva ehtoja liittymisestä Kominterniin fianötaan 12-kohda.ssa, että kom-muni. stipuolueiden tulee rakentua demokratisen sentralismin periaatteen mukaan ja että, puolueen keskusjärjestöllä tulee olla puoluejä-fienistön täysi luottamus. Kommunistipuolueiden tehtävät proletarisissa vallankumouksissa koskevan teesin J4 kohta kuuluu seuraavasti: Kommunistinen puolue täytyy rakentua kansanvaltaisen keskityksen pohjalle. Kansanvaltaisen keskityksen pääperiaatteen muodostaa se, että alimmat puo-luesolukkeet valitsevat ylimmät toimikunnat, että ylimpien toimikuntien kaikki määräykset ovat ehdottomasti ja eittämättömästi sitovia kaikille alemmille toimikunnille ja että on olemassa luja puoluekeskus, jonka valta kaikkiin johtaviin puoluetovereihin nähden on tunnustettu puoluekokouksien väliajoilla. Kominternin kolmannessa. maailmankongressissa kesällä 1921 hyväksytyssä teesissä "Konjmunjsti-puolueiden organisatoorjsesta rakenteesta sekä niiden työtavasta ja työn sisällöstä" erikoisesti painos- teeraultsen, puoluerelintcn itsensä tctaan, että "keskitys ei kommunistisessa puolueessa merkitse mitään muodollista eli mekaanista keskitystä, vaan kommunistisen .toiminnan keskitystä, s.o. lujan, tajsteluvalmiin ja sumaHa myös sopeutumiskykyisen johdon luomista. Muodollinen eli mekaaninen keskitys olisi "vallan" keskitystä puoluebyrokratian käsiin muiden jäsenten tai ulkopuolella olevan vallankumouksellisen proletariaatin joukkojen hallitsemiseksi". Kommunistisen Internationalen viidennessä kongrcKsissa v, 1921 hyväksyttiin Kominternille uudet säännöt, joiden perustavain määräysten G:s pykälä on seuraava: "Komintern ja kommunistipuolueet rakentuvat demoratison .sentralismin perusteille. Sen pääperiaatteet ovat: a) niin alemmat kuin ylemraätkin puolue-elimet valitaan puoluejäsenten yleisissä ko-kouksis- sa, konferensseissa ja puoluekokouksissa r b) puolue-elinten on annettava määräajottain, välit-sijoilleen selostus toiminnastaan; e) ylempien-puolue-elinten päätökset ovat alemmille velvoittavat; tiukka puoluekuri, Kominternin toimeenpanevan komitean j a jofe tavain puoluekeskuksien päätökset täytettävä nopeasti j a täsmällisesti. Puolueen jäsenet ja puolue-elimet voivat "keskustella puolueky-symyksistä vain siihen asti, kunnes vastaavat elimet ovat niistä päätöksen tehneet. Sen jälkeen, kun Kominternin kongressi, kansallisten sektsiain puoluekokoukset tai johtavat puolue-elimet ovat niistä päätöksen tehneet, on päätöstä ehdottomasti noudatettava, vajkkai^ osa puolueen jäseniä t a i paikallisia puolue järjestöjä ei päätöstä hyväksyisi. . Puolueen .toimiessa maanalaisena sallitaan ylempien puolue-elin-ten nimittää alemmat sekä koop-täytlentämisen; . sovelluttamisen ylempien puolue-elinten suostur muksella". Sääntöjen II luvussa, koskeva ; Kominternin maailman kongressia, > on 7 pykälä seuraava: "Kominternin korkein elin on { kaikkien Kominterniin kuuluvien puolueiden (sektsicun) ja jäHos- 1 töjen kongressi (tummennus alle^v kirjottaneen). i Kongressi harkitsee ja päättää niin Kominternin kuin sen «ekt- -, siainkin toimintaa koskevasta ^ohjelma-, taktiikka- j a organisatsio-*; niky.smylcsistä. «.Väin kongressilla > on oikeus muuttaa Kommternih ^ ohjelmaa j a sääntöjä" (tummennus { a l l e l d r j . ) . Kääntöjen kolmannessa luvussa, kosKeva Kominternin t.pJk, j a sen koneistoa m.m ösotetaan, miten eri maissa puolueiden on noudatet-' tava Kominternin t.p.k. päätöksiä, ;i mutta että jaostoilla on yälta vedota .seuraavaan raaailmanI^ongre§- siin, millä on lopullinen valta äsi' assa^ kumotakin t.pJc pSj^tSs. - Kömmunistisiert Internatiöhdlen kuudcnn essa 'kongressissa • kesällä 192^.^ täydennettiini Komintei^iin sääntöjä, •., m u t t a ,ne, pernsolemuk^' : 'seensä nä^i^en • öyät samanlaiset kuin cdcilise.ssä 'rtiäallmähkongres- : sissa hyväksytyt' säännöt. Niinpä • V. 1928 hyväksyttyjen; sääntöjen: Ty.h pykälä on samanlainen kuin edellä lainattu" '6 :s pykälä, j a maa- ; ilmankongi"essiä koskeva 8 » pykälä sisällöltään oU sama kuin edellä ; l a i n a t t u 7:s pyiälä. Sen toisessa =: kohdassa .nimeuoinaan . sanotaan, että vain maLaiimankongressilla' on ,- yksinomainen oikeus maattaa Ko«:' minternin öhjelinaii ja swb|tS Siis Koralntebi organisatpdri- ' sesti ori edeIIeen:,Mmalla_pi3Ttist^^^^^^ la kuin aikaii^imnin ^ j n iton^ttaavf samaa feäytäntoa, . , " (Jatketarr^, ; •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 5, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-02-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300205 |
Description
Title | 1930-02-05-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
AH AA
S U O B J E EN
iKorssiSuomejiMJfkaa
10
Canadan DöUarista
Lähetyskulut: ^
vaan vapaaksi tekemiseksi. Mutta
kisa. kaiulla o n s a i n a l l ^ e n pjrki-a-
ys, nUn e i loikaau täydellisesu c n -
ci5tu. Etevlmniät ja vleKkaitnmat
syiJÄ* voivat keinotella itccnsä joli •
toaremiin, joista h i aukt»)riic-etti-valJalla
voivat iMmsnnella joukkoja
j u j e s t y k s e a i . tautta Ijeidankin ase-
Jiiiinsa ©deUyttäyät määrätynlaisiin
jarjestyssuhteisiin alistumista, joten
bsl-Jiän eik-'i.t ole vapnita.
Näin on Jtoko yhteiskuntaelämä
alituista persoonaUiseeu vapauteen
ja siis epäjärjestykseen pyrkimisiä,
mutta samalla toistensa järjestykseen
j ^ orjuuteen xuoskimiista. K i i n -
neyoima jä eristämisvoiuiä vaikuttavat
siinä yhtä; aikaa. Ei-jstamisvci-ijaa
muodostuu -yksilöitten haluista,
kiinnevoima -yhteisestä pakosta. Niin
ori yhteiskuntaelämä aina anarkiaa
iOc lähetyksistä alle $20.00, 60c järjestyksessä j a järjestystä ^nai--
^^yksistä .?20.0.0—^43.99, .80c kiassa. siitä Jhakee se balanssiaan.
j^etyksistä ?^^-5^'r7i!i7^*»?nft n n i ' ^ ° ^ ^ aivan ^järjestystä, niin
11.00 lähetyksistä ?80.00^?100.0fl.gg liirveää orjimtta; ja jos
Uä. 50c jokaiselta seuraavalta a i - ^^^^ ^^^^ anarkiaa, n i i n se
ei olisi sivistyslhmisen elämää, eikä
koko nykyinen sivistysibmiskunta
olisi maixdollinen ollenkaan.
ylläoleva on tietysti vain yleis-kaavainen
selitys, jolla ei ole sanottu,
ettei vaaka keikkuisi puolelta
toiselle. Puiinukset voivat olla ras-kaamat
toisinaan toisella piiolella,
toisinaan toisella; mutta yleensä on
yhteiskuntaelämän vaaka aina h a kemassa
balanssia järjestyksen ja
anarkian väliltä. Tämä pitää paikkansa
olipa yhteiskunnan taloudellinen
järjestys eri aikoina minkälainen
tahansa. ,
"Jos kansalla -ei ole uskontoa, niin
sitä, ei* voi hEiHita; siksi kansalle,
joJUa e i sellaista ole, täytyy sellainen
hankkia."
Miten oikeassa piikaan Napoleon,
lausuessaan nuo sanat!
Ennen aikaan näki tämän ikirjoit.
tajakin tuossa lausunnossa vain riis-täjjäluokan
juonen työväenluokkaa
vastaan. Olin sitä mieltä, ettei kansaa,
jonka etupäässä muodostaa työväenluokka,
tarvitse hallita uskonnolla
muuss^i, kuin riistämistarkoi-tuksissa.
Ei halUtsemisen itsensä
vuoksi. Ajattelin, että jos työkan-sekä
myös " C h a u f f e u r ' lupakirjan anomuskaavakkeita vuodelle
1930 saatavana allekirjoittaneelta. Anomuskaavakkeet
täj^tetä-än v.^paasti. ' r, . - ,
J . VYEHHOLA
MYYJÄ STUDEBAKER J A PONTIAC AUTOII4X ,
SUDBURY ÖNTAÄIO
W6d„ Feb, 5
Oppi voi olla perusteiltaan vaikka
Kita sadalta dollarilta.
I SihkSsanomalahetyluUla OVat lähetyskulut
?3.50 lähetykseltä
I Suomen rahaa ostetaan. Kursaa
Ii2.45 sadasta Sn>ksta. „ .
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS;
Box 69, SUDBURY, Ont.
Laivapilettejä myydään, "
Tiedustakaa pilettiasioita
Vapaudelle ottavat rahavälityfc'
hiä vastaan myöskiu:
VAPAUS
PORT ARTHUR DRANGB
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
7AFAVS MONTREAL BRANCB
119G St. Antoinei St-,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
jqmTvuoRi
-South Porciipine, On .
CHARLES HAAPANEN,
Osnuskauppa. Timmins. Oct^
utuvat yhä uusiin järjestyksiin
stensa kanssa j a pysj?vät toistensa
jrjuudessa. Siten jatkuu järjestys
xjestymättömyy teen. pyrkimisessä
muodostaa järjestyksellisiä l l m i -
ä.
(Nuo luonnon "indiyidualisfiiset" e-äjärjestyspyrkimykset
edustavat l a -
erilaisuu'ksien muodostumista,
selvää, että jos luonnon ..pyrki-olisi
järjestyjj^eji,;, kutenj • JidfiaT.
ät luuleva^, n i i n ".^jien erilaisuu^'
ei voisi syntyä;, i j i p s k i olisi tullut
tiossa ja niaajlmasia^^^
"jo aikoja sitten"! j a vallitsisi
^kkumattomuudentila. Mutta k un
luonto päinvastoin pyrkii epä-jrjestykseen,
kuitenkaan pääsemät-^
asiassa sen pitemmälle, niin- on
aa olemassa liikettä j a lajeja s y n -
rajattomasti. Tämän kautta t a -
tituu "kehitys;. .SiUä, kehitys pe-stuu
lajien erillE^u^siih, j a , .uusi
Ihitysaskel aa ain^j^j^ajin uusi l a j ^ .
• muotoihiuö.Luöjqgpgi.; k u l u n hiaarj
on tälläirjefi,'(qig^^Ijpk^^än^.rjr,
iiteeksi!): (Jt^ruioQ;- ,epäj^rJfisty!^!
en pyrkimifltjn .alheuyaat, ilajien e-
' suuksia; lajien erilaisuudet muo-stavat
suhteita; suhteet aiheutta-
; liikettä; liike on entisistä j ä r -
yksistä pois epäjärjestyksen tär-
^tufeUla, mutta johtaa uusiin jär-
Btyksiin, uusiin muotoihin, lajei-
Q, sus kehitykseen. — Tämä Icaa..
muodostaa siis ympäri kieppuvan
kuten koira, joka on h a -
Uut häntänsä pään suuhunsrf" ja
ettaa parantaa otettaan,
lutta tarkatkaamme tätä luonnon
järjestykseen pyrkimistä j a jär-ykseen
joutumista ihmisten y l i -
sfkuntaelämäh alalla.
spyrkimykset perustuvat Ih-yksilöitten
tarpeitten j a viettien
otuksiin. Jos tässäkin nyt' h a -
si olla oikein perusteelUneh, niin
yisi syventyä ihmisruumiin solu-aaan
j a tuoda perussyyt päi-
Qvaloon sieltä — jos osaisi. J a
oikein perussyitten perussyihin
syventyä, n i i n joutuisi siellä
eitä ainaisesti pys3rvän suuren
aysmerkin eteen. Mutta melon
parasta lähteä tässä vain
lalta, SO. ihmisyksilöitten t a r -
ja vieteistä.
'Jiin että ihmispyrkimykset sÖs''
lituvat näiden tarpeitrten j a viet-kUhotuksista.
Tämähän, ön k a i - .
selvä asia. Mutta tässä.; on
rkeätä huomauttaa, että jokainen
pilö haluaisi saada tarpeilleen ja
[teiUeen tyydykkeet ilman mitään
[uuteen alistumisen ehtoja tois-ilunisten
tai yhtelskimnan fiupr
Hän ei halua pois ihmisten
sta, mutta hän haluaisi kulkea
'•^ heidän keskuudessaan o-tavaUaan,
tulematta örjuute-mitenkään,
tta hän ei voL
ien elinehtonsa ovat sidotut
eiskunnallisen yhteisön elinehtoi-ja
sen kautta joutuu bän t a r -
ja joukkojärjestys- j a o r -
yastaisine. pyyteineen yhteisön
pimysuomaan. Siinä taas on j ä r -
s välttämätön. J a järjejrtg^
merkitsee orjuutta^ .Mutta 4iän
pakoitettu. harrastamaan tuota
Estystä.
lutta miten hän sitä harrastaa?
yhteispyrkimyksessä ovat
saaneet yhteiskunnallisia
san elämisen edut sovitetaan sopusointuun
hallitesmisen kanssa, niin
muodostuu puTidas järjenhallinto,
jossa järki hallitsee j a jossa h a l l i t tavat
järjen avulla suhtautuvat a -
listuvastl tuohon hallintaan. Mutta
silmieni ohitse kulkenut todellisuus
o n osottanut, että »uo Napoleonin
sanat pitävät paikkansa, olipa y h -
j teiskuntajärjestiys minkälainen "taliansa.
Sijlä itse sosialistinenkin
yhteiskunta näyttää tarvitsevan uskonnon.
•
, Näyttää siis .siitä kuhi olisi N a -
bpfeon/'^^Västi ..jnähny tuon tosi-
'0m, että kansan, samoin k u i^
ivcohnonkin, pyrkimys pn ' epä järjestykseen.
Tämäii näkemyksen perust
a l l a - N a p o l e o n , kai aprikoi näin:
"Mutta koska kansa kumminkin tarvitsee
järjestyksen, kun sitä kmn-i
n i n k i n täytyy liallita,. j a koska u s konto
on tehokkain hallitsemisväli-ne,
koska se perustuu itse kansan
mielen, suggestioltumistalpumukseen
Ja Jcöplca sillä voi k a l k k e i n tehok-k34mm|
ji suggestiolda kansan mieltä
: Uäärätt3g?nl suuntaan, niin hankit-
;a^9.qi},';5iis UE^konto kansalle, jolla
e l sellaista: ole, j a hallittakoon _ sitä
sen a v u l l a " '
-On muistettava, että Napoleon
lausui nuo sanansa Ranskan v a i .
lankumouksen raunioilla. Vallankumous
oU viskanAut y l i laidan, t a i
ainakin yrittänyt viskata, myöskin
^skonnön. Jo itse vallankumoukselliset
hommasivat jonkinlaista uut-ta
uskontoa hylkäämänsä kirkollisen
uskonnon Sijalle, jonkinlaista
"järjen uskontoa", ja saarnasivat
vapaata ajattelua vastaan, mestasl-vatkln
yaln pelkästään vapaasta a-
Jättelemi^esta syytettyjä, mutta
"järjen uskonto" el mennyt Kansaan.
Siksi Napoleon, joka oli ottanut
tjahtäväkseen luoda järjestystä kaao
k s e e n — t i e t y s t i samalla ajaen
omia kunnianhimoisia pyyteitään,
koska o l i v a in ihminen — päätteli,
että koska "järjen uskonto" ei "vor-
Jki" järjetfömissä ihmisissä, n i h i heU-le
,on hankittava sellainen uskonto,
joka "vorkkli". J ^ hiän hankki Ranskan
kansalle takaisin katobllsen us-konnon
— joka tietysti oli voitu hy-lätäkln
vain muodollisesti, mutta ei
asiallisesti.
Siihen aikaan e l vielä vohiut Jcan-
Bä4n sovelluttaa muunlaista kuin.
sellaista uskontoa, jonka pääteho
t u l i yliluonnollisesta. Kansa tarvitsi
;Vielä yliluonnollisen jumalan kaik-kien
iiÄimmilllsten halUtusmääräys-ten
taa. J a uskonnolla on näihin
asti käsitettykin yksinomaan sellaisia
oppeja, joiden ydinsisältö on
jonkinlaiseen yliluonnolliseen uskomisessa.
Mutta nykyinen aika o-
-sottaa, että on muunlaisiakin uskontoja
kiun yaln jriiiuonnolllssisäl-tölslä.
Ainakin näyttää täytyvän
laajentaa uskontonimitys puhtaasti
"mQatlicfAnlriTi" mlplinlrtprvrmiPTi a-
1 aivan- puhtaasti tieteellinen, mutta
politiikan myllyssä, poliittisen johdon
käsissä .saa se. "iiäällyraken-teen",
joka suhtautuu opin kokoom
i i n j a opin perusteella johdettaviin
jouickoihin täysin uskonnono-maisesti,
j a johon miyös J o u k o t puoleltaan
suhtautuvat kuten uskovaiset
uskontoonsa. Tämän uskonnon
poliittiset johtajat voivat myös olla
täysin tieteellisiä tehtävässään, he
voivat olla perinpohjin "kirjansalu-keneita"
j a tietää, mistä nuorasta
kulloinkin vetää, mistä ei, kuten
klrkko-"isätkin" ovat aina tienneet,
mutta se ei häimemiä itse liikkeen
uskonnollista laatua.
Ylläsanotun johdosta on myös selvää,
ettei uskonnon perustajan
.myöskään tarvitse olla uskonnollinen.
Hän voi olla tiedemies, j a hän
on voinut perustaa puhtaasti tieteel-lisen
opin. Niin on Marx tehnyt;
samoin myös Lenin. Mutta jos olosuhteet
edellyttävät hänen opilleen
poliittisten siipien antamista, niin
noiden silpien kuljettamana muuttuu
se uskonnoksi. Siten tapahtuu
toiselta puolen siksi, koska kansa ei
ymmärrä tiedettä j a varsinkin kos.
ka kansaa ei saa liikkeelle muu kuin
uskonnonomainen mielipide- j a txm-nesuggestioni,
j a . koska toiselta puolen
tämän vuoksi käy johdolle välttämättömäksi
muuttaa oppi uskön-nonomaiseksi.
Sitäpaitsi johto usein
hairahtuu anunatlssaan ultratapoi-hin,
joka tekee opin liianpa ultra-uskonnoUlseksl.
Tällä kehityksen tiellä käy opille
siten, että se lopulta on yhtä yähän
Suomen
Pääk0iistiaivlr^
köico Canadaa jTOrt^n } s u o r i t t aa
Jos haluatte parasta ^ " • " ' " " " • ' ' • • • ' " • ^ ^
saatavissa olevaa työtä
soittakaa
S. m eli N. 743
YÄRJffifS-isukkia
maan viralliselle ««CostJ^-
eäle kuuluvia tehtäviä, antaa^ passeja
matkustusta i?atten JcotiiBaar
hän tai muualle, vahvistaa aaiaEr-jöja,
käännöksiä y.xn., selvifctgÄ
rmtk- j a muita Suomen kansauttr
siin kohdistuvia asioita.
^Osoite: \ . . r •
Consalate General of Finland,
Boom 9J8 -
.1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMa
pääkonsulL
i:.isaksi on SupmeUa «dttstejlo»
Canadassa: Konsuli Erick J. KoC'
te, Port Arthur, Ont. — Mx^
Saarimäki, 319 Bay S t . , Toronto.
Ont. — H . P . Albert Hernianson.
479 Main St., Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box L , CopJ)er
Cliff, Ont. — Charles E . Mö^ujs-son,
54 Dock St., Saint John, N.B.
- r - G. .Wr Törnroos, 551 How<& St.,
Vatncouver^--iB.CMf • > -^vv
MBTUSUIKE
(THE BRILLIANT)
230 SEmpaon St.,
FORT WILLIAM. ONT.
2261^ Artbur, St.,
PORT ARTHUR, ONT.
Me olemme henkilöt palvelemaan
henldlSitS.
HUOM.!
Siistejä kahden miehen hooneita
vuokrattavana 145 S Algoma St.
Port Arthur. Ont. (
K. Immonen
Ajanmukaisia huoneita saatavan
vasta valmistuneessa talossa.
E. ja A . RANTA,
3S0 Bay St., Port Arthur. On
LElkKUU-FUiMAKGNrEroEN
VALMISTUS
alkuperäisen olemuksensa kaltainen
kuin vanhus lapsuutensa ja nuoruutensa
kaltainen. Niin leninismik
i n on jo ehtinyt kehittyä enemmän
leniniläiseksi kuin se alussa
oli. J a se tietysti yhä keliittyy. N i in
käy aina uskonnoille.
Mutta vaikka kommunismi onkin
(tässä merkityksessä), "uskontoa",
n i i n el sen historiallinen aryo sUtä
sen huonompi ole. Se on historian
tuote rhuodostamaan edelleen historiaa,
j a se muodostaa historiaa
tarkalleen siten k u i n olosuhteet rnäil-räävät
sen sitä muodostamaan. Siinä,
kuten kaikessa, esiintyy paljon
" t u r h i a " liikkeitä, jotka kiunmlnkin
yhtä vähä häiritsevät sen yleista
ikulkua kuin kosken tolkuttomilta
näyttävät paikalliset kuohiit j a pärs-kähtelyt
joen vh-taamista. Nuo kuohut
j a pärskeet syntyvät paikalll.
slsta syistä, mutta kuolevat ylelsis-
,tä syistä. Ne ovat tm-hia j a t y h miä
mutta eivät ole vältettävissä ja
eivätkä myöskään mitään vaaranna
yleiseltä näkökannalta katsottuni.
Filippo.v
Me myönnämme, että "Fillpon"
edelläolevassa pakinassa on paljon
syvää, melkoiselta määrältä omintakeista
filosofista mietiskelysJ, .ia
hänen huomäutnksensä kommunLsfcj-sen
liikkeen oikeaoppisista, doktri-näärlsi3:
ä, iitkonnonomcMslsta piii-telstä
sikäli oijceaan osuva, että
sängen suuret konlmunlstiseh lllk-
Lelkkuu-i»j^nakonieiden '(kombai-nerlen)
valmistus SSSRissä järjestetään
etupäässä "Kommunaari"-teh-taälla
Saproshlssa j a Saratovin u u della
tehtaalla "Kommunaari"-jteh-taan
on jo kuluvana vuotena valmistettava
300 konetta. Lelkkuu-piiimakoneiden
joukkotuotanto
"kommunaari"-tehtaalla _alkaa 1930
—31 V. (5000 kpl). Sitä seuraavana;
vuotena tulee tehdas valrriistamaari
10,000 leikkuu-puimakonetta. ,SSS-R
; n Korkein Kansantalousheuyosto
pyytää Työ- ja' Puolustusneuypstoa
käyttämään "K;ommunaa4"-tehtaaa
perusralcennustölhin lelkkuu-pulmä-kdnelden
tuotannon järjestäxniseksl
3. m l l j . ruplaa kuluvana vuoteJMi'
Näihin töihin tarvitaan kaikkiaan
4 m l l j . Vuplaa. .
POJAT
KÄLEfil MALÄINEN APT
Kaikki meidän suöifnalaiset-kotilMkkeemme ovat valmistetta
Suomen yliopistossa Icaytännössä olevan oppikirjain mukaan,
sekä K. G.. IL Nymg,n'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme
ainoastaan parhaita rohtoja valmistuksjeenim^ • „ ,
aloilc^aun ... €0e J A . 11.00
KUMMtTAVAROITA
Huiskuja miebäto. mu ^««0
NenäruisJroia, hint» .8B
VarmttUBe8rneit& n«iai8«>
hinU 18.60
Varmuusesineitä midtlUe,
hinta ^..#8.^0 taa.
y.io., y ^
jaUreitä, i^staiift.
Haavapunpulia 26e, 40c, 76e,
11.60.
HaavakSireitt 1' 20e, V 26e
Ezemasalvaa, hinta 76e
.85
AO
.69
S*lkiplM>taria
JSIntulMstazia
MimaaltplaaitaTia
Vi%\^mWk^mii^ yakiia
ja htsgenfth^tetulDMen
HalvauBvettä, hinta ....
HkivQUyS. Unt»
Hämmastippoja, hinta....
Hmnimddtfeift, Unto ....
Harotnaiharioja, hinto
40e, ÄOe j» 76c
Henioroidesalvaa, hinta
Hajcpihksa. hinta 26e nnini
Intfailinjamenttia. hinta .60
SnellBuinfh iKoIiikldtlppoia .60
Kamferttiviinaa, hinta 60
Kainf«rttl«jy$,,iiinta .... .60
Emftt^poja, hoS!itkiin jasy^
dSnaluikipaun, hinta .50
.60
.60
.60
.26
.10
26e,
76e
Kaaiferttlai iemm^Vi*
KnxpinSp]a«si«ria L.^^^
Kolmamalsia tippoja ^
Lanlinjaioentfeia
Nervin tippoja
Parranajosaippnolta ........
PSanldvistyspalveria ......
POiidljya .
PttonSIjyS
Puhdasta^ Korjan fcabMi«
f«e
I
t
maksasi j y l .
hinta .,;.....,,»~»6M ja f>18#
Prinssintippoja ,.,...»^^ S9.
Preserveeraayia tippoja .M
Riigapalsamia
Silmävetta ..
Silmäsalvaa ........
Suu- ja hanunasvettt .... IM
Kun tulette rantoihin niin pistäytykää
Taivaisen palloruumassa.
294 Bay Street,
PORT ARTHUR ONTARI
TILATKAA meiltä lääkeluettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suomen, ^anadan ja Amerikan
lääkkeitä, kummitavaroita, maakecrausmaaleja y.m. Me maksamme postiraban kaikista $5.00 Ja
«itä isommitta tilauksista. '— Erikoisläiikeluettelit ^tamiehille. •
K. G, iC NYiiAN. OaasUja.
Sao^Msa ja Caoa<2assa taUcinnon «uorittasut apteeklfari.
EEKI
PORT ARTHtJR, Ont
'M
BAY ST, MEAT & FISH MARKET
SUOMALAINEN LIHAKAUPPA
Ensiluokkaista tuoretta ja savustettua ja keitettyä lihaa ja kalaa.
— ^ 8 Bay St.
ONTARIO
Phone N2713 —
POET ARTHUR
Hnolellineii palvolus
H. K A N T O L A
Et MITÄÄN VANHOJEN TApOJEN
KUVAILUJA
toja, yhteiskunnallisen älyn ja
oisuuden.. Näitä avujaan käyt-iie
aUtuisesti koettavat pitää
yhteisöjärjestystä. Mutta k u i -
3n samalla jokainen 5*sllö käyt-jokaista
mahdtdlisuutta vähenneen
mnalta niskaltaan yhteisö-
' « " ä jokainen
° k j ^ harrastaa, öinan etun-yhteisöpyrklmystä
j a -jäx-f
«tta vain toSten siihen
-aiseksi j a itsensä mahdcdlisim-
'maalllstenkln" mielipldeoppien a
lölUe. Tätä laajentamista tehdessämme
yonnnie^ määritellä uskonnon
vaikka .^uraavaisti:
Uskonto on mikä tahansa sellainen
yhteiskunnallinen oppi, joka on
syntynyt ihmiskaipuista ja yhteis-tainnallisen
tarpeen pakoittamana ja
Jolla yJUdlätetään ja järjestetään
kansaa määrätynlaisen yhteiskunta-aatteen
ja moraalin' puitteisiin ja
jolra julistaa itsensä oikeaoppiseksi
Ja kieltää uskovalslaan ajattelemasta
i a käjrttäytymästä Qiuulla tavalla,
k u i n t^nän opin kaavojen mukalses-t
l J a - j o l l a on oppi-Isänään joku
" K r i s t u s " , jota on pidettävä erehtymättömänä,
j a joka tehoo k a n -
keen mukana kulkevat j a sitä t u -
kevät joukot eivät tietenkään ole
tieteellisellä ajattelulla syventyne^
kommunismin aatteisiin, esim. omakohtaisesti
tutkimalla sen' tieteellisiä
perusteita mar.xllais-lenlnlläisen
kirjallisuuden lukemiseni kautta,
vaan hyväksyneet kommunistisen
liikkeen luokkataisteluohjelman sellaisenaan
Itesstään selvänä olevana
taloadellisena välttämättömyytenä.
Siinä ' onkin suurin ero metafyysUl'.-
sen uskonnon ja kommimistlsen
"uskonnon" välillä, jos käyttäisimme
tässä " F i l l p o n " termiä. Edelll-nen
rakentuu mielikuvituksen luomiin,
kokemusperäiselle ajattelulle
vieraisiin, dogmeihin, jälkimäinen
perustuu tieteen selvittämlin. yhteis-kunta-
elämän lakeihin, vaikkapa sen
kannattajat eivät tuntisikaan näitä
lakeja. Kommunismi on tässä suhteessa
alvän toisenlainen oppi, kuin
se "järjen uskonto", jolla pU lyhyt
kukoistuksensa Ranskan vallanku-mousken
alkuaikoina, mutta joka
kuoli juuri sentakia, että se o l i
filosofista haihattelua, jolta puuttui
luja tieteellinen perusta,, jonka vasta
myöhempi yhteiskuntatutkimus,
kehitysoppi j a märxilais-lenlnllälneix
taloudellinen historiankäsitys toivat
mukanaan. Sen vuoksi silloinen
"järjen uskonto" oli l i i a n oht-to, voidakseen
r^enestyksellä taistella vuo.
situhansien perittyjen ennakkoluulojen
j a tietämättömyyden pönkit-itämää
duaUs^ota .kirkko-uskontoa
vastaan. Toisin on l a i t a nykypäivän
kommunismin kanssa. Joskin
suiu-et joukot omaksuvatkin sen
uskonnonomaisella tavalla, on kommunismi
pohjaltaan jyrM5tl vas.
Odessassa ilmoitetaan, ettjT Icojj-sesslonltolmlnlmen
"KpntrollJ J^-r-o"
johtaja alkoi ahtaa konttorlhenkilö-"
kupnalle rahalahjoja jo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-02-05-03