Vapaus, October 1, 1929

              öaaestellääa,
Akaa,
^hynuneniä
*on nukkuu.
iirissä
reitä,
iekoittavai
endersonioy
kyllä,
lari
n " yllä.
ssa
oloisten
tarataa
ravaa,
lista
'.n mahaa.
ulupäivä
iytannöstä
alueella,
yödytystä.
iden vuoro
kakansa;
arpakille
ipi tapanansa.
iin
}ää saada,
'eittävät"
amaa maata".
kakka
Ula,
sta
caivajilla.
nistit
vät,
•en, •
täytät!
'IVUS RAEUS.
eitaen ja samalla
jrlle tolevaisuu-in
vahingollinen,
adalainenkin'f7ö-la
kulkee vasem-ten
muiden mai-
Syy tähän iyl-m
pääasiassa sil-j
että valistusko
csessa asetettava
nan edelle. "K-tulos
vuosikauti-näyttämöillä
ja
aykslssä. Ollaan
äenliikkeen i»är
Joiden liyväbi
i samalla kertaa
Ulisten" riento-iäärässä
pehmit-iän
taloudellisen
yksilöhyvinvoln-csi"
asettamista
älttää Ja Ikään-
'dykkeeksi ahe^
valistusasioiden:
n, että jotaU
käytämiölllsefl
;hdä niin silloto;
[lisuutarin Esjcp
in seuratamta
.isistään". Bfitel
Jos metsä taM
tuvat järjestön.]
sanomaan, että
i ja antakört;
» asioissamme
n' omantuDBOi'
an kassasta jo^.'
coituksiin, mnt*'
ih .rakentavam-
» a väheksyä
a tehostettava:-^
lä, että näiden';
i kykeBeminsJ
ijäksi Ulkosoo-^
eteenpäin nos-|
s-k£mnatusren-|
tämä on t8^j
fcta kovinkaanj
Ita näkemääifc 1
dn öletateÄ'
ennoista mno:']
k<Aita Oikeistoni
«sBsi järjestä^ i
imme käytM
jS~ toiimiiinas^l
i d d l l s i s s a ^J
liitä lienee tS'
ns roetäly®'*.
lia tahi inoöa|
cunja kysy^l
siniseksi. nifir|
Iden puut* 09]
tuodaan sdir
Samat ja *afj
Ia a Vapauden asiamiestä TJelä ole. o.««iipiw,me, jou
^ - Asiamiehet voivat ottaa h«omioon«^ että taaä vuotena oa Väpioden t^^r^riT''' ^ ->^»oi^ ennen ja h i n ^ ovat
er.ttam_halvat. Na.noHen kun reippaasti kiy telitavian on helppo saada
lihetetiai «p£^t k ^ t .
.- *^^:t^'} myöbemmin tnlleet eivät ««Mol-hsest.
eluh tarpeeksi aikasin valmiiksi. Suomeen laliettamUta 'varten.
•. • , Tov.
Box 69 VAPAUS StMmy,0^.
ia Suomen Idil
. .. J ? " ^ «amoin Iniui edellisinäkin vuosina, viilitamme onnentoivotuksia
kaiklom Suomessa ilmestyviin puolueemme sanomalelitiin. Jokainen sano­mattakin
tietaa, etta täten kerääntyneet varat menevät Suomen vasem­mistolaisen
työväenliikkeen avustamiseen. Lähettäkää siis toivotuksia run­saasti.
Toivotuksien lunta on 25 senttiä joko ykdeltä tai koko perheen
Muinakaa, P^EiRlJIL?U!E^. ^^^^^^^ ON EHDOT TetOtäM AJSOTKIA IKSIEREJNO TLEETHTATVEÄE N ERMrE NPEÄ--
Suomen lehtun menevät toivotukset pitää oUa suällä lokak. 30 p.
mennessä. AsiamiehiUe annetaan tavallinen alennus. Missä ei asiamiestä
ole, pyydetään jonkun toverin keräämään nimiä ja lähettämään ne, raha
mukana. Vapauden konttoriin. Vaivoistaan voi kerääjä pidätti^ paticidok.
seen 10 prosenttia.
Kirjottalua nimet ja osotleet selvästi. Kirjottakaa musteella ja ai­noastaan
yhdelle puolen paperia ja eri lehdille menevät eri päperiUe.
Lähettäkää toivotukset osotteella
VAMVS, Box 69, Suibury, Ont.
ovat • toimintaamme jättäneet leiman­sa.
Sancttakoon vain. .että valistus-ja
sivistys työ ovat välttämättömiä.
todistaa^ Ottaktopik lirtMähiseuzojem-m
i ^ s ä ^ t t e i o t i s i o a |a te nSette.
ettS s u m i ienftmmii^'
JlSrJest^ haxtsst||a 1^
äiyla^bsiMsa^^ alaosasi'
kublnU v a i n nimelll?»pn«,' ^ ^ e n S jo-: ynnS, o^nlssa^]^^
ko Suoznalalseen :^zjest5J9a 1 ^ kcsn-munlsöpuohieeseen
j a että v a i n sur-köua
pieni osa kxrUhm aTnrnattiiria e-dellyttämään
taloudelliseen järjestöön.
S i i s . »ir>M»nMTH»>r«»«.»wtif»AiriT» o n luc&ka-taistdun
paktanildca eöcfr slt& kimioit^
tava liiokkatafiytH»?" kannalla o-,
levien j&rjeäöjen IretJussa. NfiSTtelmä-seurolssamme
valUtsee sama höokl s e n ^^teemjnol^' Port Ö-melkeln
poikkeuksetta. QyvS näyttelijä'soitti., että hyirtn jEd^
J e s t s n e ^ hänel­le
Iniuluva «unn^^
miä kJajtOi^^ mukaisesti kuin
helta pIBiM=t -^yftya^^lMkkfyffift koh­della.
K u n kaUdd; tämä tehdMn tor
t i d U s d l a Innostudcsäla n i i n v a n tf
että suuret j a i i k o t v d d a a n vetui BaiOr
malaisen Järjestön IS^setOifäL-^^^
tai hyvä näyttdQä . jäcjest&l^äzmne y p i d i^
vaikkapa el .muodossa jseniä Jäi^MtBOh mets&> ':/^*r*
Iisi käytännötllsefi^a tyOväiTilHkkiyssfi I ä i s t e n ^ 1 ^ ^ kun ' y i M i l i;
mukana. N i i n urheilijat kuht näytteli* siila tavalta hei^lähest^^fi^
jämme j a muslkaalftet lietiidiaBuhekin " ' ' ^ ~ ^—^^.^.^ ^-
ovat iQTkyjä. j o i l ta vain toisessa, d i -
ktipä on paremid^ sanoa, vasta IEOI-Tnftnnp^
i^ tapauksessa kysytään.' mitä
sinä teet työmaallasi? Ollslfcohao i l i -
kfrjoituksen tarkoltuksöia el 'xH'
l u t k a a n mlkäSh muu k u i n j^ljfiiaft e^^
tä samalla k u n autamme It^t^lniie '^JB^
symään aHcamme tasolla yalliui»
fcumoukseHlsen työväCTlllkkeen •yaäil-musten
mukana me myöskin teemme
ipaiJTCloksen Suomtdateftlle
kaa sanoa, että juuri i^Ustä seikoEsta
lähtee ne huomattavan voimakkaat o i - {todellisen
keistotalpumukset mitkäViheltämättä järjestöUenr^fia^^ uoda j a aina
ovat lUkkees^mme nRkftsfillä. E i tar-|suuremida joukkoja järjestSmme rivet-vitse
pyrkiä/vet&iiäfin sitä pSlätelmää, veihin.^ E i Ole kysyzäylcsetBä ylEslsti^
että väheksyttäisiin siyis^lsrjä iirhei-iuharrastuksia.
mutta .niissä .^tää löy­tyä
työpallmn' t u n tu ennenkuin ne o-vat
terveitä p r d i e t a a ^ ^ ilmiöitä.
E^uhein j a parhain yritys inttä. C a -
nadassa j a Yhdysvalloissa on tällä a-l
a l l a tehty tehtiin tämän syksyisissä
se että iTösk^telemme metsä- Jsi
kulkutyölälsten järjestämistäkin h^-*
vaksi. Sama sopii kaikille mulUekih battele pilvessä. — Alf. Hautamäki.
^l^aalaOle jaV ^ttäiidcln^^^^^ |caivasmies-i
e n järjf^sffimlseyn nähden. K u t e n jo
alussa mainituin, o n metsä j a kulku-työläist
«i-järjestämis^ otettu enem­män
esimerkin'kuin minkään yksino­maisen
vaatimuksen kannalta Imtsot-tuna.
Pääaäa: o n v a i n se. että saam­me
järjestömme lähemmäksi jouUcoja
joka. s e l l a l ^ n a a n muodostaakin koko
kysymyksen j^tlmen. K u m i d on eduk-kaamid..
odottaa joukkojen tulevan
meidän luoksemme tahi sekö,- että me
etsimme keinot j a tien millä voimme
. Siisiymme y}yt- .jk^^ftLip>i^rf\a^ j u l ­kaisun
alkuperäisiä' k i r j ä ^ ^ Joh­tavana
Uroituksena e s i i n l ^ herra
professori j a mlidsteri Voionmaan Ur.-
joltus, rx^väeiOilkkeen historlalUnen
tausta Suomessa",. O n . alvani epätoi'
voista löytää marxilaista a n a l j r i ^ täs­tä
kirjoituksesta, poihvastolh kuka
porvarillinen Uberaali tahansa vcdd
kirjoittaa sen alle. sillä kapitalismhi
voittokulun ylistämistähän se o n koko
kirjoitus. • • • - '^"v/,
Esimerkkiäkö? Suomox taloudellt-mennä
joukkojen luokse. Suiuret jou- sen j a yhtelskuhhälUsen kehityksen
IcpV. ovat n^n kiinni jokapäiväisessä < pääkohdista Voionmaa näkiee vain
,dämän' taistelussaan, että he dvät, kolmef kapitalismin vtdttdin^ yä-
Jouda stnirlakaan liuolehtimaan muls- eston kasvamisen j a yhteiskunhalllsen
(e'«si«iifjta^ tfemmataksemme heidät £r- lahisäädännOn jälkeenjääneisyyden, ei
W:00'.jiS/Uyydeist&' on' meidän vai-1 muuta. Väestön Jakaantuminen luok-isul^
l^fe^ heihin Ja alhoa tie vaikut- >kiln. työväenluokmi syntyminen^ SuOr-
4aM'"^''^se. että osoitamme kiintymys-1 messa. sen kasvu, volmlstnmlxira.^1^
itäQÖme^^ asioihin mitkä heidän ^ telu luolckaetujensa puolesta. —: nä-roW<
i^nR& MmnmAä- Tärkein näistä,mä ensiluokkaisen tärlceät ^ I k a t - e l -
on, taloudellinen asema ;4ä Jos me J vät ole professorin mielestä tärkeitä
voimme tavalla tai toisella olla avu-1 asioita. On tosiaankin edttää Olkea
Uaiha heidän talouddllsen asemansa,historiallinen tausta, työväenliikkeelle,
parantamlspuuhlssa n i i n s i l l o in saam- ellei esitetä kuvausta työväenluokan
me myöskin heidän Jakamattoman' synnystä Ja kehityksestä, sillä puut-kannatuksensa
j a itse pysymme Joka- teelllsuukslstaan huolimatta Stiömen
päiväisen elämän todellisella maape- sosdempuolue ölt v. 1918 saakka työ-ärllä,
emmekä Utoplstish t i v a l l a h a i - väen luök^'^uoluei tletoMn Ja ak-
Jätklen Juhlissa** So^ Förcuplnässa Ja
TImminsissä. Kuvaavasti v d i t a l^
sanoa, että siellä urheili j a näytteli
«tiikkikämiÄt-. ympärlstökämplHä
muodostettiin näyttelijä- j a urheilu- Suomen työväenliikkeen historiassa
joukkueita, jotka sitten kilpailivat sattuu tänä vuonna eräs sangen huo-metsämiesten
syysjuhlilla. Kun l u k i mattava merkMJÄIvä; tulee kuluneek-
Juhlien selostusta, tuntui melkein s l l - j s i 30 Vuotta siltä, kun Turussa pe­l
a k u i n nenään oUsitudEsähtanut i ^ h - rustettiin heinäkuun. 17-r20 pnä 1899
kan haju j a korvaan kaikunut metsä-r suomen Työväenpuolue, joka vuon-miesten
kerveen kalske. K ä e s t ä mitä' n a 1903 Forssassa pidetyssä edusta-l
^ l l ä tehtiin huokui Jotain., lämmintä I j a k o k o u ^ Sos-
Kukaan ei sitä kleUä, mutta Jos ne ja läheistä niiUe arkipäiväisille elä-/dempuolueeks^^^^^
muodostuvat Johtavaksi osaksi Ihoan
ettei siinä riimalla kulje mitään muu­ta,
niin silloin ollaan tuloksettomalla
tiellä. Onko totta, että toimintamme
mänhL**ulle ja pykrimyksllle, jotka K u i n k a l y h y t i ^ k a mutta silti kuin-työväenliikkeessä
muodostavat todelli- vaiherikas suomen työväenllikkees-'
i"«V"rOk-nneöliQa-ttO-rkjaio ^sGaQQa VTTaÖiIIiQa'!i - ^vu' ossiietnte n janläkiedeenn moUountie n tuuluorkassettuoknstean? mkai eltä.l ämmittävät
kaisen työn Vapauden, kyim^ se.si^ on suureksi osaksi
r .. Tl j oUut etenkin tärkeimmissä kysymyk-
Inkkeessa. Ilmoittautu­kaa
heti.
VAPAUS,
Box 69, Sudbury, Ont.
sen pohjan niille suurlHe Ja kauasr
kantoisille vallarikinnoiislhaatellle,- lotr
lubkkataistelijäh-feä.:
V K u I n i a ypaljbn j a kalUita koke­muksia
jsr opetuksia onkaan kuluneet
kolme vuosikj^mmentä ahtaneet Suo-jotukset
vfeVät kaiken tilan j a että
niitä ei voida mis.sään tapauksessa s i ­vuuttaa.'
K u i n k a totta tämä on ja
millä, perusteella näin selitetään on
tietysti hyvin vaikea tuoda esille, mut­t
a Jos otetaan' meidän haalinune Ja
niiden velkasiihteet lukuim. verrataan
niitä ajassa takaisin noin kymmenen,
. i Ja muistelemme sitä
a l l ^ k im käsrtilh Läiineh kaivosmies-lUton
taiteluita nostettiin Raivaa­j
a a sekä meidän Työkansa vainajaa
ojasta, kuten silloin ta,vattiin sanoa,
rifin tll£tnne osastoissanune el ollut
yhtään parempi, pikemmin huonom­pikin,
k u i t e n k i n silloin löytyi varo­j
a j a toiminnan t i l a a varojen kokoa-nalseksi.-
näii& tarkoituksia varten.
Wksi 'ei n y t anneta nälUe • seikoille
. n i i n suurta arvoa kuin sillcdn? Pää­asiassa
ehkä. sen tähden, että Je jouk­ko.
j ( ^ siUoIn oli toiminnan satulassa
sissä. Me olemme oikein ylpeydellä
puhuneet lastemme kasvatuksesta ja
tehneet tämän asian päälle haaleil­lamme
työtä kohta kolmekymentä
vuotta ja mitä me oIemm;e saaneet
aikaan? Me olemme kasvattaneet suu­ren
Joukon porvarillisia 'liiieraaleja Ja
yhtä suuren pikku yrittelljälsyyden lä­pitunkeman
kaulusköyhällstölälSJoukon
eikä tähän mennessä yhtään toimitsi­j
a a työväenliikkeelle Canadassa. Vä­littämättä
näin huonoisut saavutuk­sista
me yhä edelleenkin pyrimme 1-
bannoimaan valistuspsnrkimykslämme
j a antamaan niille johtavan aseman
tomiinnassamme. Mistä tämä kaikki
johtuu? Mikä on vaikuttanut, että v a ­listustyömme-
ei-^le' tuonut parempia
tuloksi, e l i sanokaamme suoraan,; että
valistustyömme ei ole.t»ionut minkään­laisia
tuloksia? Se Johtuu vain siitä,
o l i vasta maahan tulleita, siirtoalaisia:
j o i ta uuden tulokkaan vafvat j a vas-tulcset
vieraassa maassa painoivat Ja
siksi myöskin se heijasti heidän toi-n^
tnnassff^finiriTi ^ Mahdollisesti myöskin
oli teklj&aä se, että silloin o l t i in nuo­r
i a j a ; nuoruus uskaltaa. Olisikohan
sltte tottia että nyt ollaan vanhentu­massa?
Mitä ikään tulee n i i n se on
täydelle^ totta Suoma.latse.ssa Järjes­tössä.
Jokaisessa osast. istuvat satu­lassa
samat henkilöt kuin viisitoista
vuotta sitten jä uudet tulokkaat ovat
painuneet valUtsevan. hengen aUe. Sar
notaan että vanhuus t u o ^ ^ ^^
mutta sfihen on llsät^vä,. että van­huus
pyrkii myöskin rauhaan Ja vat-tää
rohkeita yrityksiä i i l l ^ i p a l j on k i i ln
suhikin mahdollista. J a eiköhän tässä
että järjestömme Ja koko toimintam­me
on ollut Illan korkealla jokäi^i-välsestä
elämästä, se on ollut eristet­tyä
työiMiikoista ja työpalkkojen J l -
mapiiristä, se on ollut sunnuntaityö­tä
mikä on ollut .ristiriidassa to­delliseni
elämän taistelun Icänssa.' Sen
sijaani että Järjestömme olisi ollut t u ­levia
taistelulta varten elvyttävä Ja
virkistävä j a näinollen luokkalilkkeen
jokaipäiväisiln vaivoihin sekä tihrauk-siSn
vievä, on se olliit arkipäiväisten
elämän huolien pakopaikkana. /
Otamme tässä yhden ajatuksen tar­kistettavaksemme,
j ö l » . ehkäpä arka­luontoisempia,
oh oEolaah ilmaisemaan
sen hengen mikä' tänäkih - j ^ y ä i ^ on
vallitsevana. Se on tirheilijoittemme
mjteli lause: '"Terve sielu terveessä
ruumiissa". Asianomainen on monasti
Joutunut miettimään tätä asiaa Ja I h ­meekseen
havainnut, että hsrvin muo­katussa
maassa voi .kasvaa, vaikka OTT
jiantäppuroita, rlft>puen kokonan. s i i ­tä
mitä siihen kylvetään. Ellei urhei­luharrastuksiin
liity mitään miiute.
k u i n urheiluharrastukset, muodostuu
tämä puhtaasti, porvarillinen mieläau-se
"Terve ' sielu terveessä ruumUssa",
"^llä kaikella tahdotaan sanoa sitä.
että vähentänoättä / valistusharrastuk­sia
tahi sivistysrlentoja, mutta vetä­mällä
ne enemmän; käytännöllisen
elämän p i i r i i n .me voimme tehdä' p a l ­jon
hyvää Suoznalaiselle Järjestölle.'
Mitkä ovat ne keinot mIUä toimintam­me
tehostan Ja^< lähenee jokapoi-vSlsIä
fäpätalstdlaa
£ä)simäinen . . tejitävä, on katsoa,
että kaikuX S u o m ^ l i a ^ n järjestön jä­senet
ymmärtävä Järjestäytymisen,
tärkeyden ityöpaikdlla Ja; että he
k a i k l l l a keii^oiliaän ja kaik:ella voimal­laan
edistävät tajoudeilI)5ta järjestäy­tymistä.
Toinen tehtävä ön ryhtyä
tännokkaisiin tolmenpiteidin järjestä-mls^
ön; teho6^uniseM^_
ten kedtuuedssal' Tämä nyksHisin' on
vieläkin tärkeämpää sen tShden kun
mietsätyölälstra jajrjestö on ryhtynjrt
järjestämä!^ tilapäi^ ja farmityö-läisiä.
Eäausi.kädess^ o n katsottava, et­tä
jokaisella ] paikjcalnmnalla saadaan
muodostetäia m e t ^ r . kulku- ja maa­työläisten
unio-osastoja ja annetaan
niille kalkki mahdollinen apu mitä De
elääkseen sekä' n i e n e s ^ k s e e n . tarvit­sevat:
Kolmas tie&t&vä o n yhdessä
metsätyöläisten koissa Järjestää i l ­tamia
agiteeranst^' ja varojen kokoa­mista
varten, sillä Järjestämistyö näi­den
i^ölälsjoukkojen kesl^udessa on
varoja ja a l k a a ^ r ^ ä ä . Joten siinä
^ meri työväelle, eikä ainoastaan ,Suo­men
^vatm koko maailman työväelle.
Lyhyesti sanottuna on Suomen työ­väki
kyseessäolevana kautena kulke­nut
"tsarfetlsesta sorrosta mitä laa­jimpaan
vapauteen, proletaarisen v a l -
lankuidotiksezt k a u d ^ t a mitä; verlsim-pään
^ terrorin Ja lahtaridiktatuiuriri
kauteen. ~ . Työväen luokkataistelun
kalkki tähän aisti esiintyneet muodot
onoSuomessa eletty. Ja koetettu. Har­van
maan työväenliike koko maail­massa
on kokenut ja elänyt niin
vaiherikkaita vuosia k u i n Suomen työ-v
ä e x j l l E t e . . . •
On mitä lub;qnollisinta, että jo­kainen
tähäii liikkeeseen ostOlIstunut
tartttiu mitä ;6UU|imniaUa
noUa jokaiseen klirjaseen, Joka kertoo
Suo^nen j^väenll^kkeen. historiaEfta.
J^Umitiyneenä^ j ä ^uteliaana irupeshi
lukejoiaan . a l v i ^ ^ k e r i 'Su<»nen nos-kelakisten
sosdemi^^ iSUistehm
yhtiö. Elansiähvallari Julkaisehiaa kir­jasta
"iUlnitaipaleelta. .Mulstehnla
työväenliikkeen eriäiyalheli^''.
. "Wa hiÄi, l i v l r i , jluln kaks. vereni
tunsin kuumemmaks!"
k i r j a .on itsessään valals-takseen
' m e n n ^ ^ erlnmnaly
nen valal^imum ribskelalsteri häikäi­lemätöntä,
' .mtetöän Piittaamatonta
myöskin ole tekijänä ne tcdmhitamuQ-dot,
joiden,parissa on ahegreltu. Nekin yhdeksi^ täahnuttavlmmlsteM folmipnan
I I
V a l i t a haikiasjti sinä valkoinen su- riemuitsi ylen korkiasti, e t t a . s e l l a i -
kukunta; Eöxoita äänesi sinä, j6-
1^ valkoisenruusun j a muiden fas-c
i s t i r i t a r i k u n t i e n kunniamitalleja
3sanniskella taidat Sillä nyt se
o n knitehldn taiiahtnnUt, että sinun
kerskantbsi on faäipään joutunut ja
sinun tietosi on köykäiseksi löydet­t
y kansan edessä. Sillä M i j o i t e t tu
o n : (kaikissa keltaisissa j a valkoi­sissa
sanomalehdissä) " E i Neuvosto­l
i i t o s s a , o l e ^mitään.teknillistä kehi­tystä,
ei tieteitä, ei taitoa, ei edis-
; , t y k s e l l i s ia pyrinnöitä. Vaan aino­astaan
bolshevismia, propagandaa,
pnnaroistoja, kommunistisia haihat-telp^'
8^- varkahtta, m u r ^ , i n t e l l i -
g#||Biin sortoa^ b ^ a r i s m i a , knr-j
u i ) ^ / i a muuta s e n kaltaista- V a n -
dailismi on' siellä tnhojp^
j a koko m a a ' ' o n blevä jtuössa' tuo^
ktossa. tuhon p a r t a a l l a . " — - J a , n y t
k u i t e n k i n on k a i k k i aäma kirjoituk­set*
köykäiseksi havaittu, koska.
sfbitft on tutkia; jtaidettn; j a ' hink-k
a i s ^ totuiidettpirskeitä' sieltä . t ä ­mänkin
snkakuhnan knultavilcsi a n ­nettu.
'
Katso/köaJcaMoskovasta-tieto a n ­nettu
d l i , « t f ö sieltä täime doUari-maahan
len^ä äijotasat,r' N i i n m e i ­dän^
if^ehunme hyppäsi meidän n a h -
kassnmme^"' J a ' Meidän ' Itenkemme
nenkin "ihme" voitaisiin tälle kan­salle
näyttää. Mutta^ valkoiset ja
kirjanoppineet sanoivat itsetykönän-sä:,
"Milläpä ne polsnt lentää tai­taisivat,
koska.. siellä kaildd hävi­tetty
ori-- .älkää uskoko, mitä he
sanovat, se ori v a i n sitä punaistezi
propagandaa, jota meille eksytyksek­si
t a r j o t t a i s i i n . . . " Ja he r ö y l^
tivät rintojansa, nostivat nokJc^^pl
sa j a kohottivat, rohönaurun, > n h r i
että pulleat mahansa kellahtelivat
j a menivät kotiinsa. J a t u l i ehtoo
j a aahiu j a t u l i p a tuosta toinenkin
päivä. .
J a he tulivat ulos majoistansa,
ivanaurun leilddessä heidän rasvai­s
i l l a naamoillansa j a kysyxvSt pil­katen
: "Joko ne . SfojdEoyan ; len­täjät
mahtavat saapua?*^ J a ' h € ko­hottelivat
paitansa k a i h o i l e n 'kor­viansa,
k u i n - k u k o t orrellansa ja
kiekauttivat u u d ^ e e n , e n t i s en sär
v e l e n : f^ekniikka on Neuvostolii­tossa
uaivari lamassa^ a i v a n ' r a p p i ­o
l l a ! " Ja he iloitsivat r a j a t t o m s^
keBkenän''?- '
M u t t a sitten o l i heidän lehdossaan
tiedoksi annettu, etta Aloskovasta
o l i v a t tyoiSisIentäjät ' lähteneet­k
i n matkalle. Ja^ heidän älynysty-icöissään
vaivata >ep^fc8en
el saa väsyä ensimaiseen yritykseen,
van bn työtä jatkettava n i i n pitkälle,
että Järjestö kykenee kalkissa asioissa
seisomaan omilla Jaloillaan. Joulun
aikana Ja yleensä slllplh kun suuret
työläisjoukot saapuvat ktekuksUta ori
Järjestettävä iltamia sekä valistusti­laisuuksia
j a tässä ei saa asettua sille
kannalle, että ellei metsämiehet itse
sitä tee:,niin ei se Iitoin, meillekään
^ u h i . V a i n harvoissa tapauksissa
pystyvät kultoi^ölälsten urilo-osasto^
itse sxfSit&ikn >; al^a^n RtMmrftani- paitsi
j c e v ^ i s i r i . ' j ^ ^ konnuuksia tahansa j a ^ledänune
. . i i - j _ niiden olevan myöskin; valmiita te-f
kemään mitä tahansa työväkeä vas-
Vapaud elle otvavat rahavälityksiB
nastaan myöskin: >
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,,
Port Arthur. Ontario
t l l v l ^ oss^ työväraluokastä. Mutta
nähtävästi herra; Volonriiaa pitää ny-kjrlstä
Suomen sosderiipuoluetta por­varipuolueena
ja sen vuoksi katsoo
tolsarvolbeksi kuvata työväenli<pkan
syntyä Suoriiessa. Yksikään marJdlal-cen^
el voi khjottaa Ja selittää oikein
työväen puolueen syntyä Ja historiaa
^ ellei samfidla esitä työväenluokan s y n -
Tarkastelemme aluksi tovevi S i r o - ' n y n hlstofliaa. TUmähän on itsestään
l a n kirjasta varastettuja kirjotuksia' selvä tosiasia.
E. Salinln khjoitusta " K u i n k a se| Edelleen esittää, h e r r a V. numerol-k
l r k a s t u l " on huomattavasti lyheii- ta pankkipääoman kasyariilsesta jtf y -
nelty, vaikka se el ollut kovinkaan ] leensä rahatalouden leviämisestä ja
Idtkä. kuvaavaa, että kirjoituksesta! todettuaan pääonialn muodostumisen
o n ' p y y h i t t y tällainen lause: "Se y i - nopeaksi, huudahtaa' vilpittömästi:
lyttäjä. nälkä on kapIt^UStlseen y h - , " J o s lisääntyneistä taloudeUlsIsta ar- ti,»,,,„,,„,,,a« , . . « v t - f - 4 c f o i , ,«
teiskuritajärjestykseen sisältyvän per-'voista olisivat tulleet tasaisesti osal- Ja^mltä klUikelnunän luokkatalste^^^
keleen'lähettämä Ja sentähd^n se saa lisiksi kalkki kansanluokat. nUn el P O ^ ^ J ^ ' J a voiko yleensä suurlakkoa
vaikka kuinka kllthi työväestön r i l - .kapltallsmta kasvamlsfeta oUsL o l l u t , f y f * y ^ . , ^"°r2''
vatuksi." Agitaattori Nälän puheesta sanottavana riiuuta kulnihyvää. Täm- taistelun p o h J a l l a ^ S U l o U i k u n työ-työttömille
on pyyhitty lause: "Slfellä moisen "neronleimauksen", edessä el
keskikaupungilla liikkuu varsin k y l - ! voi muuta kuin mykistyä. Täytyy tor
Iäisen näköisiä Uunlslä. nllta kylläisiä, dellakln' omata erikotaen taito oUa
etteivät ne suuikaan haluaisi tehdä näkemättä v^ 1914—18 Imperlallstlisen
työtä, joskhi olisi saatavlissa. slUä sodan kauhujen Jälkeen. Kiinassa j&
A H A A
S U O M E E N
iorssi Suomen Markkaa
'mm m
J
Canadan Dollarista ~
LahetyshUui:
(Öe lähetyksistä alle $20.00. « O e l t -
jetyksistä $20.00—«49.99^ 80e UU
letyksistS' $ 6 0 . 0 D ^ 7 9 . 9 9 j a $1.00
ähetykdsta $80.00—$100.00 lekB
iOe jokaiselta seuraavalta alkavmit»
t a d a iU d o l l a r i l t a.
: SähkosaaomalBhetyksisti ovat UU
letyskulut $8.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. K u mi
52.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Boa 69. S U D B U R Y , Ont.
LaivapilettejS myydään.
Tiedustakaa pileuiasioita, -
tui Suomessa täydellinen suurlakko
heidän täysinäisille vatsoillensa: ollsJ
työnteko varsin .valkeaa." Mahtavasti
noskeheirat 'ovafotaksurieet (eikä j i l ln
aiheettomasti!) tarkoittavan
myös heitä ja pitäneet sen vuoksi
tarpeellisena pyyhkiä sen i>ois.
Kertoessaan H«sifii:ln tj?öväenyh-diS:
tyksen v. 189ly^^alUryösiöjen Jäl­keen
ryhtyneeri j|;;${i^llisestl lähettä­mään
nälEälsiä, eoJtsr^Helslng^tä maa­seudulle.:
Sallnin>iea|7ia "np^ntyinääh"
levottomuuksien välttämiseksi j a otak­suma
"Jos nlIt&„Hjäällä olisi alettu
kuqlettarii^an , t a ^ ; Jdvlllä rupkkl-riaaari
kuten s i t t e i ^ l ^ on ttfllut t a -
vaksrVs o n pyyhit^"' pois, nähtävästi
valtakunnan "mainetta^' loukkaava-
S a l l i i i n ! ; klrjoiiuksen|t loppukappalet­t
a : • "Mitä' slteriahlh^- ön tapahtunut^
kuinka työväen '^uoUtotletoisuus vä­hitellen
on selvennyt;,, kuinka sosia­lismi
o n köyhällätOlf''elibriäxrihantteksI
kirkastunut sekä'laakeri iiosdämpu
ori taistelujen, .vHittejeri J a ' tappioiden
kautta riylQ^lseeri ' miäfea:vuuti»ns^ k o -
hbrinut, se kaikkrriikyy pääasiallisesti
T^ömles-lehdestar. e r föbrinblllscstl ole
voitu ottaa, slllä'^.'^ 1918 jälkeen Suo­muissa
siirtomaissa verisesti riehuvien
ImperlaUstlsten fiortajaln verilöylyjen
j a lukemattomien muiden kaidtaJlls-min
kasvamisesta Johtuneiden työ­väenluokan,
kärsimysten jälkeen kalk­ki
kapitalismin alheuttania kurjuus ja
kapitalismin kiertämätön tuho Ja näh->
dä. v a in se, etteivät k a l k k i kansanluo­kat
ole tasaisesti päässeet osallisiksi
kasvaneista ' taloudeiuiästä arvoista
Totta tosiaankaan täUalsta sokeutta
el meidän pälylnämme voi odottaa
m u i l t a k u i n 'professoreilta, spsdemiprö-fessorellta.
Joiden velvölilisuus' o r i ; t o ­distaa
työväelle, ) e t t e i vaUtonen ole
valkenen, vaan musta, ettei työväen
tarvitse mitään myuta .t«h4^. j ^ ^^
nestää noskelaisia eduskuritean, niin
siuoln muka tulee ; k a l k k l . hyväksi;
k a l k k i kariscmlubkat pä^äs^i^ät t ^ l s e s -
meriettelyä lyödäkseen mynttiä 1»-| men sosdemlen j^täriilttaisestl jat-boavalle
lahtaridiktatuurla tukevalle kunut työväenlubkari ätujen kavalta-puolueelleen.
Oiikö; tämä nyt mitään
laltäpeUä, että noskelateet ottavat
tov. Yrjö Shrolan 20 vuotta sitten
toimittamasta kirjasta "Kymmenen
vuotta" Eetu Salinln, V. Lehpkkat^:^
A B. Mäkelän, O. Tlupan jrjn. klrjo-tukset,
lyhentelevät J a senisurolvat
nlltä> lisäävät Joltakih noskelalsten
mirilsterien ja ministerikandidaattien
jonninjoutavia juttuja ja reklamoi­vat
föllä tavalla kyhättyä k i r j a a suu-relUsesti
— ehta" noskelalseen ta­paan.
Mutta emnae anna veremme
kuumentua, varsinkin kun cuoskepo-j
i l t a olemme tottuneet näkeriiään m i -
s^xOS&i^aa^ työ-inaiUi^
Joka^ t^ päytettä;
vä,- että suurten; kulkutyölälsjonkkojen
JokaiÄlväin«i :%kohtato qn' y ^ tär-pahahenM;
jospa se olisikin totta,
että ne koittaisivat rallä'yanba]^ U-toskinin
lentokoneella ^rimtkallei;' j o l ­l
a lenneltiin j b - v^ I 9 l 2.
sillä ne varmastildrii' sfUä 1^^
on kaikki Iaihäiwa||:::|j^
museosta ryöstäneet s e n yarihari Ien-tuoneen,
j o l l a ny^-^]9>ittayat.:J^
he lohduttivat !4^ä^s3^^^^e^
lentoköiieen täytyy 1^1iaai8£^^^^^ m a i -
Ilen taipaleella: «dj^ tipahtaa. .
J a katso, k u n " hie! ailcansa olivat
onnettomuutta leritäjille toivoneet,
heidän hartaimmat huokauksensa
kohosivat Jahven puoleen, että Mos­kovasta
lähtenyt lentokone alas t i -
pahlahii. Niin näytti sfltä, kom
^eidän rukouksensa^ k u u l t u olisi ja
Neuvostoliiton l e n t n r i t Siperian kor­vessa
laskeutua täytyvät. Ja val­koisten
vahingonilolle ei loppua löy­tymän
t a i t t u : " H a a , sanoimmehan
me' sen,' ettei moskovalaisilla' ole
mitään tekniikkaa. E i ne sielfö len­täen
milloinkaan tule. Ei ne len­tämään
opi,-ennen . k u n j o k u ken­r
a a l i Semenoffi menee^.sinne j a jfot-kaisee
sieltä kailcld polsnt ulos, s i l ­l
o i n ne voivat vähän lentääkin. Ooh,
hooh, hoo! — J a he pitelivät vatr
soistansa j a menivät kotiinsa.
M u t t a katso^ koska heidän rie^
munsa korkeimmillaari o l i , j a hei­dän
ilonsa yltäkylläisesti .vuotaman
mlnen ja porvärlitbn palveleminer
j a ^ t ä johtunut sosdemlen "mahta­v
a " alasmerioblläi^^ tullut räikeästi
paljastettua. • '
Samalla tavalla on määrätletolsest'
karsittu j a kuohittu useat muutkir
Sirolan kirjasta saksitut kirjoitukset
"sterilisoitu" palvelemaan noskeltdsten
huonoon huutoon tullutta asiaa. P a a -
t i osallisiksi lisäytyri^i^tätalo^^^
slsta arvoista. Sylemme''. ;riälri' kar­keata
sokeutta, tietoista työväen pet­kutusta
se on - r tosrii kömpel^.
. K u n kyseellinen kirjotus lllkkulf
tällaisella tasolla, ori tojri^ ei­tä
pitemmältiselostellal' Marxilaisuut­t
a . .el siinä ole luonnoliisesttw hajua^
kaan, vaari se on pikkuporvarin >plk>
kuälyn näpertelyä hyvän päivällisen
Jälkeen.
. M a t t i Turkla-Surkla o n klrjottanut
kyhäyksen " E n n e n Joukkojärjestäyty-mlstä".
jollaista kIrJötettUn Suomes<
ca 20 vuotta takapeirin kymmenittäin,
mutta jollaisia tääUä meillä tapaa
vain , työkoulun , oppilaitten alrievlh-kbistaf.
Samaa on sanottava K . V a r t i ­aisen
kirjoituksesta " T u r u n Työväen­yhdistyksen
perustaminen".
b l t t y ;pQis saj??(tr rjolla -e^^ ole, her­r
a i n kanssa riiitääa^tekeriilstä" sen
Kälkeen inissä- kerrotaari Helsingin
^öväen kokouksessaan julistautuneen
itsenäiseksi paikalliseksi työväerijpub-l
u e e t a i . Tämän korjauksen rii#^-
m&rrämriie Vallan hyvin, sillä; kukav
teM. gtämme l u g l ^ ^
vaksi kirjasta poftnhnamme otteet. Suom&isbsderii puolue on itsenÄ^^^^
herroista ; riippumaton puolue. Aina-koneen,
jota myöskin "Neuvostojen
m a a k s i " Initsutaan. Sekä lähte­neet
jälleen Amerikan matkalle.
: K u n valkoiset 'kansalaiset sen
kuulivat, niin he repäisivät vaat­teensa
j a sanoivat: "Totisesti, to­t
i s e s t i , niillä on sisua". Ja y k si
joukosta sanoi, että ne ovatkin bol-sheviikkeja.^
. N e eivät.yhdesstä.epä­onnistumisesta
lannistu^ ^y^n aloit­tavat
uudelleen siksi kunnes kun­niakkaasti,
ovat Vastuksilta. ' T^pitta-j
i n a suoriutuneet. V;Mutia uppinis-kaisimmat
joukosta .- lohduttivat it­seänsä;
ei Neuvostoliitossa ole it­sellä
mitään tekniikkaa. Tuskin ne
ovat venäläisiä lentäjiäkään^ mut.
t a he eivät enään Itsekään usko­neet,
koska iylisevä ääni kohosi k a n ­san
seassa x j a kuin meren pauhina
kohisi sen huuto: "Tule j a katsoi
Tule j a k a t s b l He tulevatr» ^
J a koko New Y o r k i n proletariaat­ti
valmistautui suorille vastaanotta-j
a i s j n h l i l l e , koska punaiset lentäjät
saapniiian pitää j a he iloitsivat v i l ­pittömästi
: tyoväenvallan suuresta
4«kniilisestä edistyksestä,^ jonka
merkkinä "Neuvostojen maan" saa­puminenkin
osaltaan on.'
M u t t a -välkoporvaristo jj^. heidän
hengenheimolaisensa ravistivat toh*
kaa j a sanoivat: Totisesti, totisesti^
j o s jokaisella f punaisten
on samanlainen tarmoldnrais kari-:
p i t i , n i i n tapahtoi, etta he huoma­.
nostimena, niin turhaa meJdän on
s i v a t k in uuden uutisen lehdissä, et-! vähintäkään riemuita vallariknmons*
t ä ne tyol^kritäjat olivatkiri pa-i t en väliaikaisista kaldstomidsta,^^^^!^
lanneet isäinsä tykö, o m m huone-'loP°k^ se tulee k n i t e n k i ni
kuntansa luokse j a ottaneet uuden MAGNUS EÄ£US;
k l n Suomen työväen valtavalle enem­mistölle
on jo selvinnyt j a p^jastunut
totuus jsosdempuoltieesta.
Täysin johdonmukaisesti on pyy­h
i t t y , Paaslyuoren kirjotuksesta pois
a u r a a v a laUse: "Kulkekoot nyt, n i in
ne uhkasivat;-yksin koiittpUneätä
tulevaisuuttaan, slks£ k u n I s ^ ä t pään­sä
sehiääh, huomaavat Ehtyneensä
j a nöyrinä palaavat ; t a k a i s in pyy­täen
tuhmuutensa .anteeksi", jolla
herrat uhkaiUvat senjälkeen kun H e l ­singin
. työväenyhdistys; Däättt Ulttyä
puolueeseen. Ori itsestään selvää, että
tällainen lause on sopimaton noske­lalsten
julkaisussa^ sillä he ovat mo­n
t e n otteeseen mrytäneet porvarilta
anteeksi tyhmyyttään j a palanneet
takaisin herrojen johdettaviksi j a oh-r
jättäviksi uskollisina lampaina. Kä­sitämme
hyvhx kuinka, heidän riylorl-nen
asemansa Suomen porvariston
renkeinä' velvoittaa juhlajulkaisuis­taan
^ karshnaan kaiken "sojdmatto-man^
j a "räikeän'V
:•• Emme pltenunälU vaivaa lukijoi­tamme
otteflla. yaaa toteamme, että
Kertaamista. Paavo Leppäsen kirjo-tuksessa
"Suuri vapaaviikkomme" on
"helmiä", Jblte. e i voi slvtmttaa. Huo-mautettuaan,
^ettei meidän: alkarianune
ole puutetta s u u r i s ^ historiallisista,
koko maailmaa järkyttävistä tapauk­sista
Leppänen siirtyy Ihannoiniaah ja
ylistämään 'marraskuun suurlakkoa
Suomessa 'v;-: 1905; ^taaskin lähes ko­ko
kansan vapaaviikkona, "jomriiolsla
el ole ollut ennen j a tuskin tulee' vas­takaan
olemaan"; " K u k i n paikkakunta
sai selviytyä -tilanteesta rii^^ har;^
klntänsa miikaan". ' ' S i l l o in b l kuisaan
täydelleen tietänyt, mihhi jOllä . pyii-r
tään j a m i h i n se tulee Ippiilta päät­tymään".
''8e oli osittain kansallinen
s u m l a k k o . . . " •
lE^eltämättä märrasktiuri' suturlakko
v. iooS oli Suomen' työväenliikkeessä
suurinierkityksellineri j a britein tär­keä-
tapaus, vaikkakin v., 1918 tam­mikuussa
tapahtunut^ valianktiinous ro
paljon merkityksellisempi - j a tärkeäm­p
i , mutta ainoastaan poroporvari voi
i h a i l l a Ja ylistää stmrlakkoa sen heik­kouksien
j a puutteiden vuoksL Pm-letaarihen'kumouksellinen
asettaa etu­alalle
marraskuun suurlakossamme
pyrkimyksen ajaa itsenäistä työväen
luokkaetujen mukaista politiikka, a-selstaa
j a järjestää työväki Punakaar­t
i n avulla puolustamfiari vi^llankumo-uksen
saavutuksia, .punakaartin pe­rustaminen
V , ,1905 o n yksi Suonen
työväen suurimpia ansioita j a todelli
väki turvautuu sfiurlakkoon, n i i n se
on merkki siltä, ettei luokkataistelus­s
a muut talstelukehiot enään r i i t i i , e i ­vät
tehoa. Tietysti k u n y l i 10 vuotta
saarnataan v. 1918; vallankumous ."va­litettavaksi
erehdykseksi", otetaan
vastaan suojeluskuntaparaati Ja huu­detaan
sUle hurraata, avustetaan oh­ranaa
j a k a i k i n keinoin koetetaan lyO-dä
hajalle Suomen työväen luokka^
teistelujärjestöt Ja on vaivuttu kaulaa
myöten opporttmlsmlln Ja reformls-miin,
kuten Suomen noskelaisllle oo
topahtunut, el ole ihme, ettei leppft--
sUIä ole uskoa työväestön voUnlln,
vielä vähemmän selvää käsitystä
marxilaisuuden aakkosista. J a kerras­saan
epätoivoista 09- yrittää heldln
kirjotukslstaan löytää muuta k u i n a h ­t
a a n poroporvarhi pikkuviisautta ja
tyytymättömyyttä olosuhteiden kehit­tämästä
"verisestä kansalalBsodasta.
puolueemme hajaantumisesta J a lam-munlsmlsta,
Joka' vleläk^a ihnenee hä­peällisenä::
kansamme itsenäli^pyderi
kaivamisena".' K u n vasemmlsto^öläl-set
kehtaavatUn häkitä noske-letipä-slen
rauhaa, eivätkä anna heUOn
rauhassa koota rahaa ' sääst^panKiHln
j a kasvattaa hyvällä 1 a l u l l a olevas
möhömahaal '
T-a<nftttin^a<>»^a "viisauksia" voisi esit>
tää enemmänkin, mutta emme rohke­ne
pltemmältt koetella lukijaa kärsi­vällisyyttä.
Rajansa ' on kaikella! -
Olemme näin' pitkälti puhimeet kir­jasesta
sen vuoksi, kun se maJniosti
kuvaa Suomen nykyisen sosdempuo-lueen
kehitystä j a ieoröettlsta tasoa.
Johtopäätökset:
Khrjanen on julalstu tarkoituksella
kirkastaa sosdemlen asiaa Suomessa
y. 1918 saakka toimineen sosdem.
puolueen ansioilla Ja tunnetulla xit-mellä.
Siksi siihen' on otettu Suo­d
e n työväen keskuudessa l a a j a l t i t u n - :
nettujen ja rehellisinä työväen mie­hinä
manalle menneitten E. Salinln,
V. Lehokkaan, A. Järvenpään j a a
Thipaa kh^joltuksl^sekä lyöty jouk­koon
noskelalsten kääplösuuruukslen
sepustuksia. Tuskimpa tämä hämäys-yritys
onnistuu, sillä Suomen työväki
näkyy hyvin erottavan Suomen van­hasta
sd. puolueesta nykyisen uuden
herrojen sosdem. puolueen. Vanha
puolue oU heikkouksistaan huolimatta .
rehellinen ^prolötaarinen puolue, tEOO'
ri^yinen sd. puolue^^taas on p i k k u - ;,
porvarillinen puolue, joka puhelssieuai
on muka sosialistinen, m u t t a teoillaan
tukee j a puolustaa kapitalistista jär­jestelmää
j a eroaa muista porvarlpuo-l
u e l s ^ vein siinä, että yrittää verhota
porvarillista luonnettaan sosialistisilla
fraaseilla.
Näibtä seikoista tietenkin johtuu Itr
se Tslxian sisältö j a teoreettinen taso:
Se o n koitettu pysyttää lucmteeltaah
"arkeologisena", muhialsmuistojen ko-koehnana,
sellaista tärkeätä/ ^röväen-
Ulkkeessämme kääntöehtekevSS kautta
k u i n v, 1918 vallankumous on koitettu
visusti välttää, mutta mikäli sitä on
kosketeltu, on siitä lausuttu samaa
k u i n Suomen porvaritkin. Uutta ei
ainakaan ole mitfiänl
TämA kirjanen o h uiisi loflstava tbr
distus siltä, ettö Suomessa samoin
k u i n muissa riiaissa soedemlt ovat
luopuneet marxilaisuudesta ja l u ^ -
katalsteliista sekä? a a t a i ^ ^
tiliuddden r l l s i l a itserisä aseista ( k i i -
vaannollisestt puhuen) Ja k u o h l a l d e -
nen merkkitapaus kokomaailman työ-jolgglsesti aivan täydelUsestt Siksi so-
. . . . . . L . . . . . _ iöalldemokratia (m täysin Impotentti
o r l an alalla. N|hi o l l en tämän khrja-sen
viheliäisyys. Jota emme sulflkaaa
jEsure j a valita, ei <de mikään..sattu­ma,
vaan johtuu soslälidembkratiaa
>4«fci 4. T I . I „ ^ , « - X väenllikkeen historiassa. Poroporva w« j4uyw»«uM
jumajuumtam n^kelaiset toltarit-,rhi rajottunelsuus kuvastuu sUnä k i i r i , Juomaan jotaMn huomattavampaa te-tojatovat
-pilanneet useimmat tov. Leppänen vaikeroi kyseellisestä e t i u r - ' - - - *«• •
fflrolan aikanaan hankUmat kirjoi- tekosta, että se oU "ehkä osittain
tokset aensurohnlsellaan — kuten a i - aivan tarpeettomankin täydellirien?!'^
lounaan surullisen kuuluisat tsaarin J a edelleen: helkän hiokkatalste^ ^ ^ iir-n.imin«m
V^;^^^^^ mikä t ä ö ä o n k a l k . , i u n ( ? . ) pohjalla syntynyttä suurlakkoa!rappeutuneisuudesta j a «yristä aoelaa.
1 ^ julketata j a rudarttomlnta on,ei tietenkään Suomen työväestö olisi lisistä muutoksista sen kokoonpanoa,
«e, se on kohdistunut manalle,«ilkdn kyennyt aikflanBaamflari. ko8-'8a. porvarffllstmnlsesta. Kmfleva in­kapa
lutiUaluenI se o l M mfellle vielä ke e l v^^ a n t a a hengen/Tavlrit«a<ty5. :
n y t U n aivaii l i i a n ^ylivoimainen
* , ,ka^ MiÄShab kolossa mahtoi UPSÄ«-!lIsta,edlslyg» Ja
tta^flflcMnaaa^^]^^ järjestämässä.
ytSOi^ffyaar ' . |iam e i huomannut, ettS amotn tapeh-* ^
menneitten fySväeriliikkeässä uhrau-liiyäistf
-"toJmlneltten toverien khrjoi^
t t i k s l i n , . jotica eivät voi nyt puolus-
:.,f
l i i
m
MJ
'M
m