Vapaus, February 5, 1930

              ^^^-#ä 2 KeskiviikkPBa, helm&.: 5 p:nä Wed., Feb. 5 No. 30
VAPAUS « I B M Sacakiaacttsia. Oaearnr Ssd-m
•••Jr!;
iV;:
I.at'4k« P M I OCQe* P t p n a i r s b Octaas, aa ««0004 daaa «snct.
tmmamt, frnattnri, lchj)ila«w Ja falao onaaaa taloaaa £ I B StrcetiUi.
K«naci 1038. — TatsiXBa S36V. — Kitjafcaappa 2387V.
maSX t a U aititmMtd» V4
Tapua BoiUiac E l a Sczaet.
fJU. 9«* «9, SadbvxT,
. TOJUfSHXKXAXi
* «k4<J>. 6 U . S 2 J 0 , 8 fck. « 1 . » i a 1 kk. UM. — «Uravaboftia Ja Ssomaaa a ^ M
O B «Dvnafllat 4 i l u « 6 4 0 , • U c «3.99 >i 1 Uc. U J » ,
mUtnSMiimitMkm »J^ *wn^ JMO Mri JECIMS. — AtioJSittoa - B C t u u d l l a omicotoi*ataii9«t
i l * p a i M U o u B a . — K i a t e B m a a m i i l B O i a b c t SOe k e r t a , « i » 3 fc^itaa. — SynjyiaäaniomkK».. I W
.cena, •S.M 9 kmaa. ~ AnatoeToilcaolalEaet t2J>0 laetta. t 3 J 0 k a U kaitaa. — KiitoaUioetakaet
•IA k o t a . •— Ksolcsumilaotakict UM kafta, SO Isaiiiak«> kiitoalanaetUa tai iimUto»«x»Tll»: —
«lotaaai tiedot-Ja oaoteilaioliikaet SOe k o t a . tlXIO ^}a>a,kertaa. — TUapIUilautuJiea Ja ilmoto*
*cixttwmi0i aanllifMiM, I l t f t f t t S t i JlBiii^mfiirita ictaJcStcco.
Ceeecal adrntiaias rstc*. 7Se per «oL. toeh. Miainnua Aax%» for aiflfla faacftloa, 75e. Tbe
'^aTtaa i a tka b m adrcniaisf mediaa amoof t h f FioxMb pcopla i a Caoada.
Jo» ctta millolD takassa aia vsauofU eaiiailMaa kldeeaecaaa. kizjottakaa sadellaea Uikkacs
naftajaa pet«MaaIliaeUa almelUt J. V . AU<iir<«t. mkkaenboluia.
Provohatsioid NetwostoluHoa vastaan
Samaan aikaan, kun viiden suuren imperialistivallan diplomaatit
ia militaristit pitävät Lontoossa neuvottehi|aan suljettujen ovien ta-jcana^
huomataan INeuvostotUton vihollisten punovan uusia hyökkäyksiä
työläisten ja talonpoikain joeuvostolasavaltaa vastaan. Meksikon halli
tuksm edesottaroijtien Neuvostoliiton ja MeJcsikon välisten suhteiden
kadcatsemis^i ei ollut mikään erillinen, kansainvälisestä imperialisti
sesta politiikasta riippumaton teko, vaan amerikkalaisen kapitalismii
Wallkadun pankkiirien toimesta järjestetty hyökkäys neuvostovastaisien
voimien rintaman tiivistämiseksi.
Ei ole kulunut kuin muutama päivä tästä tapahtumasta, kun Rans
kassa tapahtuu kaikennäköisiä provokatorisia yrityksiä Neuvostoliitto;
vastaan. Ranslcan valtaporvaristo on entistä avoimemmin ryhtynyt veh
keilemään^ mustain ryssien kanssa. Jonkun raustain ryssäin kenraali»
katoaroisea jo|i4oäta OJB /esitetty hävyttömiä vaatimuksia ja syytöksii
Neuvostoliiton lähetystöä vastaan. RaneJcan hallitus on sallinut mustai;
ryaeain suunnitella aseellista hyökkäystäkin Neuvostolähetystöä vas
taan. Jo aikaisemmin oli hallitus osoittanut mieltään Neuvostoliittoa
vastaany ottamalla venäläisen varkaan ja provokaattorin Bessedovskyj
suojelukseensa.
Neuvosjtohallitukseo äänenkannattaja "Isv«stia" tekee Ranskar
hallitiiluelle suoran Icysymyksen* baluaakQ se mieluummin säilyttä
diplomaattiset suhteet Neuvof^liitoi) kanssa kuin olla yhteistoiminnan
sa 'valkovenäläisten pakolaista kanssa. Ja NeuvostolähetUläs Dovga
leyski on myös esittänyt vastalauseensa Ranskan hallitukselle.
On merkille paotava, että täinä Neuvostoliiton ja Ranskan väliei
kärjistäminen on tapaltfunut viiden imperialistivallan laivastokonft-renssin
koolla ollessa. Ennakolta jo viitattiin siihen, että tämä. laivasto
kojoferensai yrittää saada edes sen verran yhtenäbyyttä imperialisti
valtain välillä, että kiinteän yltteisrintaman muodostaminen Neuvosto-liittfCM
tat vastaa, n 1iä. Y.i.s. i^fl 3whdo\l^l i1^ • 1 • i-u- . ^ v a l iTOss..a i.ö,tuT.^> saan..s^U ormauhi, aiUi a« 'j oka »tiriu-^sftaa'-a in^ ^.m^a ksuja-työttä
Maisuutta silmälläpitäen, tapahtuisi se nimenomaan sitä varten, että
voisivat keskittää voimanaa työläisten valtion tuhoamiseksi. Imperii
listisen sodan vaaita esiintyy siis tänä hetkenä erikoisena neuvostovas
tdsen SLddati i^^larm samsJl^ tähtää kaikkien maiden nousevan
proletariaatin kfjddstainis$ksi. Tätä vastaan on kansainvälisen köyhälis
tön noustava taistelemaan.
^,T0itömyys koskee työssäoleviakin
TäU$ ^palstalla on jo lukuisia kertoja JkiijoiteU» työyäenluokka?
Ifuiscdnvälttesti ah J.oka esim. Saksassa pn
iclfynyt hnipi ifiS^ «vat mienneet mielenosoituksille
itluxten ka\;|p]Mä(len kaduilje, uhmaten sosialidemokraattisen poliisiii
a&eit«u " y: . \,
Käsittäen työttömyysknr;iwden <>leva^ yksi seuraus nykyisen
kapitalistisen riistojärjestelmän kriisistä, ja että taistelu työttömyyttä
vaatijan ei ^suinkaan liikuta yksin työttömiä, vaan koko työväenluokkaa
on KpTpmtfriJHtjnen InternaUonäle julistanut helmik. 26 päivän kansain­väliseksi
iyxittinmyysn^^ kehoittaen kaikkien maiden
sekä työttömiä että työsaäolevia työläisiä nostamaan yhteenpuristetun
nyrkkinsä kansainvälistä riistojärjestelmäa vastaan, vaatimaan työtä
tahi toimeentuloa. »
Jot^p^öttjimyys on rappeutuvan kapitalistisen järjestelmän se­kä
sen anarkisen jkrjjisjn paljastama heikoin kohta, ja kansainvälisen
työväestön on siihen iskettävä koko vpi^nallaan Tällä jtavaUa vai-'
mlst^a proletariaatti maaperää tulevia suurtaisteluja varten, joiden
k^tta min <vx>i4ite^ k u l ^M
Hyy^ yleinen käsitys työläisten keskuudessa on se, jettä työtto-m
^ ko^cisi vain niitä työläisiä, jc^tka pvat joutuneet kaduille. Tä-niä
on-erefcdy^. Työttömyys melkeinpä yhtä radcaasti koskee, ja ser
seiiMuksei ainakin koituvajt yhtä xaskaiBa työssäoleville, kuin työttö
miäle. Stt.o];anainen seuraus .^öttömyydestä on palkkojen polkeminer
Ja työn riistannän kiristyminen. ^Silloin kun sadat työläiset tungek
sivat jokaisen työpaikan ympärillä kilvoitellen työpaikoista, on työn-anjtajilla
otollisin aika. alentaa palkkoja, kiristää työläisiltä enemmär
työtä» rikkoa mahdollisesti vpimassa olleet sopimukset ja ajaa unio
ulos työpaikoin Työttömyys koituu siis Jo^a tapauksessa yhtäläi-eesti
työssäolevien, kuin iyöttmnien kiroukseksi.
Typlaisef, Varifstmtukaa mielenosoituksun helmik. 26 pnä.
Polttäraakaltästtus tmiMkma tyoläiMä
iästassä V
Yhtä rinnan lisääntyvän tyottömyyd^ karissa on Yhdjrsvahain
riistäjälvokka kaikkialla hyökännyt työläisten oiif^uksien, palkkojen
ja työehtojen kimppuun. Monilla paikkakunnilla ovat työläiset nous­seet
voimakkaasti puolustamaan oikeuksiaan. New Iforkiss^ on_ jo
jonkun aikaa ollut käynnissä kireä .ruokatavaraliikkeiden työläisten
lakko. Erään sosialistisen lakimiehen toimesta, haetti]^, estetupmio-määräys
lakkovartiointia vahaan. New Yorkin roistoniaisuudestaan
kuululle poliisille annettiin tehtäväksi estää läkkovartiointj. Työläi­set
uhmasivat kieltoa. Trade Union ^Jjaity liiton tOU?i^sta;.pidettiin
• saljdarisuuskofcous. tammik. 16 pnä Millers Marketfesa Bronxissa.
kokouksessa riehuivat poliisihurtat. Ensiksi koettivat vetää pu-iilienjohtäjan
alas. l Kun työläiset t ^ ä n ^Uyät, niin ryhlyiyät kapu-loimaan
aseettomia työläisiä. Muuan verenhimoinen. poliisiroisto
ampui Steve Katovis-niroistä lakkovahtia selkään. Katovis kuoli sai­raalassa,
vaikka eräät hänen työtoverinsa uhrasivat verensä verensiir­rossa,
saadakseen hänet -toipumaan. . .
New Yorkin kapitalistien poliisi lisäsi mustaa ansloluettejoaan
täten taasen yhdellä murhalla. Tapahtuma on saattanut tuhannet työ­läiset
purkamaan raivonsa virkavaltaa vftstaan. Katovisfn hautajai­siin
Federated Pressin kertoman mukaan osallistui vähintäin 25,000
työläistä. "Daily Worker" kertoo ainakin 30,000 työläistä olleen
tässä suunnattomassa mielenosoitustilaisuudessa. Murhatun toverin
ruumis oli «seita päiviä'puolueen päämajassa, missäi tuhannet työ­läiset
kulkivat paarien ohitse paljastaen päänsä kunnioituksesta kaa­tuneelle
Täältä vietiin Katovis liautaan ^ittokunnan soittaessa Kan­sainvälistä
ja punaista surumarssia.
Tammik. 25 pnä, eli ko|me päivää ennen tätä hautausmielenosoi-tusta,
hajoitti poliisi tavallisella raakuudellaan kommunistien järjestä­män
mielenosoituksen Katovisin murhan johdosta kaupungin talon e-dustalla.
Työläisiä taasen piestiin. Naisiakin hakattiin. Polibihurttien
pahoinpitely-intoa kuvastaa, että he hakkasivat erehdyksessä joitakin
kapitalistilehtien raporttereitakin.
Koko kapitalistinen sortokoneistp on sen jälkeen pantu Hilseelle
puolustamaan virkavallan roistoroaisuutta» Työläisten pieksämisen ja
murhaamisen siunasi Rronxin kauntin suurvalamiehistö, puhdistamalla
Katovisin murhaajan edesvastuusta. Se päinvastoin kiittää hurttaa
"yirkavelyollisiiutensa kunnollisesta täyttämisMtä". Valamiehistön pu­heenjohtajana
toimi Amerikan pankin presidentti E. C. Delafield.
Raakalaisuus siis laillistetaan suurpääoman edustajain omalla sine-tj
»ä. .• • • • • ••.:.•
Edellä kerrotut tapaukset eivät osoita, ainoastaan poliisimenefelmi-en
raakalaisuutta. Tärkeintä näissä tapahtumissa on se, että ne osoitta­vat
työläisten taisteluhalun fatkuvaati kasviivan. Tätä todistaa tuo val­tava
hautajaismielenosoitys sekä sen edellä pidetyt mielenösoituk^t.
Luokkataistelu yhtämittaisesti kärjistyy Yhdysvalloissa ja komnaunisti-puolueella
on entistä tärkeämpi tehtävä tässä taistelussa.
Kapitalistilehdissä on sangen yleisesti esitetty sellainen kuva Eng­lannin
työttöniyysvakuutusjärjestelmästä, että se kiihoittaisi laislmuteen.
Häpeämätön porvaristo julkeasti väittää, että kun työläisille myönne­tään
jonkinlainen mitätön työttömyysapu, jonka i e itse etukäteen >mak-instfty^
kijdistä tnlee meidän eri-ioKbsesti
kfinmttää hnomiota kaup­p
a m m e , haliintaan ja' valistiistyön^
tekoon. Meidän omista joukois-taouiteldn
nousseissa psnrkii toisi­naan
ilmenemään sellaisia, että
ne verratfein helposti harhautu­vat
tärkeissä kysymyksissä ja osot-tavat
puottavaa arvonantoa, vielä­pä
ylenkatsett^in j'oukkojen mieli­alaa
Ja vaatimuksia kohtaan. .Siksi
onkin, mitä tärkeintä että työläis-kuluttajat
valmistautuvat kysy­myksesi
oleviin asioihin ja saa­puvat
osuuskaupan vuosikokouk­seen
silloin Jean se pidetään (aika
vielä tämän kirjoittajalle tietäniä-tön);
heittävät pois ajatuksen "mi­tä
minä siellä, tehkööt niinkuin ha-loavat,
pääkäkööt miten tahansa".
Sellainen ajatus on ehdottomasti
hyljättävä.
Täkäläinen poikatalo, joka on
osuuskauppamme jäsen ja varsin
huomattava kuluttaja, antoi koko­uksessaan
evästyksiä edustajalleen
tulevaa osuuskaupan kokousta var
ten. JIuomatuin näistä evästyksis­tä
ehkä oli se esitys, että kaup-:
pamme taholta ei sekaannuttaisi
työläistenkeskuudessa , vallitseviir
suuntataistelukysymyksiin, ollen!
edistämättä sen ' luontoisia toimen-j
lifntnin moistoiahla täällä oli tam­mik.
28 p:nä. Dta kului alk^ onjiUstu-neesti.
Thmtsiä olisi sopinut kyllä e-neimnänkin
.haalUle. Ohjelmassa oli:
runo Henry Tammi, yksinlaulua
Laura Seppälä, kuvaelma, ja puhe
Martin Hendrickson. Ohjelmaan e-rittäinkin
puheeseen olivat kuulijat
enemmän kuin tjrytjrväisiä, joten tä­mä
tilaisuus antoi paljon uutta in­nostusta
toteuttamaan niitä jäämää-i-
iä, joita kuusi vuotta sitte kuollut
johtajamme Lenin on työväen luo­kalle
asettanut.
S. J. csaston kJUQkaiisik(4u>o5 on
ensisunnuntainar 9 p. klo 2 j.p. Kaik­ki
jä-senet ja jäseniksi aikovat .saa-piikaa
joukolla kokoukseen. — Teo.
fiilu.<!. -
jän ja työläisen siitä pulasta, joka
sitä vaivaa joka päivä. Njrt olle­tikin
kun koneet ovat ottaneet suu­ren
jalansijan maan\'ilje1ysteknil-kassakin.
Pian maanviljelijät al­kavat
haparoida yksi. yhtä, toinen
toista, keinoa pelastaakseen itsen­sä
siitä, mihinkä hän on vajoamas­sa
ja "ilman järjestäytymistä on
perikatoon meno, ja johon op moni
jo joutunutkin.
' .Siis vanha vuosi on loppunut ja
uusi vuosi on alussa, mutta missä
asti ollaan tämän vuoden jaäätyt-tyä?
Ei suinkaan olla aivan toi­vottomina,
jos vain tarmolla 'lii­tymme
yhteispyrintöihin. Siis irti
erakkoelämästä, toverit. —T- C. R. .
Melntosh Sprins, Ont.
Tämä paikka on uutismaanvil-jelyaalue,
eikä niinollen olo isolla
maailmalla tunnettu. Meitä suo­malaisia
on tänne kerääntynyt
kaikkiaan 8, ollen ison Mclnto.sh-järven
ympärillä.
Ensimäi.set suomalaL-x^t ovat oi-mVÄEN
URHEILU
C.T.U. Liiton suomalai­sen
j'aoston alaisille
seuroille
leet täällä jo 11 vuotta ja heillä on
myös jo "patentti" mailleen. Ra- Kaiiki, jotka olemme seuranneet
hantulolähteenä on ollut paperi- Suomen lehtien tiedonantoja, tie-
-i- 1 1 ^ ... •• •• , puun ja halkojen teko. Maata on dämme ^varsin hyvin valtiollisen vai-piteita,
jotka koskevat työväen| ^^.j^ puhdistettu, että saa!non vasemmistolaista työväestöä
vähän heiniä ja juurikasvia, jär- vastaan yltjmeen Suomen valkopor-vestä
saa kalaa, jotjjn sit-ä hiljal- vai*iston taholta. Tämä, yhdessä ta-leen
mennä kitkuttaa. löudellisen pulan ja hirveiden vero-järjestöjen
hajöituksia ja työväen
lehtiä vastaan tehtyjä hyökkäyksiä,
vaan että kauppamiAe toiminnas-
^.«««"«'y^P^^ r^}:. AUekirjottanut muutti tänne vii- 'taakkojen sekä sen ennenkuulumat-
^..f.!^.'?^ y^*^?^'-''^^'^^" f'^y^^^^^ lokakuun alussa, kaupungin'toman mielipidevainon kanssa, jota
tyolaiskuluttajam keskuudessa.työttömyyttä pakoon. Tosin tääl-; porvaristo harjoittaa työväen sano.
Myoskm joi^sakm mui.ssa asioissa; p^;^^^^ helpommalla, mutta vas- malehtiä, kokouksia. juhlatUaisuuk-edustajalle
evästyksiä, tukset ne on täälläkin. Ensinnäkin sia sekä sen yksityisiä jäseniä vas-kuitenkm
vähemmästä j,;täjgi laittaa ilmalaiva, sillä muita taan. on aiheuttanut sen, että Suo-kulkuvälineitä
ei voi käyttää, var- —" —
sinkaan ke.sällä, kun nevamaat on
pehmeitä. Tientekoanomuksia on
annettiin
ollen ne
merkityksestä. Yleensä esiintule-vijn
kysymyksiin nähden velvoitet­tiin
edustajaa, suhtautumaan siten.
• että ottaa huomioon työväenluokan
yhtehäisedun.
YJeisiä valistUskokouksia (joista
men tjlanteeseen on ulkomaidenkin
työväestö kiinnittänyt huomiota.
Viimeksi saapuneet tiedot kertovat
lähetetty hallitukselle, mutta ei'että Suomen hallituksen ohrana on
kuulemma "rahat riitä" tänne köy- iskenyt, saastaiset kyntensä Työväen
, „. . . . . . .. ,. . häin maanviljelijäin tielle; niillä Urheilulehden toimittajaan tov. Osk.
JO edeL^essa kirjeessä oli mamit- j^jt^jj^^ herroille autoteitä liike- Lammiseen, mieheen, joka kaikella
tu) tultanee ,pitamaan «aannoUi- paikoille, ItarmoUaan on ajanut Suomen työ-
Lasten koulumatka on jotam 2 Iäisten Ja työläisurheilijain yhtenai-
—3 mailia, niin on sitä siinä talvi- syyden asiaa Suomen TULissa. Tä-aikana
lapsille urakkaa. Sanoma- mä ohranan teko yhdessä sos. dem.
lehtiä tänne tulee joka' taloon,, harjoittaman katalan hajoitustyön
Vapaus, ja joku Punikki ja Työ- kanssa Suomen TULissa, todistaa
mies, että asioita sentään seura- meille, että porvaristo on ajautunut
taan lukemalla. Muuta järjestö- Suomessa tilanteeseen, jossa sen
toimintaa ei tänne ole vielä pe-on
sesti joka perjantai-ilta alkaen klo
8 Timminsin S. J . haalilla osaston
valistustoimikunnan järjestäminä.
Seuraava Jkoko.us oUen perjantai­na
7 p. helmik. Edellä mainitut
tilaisuudet tulee pidettäväksi haa­lin
ravintolahuoneessa. Näissä ti­laisuuksissa
tulemme yleensä kä­sittelemään
päivän kysymyksiä, Suomalainen joukko
asioita, jotka jnejtä kunnostavat kaikkiaan täällä 22 henkeä.
Can. Suom. Järjestön pt
^Kötse^aaiail, tov. Martin i
sonln matkaohjeUna jatkua
vasli.
Osastojen ja tovereiden s
la paikkakunnilla pyydetää
kimaan tilaisuus haaleille
iättyh^ päivinä ja iimo
niistä, hyvfai.
6 p. bjämik.
7. p. helmik.
€ p. helmik.
. .(Pyydetään
noutamaan).
9 p. belmik.
10 p. helmik. ^
<Tulkaa asemalle iltajuna
Lc
tulemaan M
Kirida
hatt
Kirklj
South F
11 p. hehnik.
12 p. hehnik.
13 p. helmik.
14 p. helmik.
15 p. helmik.
16. 17 p. hehnik.
. (Aluekomitea voi järjest
minstn. So. Porcupinen ja
Ien tilaisuudet näiden 6 pät
la, miten parhaiten sopii, e:
esltettyl järjestys ole käytänj
18 p. helmik.
19 p. ;'.
20 p. Jhelmlk.
(Sisula)..
22 p. hehnik.
23, 24 p. heiiiiik.
25 p. helmik.
23.87 p. hehnik.
South I
1
Pyne'.
Por
väkuutmrahastoon, ei^r^tJ5^giJet. y i U ^ , r^hd%
velttoudessaart.4Meittäytyvät iaviästuksen yaraau- . Vakiiutustilasto ^iten-jä3=
kin itse todistaa .näiden »väitteiden vallieielli.suu^en. Nijstä seM^^^
lereissä. N. 30 pros. miehistä ja 50 pros. naisista ovat olleet alle koi
me kuukautta
sista 3:sta o
kein mitä työtä "tahansa kuin jättäytyvät ayustukseh varaan, mitä ei
Jälleen i;eriaftre/a/nco^sa
Kaksi työläistä on jälleen surmautunut froodissa raataessaan
voittoja International Nickel-yhtiön osakkeenomistajille. Nuori, elä-anänhaluinen
ranskalainen työläinen, farmarin poika Clielmsfordista,
ja juguslaavilainen siirtolainen, jonka nuori meren takana oleva vaimo
ehkä viikkojen päästä saa kamalan viestin, kun posti ehtii kotimaa­h
a n , n ä m ä ovat tällä kerralla uhreina.
Nämä. kaivoksen vaaroista tietämättömät työläiset oli kertoman
mukaan pantu raatamaan paikkaan, missä päällä oli irrallisia kivi­lohkareita.
Olipa jostakin syystä poistettu lukipölky.tkin. Luotettiin
siihen, että löysä kivi pysyy paikoillaan. Me ename ok tilaisuudessa
sanomaan, oliko työn johdon huolimattomuus missä määrin tdkijänä
tässä kamalassa onnettomuudessa. Virallinen tarkastus tuskin luonee
Ibävalaistusta tapahtumaan. Tavallisesti muodostuu se vain viralli­seksi
muodollisiudeksi. Missään tapauksessa ei se pyri astumaan yh­tiön
varpaille, yhtiön, joka kuitenkin on syyllinen siihen komentoon,
mikä edistää tällaisten onnettomuuksien syntymistä.
Mutta työläiset myöskin itse ovat osaltaan vastuussa. He voisivat
a. jatKa-, ratsu- ja -mobttblripyöräpöliisöja;' '-'Mi- kukkana. ^TodelUödn ' «kasvaa peröti
oh varattu reserveihm "iskumatkan*^ paähap, yarjustettujjna kup yailla, joittenka mieliin
villa aseilla ja kyynelkaasupoaimeilla, "Tele^»P?" i M ^ *»U^fet*^^^ sekaan ei ole: vielä mhikäänlai-terroriin
perustuvaa kapitalistista järj«9tystäi ja puoliiätaa tämän ipe-; l^^^ kylvö tilaansa
rusteella Torpnton poliisipäällikkö Draperh» harjoittamii väkivaltai s^aput. Näitä pimeyden syvyydestä
suuksia. — Samanlaiseen satraappivaltaa» nojasi ts^^^^ hallitus Ve­näjällä,
mutta — kuteh muistetaan — kukistui se omiin pistimiinsä.
Seuraava ote Lontoossa Jlinestyyän "Spectätor'%Ie^
sesta valaisee tyhjentävästi jSritansianya^^ osien kapita­listien
kaupallisten etujen ristiriitaisuuksia: "Jo tähän mennessä pi­täisi
olla kyllin ilmeisiä, dominioiden vastutmalaisten valtiomiesten
lausunnoista päättäen, että dojniriiol eivät yhdy mii^äänlaisiih mieli­kuvituksellisiin
suunnitelmiin valtakunnan vapaan kaupan puolesta.
Niillä ei ole mitään syytä tdirata omat kasvavat teollisuutensa Suur- jj^jg^^ jj^^^^^inen juuri niistä nä-
Britannian lahoavien teollisuuksien vaatimjuksille." Verrattain jyrk- fcymättömistä kahleistaan, phneydes-kä
lausunto kapitalistilehden sanomiaksi. Kun sen meikitystä eritte­lee,
aukeaa-näköaloja eri dominipissa nousevan kapitalismin ja "emä­maan"
kapitalismin välisestä>'^lpailusta. ^ .
sekä joista mahdollisimman perin­pohjaiseen
selvyyteen pääseminen
on hyödyksi meille ja luokallemme.
Uskomme työläistoverieri oivalta­van
..mainitunlaisten tilaisuuksien
tärkeyden ja saapuvan niihin run-saslukuisi
Frans Mäkelä.
Pyne Town, Ont.
Meidän nuori osasto piti ohjei­sillä
ne tulevat o l e - ' ' " a - ja bäsketti-illanvieton tammi­kuun
25 p. J . Airiston asunnolla.
Se öli ensimäinen huvitilaisuus
meidän osastossa ja läsnäolijoita
dlle vapaat ja maksutto-
EihSJa iiijaksi jos kutsumme, kut-kaikella
muotoa täytyy kuristaa työ­väestön
kiu*fci5ua, huonontamalla
Ijaino-, yhdistymis- ja kokoontumis»
vapauslakiqf. telkeiimällä sadottain
työväen parhaita miehiä ja naisia
vankiloihin. Tämän johdosta kehoi-tammekin
kaikkia liittomme alaisia
seuroja, erikoisesti juuri tämän Työ­väen
urheiluhikkeen toimintaa ja
sen lehden toimittajaa tov. O. Lam­mista
kohtaan osoitetun yankilaan
telkeämisen johdosta, proteöteeraa-;
maan tätä vastaan järjestämSÖä
yleisiä pro-testikokouksia
täi seurojen kokoiik
Toverit! Ylläolevat huon
asemille vastaantulosta eräi
kakunniila el ole siksi, että
taisimme sillä jotakin kun
tuksen . tapaista, vaa nsit
Martti on jo vanha mies Ja
tarponut säälimättä itseää
koissa Ja kinoksissa, joten t
paikallaan, että vapautamn
k3?yditsijän etsttpisestä ja
seleinisestä, milloin se sui
mahdollista.
Can. Suom. Järjestön T. p,
John Wirt)
SUOMEN '«TYÖVÄEN UBJ
LEHDEN" TOIMITUI
Toveri Xatu Uosikkinen yal
dexk toimittajaksi vanptni
Lammisen tilaUe
ma oh laulua, runoja satuja ja ^j^^^ hyväksymään protesti päätös,
yei ikkamainen kupletti, jonka lauselmia, jotka tulee lähettää Suo-
! " . " ^ ^ . ^ - . Srtten myytun vasemmistotyöväen lehdissä
ICQhottama^n pitäisi kiirehtiä lääk­keen
avulla, joka .on tehokkain. A i -
jDUt Jääke tai. keino siihen on tieto,
joka Qn jo kauan joissakin piireissä
pllttt ;1amnettu. Ehdottomasti sellal-sii;^-
vttlelss^ maaperissä täytyisi ja-ikaa
.{^tatsylponia- Kylläkin timtevat
j o ^ n l l jjSivänä suuret joukot kovien
katiieitten piudstusta.. Koska on ole­masi
» ;kafifkten heimojen keskuudes­sa
'aikansa tiedon henkilöitä, niin
heille kuulukoon tiedottomien jouk-kuteri
tutmöttua. pidätti
oli kohtalafeen paljon ..eidän a i o - — ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ t e ^ ' S LS
»uht«l„mme verraten. Illan ohjei- , „ , , , / „ v „ „ ^ „ . i„„^,„„ lcot&,k. , S s s Ä S % d " ™ ^ ^ ^
Työväen Urheilulehti Oy:i
kunta pitämässään kokouki
valinnut lehtemme uudeksi
jaksi tunnetun urheiluiniel
Tatu irdsikkiBen.
Tover^ Urho Lähteinen 1
asiasta seuraavasti:
Lehtemme uusi toimittaja
tynyt Kuopion mlk:ssa kesä
p:hä 1900. 'Jo kansakouli
liän • bsöltf äutiii • lahjakkda'^
tumlehen''aluksi'.' Varslnaise
-uransa Ti
hiihtäjäixä ja palloilijana. 1
bäskettiä ja kukkia enimmän tar-
-joovalle -ja -päälle juotiin -vapaat
kahvit hyvien leivosten kera. Ja
kun kaikki olivat saaneet jotain
CaojUUn KoinmuniUlticeen PuoJjo.-
ee«.eet^ kuuluvien Toronton suoma­laisten
jäsenten kokous pidetään
sunnuntaina t.k. 9 j>:nä .kello 74 ip.
Don haalilla. Tärkeiden asioida
ollessa käsittelyn alaisena pitävät
puoluejäsenet hupien siitä, .että saa­puvat
kaikin tähän kokoukseen.
Viime sunnuntaiksi järjestetty
kokous täytyi .peluuttaa syystä
kun *'Vapaus"-lehden torstaipäi­vän
numero, missä mainittu ko­kousilmoitus
oli julaistuna> jaettäin
Torontossa vasta maanantaina, jo­ten
jäsenet eivät olleet tietoisia
pidettäväksi aijotusta .icolcouksesta.
- • . , IJ. N . .
Osuaskauppamme vuosikokous lä­henee.
Osuuskaupan jäsenet ja ku­luttajat,
oletteko ajatelTeet niitä
asioita mitkä tulevat' kokouksessa
» « i.a •» " L a — I • » - tl- . , e3iin? Kuin myösfciir asioita, joista
Itse parantaa olosuhteitaan, ^vähentää kaivostyon vaarallisuutta, jos he pitäisitte tärkeänä mainitussa ko-oiyaltaisivat
<^mmatillisesti järjestyä. Työläiset yksilöinä ovat avutto-? kouksessa keskustelemisen ja myös-nxina
häikäilem^ömän nikkelitr^tin edessä. Vain järjestön voimalla! kin päätökseen saattamisen siten,
voivat työläiset puolustaa etujaan. Tämä kamala tapaus ja sadat muut se parhaimmalla tayaHa edis-kehoittavÄt
työläisiä tukemaan omaa kajvosmiesuniota. Rakentakaa itsel- ^}^'
, - , i . -.1 . . 1 ~- 11 * • • ,1- > P^™ menoa. Jos ette vieia ote
lenne luja järjestö, ja i^htykaa soi avjdla tomumaan turvallisuusolo- sitä tehneet, niin nyt olisi jo aika
jen j a muiden työehtojen |>arantanuseksi. kiinnittää ajatukset mainittuun ky­symykseen.
Ja sitten tuomaan aiar
tuksensa esiin mainitussa' kokouk­sessa,,
että ne tulisivat saamaan
03akse.en hupmiota sekä oikean, kä-käsittelyn
alaisiksi ja johtaisivat
psuuskaupallemme edullisiin pää­töksiin.
. Osuuskauppa täälläkin on
työläisten perustama, heidän, t u ­lee
-valvoa että se pysyy heidän
käsissään ja palvelee heidän etu­aan.
Työläiset Eommunistipuolueeseen
järjestyneinä täällä aikanaan , he-raitivät.
kjrsymyksen .osuustoimin­nan
..tarpeelUsuiidesta ja teki alus­tavaa
ityöta asian merkityksfestä
kuiuttaj^jonkkpjen keskuudessa,
kutsuen myöskin kiiluttäjain jö.uk-kokpkouksen
kokoon missä lopulli­sesti
perustettiin se osuustoiminta­liike
mikä meillä täällä nyt on ole­massa..
Isiyt vieläkin vaaditaan
puoluejäseniltä erikoista huomipta
ja huplta että kanppaamme joih-detaan
niiden periaatteitten mu­kaisesti
mitkä sille pn perustet­taessa
.asetettu, että sen toimjnta
on ja.pysyy sopnspinnussa työväen
luokkaliikkeejn ,^anssa. Suhtautu­malla
välinpitämättömyydellä kaup­pamme
.toiniintaaii on se vaaras­sa
iiiisua tielle, joss^ sen toiminta
saattaa tulla ei ainpastaari hyödyt­tömäksi
meille, vaäh vielä lisäks.!
yähingpUkeksjIldn Työläisten y h -
ietsiä pyikimyksiä nykyisin ahdis-tali
hajaantumisen vaara, sillä kes­kuudessamme
olevat suuhtiuiidät
pyrki^t .tunkeutumaan, kaikkialle
yksinpä <^ustoimmtaiii£dceeseen-kin.
SäilyttaäSsemme osuuskaiip-pamme
naista yfatenälsyyttä Hkko-tä,
jojipn ovat kaikenmoisten pohak-kaJn
tähden vajonneet varhaisilta a-jo^
ta saakka. LpppuTioon ^pritsemi-n
^ .tulkoon . paSfoltetuksi kaikki
työn .tasavaltaan kykyjensä mukai­seen
toimirvtaan,^ joten hekin palve-lidvat
jpikeaa jumalaa ynmiärryksen
mukaJ^sti .arvioiden- "Vissillä suun­nitelmalla
on aina vissi päämäärän­sä.
Klidklssa psrkimyksissämme l a i -
mhdyöntl t ^ a häviöä.'
f joista' suiirin''kiitosi kaikille jotka
pienistä •Naaroistaan roponsa uhra-sivatL
Näillä rahoilla aiomme lait­taa
kaikenmoisia osaton tarpeitaj
joita meillä ei vielä'ole
.Kaikille osastomme jäsenille, e-ritoten
niille jotka ei ole ennen
olleet puolueessa, sopii huomaut­taa,
että meidän rivit on V)lt3va
puhtaana, ettei mitään lahtari-äinesta
sdkaannu meidän jouk­koomme.
Moni meistä tuumi, et­tä
olemme täällä kuin pisara vettä
Atlannissa. Mutta huolimatta sii­tä
me haluamme olla siinä moni­miljoonaisessa
luettelossa," mikä
meidän joukkomme tänäpäivänä
on. Samoin toivon, toverit' sekä
toverittaret, että pidätte mieles­sänne,
että jos meillekin käsky saa­puu
vaikka yön pimeydessä, että "Kolhostsentr" on katsonut välfc-olemme
valmiit ottamaan sen pai-. tämättömäksi suorittaa edessäole-kan
mikä meidän ^temme kulloin-{van kevätkylvökamppailun aikana
kin sattuu, sillä se on meidän laajoja kokeiluja sähköauroUla Ikyn-men
julkaistavaksi ja Suomen hallituksen
tietöbft saatettavaksi Suomen 'pää-konsuliviraston
kautta. Osoittakaam­me,
. että tällainen teko on entistä
enemmän saattava Suomen valkoi­sen
vaUan työväestön vihan ja in­hon
esineeksi niin koti- kuin ulkö.
maillakin, kuten on jö tapahtunut­kin,
" sillä Suoimen pörväristpn' har.
joittiainan yäinpn johdosiia on^ mo­nissa
Euroopan miaiSsa sitä vastaan
protesteerattu ja niin tehkääinme
mekin, täten osoittaen luokkataistelu-kannalla
olevina työläisurhellijpina
veljellisen ^alidaarisuutemme Suo­men
porvariston vainon alla elävälle
työläisten lurheiluliikkeelle. joka tu­lee
yhtenäistymään, tiivistymään* ja
kansainvälistymään porvariston ter­rorista
huolimatta.
C.T.U. Liiton suomalaisen jaoston
puolesta.
Työläisurheilutervehdyksellä
P. Ruohonen.
SXHKÖAUBOILLA KYNTÖ NEU-^
VOSTOTALOUKSISBA
tehtävä ja velvollisuus täytettävä.
Jos toveri kaatuu, niin paikka on
otettava. Meidän on oltava aina
valveella. — F. Lempinen.
nön järjestämisessä vähintäin 25—30
tuh. hehtaarin alalla neuvostota­louksissa.
kuitenkin .aikoi harrastamai
juoksumatkoja saavuttaen
seuraavat - parhaat tulokset:
11,5; W m. 23.5, ja 400 m. J
Vuonna' 1923 "elokuun ,
kauksessä'^ Tatu ohranan
vangittihi ja tuomittiin 1
kuritushuoneeseen. Tämän '
velulcsensa" hän suOTitti
Tammisaaren Päkkolassa, v:
sieltä heinäkuussa 1926 ja
jälkeen taas ottanut inno
työväenliikkeen pyrinnöihlr
työväen urheiluUike on saa
väkseen käyttää merkit?
osan.
Tov. Uosikkisen valinta If
totaUttajaksi '.otetaan tyyct
vastaan laajoissa työläisin
reissä kautta maan. Työläis
yhtenäisyyden kaimalla oley:
yiurheilijät ja urheilun itl
vottavatkin tov. Uosikkisel
hainta menestystä paljon
kysyvässä uudessa toimessa!
JnurthUjattaln päätimme joukko­na
Jaisteila parempien ehtojen pup-l
e ^ j -vasua jpukkomme jarrut olivat
tehottomat, joten ujat vierivät liian
Roekpoint, Sask.
On kulunut xjseampia kuita siitä
kun tältä seudulta on näkynyt
mitään "Vapauden" palstoilla. E i ­pä
sillä, että täällä ollaan kuol­leena.
•
Solumme kokouksia on koetettu
aa
ryikliayksestä epäjärjestykseen
pakotnksesta Järjestykseen
ja
Tässä pakinassa ei tulla sanomaan
pitkäUe. Myöskin yksi eittämätön to-f pitää täsmällis'esti ja kokouksessa et saM onHa ^ ^ ^ " ^
sia<da oli se, että joakkomme oli ko-1 koetettu pohtia asioita* monenmoi-1 n i i o VO^IT, n i n n a c l ^ oi miten tulisi
sia. T . . T .. , !olla. vaan ainoastaan miten on ol-
Innostustakm nayttaa olevan, int ia mif^Pn on i a mif^r. *««<»i,4-.,.,
eivät olisi olleet l^illUia nauttimaan jonkun verran. Tn..£ f. ^ ^ i ^ " '
Tolsin sanoen tassa asetutaan tay-i-
ppptnnut sellaisisti aineksista jotka
"uniun". avustusta. Sillä enemmistö { Toimimassa tällä kertaa ei ole rt^n^«aliLmiTMr^Tir'^RpIlI
tietojeni mukaLsesM on .ulkopuolella, muuta, kuin keskusteluseura, joka ^ " i ^ (^le £ ^U^n >
e « r S S.He « f r l ö n tor.r«.=in5c:or.,i nr.rvor. . - . ."' Bl näet 016 Se. miten 61 SaiSl
olla ja miten tulisi olla, vaan ainp-siltä.&
Jis pidän tarpesfllisena.ennen näj-ttää olevan kylliksi innostava,
kaikkea, tai jokaissa mei:sätyö]äi5.en! Talvi vain näyttää olevan liian
velvoUisuutena. liittyä alaansa kuu-; kylmää, kun e^^ tahdota voida ko-
Juvaaii .tmioon, joka ou metsätyöläis-i koontua silloin, kun meinataan,
•en teoUlsuus unio. Käykä.i sisälle: j Ankaraa pakkasta oli joulukuus-
Salojen poi>a. sa
vertoja
astaan se. miten todeUa on ja miten
tapahtuu.
Olen nähnyt joittenShi tiedemies,
ten lähtevän luOimonsehtyksissään
. _ . . edellisen kanssa. Lunta Creigrhton Mme, Ont.jo*» y"^n kylUn, paikoin mkaakm.
• j Muutama sana siitä tämän seu-
S. J. näyttusö tekee vierailumat-1 dun farmarien yhdistyksestä, joka
matkan helmik. 8 p. Long Laken toimii hyvin "lievästi^ Viimeinen [täydellisempään järjestykseen ia'sen
haidille. esittäen kappaleen "Yksityis- Kokous pidetty vuosi sitten. Tus-[kautta yhä täydellisemplä kehitys­pyrkimys
on epäjärjestykseea. Tä­mä
on hyvin vastakkaista sille idea­listiselle
luonnonselitykselle, jonka
mukaan kaikki luonnossa pyrkii yhä
päiväistä elämäntapoja
misiksille ja tytöillekin on se vallan
välttämätön katsoa oppiakseen pitä-
, .... „ pitää mus selvät tuollaisen "korkeammal-
^J^^.^.f.- OhsihBn suna oUut jotam-ie- pyrkhnisen merkit. Ja jos tuol-maan
unennakopaanarmsa kunnolh- ohsi asiasta voitu jotakm kehittää [sessa luonnossa niin täytyy o
5 ^ kurissa. TSssä kappaleessa on | pitk-ittämällä sen toimintaa ja py- taksua olevan sääntönä mvöskm el
vielä paljo muitakm hyveitä opitta-jsyttämällä siten paremmin yhteis- löttamassa luonnossa. Sillä "eloton
yana, kuten itserakkautta, kunnian-1 pyrinöissä ja vaatimuksissa kiinni,
hizboa. turhamaisuutta'yjn. yjn. Ja j Parannusten vaatiminen yksi-kun.
^tte kappaleen loputtua on vie-
^ koko loppuyö tanssia hyvällä soi-tfMä,
niin kukaan ' e i voi ainakaan
25.<inaiiia likempänä sivuuttaa pois-
^oloUaan tätä tHaisuutta.
löinä näet on samaa kuin kuurolle
puhuisi. Siis tässä ei ole muuta
keinoa, kuin järjestäytyä yksimie^
lisyyteen, jossa on suurin voima,
joka pelastaa köyhän maanviljeli-luontohan
on elollisen luonnon maa­perä,
josta se kohoaa, ja ei suinkaan
epäjärjestykseen pyrkivästä voisi
järj^tykseen pyrkivää syntyä-
Meitä kaikkia miellyttäisi parem.
min nähdä totuus tässä idealistises­sa
katsomuksessa. Ja totuus löyttäa
! olevan siinä: Mutta yllpäite
miltä jokin-Ineistä näyttää,
meille oikeaa totuutta ilmiöi
tuus on tavallisesti tuon J
näyttäväisyyden takana tai
se on aivan toisenlainen k«
pinta tajunnallemme osotta
Tässä, vfflissä' täytyy huoi
ettei luonnolla sellaisenaan
tään tarkoitusperäistä "P^}
(iUpnto toimii mekaanisesti.
siUa yksilöillä näyttää olev
koitusperäisiä pyrkunyksiä,
nekhi ovat täydellisesti luom
kanismhi alaisia ja -muiais
ta on, että emme ollenkaa
mitä. aMe ja elämä ja mi
minta pohjaltaan ovat, no
den -toimintäläkien DJd
voimme huomata.
Niin että luonnon "PTTTÖI
säis TnofrpaTifgfA epäjärje
pyl«mlstä. Mutta miten d
kimiTniTibaaii joUdU epäjäTJCSl
Se ei voL Mihinkäpä se
On ymmärrettävä, että
denkin pyrkimys on aini s
tjdshitikkasten ja -osien
Niio yksityisösaset eivät kmm
pääse eroon ympäristöstään
kä pärjäisi erossa. Ne kylB
alituisesti sysivät ja tuupt*
^aan ja vitstustavat toisttf
kimyksiä koettaessaan toiläfl
omia meinin«eitSän.
väBset siÄtteet eivät siiö
ainoaltaan muuttuvat.
j^Esilönisten ' pj^ddmysten»