Vapaus, June 27, 1930

              Sivu 2 Perjantaina, kesäk. 27 p:nä — Fri., June 27 N
r. 17 A P A TT ^ tyBrteta. Uno. n>ak«>»<tt.i«. n f - f ^ ^ f j vaatii.
V A P A I N (Uttnri !
WM«(tr: j ; W. AkUjri*. • _______
«U I M J to L« ««UrMM^s Vrp*». fX). Zut IA. S . d b u r . 0*t.
1 ^ •»Uula 1.ili*iiM r.»uu«i« «MimiJMO titi«e«««nii«, U r ) » t U ^ •
Englannin imperialistien ^'rauhan symboolit
vierailulla Suomessa
N i i n viedään tietä
I frtfrf^npäin läpi erilaisten niaise-i
rnicn, yli syvänteiden, läpi kallioi-de
», kauan kestää työ ja yaskas-c
» a i »d»Mti^ 75. eu. «i»^»» '«.J^ff^ t » - r f j - . j vaivaloista, vaarallistakin se
! on. Monella jää sinne jäseniä ja
monet saavat siellä surmansa.
Kurjuutta, sitä tällä tiellä koetaan.
Mutia viimeinkin saavutaan mää­rän
päähän. Työ on valmis j a sen
vihitään suurin juhlallisuuksin tär­keään
tarkoitukseensa. Enläs raa­tajat,
ne sadat ~ kaiketippa he­kin,
voittajat, pääsevät voitosta
o>;illis.k-.i? . . . '"Mauri on tehnyt
tf^htävänsä. Mauri saa mennä",
n.-ialajilh; ei jäänytkään mitään,
"-öivät minkä saivat ja ovat nyt'
tien j>äär--ä resuisina ja rahatlo-^
niina. lleiflän täytyisi taas saada
känsäiset käsivartensa kaupaksi,
mutta tielläpä ei löydykään osta­jaa.
Ja muuten ei elä. Tä^jäsil
päästä tekemäänsä tietä myöten
sinne alkupäähän. Mutta herratpa
eivät Olakaan rattaille, kun e i ole
"tikettiä", ja sitä ei saa, kun e i ole
rahaa. Sellainen on laki ja oi­keus.
Miltä se raatajista tuntunee-kin,
mutta kaikissa tapauksissa he
ovat 'kärsivällisiä ja pitkämieli­siä"
eivätkä mene herrojen rat­taille
väkisin^ vaikka oikeus tun­tuisi
olevan ja voimaa olisi, jos
niikseen tulisi. He päättävät tehdä
taipaleen omin keinoinsa. Toiset
lähtevät talsimaan tietä myöten,
väsyneillä jaloillansa — . vaikka
ikä menisi. Toiset eivät taivu sii­hen,
vaan päättävät varastaia kyy­tiä.
Niinpä he yön pimeydessä
Europasta tulleet tiedot kerto­vat,
että kymmenen sotalaivaa kä<
Eittävä englantilainen eskaaderi on
ollut, vierailulla Itämeren maissa,
käyden matkallaan m.m. Suomes­sa-
^ Erikoisia huomiota kiinnittää
laivasto-osaston, vieläpä niin voi­makkaan,
vierailu Suomessa, jossa
jouri niinä päivinä toimeenpantiin
fiKcistien toimesta kaikkialla maas-jfia
hulinaksi, jfmka seurauksena
kaikki työväenlehdet lakkautettiin
ja JQukottain työläisiä raahattiin
vankiloihin. Tekee mieli kysyä, et­tä
oliko laivastovierailulla, Eng­lannin
"työväenhallituksen" "rau­han
symboolien" käynnillä Suo­men
satamissa tarkoituksena tur­vata
fascistien vallankaappausta,
sillä yhteensattuma on kovin mer­killinen?
Tahtoiko MScDonald,
Suonien sosialidemokraattisten joh-tonapojcn
veriystävä, taata laivas­tonsa
voimalla Suomen fascisteille
täydellisen ylivallan siinä tapauk-fiiessa,
jos maassa olisi .sattunut
syntymään vakavia yhteenottoja
työläisten ja verisen fascistien
välillä,? . f
Ainakaan mikään yllättävä ei
sellainen feko oli^i En^'lannin
"työväenhallituksen" herroilta ol­lut,
jotka parhaillaankin murhaut­tavat
Intiassa oikeuksiaan puolus­tavia
työiäi.-iä. Sitäpaitsi, Englan­nin
inijjerialihteilla, joiden käsky­läisenä
MaeDonald esikuntineen toi­mii,
oa vissejä eluja valvottavana
Suomessa, ja mikään ihme ei suin^
kaan ole, etteikö nämä kapitalistit,
olisi komentaneet hallitustaan lä­hettämään
Suomen aluevesille so­talaivaston
turvaamaan "oikeuksi­aan"
ja turvaamaan Suomen fas-eisteille
täyden toimintavallan työ­läisten
yli. Toiselta puolen ym­märtää
englantilaisien sotalaivo­jen
manööverin myöskin silloin,
kun muistaa, että Suomi kuuluu
siihen Neuvostoliittoa ympäröi­vään
saartorenkaaseen, jonka Eng­lannin
kapitalistit ovat diplomaat-tiensa
avulla luoneet hyökkäyksen
valmistamiseksi lyöläisvaltiota vas­taan.
Silmät auki, työläiset, sillä im­perialistit
valmistautuvat kuumei­sesti
lyömään kaikkialla alas työ­väenliikkeen
ja hyökkäykseen Neu­vostoliittoa
vastaan, kukistaakseen
ainoan lyöväenvallan maailmasta.
hiit-iskelevät v a u n u j e n vmpärillä vieden hänet maantiellä odotta­ja
kun t i l a i s u u s tulee taAtuvat ri-, vaan autoon. Sillä k u l j e t e t t i in
' ., . ... . - C l - - *;r.*t L i m i i s a n j a K e m p e l e e n r a j a l l e,
p o d u n , piilo«t4ivat j o h o n k m ja j ^5^^^^^^ ^-3 ^ ^
r i e k k u v a t matkassa p a r h a a n s a mu- j ^ : ; t a k a i s i n . . ftlatkan varreHa sai
kaan- Heit^ h ä ä d e l ä ä i alas, kun!t o v e r i Aalto k u u l l a mitä hirveimpiä
t a v a t a a n , ja h d t ä p u t o i l e e tielle ja i u h i a n k s i a j a käskettiin hänen v i e.
s i l p o u t u u . Mutta j o m m o i s e n k i n i " ^ Ouluun sellaisia terveisiä, että
. , ,-00=.;; — [Pohjan V o i m a ei enää pitkää a i k aa
j o u k o n o n n i s t u u p a a s t a t i e n p a a - i l m e s t y m ä ä n . Äfainittakoon. e t .
hän, jossa heita on a v o s y l i n vas- : ^ hulikaanijoukkueen jäseninä oU
t£fawottamassa — laki ja oiteus, | tTinnettuja l i m i n k a l a i s i a "sivisty,
p o l i i s i , j o k a t a l u t t a a heidät ensin neitä", m.m. eräs kansanopiston
p u t k a a n , jossa t u t k i t a a n heidän joP^^taja.
t a s k u t , j a s i t t e n raadin eteen. K o r ­kea
oikeus tuomitsee heidät irto-l
a i s u u d e s t a j a v a r k a u d e s t a s a k k o on
j a l i n n a a n ja m a a n p a k o o n . Kellä
on d o l l a r i , se p u r i s t e t a a n u l o s , kel­lä
ei o l e , hän t u n t e k o o n sen selkä­n
a h a s s a a n . Ja tässä n o u d a t e t a an
v a a n " l a k i a j a o i k e u t t a " , ei m u u ­ta.
ike
v e r o t u k s e l l a (uusia veroja) 45 m i l j.
R m k . , lomien lybentämiSBllä y m .
60 m i l j . . R m k . . eU yhteensä 775
m i l j o o n a a - B a l s c h m a r k k a a .
Tsitä. häDtäflemätöntä kiskomis-yri^
fitä vastaan, , j o k a aiotaan to.
t a i t t a a h a l l i t u k s e n , k a p i t a l i s t i e n ja
s o s i a l i f a s c i s t i s t e n ammattiliittojen
j o h t a j i e n yhteisellä sopimuksella, on
a m m a t t i y h d i s t y s l i i k k e e n vallanku­m
o u k s e l l i n e n oppositio nostanut
Soon järjestöuutisia siellä käy
P a i l ^ a . . tf
vpicpaan' yi
merkitä »
t a a hankir
N a i s l i i t o n osaston t o i m i n t a o n o i .
lut koko v i l k a s t a tämän talven ja
kevään a j a n . O n o t e t t u osaa m o n i in
rahankeräyksiin j a a v u s t u k s i i n , p i - [ t e l t i i n ja
d e t t y useampia i l t a m i a , n y t v i i m e k s i j J o t k a eivät
j u h a n n u s t a n s s i t , joista ei i l o p u u t . jJiäj-neet asi
t u n u t . M u t t a o p i n t o h a l u ei meiltä tehdä
myöskään puutu, sen t o d i s t a a sekin, j J u h l a n o
että nyt päätettiin opinto3£erhon k o - i i i t a : soitto
v a l t a v a n vastalausemyrskyn. :koukset pitää kahdesti kuukaudessa. Itupletti, a:
O n selvää, että tähän^saakka t u p - s e n s i j a a n k u n e n n e n oU y h d e n k e r - J^appale '•]
..^.-^ ». j^^^ sitten p e r u s t i v a t n a i ­set
opintokurssit keskuudessaan, k u n
s a a t i i n kykenevä o h j a a j a . H y v i h i n ­n
o s t u n e i t a j a tyytyväisiä kurssilaiset
o v a t k i n n i i n oiähtoon k u i n ohjaa-j
a a n s a k i n nähden.
Yllä oleva esimerkki ei ole kau­kana
totuudesta, vaan päinvastoin
se on juuri sitä, mitä joka päivä,
varsinkin erityisempinä työttömyy­den
aikoina, kuten nyt, joudutaan
kokemaan ja näkemään. Merkille­pantavaa
on vaan se halu, millä
"oikeuslaitokset" pyrkivät purista­maan
käsiinsä joutavilta mies-poloisilta
ainoat lantit, viimeisen
dollarinkin, " s a k k o i n a " , ajaak­seen
heidät sitten tielle — koska
vankifarmit ovat j o täyteen miehi­tetyt
ja nälkäisten työttöminä elät­täminen
tyrmissä ei kannata.
. Maailmassa ei ole mitään ihmet­tä,
sanotaan, mutta se olisi ihme,
jos ei nykyisetkään kokemuksetj
opettaisi työläisiä ajattelemaan.
Vielä kahden thmlsen i^östö Pohjamniaalla
kylläpä siitä Neuvostotiitostä on kehittynyt
mslUs Englänmn iniperiälisteille
Olemme usein maininneet maa­ilman
eri knpitalistivaltioitten dip­lomaattien
valitteluista, kuinka
Neuvostoliitto on asettunut heidän
T.k. 10 pnä ilmestynyt "Tiedon
a n t a j a " ket-too seuraavaa:
Sen jälkeen, kun h&llltuspuolti-een
päälehti "Suomenmaa" o l i k h - -
j o i t t a n u t yleistä hilpeyttä herättä­neen
a r t i k k e l i n s a : "Seis, Pohjan
m i e h e t ! " keholttaen siinä P o h j a n ­maan
fascisteja t o i m i m a a n l a i n r a .
Joissa, on Pohjanmaalla- tapahtu-nut
uusi Ihmisryöstö. N y t o n h i m -
n l e n uhriksi Joutunut Jalasjärven
työväentalon vahtimestari Johans.
son ja hänen vaimonsa.
K e s k i v i i k k o n a , kun JalasjärveläL
set fasclstit saapuivat V a a l a n ret­kueeltaan,
pysähtyi kolme autoa J a ­lasjärven
työväentalon eteen. Jouk-myksessä
itsensä Englannin kom-mimistipuolueen
saarnan suuren
vaikutusvallan aiheuttama pelko,
todistaa jo sekin, että "työväen-t , k o raivopäisiä fascisteja rtieni vahti-lieileen.
etteivät he voi mielinraäa- hallituksen" ulkoministeri Hender- l^r^^^^^,/;^,^"^^^ "^•S.'!!!;!
son välikysymykseen vastatessaan '^'^ vaimoineen mukaansa. Y l i -
teki ilmoituksen, että hallitus l u -
r i u . puuhata sotavalmisteluissa,
siirtomaittcn tai omien maillensa
työläisten riistännässä. Kun jotain
vastatuulta herroille on sattunut,
niin ensikädessä siitä heitetään syy
Neuvostoliiton niskoille, kuinka
muka niiden "kirottujen bolshevi-
Kien" sormet ovut joka paikassa!
pelissä.
Eniihe tahdo väittääkään, ettei­kö
osia näin olisikin. Jo pelkällä
esimerkillään kykenevät Neuvosto­liiton
työläiset kapitalistimaitten
työläisille osoittamaan, että maa­ilmassa
tulee mainiosti toimeen i l ­man
kapitalistejakin, ja siitä joh­tuu,
että eri osissa maailmaa ovat
työläiset nousseet tarmokkaaseen
toitninlaan, seuratakseen Neuvosto­liiton
työläisten esimerkkiä, kukis­taakseen
harvainvallan. Neuvosto­liiton
"kirotut bolshevikit" ovat
siis tavallaan syypäitä, että herro­jen
kapitalistien suunnitelmat kär­sivät
usein haaksirikon.
Äskettäin oli Englannin parla­mentin
alahuoneessa tehty " t y ö ­väenhallitukselle^'
välikysyriiys suh-t^
titdmisestaan Neuvostoliittoon.
Välikysymyksen tekijä, Chamber-lain,
hyökkäsi kiivaasti neuvosto­hallitusta
vastaan, valittaen, että
kaikkialla maailmassa, missä brit­tiläistä
imperialismia kohtaa vas­toinkäymiset,
on Neuvostoliitto s i ­tä
vastassa. Varsinkin Intiassa
nouseva vallankumousliike on
Chamherlainin mielestä juuri Neu­vostoliitosta
johdetun kiihoituksen
tulos. Samalla tämän herran l a u - '
suluiosla ilmeni tärkeänä, että to­dellisuudessa
on hänellä, samoin
kuin kaikilla kapitalisteilla, pelko­na
Englannin konimunislipuolueon
j a sen tämän vuoden alussa perus­telun
päivälehden, " D a i l y Worke-v
o i m a n edessä oli u h r i k s i Jouttmel-den
pakko seurata mukana. Ihml&,
lee panemaan k o m m u n i s t i p r o p a - ryöstäjtä veivät u h r i n s a V i r r o i l l e Ja
g a n d a n o h r a n a l a i t o k s e n e r i k o i s e n Jättivät heidät slhne metsään a s u .
valvonnan alaiseksi. Ja jollei ti­lanteeseen
lule^ parannusta, niin
ryKdytään toisenlaisiin toimenpitei­siin.
Henderson ilmoitti, että " h a l ­litus
tulee joko pyytämään ala­huoneen
suostumusta välien täy­delliseen
rikkomiseen Neuvostolii­ton
kanssa tai pyytämään vapau­tusta
lupauksestaan valvoa venä­läistä
propagandaloimintaa". Pu­heensa
loputtua sai herra Hender--
son vilkkaita suosionosoituksia ala­huoneelta.
Kuinkas muuten! Hä­nen
laiisunnostaanhnn selvästi nä­kyy,
että ''lyöväenhalliluksen" joh-toherroilla
on yhtä palava halu
katkaista suhteensa kaikenlaisten
tekosyiden nojalla Neuvostoliiton
kanssa kuin mustimmilla taantu-musporvareillakin.
Kyllähän sel­laisille
puheille, joissa avoimesti
myönnetään, mihin suuntaan ollaan
menossa, jo kannattaakin porvarei-den
lihavia käsiään läpytellä.
Neuvostoliiton ja Englannin vä­lien
entistä suurempaa kärjistymis­tä
voidaan siis lähiaikoina odot­taa.
Ilmeistä nim. on, että eng­lantilainen
imperialismi tuntee
asemansa Intiassa uhatuksi ja siksi
mattomalle seudulle. Lurjukset k i e l.
slvät Johanssoneja koskaan palaa,
masta JalasJäryelle.
Ryöstetyt valkoroistojen vaitioa-mat
henkilöt palasivat kulteixkin
t a k a i s i n Jalasjärvelle. M a t t a .per­j
a n t a i n a saapuivat yalkeat h u l i g a a ­nit
uudestaan Johanssonien luo Va&r
t i e n näitä mukaansa. Vainottuja
henkUöitä lähdettita sitten kuljet-.
tamaan moottorpyörän sivuvaunussa
K u r i k a n asemalle J a sieltä edelleen
tuntemattomia tali)aleita . k o h d e i^
Ryöväreistä ainakin kaksi, ovat mg nuorukaiset ovat llmeisfestl osal-teössä.
Työn Äänen k i r j a p a i n o n sär­kemisestä.
Hissa ei k u i t e n k a a n h a .
l o i m u t lähteä toisten m u k a n a , v a an
Jäi kylän keskellä-olevan L a m m in
t a l o n (pihamaalle. Jussi Perämäki
jäi hänen seuraansa Ja t i l a s i s a t t u.
m a l t a ohitse ajavan vuokra-auton,
viemään H i s s a n J a hänet Lapualle.
K u n Hlssa hänen keholtuksestaan
h u o l i m a t t a e i ' k u i t e n k a a n suostunut
t u l e m a a n autoon, meni hän talon
e d u s t a l l a olevan auton luo peruut­t
a m a a n t i l a u k s e n . SUlä välin Hissa,
j o k a ; Istui p i h a m a a l l a a i t a n vieressä
olevalle lautakasalla, tempasi äkkiä
t a s k u s t a a n aseen j a ampui kuulan
ohimoonsa, k u o l l e n heti.
T a p a h t u m a n näki autonkuljetta­ja
sekä eräät m u u t k i n henkilöt.
J o t k a k i i r u h t i v a t p a i k a l l e . Eräs be?^
kilö lähti heti hakemaan lääkäriä Ja
p o l i i s i a , jotka s a a p u i v a t k i n nope­a
s t i palkalle. Jussi Perämäki, joka
oli Hissan läheinen ystävä, tiedus.
t e l i hetken l^uluttua r u u m i i n y m -
pärUle kerääntyneeltä Joukolta, o l i ­ko
kellään asetta. Tällöin eräs mie­histä
otti esille aseensa, jonka P e ­rämäki
nöpieastl sieppasi käteensä
ampuen, hänkin, k u u l a n päähänsä.
Hän kuoil lyhyen ajan kuluttua.
M o l e m p i e n hurjastelijoiden tekoa
el voi selittää muuten kuin siten,
fettä heidät. oU k i i h o l t e t t u raivopäL
syyteen saaiöcä. Teon vaikutteet o-vät
heljjostl ymmärrettävissä ja t a ­v
a l l a a n ahteekslannettavlssakin. Nä-käyttäytyneet
raa'astl Ja p a h o i n p i -
delleet uhrejaan.
S u u n n u n t a l n e n H e l s i n g i n Sänomöi
kertoo tiedustelleensa Johanssanien
k o h t a l o a Jalasjärven pöljislkonttor
r i s t a , josta Ilmoitettiin vain, että
ryöstö todella on toimitettu, mutta
muuta el kuulemma tiedetty.
Olemme saaneet tietää, että s e n:
jälkeen k u n jalasjärvelälset hull^
gaanit olivat Jättäneet Jalasjärven
työväentalon vahtimestarin j a hä­nen
vaimonsa K u r i k a n asemalle,
menivätj njimä asemahaoneeseen.
Pitkää aikaa eivät, he kultenkaari
saaneet olla rauhassa. erinferikuUj
sinne saapui myöskin kurikkalaisia
r o i s t o j a suuri lauma, alkaen uh,
k a i l l a ja hätyytellä Johanssonia Ja
hänen vaimoaan. M.m. uhkaslviat
h u l i g a a n i t lähteä viemään heitä
Riihimäen luutehtaalle y m s . K u n
t u t a o l i jonkUn a i k a a Jatkunut, pää­se
suunnittelee välien katkaisemis-jsivät ahdistetut lopulta junaan»
ta Neuvostoliiton kanssa. Ikään­kuin
siitä Englaiuiin loordeille oli­si
iiuurtakaan hyötyä,
eivät enää usko mihinkään silmän-kääntulemppuihin,
vaan käsittävät,
että ainoana syyllisenä niin ylei*
seen taloudelliseen pulaan kuin
myöskin työläisten nousuihin niin
emä- kuin siirtomaissakin on ka­pitalistien
itsensä harjoittama raa-matkustaen
sillä Seinäjoelle, Jossa
olivat yötä. Täälläkään eivät he
Tvöläiset ^ " ' t ^ " * ^ " ^ uskaltaneet viipyä k a u -
^ emmin, vaan matkustivat seuraava.
na päivänä Tampereelle, jossa he
nyt ovat.
Kaksi lapualaista uhratmat henken.
sä foscismln uhrialttarille. — Itser
murhan tehneet syytteessä Vaasan
työläisten kirjapainon särke­misestä
r i n " , saavuttama suuri menestys kalaiskomeyto. Ja siitä ei tule
työläisjoukkojei^ keskuudessa.
Että kapitalisteilla välikysyniyi=-
tä tehdessään oli elu[täässä kysy-listuheenä
lasclstlen hurjasteluihin
paremman kasvatuksen puutteessa
Ja etupäässä suurempien kihojen
kUhoItuksesta. Eivät ainoastaan
heidän pahat tekonsa, vaan vieläpä
s u o r i t t a m a n s a itsemurhatkin, ovat
tyypillisiä sille fasclsmille. jonka o-sa
porvaristosta haluaisi korottaa
m a a i i körkelrtimaksl l a i k s i ja osit­t
a i n on se Jo siksi korottanutkin.
Jäljet pelolttavat.
H e i s i n k i n "leijonaf* karjuvat
T i e d o n a n t a j a " o l i t.k. 10 pnä saa­nut
toveri Asser S a l o l t a tietää, että
h B n on s a a n u t Jälleen fascistien u h .
kauskirjeen. Kirjekuoressa On H e l ­s
i n g i n ipostileima j a päiväys 9. 6.
T e k s t i kirjeessä on seuraava:
"Ryssänkätyri A. Salo. Täällä,
EUette nyt heti k o r j a a luitanne
ryssään, n i i n perkele k o r j a a ne p a .
rempaan talteen. " E i ennen u h .
kamme uupua voi, k u n Salo on
Saksassa alennettu
pakkomääräyk­sellä
palkkoja
Ä.skettäin on paljastunut, että
Saksan h a l l i t u k s e n , työnantajien ja
r e f o r m i s t i s t e n a m m a t t i l i i t t o j e n e-dustajat
ovat olleet neuvotteluissa
tämän kuun alussa Berlinlssä, j o i ­den
tarkoituksena on valmistella
maaperää työläisten palkkatason y-leiselcsi
alentamiseksi.
A l o i t t e e n neuvotteluja varten on
tehnyt presidentti Hindenburg.
Syynä neuvottelujen aloittami­seen
h a l l i t u k s e n t a h o l t a on j a t k u va
vajaus valtiokassassa, joka nykyi-f
i n on 740 m i l j o o n a a R m k . (noin
$190 m i l j . ) , mutta jonka todel­l
i s t a määrää el kyetä t a r k o i n to­teamaan
ja Joka vajaus sitäpaitsi
lisääntyy jatkuvasti. Asiantilan
korjaami-seksi ovat ulkomaalaiset
l a i n a t , samoinkuin f i n a n s s i m l n i s t e.
ri Moldenhauerin esittämät n. k.
hätäuhrit riittämättömät, tilanteen
vaikeutuessa päivä päivältä.
A l u l l e p a n t u j e n neuvottelujen t a r .
koitus on päästä samanlaiseen t i .
lanteeseen k u i n vuonna 1918, j o l l o in
s u u r k a p i t a l i s t i S t l n n e s l n j a s o s i a l i -
f a s c i s t i s en ammattiliittojohtajan
L i e g e n l n välillä t e h t i i n sopimus, j o ­ka
tähtäsi palkkojen alentamiseen,
l a k k o j e n estämiseen Ja yhteiskun­n
a l l i s e n huollon lopettamiseen. T ä ­mä
sopimus purkautui kuitenkin
vuonna 1923 työläisten päättävän
netut ryöstösuunnitelmat j a päätök­set
ovat vasta a l k u a ' s i l l e mitä t u ­l
e m a n pitää.
E n n e n k a i k k e a tulevat Saksan työ­läiset
tinkimättä taistelemaan so­s
i a l i f a s c i s t i s t e n a m m a t t i l i i t t o j e n j o h -
t a j i e i ) yrityksiä vastaan luoda l m -
^uarauha kapitalistien kanssa työ­m
a r k k i n o i l l a . Työläiset ovat jo l u ­k
u i s i s s a kurjuusmielenosoituksissa
j o k a nime£
m a a n hau
kilpailtavak:
k c i l m a j u h l i f
r a l a i s e t nu
ja mikä m
Lapset kesäkämpälle. Bruce M i . s i a koko p
nelle. Viime n a i s l i i t o n kokouksessa
v a l i t t i i n s l i m e j o emäijnät, j o t k a p L
tää huolen lasten ruuasta j a p u h -
ja työpaikkakokouksissa lausuneet kaudesta. S i n n e tulee opettaja, j o ka
a n k a r a n vastalauseensa moisia a i - pj^^^ huolen lasten opiskelusta.
keitä vastaan.
H u o l i m a t t a työläisten vastalauseis-
Vanhemmat, lähettäkää lapsenne
h u o l e t t a sinne, e i siellä opeteta m i ­tä,
työmhiisteri Stegermald On J"-j hinkään pahuuteen, vaan pälnvas.
l i s t a n u t pakkotuomlon, jonka mu- L^^j^ ^^^^ j^^^ nauttia kesäs-k
a a n työläisten palkat a l e n n e t a a n ! ^ oppivathan muutakin kuin
7.5 pros. R u h r i n rautateollisuuden ! . ^ ^ ^^^^ p o r v a r i l l i s i s s a k o u l u i s -
alueeUa. Tämä palkkojen alennus 1^^ koetetaan syöttää. Kämppäysaika
a s t u u voimaan vielä kaiken lisäksi
t a a n t u v a s t i kesäkuun 1 p:stä l u ­k
i e n . V i r a l l i s e s t i ilmoitetaan, että
päätös on tulos niistä neuvotte,
l u i s t a joita on käyty työnantajien
ja sosialifascististen a m m a t t i h i t t o -
j o h t a j l e n kanssa. Pakkotuomio on
taas yksi vakuuttava esimerkki s i i ­tä,
että reformistinen a m m a t t i y h ­d
i s t y s l i i k e palvelee k a p i t a l i s t i e n , e i ­kä
työläisten etiija.
on 2 v i i k k o a j a maksu $2.50 v i i k ko
l a p s e l t a . A j a s t a k o s k a lähetetään iU
moite t a a n tarkemmin.
U l k o i l m a j u h l a t on 1 p:nä heinä­k
u u t a K a a r a t i e n päässä.' Siellä t u ­lee
olemaan o h j e l m a n a puhe, Tunon-l
a u s u n t o k l l p a i l u y.m. U r h e i l u a ei
myöskään ole unhoitettu. J a hyvä
r a v i n t o l a . S i i s k a i k k i j o u k o l l a j u h l i ­maan.
— V a l i t t u.
Toronto
Kilpailukutsu
A i n o a s t a a n täten kutsumme käik.
kia C.T.U.L. suomalaiseen jaostoon
k u u l u v i a v - j a u.-seuroja jäseniensä
k a u t t a osaaottamaan ensimäisiin u r -
h e i l u k i l p a i l u i h l m m e , jotka aslano-m
a i s e l l a l u v a l l a järjestämme S. J .
W a n u p i n osaston kesäjuhlien yhtey­teen
6 päivänä hehiäkuuta 1930 W a -
, . « . w . » . . . o koululla, alkaen kello 10 ap.
e s i m t y m i s e n vuoksi R u h n n taiste- f ., . . , .' _ . . . . .,
, , [Kilpailuohjelmassa: 3.ottelu n a i s i l -
" le (pituus- j a korkeushyppy sekä 60
m. juoksu). M i e h i l l e 4-ottelu (pituus,
ja korkeushyppy, k o l m i l o i k k a j a 100
m. juoksu).
V i e r a s p a i k k a k u n t a l a i s i l l e varataan
vapaa asunto. Osanottollmotukset
pyydet^iän tekemään perjantai-ll.
t a a n mennessä osoitteella: Irja
Laakso. Quartz, O n t .
T o i v o e n runsasta osanottoa t o v e r i,
s e u r o i l t a näihin enslmälslln k l l p a l -
l u l h i m m e merkitsemme.
TyöläisurheUutervehdyksih: ,
I V a n u p l n v.- j a UL-seura V i sa
T. T a h i l o . ' Irja Laakso,
(puheenj.) (sihteeri).
S a k s a n Ammattijärjestön puo.
lesta ovat neuvotteluissa olleet
läsnä sosialifascistit Grasmann ja
Eggert, jotka ovat tehneet aloit,
teen l i n n a r a u h a n tekemiseksi k a p i.
t a l i s t l e n kanssa työläisten kustan­n
u k s e l l a . K a p i t a l i s t i e n Järjestöjä
On neuvotteluissa edustanut R a u -
mer ja Borsig. Neuvottelujen tä­hänastisista
tuloksista tiedetään,
että on päätetty työttömyysavus­t
u k s i e n vähenämlstä 150 mllj.
Rmk. samanaikaisesti, k u n vakuu­tusmaksut
koroitetaan 250 miljoo­n
a l l a . Naimisissa olevien työttö­m
i e n vaimoille maksetaan vain
puolet tähänastisesta avustukses­ta.
A v u s t u k s i e n maksaminen lopete­t
a a n kokonaan n u o r i l t a työläisiltä
a l l e 17 vuotta j a v a n h o i l t a y l i 65
vuotta. Edelleen t u l l a a n vähentä­mään
salrasavustuksla 300 mii joo.
naa, pannaan uusia veroja työttö­m
i l l e j a lyhennetään kesälomia.
Tämä uusi työtätekeviin kohdis­t
u v a ryöstösuunnitelnia astuu voi-,
m a a n k.v. heinäkuun 1 pnä j a t k u ­en
ensi vuoden h u h t i k u u n 1 päivään
saakka. Yhteensä aiotaan tällä a-j
a l l a kiskoa seuraavasti uusia t u ­l
o j a :
Työttömyysvakuutuksien koroituk-s
i s t a 250 m i l j . jRmk., vähentämällä
tj'öttömjTrsmaksuja 115 m i l j . R m k . ,
v i r k a m i e s t e n ylimääräisellä verotuk-s
e l l a 300 milj. Rmk., työttömien
K I S A N J A L K A P A L L O I L I i AT
HUOMIO!
Canadan Työväen Puolustusliitto
( C . L . D . L . ) on päättänyt viettää
tänä v u o n n a heinäkuun ensimäistä
päivää k a n s a l l i s e n a Työväen P u o -
l u . s t u s l i i t o h päivänä.
T o r o n t o s s a on tuoksi päiväksi
C. L . D . L . k a u p u n g i n keskusko­m
i t e a n t a h o l t a j ä r j e s t e t t y kenttä-j
u h l a , h.s. K e e l e s d a l e puistoon.
J u h l a a l k a a aamupäivällä j a kestää
koko päivän j a i l l a r i . J u h l a k e n -
tälle pääsee o t t a m a l l a p u n d ä s k a -
t u v a u n u Ke.ele kadulle j a siitä
v a i h t o . W e s t o n k a t u y a u n u u n , j o ka
vie puiston lähelle. Siis T o r o n t on
s u o m a l a i s e t työläiset, saapukaa
j o u k o l l a muiden k a n s a l l i s u u k s i en
m u k a n a heinäk. ensi päivänä j u h ­l
i m a a n Keelesdale p u i s t o o n , sillä
t a v a l l a myös autamme »Puolustus­l
i i t t o m m e t u n n e t u k s i tekemistä.
K y s .
Torontolaiset huomaikaa!
Meillä on t o t u t t u " p i k n e k k i i n " jo­k
a vuosi D o m i n i o n päivänä, j a a i na
nuo piknekit ovat olleet valtavia
ja ikäänkuin kesän merkkitapauk.
plä.. .eikä suotta, sillä o n h a n m a i .
niotat vaihtelua saada kokoontua
l u o n t o o n , vapaan taivaan alle seu.
rustelemaan tuttaviensa kanssa ja
n a u t t i m a a n t a r j o l l a olevasta ohjel.
masta. ,
Tänä , v u o n n a D o m i n i o n päivänä,
s6 on. e n s i t i i s t a i n a , pidetään myös-
——^ kin t a v a n m u k a i n e n p i k n e k k i , mutta
K a i k k i e n saavuttava tänä- per- tälläkertaa o n noissa kesäjuhlissa se
j a n t a i - i l t a n a kello 8 kentälle. Järjes-tetään
kaksi Joukkuetta t i i s t a i n a p e.
l a t t a v a a ottelua varten. Mukaah
k a i k k i sellaisetkin, j o t k a eivät ole
vielä ennen h a r j o i t u k s i s s a käyneet.
V a r s i n a i s e t j a l k a p a l l o i l u - i l l a t ovait
j o k a k e s k i v i i k k o j a t o r s t a i k e l l o 8 i p .
K o e t t a k a a p a pojat pitää muistissa
Ja t u l l a yrittämään kenen kenglssfc
on lujemmat kärjet. — K o m e r i.
Karl Radek:
u u t t a , j a voidaanpa sanoa, suurem-mdifeta,
että ensikertaa Toronton
suomalaisen työväenliikkeen histo­r
i a s s a t u l l a a n juhlat pitämään o-mälla
m a a l l a . M a a j o l l a juhlaamme
Vietämme on meidän, se on y h t e i.
sen pitkän aherruksen ' t u l o s , j a n y t
saamme ensikertaa toisiamme siellä
t a v a t a ja tuttaviamme tervehtää,
s i k s i on tämänvuotisilla Domhiion
päivän j u h l i l l a oma e r i k o i n e n m e r -
kityksensä ja^ viehätyksensä, joka
t u l l a a n keskuudessamme muista,
m a a n vuosia.
I l o U a voidaan m a i n i t a , että k a i k ki
tullen voic
ravintolaaiÄ
olemaan ii
nen, josta
tässä lehde
tuutena vi
nakin mieh
kommillekin
ritä rikkom
lalla, sillä <
kirilaista n
hauskuutta
maan. Pääi
kaista pyyc
merkki, jok;
Paikalle 1
das St. ja
troki aamul
ran ja sitä
luttua iltai
on 40 sen
menee katv
nä Dundas
asti, josta c
la mennään
Woodbridge'
tien vasemn
ni suurilla
ään paikka.
Siis kaikk
nen sinne :
ret ja van
juhlimaan
Iäisten juhl;
on rankkasi
haalilla. mi
kuulu mihir
l o p p u a ennenkun tvöläiset j a t a - Koko fascistlnen liike o „ yhteis-
' ' ! k u n n a l l i n e n tauti, joka vaatii omat
luupojat yhteisvoimin kukistavat,
koko kapitalistisen järjesti/lmän.
Ei löydy mitään vikaa ...
Päivästä päivään, loppumatto­mana
sarjana, kulkee silmiemme
editse kuvia, jotka paljastavat yh­teiskunnallisen
järjeslyksenime
hullunkurisia j a kurjia ristiriilai-siiiiksia.
Nykyisin on siihen tar­kasteluun
erityisempi tilaisuus
työttömien laumojen mukana. Jos
otamme eeimerkiksi seuraavan ku-
Hyhdytään rakentam.inn suurta
lietä — raulalf^»tä. mahtavaa ta-hiudellisen
kelliiyksen vävlää. Sii­lien
tarvitaan insiniiörilaitoa. mut­ta
ennen kaikkea siilien tarvitaan
satoja voimakkaita käsivarsia,
miehiä, jolka surkeilematta tarttu­vat
lapion, kuokan ja lekan Var­teen,
toisin sanoen tekevät sen ras­kaan
raadannan, mitä tämä suur-u
h r i a s a . MieUpuollsuuteen saakka
kiihoitetrJt Lapuan f a s c l s t l h u l l k a a.
nit ovat saaneet a n t a a oman v e r i -
j uhrin.s.i. Ka&ä konei<J&nmuiBkaa-jaa.
Yrjö Hlssa j a Jussi Perämäki,
j o t k a molemmat olivat syytteessä-
Vaasan työläisten k i r j a p a i n o n särke­misestä,
ovat murhanneet itsensä
v a r h a i n surmuntai-aamuna Seinä­joella.
M n u r h a t a p a h t u m i s t a mainittakoon
.•souraavaa:
Joukko lapualaisia hunneja, jot­ka
olivat saapuneet Seinäjoen k ! r .
konkylään l a u a n t a l - i l t a n a ja olleet
läsnä kylässä pidetyssä fascistien
riemuhurjasteluissa. o l i v a r h a i n m a t .
kalla Suomi hotelliin. Tässä jou­kossa
oUvat myös Yrjö Hissa ja
J u s s i Perämäki, jotka ovat syyt-s
a a t a n a n vanki." — Joukko Hel­s
i n g i n leijonia.
J . K . T l e d o n a n t a j . klrjap. menee
s a m a l l a kertaa"
Ihmisryöstö Limingalla. —- Ryöstä-
Jien mokana mjn. kansan,
opiston opettaja
T.k. 10 päivän Illaksi oli L i m i n -
gan maatyöväestön osasto järjes­tänyt
L i m i n g a n työväentalolle ilta^
man,~ jonne puhujaksi oli saapunut
toveri Väinö AaJto Qulusta. H -
t a m a o l i k i n jo päässyt alkamaan Ja
s u o r i t e t t i i n siellä parhaillaan oh­j
e l m a a , k u n s a l i i n yhtäkkiä ryntäsi
j o u k k o fascistihuligaaneja, jotka
v a a t i v a t A a l t o a lähtemään mukaan­sa.
K u n lähtö e i h u l i g a a n i e n johta­j
a n a toimineen suojelija Yrjö P l t -
kasen mielestä sujunut kyllin no­peasti,
huusi hän joukolleen u.seaan'
k e r t a a n : "Täyttäkää n y t pojat teh-t
a v a n n e ! " Viimein paljasti tämä
" l a i l l i s e n yhteiskuntajärjestelmän-t
u k i j a aseensa, ojentaen sen lähel­lä
seisovaa juhlayleisöä kohti ja
h n u s i : " J u m a l a n nimessä, poistu­k
a a ! Viimeinen varoitus, muuten
minä en takoa, mitä minä teen!"
N y t saivat j o t o i s e t k i n mukana o l ­leet
hunnit tuulta purjeisiinsa ja
hyöikkäsivät k i i n n i toveri Aaltoon
se antoi ja itiitä se osoitti
II. Engrlantilais-amerikaläinen kilpailu ja
laivastojen "tasavertaisuus"
" A m e r i k a n l a i v a s t o on yhtä ka s u h t a u t u i s i E n g l a n n i n l a i v aa
s u u r i k u i n E n g l a n n i n — se toon suhteessa 1 0 : 1 6 . Tästä syys-m
e r k i t s e e , että se voittaa
s e n . "
F r e d e r i c M o o v e : " A m e r i c as
N a v a l C h a l l e n g e " , N e w Y o r k ,
1930.
Y h d y s v a l l a t j a E n g l a n t i t u l i v at
L o n t o o n k o n f e r e n s s i i n s o v i t t u a an
a l u s t a v a s t i siitä, että m o l e m p i en
v a l t o j e n l a i v a s t o j e n o n o l t a v a t a s a ­v
e r t a i s e t ei a i n o a s t a a n k a n t a v u u.
teensä nähden, vaan myöskin e ri
a l u s l u o k k i e n suhteen. T a i n a sopi­mus,
mikä l o k a k u u s s a s a a t i i n a i -
Tcaan H o o v e r i n j a MäcDonaldin vä­lillä,
.^
on vahvistetta kansainväli­sellä
asiakirjalla ja on lai-vastokonfereqssin
ainoa va­kava
saavutus.
Tämän seikan merk-ityksen y m ­märtämiseksi
on m u i s t e t t a v a , että
i m p e r i a l i s t i s e n sodan edellä e i E n g .
l a n t i h a l u n n u t s a l l i a s e l l a i s e n s a k.
s a l a i s e n l a i v a s t o n r a k e n t a m i s t a , j o ­ta
E n g l a n t i kävi s o t a a S a k s a a vas­t
a a n . V . 1 9 1 9 , V e r = i a i l l e s i n ' n e u v o t .
t e l u j e n aikana,' s e l i t t i E n g l a n n in
a m i r a l i t e e t i n ensimäinen l o r d i W a l ­ter
Long L l o y d . G e o r g e n nimessä
A m e r i k a n m e r i m i n i s t e r i D a n i e l s i l -
le, että E n g l a n t i ei v o i s a l l i a A m er
r i k a n l a i v a s t o - o h j e l m a n toteutta­m
i s t a : " L l o y d George ei v o i k a n ­n
a t t a a k a n s a i n l i i t t o a elleivät Y h -
d y s v a l l a t keskeytä s u u r e n l a i v a s t o -
o h j e l m a n s a t o t e u t t a m i s t a " , s e l i t ti
L o n g . Kuten tunnettua, pyrki
A m e r i k k a W i l s o n i n hahmossa s i l ­l
o i n K a n s a i n l i i t o n luomiseen ja
L l o y d George a s e t t i s u o s t u m u k s e n,
sa .
ekdoksi Amerikan kieltäyty.
misen toteuttamaxta v:n
1916 laivasto-ohjelmaa, min.
kä piti tehdä Amerikan lai­vasto
Enelannin laivaston
veroiseksi.
D a n i e l s käsitti tämän E n g l a n n in
u h k a v a a t i m u k s e k s i . W i l s o n i n käs­kystä
r y h t y i hän välittömiin n e u -
v o t t e l u i h i . n L l o y d G e o r g e n k a n s s a,
j o k a s e l i t t i hänelle, että K a n s a i n ­l
i i t o s t a tulee täydellinen i r v i k u v a,
j o s Y h d y s v a l l a t r a k e n t a v a t suuren
l i n j a l a i v a s t o n . Näitä Dänielsin
merkintöjä v a h v i s t a a R o b e r t C e c i -
len kirje e v e r s t i H o u s e l l e . Tässä
kirjeessä C e c i l , j o k a j o s i l l o i n o li
eräs E n g r l a n n i n i m p e r i a l i s m i n h u o -
m a t i i i m m i s t a e d u s t a j i s t a K a n s a i n ­l
i i t o n l u o m i s e s s a , t o t e s i , e t t i i E n g ­l
a n n i n v a k a u m u k s e n m u k a a n " A m e ­r
i k k a p y r k i i r a k e n t a m a a n laivas-ton,
joka vähintäinkin o l i s i E n g ­l
a n n i n l a i v a s t o n v e r o i n e n j a k e n .
t i e s s u u r e m p i k i n " j a s e l i t t i , että
j o s hän o l i s i " E n g l a n n i n m e r i m i ­nisterinä,
n i i n A m e r i k a n t a h o l ta
B r i t a n n i a n l a i v a s t o a k o h t a a n e s i i n,
tyvän uhkan edessä v a a t i s i hän
m a a l t a a n v i i m e i s e n k i n p e n n i n E n g ­l
a n n i n l a i v a s t o h n o s t a m i s e k s i E n g ­l
a n n i n t u r v a l l i s u u d e l l e välttämät­tömiin
määriin". *)
haasteek.?i.
W i n s t o n C h u r c h i l l s e l i t t i j u l k i - ; f erenssissa
s e s t i Y h d y s v a l t o i h i n v i i t a t e n:
että
voi
teen
Kii
s. J . k o i
väksyttiin
den, jotka t
väksyminen
kokoukseen
mää ko.skie
Workerin 1
kusteltiin
kaikkien jä
tulee tehdii
saadakseen
Kuultiin V;
lisuusasiam
syttiin, sil
asiamiesten
neltävä. I*'
raportin V
tin osa.ston
nut $6.50.
jän metsät
sia tilitettii
ulkona, joi
raavaan
Johtokunna
on lyhennel
panevalle 1
jä.senveromi
nan rahast
tuomaan r;
noista Tim
cupinessa
tännöistä,
kirjaan. L:
ton puolest
tekivät mat
si vierailur
kunta seurt
Ie vuodolle.
nöty vaan-1
Kahden
lanti, Engl:
kaamman .-
rakentamise
tui
Wa.l
ei ai
teen
tami
vaan piti s(
to.^^ta Japai
— EnglanT
laivastojen
tessa —- o
myyden Ax
Englanti
män seikan
kentaa uut1
sijassa kori
li joitä. Kui
ti iiiuri Ma
raliteetin r
keleen, mi
" E i mikään maailmassa, ei
mikään, mitä. voitte ajatella
tai mistä joku voi uneksia,
mitä joku voi teille sanoa,
eivät minkäänlaiset todis­teet,
olkootpa ne minkälai­sia
tahansa, saa johtaa, ei­vätkä
voi johtaa luopumi­seen
Englannin merten val­tiudesta.
mistä tämän.maan elämä r i i p p u u ".
*) Sekä Dänielsin merkinnät,
e t t ä R o b e r t C e c i l i n k i r j e o n o t e t tu
F r e d e r i c M o o v e n k i r j a s t a " A m e -
r i c a ' s N a v a l C h a l l e n g e " . N . Y . L.
1929, s. 2 1 — 3 5.
**) B y w a t e r : " N a v i e s a n d N a -
t i o n s " , L o n d o n , 1327, c 21.
Englannin
man selitti,
rikan laiva.-
suostuminen
le "ei tasa'
tumista hyö
Lordi Cecil,
ymmärsi, et
kä p.vyrmöt
joka vastus
jen katkaif
hemmin pu
että osa ha
nemmin a'
mennä haj;
Englannin .
laivastojen
- Latimt
L o n d o n , l ö '