Vapaus, February 5, 1930

              AH AA
S U O B J E EN
iKorssiSuomejiMJfkaa
10
Canadan DöUarista
Lähetyskulut: ^
vaan vapaaksi tekemiseksi. Mutta
kisa. kaiulla o n s a i n a l l ^ e n pjrki-a-
ys, nUn e i loikaau täydellisesu c n -
ci5tu. Etevlmniät ja vleKkaitnmat
syiJÄ* voivat keinotella itccnsä joli •
toaremiin, joista h i aukt»)riic-etti-valJalla
voivat iMmsnnella joukkoja
j u j e s t y k s e a i . tautta Ijeidankin ase-
Jiiiinsa ©deUyttäyät määrätynlaisiin
jarjestyssuhteisiin alistumista, joten
bsl-Jiän eik-'i.t ole vapnita.
Näin on Jtoko yhteiskuntaelämä
alituista persoonaUiseeu vapauteen
ja siis epäjärjestykseen pyrkimisiä,
mutta samalla toistensa järjestyk­seen
j ^ orjuuteen xuoskimiista. K i i n -
neyoima jä eristämisvoiuiä vaikutta­vat
siinä yhtä; aikaa. Ei-jstamisvci-ijaa
muodostuu -yksilöitten haluista,
kiinnevoima -yhteisestä pakosta. Niin
ori yhteiskuntaelämä aina anarkiaa
iOc lähetyksistä alle $20.00, 60c järjestyksessä j a järjestystä ^nai--
^^yksistä .?20.0.0—^43.99, .80c kiassa. siitä Jhakee se balanssiaan.
j^etyksistä ?^^-5^'r7i!i7^*»?nft n n i ' ^ ° ^ ^ aivan ^järjestystä, niin
11.00 lähetyksistä ?80.00^?100.0fl.gg liirveää orjimtta; ja jos
Uä. 50c jokaiselta seuraavalta a i - ^^^^ ^^^^ anarkiaa, n i i n se
ei olisi sivistyslhmisen elämää, eikä
koko nykyinen sivistysibmiskunta
olisi maixdollinen ollenkaan.
ylläoleva on tietysti vain yleis-kaavainen
selitys, jolla ei ole sa­nottu,
ettei vaaka keikkuisi puolelta
toiselle. Puiinukset voivat olla ras-kaamat
toisinaan toisella piiolella,
toisinaan toisella; mutta yleensä on
yhteiskuntaelämän vaaka aina h a ­kemassa
balanssia järjestyksen ja
anarkian väliltä. Tämä pitää paik­kansa
olipa yhteiskunnan taloudelli­nen
järjestys eri aikoina minkälai­nen
tahansa. ,
"Jos kansalla -ei ole uskontoa, niin
sitä, ei* voi hEiHita; siksi kansalle,
joJUa e i sellaista ole, täytyy sellai­nen
hankkia."
Miten oikeassa piikaan Napoleon,
lausuessaan nuo sanat!
Ennen aikaan näki tämän ikirjoit.
tajakin tuossa lausunnossa vain riis-täjjäluokan
juonen työväenluokkaa
vastaan. Olin sitä mieltä, ettei kan­saa,
jonka etupäässä muodostaa työ­väenluokka,
tarvitse hallita uskon­nolla
muuss^i, kuin riistämistarkoi-tuksissa.
Ei halUtsemisen itsensä
vuoksi. Ajattelin, että jos työkan-sekä
myös " C h a u f f e u r ' lupakirjan anomuskaavakkeita vuo­delle
1930 saatavana allekirjoittaneelta. Anomuskaavakkeet
täj^tetä-än v.^paasti. ' r, . - ,
J . VYEHHOLA
MYYJÄ STUDEBAKER J A PONTIAC AUTOII4X ,
SUDBURY ÖNTAÄIO
W6d„ Feb, 5
Oppi voi olla perusteiltaan vaikka
Kita sadalta dollarilta.
I SihkSsanomalahetyluUla OVat lä­hetyskulut
?3.50 lähetykseltä
I Suomen rahaa ostetaan. Kursaa
Ii2.45 sadasta Sn>ksta. „ .
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS;
Box 69, SUDBURY, Ont.
Laivapilettejä myydään, "
Tiedustakaa pilettiasioita
Vapaudelle ottavat rahavälityfc'
hiä vastaan myöskiu:
VAPAUS
PORT ARTHUR DRANGB
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
7AFAVS MONTREAL BRANCB
119G St. Antoinei St-,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
jqmTvuoRi
-South Porciipine, On .
CHARLES HAAPANEN,
Osnuskauppa. Timmins. Oct^
utuvat yhä uusiin järjestyksiin
stensa kanssa j a pysj?vät toistensa
jrjuudessa. Siten jatkuu järjestys
xjestymättömyy teen. pyrkimisessä
muodostaa järjestyksellisiä l l m i -
ä.
(Nuo luonnon "indiyidualisfiiset" e-äjärjestyspyrkimykset
edustavat l a -
erilaisuu'ksien muodostumista,
selvää, että jos luonnon ..pyrki-olisi
järjestyjj^eji,;, kutenj • JidfiaT.
ät luuleva^, n i i n ".^jien erilaisuu^'
ei voisi syntyä;, i j i p s k i olisi tullut
tiossa ja niaajlmasia^^^
"jo aikoja sitten"! j a vallitsisi
^kkumattomuudentila. Mutta k un
luonto päinvastoin pyrkii epä-jrjestykseen,
kuitenkaan pääsemät-^
asiassa sen pitemmälle, niin- on
aa olemassa liikettä j a lajeja s y n -
rajattomasti. Tämän kautta t a -
tituu "kehitys;. .SiUä, kehitys pe-stuu
lajien erillE^u^siih, j a , .uusi
Ihitysaskel aa ain^j^j^ajin uusi l a j ^ .
• muotoihiuö.Luöjqgpgi.; k u l u n hiaarj
on tälläirjefi,'(qig^^Ijpk^^än^.rjr,
iiteeksi!): (Jt^ruioQ;- ,epäj^rJfisty!^!
en pyrkimifltjn .alheuyaat, ilajien e-
' suuksia; lajien erilaisuudet muo-stavat
suhteita; suhteet aiheutta-
; liikettä; liike on entisistä j ä r -
yksistä pois epäjärjestyksen tär-
^tufeUla, mutta johtaa uusiin jär-
Btyksiin, uusiin muotoihin, lajei-
Q, sus kehitykseen. — Tämä Icaa..
muodostaa siis ympäri kieppuvan
kuten koira, joka on h a -
Uut häntänsä pään suuhunsrf" ja
ettaa parantaa otettaan,
lutta tarkatkaamme tätä luonnon
järjestykseen pyrkimistä j a jär-ykseen
joutumista ihmisten y l i -
sfkuntaelämäh alalla.
spyrkimykset perustuvat Ih-yksilöitten
tarpeitten j a viettien
otuksiin. Jos tässäkin nyt' h a -
si olla oikein perusteelUneh, niin
yisi syventyä ihmisruumiin solu-aaan
j a tuoda perussyyt päi-
Qvaloon sieltä — jos osaisi. J a
oikein perussyitten perussyihin
syventyä, n i i n joutuisi siellä
eitä ainaisesti pys3rvän suuren
aysmerkin eteen. Mutta mel­on
parasta lähteä tässä vain
lalta, SO. ihmisyksilöitten t a r -
ja vieteistä.
'Jiin että ihmispyrkimykset sÖs''
lituvat näiden tarpeitrten j a viet-kUhotuksista.
Tämähän, ön k a i - .
selvä asia. Mutta tässä.; on
rkeätä huomauttaa, että jokainen
pilö haluaisi saada tarpeilleen ja
[teiUeen tyydykkeet ilman mitään
[uuteen alistumisen ehtoja tois-ilunisten
tai yhtelskimnan fiupr
Hän ei halua pois ihmisten
sta, mutta hän haluaisi kulkea
'•^ heidän keskuudessaan o-tavaUaan,
tulematta örjuute-mitenkään,
tta hän ei voL
ien elinehtonsa ovat sidotut
eiskunnallisen yhteisön elinehtoi-ja
sen kautta joutuu bän t a r -
ja joukkojärjestys- j a o r -
yastaisine. pyyteineen yhteisön
pimysuomaan. Siinä taas on j ä r -
s välttämätön. J a järjejrtg^
merkitsee orjuutta^ .Mutta 4iän
pakoitettu. harrastamaan tuota
Estystä.
lutta miten hän sitä harrastaa?
yhteispyrkimyksessä ovat
saaneet yhteiskunnallisia
san elämisen edut sovitetaan sopu­sointuun
hallitesmisen kanssa, niin
muodostuu puTidas järjenhallinto,
jossa järki hallitsee j a jossa h a l l i t ­tavat
järjen avulla suhtautuvat a -
listuvastl tuohon hallintaan. Mutta
silmieni ohitse kulkenut todellisuus
o n osottanut, että »uo Napoleonin
sanat pitävät paikkansa, olipa y h -
j teiskuntajärjestiys minkälainen "ta­liansa.
Sijlä itse sosialistinenkin
yhteiskunta näyttää tarvitsevan us­konnon.
•
, Näyttää siis .siitä kuhi olisi N a -
bpfeon/'^^Västi ..jnähny tuon tosi-
'0m, että kansan, samoin k u i^
ivcohnonkin, pyrkimys pn ' epä järjes­tykseen.
Tämäii näkemyksen perus­t
a l l a - N a p o l e o n , kai aprikoi näin:
"Mutta koska kansa kumminkin tar­vitsee
järjestyksen, kun sitä kmn-i
n i n k i n täytyy liallita,. j a koska u s ­konto
on tehokkain hallitsemisväli-ne,
koska se perustuu itse kansan
mielen, suggestioltumistalpumukseen
Ja Jcöplca sillä voi k a l k k e i n tehok-k34mm|
ji suggestiolda kansan mieltä
: Uäärätt3g?nl suuntaan, niin hankit-
;a^9.qi},';5iis UE^konto kansalle, jolla
e l sellaista: ole, j a hallittakoon _ sitä
sen a v u l l a " '
-On muistettava, että Napoleon
lausui nuo sanansa Ranskan v a i .
lankumouksen raunioilla. Vallan­kumous
oU viskanAut y l i laidan, t a i
ainakin yrittänyt viskata, myöskin
^skonnön. Jo itse vallankumouk­selliset
hommasivat jonkinlaista uut-ta
uskontoa hylkäämänsä kirkolli­sen
uskonnon Sijalle, jonkinlaista
"järjen uskontoa", ja saarnasivat
vapaata ajattelua vastaan, mestasl-vatkln
yaln pelkästään vapaasta a-
Jättelemi^esta syytettyjä, mutta
"järjen uskonto" el mennyt Kansaan.
Siksi Napoleon, joka oli ottanut
tjahtäväkseen luoda järjestystä kaa­o
k s e e n — t i e t y s t i samalla ajaen
omia kunnianhimoisia pyyteitään,
koska o l i v a in ihminen — päätteli,
että koska "järjen uskonto" ei "vor-
Jki" järjetfömissä ihmisissä, n i h i heU-le
,on hankittava sellainen uskonto,
joka "vorkkli". J ^ hiän hankki Rans­kan
kansalle takaisin katobllsen us-konnon
— joka tietysti oli voitu hy-lätäkln
vain muodollisesti, mutta ei
asiallisesti.
Siihen aikaan e l vielä vohiut Jcan-
Bä4n sovelluttaa muunlaista kuin.
sellaista uskontoa, jonka pääteho
t u l i yliluonnollisesta. Kansa tarvitsi
;Vielä yliluonnollisen jumalan kaik-kien
iiÄimmilllsten halUtusmääräys-ten
taa. J a uskonnolla on näihin
asti käsitettykin yksinomaan sellai­sia
oppeja, joiden ydinsisältö on
jonkinlaiseen yliluonnolliseen usko­misessa.
Mutta nykyinen aika o-
-sottaa, että on muunlaisiakin us­kontoja
kiun yaln jriiiuonnolllssisäl-tölslä.
Ainakin näyttää täytyvän
laajentaa uskontonimitys puhtaasti
"mQatlicfAnlriTi" mlplinlrtprvrmiPTi a-
1 aivan- puhtaasti tieteellinen, mutta
politiikan myllyssä, poliittisen joh­don
käsissä .saa se. "iiäällyraken-teen",
joka suhtautuu opin kokoo­m
i i n j a opin perusteella johdetta­viin
jouickoihin täysin uskonnono-maisesti,
j a johon miyös J o u k o t puo­leltaan
suhtautuvat kuten uskovai­set
uskontoonsa. Tämän uskonnon
poliittiset johtajat voivat myös olla
täysin tieteellisiä tehtävässään, he
voivat olla perinpohjin "kirjansalu-keneita"
j a tietää, mistä nuorasta
kulloinkin vetää, mistä ei, kuten
klrkko-"isätkin" ovat aina tienneet,
mutta se ei häimemiä itse liikkeen
uskonnollista laatua.
Ylläsanotun johdosta on myös sel­vää,
ettei uskonnon perustajan
.myöskään tarvitse olla uskonnolli­nen.
Hän voi olla tiedemies, j a hän
on voinut perustaa puhtaasti tieteel-lisen
opin. Niin on Marx tehnyt;
samoin myös Lenin. Mutta jos olo­suhteet
edellyttävät hänen opilleen
poliittisten siipien antamista, niin
noiden silpien kuljettamana muut­tuu
se uskonnoksi. Siten tapahtuu
toiselta puolen siksi, koska kansa ei
ymmärrä tiedettä j a varsinkin kos.
ka kansaa ei saa liikkeelle muu kuin
uskonnonomainen mielipide- j a txm-nesuggestioni,
j a . koska toiselta puo­len
tämän vuoksi käy johdolle vält­tämättömäksi
muuttaa oppi uskön-nonomaiseksi.
Sitäpaitsi johto usein
hairahtuu anunatlssaan ultratapoi-hin,
joka tekee opin liianpa ultra-uskonnoUlseksl.
Tällä kehityksen tiellä käy opille
siten, että se lopulta on yhtä yähän
Suomen
Pääk0iistiaivlr^
köico Canadaa jTOrt^n } s u o r i t t aa
Jos haluatte parasta ^ " • " ' " " " • ' ' • • • ' " • ^ ^
saatavissa olevaa työtä
soittakaa
S. m eli N. 743
YÄRJffifS-isukkia
maan viralliselle ««CostJ^-
eäle kuuluvia tehtäviä, antaa^ pas­seja
matkustusta i?atten JcotiiBaar
hän tai muualle, vahvistaa aaiaEr-jöja,
käännöksiä y.xn., selvifctgÄ
rmtk- j a muita Suomen kansauttr
siin kohdistuvia asioita.
^Osoite: \ . . r •
Consalate General of Finland,
Boom 9J8 -
.1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMa
pääkonsulL
i:.isaksi on SupmeUa «dttstejlo»
Canadassa: Konsuli Erick J. KoC'
te, Port Arthur, Ont. — Mx^
Saarimäki, 319 Bay S t . , Toronto.
Ont. — H . P . Albert Hernianson.
479 Main St., Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box L , CopJ)er
Cliff, Ont. — Charles E . Mö^ujs-son,
54 Dock St., Saint John, N.B.
- r - G. .Wr Törnroos, 551 How<& St.,
Vatncouver^--iB.CMf • > -^vv
MBTUSUIKE
(THE BRILLIANT)
230 SEmpaon St.,
FORT WILLIAM. ONT.
2261^ Artbur, St.,
PORT ARTHUR, ONT.
Me olemme henkilöt palvelemaan
henldlSitS.
HUOM.!
Siistejä kahden miehen hooneita
vuokrattavana 145 S Algoma St.
Port Arthur. Ont. (
K. Immonen
Ajanmukaisia huoneita saatavan
vasta valmistuneessa talossa.
E. ja A . RANTA,
3S0 Bay St., Port Arthur. On
LElkKUU-FUiMAKGNrEroEN
VALMISTUS
alkuperäisen olemuksensa kaltainen
kuin vanhus lapsuutensa ja nuo­ruutensa
kaltainen. Niin leninismi­k
i n on jo ehtinyt kehittyä enem­män
leniniläiseksi kuin se alussa
oli. J a se tietysti yhä keliittyy. N i in
käy aina uskonnoille.
Mutta vaikka kommunismi onkin
(tässä merkityksessä), "uskontoa",
n i i n el sen historiallinen aryo sUtä
sen huonompi ole. Se on historian
tuote rhuodostamaan edelleen his­toriaa,
j a se muodostaa historiaa
tarkalleen siten k u i n olosuhteet rnäil-räävät
sen sitä muodostamaan. Sii­nä,
kuten kaikessa, esiintyy paljon
" t u r h i a " liikkeitä, jotka kiunmlnkin
yhtä vähä häiritsevät sen yleista
ikulkua kuin kosken tolkuttomilta
näyttävät paikalliset kuohiit j a pärs-kähtelyt
joen vh-taamista. Nuo kuo­hut
j a pärskeet syntyvät paikalll.
slsta syistä, mutta kuolevat ylelsis-
,tä syistä. Ne ovat tm-hia j a t y h ­miä
mutta eivät ole vältettävissä ja
eivätkä myöskään mitään vaaranna
yleiseltä näkökannalta katsottuni.
Filippo.v
Me myönnämme, että "Fillpon"
edelläolevassa pakinassa on paljon
syvää, melkoiselta määrältä omin­takeista
filosofista mietiskelysJ, .ia
hänen huomäutnksensä kommunLsfcj-sen
liikkeen oikeaoppisista, doktri-näärlsi3:
ä, iitkonnonomcMslsta piii-telstä
sikäli oijceaan osuva, että
sängen suuret konlmunlstiseh lllk-
Lelkkuu-i»j^nakonieiden '(kombai-nerlen)
valmistus SSSRissä järjeste­tään
etupäässä "Kommunaari"-teh-taälla
Saproshlssa j a Saratovin u u ­della
tehtaalla "Kommunaari"-jteh-taan
on jo kuluvana vuotena val­mistettava
300 konetta. Lelkkuu-piiimakoneiden
joukkotuotanto
"kommunaari"-tehtaalla _alkaa 1930
—31 V. (5000 kpl). Sitä seuraavana;
vuotena tulee tehdas valrriistamaari
10,000 leikkuu-puimakonetta. ,SSS-R
; n Korkein Kansantalousheuyosto
pyytää Työ- ja' Puolustusneuypstoa
käyttämään "K;ommunaa4"-tehtaaa
perusralcennustölhin lelkkuu-pulmä-kdnelden
tuotannon järjestäxniseksl
3. m l l j . ruplaa kuluvana vuoteJMi'
Näihin töihin tarvitaan kaikkiaan
4 m l l j . Vuplaa. .
POJAT
KÄLEfil MALÄINEN APT
Kaikki meidän suöifnalaiset-kotilMkkeemme ovat valmistetta
Suomen yliopistossa Icaytännössä olevan oppikirjain mukaan,
sekä K. G.. IL Nymg,n'in erikoiskatsannon alaisina. Me käytäm­me
ainoastaan parhaita rohtoja valmistuksjeenim^ • „ ,
aloilc^aun ... €0e J A . 11.00
KUMMtTAVAROITA
Huiskuja miebäto. mu ^««0
NenäruisJroia, hint» .8B
VarmttUBe8rneit& n«iai8«>
hinU 18.60
Varmuusesineitä midtlUe,
hinta ^..#8.^0 taa.
y.io., y ^
jaUreitä, i^staiift.
Haavapunpulia 26e, 40c, 76e,
11.60.
HaavakSireitt 1' 20e, V 26e
Ezemasalvaa, hinta 76e
.85
AO
.69
S*lkiplM>taria
JSIntulMstazia
MimaaltplaaitaTia
Vi%\^mWk^mii^ yakiia
ja htsgenfth^tetulDMen
HalvauBvettä, hinta ....
HkivQUyS. Unt»
Hämmastippoja, hinta....
Hmnimddtfeift, Unto ....
Harotnaiharioja, hinto
40e, ÄOe j» 76c
Henioroidesalvaa, hinta
Hajcpihksa. hinta 26e nnini
Intfailinjamenttia. hinta .60
SnellBuinfh iKoIiikldtlppoia .60
Kamferttiviinaa, hinta 60
Kainf«rttl«jy$,,iiinta .... .60
Emftt^poja, hoS!itkiin jasy^
dSnaluikipaun, hinta .50
.60
.60
.60
.26
.10
26e,
76e
Kaaiferttlai iemm^Vi*
KnxpinSp]a«si«ria L.^^^
Kolmamalsia tippoja ^
Lanlinjaioentfeia
Nervin tippoja
Parranajosaippnolta ........
PSanldvistyspalveria ......
POiidljya .
PttonSIjyS
Puhdasta^ Korjan fcabMi«
f«e
I
t
maksasi j y l .
hinta .,;.....,,»~»6M ja f>18#
Prinssintippoja ,.,...»^^ S9.
Preserveeraayia tippoja .M
Riigapalsamia
Silmävetta ..
Silmäsalvaa ........
Suu- ja hanunasvettt .... IM
Kun tulette rantoihin niin pistäy­tykää
Taivaisen palloruumassa.
294 Bay Street,
PORT ARTHUR ONTARI
TILATKAA meiltä lääkeluettelo. Meillä on saatavana kaikkia Suomen, ^anadan ja Amerikan
lääkkeitä, kummitavaroita, maakecrausmaaleja y.m. Me maksamme postiraban kaikista $5.00 Ja
«itä isommitta tilauksista. '— Erikoisläiikeluettelit ^tamiehille. •
K. G, iC NYiiAN. OaasUja.
Sao^Msa ja Caoa<2assa taUcinnon «uorittasut apteeklfari.
EEKI
PORT ARTHtJR, Ont
'M
BAY ST, MEAT & FISH MARKET
SUOMALAINEN LIHAKAUPPA
Ensiluokkaista tuoretta ja savustettua ja keitettyä lihaa ja kalaa.
— ^ 8 Bay St.
ONTARIO
Phone N2713 —
POET ARTHUR
Hnolellineii palvolus
H. K A N T O L A
Et MITÄÄN VANHOJEN TApOJEN
KUVAILUJA
toja, yhteiskunnallisen älyn ja
oisuuden.. Näitä avujaan käyt-iie
aUtuisesti koettavat pitää
yhteisöjärjestystä. Mutta k u i -
3n samalla jokainen 5*sllö käyt-jokaista
mahdtdlisuutta vähen­neen
mnalta niskaltaan yhteisö-
' « " ä jokainen
° k j ^ harrastaa, öinan etun-yhteisöpyrklmystä
j a -jäx-f
«tta vain toSten siihen
-aiseksi j a itsensä mahdcdlisim-
'maalllstenkln" mielipldeoppien a
lölUe. Tätä laajentamista tehdes­sämme
yonnnie^ määritellä uskonnon
vaikka .^uraavaisti:
Uskonto on mikä tahansa sellai­nen
yhteiskunnallinen oppi, joka on
syntynyt ihmiskaipuista ja yhteis-tainnallisen
tarpeen pakoittamana ja
Jolla yJUdlätetään ja järjestetään
kansaa määrätynlaisen yhteiskunta-aatteen
ja moraalin' puitteisiin ja
jolra julistaa itsensä oikeaoppiseksi
Ja kieltää uskovalslaan ajattelemasta
i a käjrttäytymästä Qiuulla tavalla,
k u i n t^nän opin kaavojen mukalses-t
l J a - j o l l a on oppi-Isänään joku
" K r i s t u s " , jota on pidettävä ereh­tymättömänä,
j a joka tehoo k a n -
keen mukana kulkevat j a sitä t u -
kevät joukot eivät tietenkään ole
tieteellisellä ajattelulla syventyne^
kommunismin aatteisiin, esim. oma­kohtaisesti
tutkimalla sen' tieteelli­siä
perusteita mar.xllais-lenlnlläisen
kirjallisuuden lukemiseni kautta,
vaan hyväksyneet kommunistisen
liikkeen luokkataisteluohjelman sel­laisenaan
Itesstään selvänä olevana
taloadellisena välttämättömyytenä.
Siinä ' onkin suurin ero metafyysUl'.-
sen uskonnon ja kommimistlsen
"uskonnon" välillä, jos käyttäisim­me
tässä " F i l l p o n " termiä. Edelll-nen
rakentuu mielikuvituksen luo­miin,
kokemusperäiselle ajattelulle
vieraisiin, dogmeihin, jälkimäinen
perustuu tieteen selvittämlin. yhteis-kunta-
elämän lakeihin, vaikkapa sen
kannattajat eivät tuntisikaan näitä
lakeja. Kommunismi on tässä suh­teessa
alvän toisenlainen oppi, kuin
se "järjen uskonto", jolla pU lyhyt
kukoistuksensa Ranskan vallanku-mousken
alkuaikoina, mutta joka
kuoli juuri sentakia, että se o l i
filosofista haihattelua, jolta puuttui
luja tieteellinen perusta,, jonka vas­ta
myöhempi yhteiskuntatutkimus,
kehitysoppi j a märxilais-lenlnllälneix
taloudellinen historiankäsitys toivat
mukanaan. Sen vuoksi silloinen
"järjen uskonto" oli l i i a n oht-to, voi­dakseen
r^enestyksellä taistella vuo.
situhansien perittyjen ennakkoluu­lojen
j a tietämättömyyden pönkit-itämää
duaUs^ota .kirkko-uskontoa
vastaan. Toisin on l a i t a nykypäi­vän
kommunismin kanssa. Joskin
suiu-et joukot omaksuvatkin sen
uskonnonomaisella tavalla, on kom­munismi
pohjaltaan jyrM5tl vas.
Odessassa ilmoitetaan, ettjT Icojj-sesslonltolmlnlmen
"KpntrollJ J^-r-o"
johtaja alkoi ahtaa konttorlhenkilö-"
kupnalle rahalahjoja jo<ilulabJolna.
Henkilökunnan yleinen kokous k ul
tenkln kieltäytyijyrkästi- «ttamafr^
ta lahjoja vastaan.
'ysreuvostovalta jä ammattUUiirkt —
sanctaan henkilökunnan liyväksy-ma.
ssä päätöslauselmassa; •-•puoJus.
lavat ijittäyästl. nieidiiii ;talat»(äeiJj-sla
etujamme. Mej^ielä Icerranmuis.;
tutamme teitä, herrat, konsegsloneer
rlt, että jo 12 yuptta-j^lsäperin:,R^
nivat Neuvostoliiton t^^öläiaet j a t a.
lonpojat romukoppaan "natsajut" ja
joululahjat."
Kauppa-asialn Kansänkoi^Ussarläa.
t l n kollegio katsoo välttäinättömäk-s
l saada yksityissektorin osuus työ­läisten
teoUlsuustavarolllä varusta,
mlsessa alentamaan v. 1929—30
11 prosentista 2 prosenttiin j a i h u l l -
l a tavaroilla varustamisessa 18 pro­sentista
30 prpsenttiin.
Perus työlälspiirlen feoUlsuusta.
varoilla väVurtsamlsen po^avarasto-j
e k on suurennuttava vihnevuotl-seen
vei-raten 20 prosentilla.
PORT ARTHURIN OSUUSRUOKÄLA
TySläisten perustama, ylläpitämä ja. fcontroUeeraama liike.
Vaivaisella vartilla saatte siellä kunnoUisen aterian. Hitä snnrem'^
mab liannatuksen annatte omalle liikkeellenne, sen parei^min Ja
sitä kunnollisemmin se silloin kykenee teUIe antiaanaan palyelustaao*
Kannatus omalle ruokalalle merkftseö teidän/oman, toimintfiimf
Toiniistamipta. • ^' • • ' '"V- ''^ i"^ ,
nr 'vmbii CO.ÖiPERATlVE "SbClEtV' tittfltEiS»/ ^
310-'Bay S t r e e t • r. , .• KyMs'-Ptutl'Arthur^i4>at.
Jfoim Aarnion M H A I L A l ^ ^
319 Bay Street — Port Arthur. Ont. — PahoUn 1724 M.
- - "Tuoretta ja savustettua lihaa.- Buokatavaraa, bedelmSil^ lanrio
kasveja. Kalaa tuoretta ja suolasta, sillit/silakat/ anjovisklat,
^olaj^rlrat y.m. saatte puivänhinnoUIa soittamalla jpnh. 1724 N.
ALGOMA STEAM BATH
AND BOTTLING WORKS
146 Algoma St., South. — Port ArthnH OÄ
Suositellomn'
HÖYRY-, SUIHKU-, AMME- JA HÖYRYKAAPPIKYLPYJX
AnkI joka arkipäivä keUo 1—12 yol!»
Vlnrotasjaomatilaukset lähetetään kotiin tilattaoasa
PUHELIN 2400 N .
mmm M . . .•W
i . ; . i a f ' . f i - . I» «icill
f'Pitempiaikaisen ko^
'ualalfiajfe. t^^ltte, kääntyä l^^ . , ^
' kunlattisisa aäloissa, kuten käännös- ja tolkkitydssä; VakuntanuuHkitt^
nassa; ulosperimise^ä y.m. Babaa lainataan.' X^inopiUisia «eajTAla.
Aiiniteimiistöä.' Suomen kielinen konttoriapulainen tokaa .toillo so«
IMan palveluksen.
RUDOLF E . H U L K K O — ASIOITSIA
244 P A Y ST POR TARTHUR, ONT. — PUHELIN N^ 365
KIVELÄN LEIPURQJIKE
Tarjoaa telUe ainoastaan enailnokan aineista vahnistettnja tuottei­ta.
KiyttäkSft meidän tuotteita. LinjoiUe lähetetään.
KIVELÄN LEIPURILIIKE
Poholln 1618 N . ~ 111 Seeord St. — Port Arthor, Oat.
4
Fort Williamih Uikeiiil^^en iUii^^
Tohtori
MD., L.M.C,C., M.C.P. & S.
KIRURGI JA ' iSPECLMäSTI
, SUKUPUOLITAUDEISSA
Erikoisala: parantaa katkenriect
verisuonet, verenvuoto j a perä-"
pukamat, ruiskutus-systeemillä.
Konttori 12-14 Ross Blk.,
Simpson ja Victoria katajaa
kulmassa
PiihelJn 2077 S. Kotiin 2077 K .
FORT WILLIAM, ONT.
WORKMEN'S
NT» >
S39. SIMPSON STREET, ,
'uaJilliiiTo « H
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
Hammaslääkäri
TohtEGIE
Ctiote Bioefc.
FORT WILLIAM, ONT.
McCartney & Burke.'B JovelL.
kaupan yläkerrassa .
Tunnit: 9 a.p. kello 6 j.pp.
Puhelin S. 100$
)tetaan X-Ray kuvia ^hampaista
Kaasun avulla poistetaan
hampaita.
Itseopkkelu-aineliistoa
<Lukekaa ja leikatkaa talteen)
m
KOMMUNISTINEN LIIKE ON
KESKITETTYÄ «lUTTA SA­M
A L L A DlBMOKItATlSTA
Kommuinstinen Kansainvälinen
kokonaisuudessaan, kuten seuraa­vista
tosiasioista käy kumoamatto-masti
ilmi, onkin keskittymisestään
huolimatta niin mainiosti järjestet-
Kominternin toimeenpaneva iko-mitea
julkaisee maailman kongre&
sin (jopa plenumiensakin) edellä
esityslistansa, agendansa, ja kehot­taa
kaikkia jaostoja keskustele­maan
niistä. Mutta Kominternin
maailmankongressissa ei ainoastaan
keskustella niistä kysymyksistä, j o i -
i ta sen t.p.k, esittää, vaan on jo-ty,
että siinä jäsenillä on ylin, kainen jao.sto j a yksikkö sille oi-ilno-
pnuu^lyl.i»n^^e n ^minäi^täi^ri—äIäX-m isvalta. TK^om._­-
ke^tettu ja valvotettu esittämään
munistinen Kansainvälinen on ra­kennettu
marsölais-leniniläisen,
kommunistisen filosofian sisimmän
olemuksen mukaisesti, että jäsenis­töllä
on määräämisyälta liikkees­sään.
Tämä on välttämätöntä siitä
käytännöllisestäkin syystä, että
vasta jäsenistön osallistuminen liik­keeseen,
sen kaikkiin puoliin, te-kee
mahdolliseksi sen jä suurten
joukkojen kehittymisen ja kyp-attä
se pystyy korvaamaan vanhan
uskonto-ideologian kokonaan uudel­l
a ajatusjärjestelmällä, mikä y h -
saan j a innostaa sitä kansan oman j distää tieteellisen tutkimuksen v i i -
suggestioltumistaipumuksen avulla j a meiset saavutukset maailmaniatso-
Jonka korkein päämäärä on joku
utopia, taivaassa tai maanpäällä.
Tällaisen määritelmän uskonnolle
antaen o n meidän OcftpiTPnnistTiianri-mekhv
pidettävä selkänä uskontona,
sillä (mhan sillä kaikki nuo tunnus-merkit.
i , . , , X» -1. t. t#i symisen kukistamaan kapitalismi j a
t ä i n e n kalise vanho^e uäkon- ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ kommunis^L Kätke-n
o d l e . ^ on kyennyt nnn suurella j^^^^^^g ^ ^^^^
menestyksella taistelemaan uskontoa ^jj^^ liike ci S
v i t a a n Neuvostohlto^^^ ja voimistu missä toimfeta" n hy^o-kratisoitunut
j a määräysvalta on
muutamien yksilöiden käsissä.
Kommunistisessa Intemationa-
Icssa yljn valta on sen m ä a i l j ^ .
kongrressiUa, siis jäsenistöin edus-tajakokonluella.
Kö^fiinternin t o i -
ineenpaneva komitea ei voi muut­taa
Kominternin ohjelmaa j a «en
sääntöjä, fcuteii jäl^pänä lähem-pänä
todetaan, Kominternin sään­töjä
selostettaessa.
mukseksl, joka versoo. tUon tutäd-muksen
selville saamista taloudelli­sen
elämän "luonnonlaefeta". Täs­sä
eroaa'm}'ös uusiaikaisen kommu­nismin
ihanteet j a päämäärät entL<w
ajan Ihanteellisista utopioista.
Toimitus.
kaikkia Kominteriiia koskevia asi­oita.
Jokaisen maan puolueis.sa ja
sen alemmissa orgaaneissa j a yk­siköissä
on oikeus j a velvollisuus
harkita maailman puolueen asioita
j a tehdä niistä esityksiä maailman­kongressille.
Jokaisen maan puolue valitsee
edustajansa maailman kongressiin,
missä harkitaan ja päätetään kaik­kia
sille j a koko maailman kom-raunistiselle
liikkeelle kuuluvia ky­symyksiä.
Maailmankongressi pyr­k
i i tekemään päätöksensä yksimie­lisesti
mikäli mahdollista, mutta e l ­lei
sitä voida tehdä, niin enemmis­töpäätöksellä,
demokratisesti. Nä­mä
päätökset ovat viimeinen sa­na
jokaisen maan puolueelle, ja-ostolle,
Kominternin toimeenpane­valle
komitealle ja jokaiselle 'toi­mitsijalle
j a puoluejäsenelle.
Luonnollisesti niin laajassa ja suuraa liikkeessä, kuin on Kom-munistinen
Internationale, ei jo­kaisen
puolueyksikön j a -orgaanin
mielipide tule päätökseksi. Tämä
on fyysillisesti mahdotonta^ kuten
kuka tahansa helposti ...käsittää.
Mutta tämä ei ole tarpeellista eikä
se loukkaa työläisdemokratian pe­riaatteita.
,
Kommunistinen Internationale
on koko olemassaolonsa ajan, pe­rustamisestaan
saakka, ollut orga-nisatoorise.
sti tällä tavalla raken­nettu
ja on aina noudattanut sen
mukaista politiikkaa. Katsotaanpa
mitä viralli-set päätökset j a asia­kirjat
tässä suhteessa sanovat.
Kominternin ensimäisessä maa­ilman
kongressissa maalisk. 1919
ei laskettu sille vielä varsinaista
organisatorista perustaa. Tämä
tehtiin Kominternin toisessa kon­gressissa
kesällä 1929.
Niinpä mainitussa kongressissa
hyväksytys.sä päätöksessä koskeva
ehtoja liittymisestä Kominterniin
fianötaan 12-kohda.ssa, että kom-muni.
stipuolueiden tulee rakentua
demokratisen sentralismin periaat­teen
mukaan ja että, puolueen kes­kusjärjestöllä
tulee olla puoluejä-fienistön
täysi luottamus.
Kommunistipuolueiden tehtävät
proletarisissa vallankumouksissa
koskevan teesin J4 kohta kuuluu
seuraavasti: Kommunistinen puolue
täytyy rakentua kansanvaltaisen
keskityksen pohjalle. Kansanval­taisen
keskityksen pääperiaatteen
muodostaa se, että alimmat puo-luesolukkeet
valitsevat ylimmät
toimikunnat, että ylimpien toimi­kuntien
kaikki määräykset ovat eh­dottomasti
ja eittämättömästi si­tovia
kaikille alemmille toimikun­nille
ja että on olemassa luja
puoluekeskus, jonka valta kaikkiin
johtaviin puoluetovereihin nähden
on tunnustettu puoluekokouksien
väliajoilla.
Kominternin kolmannessa. maail­mankongressissa
kesällä 1921 hy­väksytyssä
teesissä "Konjmunjsti-puolueiden
organisatoorjsesta ra­kenteesta
sekä niiden työtavasta ja
työn sisällöstä" erikoisesti painos- teeraultsen, puoluerelintcn itsensä
tctaan, että "keskitys ei kommu­nistisessa
puolueessa merkitse mi­tään
muodollista eli mekaanista
keskitystä, vaan kommunistisen
.toiminnan keskitystä, s.o. lujan,
tajsteluvalmiin ja sumaHa myös
sopeutumiskykyisen johdon luomis­ta.
Muodollinen eli mekaaninen
keskitys olisi "vallan" keskitystä
puoluebyrokratian käsiin muiden
jäsenten tai ulkopuolella olevan
vallankumouksellisen proletariaa­tin
joukkojen hallitsemiseksi".
Kommunistisen Internationalen
viidennessä kongrcKsissa v, 1921
hyväksyttiin Kominternille uudet
säännöt, joiden perustavain mää­räysten
G:s pykälä on seuraava:
"Komintern ja kommunistipuo­lueet
rakentuvat demoratison .sen­tralismin
perusteille. Sen pääpe­riaatteet
ovat: a) niin alemmat
kuin ylemraätkin puolue-elimet va­litaan
puoluejäsenten yleisissä ko-kouksis-
sa, konferensseissa ja puo­luekokouksissa
r b) puolue-elinten
on annettava määräajottain, välit-sijoilleen
selostus toiminnastaan;
e) ylempien-puolue-elinten päätök­set
ovat alemmille velvoittavat;
tiukka puoluekuri, Kominternin
toimeenpanevan komitean j a jofe
tavain puoluekeskuksien päätökset
täytettävä nopeasti j a täsmällisesti.
Puolueen jäsenet ja puolue-eli­met
voivat "keskustella puolueky-symyksistä
vain siihen asti, kun­nes
vastaavat elimet ovat niistä
päätöksen tehneet. Sen jälkeen,
kun Kominternin kongressi, kan­sallisten
sektsiain puoluekokouk­set
tai johtavat puolue-elimet ovat
niistä päätöksen tehneet, on pää­töstä
ehdottomasti noudatettava,
vajkkai^ osa puolueen jäseniä t a i
paikallisia puolue järjestöjä ei pää­töstä
hyväksyisi. .
Puolueen .toimiessa maanalaise­na
sallitaan ylempien puolue-elin-ten
nimittää alemmat sekä koop-täytlentämisen;
. sovelluttamisen
ylempien puolue-elinten suostur
muksella".
Sääntöjen II luvussa, koskeva ;
Kominternin maailman kongressia, >
on 7 pykälä seuraava:
"Kominternin korkein elin on {
kaikkien Kominterniin kuuluvien
puolueiden (sektsicun) ja jäHos- 1
töjen kongressi (tummennus alle^v
kirjottaneen). i
Kongressi harkitsee ja päättää
niin Kominternin kuin sen «ekt- -,
siainkin toimintaa koskevasta ^oh­jelma-,
taktiikka- j a organisatsio-*;
niky.smylcsistä. «.Väin kongressilla >
on oikeus muuttaa Kommternih ^
ohjelmaa j a sääntöjä" (tummennus {
a l l e l d r j . ) .
Kääntöjen kolmannessa luvussa,
kosKeva Kominternin t.pJk, j a sen
koneistoa m.m ösotetaan, miten
eri maissa puolueiden on noudatet-'
tava Kominternin t.p.k. päätöksiä, ;i
mutta että jaostoilla on yälta ve­dota
.seuraavaan raaailmanI^ongre§-
siin, millä on lopullinen valta äsi'
assa^ kumotakin t.pJc pSj^tSs. -
Kömmunistisiert Internatiöhdlen
kuudcnn essa 'kongressissa • kesällä
192^.^ täydennettiini Komintei^iin
sääntöjä, •., m u t t a ,ne, pernsolemuk^' :
'seensä nä^i^en • öyät samanlaiset
kuin cdcilise.ssä 'rtiäallmähkongres- :
sissa hyväksytyt' säännöt. Niinpä •
V. 1928 hyväksyttyjen; sääntöjen:
Ty.h pykälä on samanlainen kuin
edellä lainattu" '6 :s pykälä, j a maa- ;
ilmankongi"essiä koskeva 8 » pykä­lä
sisällöltään oU sama kuin edellä ;
l a i n a t t u 7:s pyiälä. Sen toisessa =:
kohdassa .nimeuoinaan . sanotaan,
että vain maLaiimankongressilla' on ,-
yksinomainen oikeus maattaa Ko«:'
minternin öhjelinaii ja swb|tS
Siis Koralntebi organisatpdri- '
sesti ori edeIIeen:,Mmalla_pi3Ttist^^^^^^
la kuin aikaii^imnin ^ j n iton^ttaavf
samaa feäytäntoa, . , "
(Jatketarr^, ; •