Vapaus, January 19, 1922

              15»rslaina, tammifc 11 ^ Tlmrsday, Jan. 1901.
VAPAUS
!^'X|>»uidan flUOOUilflseQ t y ö v ä e s t ö n äänenkannattaja, Umes-
/ ' ^ r-iyy Sudburyssa, Ort, joka tiisiaj, torstai ja lauantai.
H. PUEO,
yaataava toiaittaj»
':t;jiwiiii'iII. . I 1' .... n. II i.s
J. W. SLUP
Toimitässibteeri.
VAPAUS
<Iiberty) « ^ „ »:
The only oigan of Finnish Workers in Canada. Fub-lished
in Sudbury, Oat, eveiy Taesday, Thoisday and
Umotushinta 40c palfitatuamalta. ~ - AJja hinta %erta-fimotuksesta
75c. - iKooleraftnilmotukset ?2.00 <mui8to-väisyistö
50c. kultakin lisäksi). — Kihlaus- ja aviolntto
''Umot. alin »unta 12.00. nimenrountosilm. (muitten kuin
av.ui;;ttoilmotusten yhteydessä ?2.00 kerta. — Avioeroil-
Kotukset ?2.00 kerta (2 kertaa ?3.00. — Syntyjijailrao-
5''tukset $2,00 kertaa — Halutaan tietoja osojteumotukset
$1.00 kerta (3 kertaa ?2.00). — Kaikista ilmotuksista,
joista ci ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
että työväki .nähdessään totuuden myös tekee lebtä-vänsä.
Ei saa uudistua. Suomeen oähden se'peli, joka
mailman mittakaavassa niin mainiosti onnistui kapi­talisteille
imperialistisen maiimansodan alussa, j a joka
maksoi miljoonien työläisten hengen. — E. GyJling.
Advertising.rates 40c per col, inch. Minimum charge
loT single inserlion 75c. Discount on standmg advertise-
» e n t The Vapaus is the bcst advertising medium among
^ e Fhinish People in Canada.
TILAUSHINNAT: . , , •
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
J1.60 ja yksi kk. 76c. ^; .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
|a.00 ja kolme kk. $1.75. , , ^ _
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
jpaitsi asiamiosten joill? on takaukset. ^ .
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
feirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkcehoitajan per-foonalliseila
nimellä. . . . ,
i. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
torne St., Puhelin 1038,-Po£«osot€:
gpjj (59 , Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
»etond class matter.
1
yallieet rosVoliikkeestä Karjalassa
Suopicssa on erittäin kiihkoisa valheisiin perustuva
kiihotus-kamppailu käynnissä niiden rosvojoukkojen
puolata, jotka Suomessa varusfetluina ovat tunkeutu-
'^nect yli rajan Karjalan Työkansan Kommuuniin. Sa­nomalehdet
toitottavat karjalaisten kansannoususta, joka
muka käsittää ci vain koko Vienan-Karjalaa, vaan koko
keskisen-ja eteläisen Aunuksen-Karjalankin. Neuvosto-valta
on muka koko Karjalassa kumottu, Petroskoi
joka puolelta piiritettynä, viimeiset Suomesta saapu­neet
sanomalehdet tietävät kertoa, eitä Karjalan Toi-meenpanetjan^
Komitean elimet muka ovat jiaennect
Petroskoista, ja Syvärinjocn yli johtava' rautatiesilta
on muka räjäytetty ja Muurmannin radalla liikenne­yhteys
tuhottu. Onpa Suomen hallituskin kiihojtushom-liiassa
mukana, valhejuttuihin nojaamalla kääntyen
^Kansainliiton» puoleen pyytäen sitä sekaantumaan
Karjalan asiaan lähettämällä sinne tutkijakomissionin.
Kaikki nuo jutut ovat täyttä valetta. Totta on, että
Suomesta tulleet ja asestetut rosvojoukot äkkiyllätyk-
^ sellä onnistuivat karkaamaan eräiden asestamättomien,
mitään pahaa aavistamattomien pitäjän toiraeeripane-vain
komiteain kimppuun, tappaa tai vangita näiden
jäsenet ja kaapata vallan käsiinsä, ryöstää muutamia
väestön muonitukseksi tarkotettuja viljavarastoja ja
tehdä erinäistä muuta pahaa. Rauhallista väestöä he
terrorisoimalla ja pakkomobilisoimalla yrittävät saa*
da riveihin. Kommunisteja ovat he eräin paikoin raa*-
asti murhanneet. .
Tämä kaikki oli mahdollista noille valkosuomalai*
flille rosvojoukoille siitä syystä, että Työläis- ja Talon-i
poikaishallitus Kentin kihlakunnan kuntiin ei ollut ma­joittanut
sotaväkeä, jottei paikalliselle väestölle olisi
liikaa rasitusta. Samasta syystä oli rajavartiokin Suo­mea
vastaan hyvin heikko. Tätä hyväkseen käyttäen ja
salakavalasti rikkoen rajarauhan valko-suomalaiset ros­vot
ensin yllätyksellä saivat' luhotubi järjestyksen
eräissä Keroin kihlakunnan lounaisissa ja keskisissä
kunnissa. Mutta tämän pitemmälle ei heidän raenes-tyksenöä
ole'ulottunut. Suuri osa Keminkin kihlakun­taa
on lujasti heitä vastaan. NiinHkään on rauhallinen
järjestys Petroskoin j a Aunuksen kihlakunnissa kojco
lyan säilynyt. Valkosuomalaiset rosvot ovat kyllä
täällä^ tunkeutua rajan yli, mutta on hei­dät
lyöty takaisin. Väestö, joka vuodplta 1919 hyvin
muistoa valko-suomalais-joukkojen rosvoteot ja terro-xm,
on monin paikoin valmis vapaaehtoisesti tarttu­maan
^aseisiin rosvojen tuhoamiseksi. Kemin kihlakun­nassa
on useita kuntia jo vapautettu rosvojen val­lasta.
Petroskoi ei ole ^hetkeäkään ollut vaarana;
i rosvojoukot toimivat 400—500 virstaa siitä pohjoi­seen;
niinikään on Muurmannin radalla liikenne koko
: ajan toiminut säännöllisesti, ja Ontajoen yli johtava
•«ilta, jonka rosvot polttivat, on jo korjattu.
Mutta tuota valhcpropagandaa ei suinkaan levitetä
auotta. Päinvastoin, se on laskettua, suur-rikollista val-hepeliä
koko homma. Sen selvä tarkotus on johtaa
; harhaan kansalaisten yleinen mielipide Suomessa, jopa
maailmassa yleensä, valmistaa maaperää uusille anas­tus-
ja ryöstötoimille. Karjalaa vastaan ja varmaan
Karjalan valtaamiseksi Valko-Suomen kapitalisteille.
i;He tarvitsevat noita valhejuttuja värvätessään uusia
..tulokkaita rosvojoukkoihinsa, ja samoin maailman jä
«Kansainliiton» edessä esiintyäbeen ei rosvojoukko-rjen,
vaan «kansannousun» puoltajina. He tietävät hy
• vin nämä jutut valheiksi, tietävät tarkoin, että heidän
srosvojoukkonsa toimivat vain eräissä Kemin kihlakun­nan
kunnissa, joissa ei asu enemmän kuin 12—-15 pros.
koko Karjalan väestöstä, ja sielläkin menestyksettä.
Tämä on vain jatkoa sille valbetulvalle, jota Valko-
>v Suomen , kapitalistilehdistö tietoisina tarkoituksestaan,
•on pitkän aikaa syytänyt suustaan, levitellen Karjalasta
Vidtä uskomattomampia ryövärijuttuja.
Tuo valheverkko on revittävä rikki. Ei senvuoksi,
e istuvat kapitalistihallitusten edus­tajat
saisivat tietää totuuden onhan jo nähty, että
noille kätyreille totnus ei merkitse mitään — vaan
ja talonpoikain silmät auke­nevat
näkemään alastomuudessaan sen rikollisen pelin,
Johon kapitalistit taos yha uudestaan ovat ryhtyneet.
Ennen kaikkea Suomen työväki tehköön itselleen sei
' vaksi, mistä tässä on kysymys. Me luotamme siihen,
Suomen sos.-dem. kavaltaneet ar«
mahdusasian
««Sosialistmen Aikakauslehti» kirjottaa Suomen
sos.-dem. eduskuntaryhmän suhtautumisesta valtiollisten
vankien armahdusasiaan seuraavaa:
Sos.-dem. eduskuntaryhmällä on käsissään täydelli­nen
amnestia, sanoi sos.-dem. kansanedustaja tri Helo
noin kuukausi takaperin. He voivat muka äänestää
Ahvenanmaata koskevat takeet yli vaalien, jonka por­varisto
on valmis estämään millä myönnytyksillä ta­hansa
ulkopoliittisten selkkausten välttämisebi. Täl­lainen
lienee aikaisemmin ollut useamman sos.-dem^
edustajan kanta. Mutta l u n Ahvenanmaata koskevat
takeet olivat t.k. 9 p:nä lopullisesti eduskunnassa käsi^
teltävinä, hyväbyttiin ne ylidessä ahvenanmaalaisten
valtiopetturien armahtamisen kanssa vain 22—23 edus»
tajan vastustaessa. Sos.-dem. puolueen puheenjohtaja
ja edustaja tuomari'Tanner totesi eduskunnassa pitä­mässä
puheessaan, että «ahvenanmaalaisten amnestia-laki
on samanluontoinen kuin se amnestia, jota sosiali-demokralit
vuoden 1918 valtiorikollisiin nähden vaa­tivat
anneltavabi:». Mutta hän sanoiy «ettei sos.-dem.
ryhmän enemmistö ole katsonut voivansa noudattaa va-litsijainsa
taholta ^ullutta vaatimusta», nimittäin sitä
työläisten ympäri lAaata lukuisissa kokouksissaan esit­tämää
vaatimusta, että arvahduskysymykscn ajamiseksi
on äänestettävä yli vaalien ^Ahvenanmaata koskevat
lait, Hän ei yhdessä muiden noskelaispomojen kanssa
pitänyt sopivana yhdistää näitä kysymyksiä toisiinsa,
sillä ulkomaiden sosialidemokraatit, pääasiassa Ruotsin
natsionalistisct brantingilaisct, eivät muka olisi heitä
ymmärtäneet. Suomen sos.-dem. kansanedustajien enem­mistö
pitää siis tärkeämpänä sitä, että ulkomaiden rios-ket
ynunärtävät heitä, kun he «samanluontoiset» asiat
— Tannerin omaa sanaa käyttääksemme — eroittavat
toisistaan, kuin heidän omien valitsijoidensa esittämää,
yaatimusta «samanluontoislen» asioiden yhdistämises­tä
yhdeksi, Ilkeävätköhän noskelaiset edustajat tämän
kauhean käsitteellisen sekasotkun ja kierouden jälkeen
sanoa vieläkin valitsijoita edustavansa? Sen he kyllä
ilkeävät, sillä jos mihin niin itsensä'kehumiseen heillä
sisua riittää tikusta asian tekemällä. Ja suuri, osa Vyö-
Iäisistä ei vain huomaa heidän kataluuttaan, ei kait
tälläkään kertaa, kun he työläisvalitsijansa ovat päättä­neet
tuhansien vankilassa viruvien ja heidän perhei­densä
kärsimysten hinnalla. _
Kapitalistinen kommersialismi ja
ihmisyys
/Toronto* Glole lehti, joka on yksi niitä harvoja
porvarilehtiä, joka on viime aikoina jatkuvasti kehotta­nut
avustamaan- Venäjän nälärihätäisiä, kirjottaa taas
Venäjän avustuksen puolesta. Globe kehottaa Canadan
hallitusta seuraamaan yhdysvaltain esimerkkiä, myöntä-mällä
määrärahan Venäjän avustajraiseksi, jolla rahalla
sitten ostetaan canadalaista viljaa ja lähetetään Venä­jälle.
Täten sanoo, Globe voitavan samalla avustaa ole­massaolostaan
kamppailevia Canadan manviljelijöitä-kin^
Mutta Globe lisää vielä, että tällainen ystävyy-den
osoitus tulisi varnlaan ennen pitkää Venäjän ta­holta
Canadalle palkittua siten, että Venäjä antaisi
kaupallisib etuisuuksia Canadalle ja siten virkistäisr
Canadon lamaantunutta talouselämää. Globe myön­tää^
että tällaisten etujen tavottelu avustuksella, joka
pitäisi tapahtua jo pelkästä ihmisyysystävyydestä, ei
ole moraaliselta kannalta kovinkaan korkeille ihanteille
perustuvaa, mirtta arvelee Globe, että sekin on parem­pi
kuin antaa canadalaieten farmarien polttaa viljaansa
ja katsella kylmäverisesti kun miljoonat venäläiset kuo­levat
nälkään. Toisekseen arvelee Globe^ että näiden
etujen, toive saattaisi saada nekin kannattamaan Venä­jän
avustusta jotka sitä nykyään jyrkästi vastuälavat.
. ^T-o T
Aasi heinätukkojen välissä
Pravdassa verrataan kapitalististen maiden politiik­kaa
Neuvosto-.Venäjää kohtaan aasibi, joka näakahti
kahden heinätukon välissä, kun ei se VoiAut päättää,
kummanko se jlisi niistän valinnut. Neuvostohallitus
on yhdistänyt äärettömän laajan maan 13Ö miljoonine
asukkaineen ja suunnattomin luonnonrikkauksineen.
Vallankumouksellinen hallitus on ollut kaukonäköinen
ja ymmärtänyt hallita. Ei yksikään vakava porvaril­linen
poUtikoitsija unebi enää neuvostovallan kukis­tamista:
päinvastoin alkavat kapitalistiset hallitubet
nyt ottaa 9petusta kokemuksista. Tarvittiin kansain-välinen
valuuttain sekasorto ja Waslungtoftin kongres­sin
väittelyt, jotta saatiin heidät huomaaman yleisen
taloudellisen uudestisyntymisen mahdottomuus ilman
Europan Si nfa valtiota. Meidän myötämielisyytem­me
kapitalis la kohtaan on ilman epäilystä ohimene­vää
luonnetta, mutta, se muodostaa historiallisen kehi-tysjabon.
Tätä nykyä merkitsee viihän miten se tulee
päättymään. Meidän on pyrittävä palauttamaan talou­dellinen
vaihto Venäjän ja kapitalististen maiden vä­lillä,
ja sen me teemmekin. Mutta meidän politiik-kaamme
ei lainkaan ymmärretä, jos siinä nähdään vain
pari kolme kuiikautta kestävä maiioöveri. Kapitalis­min
ja sosialismin yhteiselämä Veiiäjallä on objektii-visesti
mahdollinen. Vakavan viivytykseö perusteella,
on kapitalismille mahdollista olla olemassa Venäjällä
rinnan sosialismin kanssa ja käyttää hyväkseen yhteis-kunnallistutettua
teollisuutta. Epäily tämän suhteen va­hingoittaa
voin kapitalismia itseään ja on sen ennem^^
min tai myöhemmin ratkaistava kantansa joko myön­teiseen
ja kielteiseen suuntaan. Ja odotusaikana tulee
Neuvosto-Venäjä, joka nyt on poliittisesti Iiija, myös
taloudellisesti Iiij^imnäksi.
• o.
TILITYS
järjestön toimeenpanevalle komite.
alle lähetetyistä iltama- ja keräys-tuloista
Neuvosto-Karjalan hädän­alaisten
avustanuseksi:
Aikaisemmin tifitetty .......,'f$450.68
Sointulan s. s. osasto (K.
Savola) • 20.25
Fort'Frances s, s. o. (G. Lan-
.ÖGD) - •»••••"•'••*•••*«•«*••••"«"•* * 37»15
Toronto s. s. oi (J. Lat-
Granit» Bay tovereilta (Alf, ,
Luoma) ............................. 77.50
Port Moody s. s., o. (Anna
Hull) . . . . . , . . „ ; . , . i . , , . ; . , . . , 32.65
Lake Cateau s. s. o. <E. ^est
ja J. Luoma) ....„„....,..,.... ''21;i33
Eckville s. e., o. (F. Nik­kola)
10,00
WermilIion "River i (L. Si­monen)
1.25
Meadow Portage tov. (Hj.
LauHla) ... 10.00
Coleman s. s. o. (A. • Koi- ;
visto) ........,.„..;„............... 69,50
Timmins s. s. o. (Julia Koi.
visto) 150.00
Kirkland Lake ' (Pv. Lind­fors)
................................. 22.50
ThorhJld s. s. o. (J. W. Pa-saneiO
66.75
Lundin tj)vent (E. Niemi.... • 47.00
Coteau Hill s. s.'o. (J. E.
Koski) ................................' 27,80
Beaver ^Lake s. s, o! (J. -f'
Laalcso) 16;00
So. Porcupine s. s. o. (V.;^
Isacsori) ,M...^........>............ 23.50
Long Laie s, s. o, (E. Aho­la)
10.25
Trochu s, s. o. '(D. Ran­ta)
7.75
Fort Wi'lliam . s. s, o. . (E.
Kuusela) ,......„......,..,..,.' 54.05
Intola s. s. 0. (J. Polvi-vinen)
32,00
Levadks. s, o. (K. Sarjo- ,
jonen) 12.50
Burritt s. s, ö, (Herman •
Hill) ...,..„. ' 21.50
Kaministiqwiaagit. komitea
H. Niemi) ........................ 19.00
Port Arthur s. s. o. (D,
V. Böhm) 37.00
Salhion Arm s. s, o, (Wm,
Laitinen) 18.05
Vancouver s, s. o. (E. Saa.
ri) 135.09
Pottäville s, 8. o. (tMatt
Wesa) 5,50
Elma s, s, o, (Moses North) 9.25
Freedale s. s. o. (M. Kuf- ' ,
jffll)''«••••«•Mit •««•« i.ti 9*10
Cobalt s. s. o. (K. Laine) .... 171,55
Bowie 8. 3. o. (S^h: Ylis- •
tö)' 19,18
V Yhteensä ?1709.38
Tovereita yllämainituilla paikka­kunnilla
pyydetään tarkastamaan
josko tilitetty summa on oikea, se­kä
mistä ei tilitystä ole vielä 'tehty,
niin pyydetään tekemään ensi tilas­sa,
siten edellyttäen niiden lähet­tämisen
tarkoitukseen käytettäväksi;
Toveriliisesti
A. T. HILL, siht.
»otisia
OBUtn 8n'olnal, kanhatusrenkaan
kokouksessa 8 p, t.k. oli paljon asi­oita,
sillä oli puolivtfosifcokous'. Mai­nitsen-
tässä tärkeimriiät: Hyväksyt^
tiin alaosastojen tili- ja toiminta­raportit.
Vappu Kati hyväksyttiin
renkaaseeii jäseneksi,' Suoneesta,
Lappeenrannasta saamiensa tyydyt­tävien
todistusten pejrusteella;
Toronton Finnish Wolkew Uni­talta
tullut ki*je, koskeva puhujan
hommaamista tänne Canadaan ke­vään
äjabi, otettiin huomiooni j&
käytettiin asian johdosta tiseita pu.;
heenvuoroja, joista ilmeni, että pu-;
huja Vättämättömään tarpeeseen!
keväällä, jolloin taas on enemmän
metsästä tulleita työläisiä kaupun-gisa.;
Matta se kohta totontolais-ten
kirjeessä, jossa suosittelevat
Antti Vitikaista puhujabi : (ja jos
me hyväksymme häne^ eli el, niiU;
vastata, \keta m^e ^suOäitamine), sai
ankaraa vastarintaa kan^invälisen
työväenliöclceai kanuöttajata. 51115
Antti ei selvitä ^ka$in<a yastaayäa
teollisuasunionitmia. ToiseltapUO-Ien
taas kehuttiin Anttia mainiotei
puhujatei, johon toiset huomautti­vat,
että: Tokoikin kuuHiu olevan;
äärettömän hyvä, matta kabas
meiltä e»ite!mi«ta5n iykjoa? Pää­tettiin
ilmoittaa Toronton tovereil­le,
että haluamme puhtyan, mutta
annamme lausuntomme vasta maa­liskuulla
puolivälit, siitä kenen
haluamme.
Neuvosto-Venajän näianhataistea
hyväksi pidetyistä kansainvälisistä
iltamista 2 p. t k. oli -tuloja ?202..
10, johon vielä t ä i lisäbi samana
iltana )Port Williamin s. iasl»tt
talolla pidetyistä tansseista $11.00,
niin etiS sämma tekee kaäkiaan
$213.10, nnkäi saattanee vieTsyön
vähän lisääntyä. — Olihan m koko
sievä summa tältä perukalta^ Jrliteiiä
ilta»?, iSJaSXSi knn oim. ipyhien aika­na
on kaikkien touhujen li^ikd ollut
runsaasti muitakin iltamia ja tans*
seja Työn Temppelillä ja osanotto
niihin runsas. •
Tjoboamaat ovat j 3» reinpallaan.
Porvarilebdet kyllä toitottavat yb-tänittaä
että taas se ja se työmaa
afkaa, vaan niihli suuriin uutisiin se
alkaminen tahtoo jäädä, ja työttö­mät
työläiset saavat kiriä jo ennes­täänkin
tiokaHa olevaa snolivyötään
vieläkin kireämmäUe, odotellen, mi­kä
reikä se vyössä on se viimeinen
reikä, jota ei enää voi sivuuttaa...
9 päivä t.k. ka.n /^est-Fort .Willia-min
vaunutebtaalle piti otettaman
30 mieste, niin olityonkysyjiä loko
jrmpäristo täynnäi monta sataa mies­tä,
joiden seasta inulni kaikenlai-sia
katkeransekaisia lauseita huu­dettavan.
Tuo I. W, W;n Mo»ltOva*»a käy­neen
edustajan W21iam3in, tahalli­sesti
masinoima jä juonitteltia var­ten
viivytetty raportti, se on saa­nut
paljon Iceskustelua aikaan tällä­kin
paikkakunnalla. Monet sellaiset­kin,
jotka eivät ennemmin ole seu­ranneet
Punaisen Taloudellisen
Kansainvälisen, ^loskovassa pidet­tyä-
kongressia ja sen menoa, ei.
vätkl siis tiedä esimerkiksi, siitä
kuuluisasta Lozowskin puheesta niin
hölynpölyä, puheesta jonka olisi ki­peästi
tarvinnut tulla jokaisen suo­malaisenkin'
tietoon, mutta jonka
Industrialisti vaatimuksista huoli­matta
jätti julkaisematta, vaikka se
oli' m.m, Eteenpäin-lehdessäkin ju-laistuna,
josta, sen olisi voinut lai­nata,
mutta jota ei Industrialisti
tahtonut koska siinä olisi tullut In-
.dustrialistin. lukijoille nähtäväksi
asian toinenkiii puoli, ja niinolb/i
tietämättemyydessä pidetystä, lau­masta
olisivat lampaat kenties läh­teneet
karkuun, huomattuaan, että
sittenkin heitä yritetään, ja «joh-detaankin
. ylhäältäpäin», eikä «al-haaltapäin
», kuten heidät on; saatu
tarkoibetusti uskomaan — niin sel­laisetkin,
nyt huomaavat mitä suu-rimmasti
erehtyneensä. Sanovat ei
ollenkaan sellaista odottaneensa,
vaan sitä että nyt lopultakin tul­taisi
yhtymään P. T. K ;ä^en. Sillä
onhan ennemmin vakuutettu,^ että
sinne sitä yhdytään; minne katso­vat
kunnia-asiakseen yhtyä koko
maailman tosi-pllankumoukseUinen
proletariaatti, jonka sydämenasiana
on yhteisen lujan rintaman muodos­taminen,
ettei enää uusiintuisi sa,.
ma ikävä* ja tuhoisa ilmiö, josta
m.m. jokainen iww:läinen maailman­sodan
aikana tuomitsi Saksan, sosia­lidemokraatteja,
nim. köyhälistön
kansainvälisen pirstomisesta. L w.
w:läisetk9 tulevat nyt, tekeillä^ ole­van
sodan, syttyessä ottamaan edes­vastuun
päälleen siitä, ettei taas­kaan
ole yksimielinen ja luja prole­tariaatin
kansainvälinen rintama?
Ja miksi ei ole? Sibi, että L W.
W:n taatitumuksellinen toimeenpa-nevakomitea
kalkeissa eandgreenilai-suudeasaan,
Williamsinieen ja . Viti.
kaisineen tekevät kilvankaupalla
noskelaisten sosialidemokraattien ke­ra'biken
voitavansa Kolmannen,
Kansainvälisen ja Punaisen Talou­dellisen
Kv m johdolla rakennetun
Rintaman pirstomiseksi, -—Jukolisbe,
tekee mieli huudahtaen kysyä: Lem­poko
teitä vaivasi, kyn ette va;ati-iieet
liittymisen ehdoksi sitä, että
P. T. K. «hedkuori» olisi siirretty,
ellei nyt juuri Industrialistin toi­mistoon,
niin ainakin' Chicagoon,
amerikalaiselle maainbmaralle, jot­ta
se olisi teille kelvannut? Koska
nyt_ näyttää se hulluntauti teihin
niin lujasti tarttuneen, tarkoitan si­tä
kun te vaaditte teillenne cpa-teitti-
ioikeutti» työväenliikkeeseeni
nähden, me^Öpolia^ työväenliikkeen
«johdossa», • On sitä nähty jo tois­takin
«oifceaoppisuuss-tautia marl-massa,
mutta lienee sentään ensi­kertaa
nälitävissä noin itsexa^ita
<viisaudenkiven> löytäjiä l Kenenkä
a I.W. ^ : n t. p.b, askartelee?
Vieläkö sillä on otsaa pahua Karl
Marxin nimessä, Mandn, jonka lau­setta
: «Kaikkien maitten työläiset
ybtykäali» tuo tpk käytänifössä tote­uttaa
yllyttämällä Repimään hajanai­seksi,
eripuraisebi, keskenään tap-pelevibi
i-ylimibi niitä vällankumo-uiksellisibi
lukeutuvia työläisten jär­jestöjä,
jotka aikovat nSuodostaa yh­tenäistä
lujaa rintamaa kansainvä­listä
imperialistista Yiistoa vastaan.
Kaunista peliä,! Njrt ei lienfe sitten
muuta jälellä kuin sotakeinottelijain
kansainvälinen, joka kuitenkin tulee
kuivumaan kokoon kuin Suomen so-:
sialidemokräattinen ja Amerikan so-sialiäiapuolueet
sekä «herra Geo Mä­kelän
jäl-jestÖ», että johtajia olisi,
matta joukkoja ei ole.
lÖinun ajatukseni, entisenä länte-
Iäisenä i . xV. wJäisenä on «e, että
en mitenkään olisi uskojitrt L W.
W:ssä löytyvän enää niin isänmaal­lista
jäsentä, oifceatu.,«lOO pros. pat-,
rioöttias. Ja raporttinsa, sehän on
juuri samaa mitä kaikista tyypillisin
porvari sanoo känsäkourien ^valta-kUiinasta!
Ero on vain siinä, että
jos sinne kongressiin olisi lähetetty
joku julkisesti porvariksi tunnettu
henMlÖ, niin se ei tietysti sanoisi­kaan,
että öli ..aikomus yhtyä P . - l '.
kseen, mutta kun se P. T. K. on
kin 'tilainen, niin ei siihen...
-Kun nyt kuitenkin Wffliams yrit­tää-
uskotella heillä olleen mub hy-äimiifiiiHniHHiimHiiniHiiHfuiiiiHiiiiiiiiHiiiiiniiiiiniiiiiiiiniii
Canadan i
dollarista
\ LSHETYSKUSTANNUKSET:
Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3,50' kaiulta summ.
Kysykää erikoiskurssia suurille-summille., i
Toiminta, nopeaa ja perillemeno varma.
Yli 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla.
_ Lähetetyn rahan arvo tähän mennessä tällä vuodella.yli $aO 000 On
S Rahaa välitetään myöskin kaikkiin Suomen panlckeihin. '
Kaikki rahavälityksemme numeroon 869 asti ovat pankkimm
ilmotuksen'm\ikaan jaetut Helsingistä asianomaisille vastaanotrr
jille jouluk. 20 p.
1 Box69, VAPAUS.
Sudbury, Ont.1
"'.Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A.-T. Hill, 177 Uellf.
fair Ave. •
vän halun yhtyä, mirtia näinollen
eivät parhaalla tahdollaankaan voi,
kun se on kommunistinen, niin ei
tiänellä kuitenkaan ole, millä yrit-täisikääri
todistaa, ^että nämä kom-mu'ni3tit-
olisivat tehneet; mitään
vastavallankumouksellisia töitä, vaan
5-itä, että ne masinoivat P. T. K:sen
Itongressin kulkua. Tietysti, koska­pa
siitä ei tullut amsterdamilaista!
Olisiko siinä mitään/ vastustamista,
vai pitäisikö se ainä ^ olla sitä por­varillista
«lainkuuliaista», sitä lail­lista,
jota porvarit - meille lakkaa­matta
jauhavat. Sellaisia • kai olisi
itse Samppa Gomperskin sieltä sa­nonut,
ja kaikki kautskylaiset myös­kin.
Tämän kirjoittajasta ja monesta
rmiustakin on ihmettä, miksi I. W.
W reen Tpk. ehätti sanomaan kam-tansa
Williamsin raportista, ennen­kuin
liH;on jäsenistö? Voiko nyt
enää todellakaan sanoa I. W. W :-
eestä sitä, ettei sitä «johdeta yl-häältäkäsin?
» Eikö olisi ollut pai.
joa sopivampaa, -^ttä jäsenistö olisi
sanonut kantMisa ensin jä sitten
vasta toimitsijat tekisivät tehtävän­sä
näiden asiain eteenpäin viemi­seksi
— sellainen tapa ja sellaista
tapaa vaativa henki on ainakin en­nen
vallinnut liitossa, mutta lie sen
taidian» sieltä Sandgreen syönyt.
Mutta nyt ei enää näe yhtään kir­joitusta
I. W. W:een virallisissa,
enempi kun puolivirallisissakaan
julkaisuissa,. joissa olisi «toinen ää­ni
», vaikka ennen Williamsin ra­porttia
niitä näkyi,- Tarkoittaen, et-tä
«kun Mooses sanoi kantansa:»,
sanoi hän myös laumansakin kan­nan
».
Ja minkälaisia hirmuja ovatkaan
sitten nuo yenäjäh tpverit, joilta'
meidän pitäisi' tinkiä? Eiköhän ne
ole niitä samoja työläistovereita,
jotka evat uskaltaneet ja kyenneet
lyömään kapitalistien sotajoukot,
antaneet ainoansa proletariaatin
suuren asian edestä, tehneet sen,
johon I, W. Wjeen nykyinen joh­to
tuskin uskaltaisi. Eivätkö nuo
miehet ja naiset o)e sitä väkeä, jot-ka
estivät Ranskan kommunin vii-dentenäkymmenentenä
vuosipäivänä
uusiintumasta saman, mikä tapahtui
puolivuosisataa sitten? Eivätkö ne
olleet niitä, jotka' puhuivat punä-armeijalle
Kronstadtin kapman aika­na;
että nyt kysytään enemmän kun
että u^altaa taistella, vaan uskal­taa
- kuoliakin. Eivätko ollut nämä
joita TVilUams maalaa kommunisti-pöpöiksi,
niitä, jotka kronstadtin
lahdella olivat ensiaäiset astumaan
rivistä ulos, mennäkseen varmaan
kuolemaan,- ja joita toiset puna-ar­meijan
Sotilaat pyysivät jäämään lu-sraten
ottaa näiden paikan, sanoen;
tTeillä Icommanisteilia on paljon
tehtävää känsäkourani valtakunnas­sa,
seii takentamisebi».;. Mitä ar.
velet lukija?. Etkö voi liittyä noi­hin
«dellämainitsemiini? Eivätkö ole
niiden menettelytavat kyllin «radi­kaaliset?
» Eikö ole iKidän taiste­lunsa
.meidän taisteluamme? Ajat­tele
sinä L W. Wm jäsen, eikö
Icäytetä sinun nimeäsi väärin? Sillä
ei ole L W. W. perustettu tappele­maan
vastaan .yhteenliittymfeta maa­ilman
ensimäisen työväen tasavallan
kanssa!
Kansainvälisellä • tervehdyksellä
D...-vi.
J)ONGRAY, A L I ^
Osaston vuosikokous pidettiin 1
pnä tammik,j jossa valittiin uudet
viricailijat t^e vuodelle. Vatuiksi
tulivat seuraavat henkilöt: Puheen,
johtajakä Juho ÖUikka, tiijuriksi
Mrs. Elli OUikkai vaTOpuheenjoh-tajaksi
Sam Lanki, ^lakirjariks!
Jlrs. S.- Krahulek, jäsenkirjuribi
Oskar Bragge, . rahastonhoitajafe;
Juho Ollikka. Sitten valittiin sa
nomalehtiasiamieheksi Juho Ollik
ka, -sanomalehtiraportteriksi ja br'
ganiseeraajaksi Helmi Lanki, tiliä
tarkastajiksi Oskar Bragge jg Wil
le Rahamäki. Valittiin huvitoiniikun
ta, johon tulivat seuraavat henii'
löt: Wille Rahamäki, Ernest Ollik-ka,-
Henry Rautio, Sam Lanki, John,
Laine, Mrs. Häkli; Mrs. Kinnunen
Mrs. Karen, Mrs. Bragge ja Mrs,'
Elli Ollikka. T. p. komitealta, oli
tullut raportti , Työkansan toveri-velan
maksamisesta, josta meidän-osuus
on ?12.00. Summa päätettiin
luovuttaa osaston kassasta. Oli kä-
•siteltävänä sihteerin ehdokkaan ää­nestys,
johon äänestettiin Latvaa.
_No niin, ne iltamat 26 p, joulukuu­ta
onnistuivat kokolailla hyvin täl­laisiin
oloihin verraten. Osaston ko­kouksessa
1 p. tammikuuta olin mi­nä
syytettynä koko osaston louk.
kaamisesta kirjeessäni; joka oli jul­kaistuna
Vapauden n:ssa 123. Pyy-dän
Vapauden toimitusta vastaa­maan'
olenko tässä loukannut osas­ton
eli työväen aatetta? Muuten
mitä tulee siihen, että ei voi leh­teä
tilata; sanoi entinen puheen­johtajamme
olevan sen syynä, (jo­hon
tämä kirjotus enemmän koski)
että ei ölie rahaa, eikä sitä täällä
näe moniin kuukausiin ja kun ky­syin,
että mistä se siihen viinaan-tulee
raha, niin hän vastasi, että
sitä täytyy lainata joskus. Mitä jär.
jestynyt työväki tästä ajattelee?
Minun mielestäni tämä ei ole. oi­kein"
tehty osaston puheenjohtajalta
ja I myöskin saimassa kokouksessa
eräs äiti kehoitti' poikaansa yhty.
määU: osastoon, niin tämä kysyi, et­tä
pailjonko menee jäsenmaksua
vuodessa, johon vastattiin, että
$1.50 vuosi, niin poika vastasi, että
en yhj^y osastoon, että silläkin ra­halla-
saa' jb. pullon viinaa! Onpa
tämäkin, kaunis kuulla nuoren suus-
Toivon että nämä tällaiset jätet­täisiin
pois ja alettaisiin oikein yh­teisin
voimin . rynnistämään eteen­päin
ja tilaamaan lehtiä. Lehti jo.
kaisen työläisen kotiin,
TöveruudelTa
Mrs. H. Lanki.
TbiimitulEselle tekemäänne kysy­mykseen,
Vjosko olette paikkakunta-rirjeessänne
loukannut osastoa eli
cyöväenaatetta, sanomme että mi­käli
kirjoituksenne sisältö on kysy­myksessä,
nim ette sitä ole tehnyt.
Olisi muuten mukavampi jos sopisit­te
sellaiset paikalliset asiat siellä
ösastonpe kokouksessa, vaikkakin jos
asia on nnnkuin selitätte on hyvin
huono. tapa, että edes osaston pn-heenjöhtaja
ei tJlaä järjestönsä ää-nenbnnattajaa,
— Toimitus.
WEBSTERS CORNERS.
Nythän on alussa taas vuosi, joka
kysyy taistelevalta köyhälistöltä
oienmieiko taisfcelukykyisiä ja o"^»
meillä perus laskettuna millä tavom
meidän on taisteltava, että työmme
tuottaisi toivottuja tuloksia. Usein
kuulee puhuttavan, että kyUähan
me suomalaiset tiedämme tehtäväm­me,
mutta nuo toiskieliset, ne vas­ta
ovat jAihopäitä, nutä meidän
pitäisi saada vaiistettna- Niin, on­han
se tarpeen kaikille, ei ole ol­lenkaan
haitaksi suomalaisiDekaa^
vaikka kävisi joka kuukausi ponnj»
Paikkakunnalla. J l n sano, että ten»
•paikkatainta sitä' tarvitsisi yknn.
Ei, täällä oBaan edellä toisista, te-män
ympäristön paikkakun^
lautta kun ottaa huomioon KOA
B . C . J niin ihan mitätön jtrosem
on' suomalaisia järjestynei^
vcissä. Vuosi takaperin oli union^
nen liilte kyllä hyvässä alussa, va»"