Vapaus, December 22, 1930

              f
Maanantaina, jouluk. 22 p:nä —> Mon., Dee. 22
ÄFvA T> A TT Q Caucbs rr-MnhJta tTÖrSeHÖB «isoa ii«mVintiilu}«. Omernrr Sai
^|«§,«ilj « ( n fiaaUk VöiHa in Ctua*. Pabliiked dsil; *t Sadharj, Ostuio.
^ VAPAUS (Liberty)
•mlrtMaJ «t tiw Pott Offie* Deparuaeat. Otuva. aa ^tcmä elaaa mattar.
v vC^ÄwMu_I Ba««am«aitaiauiiiigg ttssttca.. räe per eoL Inch. UiniimiiB cliarsa for aiB«U inanninn. 75«. Tte j
•jjjfff fl^ O'*.'^'*»* «Jmtiaint neiiom amoc^ <lie FiitBt^'peopU in Canada. j
: r .T******** kirjaltanppa >a paino omaua uloaaa E I B Streetillä. !
•Jm^tmtai Va«»«B«, Box « / S o d b a r y . Ctet.
Työväen näyttämö
Työväen näyttämö ja luokkataistelu
, _^ • TILAUSHIKNAT;
. « ««.50. 6 U c «2.50. 3 Ik. |.I75 ja 1 U . t l .00. — YbdraraltoOiia i< Soone^n »«U BBB-nlkotttame:
1 »k. $60», 6 kk. $3.» ja 1 kk. $14».
nossa selällään, kädet rinnan paal­ia.
^
3. Sisäänhengitys tapahtukoon a i ­na
n s n ä n kautta, ulos hengitys suun
kautta. -
4. Olkapäiden laskeutumista, ja
kohoamista varottakoon.
5. K u r e l i i v i on ehdottomasti hyl-j
j ä t t ä v ä j a käytettävä, kaikin puolin
'• ~ 1 v ä l j i ä vaatteita.
Yhdistyki-en näytcämöko.TiJtea vaiLstustyötämme. Se on v a l l a n k u - ) 6. Samoin on h y l j ä t t ä v ä suolivy«
hahmoittelee uutta ohjelmaa kokoon, l mouksellisen kulttuurin levittämisen ja k ä y t e t t ä v ä joustavia kannikkeita.
syvä ilmavarasto voi paisua liiak-sL
Jos k u i i n m p ä ä s s ä tai r i n n a n a-lacsassa
tuntuu pinnistystä, silloin
on ihnaa l i i a k s i j a harjoitus keskey­t
e t t ä k ö ö n hetkiseksi.. ,
Kengityselimien toimintaky\-yn ke­h
i t y s t ä on samaan, aikaan edistet­t
ä v ä muullakin tavoin: juoksemalla,
uimalla, |sukeitam&lia, voimistele-i
k ä ä n vaakasuorassa asenn^ ossa.
2. Lauletaan vuorotgltea c. j a i -
ä ä n t i ö i t ä . suu mahdollisimman a-voinna.
O n p i d e t t ä v ä varalla, ^tte!
alaleuka saa m e n n ä kummallekaan
sivulle, tai t e t e e n p ä i n s^'py;^y5uo-_
r a n rajaviivan, mikä kummallekin
leukapielelle kuuluu vastaavina
ILilOTUSHLNNAT VAPAUDESSA:
• •>We*«^toajip?Bk»e» flXO kerta. $2.00 'k*k»i kertaa. — ArioluU»oi> «nUMUe ppoeBtoholokael
l*mmiim».'-f- Vimaimuutiothaoitiktcx 50c k t r u , ' ~ " '
B..ft99k m'' Iin' '' • • 'A -1 _ . » o A A •
Useita henkilöitä on asetettu tutki- \ erä.s välikappale. Olkoon, e t t ä enti-
' maan näytelmiä. Useita näytelmiä i ^yy? on mennyt politiikattoman h u -
ir$i^ 3 k o l ^ - - ' s ? * n ' ! ^ i K i ^ ^ tilattu luettavaksi. Ne ovat kul- ' v in hakemi-seen; nykyisyys taistelui-l|
e4rrt-ei^^t^s<ä^ö-". »—-k eKrtaaoale.m —asi tmAoil|uLkn*'tebte V1o2.i0i0a oikuekrjteaV. 'i520^ c klieirätoaa. ks$a3 .0k0i ifköailia^n t^keeirUta'a't-a i —f fliocriiiftoorttjriaöfohätn. ka—et | ik encet komitean jäsenten kädeat.i | hjn vilmistuminen, oikean luokka.
f f f l a l M u tiedot Ja ~o»<4i:ilmotuk«t 5de kerta, fl.00 koin» kertaa. -"-^^ '- " ——
V SliesiCi^ui c a ' « a . ' t a a ^ i t i a e ^ ilmolutfainu etokiiteea.
sillä vyö on esteeksi palleahengityk-selle.
7. Juuri vähä ennen tai v ä h än
j ä l k e e n ruoka-ajan ei p i d ä harjoi-
InUieliaMt: Koutturi 1038. — Toimilua S36W. — Kirjakanppa 2387W.
f&^i'plticp liob work. ad»erti»emenu, ete.) 1038 — Edilor S36W. — Bookatora t3S7W-
-T^ii^^i^i^aLi^i^ie^^' ja tutkittu. Nyt ko- linjan opettaminen myöskin taiteei-. tuksia suorittaa.
"7". -.. - - . T " jkoonriutaan viimeiseen istuntoon va- ; l i ^ i n keinoin on nyt edessämme ole-j 8. Harjoitusten tuleeraina tapah-
Uts^maan näytelmää. Yksi tykkää va t e h t ä v ä . "Köyhälistön taide kul- [ tua raittiissa ilmassa, ei imimehtur
kZaaöitaiJS J . V. Ablqriat.
Ifaaaser: J. W. Ablqvict.
l^oakatore and Printtbop: Vapana Baildin^, Elm Street.
iU MMii to be addraaaed; Vapaat, P.O. Box 69, Sudbnry, Oat.
' ie* tft» Billoui.'tabai»a täa «aataoau eoaimäiaeeii kirjeeaecoDa, kirj«tt«ka4 f^itiietf Jlikkees.
» « • i l i fedrff^imaelU niinelU. 1. W;'Ahlq»ijt, liikkeenbottafa. ^ , = - - • • "
•- -• • -|| I .II' - il -" • • m m I • jCi I • i.M
Hnie unisto ja
ker-yhteen
_ I vittamiseksi. Yleisön huvittaminen { k i j ä k ä s i t t ä ä vallan mainiosti mistä ^ m i t t a a n eikä koskaan väsymykseep
jon mahdollisesti ainoa, jossa ollaan j on ky.symys ja tuloksenahan onkin ^ Ja rasitukseen asti.
. ; samaa mieltä. Yleisö, salaperäinen. ; ohjelmiemme melkoinen laadullinen j 10. Harjoituksia jatkettakoon s i k -
JuhlUn saapuva yleisö omaa kirjavan i paraneminen. ; kunnes palleahengitys muuttuu
kummallinen maun, ajattelee komi- \ Mutta sellainen näyttämökomitea, ; luonnolliseksi, i t s e s t ä ä n suorlutuvak-tea..
Hyvä, jos osaa suunnilleen sen ! josta mainitsin, ei ole t e h t ä v ä n s ä s i.
arvailla j a lavastaa jotain, josta sit- j tasolla. Se o n ollut mukana kun y- ! Edellä olevat huomautukset o n hy-ten
el kuulu murmaa. J a jos yksikin [ leinen linja valistustyössä pn hyväk= 1 vä painaa näytteUjän p ä ä h ä n s ä ja
murisee, niin murina suurennetaan i .sytty. Se on h y v ä k s y t t y Komintern -1 kun ne kerran saa sinne muistaa
herkästi joukkojen murinaksi; "jouk-i i n kirjeestä keskusteltaessa. K a i k k i ' n e aina j a ovat varmana pohjana
j k o sanoi n i i n j a joukko sanoi n ä i n . " j ovat olleet sitä mieltä, e t t ä roima,J harjoitusten alkamiselle j a nimollsn
: Komitea lisäksi aavistelee, e t t ä kaik- nopea j a perusteellinen korjaus on kehitykselle.
suu-ontelon osina. Jc^ pielte jp^-r
maila y.m".. Nekin ovat hyvin t ä r - j k u s panneet merkille e t e e n p ä i n työn-keitä
hengitysharjoituksia. (Mainit- j netyn leuah. miten se on ruina
^•en omasta pallean harjoittelusta.
K u n piin saanut alkuoSjeet maisteri
Suomalaisen ohjaamana, en kol­men
vuoden %ikan^ mennyt kertaa­kaan
-nukkumaan, e t t ä en olisi pal­lealle
antanut v ä h ä n treenausta ja
siitä ss^ r^gpsi sitten v ä h i n erin tot^
'Honlet tulee oila avoinna, sen l a i ­dat
hiukan esun pilkoi^tavat. BuuUa
ei saa puristaa hampaisiin k i i n n i , ei
myöskään työnföä kovin paljon e-t
^ e n p ä i n suppilon malliin, supis­taa
tojista suupieltä j a toista sen s i ­j
a a n liiaksi avata j4xe. A l u n perin
telemaan, vaikka täydelliseksi sen ' on peiUn edessä katsottava, että
K.- i :
^^niinikuu on rikt^s vallankumo-ujcspllisista
tapahtumista. Tamirii-
^ j ^ ^ 15 pnä 1919 joutMivat Sak-ganvallankumoöksen
parhaat jph
taja^ Karl Liebknecht ja Rosa
Luxemburg vastavallankuraoukspl-
^ Ijslien J3 sosiadiledomojiraatlien
yhteisesti järjestämän salamurhan
uhre||Esi.<. Tammikuu 21 pnä 1924
kuoli Lenin yli-inhimilliscn työ
laakgn rasiltainana. Tammikuun
28 pnä 1918 nosti Suonien työ-v|
pi]flijpl(;ka ijinoiUe kumouksen li­pun.
Nämä tapaukset ovat vel-ypitj^
via vgjlankumpu.kselljsjlle
luokJtataistelijoille kaikkialla »paa-iilji
§sja. Ne kutsuvat ufisiin tais-
• teluihin, uusiin pppnistuksiin ja
t r YPitloihin.
Kpnjinuni^Mslen puolueiden ja
niiden johtoa tunnustavien vallan­kumouksellisten
joukkojärjestöjen
toimesta onlkin jo useiden vuosien
aikana ta^n^ikuun jä||cimfi^en
puoflisko omistettu Lpninin, Lieb-
J|ki»echtj|i^ ja Luxemburgin elämän­työn
muistelemiselle ja poliittisen
valistustyön tehostaipiselle näiden
|i|uistcöu|hlien yHjjeydessä Näin
tul^ tapahtumaan ensi tammikuul:
lakin ja Canadan Suomalaisen Jär­jestön
osastpjepkin tulee entistä
suuremmassa määrin kiinnittää
lii)pmiptaan näihin juhliin ja nii­den
yhteydessä ; esiintyvien tehtä­vien
suorittamiseen.
CSJ:n tp. komitea pn jo aikai-semtpin
huomauttanut kiertpkir-jeellä
osastoille siitä, ettei "Vq-paus"
tänä vuonna enää julkaise
Jtp'*W erikoista joulunumerqa.
vaa|i että sen asemasta julkai&taan
erikoinen yallänkumoustapahtumil-
Ic omistettu juhlanumero ensi tam­mikuun
puolivälissä. Tämä ''Va-l^
auden" numero tulee ilmestymään
tiujl^y^n tammiJiuun 17 pnä jr
psastpjji kehoitetaan siilien 'men­nessä
pitämään huolta siitä, että
tp. komitean kysymyksessä olevas-
^ kierlo:|arjee§sä gntamat plijeei
tulee täyicttyä. Multa tämä on
vain yksi puoli asiasta.
Osastojen johtokuntien ja eri
kpmiteain tulee jo nyt ryhlyä
suunnittelemaan arvokkaiden, asi­aan
. kuuluvien jul^|li]aisuuksien
järjestämistä tammikuun loppupuo-liskiyila.
Tietysti tulee lehtemme
lukijain osallistua myös niihin
juhliin, joita tässä yhteydessä pan­naan
toimeen puplueen tahoja,
^ulta on tärkeätä, että osaslgt sitä
pdhsi järjestävät omia juhla- ja
yalistustilaisuuksiaan, ja siellä mis­sä
ei muita aloitteentekijöitä ole,
pttayat aloitteen 3cäsiiifsä sellaisten
tilaisuuksien järjestämiseen, joihin
vedetään mukaan myöskin englan­nin-
ja muun kielisiä työläisiä
maUdplIisimman runsaassa määrin.
•Ejkä vielä sekään riitä, että vain
järjestetään juhlia, joissa puhu­taan
cdclläniainillujcn vajlanku-
.raousjohlajjen c.läinänlyöslä ja
Suonierii vallankimiouksä» tapahtu­masta
j ä o p c C u k s i i j l a . Kaikki nämä
seiJcat dll yhdisteltävä niihin t<»li-täviin
» jotka tältä Jccrralla ovnf
jnaiden työ^
läisteil ja erikoisesti Canadan v:i|-
: lanloDnaoi^ksellisei» proletariaiuin.
6^(>inkiun C^nadassa suomalais-
: tigni^ suoritettavi-
K^nsaiiivälisjibtä tehtävillä tär­kein
on sodanvaaran vastustami­nen
ja Neuvostoliiton puojustami-n.
en. Tätä ja siitä johtuvia toimin-lian
kysymyksiä pn yhä itudelleeii
ja Uudelleen painosleltava. Ei ole
heittäydyttävä se|lajsen harhjialuu-
Ipn yaltaaq, että kansainvälinen
kapitalismi äskeisen Mp^j^pv^n oi
ki jäsenet eivät tule p ä ä s s m ä ä n yk­simielisyyteen.
Yksi haluaisi saada
sen ja sen koomillisen osan, mutta
muut osat taas eivät menisi k a u -
t e h t ä v ä . Mutta — sitten n ä y t t ä m ö - j Harjoitnksia 1. Pallean harjoitus,
komitea hahmoittelee "vaudeville- Puhujan ja laulajan on h e n g i t e t t ä -
iltamaa" ja tilaLssuuteen halutaan
•-aacla. p ä ä t ö n t ä hassuttelua, törkyä
paksi. Syntyy sotkua, hankausta, i • - sillä "joukko vaatii sitä". Joukko
pelotellaan yleisöllä, joukoilla. Jos | ci .sitä vaadi. Joukko vaatii, kuten
otamme tuon, niin käy hullusti. i sanottiin jo yllä, luokkataidetta.
K a i k k i tämä johtuu siitä kun c i j luokkai^uvia^ luokkakulUuuria; se
ole m i t ä ä n pääraaailia, ei ole m i t ä ä n | ci katso olevansa lapsi, jota huvi- | t a in / ä ä n t ä j a jatketaan sitä njln
t a r k o t u s p e r ä ä — paitsi joukon huvit- ! tetaan ilman poliittista päämaalia. I paljon kuin suinkin ilmaa riittää.
vä pallean avulla. Mutta kuinka?
K u i n k a se on saatava toimintaan?
Asetutaan selälleen makaavaan a-sentoon,
kädet rinnan y l i r i s t i s s ä.
Otetaan keuhkot ilmaa täyteen, älo-tetaan
uloshengitys laulamalla jo-taminen.
Huvittaminen ilman poli­tiikkaa,
ei-pollittista valistustyötä.
8e on, jos rohkenisin niin sanca,
, joukon ajatusten väärintulkitsemista.
jou^kptyöjläiset — on saanut perus-
MahdoULsesti joku näytelmäkomi- Helposti voi s i l l o i n kädellä huomata,
tean jäsen, viihdyttääksensä luok-i kuinka pallea vähitellen kohoaa.
Icatuntoansa huomauuttaa "vlatto- ' t y ö n t y e n ylöspäin rintaan keuhkojen
masta huvista". Olemme kuulleet s i i - avuksi, vatsan laskeutuessa saimaan
keusjutun ja muiden paljastusten teellisesti kyliänsä porvarillisesti "hu-vuoksi
piisi luopunut sodan valmis­teluista.
£i> sotaa ^^valmistellaan
kiihkeänimin kujn {io^i^ka^n ennen
kapitalismin kriisi ajaa kapitalis­teja
sotapoluille. Kapitalistinen
jäfTJeslelm^ sellaisenaan synnyttää t
yllä uu^ja ja qufia sotia. Tässä
yhteydessä tulee meidän Canadan
suomalaisten erikoisesti kiinnittää
huomiotamme niihin sotavalmiste­luihin,
jpt)va pvat käynpjssä Suo­messa
ja sjiljen so^a|(iilikoiscen ul­vontaan
Neuvpslpliittoa vastaan,
mikä tässä maassa on porvariston
taholta mupttunut aivan jatkuvak
si ilmiöksi. ^
Canadan ty^yäjci elää tällä het­kellä
suuremman riiston ja onka:
tamman kapit^Ustisen hyökkäyk­sen
alaisena kuin' koskaan, eikä
ainoastaan työväki, vaan nfiyps köy­hät
farmarit ja vähävarf^iset kalas­tajat-
Ainpana kmnpna työväpnluo-kialla
on taloudellisten taistelujen
avulla npusta pup|ustamaan etu­jaan
ja pikenksjaan' Näitä taiste­luita
johtamaan vaimistautuvat Ca­nadan
vallankumoukselliset amma­tilliset
järj^stpt Caqadan kommu
nistisen puplueen jofi^olja. Jotta
nämä taistelut vpjtaisiin suorittaa
mahdPllisinnnän menestyksellisesti
on noita järjestöjä ja puoluetta il-seään
yahvisteltava, varsinkin pi»
den prgani@otportsta puolta lujitpt-tava.
Vallankumouksellisiin am­mattiliittoihin
"liittymisen tärkeyttä
ja parhaiden luokkataistelijain vc-vittamisesta",
politiikattomasta va­listustyöstä.
Se on itse lausunut mo­n
i a kertoja j a vaativassa äänensä­vyssä,
ajatuksensa poUtiikattomastu
valistustyöstä ja yhtynyt Kominter­n
i n kirjeeseen "porvarillisen roskan"
•esittämisen suhteen.
jpukpt kärsii nälkää. Kymmenmil-jponainen
työttömien armeija ei ole
e n ä ä mikään pikku asia — j a t ä mä
pn vasta kolmannen kauden alkua.
Näyttämökomitea, joka hikoilee ja
haastelee keskenään joukosta j a sen
huvittamisesta polittikattomalla ta­valla,
iiaastelpe jotain jota ei se ole
iu^ut harkinneeksi tarkkaan. Tuo
joqkkp haluaa taisteluun kiihoitta-mista,
taisteluittenime kuvauksia.
voittp.temme kuvauksia; se haluaa
tutustua omaan lupkkä-5»semaan-a
sekä vai^tpmaisesUHin se p y r k i i luok­katietoisuutensa
k e h i t t ä m ä ä n poliit­tiseksi
tletpisiideksi. Näin ollen: mik­si
näyttämökomitea. lievästi sano­en,
niin peräti väärin k ä s i t t ä ä asiaa
luullessaan e t t ä joukko haluaa j o ­tain,
joka uuvuttaa sitä, saarnaa s i l ­le
"puolueettomuutta huvin muka­na-".
,
M i k ä ' on n ä y t t ä m ö — olkoonpa
nyt vaikka kuinka pienestä syrjäseu-d
i | n n ä y t t ä m ö s t ä kysymys?
N ä y t t ä m ö n tehtävä on toteuttaa
t ä n i i n monta kertaa viime aikoina.
Onhan olemassa sellaisia näytelmiä.
aikaan. Sitten heti voimakas, syvä
j a mukava sisäänhengitys, jolloin
joissa ei ole politiikkaa, joissa kaa-'; pallea laskeutuu alas j a vatsa l a a -
dutaan koomillisesti, herkistytään jenee. Tämä harjoitus pn tuiki t ä r -
kyyneliin koomillisesti, poksautetaan j k e ä , jotta pallea saataisiin i r t i p n -
"pahaa" takamuksille j a sitten las­ketaan
esirippu. Todellakin on ole­massa
sellaisia näytelmiä. — Niitä
cn paljon. J a tietenkin niiPä esite­t
ä ä n .
Mutta mieleen tulee jälleen nuo
kymmenisen miljoonaa työtöntä, j o l ­tisesta
velttoudesta j a tpimettpmuu-desta
j a ottamaan tehokHaasti osaa
hengitykseen. Se tuottaa a l u l ^ i vai-keiitta,
sillä pallea on varsinaisesti
Itsetplniiva Jlhas, joka vain harjoi­tuksen
~ k a u t t a -alistuu tahtoamme
tottelemaan, toiseksi n i i n hyvin pal-ka
marssivat kaduilla hakien työ- lea k u i n muut osaaottavat lihakset
t ä . miehiä ja naisia, joilla ei ole
m i t ä ä n , jotka hakevat ulospääsyä
tuosta sokkelosta. Niitä ei suuresti i -
lahuta "viaton huvi" vanhassa mie­lessä,
vaan olisivat he iloisia, jos
saisivat n ä h d ä k s e n s ä n ä y t t ä m ö l t ä k in
viittauksia mitä tulisi tehdä. Pan­kit
keikahtelevat nurin, pikku sääs­töt
menavät niitä teitään, uusia
työttömiä purkautuu tehtaista ja
työmailta. Elämme taisteluun Val­mistumisen
hetkellä, kiristyneen
luokkataistelun merkeissä. Näinollen
n ä y t t ä m ö k p m i t e a n , pienen ja SHU •
rcn. on katseltava asiaa t ä l t ä kan-ovat
aivan tottumattpmi^ n ä i n voi­makkaaseen
toimintaan. Harjotus
suoritetaan ainoastaan muutamia
kertoja yhteen mittaan, jonka jäl­keen
l e v ä h d e t ä ä n.
2. Syvä ja hidas sisäänhengitys,
nopea alpshengiiys. Qtetaan ilmaa
syvästi j a hitaasti keuhkoihin pal­lean
painautuessa alas, h e n g i t e t ä än
ulos nopeasti j a voimakkaasti. '
3. Yoimakkaasti ja nopeasti sisään,
hitaasti ja tasaisesti ulos. T ä m ä har­jotus
cn hyvin tärkeä. He'ngitys on
tavallisesti tasaista, s.o. s i s ä ä n - ja
, . ulos-hengltykset ovat y h t ä pitkiä j a
naita, ja luovuttava politukattoman ^ ^ u t e n k i n samanlaisia. Puheessa ja
huvin hakemisesta. laulussa tulee s i s ä ä n h e n g i t y k s e n o l -
N ä y t t ä m ö asiamme palvelukseen!
E i riitä, että ss y r i t t ä ä "huvittaa".
Sen tulee kulkea mukana moninai­sissa
taisteluissamme rohkaisijana .ja
valistuslaltoksena! — K . R.
Fiihetaidon merkitys näyttämöiilämme ja
iä
Tärfnän n.s. puhetaidon merkityk-seri
olemme tulleet jokainen kohdal­taan
havaitsemaan m.m. yleisissä
työväen kokpukslssa j a miten kiusal­liseen
asemaan joudumme, kun ha­luaisimme
seurata asiain kulkua ja
puhevuorojen k ä y t t ä j ä t useammat
pupisevat vaan itselleen, eikä k u -
tämistä pnplui^sppn pn sijs yhä' J?» P^^^^f"'^' • 7 . . , . - . ^ r.M . r-r.rr» : / läsnäolijoille. On k u i n suuri pama-uudestaap
ja up«^e§taqn painostel
lava, näiden järjestöjen tehtäviä
ja toimintaa selitettävä.
j ä i n e n olisi pudonnut päältä kun
joukosta nousee joku. joka voi myös
puhua toisten kuultavaksi asiansa
j a mielipiteensä. Monta kertaa h y -
..... , . f . . 1 1 . i v a k i n asia j ä ä vallan huomioon ot-
K p y l u e n farmarien j a kajasta-jt^^^^tt^ vaillinaisen "ulosannin"
j ä i n l i i t t ä m i n e n laajaan yhleisrin- takia. E l ole t ä s s ä suinkaan tarkoi­tus
loukata ketään, päinvastoin te-i-
pittaa mieleen vain jokaiselle, joka
esiintyy työväen liikkeessä mukana,
puhetaidon merkitystä. Tässä suh-tessa
olisimme jotain tepsivää kei­noa
velvolliset k ä y t t ä m ä ä n joukko­jemme
esiintymiskyvyn ja puhetai­don
edistämiseksi j a t ä l l a i n e n kou­lu
Pn keskuudessamme ehdpttomas-
— ovat tehtäviä, joiden tulee saada
tärkeä osansa tammikuun loppu­puolella
pidettävän valistusviikon
ohjelmassa.
Suurten yallankumousjohlajai"
muistoa parhaiten kunnipilainmc
täyttämällä {tunnolla paikkammt
.ykyiscn vallankumouksellisen tais­telun
rintamassa. Muodpslukppn
tatnmikuun Ipppupuplella tpimeen-panemamme
kamppailu mahlavak
si sysäykseksi luokkavelvolHsuuk-siemme
tä}ttämiiessä.
lamaan taistelevan prplclarjaalin
kaqs^sj» työUpmien taistelun yhdis­täminen
työ§sä olevien työläisten
tuleviin taloudellisiin taisteluihin,
ja siten kaikkien sorrettujen kan­sanluokkien
yhteisen laajan tais­telurintaman
luqminen nykyisten
valtaluokJ^ien hyökkäystä vastaan i t i näyttämö. Joka pystyy tyydyttä­västi
puhumaan ja esiintymään
n ä y t t ä m ö l l ä , h ä n myöskin pystyy e-s
i t t ä m ä ä n asiansa muissa työväen­l
i i k e t t ä koskevissa asioissa j a yleisis­sä
kokouksissa varsinkjn.
Näyttämöillänune löytyy näytteli-j
ö l t ä jotka ovat jääneet osattomak­si
puhetaidon opetuksesta, harjoittc-lumenetelmästä
siinä mielessä, mitii
näyttämökieli vaatii. Ottaen tämän
hupmipn. el ole m i k ä ä n ihnic, että
Demosthenesta, niin saamme käsi­tyksen,
miten itsepintaista työtä
h ä n teki puhetaidon kehittämiseksi.
KeiTotaan, e t t ä kun h ä n meni ensi-keiTan
puhumaan huusi kansa h ä ­net
alas huonona puhujana. Tämän
tulikokeen l ä p i k ä y t y ä ä n meni D. yk­sinäisyyteen,
kuljeksi pitkin vuorten
rinteitä,- pieniä kiviä ja hiekkaa
suussa lausuillen repliikkejä kulki­essaan,
n ä i n vahvistaen samalla pal­lean,
hengityksen toimintaa ja k i ­vien
avulla saaden kielen tottele­maan
sille asetettavat vaatimukset.
J a e t t ä h ä n pysyisi aloittamalleen
harjoittelulle uskollisena ajel^ h ä n
toisen puolen päästään paljaak.sh
e t t ä h ä n pysyi varmasti e r i s t e t t y nä
muista harjoituksissaan. Lannistu­mattomien
harjoitusten kautta as­tui
h ä n kansan eteen ja kuultiin
kaikkien suusta: "suuri puhuja on
tullut keskuuteemme".
Tässä oli vaan yksi esimerkki a i ­kakautensa
suurimmasta puhekielen
edustajista, Demostheneen mallipu-heet
vieläkin puolustavat paikkansa.
Meidän näyttäjnöiltämme ei nyt
ole erikoinen tarkoitus ruveta poi­mimaan
edelläkerrotun laisia neroja
'— yksilöitä, vaan toimintamme vaa­tii
jokaista kohdaltan edistämään
puhetaitoaan niin pitkälle kuin
mahdollista.
Mainit-semrac tässä nyt aivan al­keellisia
ja alkavalle harjoittelijalle
cnsirnäLsiä harjoittclutapoja ja esi-l
a lyhyt ja voimakas, sillä muuten
tulisivat pysähdykset kovin pitkiksi,
uloshengityksen sen s i j a an tulee o l ­la
pitkä' j a h a l l i t t u , sUlä puhuja t a i
n ä y t t e l i j ä el saa tarpeettomasti tuh­lata
ilmavarojaan. Hidas j a tasal-nsn
uloshengitys saadaan aikaan icäu. mahdollista, p ä ä s t ä m ä t t ä k ä r -
rinta- ja vatsalihasten p i d ä t t ä v ä n ä keä kohoamaan' haminasrivln yU.
voimalla. \ • j ^ y ^ olemme saaneet kielen v a l -
baltijaksi me emme monikaan pää­se,
minä siihen mukaan luettuna.
Mutta että siitä on hyötyä sekä
laululle että p u h e - ä ä n e n kantavuu­delle,
ja silloin olenune jo paljon
voittaneet). Ohimennen maipitsen ur
hellijalla ja varsinkin juoksijalla ke­hittyy
pallea erikoisesti ja etenkin
p i t k ä n m a t k a n jupksijoille. Olen
k ä y t t ä n y t i kuten Jo edellä mainitsin
Peltosen l ä h t e i t ä n ä i h i n pallean hen­gityksen
aikuvalmisleluihin siinä toi­vossa,
e t t ä jolla el ole tilaisuus saa­da
mainittua kirjaa käsiinsä, leikkai­si
irti nämä. harjoltusohjeet. Näin
ollen luulisin, jos k e t ä kiinno;staa
selvän n ä y t t ä m ö - j a puhekielen har­joitus,
saavan jonkunlaisen alun,
mille on ^ y v ö - rajcentaa.
K u n olemme ahkerasti treenanr
neet hengitystämme, muodostuu se
y l i t ä tärkeäksi, kum jos olisi kysy­myksessä
joka aamuinen vpimistelu-harjoltus,
käyden lopulta- jo nau­tinnoksi.
Käymme sitten s i i i l a rinnalla har­joittamaan
äänenmuodostamlsta ja,
t ä m ä hyvä hengitys auttaa sinne
mihin pyritään. Me t i e d ä m m e , . ett;'/
tarkka korva on' h y v ä etu n i i n pu­he-
kuin lauluäänenmuodostuksel-le,
— oma korvamme el n i i n k ä än
kiiule omaa ääntämme, mutta sitä
helpommin toisen. M.m. lausunnon
opettajat opettavat alkavaa harjoit­televaa
lausujaa laulamalla, syys­tä
että t ä m ä tarkistaa korvaa. M c
t i e d ä m m e , e t t ä kieli on y k s i t ä r k e i m ­mistä
teMjöistä äänenmuodostukses­sa
j a sen' vuoksi lainaan siltäkin
muutaman opettavan harjpitustavan,
saadakseen kielen tottelemaan lau­seiden
artikolointia. Peltonen suosit­telee
auraavia liikkeitä:
Suu auki, kieli työnnetöön mah­dollisimman
ulos ja vedetään sen
jälkeen sisään hammas.rivin sisä­puolelle
l i t t e ä ä n lepoasentoon «si-s
ö ä n v e t ä m i n e n ensin hitaasti, sitten
nopeammin).
2. K i e l e n takaosa asetetaan mah­dollisimman
l i t t e ä ä n asentoon, jon­ka
Jälkeen kielen kärki kphotptaan
hitaasti ylös suulakeen j a laske­taan
y h t ä hitaasti alas, kielen kan-tapuolen
pysyessä samassa asennos­sa-
3. K i e l i lepoasennossa, kärki ko­hoaa
ympäri kaikkialle, niin hy­v
i n kovan kitalaen eri osissa kuin
p e h m e ä l l ä k i n . kitalaella, njln takana
k u i n -suinkm mahdoUista, kielen
kannan vetäytyessä taaksepäin.
4. Siiuontelon pohjalla lepäävä kie­lenkanta
t y ö n n e t ä ä n eteenpäin m i -
4. Syvä sisäänhengitys nenän
kautta suun avoinna ollessa, tasai-neii
uloshengitys, s.o. kitapurjeen
harjoitus suuväylän sulkemiseen.
Suoritetaan jveilln avulla.
Harjoltelija varokoon ennen kaik­kea,
ettei h ä n tee hengityksestä
konstikasta paljetoimintaa, vaan et­t
ä se — v a i k k a onkin paljoa sjrvem-:
p ä ä j a voimakkaampaa, kuin mihin
tamme alle, n i i n voi se myös olla
rauhallinen, V sillä me tiedämme, et­t
ä jo§ harrastamme laulua, siinä
vaaditluin rauhallinen k i e l i , k u n taas
puheessa liikkuva kieli.
Suon tulee puhuessa o l l a sen ver­r
a n auki, e t t ä peukalo mahtuu ham-masrivin
väliin. Se on normaaliasen­to
kauniin ja täyteläisen äänen
mupdostamiseksi. Alussa se on v a i ­ennen
on totuttu — suoriutuu yl^tä ; kea, s i l l ä - a l a l e u k a on n i i n jäykkä^
luonnollisesti kuin nukkuvan hheennggii - e t t ä se suureUa vaivalla saadaan
tys. Se on hengityksen todellis'ta i t -
setolmmtaa. Puhujan ja laulajan ' m u i s t e t t a v a , ' e t t ä auioastaan alaleu-tnlee
hoitaa hengitystä niin ettei ka on l i i k k u v a , joten suun avautu-e
suurella saadaan
vaan eläytymään yiäleuasta. (On
kuulijakunta s i t ä n ä e eikä kuule, s.o.
hengityksen täytyy koko esityksen a -
j a n olla varmaa^ t y y n t ä j a rauhal­lista,
ettei kuulijat huomaa hengit­t
ä ä k ö h ä n vai ei.
Vielä huomattakoon, e t t ä alottelija
voi harjoittaessaan sada keuhkoi­hinsa
l i i a k s i ilmaa, so. keul)kojen pyr
minen riippuu kokonaan siitä.) Sik­si
onkin alaleijka harjpitettaya mah-dolUsen
vapaaksi Ja liikkumakykyi-seksl.
Harjotukseksl sopivat seuraar
yat pl^jeet:
1. Suu auki, alaleukaa liikutetaan
vaakasuorasti oikeaan j a vasempaan,
s e u ^ j ä l^een^ipn^f^^ niin-suu
ei "rppiä korvia myöten", samoin
e t t ä ei J ä ä tavaksi puhua vääräUä
suulla, s.o. huulet kumm.alle puolel­le
tdfeansa vinossa, se vaikuttaa
"rumalle j a siitä ei p ä ä s e muuten
kuin e t t ä toinen vakavasti huomaut­taa.
Peili on hyvä j a yksinppiskel-lessa
v ä l t t ä m ä t ö n k i n apu.
. Ihrnlseu ääni matalammasta ä ä ­n
e s t ä korkeampaan on kaksi oktaa­via,
joillakin 2'-; jopa 3 oktaavia.
E r i korkeusastelta äänessä nimitäm­me
naisilla: altto, mezzpsopraano ja
sopraano. Miehillä basso, baritoni
j a t?nori- Tiedämme myös, e t t ä i h ­misen
ää.ni jagtaan eri jaksoihin,
"registereihin", ja niitä erotetaan
kaksi; rintaregisteri, jpksl sanomme
alimmaista, huilu eh falsettiregiste-r
l k s l ylimmäistä.
k u n olemme päässeet alkuharjoi­tuksista
hiukan kehittymään, r u ­peamme
lajentamaan äänialaamme,
registeriämme y h ä laajemmaksi, j o ­ten
m.in. näyttämöllä ajan päälle
tulee helpoksi käyttää vaihtelevaa
ä ä n l a s t e i ^ o a ja n i i n pllen el puhe
a i u o d o s t ä ^ k s i t o l l ^ o i s e k s l jopa kiu­saavaksi
pi(|atokseksi.
ajainitsen muutamia harjoituksia.
Otetaan en^ln selvä h.enkilön keski­ä
ä n e s t ä laulamalla, koko rintaregis­teri
matalimmasta ä ä p e s t ä korkeim­paan.
Sen j ä l k e e n .suprit^tajan kaik­ki
harjotukset laulamalla, sitten
laulamalla joku piteni"'*' runosäe
t.m:s. yhden hengityksen aikana, tie­tysti
jokainen harjoitus useampaan
kertaan peräkkälrii
1. Keskiäänessä, kohtalaisen ko­vasta
j a selvästi.
2. Y h t ä ääniaskelta ylempää.
3. K a h t a ääniaskelta ylempää.
4. Y h t ä ääniaskelta k e s k i ä ä n t ä a-lempaa.
5. K a h t a askelta alenipaa.
Nämä ovatkin ne. enm k ä y t e t y t as­teikot
näyttelijällä i a puhujalla ja
kun n ä m ä oppii hallitsemaan, on se
suuresta arvosta. K u n olemme saa­neet
keskiäänet tahtomme aUe, har­joitamme
rinta- sekä ylä-äänet,
mutta nämä ovat suuremman työn
takana. Reglsterlen rajat täytyy saa­da
helposti yli mentäväksi. Laulussa
esim. r l n t a r e g l s t e r l s t ä siirtyminen
vaivattomasti falsettlrekisteriin tar­vitsee
suuren työn vaikuttaakseen
ä ä n e n sama solntulselle, kuin alem­pana.
Lainaamme täiiän vielä sarjan
Peltosen "Pulietaidpn" harjoituksia,
jotka ovat edellä 'esitetyille, kuten
jatkona opitun työn tarkistamisesta
j a samalla edelleen k e h i t t ä m i s t ä.
' 1, T a s a p i ^ ö h a r j f t t u s . Otetaan
keuhkot ilmaa täyteen j a lauletaan/
keskivahvalla äänellä, tyynesti ja
tasaisesti, pienimmässäkään mää­r
ä s s ä voimaa, nopeutta t a i korkeutta
kohottamatta. T ä m ä harjoitus, niin
vähäpätöiseftä kvjm se n ä y t t ä ä k i n,
on erinomaisen tärkeä, sillä ellei
ä ä n t ä opita hallitsemaan samalla kph
dalla> n i i n ei m y ö s k ä ä n koskaan o-p
i t a sen eri kcffkeu^-, nppeus- ja
voimaasteiden hallitsemistaitoa.
Z. Voiman paisuttaminen (cres­cendo)
alotetaan heikommasta pia­nosta
j a kohotetaan äänen voimaa
kovimpaan forti^imoon. el kuiten­kaan
kirkumiseen saakka. Kaikki
yhden uloshengityksen ail^ana.
3. Voiman hiijentöminen (decres-cendp)
alekaan kpvimmasta f p r t i ^ i -
mosta (varottakoon parkaisua) ja
laskeudutaan tasaisesti hiljaislmpaan
planissimpon-
4. IS^Lhden edellisen harjpltuksen
T h d i s t ^ . Kohotaan hlljaisitnmasta
pianissimosta tasaisesti kpvlmpa.an
fortlssimqcn,
k o i s i n luanl
uloshengityks
5. Otetaan
lukukappale,
hoteta^n va
lause laua
m ä ä r ä ä n . (T
ta ilmaa).
6. Aletaan
pon nopeutta
kaan epäsel
^ 7. Alotetaa
ti sekä lisätä
nopeutta.
Sananen e
vallien) taps
IntervallleE
j a n tärkeimp
k ä a l k a i s t a hi
puhujalle ja
t ä : t ä r k e ä ä ,
kautta h ä n 1
laansa, oppie
slnalsella ai
puhtaasti sei
detta käytti
y i ä - *ja ala-ä
daan suoritta
ten lausuma]
kläänessä, se
yjn. interva]
matalammalla
la eri interv
sa esim. h l l
tervalle j a va
kaammalla j
vaihdellen, p;
tervalleja v
ä ä n e l l ä eri
Edellä olev
r ä i l i y t siinä
e t t ä jos sat
näyttämöiUä
nostunutta n
halukas itsec
t ä m ä ä n puh
laisuudessa s
tai sellaista
h ä n e n työnsä
d ä n puhi^jilli
ole lainkaan
tuvat näiliii
j a sikäli kun
rupeavat niit
kalnen kohda
me työtä sei
taan kuulem
n ä y t t ä m ö i l l än
kuuluvaa ää]
työvänliike k
sa määrässä
tavaa oi>etus
Siis- leikata
mat n ä y t t äm
kirjoitus talti
joittelemaan
jelden muka
alunperin. V i
lette saavutL
Toro
Kaikki D<
v i i k k o - i l t a n a ,
kapitalistisen
h ä t . Kukin
tavallaan,
naavat "vap;
syntisten lu
risto v i e t t ää
sä, juoniises
T y ö v ä e l l ä ei
e i k ä halua,
j o u l u n aatto
ton suomala
k i v i i k k o i l l a ks
k e s t ä v ä t tans
min huoneus
On siis va
k i n tahtoo r
min haalille
mah kansaa,
keä. Don-h
ohella myös!
k a i s t a puuro
n ä kyllin,
sii, mutta as
puheissa seli
detta jouluu
TanSsimusiLkl
paikassa olen
l a i m i n l y ö k ö ^
ta. Oljsoon
t a i t a vastaise
n ä . E .
uokan kiilttiiniri- ja kasyatns-järjestöjen
rooli ja tehtävät
näyttämöillämme useikin kuulee j t ä m m e nämä siinä nimenomaisässä
murteellisuutta, ja toinen varsin j mielessä, että joka ei ole saanut
huomioonotettava seikka, e t t ä moni- { m i n k ä ä n l a i s t a opetusta, ottaisi n ä -
kaan ei Suomessa ollassaan ole t o i - | niä neuvomme huomioon, kokeillak-
Alempana Julkaistu suomennos Punaisen Ammatillisen Kansain- f
v ä l i s en (PAK) hyväksymistä teeseistä tulisi tov.kaikkialia CSJ:n f
osastoissa. Työläisnaisten liitoissa, urheiluseuroissa, y. m., ottaa f
tarkan harkinnan alaiff^ksi tarkistaa e t t ä toiminnassa otetaan f
ratkaiseva kiiytännöllinen Vaanne viitoitettuun suuntaan. ?
A. T- H . *
. . . . • . : . ; . . . . • .;•• . • \ t
. « . . » . . » . « . . » . i » i » » « » »I » I tl » « . » . . I » * » • lm» » I I » Il • > « »I t. • » « « « » » I » ! » ! , »
minut näyttämöllä, mutia täällä
yieraalla maalla j a useinkin joutunut
plpjen pakosta näyttämötyöskente­lyyn.
Useastikin ikäkin on kerinnyt
varttua, joten opille ci ole n i i n vas­taanottavainen,
kuin nuorempana.
••Qppia Ikä k a i k k i " , sanotaan j a s i ­t
ä se ehdottomasti onkin. Vaikka
n ä y t t e l i j ä on saanut alkeelliset teo­reettiset
tiedot näyttämötyössä, ei se
.vksin auta, ellei h ä n n i i t ä alkutie-rpiftan
jatkuvasti kehitä. Siis kaikki
v a a t i i uhrautuvaa harjoitusta.
Puhumme nyt t ä l l ä kertaa puhe­kielen
harjoituksesta. Monellekin
joka esiintyy ensi kertaa n ä y t t ä m ö l ­lä,
on puhe ensirmäkin heikkoa,
kuulumatta juuri rampin y l i j a muu^.
tenkin vaillinainen. Miten sitten
p ä ä s t ä ä n tällp"sista virtieistä? Aino­astaan
itsepintaisen ja m ä ä r ä t i e t o i ­sen
harjoittelun kautta. Jos o!ema:s
luKeneet antiikin puhemestarista
seen onko n i i s t ä harjoittelijalle hyö­tyä
tai vahinkoa, j a jos n ä m tekee,
luulisin opin muodostuvan n ä y t t ä ­möille
eduksi. Käytämme tähän
Wihtori Peltosen "Puhetaidosta"
saamia lähteitä ja n i i n ollen ovat
Aikana mikä on k u l i m u t sitten nel-j
ä i i n e n kongressin n ä e m m e huomat­tavaa
t y ö l ä i s t e n kulturillisten j a l ^ s -
vatuksellisten järjestöjen vallanku-,
mouksellisen siiven vaikutuksen kas­vua.
Useissa maissa P A k kannatta­jat
ovat saavuttaneet eräänlaista
m e n e s t y s t ä k e s k i t t ä e s s ä ä n voimansa
j a muodostaessaan-yhteisen taistelun
rintaman spsiali-fascistisia - johtajia
vastaan, j a ovat vetäneet kulturi^
ne luotettavat j a kuten jo m a i n i t - j Us-kasvatukselllset järjestöt lähem-sinune
ixjrustcellistn pohjan saami-} maksi yleisiä poUittisia tehtätyiä,
seksi v ä l t t ä m ä t t ö m ä t . Alamme hcn-! m i t k ä ovat kunkm maan vaUanku-gitysharjoituksilla.
.mouksellisen proletariaatin edessä.
Ennenkuin siirrymme varsinaisiin
harjoiti^kslin t e h t ä k ^ i seuraavat
huomautukset: ' .
Se tosiasia, e t t ä useat k u l t u i i r i l -
lis-vallankumoukselliset järjestöt u -
s^issa l ä n n e n ja Amerikan maissa
1. P a l l e a h e n g i t y s t ä seisaallaan h a r - l e i v ä t ole var/mkumouksellisen unlo-jotettaessa
ja p ä ä pystyssä, käsi-I liikkeen kanssa missään suoränai-varret
milloin selän takana vaaka- sessa yhteydessä jokapäiväisessä
suorasti yht.vneinä niin. että toisen työssään, h e i k e n t ä ä heidän taistelu-k
ä s i v a r r e n käsi koskettaa toisen kyy-Jaan kiiltuurellis-pollittista. taantu-n
ä r p ä ä t ä . miUoin taas vapaasti si-1 musta vastaan, työläismiesten ja
v u i l l a . naisten keskuudessa työnantajain
2. Niille, joiden rinta on s i s ä ä n ulottamaa ideologista työsktentelyä
painunut, on edullisempi, ainakin a- vast-aan. P A K Toimeenpanevan by-luksi,
harjoittaa makaav:u:^a , « s e n - loon toukok. 1929 antamat ohjeet
siitä, e t t ä vallankumpulftelUsct a i ­nekset
kaikissa työväenluokan kul-turellis-
kasvatukselllsi^a järjestöis­sä
h e r ä t e t ä ä n j a j ä r j e s t e t ä ä n , ovat
täydellisesti osoittautuneet oikeute-tu^
biS. Useissa maissa, kuten Saksas­sa,
Itävallassa, Tshekkp-Slpvakiassa,
Amerikasa, yhtenäiset yallankumo-luokan
aloitekykyisyyttä, kilpailu
rUalsia aineksia, varsinkin urheilu­järjestöissä,
läheisen yhteyden puu­te
vallan^umQuksellisten unipiden ja
aramattiunloiden opppsitsioniUikkeen
kanssa, l ä h e i s e n yhteyden puute työ­v
ä e n l u o k a n kultuurellisrkasvatuk-ssllisten
järjestöjen tpimiiman ja
työläismiesten j a naisten läheisten,
j o k a p ä i v ä i s t e n e l ä m ä n t a r p e l t t e n vaa­timuksien
kanssa.
Näiden lisäksi opportunistiset tenr
denssit eivät ole l ä h e s k ä ä n voitettu
kaikissa järjestöissä. Niinpä esim-
Skan^linavian m?ts§a (I^uotsissa,
Norjassa) vallankumoukselliset a i ­nekset
urheilu- ja kulturellisrkasya-tukseUisissa
järjestöissä eivät aino­astaan
ole taistelematta soslalifascis-tisia
'jphtajia j a nii(ien syöyyttämiä
"optetu^sia" vaostaan, mutta omaksu­vat
sovittelevan kannan sosialifascis-t
i e n toimintaan n ä h d e n ja p i t ä v ät
y s t ä v ä l l i s i ä suhteita niiden kanssa.
uksellisen kulttuuritoimtnnan kes- K a i k k i käytännöUinen P A K k a n -
kukset muodostettiin, m i t k ä suorit-1 nattajien työskentely näissä kultu-rellis-
kasvatiiksellisissa! järjestöissäf
on oikeistosiiven opportumsnnn l ä ­pitunkema.
Toisaalla "vasemmisto"-
siiven luonteinen virtaus o n huomat­tavissa
ji^ssakin pakoin, eritoten
maissa missä väUankumoukselUnen
tavat aktiivista osaa vallankumouk-sellisten*
u n i o j ä r j e s t ö j e n agitatsioni-j
a - v a l i s t u s t y ö n tekemisessä.
•Kqitenkaan ei pljsi yliarvioitava i t ­s
e n ä i s t e n vällankurnouksellisten. k u l -
turelUs-kasvatuksellisten järjestöjen
voimia eikä vallankumouksellisten
oppositsionln voimia ammattiunlo-j
ä r j e s t ö i s s ä , , jotka ovat - sosiallfas-cistien
johdon alaisena. Ne kaikui
vielä kärsivät monista puutteelll-l
i i k e o n illegaalista, kuten esimerkik­si
Puolassa j a B a l k a n i l l a , missä val­lankumoukselliset
ainekset boikotee-
^raavat; ! kulturellis-kasvatukseUisla
j ä r j e s t ö j ä , jotka ovat sosialifascis-suuksista.
P ä ä a s i a l l i s i n puutteeUisuus I t i e n j ä fascisUen johdon alaisena
on joukkolucnteen puute niiden työs- { sensijaan -että kävisivät tarmokasta
sa, proletariaatin luokkataistelujen j a armotonta taistelu^ i i i i d e n sisällä
j ä l r e s ä laahustaminen. yhteyden
puute työpajoihin, r i i t t ä m ä t ö i n tais­t
e l i t y ö n a n t a j i e n järjestöjä vastaan
kykenemättömyys k ä y t t ä ä työväen-niicfen
fa§cistispimista vastaan.
K a i k k i täinä osoittaa e t t ä P AK
n e l j ä n n e n kongressin päätöksen t ä r ­k
e y t t ä , mikä kuuluu: "Vallankumö-uksellinen
ii
pn samoin yi
tustaa työnai
k ä r j i s t y v ä ä 1
sella rintama!
oivallettu moi
taholta. Vall;
yatuksen kys
kln hyvin väl
ten kulturelli
jestöt eivät n
uksellisille ar
mattipppositsii
viimemainitut
saa näiden
johtoon.
Me yhä nä
nen hyökkäys
taan kärkevöi
l i i t t i s S l l a ja
myöskin kul1
T y ö n a n t a j a in
heilujärjestöje
resti mpntnkei
simaissa mutt
Australiassa,
urheilua, teatt
telmäesityf.siä,
j ä ja muita k
nan muotoja ;
miesten, -nais
rison mielenk
ta. Saksalaise
n a n laajemmi
v ä e n l u o k a n k*
jestämiselle
muodostamine]
tajain rahast:
tyvä toiminna
nissa, j j i . c . —
hitt3nninen ei
r i n t a a vallan?
den j a yleeni
taholta.