Vapaus, October 18, 1930

              Lauantaina. IbkalL 18 p:nä — S.at.,. O.et. 18
m
Östkkaa Fi-ooä Säfety "Turvallisuus".ken.
kanne The Leader kaupasta. Aiiioa kauppa
joka myy näitä Sudburyssa.
THE
A. Silvertfian
jjKKEENHOITAJAN OSASTO
f allankuiiidusnumerö
JOI oiaslot tai ryhmät tahtovat t i l a t a , y l i m ä ä r ä u t ä levitystä varten
aslc. 1 P- V a p a u t t a , n i i n liihettäkää tilauksenne k y l l i n ajoissa
TtiinU senttiä k p l . '
• , •
Otrtol, j o t k a ovat käsitelleet Järjestön toimeenpanevan komi-^
kirjelmän V a p a u d e n k i r j a l l i s u u s i U a m a n pidosta, niin olkaapa h y -
j» lihetläkää i l m o t u s yiipymättä. Seui-aavat osastot va'sta ovat
lHatet i l m o t u k s e n i l t a m a n pidosta^: , L a p p i , B u r r i t t , Websters C o r -
titidov Porlage, T i m m i n s , T a r m o l a , T o r o n t o , South Porcupine,
'na Pottsville, Beaver Lake, . B ^ p e M i n e , M o n t r e a l , B o r d e r City,
totlti, Canmore, D u n b l a n e n , N i p i g o n , S a u l t Ste. M a r i e j a Sudbury.
Verrailion K i v e r i n j a Q n i b e l l i n osa»tot ilmottavat ei v o i v a n s a j ä r -
12 Siic vasta 22 osastoa o n i l m o t t a n u t . Missä on toisten osasto-yaitankset?
... . -. . .
Voimme i l m o t t a a , että k i r j o j e n joukossa ei t u l e olemaan yhtään
14, joka olisi a l l e 4pc.. Jokaiselle.. o s a s t o l l e tulee olemaan 10—20
umislä teosta. Joukossa k i r j a t , j o t k a ovat maksaneet $1.50 a s t i .
Uiealle osastolle on k a p p a l e j o l ä h e t e t t y . Toimeenp. komitea t u -
ihelfää — j o s e i ole j o lähettänyt — lisää ohjelmaa.
Koettakaapa t o v e r i t kiirehtää i l m o t u k s e n lähettämisessä, vaikka se
kielteinenkin, n i i n lähettäkää. . . -
L I I K K E E N H O I T A J A .
Valkoisen varjon maasta
'se ole helppoa Suomessa porva-aan.
Pelko on hirmuisen kova.
tään kommunisteja. Sosdemla ei
tä niitä vaan narrataan ja' vie-äh:
Avoimilla paikoilla sitä syyde-
1 lokaa toistensa silmille, mutta
antakana. veljeillään: isket^äa
ia, piirist-etaan kättä, tehdään
uksia ja parjataan kommuniste-
Eduäkuntaankin otettiin . sosr
ejä juuri senverran etteivät he
•m noin niinkuin oikein rohvis-ettämään
kansakuntaa, se olisi
/tavallaan ikävää jos sosdemiä
tullut eduskuntaan esim.^ 67.
im olisi pitänyt jäädä yhden
lä vaikka kotia nukkumaan s l l -
kun "tasavallan suojeluslaki"
fistetaan. Tämmöiset msujööye-ivat
ilkeitä suorittaa, .mutta k qn
i "työväen edustajia" oÄ vaan
ei täyttä kolmannesta edustajä-rästä
niin sopii noin mukavasti
luttaa olkapäitä ja tehdä työläi-ti3ttäväksi
että. tehtiin kaik-me,
mutta meitä oli yksi lilan
in. Tällätavalla se ei mene mair
ja sosdemi on Suomessa edel-kin
työväen mies. Porvarien näh-taas
säilyy "isänmaallinen yh-immärrys"
entiseen tapaan,
nmunismille lisäksi tulee siinä
'^sa annettua viimeinen isku, jo-
-lain sivumennen sanottuna el
ensinkään epämiellyttävä asia
ai^n sosdemeille. -
)n;arilehdet ulkomailia kyulutta-jata
"suursaavutusta". Niinkuin
° ™ joku ihme kun aseellisella
Jimyydellä kukistetaan. työläisten
^niykset. Lahtari-Suomi se s i l -
tekee mynttiä, mutta kuinka
On enemmän , kun luultavaa
«PPU S3 on silläkin lystillä. NO
aapa ajan kulua. , . '
•ommunLsmin pelkoa kuvastaa
f«vakin asia: Suomen Kauppa-
^eakoulun ylioppilaskunnasta
aitaan eroitcttavaksi kahta oppl-senvuoksi
että he ovat kom-
"ifteja. Toinen heistä "todiste-n
kommunistiksi sentähdeq, et-
"^n?n 'laki-^saan on punainen
'n toLsia vastaan taas ei ole
näkyvää todistusta. Kyllä
etta jonkinlaista järjen vä-
!a sucme.v,a .sairastetaan kun
S suomalainen
- w,lapualainen sanoisi . kun
™w nakem-.än miten suuressa
r ö , ^ o» punainen väri
•"Ua Miehetkin käyttävät vai-mat;
f-/ -""'''^'"^ "svetereitä" Ja
; P ; ^ ' t a - ia herraties hattujen
vuorir-n väristä; Jos meil-
Musk'i-n° ™nt t,n' ^tu^'o0 llaakkiinnvytumorriiijnutt*t,u'. inll uskoneet, mut-er-
, 2 ."••^^'^ "Helsingin Sano-
»a S? kai sen pitää
^^"l.aiMl:o ja rehellisUIe kansa-tunnustus
_ järjen vähyy-
^^r^''T- *yp^^yö«3tä.
a Lavc,^ -"^''^ "Suomen" j o h -
bimn °" ^'""t^ut Kosolan
^itti ; Lavonius n^et
s lukkn'"'"^ ''^^t^lauseen lakeuk-
^2^f '"''^•häämistä vastusfe-k
.r^''-^^ tämä antoi alun
^ n ? ; ^""-'^ kohteeksi henki­män
tahv ^°'^"^^"tit Kosolan jouk-
•• ^' kuitenkaan pidä
"•2 taviV. Lavonius olisi m l l -
kohtaf^.^''°'"^t^»"t lapuan v i - :nu?r" f - Päinvas.
laa '^^^^^a mieltä lapualaisten
mä on yksi ilmaisu siitä että kaikki­valtias
Kosolan mussolilnius alkaa
laskemaan porvarien leirissä. E -
räässäkin - sanomalehtikirjoit»'.lcsessr;
kehoitetaan yhtiön hallintoa vastus-taipaan
Kosolaa ja hänen toverei­taan
ja eikä antautua lapualaisten
talutusnuoraan. Lisäksi kehoitetaan
julkaisemaan erottamisvaatimuskir-jelmän
allekirjoittaneiden nimet, et­tä
"senkan, kautta saisivat omalaa­tuistaan
sankarimainetta". K u n por-varilehti
kirjoittaa tällaista entisen
ilmailun .tilalla ^niin on kai lupa o-taksua
että Kosolan joukkue on me­nemässä
pois muodista.' Hieman j ä r -
kevämmät miehet ovatkin jo lausu­neet
että paras keino maan pelasta­miseksi
taloudellisesta perikadosta
on: unohtaa lapualaiset ja pelastaa
se mikä vielä on pelastettavissa, nim.
uusien lainojen hakeminen ja vero­tuksen
ja kaupan uudelleen kehittä-mhien.
Kaikesta kuitenkin huomaa
että lapuan. liilie on saamassa hiljai­set
hautajaiset, sillä perikadon par-iaallE^
oleva maa on siihen pakoitet-tu
jos mielii jatkaa valtiollista ole­massaoloaan.
.
Hauska tapaus oli kuulemma sat­tunut
Suomessa hiljattain. Tarkem­min
sanoen oli tapahtumapaikka
Kosola, "^uomeh lukon" osasto oli
pitänyt kokousta. Kun oli kaikki
pleksännät ja kuristukset setlattii
niin oli edessä kotiin lähtö. No, ur­hot
istuivat autoihinsa ja lähtivät,
mutta joitakin metriä mentyä py­sähtyi
auto toisensa jälkeen. Kuu­lui
karkeita kirouksia jotka vilUsti
särkivät yön tyyneyden. Ympärillä
olevien asuntojen akkunoihin alkoi
ilmestyä päitä ja niiden etupuolet
olivat kovasti ihmettelevän näköisiä.
Onpahan sitä siinä ihmettelemistä
kun yön hiljaisena hetkenä 30
miestä alkoi kiroilemaan kurkun täy­deltä
ja kun lisäksi se suoritettiin
suojeluskunta- ja sotllassivistyksen
määräyksien ja sääntöjen puitteissa,
niin täytyi jokaisen jossa henki oli
huomata että jotain erikoista oli te­keillä.
Muutamia naisia oli pyörty­nyt
heti ja heikkohermoisimmat
suojeluskuntalaiset pakenivatr kella­rini
peläten että sota on tulossa.
Lopulta saatiin tietää että jokaises­ta
lukkolaisten autosta oli kumit
ouhkaistu ja vielä joka ainoa. K u u -
•emma_ olivat kommunistit saaneet
syyn niskoilleen Ja järjestyneiden
työläisten tuskat vielä, entisestään
kasvoivat. Kuitenkm kertojamme
vakuutti että järjestyneet työläiset
eivät tietäiieet asiasta mitään. On
myöskin olemassa mahdollisuus että>
teko on 'paikallisten porvarien suo­simien
huligaanien työtä ja on SQ
tehty provosoidakseen mielet työläi­siä
vastaan. Joka tapauksessa syy­tökset
osuivat väärään kun ne koh­distettiin
luokkatietoisiin työläsiin,
lopetti kertojamme.
; Nick Alden.
-^i U-ri- .-'"ttävät lapualaiset
: P'°''^tajat saavat voiton. Tä-
INTIAN OLOISTA
Tohtori Naidu, nykyään vangit-tima
olevan intialaisen naisrunol-
Kjan, Sarojini ^aidun poika, joka
tutkii lääketiedettä ja työskentelee
Berliinin sairaaloissa, on kertonut
haastatteli joille seuraavaa:
"Intian suuresta 320 miljoonaa kä­sittävästä
kansasta on Ö2 pros. köy-
Mlistöä. 30 miljoonaa ihmistä ei
koskaan saa syödä tarpeekseen. Työ­läisten
palkka on uskomattoman
pienL Vuorityömies saa 10—15 tun­nin
päivätyöstä 10 suom. markkaa,
nainen 6 markkaa, istutusviljelysten
työntekijä 3 mk. 50 penniä, teks-tiilitiyöläinen
10—20 markkaa. —
Joka 50,000 ihmistä kohden on yksi
koulu. 92 pros. kansasta on luku­taidottomia.
— Rintalasten kuole­vaisuus
on keskimäärin 330 tuhan­nesta,
ja suuriss^^" tehdaskaupun-geissa
nousee tämä kauhea kuole-vaisuusnumero
667: ään tuhannesta
lapsesta.
Intian pääelinkeinona oli enn-?n
Englannin tuola kotitekstiiliteoHi-suus
ja pienviljelys. Käsinkudotut
inttialaiset kankaat olivat maail-m-
ankuuluja ja niistä maksettjin
korkeat hinnat. — Englannin tul­tua
Intian herraksi pii Englannin
talousjjolitiikan ensimäisiä päärhaa-i
leja hävittää tämä kotikutomateol-lisuus,
joka kilpaili maailman mark­kinoilla
Englannin tehdaskangaste-
, ollisuuden kanssa, sekä. valloittaa
Englannille uusi myyntialue, saat­tamalla
Intian kansan käyttämään
englantilaisia, tehdaskankaita. Kaik­kien
intialaisten kankaiden ulos-vientitulli
nostettiin 500 kertaiseksi,
sitten hävitettiin ja kiellettiin sys­temaattisesti
kotikutomot. — Näin
työttömiksi joutuneet miljoonat ' i i -
miset koettivat turhaan löytää toi­meentulonsa
primitiivisen maanvil­jelyksen
palveluksessa.
Sotilaallisiin tarkoituksiin ja raa­ka-
aineiden kuljetuksen helpoitta-miseksi
rakennutti 'Englanti suuren
rautatieverkon yli koko maan. —
Raaka-aineista niin rikkaassa maas-kuin
Intiassa, jossa on kivihiiltä,
rautamalmia ja varsinkin yllinkyllin
puuvillaa, oli luonnollinen seuraus
tästä, että alkoi uusi teollisuuden
kukoistusaika. — Hyvien kulkuneu­vojen
ja halpojen työpalkkojen hou­kuttelemana,
seka Amerikan kilpai­lun
pakottamana alkoi Englannin
teollisuus siirtyä Intiaan. — Mutta
eivät ainoastaan englantilaiset vaan
myös intialaiset kapitalistit käsitti­vät'
rautateiden tuoman uuden t i ­lanteen
ja alkoivat rakentaa tehtai­ta
Pohjois-Intiassa, Bombayssa ja
Bengalissa, ja niin on syntynyt suu­ria
tehdaskeskuksia ympäri maan.
.'Intian industrialiseeraus kulkee
jättiläisaskelin eteenpäin. Missä en­nen
äärettömät metsät, täynnä lin­nun
laulua, vihersivät ^siellä sie-soo
nyt tehdaspiippu toisensa vie­ressä.-
Intian kasvot muuttuvat p i ­kaisesti,
— Ainoastaan maanvilje­lys
on köyhyydeiv painamana jäänyt;
yhtä primitiiviselle kannalle kuin
esi-isien aikana,"vsillä erftlla että
ennen talonpoika omisti pienen maa­tilkkunsa,
mutta nyt maa kuuluu
Juuromistajille, joille talonpoikien
[on maksettava korkeaa vuokraa. —
Maalaisväestö on velkautunut ja sen
ostokyky on yhä huonontunut sa­malla
kuin* tehtaiden tuotanto, on
kasvanut. Talonpojat jättävätkin
J puuauf ansa ja vaeltavat, kuten en­tisten
kotikutojien jälkeläiset, kau­punkiin,
muodostaen uuden ihmis-luokan
— tehdasproletariaatin.
Tämän, yhä enenevän, huonoissa
oloissa elävän tehdasköyhälistön
palkkataistelulevottomuudet ovat y-hä
kasvamassa, ja kansallismielisEn,
ainoastaan Englannin ylivaltaa vas­taan
taistelevan Gandhin takana;
seisoo peloittävan suurena Leninin
varjo. - ,
Gandhi on herättänyt Intian kan­san
kansallistunteen ja antanut s i l -
le ohjelman, mutta Gandhi itse tie­tää
yhtä Ijyvin kuin Englanti että
tehdasproletariaatin probleemi el
enään ole sama kuin talonpoikien
ja käsityöläisten muodostaman kan­san
elinkysymys. Gandhi tietää myös
että jos Englanti todella vetäytyisi
pois Intiasta' mahdollisesti alkaisi
kaikkien taistelu kaikkia vastaan.
— Englarmissa taas on työttömyys­kysymys
polttava, ja useat liberaali-sat
piirit vaativat kapitaalin pa­lausta
' omaan maahan ja ovat tai­puvaisia
ymmärtämään Intian kan­sallista
vapausliikettä. — Sitäpaitsi
ön väkivaltaisia taistelukeinoja vas­tustava
Gandhi Englannille vaarat­tomampi
kuin mahdolliset radikaa-lisemmat
liikkeet. — Niiii on Gand­hilla
ja Englannilla yhteisiä intres­sejä,
joiden pohjalla he ehkä, kai­kesta
huolimatta, löytävät yhteisen
tien. Mutta se suuri sosiaalin.en ja
taloudellinen kriisi^ Joka on syn­tynyt,
ei ainoastaan Intiassa, vaan
koko" maailmassa, ja jonka sysmä on
ylimääräisen suuri tehdastumlnen,
kulkee historiallisen kehityksen p a ­kottamana,
vielä tuntematonta rat­kaisuansa
kohden." ,
Kun ylläolevaan vähän Hätään,
niin vasta saadaan oikea loppuym-märrys.
Mahatma Gandhi, Intian sovitte­li
japetturien patriarkka, oleilee nyt
lerovadin vankilassa. Vanhulcsen
huolena ensipäivistä saakka oli U -
hasvoimiensa säilyttäminen raihnai­sessa
ruhossaan. Hän ti-eenallee 12
tuntia vuorokaudessa mulnaisindla-laisella
"charkaUa". onnistuen k u ­tomaan
5G0 jardia karkeaa kangas­ta
yhteen menoon. Vieraileville sa-nomalehtimlehille
valittelee vikko
koneensa pyörän isokokoisutta, ml<
kä ei salli näyttää sataprosenttista
tuottavaisuutta. Työtätekevien Jouk­kojen
nousu yhä enemmän syrjäyt­tää
Gandhin. Se kasvaa valtavak­si
virraksi, jonka rinnalla natslo-nallstien
rauhallisen protestm sur­keat
taisteliikeinot kutistuvat var­maan
likaisiksi puroiksi. Työtäteke­viä
kavaltanut sovittelijavanhus
seuraa epämieluisalla ihineiyksellä
mukavuuksilla varustetusta kammi­ostaan
sen Itsenäistä, herääyää
vyöryä. Han samoinkuin Englan­nin
imperialismin ostama sovltte-hjaiiuta
ei jaksa käsittää, kuinka
joukot saattavat tulla toimeen ilrnan
heitä. Kuka, salli, heidän, uppinis­kaisen
lauman täyttää kadut mle-lenosotuskulkuellla
punaisine lippui­neen,
kivittää englantilaisia sotilai­ta
ja poliiseja, jotka kylmäverisesti
ampuvat heitä kuularuiskuilla. K u ­ka
salli Pendshabin vuoristolaisten
vastata englantilaisten sotilaslentä­jäin
heittämiin pommeihin hyök-icäyksellä
Peshaveria vastaan? Rau­hallisen
kavaltamisdiplomatian mes­tari
Gandhi ei jaksa tätä sulattaa.
Häntiä tulfaan käyttämään joukko­jen
plmlttämisvälineenä siksi, kun­nes
kavalletut alkuasukkaat tyyten
luopuvat hänestä.
»lä päätöksellä on suuri talous-poliit-
' thien merkitys. Tähän siirtoon on
pakoittanut sosialistisen rakennus­työn
nykyisen vaiheen vaatimukset
Ja tilanne. Sosialistinen teollisuu­temme
on kauan sitten kaivannut
tätä uudistusta.. Talousvuoden aliui
siirtäminen tammikuun 1 päivään
tekee lopun vuodesta vuoteen uusiin­tuvasta
eroavaisuudesta meidän, ka-lenterisuunnitelmien
määräaikojen
Ja todellisen rakennuskauden välillä.
. Tämän uudistuksen pohjana ovat
ne mitä suurimmat saavutukset, jot-kat
työväenluokka kommunistisen
puolueen lujan leniniläisen johdon
alaisena on saavuttanut kaikilla so­sialistisen
rakennustyön aloilla ja e-tenkin
ne tavattoman suuret voitot,
Jotka puolueemme on saavuttanut
inaatalouden sosialistisessa uudesti-rakentamisessa.
Tähän asti on viljan ja teollisuu­den
maatalousraaka-aineiden pääa-nanssisuunnitelma
kolmea is^ukuu-kautta
-varten.
Väliaika, loka-joulukuu,.ei ole,mi­kään
lepoaika eikä mikään vara-ai­ka
niille, jotka teollisuuden Johta­misen
taitamattomuuden kautta o-vat
labnlnlyöneet toteuttaa kuluvan
vuoden tuotantosuunnitelman. L a -
ka-, marras- ja ipulukuun täytyy o l ­la
iskutyökuukauslna, työtätekevien
joukkojen sotilaallinen mobilisoinnin
^»kuukausina viisivuotiskauden kol­matta
vuotta varten.
Järjestämänä ja liittämällä laajat
työläisjoukot konkreettMen.tehtÄväIn
ympärille, turvaamalla mahdollisim­man
suuren tuotannollisen tehon t u ­levan
neljännesvuoden aikana, on
meidän näiden kolmen kuukauden
aikana annettava teolllBimdellemme
tarpeellinen vauhti, että se viisivuo­tiskauden
ratkaisevana vuonna me­nestyksellä
voisi suorittaa sille an­netut
mitä tärkeimmät tehtävät.
Alkuperäinen "TurvaUisiius^-kenkä, teräs­karien
kanssa» jönkä on hyväksynyt Interna­tional
Niekel Cö.
Sudbury, Ont.
Yleismaailmallinen
luokkataistelu
Japanista.
Heinäkuun 1 p. vangittiin. K^rosl-kin
kaupungissa kaksi työläistä kom­munistipuolueen
lehden "Dai H A.
nusansa Simbun" jakamisesta. Ja
sen jälkeen tutkittiin yhden vangi­tun
toverin Sigein asunto j a löydet­tiin
30 lehden näytenumeroa. Vangi­tut
eivät tunnustaneet mitään tie-dustelijain
edessä ja siksi valkoisen
terrorin sialto teki hyökkäyksen Oha-jaman
kaupunkiin; lurkkijat vangit­sivat
8 tietoista työläistä, heistä yk­si
toveri Nakahara. Vangitsemiset
tapahtuivat* 3—7 p. heinäkuuta. Mel­kein
kaikki vapautuivat, paitsi tove­rit
Daitoo, Ogpo Ja Tanaka, Joista
viimeksimainittu liimaili sota vastai­sia
lentolehtisiä sotalaivassa. Heti
vangitsemisen jälkeen jotkut yksi­lölliset
työläiset ja InteUektuaalit
keräsivät rahaa punaiselle avulle Ja
lähettivät ruokaa vangituille. Tällä
sortotolmenpIteeUä on tärkeä" tarkoi­tus,
sillä syksyllä. ,tulee keisari Oka-jamaan
tarkastaakseen manööverei­tä
ja tätä käyntiä varten mobili­soidaan
santarmit, sotilaat, poUisit
ja salapoliisit • (urkkijat). Senvuoksl
perusteettomasti sorretaan vallanku­mouksellisia.
Jotka . taistelevat ras­kasta
verotusta, vaataan suurien m a ­nööverien
sattuessa. Joka on valmis­telua
toiseen maailman sotaan. —
Iris Monteto, Okäjama.
Australiasta. ;
AustraUassa nykyBän oii enemmän
työttömiä kuin muissa teollisuus­maissa.
Minä itse ainoastaan sattu-
I malta työskenteUn 4 viikkoa jälkeen
viime joulun. 203,000:sta asukkaasta
länsi-Australiassa saa raviimon 10,-
000 perhettä! 800 rahatonta poikaa
saavat 2 kuuden penssin ateriaa Ja
yhden makuuplletln. 400 työtöntä on
lähetetty kaupungin ulkopuolelle so-tilaskasarmeille,
missä hfe työskente­levät
1',^ päivää viikossa saadakseen
ruuan ja asiumon, 3,800 työtöntä
perheellistä saavat yhden shillingin
päivässä perheenjäsentä kohden. N ä ­mä
ovat virallisia numeroita. To-,
delliaet ovat paljoa suuremmat.
Työttömät naiset eivät vielä saa m i ­tään,
mutta pian saavat hallituksen
apua. Enään el tarvitse tuoda maa­seudulta
- mustia alkuasukasnaisia,
kun valkoiset naiset ovat halpoja.
Porttolat näkee $aagen y^fittelevSstl
kilpailevan. Työläiset ovat kadotta­neet
luoton hallitukseen. Joka on a i ­van
voimaton. Kapitalistiset pankit
hallitsevat kim hallitus on kuten
savi heidän käsissään. — E . M . Wal­lace.
Perth. Kääntänyt J . J ,
Iskuiyön vuosi­neljännes
Viime kimn 21 piUvänä on Julalstu
NeuTostoUIton Toinieenpanevan Kes­kuskomitean
Ja Kansankomlsarlen
Neuvoston vStätiäs talousvuoden siir­tämisestä
lokakuun 1 päivästä tam­mikuun
1 päivään. -
Tällä neuvostoballituksen tekemäl-sl^
Uisena tuottajana ollut hajallaan-dleva
ja järjestymätön pientalonpoi-kaisto,
tähän asti ei meillä maaseu­dulla
ole ollut sosialistista suurtuo­tantoa
kollektlivitalQuksina ja neu-vostotiloina,
tähän asti on ollut o-tettava
huomioon lokakuun 1 päivä
talousvuoden alkuna, huolimatta sen
keinotekoisesta luonteesta ja sen e-päratsionallsuuded?
sta taloudellises­sa
suhteessa.
Kuluvanan vuonna olemme m3 |
' maaseudun sosialistisessa rakennus- [
työssä saavuttaneet mitä .suurimpia
voittoja. Enemmän kuin 25% talon-poikaistalouksista
on varmasti siir­tynyt
•sosialistisen suurtuotannon
tielle. Tänä vuonna ovat meidän
sosialistiset tehtaamme maataloudes­sa
— neuvostotaloudet — kasvaneet
Ja erittäin huomattavassa määrässä
lujittuneet. •
Nykyään — sanotaan halUtuksen
päätöksessä — tekevät suunnitel­mallista
taloutta hoitavain ja suun-nlteimallisesti
kylvökamppailua suo-rittavahi
neuvöstotilojen ja kollektii­visten,
talouksien tavaton kasvu mah­dolliseksi
varsin huomattavassa m i ­tassa
määrittelemään seuraavan
maatalousvuoden tulokset.
Nämä ratkaisevat menestykset te­kevät
neuvostovaltiolle mahdollisek­si
tavattoman paljon suuremmalla
varmuudella kuin ennen laskea ja
suunnitelmiin sisällyttää sato ja tä­ten
liittää se tulossa olevan talou.s-vuoden
kontrollilukuihin, ja tä.stä
S3?ystä häviää ainoa peruste ja syy,
joka on oikeuttanut tähän asti voi­massa
olleen talousvuoden alkamis­päivän,
joka on aiheuttanut paljoa
sekavuutta sosialistisessa rakennus­työssä.
Talousvuoden alkamisen siirtämi­sessä
tammikuun 1 päivään ilmenee
suunnitelmallisen sosiali-stlsen perus­tan
voitto pikkuporvarillisesta seka­vuudesta.
Me tulemme siirtymään uuteen ta -
lousvuotean pääasiallisesti lopetetti-amme
työt, jotka sisältyvät viljan ja
teollisuutemme raaka-aineiden han­kintaan
kokonaiseksi talousvuodeksi.
Olisi kuitenkin suuri poliittinen e-lehdys
ajai^ella, että meidän menes­tyksemme
tällä alalla vapauttavat
meidät Jännittyneestä työstä tär­keimpien
maatalouskamppailujen, e-tcnkin
viljanhankinnan, kylvön, raa-ka-
alnelden hankinnan, maksujen
keräämisen j.n.e. suorituksessa. It­sestään
on selvää, etteivät meidän
suurentuneet suunntelmamahdolli-suutemme
ndssään tapauksessa va­pauta
meitä taistelu järjestykses.';ä
suorittamasta näitä kamppailuja,
säälimättömästä.taistelusta opportu­nistisia
itsestäänsujumisselityksfä
vastaan. Sosialistinen teollisuus on
varutettava kaikilla välttämättömil­lä
raaka-aineilla.
Nopea suunnitelmallinen siirtymi­nen
uuteen tuotannolliseen kalente­rivuoteen
ei saa yllättää meidän
loudelllsla, neuvosto-, ammattiliitto­ja
puolue-elimiämme äkkiyllätyksil-lä.
Sen tuke olla niiden joustavuu­den,
manöveeraustaidon ja toimin­nan
kulussa uudestijärjcstämLstai-don
taxkastsajana. Heti, päivääkään
odottamatta, on ryhdyttävä laati-imaan.
kontrollilukuja uutta talous­vuotta
varten sekä samalla kertaa
myös kiireellisessä järjestyksessä val­mistamaan
kontrollilukuja loka-jou­lukuuta
varten.
E i ole minkäänlaista epäilystä .siif
tä, että tulee löytymään tovereita,
etenkin niiden joukossa, mitkä eivät
ole suoriutuneet tuotannollisLsta teh-tävistäT"
tänä vuoima, tekemään yri­tyksiä,
jotka tulevat käyttämään hy­väkseen
tämän kolmikuukauskauden
parsiakseen kuluvan talousvuoden
tuotanto- ja finanssLsuunnitelman
repeämät. Näille yrityksille on heti
alussa aimettava tuhoisa isku.
; OUsI mitä suurin virhe, jos mei­dän
Järjestömme siirtäisivät valmis­telun
näitä kolmea kuukautta var­ten
^yleisten kontrollitehtäväin Jul­kaisemiseen
asti. Paikkakuntain puo­lue-,
ammattiliitto- ja talousjärje.-;-
töjen on mitä lyhimmässä ajassa
tuotanto- ja finansslsuunnitelmien
pohjalla laadittava tuotanto- ja f i -
Uutispäloja Neuvosto­liitosta
— Usbcklstanin Tp. K K : n päätök­sen
perusteella on Usbeklstanin pää­kaupungiksi
määrätty Ta.shkent (ai­kaisemmin
oli Samarkant), jonne on
jo siirretty tasavallan puolue- ja h a l ­linnolliset
elimet. Samarkantiin on
toistaiseksi jäänyt vain muutamia
kansankomisariaatteja. mutta tule­vat
nekin lähiaikoina siirrettäväksi
Ta.shkentiin.
—Tiedemiesten sektsiain yhtey­teen
on muodostettu esikunta, jon­ka
tarkoituksena on värvät tieteelli­siä'
työntekijöitä Uralille ja Siperi­aan
rakennettaville jättiläistuotan-tolaitoksille.
Magnitstrdissa muodos­tuneen
tuotantorepeämän llkvidoi-miseen
on jo matkustatnut vuoriteol-lisuusalaa
tunteva tiedemiesten pri­kaati.
Prikaatin ohjaajana toimii
professori Keli.;
— Tiedeakatemian geolooginen ret­kikunta
on löytänyt Hilbinästa
Montshe-tunturin alueella Imandra-jiirven
länsipuolella rikkaita rauta-magneettipitoisia
malnilkerrostumia.
Retkikunnan ohjaajan, akademikko
Fe2"smanin lausunnon mukaan, on
Montshe-tunturilla mainittua mal-i
mia kymmeniä miljoonia tonneja.
— Ottaen huomioon, että semen­tistä
on aivan viime päiviin saakka
ollut puutetta, on Tshudovskln se­menttitehdas
laajennettu. Tehtaalla
on pantu käyntiin aikaisemmin toi­mettomina
olleet ranJskalaiset uunit.
Lähiaikoina tullaan entinen Gluro-serskin
tehdas muuttamaan sement-tymyllyksi.
— Leningradiin on saapunut ryh­mä
saksalaisia, ranskalaisia ja Ita­lialaisia
kommunisteja. Joiden o-sanotolia
on usella tehtailla järjes­tetty
kansainvälisiä juhlakokouksia.
UlkomaalaLset toverit osallistuivat
,^"Sevkabslin" tehtaan työläisten Jär­jestämään
juhlatilaLsuuteen, joka oli
järjestetty sen johdosta, että tuotan-
1 to-flnanssi.suunnitelma tuli täytettyä
i ennen määräajka^^
\ — Kamshatkall» on kova puute
polttoain^ta. Polttoaineen puuttees­sa
joutuvat laivat seisomaan toimet­tomina
satamissa. Kamshatkalla on
omaa kivihiiltä ja kokeet ovat o-soittaneet,
että sitä voidaan menes-tyk.
sellä käyttää polttoaineena. Pal­kallinen
sanamalehti on alkanut
kamppailun ulkoapäin tuodun k i ­vihiilen
vaihtamiseksi palkalliseen
kivihiileen.
Amerikan muinainen
kulttuuri uusien
löytöjen valossa
Erikoinen tutkimusretkikunta, Jo­ko
on • toimittanut kaivauksia Ameri­kan
alkuasukkaiden entisillä asuin­sijoilla
lounasessa Coloradossa, on
Lawry Ruinin luona saanut uusia
todistuk.sia siitä, että siellä on o l ­lut
kolme erikoista .ja toisistaan
poikkeavaa kulttuurikautta,. joista
vanhin on ollut vaikutuksessaan a i ­nakin
kolmetuhatta vuotta sitten.
Tutkimustyö alotettiin sillä, että
kaivettiin syvä oja poikki sen alueen,
jolla on muinaisasukkaiden kumpu­ja.
Oja oli 400 Jalkaa pitkä ja 10
jalkaa leveä. Tällöin tuli esille to-disteita
muinaisasutuksista, jolta on
ollut ainakin kolmessa sarjassa eli
kolmella erityisellä aikakaudella.
Näillä aikakausilla on vallinnut a i ­van
erilainen kulttuuri kullakin.
Kaivettiin esille vanha indiaaniasun-to
j a kaikenlaisia indiäanien käyttä­miä
esineitä. Niinpä saatiin esille-kaivetuksi
saviruukku. Joka on har­vinaisen
hyvää tekoa ja todistaa te­kijänsä
korkealle kehittynyttä tai­demakua.
Se osoittaa näillä seuduin
asuneiden Indlaanlen korkeaa kehl-ty.
stä.
Kaivauksien kautta on nllnlkääa
saatu csillekaivetuksi kaksi sereihö-niahuonetta.
Joissa oli maalauksia
.seinillä. Näissä huoneissa ovat miä-naiset
indiaanit kokoontuneet yhte«n
harjoittamaan uskonnollisia seremq-nioitaan
ja pitäneet • muita tärkeitä
kokouksiaan.
-.Retkikunnan johtaja, tri. Paul S.
Martin kirjoittaa näiden huonelöytö-jen
suhteen, että retkikunnan häm­mästys
oli |uuri, kun tulivat esille
nämä maalaukset, joita oli huoneen
ylemmässä osassa, rhissä ne olivat
säilyneet Ja olleet päivänvaloa näke­mättä
toistatuhatta vuotta. Maala­ukset
olivat tarkkoja mittausopllll-sla
kuvioita. Väreinä oli käj^tty
muistaa ja valkeaa. Mutta vielä suu­rempi
oli hämmästys, kun päästiin
huoneen alempaan kerrokseen, missä
maalaukset olivat vielä enemmUn
huomattavia. Ne edustivat, kuten u -
sein muinaisindiaanien ruukkumaa-lauksissa
ja piirroksissa, sadetta, sa-lamoita
ja pilviä. Mikäli tiedetään,
on tämä ensikerran kuin tällaisia
maalauksia p n tavattu indlaanlen KI-vihuoneen
seinillä.
Monissa tapauksissa ovat' asunto­jen
alkuperäiset ^kattoparrut vielä
palkoillaan. Kun näiden rakennus-hirtten
vuosirenkaat lasketaan, toi­votaan
saatavan selville asutusten
ikä.
Lawry Ruln on vanhin lajinsa
muinaisasutuksien raimloista." Tähän
saakka eivät arkeologian tutkijat o-le
niihin vielä koskeneet. Joten ne
ovat saaneet olla rauhassa ja siten
ovat säilyneet meidän päiviimme
saakka.
Useita multa uusia muinaisasu­tusten
löytöjä on viime aikoina teh­ty.
Niistä on saatu paljon, lisävalais­tusta
Amerikan muinaisasutukseen
ja sivistykseen, joka oli vaikuttamas­sa
eri aikakausilla tässä maassa In­dlaanlen
kesken.
Mexicossa tutkitaan muinaisen
aztek-valtakunnan kaupungin rau­niolta
lähellä Calixtlahanan kylää
Mexicon maakunnassa. Kaupunki on
rakennettu vuosisatoja sitten Ja ym­päröivät
sitä pyramildit Joka puo­lella.
Suurin pyramlideista, jossa a i ­koinaan
on ollut huipussa tenippeli
on hyvin- säilynyt. Blsäseliiissä , on
rappaus osittain säilynyt hyvin Ja
siinä seinämaalaukset punaisine, s i ­nisine,
mustine ja keltaisine värei­neen.
Aztekiklelen erikoistuntija, Mexi­con
kanBalllsyllopiston professori
John Hubert Cornyan, uskoo vielä
olevan löydettävissä suuret määrät
aztekkikirjalllsuuttä, vaikka on us­kottu
espanjalaisten hävittäneaju
kaikki silloin, kun he valloittivat
Mexicon ja raakalaisten tavoin hä­vittivät
kaikkea rnltä vain eteen sat­tui.
Professori Cornyan perustaa o-taksumansa
franslskaanimunkin Bev-nardino
Sahagunln tiedotuksiin kuu­denneltatoista
vuosisadalta, kun tuo
oppinut mies kokosi tämän aztekl-kaupungln
historialliset tiedot. Tut­kimuksissaan
keräsi Sahagun suureij
määrät tietoja aztekilalsesta elämäs­tä
ja tavoista, kertomuksia, runoja,
legendoja, lauluja y.m. ja vei Es­panjaan
suuret määrät aztekilalst.i
kirjallisuutta. Ne täytyy olla yhä
vielä,, haudattuina jos.sain Espanjan
suuressa kirjastossa, missä 'ne eivät
ole sattuneet kenenkään tutkijan
käsiin.
T r i H. J . Splnden ön tutkimuksi-ensa
kautta saanut selville, että mo­net
Keski-Amerikan indlanikansat
osasivat tarkalleen ennustaa' aurin­gon
ja kuun pimennykset jo 803
vuotta ennen Kristuksen syntymää.
Mayat esimerkiksi tarkastivat pimen­nyksiä
ja laskivat tarkoin päivät eri
pimennyksien välillä toista-sadan
aikana. He huomasivat, että pimen­nykset
tapahtuivat visseillä väliajoil­la
Ja osasivat sen perusteella ennus­taa
etukäteen pimennyksien tulon.
Marraskuun 10 p, 752 e. K r . tapah­tui
auringonpimennys, joka näkyi
selvästi M:äya-heimon pääkaupun­gissa.
Se on ollut tarkoin merklttjTiä
heidän kirjoissaan. Meidän ajanlas­kumme
mukaan laskettuna on p i ­mennys
silloin todella tapahtunut.
Taivaankappalten ja pimennyksien
tutkiminen antoivat heille tiedon,
miten lasketaan pimennyksien väli­ajat
ja ennustetaan uudet pimennyk­set.
He valmistivat 260 päivää käsit­tävän
ajanjakson, antaen kullekin
noista 260 päivästä oman nimensä.
Kun sitten kerrottiin näitä päiviä,
saatiin taulukko, joka määräsi pi-mennyk.
set,
Jilaya-kansan temppelirakennus­ten
huippiikohta oli meidän ajanlas­kumme
kuudella ensimälsellä vuosi­sadalla.
Temppellensa seinissä ole­vissa
maalauksissa Ja kirjoituksissa
he usein mainitsevat auringon ja
kuun pimennyksistä. Nuo pimennys-merkbmät
olivat hieroglyfflkirjoituk-sella
tehtyjä. Niinpä auringonpimen­nys
merkittiin heidän aurinkoa tar­koittavalla
merkillään. Jonka .yhtey­teen
merkittiin n^meyttä merkitsevä
kuva. Joten se kirjaimellisesti mer­kitsi
sitä, että aurinko on pmeydessä.
Kuun pimenemineri kerklttiin kuun
kuvalla, mutta kuun kasvojen yli
vedettiin side, aivan kuin kuulla oli­si
ollut hammastauti.
Tutkimuksien kautta saadaan yliä
N e w York • P l y m o u th
B o u l o g n e S / M -
R o t t e r d am
E R I K O I S I A J O U L U -
H U V I M A T K O J A
S U O M E E N
Laivat lählevät New Y o i k i iU
N E W A M S T E R D AM
J o u l u k . -2 p .
V O L E N D A M
J o u l u k . 9 . P .
R O T T E R D A M •
J o u l u k . 13 p .
M a i n i n ylöfipito alhaisilla hinnoilla..
Viiitlain.ittiii pulvriua tekS ruoka
L i i h r i n p i i i tietoja varten ^ k ^ i o t y U I*
liaikulliiiiiaiiiiniehcnnc puoleen t«( j i n o r M n '
Holland-America
Line ,
362 N o t r e D a m e S t . W . -
M o n t r e a l , Q n e .
REUMATISMI
johtuu usein siitä, etteivät ^munu*
aiset jaksa erittää pois myrkyllisiS
happoaineksia verestä. Gin Pillsit
auttavat laimistuttaen tämän ha­pon,
siten saaden munuaiset nor-niaalisesti
toimimaan. 50c laatikko
kaikissa apteekeiss
uutta valaistusta Amerikan xaaate-reen
muinaisista asukkaista, heidäa
sivistyksestään Ja elämäntavoistaan,
uskonnostaan Ja sen barjoittamlses*
ta. Kaikki osoittaa, että monilla'
indlanlheimoilla on ollut tavattomani
korkealle kehittynyt kulttuuri Jft-/et-tä
tietoa harrastettiin kaikin tavoin
sen ajan välineiden avulla. Havain­to,
ajattelu Ja vertailu olivat stllpli^
suurimmat tekijät tiedon välityksis­sä
ja tutkimustyössä korkeampaatl
tasoon pyrittäessä. — p, L , I,
A H A A
SUOMEiM
Jouluksi
Canadan Dollarista
Lähetyshtdui:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60ö
lähetyksistä $20.00—$40.99, 80q
lähetyksistä $50.00—$79.99 jn
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 50c jokaiselta seuraavaU» ai- •
kavalta sadalta dollarilta. ; -
L ä h e t y k s e t $ 5 0 0 . 0 0 j a « U a y lM
$3.00, h u o l i m a t t a a n m n a n • a a r a a«
d e c t a .
S ä h k ö s a n o m a l ä h e t y k s i s t i OVikt ItU
hetyskulut $3.50 lähetykseltä.-. >r
S u o m e n r a h a a ostetaan. Kimäl
$2.48 sadasta Smk:sta, ; ^
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAtJg,
B o x 69. S U D B U R Y i OHT.-
LedvapUettejä myyd&au
Tiedustaltaa pilettiatiaif
Vapauden» ottavat ndiar?iili^«
d ä vastaan myoskiif:
VAPAUS MONTREAL BkAhcA
1196 st. Antoine St,
Montraal, Qne.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön, sihte^ri,^
957 Broadview Ave.
O. K, JOKELA,
126 Peter Street
v t -
J. KAHILA, ,
448~Queen St. West,^ti^.' ,
211 Boon Avew K"