Vapaus, June 20, 1925

              Laeantalna kesäk 20 p. Sat, Jme 2§t!-i, 1925
Worksrin avustusosuaden ko-f 5 pyk. -.Sihteerin lähettämä esi-t^
s^sijta kohtaan, _ _ tys Mondin osastolle hankkia varoja
"iHtiäa mujjjakaan menetelmää ei;.piirin agitatsionirahastoon, hyväk-
1, okms^a, ellemme saorastaaa syttiin.
^ vapautumaan koko avustus- 6 pyk. A. Vaara ilmotti, että
l-zdesta. Tällainen ajatuskanta eiiBeaver Laken Farmari yhdistyksen
tulla kysymykseenkään, sillä juhlatoimikunnan puolesta oli K.
iEcician me turmelfeisimme Jcoko Jalonen käynyt vaatimassa Vaaralta
toimintamahdollisuu- Inpausta, että tov. Vaara ei pubees-
[je olemaan kaikkea tosi pohjaa
^gilla olevaa haparoimista. Työs­kentelymme
vaikuttavana kemoha
oa periaatteen ja nfcnettelytapaoh-je'den
mukaisesti toimitettu sano-inalehti,
jollaisena Worker. kor-keimpienkin
vaatimusten mukaisesti
ansaitsee tunnustuksen.
.Jokaista osastoa j a aluekokousta
pyydetään harkitsemaan tätä kysy­mystä
mahdollisemman tarkasti, et­tä
edustajakokouksessa kyettäisiin
antamaan asiasta, tulevaan ^ toimin­takauteen
nähden mahdollisemman
rakentava ja edullinen päätös.
Järjestön toimeenpanevan komi­tean
puolesta:
ALF. HATJTAMÄKI, sihteeri.
paolaeemine _ . . . . . .
detHn. Sen sijaan on jokaisen ja- saan mamitsisi entisen Beaver L a -
^'jyctöstämme ymmärrettävä, että ken osaston ja Canadan K- puolu-eHesiffle
me 'kykene vaikuttamaan een välisistä erimielisyyksistä, sa-vsrsinaiseen
canadalaiseen työyäes- maila ilmottaen, että jos tov. Vaara
^ töön, niin tuleva toimintamme tu- ei tähän alistu, ei juhlatoimikunta
— f/^c^ T«nV.n'ao taTvltse puhujaa ensinkään. Piiri­toimikunta
päätti, että tov. Vaara
ei mene ensinkään puhumaan juh­liin.
Asiasta päätettiin laatia eri­koinen
selostus Vapaudessa julkais-tavaksL
7 pyk. Luettiin Vapauden liik­keenhoitajan
lähettämä kirje, -jossa
hän vetoaa piiritoimikuntaan,- että
piiritoimikunnan olisi painostettava
osastoille Vapaudessa ilmottamisen
tärkeyttä. Lähemmät toimenpiteet
asian suhteen jätettiin sihteerin' ja
Vapauden liikkeenhoitajan järjestet­täväksi.
8 pyk. Luettiin tp. komitean lä­hettämä
kirje, jossa kehotettiin pii­ritoimikuntia
kutsuamaan koolle
neuvottelukokouksia naisjaostojen
työn yhtenäistyttämiseksi ja elvyt­tämiseksi.
Asiassa keskusteltua pää­tettiin
kääntyä tp. komitean puo­leen
pyynnöllä, että se lähettäisi
puhujia, jotka selostaisivat erikoi­sesti
tätä asiaa. Vasta senjälkeen,
kun on saatu syntymään naisjaosto­jen
toiminnan alku, voidaan keskus­tella
ja päättää niiden toiminnan
yhtenäistyttämisestä.
9 pyk. Luettiin tp. komitean lä­hettämä
kirje koskien varojen ke­räystä
edustajan lähettämiseksa
Suur-Britannian työväen edustaja-k-
okoukseen. Päätettiin luovuttaa
55.00.
10 pyk. Luettiin J . Penttisen lä­hettämä
kirje tp. komitealle, jossa
hän . tarjoutuu puolueelle tupa-agitaattoriksi.
PiiritoimikumiaTla ei
kuitenkaan ole tällä kertaa varoja
palkata tupa-agitaattoria. Päätet­tiin
.asia jättää siksi kunnes. saa­daan
varoja kokoon.
11 pyk. Sault Ste. Marien osas-;
to oli lähettänyt pyynnön pliritoi-'
mikunnalle hankkia puhuja osastou^
kesäjuhliin. Puhujaksi päätettiin
pyytää tov. S, G . Neil.
12 pyk. Arvi Hakala oli esittä­nyt
velkatodistuksen ?lt>.ÖO saata­vastaan,
jonka hän on antanut SeTl-woodin
haalin rakerniusrähastoon.
Asia jätettiin tp. komitean "haltuun,
jolle omaisuuksien huolehtiminen
suoranaisemmin ktnihra.
13' pyk. Toimrntalcertomus pää­tettiin
lukea vasta piirin e d o ^ j a -
k<ikouksessa.
14 pyk. Valittäin "kolmihenlcinen
alustuskomitea laatimaan aluÄiiksia
piirin edustajakokoukselle. "Väli-tuiksi
tulivat H . Elbnen, Cflga A^sia-la
ja W, Lehti.
15 pyk. Sihteeri ,ilmotti, että
Sudburyn osasto on -'asettanut eh­dokkaat
piiritoimikuntaan. ISäiätä
ehdokkaista voivat osastot evästää
edustajiansa valitsemaan piiritoimi­kunnan.
Ehdokkaat ovat Olga Ami­nia,
A. Vaara, Aug. Kannisto, T .
Mäki,. K. V . Nurmi, E . HiHman, T .
Lehti, Hj. Johnson, Olga Lievonen
j a Senja Järvi. 'ftfi]rtai?kastajain
ehdokkaiksi J . V . Kannasto, Kaari­na
Heinonen^ Nellie Pernu ja H .
'Sula. Sihteeriehdokkaiksi asetettiin
John Järvi, K. G. Asiala j a H , E I l -
•men.
1)6 pyk. AluepiiriioimikuntaaTi;
-ralittiin A. B. Mäkelän lilalle S. G .
I^eil.
Pöytäkirja
tehty K.-O. piiritoimikunnan
kokouksessa kesäkl 8 pmä
1925. Kokouksessa alusta
•saapuvilla olivat Olga Asia-la,
A. Vaara, Aug7 Kannisto,
W. Lehti, Vermilion Riverin
osaston edustaja J . Pentti­nen
ja sihteeri; myöhemmin
K. V. Nurmi.
1 pyk. Kokouksen avasi H. EIl-
•raen. Puheenjohtajaksi valittiin A .
•Vaara.
" 2 pyk. Luettiin ja hsrväksyttirn
edellisen kokouksen pöytäkirja. V a -
Bttiin pöytäkirjan tarkaistajikä W..
Lehti ja Aug. Kannisto.
3 pyk. Otettiin keskusteltavaksi
-viime kokouksessa keskeneräiseksi
jäänyt asia, nim. Henry Kimnreen
erottaminen Vermilion Riveiin xisas-tosta.
J . Penttinen esitti pöytäkir­janotteella,
että hän oh •»alittu
eäustamaan osastoa piiritoimikun­nan
kokouksessa täydllä valtuuksil­la.
Hyväksyttiin. Samalla hän esit­ti
joukon todistuksia, joiden johdos­ta
piiritoimikunta päätti 4 anella
.1 vastaan, että Vermilion Hiverin
osasto on menetellyt oikein erotta­essaan
H. Kinnusen mmnitusta
osastosta. Samalla luettiin orsaöton
jäsenkirjurin antamat todi^kset,
jotka toteavat että E. Siipola j a ' T .
Honkasalo eivät pitkiin aikoihin
enää ole olleet jäsenenä Vermilion
Riverin osastossa, joten heidän Mr-jeensä
järjestön tp. komitealle on
aivan aiheeton. Kaikki pSritdinii
kunnan haltuun jätetyt todi^ukset
päätettiin lähettää järjestön tp. •ko­mitealle,
joka esittää ne puolueen
piiritoimikunnalle yhdessä K . - G . p i i ­ritoimikunnan
lausunnon kanraa.
Kokous lopetettiin. ^
Kokouksen puolesta, ,
H. E L L M E N , sihteeri.
Olemme tarkastaneet tämän poj^
täkirjan ja olemme huomanneet sem;
yhtäpitäväksi kokouksen keskosl©-:
Injen ja päätöksien kanssa.
Aiig. Kannisto. Victor L e h ti
Pöytäkirjan tarkastajat
heralta taUut kirje. Hy\'äkEyttiin
sihteerin laatima vastaus Gronfaer-gille
j a Bruce Minen osastolle.
Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta,
" H. E L L M E N , sihteeri.
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan j a huomanneet sen yh­täpitäväksi
kokouksen keskustelujen
ja päätöksien kanssa.
Olga Asiala. Victor Lehti.
' Pöytäkirjan tarkastajat.
P®rt Mmm wäm
Kaikki havtmatkalle. Port A r ­thurin
osaston naisjaoston huvimat-kaUe
tietenkin koettaa jokainen läh­teä
juhannusaattona 23 päivänä ke­säkuuta.
Naisjaosto on" päättänyt
silloin mennä Tärmolan haaliUe ja
pitää siellä repäsevät iltamat hy­vällä
ohjelmalla ja tanssia hilkutel-lä
lopuksi. Aina lapsesta asti 0-
Ipmme tottuneet juhannusaattona
plemaan jossakin ulkona juhannus­aattoiltaa
viettämässä, niin on meil­lä
nytkin tilaisuus mennä Tarmo-laan.
Kaikki siis naisjaoston mu­kana
Tarmolaan.
Lakkolaisiltakin joku »ana
Me, allekirj ottaneet "Hoito"-
ruokalan lakkoutuneet palvelustytöt,
haluamme vastata niihin valheelli­siin
väitöksiin, joita on tehty työh-antajiemme
johtokoplan taholta sii­nä
tarkotsksessa, että yleisö saisi
väärän kuvauksen tapahtumasta, ja
heidän menettelynsä meitä koh­taan
näyttäisi lähemmän rumalta:
Emme ole ilmottaneet tyyty­neemme
kokouksen päätökseen, em­mekä
"sopineet asiaamme poikien
kanssa."
Lakko jatkuu ,edelleenkiq, kun­nes
vaatimukseemme on suostuttu.
Erotettu tyttö on otettava takai­sin.
Emme ole itse pyytäneet aikaam­me,
vaan sanottiin meille: '"Aikan­ne
on valmis kello 5!"
E i . löytynyt pöytäkirjasta, eikä
voitu todistaa, että erotetulle oli­si
annettu työstään muistutus, jos­kin
sellaista yritettiin johtokoplan
taholta kokouksessa väittää.
Johtokunnalla ei ollut rehellistä
halua so'vitella asiaa, eipä edes
nähnyt tarpeelliseksi kaitsua ruo-kailijain
kokoostakaas, ennenkuin
olimme jo julistaneet Hakon ja sii­tä
yleisön keskuudessa 'tieto.
. Kieltäiinätön totuus on, että e-räät
johtokumum Jieaikilöt huusivat
hävittömyyksiä ^IkEsmme.
Emme ole antaneet asiaamme
•^Moskovan" haltcam, «ikä lakkoam­me
"johdeta" ^sieltä. Olihan, mei­dän
pidettävä ktiköustamme jossa­kin,
kun kerran «liriä talossa, jossa
olimme työskennelleet, sanottiin:
"Menkää h—tiin iiäältä!" Ja sii­nä
olisimme tehneet typerästi, el­lemme
olisi ottaneet tarjousta vas­taan
j , kun "Tanmm" tytöt myötä­tuntoisesti
tarjosivat meille viikon
vapaan ravinnon. Sellainen olisi
varmaankin kelvHnnut itselleen
työnantajillekin.
Port Atrhurissa, -Ont., 8 p. ke­säk.
1925.
Paikkakunnalla -nykyisin olevat
"Hoito"-ruokalan Kkkolaiset:
näistä juhlista oikein muodostua.
KaosaiaviUsea plkaildo tulee Van­couverin
työläiset pitämään 12 p.
heinäk. josta enempi toisten.
Kyllä nämä juhlat sattuivat nyt
ainakin oikeaan aikaan. Sillä ei a i ­nakaan
tj'ökiireet ole meille estee­nä
ettemme voisi ottaa osaa niihin,
sillä hyvin ovat puhtaaksi pestjt
työvälitystoimistojen tablut ja kuu­lostaa
että aina vain pesevät puh­dasta
puhtaammaksL — Logger. '
Eri pailakimiiilta
B R U C E MINE, ONT.
Olga Aho.
Hauha Helin.
'Olga Hietala.
Kerttu Mantere.
"Mary Kuhmo.
Helmi Järvenpää.
Pöytäkirja
tehty K.-0. piiritoimikunnan
kokouksessa,^ kesäk. 10 p:nä
1925. Saapuvilla olivat O l ­ga
Asiala, A. Vaara, Aug.
Kannisto, W, Lehti, sihteeri
ja myöhemmin K. V . NurmL
1 pyk. Kokouksen avasi sihtee­ri.
Puheenjohtajaksi valittiin A.
Vaara.
2 pyk. Sihteerin vastaus Sault
Ste. Marien osastolle kirjeeseen,
jossa he pyysivät .lykkäystä kesä­juhlien
suhteen, hyväksyttiin. Ke-iotukjeen
viettää n.s. syysjuhlat
purin hyväksi ei vielä ollut saapu­nut
vastausta, päätettiin odottaa
seuraavaan kokoukseen. "
3 pyk. Luettiin kesäjuhlatoimi-
'«innan j a sihteerin välinen kirjeen­vaihto
ja hyväksyttiin. Juhlatoimi
fnnnan esityksestä päätettiin kesä­juhlien
yhteydessä pitää köydenve-tokOpailut
osastojen kesken, s ^ l -
Kokous lopetifettiin.
Kokouksen puolesta,
H. E L L M E N , sihteeri.
Olemme tarkastaneet ylläolevan
pöytäkirjan ja huomanneet sen y h -
täjntäväksi kokouksen keskustelujen
j a päätöksien kanssa.
Ang. Kannisto. Victor Lehti.
Bösrtäkirjan tarkastajat.
•ylläoleva on lähetetty - Vapaudes­sa,
Työmiehessä ja Industrialistissa
Julkaistavaksi.
faicou^erin iiitisia
Pöytäkirja
la annettiin juhlatoii6ikannalle oi­keus
hankba pjeni kiertopalkinto,
jonka saa omakseen se osasto, jo-
^ soittaa kolme kertaa peräkkäin.
^,4 pyk. p.^. ja P. - A.TJ piiri-
•«mikuntien vastaukset k.-0. pii-
«omikunnan esitykseen, yhteistoi-
^nnan alkamisesta t . W : L U . of
J-ailadan kanssa; hankkimalla heil-f
'aroja ja 'koettaen hankkia heil-
2 .njyöskin järjestäjän. Sihteerin
f^^seen ei oUut: vielä saapunut
vastasta, L, w. L U. of C m On-
Jf^on purin päämajasta. . Pääteir
^ o d o t t a a khnnes-: se r i i p u n ja
'y«amiin tpimenpiteiaiö;
tehty K.-0. piiritpimiknnnan
kokouksessa, kesäk. 14 'p:nä
^ 1S25. Saapuvilla olivat O l ­ga
Asiala, K . _ V . Nurmi, A .
Vaara, W. Lehti j a sihteeri.
1 pyk. Kokouksen avasi K. V .
Nurmi. Liiettiin, edellisten kokous­ten
pöytäkirjat. Kesäk 8 p:n pöy­täkirja
hyväksyttiin pienellä kor­jauksella
ja i O ' p : n pöytäkirja hy-väkssrttiin
sellaisenaan.
2 pyk- Pöytäkirjan tarkastajiksi
valittiin Giga Asiala ja W. Lehti.
3 pyk. Luettiin sihteerin ' laati­ma
lausunto tp. komitealle Henry
Kinnusen erottamisen suhteen Ver­milion
Riverin osastosta. Lausunto
hyväksyttiin.
6 pyk. Keskusteltiin sihteerin
laatiman selostuksen suhteen, joka
on julkaistu Vapauden No. 6d, ke­säk.
13 p mä Katsottiin, että asia
ei anna aihetta enempiin toimenpi­teisiin.
• ' -'r''-
Sihteeri ilmottr Sault Ste. Marien
osaston, .vastaneen. myönteisesti -piir
ritoimikunnan' tekemän ehdötnk^n
s n ^ e n ' ' viettää ' n.s. sryysjablat
Työäp^väti^' i^ryfik; 7 p.
f pyt- Juoettiin tov. P.-^r<)n-
Osaston bokoukcecsa t.k. 10 p.
oli paljon asioita, joista mainitsen
ainoastaan seuraavat: %
/ Uusina jäseninä yhtyi osastoon
Onni Jokela j a Lauri Nikkilä. L.
Nikkilä sillä ehdolla että pyytää an­teeksi
Vapaus-lehden palstoilla ri­koksensa,
jonka oman tunnustuk­sensa
mukaan on. tehnyt kuulumal­l
a vapaehtoisena valkoisiin Suomen
luokkasodassa. ' ,
Parimme naicten nenvottelakoko-tt
« .on aiottu pitää mitä läheisim-mässä
tulevaisuudessa siksi keho­tehan
osastomme naisjäseniä saa­pumaan
seuraavaan kokoukseen kes­kustelemaan
ja päättämään edellä-maiqitusta
asiasta.
. KesSjabtat, jotka toimeenpanee
ympäristön osastot osastomme kans­sa
täällä, t.k, 30 j a 1 p. heinäk.
tulevat olemaan suurimmat Vancott-verissa-
ja ympäristön osastojen his­toriassa,
joista yksityisseikkoja
myöten näkee flmoituksista. Näy­töskappaleita
kuuluu olevan puoU-kymmentä,
puhujia on myös ulko-p
u p l e i a että paikallisia. Siitähän
sitä.: kolinaa kuuluu olevankin kun
toiset- asiantuntijat väittävät että
kpikkl näille juhlille varustetta oh-
|elma. ei voi mennä lävitse kahdes­sa
. päiyäisä' j a niin ollen vasiivat
3j{(|i: pidentämistä. Tnlevaisans een-fä^
tayi^ ; kuka heistä on oUot
koto roySsMn miniäkiset
Haalimme avajaisjuhlat ovat ol­leet
j a menneet. Osanotto ei ollut
niin runsas kuin odotimme. Pitkä­aikainen
työttömyys oli ehkä suu­rempana
syynä juhliemme epäon­nistumiseen.
Rahallinen puoli nous­ten
molempina päivinä yhteensä a i ­noastaan
103 dollariin, josta jää
noin puolet puhtaaksi, kun menot
pois' maksetaan.
Ensimäisen illan ohjelma muo­dostui
etupäässä opettavaiseksi.
Juhlarunon esitti toveri Suominen,
koko hyvin onnistuen; laulua Kirsti
Kauhalalta; runo Hilja Pohjolalta;
kupletti Johnsonilta. Sitten luet­tiin
osastojen tervehdykset, joita oli
lähettänyt Vermilion Riverin sekä
^udburyn osasto. Henkilökohtaises­t
i edustettuna oli Beaver Lake Da­vid
Helinin kautta ja Sault Ste.
Marien osasto Victor Rossin kaut­ta..
Jälkimäinen pitäen tervehdyk­sensä
vasta lauantai-iltana. Juhla­puheen
piti toveri Hannes Sula.
Sitten seurasi näytöskappale "Syit­ten
kirous", jonka esittivät oman
paikan toverit. Kappaletta en läh­de
arvostelemaan, sen jätän sivul­lisille,
mutta kumminkin haluan sa­noa,
että jokainen joka vähänkin
käsittää brucelaist^n olotilan ja sen
puutteellisuuden näyttämökalustos-sa,
puvuissa ja kaikkein suurem­man
tekijän, nimittäin, että mel­skein
kaikki olivat ensikertalaisia,
niin ei varmaankaan arvostele an­karasti,
vaan päinv;astoin sanoo, et­tä
se meni tyydyttävästi. . Sitten
seurasi tanssit, jotka kestivät 3:n
asti aamuyöhön.
Lauantai-iltapäivällä käytiin läpi
urheilut, joista oli aineet kuulan-työnttö,
korkeushyppy j a 100 m.
juoksu. Osanotto urheiluun oli lai­mea.
£i ilmaantunut kuin kolme
alle 18 ikävuoden olevaa poikaa,
sekä kolme .aikuista miestä, jotka
eivät olleet puolu^^n jäsenenä,
vaan muuten vanhoina urheilijoina
pyysivät päästä sivussa urheile­maan
ilman palkintoa, joka heille
luvattmn, ensin kyssrttäissä lupaa
u.-liiton sEblieeriltä Sulalta.
Illalla taas kello 8 alotettiin oh­jelman
suoritus: runon ^usui
Market Koskela,, laulua esitti K-Kauhahi
j a kupletin Johnson. Ter­vehdyksen
Soon osaston puolesta
esitti Victor Bossi.
Sitten seurasi juhlakappale " K a n ­san
tuoano'", jonka esitti Soon näyt­tämö.
Kappaleen esitys sujui koh-talaisKa
hyvin, muutamia pieniä
heikkouksia lukuunottamatta. An­namme
tästä kntokset Soon tove­reille,
että -vaivautuivat niinkin pal­jon
meidän hyväksemme, että niin­kin
hyvän kappaleen kuin "Kansan
tuomio" valitsivat tänne. Se on
yksi parhaimpia työväennäytelmiä,
josta brucelaiEEtkin antoivat tun­nustuksensa.
Juhlissa v a l l i t a hyvä järjestys pa­r
i a pientä ylletystä lukuunottamat­ta,
joista ei kumminkaan koitunut
mitään suurempia räbäköitä.
Urheilnsta jokoontuivat palkin­not
seur^vasti: Ensimäinen palkin­to
Jussi, Pentti 175.32 pistettä.
2 palk. Arvo Kauppi 174.07 pistettä.
3:nnen palk. "Viljam Koski 164.01 p.
Hman palkintoa kilpailevien suur­ten
miesten saavuttamat tulokset
Pölliäkään ei poikki, ennenkuin o-vat
vanhat järvessä, sillä nshkääs
järven rannat ovat täynnä pinoja,
noin kolmattakin •vuotta 'vanhoja
ropseja, joiden menekki on huono.
"Tumppaus" on käynnissä parasta
aikaa. Kymmenkunta miestä on
saanut työn /SO sentin tuntimaksul-la.
Työpäiviä ollen noin 2 tai 3 \1i-kossa,
joten ei silläkään suuria her­kutella.
— Pamppu.
LONG L A K E , ONT-Kotka
juhlapäivämme lähenee lä­henemistään
päivä päivältä, niin
muistutan taas Vapauden lukija­kuntaa,
ettei vain unohtuisi se hert­tainen
aika. Juhlat pidetään, niin­kuin
jo Vapaudessa toukokuulla
kerrottiin, 11 ja 12 päivänä heinä­kuuta.
Toivomme tällä ympäristöl­lä
työläistovereitten pitävän tämän
muistossa ja niin ollen tulemaan
suurilukuisina juhlimaan tämän
kauniin Long Laken rannalle vapaa­seen
luonnonhelmaan, jossa esite­tään
monipuolinen ohjelma, josta
tehdään selvää tuonnempana Vapa-us-
lehdessä.
Savomme siis kaikki yhdestä suus­t
a : sinne mennään ja siellä tava­taan!.
Tervetuloa!
K. P. osaston puolesta. — E. H .
CREIGHTON MINE, ONT.
Osaston näytelmäseura järjestää
ohjelmajltaman lauantaina t. k. 20
p. alkaen klo 8.30 ip. Ohjelmassa
tulee m.m. olemaan yksinäytöksinen
näytelmä "Toppakahvit", jonka pää­osassa
vieraille " p i k k u " - V i l l e " A i ­rola.
Ohjelman päätyttyä on tans­sia
Toivion soitolla. Pidetäänpä
tämä tilaisuus mielessä ja mennään
sinne joukolla. Lippujen hinta on
30 senttiä. '
KIRJEENVAIHTOA
ristöä kuin tutkiakseni; niistin ne­nääni
ja sanoa paukautin:
— Suurenmoista!
Ja sitten huomasin kummastuk­seni,
että neiti kiintyi minuun ihail­tavalla
nopeudella. Aloinpa olla
melkein ylpeä siitä, sillä silloin, kun
en käsittänyt elämän shakkipeliä,
jossa me, miehet, olemme vaan tyh­miä
nappuloita 'viekkaiden .naisten
käsissä, luulin, että se mies, joka
Äia silmiä hivelevän kaunottaren
kiintymään itseensä, on kadehditta­vassa
asemassa. Luulin kertakaik­kiaan
päässeeni päämäärään, johon
moni muu nuorukainen ei olisi us­kaltanut
yrittääkään.
S. H., yancouver, B. C.
Kommunistipuolueen kaikkien o-sastojen
pitäisi tietää sen seikan
ettei senlaatuisia henkilöitä voida
hyväksyä puolueemme jäsenyyteen
ennenkuin he ovat täyttäneet esit-tämänne
vaatimukset. — Toim.
Ensimäinen rakkaute­ni
ja — selkäsaunani
K i r j , Sulo SaarijärvL
Ensimäistä rakkautta, joka vo
syttyä milloin tahansa j a kohdistua
kehen tahansa, sanotaan usein iha
nimmaksi elämänkokemukseksi. J ^
ehkäpä se lienee tottakin sellaisiin
ihmisiin nähden, jotka aina j a jo
kapaikassa ovat onnen suosikkeja
Mutta mitä tulee minuun, jota po­loista
ovat ainaiset onnettomuudet
vainunneet kuin poliisikoirat - mur-tovarasta,
ei tuo sääntö pidä paik­kaansa.
Ensimäinen rakkauteni —-
niin totta kuin nyt tässä istuh ja
näitä rivejä kirjotan — muodos­tui
kohtaukseksi, jota vain murhein
muistelen.
Ei silti etten olisi saanut vasta­rakkautta.
Sitä sain niin paljon
kuin ^ksi nainen voi nuorelle, r a ­kastuneelle
pojanhupsuUe' yhtenä
oli seuraavat^ l:n H j . Kauppi
237.31 p., 2:n E. Saari 221.20 p,
j a 3:8 F . Burgson 212.07.
Kovin sateista aikaa on ollut jo
pitemmän aikaa. Vettä on tullut
melkein joka päivä. Keväällä näyt­tikin
farmareitten mielet apealta,
kun poutia vaan kesti. Monen kuu­l
i sanovan, että ei ole odotettavis­sa
minkäänlaisia satoja ellei pian
rupea maa märkyyttä saamaan.
'ylätu^^n ukko on kuullut valituk­set,
j a on antanut märkyyttä ehkä
liikaakin, koska ukot kuuluvat päät­televän,
että kyllä nyt j a riittäisi
vähäksi aikaa.
Tyohoounat paikkakunnallamme
ovat hyvin huonot, ei ole aika
niinkuin vuosi takaperin, jolloin
työtä oli yllin kyllin. Oman paik­kakuntalaiset
eivät jaksaneet tuot­taa
ropsia niin paljon kuin oli me­nekkiä,
joten täytyi ottaa •vieraan
paikkakunnan työvoima a avuksi
Kevättalvesta kyllä puhuttiin hy-
•västa työajasta Brucessal. kunhan
kevät saapuu, sillä monia tuhansia
koorteja ropsia pitäisi katkastaman.
Sen peirasteella onkin työptarjonta
ollut' hoipussaah. Suori on ollut
'tyottömäin Joukko, jotka ovat käy­neet
itseänsä konp^Ua, mutta txtt-hzzxL
iHyvää aikaa ei ole toUot.
iltana antaa. Mutta minä sain sen
lisäksi vielä muutakin, ja sellais­ta,
jota muistellessani vielä jäl-keenpäinkin
aina kiroan itsekseni
tosin hiljaa, mutta kaikesta sy­dämestäni.
Mutta kerronpa koko jutun. Ker­ron
vaikka häpeästä kuolisin!
Eräänä kauniina kevätiltana, kun
ohjasin kulkuni kaupungin urheilu­seuran
jalkapallokentälle, nauttiak­seni
urheilijoiden potkuharjoituk-sista,
äkkäsin kentän reunassa, nur­mikolla
nuoren neidon. Istahdin
hänen viereensä, aikoen alottaa kes­kustelun,
mutta merkillistä! • Ensi-mäisen
kerran elämässäni en löy­tänyt
sopivia sanoja julkilausuakse-ni.
Tuijotin vieressäni istuvaan
ihanaan — sanoisinko hurmaavaan
— naiseen. Huomasin hänen sil­mänsä
sinisenharmaiksi, poskensa
punertaviksi ja huulensa ruusunvä-r
i s i k s i . . . Näin hänen rintansa pul­listavan
ohkasta puseroa, kuin ulos-pyrkiäkseen
ja sivakan säärensä
pistävän esiin kaidan hameen hal­keamasta,
aivankuin asettuakseen j
näytteille — Näin jk huomasin pal­jon
muutakin, joka karahutti naa­matauluni
. aivan punaiseksi ja se
se vei samalla sanat suustani. Ja
mikä pahinta, neiti näkyi huoman­neen
avuttomuuteni. Ainakin hän
naurahti. Se sai minut suuttu­maan
itselleni, avuttomuudelleni...
Olisin kironnut typeryyttäni, salan­nut
sanattomuuteni, mutta voin van
n o a — - en. löytänyt sanoja siihen­kään^
Kuinka kauan lienemme siten is^
tua jumpanneet, en tiedä vielä tä­näkään
päivänä, mutta sen vain
muistan kuin eilen tapahtuneen a-sian,
että rfeitf vihdoin käänsi kat­seensa
minuun j a kysyi kuin moni­vuotinen
tuttava:
— Eikö olekin ihana nta?
Päästin helpotuksen huokauksen
Ja vedin keuhkoihini täysin siema-oksin
seidistä lähtevää ^hajuveden
taoksnis.' Senjälkeen katselin ympä^
Nautin siis onnestani ja minun
ei tarvinne kertoa, että olin tar­peeksi
hupsu lavertelemaan uudelle
ystävälleni kaiken sen mitä tiesin
itsestäni ja vähän muistakin. Hän­kin
kertoin itsestään, mutta sellais­ta,
jota. myöhemmin punnittuani en
ole voinut sovittaa yhteen totuuden
kapssa. Puhuessaan hän otti käsi­laukustaan
pienen kynsiveitscn, te­roitti
kyntensä j a puhdisti ne v i i ­lalla
. . . Ja hän näytti minusta oi­kein
suloiselta. Parilla sanalla sa­noen:
rakastuin häneen.
Lähdimme tietysti yhdessä fidos
kaupungista. Kiipesimme eräälle
korkealle kalliolle ja katselimme
sieltä auringon laskua. Olin hal­tioissani.
Näin edessäni kaupungin
valtavine' kivipalatsineen, katuineen
ja muine mcrkillisyyksineen. Kuu­l
i n , lintujen laulun lähellä seisovien
mäntyjen oksilta ja tunsin nokas­sani
keväisen, illan t u o k s u n . . . Mut­ta,
siksi;. m., .pUut haltioitunut, en I
Siilä minähän en' ollut silloin, e-nenipäU
kuin nytkään, mikään tut­kimus-
ja huvimatkailija, joka rie­mastuu
luonnon ihanuudesta, vaan
korvia myöten rakastunut hupsu,
joka haltioiduin vain yksjn hänes­tä,
joka. kulki vieressäni kahisut-taen
kapeaa homettaan. -
Kaupungin ylle alkoi levitä su­mua.
Se kietoi meidätkin vaippaan­sa,
niin ettemme enää olleet eroit-taa
toistemme kasvoin. Muut luon-nonlhailijat
olivat jo aikoja sitten
lähteneet kotiaan tai peittyneet su­muun.
Olin aikeessa ehdottaa ma­kuulle
menoa minäkin, kun hän äk­kiä
tarttui lujemmin käsivarteeni.
Käänsin kasvoni lähemmäs hänen
kasvojaan, ikäänkuin nähdäkseni
mitä hän aikoi. Mutta silloin hän
kietoikin kätensä kaulaani j a kal­listi
päänsä*.. Minä en voinut —
häpeä sanoa-— vastustaa ensimäis­tä
kiusaustani, vaan kumarruin suu­telemaan
hänen ruusqnvärl^iä puo
liavonaisia huuliaan. Hän värisi Ja
minä värisin. Syleilimmo Ja suu­telimme
kuin hullut, aina puoliyö­hön
asti, Jolloin vihdoinkin lähdim­me)
pois kalliolta, rakastettuni ko
tiaan j a minä hänen knnssoan.
Saavuimme hänen kotiportailleen
ja enää vähääkään ujostelematta
kumarsin pääni, ottamaan sen v i i ­meisen.
Taisin viipyä tavallteta p i ­tempään,
sillä ennenkuin ehdin nos­taa
päätäni, oli joku tarttunut nis­kaani
tavallista lujemmin ja seu­raavassa
tuokiossa paiskattiin mi­nut
maahan vatsalleni Joku kä­heä
miesääni huusi:
Tästä saat, senkin roikale!
J a sitten minä sain! En i k i -
näni unhota sitä selkäsaunaani, sil­lä
se, sitten isäni vitsan Jälkeen,
onkin ollut ainoani. En tiedä m i l -
aisilla aseilla naftkaanl pehmitet­tiin,
mutta jokainen voi ymmärtää,
ettei , se oljenkorsilla tapahtunut,
kun mainitsen, että vielä neljä viik­koa
jälkeenpäih kuljin selkä sitees­sä.
Rakastettuani en enää nähnyt.,
hkä hän oli toisen miehen kihlat­tu,
jos ei jo aivan vaimo. Ensirak-rauteni.
hän vei, mutta "siitä en vä­itä.
Sillä vaiikka hänen suutelonsa
olikin ' lämpöisempi kuin kaikkien
niiden naisten, joita sen jälkeen 0-
len rakastanut, kylmensi sitä selkä-
.sauna sen verran, etten millään
muotoa soisi sen uudistuvan.
ilHHI
Kurssi
Dollarista
UIHETYSKULUT.
40c lähetyksistä alle $30.00,
50c lähetyksistä $30—559,09
asti, 75c lähetykslsät $60.00
—$99.99 Ja $1.00 kaikilta'
$100.00 taikka sitä suurem-miltä
lähetyksiltä. Sähkösano-maiähetyksille
on kulut $8.S0.
Torontossa • ottaa rahaväli-tykslä
vastaan' A. Hautamäki,.
957 Broadview Äve.
Sudburyssa Ja yinpäristöllä
asuvat voivat käydä 'Vapauden
konttorissa tiedustamassa .eri­koiskurssia.
Lalvaitilettaja^ myydaSo.
Tiedustakaa pilettiadoita.
VAPAUS
Box 69 Sud|)ury, Ont
Millä tunneilla useim­mat
ihmiset kuo­levat?
Vuonna 1923 kuoli Manhattanis­sa,
New Yorkin kaupungissa yh­teensä
31,384 henkilöä. Näistä oli
väkivaltaisia kuolemantapauksia
2,649 j a lapsia noin 4,000. Lääkä­rien
ja sairaanhoitajattarien mer­kintöjen
nojalla on jäljellejäänei­den
24,742 kuolemantapauksen joh­dosta
laadittu tilasto siitä, millä
vuorokauden tunnilla 'ihmiset yleen­sä
kuolevat.
Tilastosta, käy selville, että useim­mat
kuolevat vuorokauden eneimäi-sinä
tunteina. Klo 1—6 välillä aa­mulla
kuolleiden lukumäärä on huo­mattavasti
suurempi kuin muina
vuorokauden aikoina kuolleiden.
Vähimmän kuolee ihmisiä aamu­päivällä,
klo 12—2 päivällä j a klo
8—12 yöllä.' Toisin sanoen, ter-veellisimmät
tunnit päivästä ovat
tunnit 12—2 päivällä,- illallisen jäl­keen
j a ennen klo 1 yöllä.
Merkillepantavin seikka tässä t i ­lastossa'
on ee« että kuolleisuuspro­sentti
on pienin täsmälleen klo 12
päivällä j a klo 12 yöllä j a suurin
klo 1 yöllä.
Seuraa kysymys, miksi näin on
asianlaita. Eräässä New Yorkissa
ilmestyvässä tieteellisessä Julkaisusi
sa käsitellään kysymystä j a tullaan .
siihen tulokseen, että kuolleisuus-prpsentin
määräjänä ovat ruoka^
ajatl Kuolemantapausten lukumää­rä
vähenee klo 6 iltapäivällä ja k lo
7 aamulla, mutta puolenpäivän ja
keskiyön Jälkeen Hsäytyvät kuole­mantapaukset
nopeasti. Mitä siis
tapahtuu sairashuoneissa klo 7 aa­mulla,
klo 12 päivällä, klo 6 U t o - '
päivällä j a klo 12 yöllä, sellaista,
joka kuolevan henkilön saa pysy­mään
hengissä, vielä tunnin toi kak­si?
Näinä tunteina tavallisimmin
annetaan kalkille sairaille ruokaa.
Luonnollisesti ei ole syytä luulla,
että kuolevalle itselleen annettava
ruoka kykenisi siirtämään kuollnhet-ken
tuonnemmaksi. Sairaan s oma
ruoka-aika ci jaksa käännyttää kuo­lemaa
ovelta. Mutta millä tavoin
toisten potilaiden ruoka-oiko saat­taa
vaikuttaa kuolevan elinvoiman
ylläpitämiseen? Yksinkertaisesti ol­len,
että he herättää mielenkiintokin
kuölevflsso. Kun ruumiJn elfiäbta
on Blinä tilasöfl, ottä sen hajautu-misprosessi
on alkamassa, on ole­massa
ainoastoan ykei voima^ Jok&i
kykenee pitämään altft kööfesa hlfn,
kauan kuin ra&bdollista. Se voima
on elämlsentahto, potilaan mielen­kiinto
elämään. Kun tämämielenklln-t(<
häviää slUoln el-elämlsentahto enää
hnllltso väsynyttä aivokoneistoa, sil­loin
on kuolemalla otollinen tilai­suus.
Kuoleva ei pysy eloösa tun­nista
tuntiin, vaan tapauksesta ta­paukseen.
Aamulla herättää kuo­levan
mielenkiintoa Ja jännitystä
keskipäivän odotp. Silloin vaih­tuvat
sairashuoneissa hoitajattaret
tai tuodaan ruokaa tai kuolinvuo­teen
ääressä valvoneet omaiset
vaihtavat vuoroa. .Sairashuoneessa
on t^ällaisilla pienillä asioilla suuri
merkitys. Ne tuovat vaihtelua hil­jaiseen
yksitoikkoisuuteen, vaihte­lua,
Johon kuoleva kiinnittää vähi­tellen
sammuvan huomiokykynsä.
J a illalla alkaa jälleen puoliyön
mieltäklinnlttävä odotus. Jotakin
tulee tapahtumaan keskiyöllä Ja
vaikka se " j o t a k i n " ei olisi muuta
kuin kellon viisarien uudelleen a l ­kava
liikunta taulun ympäri, ei k u ­kaan
halua kuolla, ennenkuin on
nähnsrt uuden vuorokauden alka­van
kiertonsa. Ja kun puoliyö on
sivuutettu, ei kuolevalla ole enää
mitään odottamista ennen aamukol-tba.
Joka tuntua olevan niin kaur
kana. Hänen.^elinvoimansa ei sinä •
hetkenä olo suinkaan heikompi kuin
enncti puoltayötä, mutta hänen
mielenkiintonsa herpautuu ja on
heikoimmillaan. Mitään ei tapah­du
j a kuusi tuntia aamunkoittoon
on niin pitkä aika. Sairas nukah­taa
hetkeksi,- mutta tämä hetki
muuttuu, elämäntahdon vastustus-voiman
tauottua vaikuttamasta,
ikuisuudeksi.
Eräät lääkärit vastustavat tätä
teoriaa ja"^väittävät, ctä nuo nume­rot
eivät pidä ehdottomasti paik­kaansa.
He selittävät, että todelli­nen
kuolemanhetki jää usein huo­maamatta
sen johdosta, että hoita­j
a on sattunut olemaan poissa tai
nukahtamaan kuoleman tapahtuessa.
Näin tietysti saattaa tapahtua. To-,
siasia kuitenkin on, että nykyaikai­sissa
sairashuoneissa jätetään kuo­leva
aniharvoin valvomatta tuntia
kauemmaksi ajaksi. Näyttää siis
olevan varmaa, että useimmat kuo­lemantapaukset
sattuvat klo 1 yöl­lä,
Ja että ^ n ä tähän on niiden
pienten tapausten sarjan katkeami­nen.
Joka kuolevan nrielenkiintoa
pitää yllä viiTneiseen saakka. -
/
i l
teliisi
,1' I i iH
w ^1 M
_ j i f ra I,
" 1
. - ^ i.
, i Sh
10'