1930-02-05-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^^^-#ä 2 KeskiviikkPBa, helm&.: 5 p:nä Wed., Feb. 5 No. 30 VAPAUS « I B M Sacakiaacttsia. Oaearnr Ssd-m •••Jr!; iV;: I.at'4k« P M I OCQe* P t p n a i r s b Octaas, aa ««0004 daaa «snct. tmmamt, frnattnri, lchj)ila«w Ja falao onaaaa taloaaa £ I B StrcetiUi. K«naci 1038. — TatsiXBa S36V. — Kitjafcaappa 2387V. maSX t a U aititmMtd» V4 Tapua BoiUiac E l a Sczaet. fJU. 9«* «9, SadbvxT, . TOJUfSHXKXAXi * «k4<J>. 6 U . S 2 J 0 , 8 fck. « 1 . » i a 1 kk. UM. — «Uravaboftia Ja Ssomaaa a ^ M O B «Dvnafllat 4 i l u « 6 4 0 , • U c «3.99 >i 1 Uc. U J » , mUtnSMiimitMkm »J^ *wn^ JMO Mri JECIMS. — AtioJSittoa - B C t u u d l l a omicotoi*ataii9«t i l * p a i M U o u B a . — K i a t e B m a a m i i l B O i a b c t SOe k e r t a , « i » 3 fc^itaa. — SynjyiaäaniomkK».. I W .cena, •S.M 9 kmaa. ~ AnatoeToilcaolalEaet t2J>0 laetta. t 3 J 0 k a U kaitaa. — KiitoaUioetakaet •IA k o t a . •— Ksolcsumilaotakict UM kafta, SO Isaiiiak«> kiitoalanaetUa tai iimUto»«x»Tll»: — «lotaaai tiedot-Ja oaoteilaioliikaet SOe k o t a . tlXIO ^}a>a,kertaa. — TUapIUilautuJiea Ja ilmoto* *cixttwmi0i aanllifMiM, I l t f t f t t S t i JlBiii^mfiirita ictaJcStcco. Ceeecal adrntiaias rstc*. 7Se per «oL. toeh. Miainnua Aax%» for aiflfla faacftloa, 75e. Tbe '^aTtaa i a tka b m adrcniaisf mediaa amoof t h f FioxMb pcopla i a Caoada. Jo» ctta millolD takassa aia vsauofU eaiiailMaa kldeeaecaaa. kizjottakaa sadellaea Uikkacs naftajaa pet«MaaIliaeUa almelUt J. V . AU<iir<«t. mkkaenboluia. Provohatsioid NetwostoluHoa vastaan Samaan aikaan, kun viiden suuren imperialistivallan diplomaatit ia militaristit pitävät Lontoossa neuvottehi|aan suljettujen ovien ta-jcana^ huomataan INeuvostotUton vihollisten punovan uusia hyökkäyksiä työläisten ja talonpoikain joeuvostolasavaltaa vastaan. Meksikon halli tuksm edesottaroijtien Neuvostoliiton ja MeJcsikon välisten suhteiden kadcatsemis^i ei ollut mikään erillinen, kansainvälisestä imperialisti sesta politiikasta riippumaton teko, vaan amerikkalaisen kapitalismii Wallkadun pankkiirien toimesta järjestetty hyökkäys neuvostovastaisien voimien rintaman tiivistämiseksi. Ei ole kulunut kuin muutama päivä tästä tapahtumasta, kun Rans kassa tapahtuu kaikennäköisiä provokatorisia yrityksiä Neuvostoliitto; vastaan. Ranslcan valtaporvaristo on entistä avoimemmin ryhtynyt veh keilemään^ mustain ryssien kanssa. Jonkun raustain ryssäin kenraali» katoaroisea jo|i4oäta OJB /esitetty hävyttömiä vaatimuksia ja syytöksii Neuvostoliiton lähetystöä vastaan. RaneJcan hallitus on sallinut mustai; ryaeain suunnitella aseellista hyökkäystäkin Neuvostolähetystöä vas taan. Jo aikaisemmin oli hallitus osoittanut mieltään Neuvostoliittoa vastaany ottamalla venäläisen varkaan ja provokaattorin Bessedovskyj suojelukseensa. Neuvosjtohallitukseo äänenkannattaja "Isv«stia" tekee Ranskar hallitiiluelle suoran Icysymyksen* baluaakQ se mieluummin säilyttä diplomaattiset suhteet Neuvof^liitoi) kanssa kuin olla yhteistoiminnan sa 'valkovenäläisten pakolaista kanssa. Ja NeuvostolähetUläs Dovga leyski on myös esittänyt vastalauseensa Ranskan hallitukselle. On merkille paotava, että täinä Neuvostoliiton ja Ranskan väliei kärjistäminen on tapaltfunut viiden imperialistivallan laivastokonft-renssin koolla ollessa. Ennakolta jo viitattiin siihen, että tämä. laivasto kojoferensai yrittää saada edes sen verran yhtenäbyyttä imperialisti valtain välillä, että kiinteän yltteisrintaman muodostaminen Neuvosto-liittfCM tat vastaa, n 1iä. Y.i.s. i^fl 3whdo\l^l i1^ • 1 • i-u- . ^ v a l iTOss..a i.ö,tuT.^> saan..s^U ormauhi, aiUi a« 'j oka »tiriu-^sftaa'-a in^ ^.m^a ksuja-työttä Maisuutta silmälläpitäen, tapahtuisi se nimenomaan sitä varten, että voisivat keskittää voimanaa työläisten valtion tuhoamiseksi. Imperii listisen sodan vaaita esiintyy siis tänä hetkenä erikoisena neuvostovas tdsen SLddati i^^larm samsJl^ tähtää kaikkien maiden nousevan proletariaatin kfjddstainis$ksi. Tätä vastaan on kansainvälisen köyhälis tön noustava taistelemaan. ^,T0itömyys koskee työssäoleviakin TäU$ ^palstalla on jo lukuisia kertoja JkiijoiteU» työyäenluokka? Ifuiscdnvälttesti ah J.oka esim. Saksassa pn iclfynyt hnipi ifiS^ «vat mienneet mielenosoituksille itluxten ka\;|p]Mä(len kaduilje, uhmaten sosialidemokraattisen poliisiii a&eit«u " y: . \, Käsittäen työttömyysknr;iwden <>leva^ yksi seuraus nykyisen kapitalistisen riistojärjestelmän kriisistä, ja että taistelu työttömyyttä vaatijan ei ^suinkaan liikuta yksin työttömiä, vaan koko työväenluokkaa on KpTpmtfriJHtjnen InternaUonäle julistanut helmik. 26 päivän kansainväliseksi iyxittinmyysn^^ kehoittaen kaikkien maiden sekä työttömiä että työsaäolevia työläisiä nostamaan yhteenpuristetun nyrkkinsä kansainvälistä riistojärjestelmäa vastaan, vaatimaan työtä tahi toimeentuloa. » Jot^p^öttjimyys on rappeutuvan kapitalistisen järjestelmän sekä sen anarkisen jkrjjisjn paljastama heikoin kohta, ja kansainvälisen työväestön on siihen iskettävä koko vpi^nallaan Tällä jtavaUa vai-' mlst^a proletariaatti maaperää tulevia suurtaisteluja varten, joiden k^tta min <vx>i4ite^ k u l ^M Hyy^ yleinen käsitys työläisten keskuudessa on se, jettä työtto-m ^ ko^cisi vain niitä työläisiä, jc^tka pvat joutuneet kaduille. Tä-niä on-erefcdy^. Työttömyys melkeinpä yhtä radcaasti koskee, ja ser seiiMuksei ainakin koituvajt yhtä xaskaiBa työssäoleville, kuin työttö miäle. Stt.o];anainen seuraus .^öttömyydestä on palkkojen polkeminer Ja työn riistannän kiristyminen. ^Silloin kun sadat työläiset tungek sivat jokaisen työpaikan ympärillä kilvoitellen työpaikoista, on työn-anjtajilla otollisin aika. alentaa palkkoja, kiristää työläisiltä enemmär työtä» rikkoa mahdollisesti vpimassa olleet sopimukset ja ajaa unio ulos työpaikoin Työttömyys koituu siis Jo^a tapauksessa yhtäläi-eesti työssäolevien, kuin iyöttmnien kiroukseksi. Typlaisef, Varifstmtukaa mielenosoituksun helmik. 26 pnä. Polttäraakaltästtus tmiMkma tyoläiMä iästassä V Yhtä rinnan lisääntyvän tyottömyyd^ karissa on Yhdjrsvahain riistäjälvokka kaikkialla hyökännyt työläisten oiif^uksien, palkkojen ja työehtojen kimppuun. Monilla paikkakunnilla ovat työläiset nousseet voimakkaasti puolustamaan oikeuksiaan. New Iforkiss^ on_ jo jonkun aikaa ollut käynnissä kireä .ruokatavaraliikkeiden työläisten lakko. Erään sosialistisen lakimiehen toimesta, haetti]^, estetupmio-määräys lakkovartiointia vahaan. New Yorkin roistoniaisuudestaan kuululle poliisille annettiin tehtäväksi estää läkkovartiointj. Työläiset uhmasivat kieltoa. Trade Union ^Jjaity liiton tOU?i^sta;.pidettiin • saljdarisuuskofcous. tammik. 16 pnä Millers Marketfesa Bronxissa. kokouksessa riehuivat poliisihurtat. Ensiksi koettivat vetää pu-iilienjohtäjan alas. l Kun työläiset t ^ ä n ^Uyät, niin ryhlyiyät kapu-loimaan aseettomia työläisiä. Muuan verenhimoinen. poliisiroisto ampui Steve Katovis-niroistä lakkovahtia selkään. Katovis kuoli sairaalassa, vaikka eräät hänen työtoverinsa uhrasivat verensä verensiirrossa, saadakseen hänet -toipumaan. . . New Yorkin kapitalistien poliisi lisäsi mustaa ansloluettejoaan täten taasen yhdellä murhalla. Tapahtuma on saattanut tuhannet työläiset purkamaan raivonsa virkavaltaa vftstaan. Katovisfn hautajaisiin Federated Pressin kertoman mukaan osallistui vähintäin 25,000 työläistä. "Daily Worker" kertoo ainakin 30,000 työläistä olleen tässä suunnattomassa mielenosoitustilaisuudessa. Murhatun toverin ruumis oli «seita päiviä'puolueen päämajassa, missäi tuhannet työläiset kulkivat paarien ohitse paljastaen päänsä kunnioituksesta kaatuneelle Täältä vietiin Katovis liautaan ^ittokunnan soittaessa Kansainvälistä ja punaista surumarssia. Tammik. 25 pnä, eli ko|me päivää ennen tätä hautausmielenosoi-tusta, hajoitti poliisi tavallisella raakuudellaan kommunistien järjestämän mielenosoituksen Katovisin murhan johdosta kaupungin talon e-dustalla. Työläisiä taasen piestiin. Naisiakin hakattiin. Polibihurttien pahoinpitely-intoa kuvastaa, että he hakkasivat erehdyksessä joitakin kapitalistilehtien raporttereitakin. Koko kapitalistinen sortokoneistp on sen jälkeen pantu Hilseelle puolustamaan virkavallan roistoroaisuutta» Työläisten pieksämisen ja murhaamisen siunasi Rronxin kauntin suurvalamiehistö, puhdistamalla Katovisin murhaajan edesvastuusta. Se päinvastoin kiittää hurttaa "yirkavelyollisiiutensa kunnollisesta täyttämisMtä". Valamiehistön puheenjohtajana toimi Amerikan pankin presidentti E. C. Delafield. Raakalaisuus siis laillistetaan suurpääoman edustajain omalla sine-tj »ä. .• • • • • ••.:.• Edellä kerrotut tapaukset eivät osoita, ainoastaan poliisimenefelmi-en raakalaisuutta. Tärkeintä näissä tapahtumissa on se, että ne osoittavat työläisten taisteluhalun fatkuvaati kasviivan. Tätä todistaa tuo valtava hautajaismielenosoitys sekä sen edellä pidetyt mielenösoituk^t. Luokkataistelu yhtämittaisesti kärjistyy Yhdysvalloissa ja komnaunisti-puolueella on entistä tärkeämpi tehtävä tässä taistelussa. Kapitalistilehdissä on sangen yleisesti esitetty sellainen kuva Englannin työttöniyysvakuutusjärjestelmästä, että se kiihoittaisi laislmuteen. Häpeämätön porvaristo julkeasti väittää, että kun työläisille myönnetään jonkinlainen mitätön työttömyysapu, jonka i e itse etukäteen >mak-instfty^ kijdistä tnlee meidän eri-ioKbsesti kfinmttää hnomiota kaupp a m m e , haliintaan ja' valistiistyön^ tekoon. Meidän omista joukois-taouiteldn nousseissa psnrkii toisinaan ilmenemään sellaisia, että ne verratfein helposti harhautuvat tärkeissä kysymyksissä ja osot-tavat puottavaa arvonantoa, vieläpä ylenkatsett^in j'oukkojen mielialaa Ja vaatimuksia kohtaan. .Siksi onkin, mitä tärkeintä että työläis-kuluttajat valmistautuvat kysymyksesi oleviin asioihin ja saapuvat osuuskaupan vuosikokoukseen silloin Jean se pidetään (aika vielä tämän kirjoittajalle tietäniä-tön); heittävät pois ajatuksen "mitä minä siellä, tehkööt niinkuin ha-loavat, pääkäkööt miten tahansa". Sellainen ajatus on ehdottomasti hyljättävä. Täkäläinen poikatalo, joka on osuuskauppamme jäsen ja varsin huomattava kuluttaja, antoi kokouksessaan evästyksiä edustajalleen tulevaa osuuskaupan kokousta var ten. JIuomatuin näistä evästyksistä ehkä oli se esitys, että kaup-: pamme taholta ei sekaannuttaisi työläistenkeskuudessa , vallitseviir suuntataistelukysymyksiin, ollen! edistämättä sen ' luontoisia toimen-j lifntnin moistoiahla täällä oli tammik. 28 p:nä. Dta kului alk^ onjiUstu-neesti. Thmtsiä olisi sopinut kyllä e-neimnänkin .haalUle. Ohjelmassa oli: runo Henry Tammi, yksinlaulua Laura Seppälä, kuvaelma, ja puhe Martin Hendrickson. Ohjelmaan e-rittäinkin puheeseen olivat kuulijat enemmän kuin tjrytjrväisiä, joten tämä tilaisuus antoi paljon uutta innostusta toteuttamaan niitä jäämää-i- iä, joita kuusi vuotta sitte kuollut johtajamme Lenin on työväen luokalle asettanut. S. J. csaston kJUQkaiisik(4u>o5 on ensisunnuntainar 9 p. klo 2 j.p. Kaikki jä-senet ja jäseniksi aikovat .saa-piikaa joukolla kokoukseen. — Teo. fiilu.<!. - jän ja työläisen siitä pulasta, joka sitä vaivaa joka päivä. Njrt olletikin kun koneet ovat ottaneet suuren jalansijan maan\'ilje1ysteknil-kassakin. Pian maanviljelijät alkavat haparoida yksi. yhtä, toinen toista, keinoa pelastaakseen itsensä siitä, mihinkä hän on vajoamassa ja "ilman järjestäytymistä on perikatoon meno, ja johon op moni jo joutunutkin. ' .Siis vanha vuosi on loppunut ja uusi vuosi on alussa, mutta missä asti ollaan tämän vuoden jaäätyt-tyä? Ei suinkaan olla aivan toivottomina, jos vain tarmolla 'liitymme yhteispyrintöihin. Siis irti erakkoelämästä, toverit. —T- C. R. . Melntosh Sprins, Ont. Tämä paikka on uutismaanvil-jelyaalue, eikä niinollen olo isolla maailmalla tunnettu. Meitä suomalaisia on tänne kerääntynyt kaikkiaan 8, ollen ison Mclnto.sh-järven ympärillä. Ensimäi.set suomalaL-x^t ovat oi-mVÄEN URHEILU C.T.U. Liiton suomalaisen j'aoston alaisille seuroille leet täällä jo 11 vuotta ja heillä on myös jo "patentti" mailleen. Ra- Kaiiki, jotka olemme seuranneet hantulolähteenä on ollut paperi- Suomen lehtien tiedonantoja, tie- -i- 1 1 ^ ... •• •• , puun ja halkojen teko. Maata on dämme ^varsin hyvin valtiollisen vai-piteita, jotka koskevat työväen| ^^.j^ puhdistettu, että saa!non vasemmistolaista työväestöä vähän heiniä ja juurikasvia, jär- vastaan yltjmeen Suomen valkopor-vestä saa kalaa, jotjjn sit-ä hiljal- vai*iston taholta. Tämä, yhdessä ta-leen mennä kitkuttaa. löudellisen pulan ja hirveiden vero-järjestöjen hajöituksia ja työväen lehtiä vastaan tehtyjä hyökkäyksiä, vaan että kauppamiAe toiminnas- ^.«««"«'y^P^^ r^}:. AUekirjottanut muutti tänne vii- 'taakkojen sekä sen ennenkuulumat- ^..f.!^.'?^ y^*^?^'-''^^'^^" f'^y^^^^^ lokakuun alussa, kaupungin'toman mielipidevainon kanssa, jota tyolaiskuluttajam keskuudessa.työttömyyttä pakoon. Tosin tääl-; porvaristo harjoittaa työväen sano. Myoskm joi^sakm mui.ssa asioissa; p^;^^^^ helpommalla, mutta vas- malehtiä, kokouksia. juhlatUaisuuk-edustajalle evästyksiä, tukset ne on täälläkin. Ensinnäkin sia sekä sen yksityisiä jäseniä vas-kuitenkm vähemmästä j,;täjgi laittaa ilmalaiva, sillä muita taan. on aiheuttanut sen, että Suo-kulkuvälineitä ei voi käyttää, var- —" — sinkaan ke.sällä, kun nevamaat on pehmeitä. Tientekoanomuksia on annettiin ollen ne merkityksestä. Yleensä esiintule-vijn kysymyksiin nähden velvoitettiin edustajaa, suhtautumaan siten. • että ottaa huomioon työväenluokan yhtehäisedun. YJeisiä valistUskokouksia (joista men tjlanteeseen on ulkomaidenkin työväestö kiinnittänyt huomiota. Viimeksi saapuneet tiedot kertovat lähetetty hallitukselle, mutta ei'että Suomen hallituksen ohrana on kuulemma "rahat riitä" tänne köy- iskenyt, saastaiset kyntensä Työväen , „. . . . . . .. ,. . häin maanviljelijäin tielle; niillä Urheilulehden toimittajaan tov. Osk. JO edeL^essa kirjeessä oli mamit- j^jt^jj^^ herroille autoteitä liike- Lammiseen, mieheen, joka kaikella tu) tultanee ,pitamaan «aannoUi- paikoille, ItarmoUaan on ajanut Suomen työ- Lasten koulumatka on jotam 2 Iäisten Ja työläisurheilijain yhtenai- —3 mailia, niin on sitä siinä talvi- syyden asiaa Suomen TULissa. Tä-aikana lapsille urakkaa. Sanoma- mä ohranan teko yhdessä sos. dem. lehtiä tänne tulee joka' taloon,, harjoittaman katalan hajoitustyön Vapaus, ja joku Punikki ja Työ- kanssa Suomen TULissa, todistaa mies, että asioita sentään seura- meille, että porvaristo on ajautunut taan lukemalla. Muuta järjestö- Suomessa tilanteeseen, jossa sen toimintaa ei tänne ole vielä pe-on sesti joka perjantai-ilta alkaen klo 8 Timminsin S. J . haalilla osaston valistustoimikunnan järjestäminä. Seuraava Jkoko.us oUen perjantaina 7 p. helmik. Edellä mainitut tilaisuudet tulee pidettäväksi haalin ravintolahuoneessa. Näissä tilaisuuksissa tulemme yleensä käsittelemään päivän kysymyksiä, Suomalainen joukko asioita, jotka jnejtä kunnostavat kaikkiaan täällä 22 henkeä. Can. Suom. Järjestön pt ^Kötse^aaiail, tov. Martin i sonln matkaohjeUna jatkua vasli. Osastojen ja tovereiden s la paikkakunnilla pyydetää kimaan tilaisuus haaleille iättyh^ päivinä ja iimo niistä, hyvfai. 6 p. bjämik. 7. p. helmik. € p. helmik. . .(Pyydetään noutamaan). 9 p. belmik. 10 p. helmik. ^ <Tulkaa asemalle iltajuna Lc tulemaan M Kirida hatt Kirklj South F 11 p. hehnik. 12 p. hehnik. 13 p. helmik. 14 p. helmik. 15 p. helmik. 16. 17 p. hehnik. . (Aluekomitea voi järjest minstn. So. Porcupinen ja Ien tilaisuudet näiden 6 pät la, miten parhaiten sopii, e: esltettyl järjestys ole käytänj 18 p. helmik. 19 p. ;'. 20 p. Jhelmlk. (Sisula).. 22 p. hehnik. 23, 24 p. heiiiiik. 25 p. helmik. 23.87 p. hehnik. South I 1 Pyne'. Por väkuutmrahastoon, ei^r^tJ5^giJet. y i U ^ , r^hd% velttoudessaart.4Meittäytyvät iaviästuksen yaraau- . Vakiiutustilasto ^iten-jä3= kin itse todistaa .näiden »väitteiden vallieielli.suu^en. Nijstä seM^^^ lereissä. N. 30 pros. miehistä ja 50 pros. naisista ovat olleet alle koi me kuukautta sista 3:sta o kein mitä työtä "tahansa kuin jättäytyvät ayustukseh varaan, mitä ei Jälleen i;eriaftre/a/nco^sa Kaksi työläistä on jälleen surmautunut froodissa raataessaan voittoja International Nickel-yhtiön osakkeenomistajille. Nuori, elä-anänhaluinen ranskalainen työläinen, farmarin poika Clielmsfordista, ja juguslaavilainen siirtolainen, jonka nuori meren takana oleva vaimo ehkä viikkojen päästä saa kamalan viestin, kun posti ehtii kotimaah a n , n ä m ä ovat tällä kerralla uhreina. Nämä. kaivoksen vaaroista tietämättömät työläiset oli kertoman mukaan pantu raatamaan paikkaan, missä päällä oli irrallisia kivilohkareita. Olipa jostakin syystä poistettu lukipölky.tkin. Luotettiin siihen, että löysä kivi pysyy paikoillaan. Me ename ok tilaisuudessa sanomaan, oliko työn johdon huolimattomuus missä määrin tdkijänä tässä kamalassa onnettomuudessa. Virallinen tarkastus tuskin luonee Ibävalaistusta tapahtumaan. Tavallisesti muodostuu se vain viralliseksi muodollisiudeksi. Missään tapauksessa ei se pyri astumaan yhtiön varpaille, yhtiön, joka kuitenkin on syyllinen siihen komentoon, mikä edistää tällaisten onnettomuuksien syntymistä. Mutta työläiset myöskin itse ovat osaltaan vastuussa. He voisivat a. jatKa-, ratsu- ja -mobttblripyöräpöliisöja;' '-'Mi- kukkana. ^TodelUödn ' «kasvaa peröti oh varattu reserveihm "iskumatkan*^ paähap, yarjustettujjna kup yailla, joittenka mieliin villa aseilla ja kyynelkaasupoaimeilla, "Tele^»P?" i M ^ *»U^fet*^^^ sekaan ei ole: vielä mhikäänlai-terroriin perustuvaa kapitalistista järj«9tystäi ja puoliiätaa tämän ipe-; l^^^ kylvö tilaansa rusteella Torpnton poliisipäällikkö Draperh» harjoittamii väkivaltai s^aput. Näitä pimeyden syvyydestä suuksia. — Samanlaiseen satraappivaltaa» nojasi ts^^^^ hallitus Venäjällä, mutta — kuteh muistetaan — kukistui se omiin pistimiinsä. Seuraava ote Lontoossa Jlinestyyän "Spectätor'%Ie^ sesta valaisee tyhjentävästi jSritansianya^^ osien kapitalistien kaupallisten etujen ristiriitaisuuksia: "Jo tähän mennessä pitäisi olla kyllin ilmeisiä, dominioiden vastutmalaisten valtiomiesten lausunnoista päättäen, että dojniriiol eivät yhdy mii^äänlaisiih mielikuvituksellisiin suunnitelmiin valtakunnan vapaan kaupan puolesta. Niillä ei ole mitään syytä tdirata omat kasvavat teollisuutensa Suur- jj^jg^^ jj^^^^^inen juuri niistä nä- Britannian lahoavien teollisuuksien vaatimjuksille." Verrattain jyrk- fcymättömistä kahleistaan, phneydes-kä lausunto kapitalistilehden sanomiaksi. Kun sen meikitystä erittelee, aukeaa-näköaloja eri dominipissa nousevan kapitalismin ja "emämaan" kapitalismin välisestä>'^lpailusta. ^ . sekä joista mahdollisimman perinpohjaiseen selvyyteen pääseminen on hyödyksi meille ja luokallemme. Uskomme työläistoverieri oivaltavan ..mainitunlaisten tilaisuuksien tärkeyden ja saapuvan niihin run-saslukuisi Frans Mäkelä. Pyne Town, Ont. Meidän nuori osasto piti ohjeisillä ne tulevat o l e - ' ' " a - ja bäsketti-illanvieton tammikuun 25 p. J . Airiston asunnolla. Se öli ensimäinen huvitilaisuus meidän osastossa ja läsnäolijoita dlle vapaat ja maksutto- EihSJa iiijaksi jos kutsumme, kut-kaikella muotoa täytyy kuristaa työväestön kiu*fci5ua, huonontamalla Ijaino-, yhdistymis- ja kokoontumis» vapauslakiqf. telkeiimällä sadottain työväen parhaita miehiä ja naisia vankiloihin. Tämän johdosta kehoi-tammekin kaikkia liittomme alaisia seuroja, erikoisesti juuri tämän Työväen urheiluhikkeen toimintaa ja sen lehden toimittajaa tov. O. Lammista kohtaan osoitetun yankilaan telkeämisen johdosta, proteöteeraa-; maan tätä vastaan järjestämSÖä yleisiä pro-testikokouksia täi seurojen kokoiik Toverit! Ylläolevat huon asemille vastaantulosta eräi kakunniila el ole siksi, että taisimme sillä jotakin kun tuksen . tapaista, vaa nsit Martti on jo vanha mies Ja tarponut säälimättä itseää koissa Ja kinoksissa, joten t paikallaan, että vapautamn k3?yditsijän etsttpisestä ja seleinisestä, milloin se sui mahdollista. Can. Suom. Järjestön T. p, John Wirt) SUOMEN '«TYÖVÄEN UBJ LEHDEN" TOIMITUI Toveri Xatu Uosikkinen yal dexk toimittajaksi vanptni Lammisen tilaUe ma oh laulua, runoja satuja ja ^j^^^ hyväksymään protesti päätös, yei ikkamainen kupletti, jonka lauselmia, jotka tulee lähettää Suo- ! " . " ^ ^ . ^ - . Srtten myytun vasemmistotyöväen lehdissä ICQhottama^n pitäisi kiirehtiä lääkkeen avulla, joka .on tehokkain. A i - jDUt Jääke tai. keino siihen on tieto, joka Qn jo kauan joissakin piireissä pllttt ;1amnettu. Ehdottomasti sellal-sii;^- vttlelss^ maaperissä täytyisi ja-ikaa .{^tatsylponia- Kylläkin timtevat j o ^ n l l jjSivänä suuret joukot kovien katiieitten piudstusta.. Koska on olemasi » ;kafifkten heimojen keskuudessa 'aikansa tiedon henkilöitä, niin heille kuulukoon tiedottomien jouk-kuteri tutmöttua. pidätti oli kohtalafeen paljon ..eidän a i o - — ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ t e ^ ' S LS »uht«l„mme verraten. Illan ohjei- , „ , , , / „ v „ „ ^ „ . i„„^,„„ lcot&,k. , S s s Ä S % d " ™ ^ ^ ^ Työväen Urheilulehti Oy:i kunta pitämässään kokouki valinnut lehtemme uudeksi jaksi tunnetun urheiluiniel Tatu irdsikkiBen. Tover^ Urho Lähteinen 1 asiasta seuraavasti: Lehtemme uusi toimittaja tynyt Kuopion mlk:ssa kesä p:hä 1900. 'Jo kansakouli liän • bsöltf äutiii • lahjakkda'^ tumlehen''aluksi'.' Varslnaise -uransa Ti hiihtäjäixä ja palloilijana. 1 bäskettiä ja kukkia enimmän tar- -joovalle -ja -päälle juotiin -vapaat kahvit hyvien leivosten kera. Ja kun kaikki olivat saaneet jotain CaojUUn KoinmuniUlticeen PuoJjo.- ee«.eet^ kuuluvien Toronton suomalaisten jäsenten kokous pidetään sunnuntaina t.k. 9 j>:nä .kello 74 ip. Don haalilla. Tärkeiden asioida ollessa käsittelyn alaisena pitävät puoluejäsenet hupien siitä, .että saapuvat kaikin tähän kokoukseen. Viime sunnuntaiksi järjestetty kokous täytyi .peluuttaa syystä kun *'Vapaus"-lehden torstaipäivän numero, missä mainittu kokousilmoitus oli julaistuna> jaettäin Torontossa vasta maanantaina, joten jäsenet eivät olleet tietoisia pidettäväksi aijotusta .icolcouksesta. - • . , IJ. N . . Osuaskauppamme vuosikokous lähenee. Osuuskaupan jäsenet ja kuluttajat, oletteko ajatelTeet niitä asioita mitkä tulevat' kokouksessa » « i.a •» " L a — I • » - tl- . , e3iin? Kuin myösfciir asioita, joista Itse parantaa olosuhteitaan, ^vähentää kaivostyon vaarallisuutta, jos he pitäisitte tärkeänä mainitussa ko-oiyaltaisivat <^mmatillisesti järjestyä. Työläiset yksilöinä ovat avutto-? kouksessa keskustelemisen ja myös-nxina häikäilem^ömän nikkelitr^tin edessä. Vain järjestön voimalla! kin päätökseen saattamisen siten, voivat työläiset puolustaa etujaan. Tämä kamala tapaus ja sadat muut se parhaimmalla tayaHa edis-kehoittavÄt työläisiä tukemaan omaa kajvosmiesuniota. Rakentakaa itsel- ^}^' , - , i . -.1 . . 1 ~- 11 * • • ,1- > P^™ menoa. Jos ette vieia ote lenne luja järjestö, ja i^htykaa soi avjdla tomumaan turvallisuusolo- sitä tehneet, niin nyt olisi jo aika jen j a muiden työehtojen |>arantanuseksi. kiinnittää ajatukset mainittuun kysymykseen. Ja sitten tuomaan aiar tuksensa esiin mainitussa' kokouksessa,, että ne tulisivat saamaan 03akse.en hupmiota sekä oikean, kä-käsittelyn alaisiksi ja johtaisivat psuuskaupallemme edullisiin päätöksiin. . Osuuskauppa täälläkin on työläisten perustama, heidän, t u lee -valvoa että se pysyy heidän käsissään ja palvelee heidän etuaan. Työläiset Eommunistipuolueeseen järjestyneinä täällä aikanaan , he-raitivät. kjrsymyksen .osuustoiminnan ..tarpeelUsuiidesta ja teki alustavaa ityöta asian merkityksfestä kuiuttaj^jonkkpjen keskuudessa, kutsuen myöskin kiiluttäjain jö.uk-kokpkouksen kokoon missä lopullisesti perustettiin se osuustoimintaliike mikä meillä täällä nyt on olemassa.. Isiyt vieläkin vaaditaan puoluejäseniltä erikoista huomipta ja huplta että kanppaamme joih-detaan niiden periaatteitten mukaisesti mitkä sille pn perustettaessa .asetettu, että sen toimjnta on ja.pysyy sopnspinnussa työväen luokkaliikkeejn ,^anssa. Suhtautumalla välinpitämättömyydellä kauppamme .toiniintaaii on se vaarassa iiiisua tielle, joss^ sen toiminta saattaa tulla ei ainpastaari hyödyttömäksi meille, vaäh vielä lisäks.! yähingpUkeksjIldn Työläisten y h - ietsiä pyikimyksiä nykyisin ahdis-tali hajaantumisen vaara, sillä keskuudessamme olevat suuhtiuiidät pyrki^t .tunkeutumaan, kaikkialle yksinpä <^ustoimmtaiii£dceeseen-kin. SäilyttaäSsemme osuuskaiip-pamme naista yfatenälsyyttä Hkko-tä, jojipn ovat kaikenmoisten pohak-kaJn tähden vajonneet varhaisilta a-jo^ ta saakka. LpppuTioon ^pritsemi-n ^ .tulkoon . paSfoltetuksi kaikki työn .tasavaltaan kykyjensä mukaiseen toimirvtaan,^ joten hekin palve-lidvat jpikeaa jumalaa ynmiärryksen mukaJ^sti .arvioiden- "Vissillä suunnitelmalla on aina vissi päämääränsä. Klidklssa psrkimyksissämme l a i - mhdyöntl t ^ a häviöä.' f joista' suiirin''kiitosi kaikille jotka pienistä •Naaroistaan roponsa uhra-sivatL Näillä rahoilla aiomme laittaa kaikenmoisia osaton tarpeitaj joita meillä ei vielä'ole .Kaikille osastomme jäsenille, e-ritoten niille jotka ei ole ennen olleet puolueessa, sopii huomauttaa, että meidän rivit on V)lt3va puhtaana, ettei mitään lahtari-äinesta sdkaannu meidän joukkoomme. Moni meistä tuumi, että olemme täällä kuin pisara vettä Atlannissa. Mutta huolimatta siitä me haluamme olla siinä monimiljoonaisessa luettelossa," mikä meidän joukkomme tänäpäivänä on. Samoin toivon, toverit' sekä toverittaret, että pidätte mielessänne, että jos meillekin käsky saapuu vaikka yön pimeydessä, että "Kolhostsentr" on katsonut välfc-olemme valmiit ottamaan sen pai-. tämättömäksi suorittaa edessäole-kan mikä meidän ^temme kulloin-{van kevätkylvökamppailun aikana kin sattuu, sillä se on meidän laajoja kokeiluja sähköauroUla Ikyn-men julkaistavaksi ja Suomen hallituksen tietöbft saatettavaksi Suomen 'pää-konsuliviraston kautta. Osoittakaamme, . että tällainen teko on entistä enemmän saattava Suomen valkoisen vaUan työväestön vihan ja inhon esineeksi niin koti- kuin ulkö. maillakin, kuten on jö tapahtunutkin, " sillä Suoimen pörväristpn' har. joittiainan yäinpn johdosiia on^ monissa Euroopan miaiSsa sitä vastaan protesteerattu ja niin tehkääinme mekin, täten osoittaen luokkataistelu-kannalla olevina työläisurhellijpina veljellisen ^alidaarisuutemme Suomen porvariston vainon alla elävälle työläisten lurheiluliikkeelle. joka tulee yhtenäistymään, tiivistymään* ja kansainvälistymään porvariston terrorista huolimatta. C.T.U. Liiton suomalaisen jaoston puolesta. Työläisurheilutervehdyksellä P. Ruohonen. SXHKÖAUBOILLA KYNTÖ NEU-^ VOSTOTALOUKSISBA tehtävä ja velvollisuus täytettävä. Jos toveri kaatuu, niin paikka on otettava. Meidän on oltava aina valveella. — F. Lempinen. nön järjestämisessä vähintäin 25—30 tuh. hehtaarin alalla neuvostotalouksissa. kuitenkin .aikoi harrastamai juoksumatkoja saavuttaen seuraavat - parhaat tulokset: 11,5; W m. 23.5, ja 400 m. J Vuonna' 1923 "elokuun , kauksessä'^ Tatu ohranan vangittihi ja tuomittiin 1 kuritushuoneeseen. Tämän ' velulcsensa" hän suOTitti Tammisaaren Päkkolassa, v: sieltä heinäkuussa 1926 ja jälkeen taas ottanut inno työväenliikkeen pyrinnöihlr työväen urheiluUike on saa väkseen käyttää merkit? osan. Tov. Uosikkisen valinta If totaUttajaksi '.otetaan tyyct vastaan laajoissa työläisin reissä kautta maan. Työläis yhtenäisyyden kaimalla oley: yiurheilijät ja urheilun itl vottavatkin tov. Uosikkisel hainta menestystä paljon kysyvässä uudessa toimessa! JnurthUjattaln päätimme joukkona Jaisteila parempien ehtojen pup-l e ^ j -vasua jpukkomme jarrut olivat tehottomat, joten ujat vierivät liian Roekpoint, Sask. On kulunut xjseampia kuita siitä kun tältä seudulta on näkynyt mitään "Vapauden" palstoilla. E i pä sillä, että täällä ollaan kuolleena. • Solumme kokouksia on koetettu aa ryikliayksestä epäjärjestykseen pakotnksesta Järjestykseen ja Tässä pakinassa ei tulla sanomaan pitkäUe. Myöskin yksi eittämätön to-f pitää täsmällis'esti ja kokouksessa et saM onHa ^ ^ ^ " ^ sia<da oli se, että joakkomme oli ko-1 koetettu pohtia asioita* monenmoi-1 n i i o VO^IT, n i n n a c l ^ oi miten tulisi sia. T . . T .. , !olla. vaan ainoastaan miten on ol- Innostustakm nayttaa olevan, int ia mif^Pn on i a mif^r. *««<»i,4-.,., eivät olisi olleet l^illUia nauttimaan jonkun verran. Tn..£ f. ^ ^ i ^ " ' Tolsin sanoen tassa asetutaan tay-i- ppptnnut sellaisisti aineksista jotka "uniun". avustusta. Sillä enemmistö { Toimimassa tällä kertaa ei ole rt^n^«aliLmiTMr^Tir'^RpIlI tietojeni mukaLsesM on .ulkopuolella, muuta, kuin keskusteluseura, joka ^ " i ^ (^le £ ^U^n > e « r S S.He « f r l ö n tor.r«.=in5c:or.,i nr.rvor. . - . ."' Bl näet 016 Se. miten 61 SaiSl olla ja miten tulisi olla, vaan ainp-siltä.& Jis pidän tarpesfllisena.ennen näj-ttää olevan kylliksi innostava, kaikkea, tai jokaissa mei:sätyö]äi5.en! Talvi vain näyttää olevan liian velvoUisuutena. liittyä alaansa kuu-; kylmää, kun e^^ tahdota voida ko- Juvaaii .tmioon, joka ou metsätyöläis-i koontua silloin, kun meinataan, •en teoUlsuus unio. Käykä.i sisälle: j Ankaraa pakkasta oli joulukuus- Salojen poi>a. sa vertoja astaan se. miten todeUa on ja miten tapahtuu. Olen nähnyt joittenShi tiedemies, ten lähtevän luOimonsehtyksissään . _ . . edellisen kanssa. Lunta Creigrhton Mme, Ont.jo*» y"^n kylUn, paikoin mkaakm. • j Muutama sana siitä tämän seu- S. J. näyttusö tekee vierailumat-1 dun farmarien yhdistyksestä, joka matkan helmik. 8 p. Long Laken toimii hyvin "lievästi^ Viimeinen [täydellisempään järjestykseen ia'sen haidille. esittäen kappaleen "Yksityis- Kokous pidetty vuosi sitten. Tus-[kautta yhä täydellisemplä kehityspyrkimys on epäjärjestykseea. Tämä on hyvin vastakkaista sille idealistiselle luonnonselitykselle, jonka mukaan kaikki luonnossa pyrkii yhä päiväistä elämäntapoja misiksille ja tytöillekin on se vallan välttämätön katsoa oppiakseen pitä- , .... „ pitää mus selvät tuollaisen "korkeammal- ^J^^.^.f.- OhsihBn suna oUut jotam-ie- pyrkhnisen merkit. Ja jos tuol-maan unennakopaanarmsa kunnolh- ohsi asiasta voitu jotakm kehittää [sessa luonnossa niin täytyy o 5 ^ kurissa. TSssä kappaleessa on | pitk-ittämällä sen toimintaa ja py- taksua olevan sääntönä mvöskm el vielä paljo muitakm hyveitä opitta-jsyttämällä siten paremmin yhteis- löttamassa luonnossa. Sillä "eloton yana, kuten itserakkautta, kunnian-1 pyrinöissä ja vaatimuksissa kiinni, hizboa. turhamaisuutta'yjn. yjn. Ja j Parannusten vaatiminen yksi-kun. ^tte kappaleen loputtua on vie- ^ koko loppuyö tanssia hyvällä soi-tfMä, niin kukaan ' e i voi ainakaan 25.<inaiiia likempänä sivuuttaa pois- ^oloUaan tätä tHaisuutta. löinä näet on samaa kuin kuurolle puhuisi. Siis tässä ei ole muuta keinoa, kuin järjestäytyä yksimie^ lisyyteen, jossa on suurin voima, joka pelastaa köyhän maanviljeli-luontohan on elollisen luonnon maaperä, josta se kohoaa, ja ei suinkaan epäjärjestykseen pyrkivästä voisi järj^tykseen pyrkivää syntyä- Meitä kaikkia miellyttäisi parem. min nähdä totuus tässä idealistisessa katsomuksessa. Ja totuus löyttäa ! olevan siinä: Mutta yllpäite miltä jokin-Ineistä näyttää, meille oikeaa totuutta ilmiöi tuus on tavallisesti tuon J näyttäväisyyden takana tai se on aivan toisenlainen k« pinta tajunnallemme osotta Tässä, vfflissä' täytyy huoi ettei luonnolla sellaisenaan tään tarkoitusperäistä "P^} (iUpnto toimii mekaanisesti. siUa yksilöillä näyttää olev koitusperäisiä pyrkunyksiä, nekhi ovat täydellisesti luom kanismhi alaisia ja -muiais ta on, että emme ollenkaa mitä. aMe ja elämä ja mi minta pohjaltaan ovat, no den -toimintäläkien DJd voimme huomata. Niin että luonnon "PTTTÖI säis TnofrpaTifgfA epäjärje pyl«mlstä. Mutta miten d kimiTniTibaaii joUdU epäjäTJCSl Se ei voL Mihinkäpä se On ymmärrettävä, että denkin pyrkimys on aini s tjdshitikkasten ja -osien Niio yksityisösaset eivät kmm pääse eroon ympäristöstään kä pärjäisi erossa. Ne kylB alituisesti sysivät ja tuupt* ^aan ja vitstustavat toisttf kimyksiä koettaessaan toiläfl omia meinin«eitSän. väBset siÄtteet eivät siiö ainoaltaan muuttuvat. j^Esilönisten ' pj^ddmysten»
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 5, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-02-05 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300205 |
Description
Title | 1930-02-05-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^^^-#ä 2 KeskiviikkPBa, helm&.: 5 p:nä Wed., Feb. 5 No. 30
VAPAUS « I B M Sacakiaacttsia. Oaearnr Ssd-m
•••Jr!;
iV;:
I.at'4k« P M I OCQe* P t p n a i r s b Octaas, aa ««0004 daaa «snct.
tmmamt, frnattnri, lchj)ila«w Ja falao onaaaa taloaaa £ I B StrcetiUi.
K«naci 1038. — TatsiXBa S36V. — Kitjafcaappa 2387V.
maSX t a U aititmMtd» V4
Tapua BoiUiac E l a Sczaet.
fJU. 9«* «9, SadbvxT,
. TOJUfSHXKXAXi
* «k4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-02-05-02