1930-06-27-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
NTo. 151 ^nieet ovat ^•^^ ja laittaaff V » vieläkin käittä^* •^t ole vielä tutTjsticnasa ohjelmasta vc^STsM ttoa, tevrehdysaaj^ ''Kun vaaria cami! oesta päättäen aksi on järjestetty ^ui ilien välitämättöaät j*l nuolen ja renkaan 1 mieluisinta, vapaat» päivän. Kälän tai •oidaan turvautua J aa. UrheOuohjdma jänniitävä ja ^ ta on mainittu idessä. Voidaan vaijata uimakilpaJiDt 3 iehiile ja mahdoDisesä Ä I «n astioille. Ei tain , omaan ennätyksiä m^^. ä uinti tulee olemaan j , , ! murtomaa uintia, najij ta siitä ei tule. patd ääsy on vapaa, pötfkj yydetään ostamaan ja^j oka maksaa 15 seata.- ; läht«e juhlapäivänä ja Spatina Ave. h i J ^ j lulla k:lo 9 ensimäisen iSil tä lähtien joka tanjla ftj tapäivälle £aakka."'fiiäa äenttiä edestakalan. itvuvaunulla, niin v t i j' as kaaralla Keele stitauH 1 ottaa Weston kaan^jO iän linjan päähän, ja im ge'n Bus Autolla i^M mmalla puolella näkjj'^ la "puustaimilla" etti ia. ikki. joka ainoa e Dominion päiväni ikki ?anhat, terveet ja siäA 1 omalla kamaralla m ihlaa. Siinä tapauksesijjj ;asade. pidetään jaliliöl'' mutta laiha sadeimii hinkään. — Merkä, irkländ Lak^ cokoukieita t.k. 2Z^\ n 1 uusi jäsen, vuh L . :a eivät olleet palkaDiiL^I ien jätettiin seafuwl ien. Luettiin kolme 1^1 kien A^iestin, Vapauddi jij 1 levittämistä, joist» 1 ja velvoitettiin, jäsenien sekä asian! iciä tarmokkaammin en uusia lehden tSäjnl Vapauden lehti- ja Ktj^ imiehen raportti ja i jS sillä edellytykselli,: .«IpJ ;en on pareöimin.f Kirjeenvaihtaja Vapauteen. CoHepaH ;on keräyslista cli tB#| 0. Myöskin kahden b»j äätyöläisten avnsttsl^l ttiin, vaan kolme O B ^ jotka on tilitettä»,^ kokoukseen i inan raportissa ili _ netty velkaa S. J, '«i*?*! ! komitealle sata 4<l»| )merkeistä. Huvitoi^ aston kirjuri velvMti^ raportti tuloista j» ij^ imminsissa ja Sonth.Pf' i esitetyistä vitf*"* , että saadaan Lausuttiin kiitokset < 2sta niille tovMeiD*,» Kitkan autoillaan ft»?^ uretkelle. Valittiin Jd uraavalle toleyalle jaJJ Ile. Luottiin o^^^ 1- lopullinen-br' n vuoden kulattna glannin laivaston I Amerikan linj»^' lisen uhan alaisen»,: a»hingtonin ko«f ainoaltaan UM^ en dreadnonghlit» ! misessa, sen lisäksi kieltäni panin kanssa, innin ja Amen^^^j •n tasavertaisaoa»^ olisi turvannut Amerikan r i n n i l iy ti pyrkii välttaig^ an seurauksia «J»»J utta "apulaivastor^ orkeimman tjyP»!] :uien jo mnistu^^ MacDonaldin hafij^^ painostaessa minkä Amerikka a selitti: lordi tä Englanti « ; »uottoa , „ risteflllSa^ T meriministeri « ci, että E n g l a n i i ^ =avertaismitta, ^ vökkävsvoimaan^ ^ i ! , joka t ä k a n^ "etteivät öt pidätä Y h d J ^ :a:5emista, 2 ^ puheessaan J ^ * ^ ! hallitasta °^^^M antamaan lajalle n tasavei*""^ mer: Naval 1930, s. 41- F6rjantaina> kesäfc ffl p:nä Fri.. June 27 tee sen asian eteeii parhaansa'; käskevät kokouksen koolle, että saadaan keskustella valistavasti , . , , , . . asiasta, sillä tänä päivänä elämme , TTÖväe.i sanomalehtien til^ajamaaran lasku kesakuakausaen aika- juuri siinä tilanteessa, että mei-x- Umen ilmiö. Tama taka-askel olisi saatava rajotettua m a h d o l - , H 3 „ . ' . te^äneen tämän kesän aikana Vapauteen nähden. Olemme ve-! ^ t ^ J " ^ ! ^ valistaa_ joukkoja, saada ^ n s ^ t o i h i n 500 uuden tilaajan hankkimiseksi, jaottelemalla tä- i " " y ^ a a n syrjassa olevat tyoIais- ?l! t;io=itojen kesken. toverit järjestöihin, että olemme Tska^Vapaudella on kuitenkin paljon sellaisia kannattajia, j o t k a I v S ^ L ^ o t n ^ ^ t ; ' t o v i l ^ . T '' '^SeSmän kovaa kohtaloa kärsien on ajaantuneet j-mpäri laajan ' ^ ' " ' ^ vamotuita toverejamme, joi-jiji jotka jo muodostavat huomatun osan Vapauden tilaajamää- „ T i i n olemme katsoneet oikeaksi j a kohtuulliseksi vedota heidän-rt^ rStäavu sukseen tilaajamäärän kohottamiseksi, sillä V A P A U S O N ^«KITEV S U O M - A . L A I S T E N . R I I S T E T T Y J E N T I E D O N A N T O V Ä L I - ^ A O H J . ^ A J A L U O K K A V A L I S T U S T Y Ö S S Ä M M E . ^ Vapautta on tarkotus pitää nykyisessä koossa, j a tiläajamäärän tulopuolten kohotessa saada se ulos kolme kertaa viikossa 6-sivui- Vvt on kuitenkin liikemiehet, joista ilmotustulot suurimmaksi riippuvat, alottaneet hiljaisen "poikotuksen". Heillä ei ole nyt ^ ilmoiettavaia, kutea sanovat.. Me. kyllä ^ arvaamme mistä tämä ^ITÄÄN" johtuu. On täpahtuiiut .yhtä j a toista. Vaaran Juttu, iämäin liikehtimiset, vappuvangitsemiset y.m. j o t k a ovat nostaneet <miehi=sä PUNA K A U H U N . Myös osuusliikkeitten voimistuminen, nämä ovat nostattaneet porvareiden kauhun Vapautta kohtaan. Olemme aikaisemmin sanoneet, että Vapautta on kolme kertaa laajettu, ja tilaushintaa ei silti ole tahdottu korottaa. Tahdomme vielä Bn alleviivaamalla sanoa, että: 1) Vapaus on halvin tämän mantereen päivälebdistä- 2) Vapaus on kokonsa puolesta myöskin suurin. 3) Vapaus on sisältönsä puolesta yhtähyvin toimitettu kuin yksi- " toinen tämän mantereen suomalaisista puoluelehdistä, ja I i) Vapaus kykenee jo nutislehtenä tyydyttämään suuren osan luki- 'jensa tarvetta. Kun näin on, n i in miksi silloin ei riennetä suurilukuiseinmin tilaa- 1 Vapautta? Suomalaisten luku on lisääntynyt kymmenillä tuhan-mutta Vapauden tilaajamäärä ei ole läheskään vastaavassa mää-nousEut. Järjestömme on joukko järjestö, jonka vallankumouksellisen kasva-iaolen edustaja Vapaus on. Minkä enemmän voimme levittää V a - »ta, sen suurempi hyöty tulee olemaan järjestöillä, j a sen kautta nkumouksellisten oppien levenemismahdollisuus, josta hyöty koituu Lsti C A N A D A N K O M M U N I S T I P U O L U E E L L E J A V A S E M M I S - ISTE.V T A L O U D E L L I S I L L E L I I K K E I L L E . TOVERIT, meidän on vedbttiavä teihin, sillä asemäamWe on l u j i - lava niin kauan kuin siihen on mahdollisuutta. Te näette j a kuu- I» joka päivä, miten kapitalistiluokan lakeijat, — poliisit, sotilaat ja Kstijoukot — iskevät veriset kyntensä työväenluokan kurkknun. Iparhaimmistoa suljetaan vankiloihin — jos ei ole tilaisuus heitä istaa — sen julkisuusvä^lineet hävitetään j a luokkamme petturit porvareita tässä avustamassa- Työväenluokan Inokkälietoisen osan astattava tähän suljetuin rivein. Suojelkaamme/laitoksemme, tuke-ime niitä ja levittäkäämme yalistusvälineitämme niin kauan kuin Effl vielä luyallista. Vahvistakaamme rintamarhme j a edistäkäämme ta tänä päivänä kautta maailman sorretaan ja vankilaan teljetään. Nouskaamme kaikki yhtenä murskaamaan vihollisemme, kapitalisti-luokan valta, j a tukemaan ja turvaamaan työntasavaltaa, neuvostomaata. ^ En»i «unnuntaina esitetään näyttämön päättäjäisnäytäntönä 3-osai-nen unkarilainen laulunäytelmä "Aropaimen ja keltaruusu". Täytämme haalin ääriään myöten. . Sitten ensi torstaina, heinäk. 3 p. pidetään näyttämön päättäjäis-valistustilaisuus, jonne keholtamme kaikkia saapumaan. lyomitea valmistaa ohjelmaa, haali koristetaan. Se on toverillinen illatsu johtajan sekä näyttelijöiden kes. ken siitä uhrautuvaisesta paljosta työstä, jota he ovat joutuneet tekemään j a uhrautumaan tänäkin näyttämökautena. Tervetuloa kaik- OSOSSrOflRINtA Suomen edistysmielinen osuustoimintaliike jäämästä kaikkiaan 12.1 mllj. Pää-qsa ylijäämästä 15 mUj. siirretään tönii vuonna osuuskauppojen ra- •bastoihin. . Kokonaisuudessaan voidaan vii. meksi päättynyttä vuotta pitää o-suuskauppaliikkeen saavutusten kan-nalta arvostellen tj-ydyttävänä. Lähes 240,fl00 Jäsentä. — Liikevaihto n. 1,400 milj. mk. — Osoos-kauppojen vanU n. 766.2 m i i . jocnaa markkaa Koko viime TOOden ajan vallinnut taloudellinen laskukausi el volöut olla vaikuttamatta liaitallise&tl e-distysmielLsten osuusliikkeidenkään kehitykseen. Kuluttajaan ostok>'V3,-n heikkeneminen sai aikaan, että o-suuskauppojenkln liikevaihdot pyrkivät alenemaan ja p u u t k i n saavutukset heikkenemään. Virallisten tietojen mukaan tekF viime vuoden aikana kaikkiaan 695 kauppaliikettä vararikon vastaavan lukumäärän ollessa edellisenä vuotena ainoastaan 466. Edlstj-smieliseen osuuskauppaliik- MAATALOUS Timmins iimouksellisten oppien levenemistä lehdistömme jäi. kirjaTlisuuden VAPAUS O N O L L U T J A T U L E E O L E M A A N TÄSSÄ TYÖSSÄ INA. TAHDOTTEKO TEHDÄ P A R H A A N N E S E N LEVITTÄESSÄ? Te tiedätte, että Vapaus ei ole tarvinnut vedota rahalliseen avun-fctiin milloinkaan. Vapaudelle ei ole kerätty käyttövaroja osakkei- I myynnillä tai muilla vippakonsteilla. Vapaudella, o l i noin $300 r a - [ elämäntaivalta alottaessaan. lÄe emme nytkään pyyrfa teiltä rahaa, n pyydämme teidän avustusta lehden levityksessä. Jokainen saa var-jti "dollarinsa" .edestä hyvää j a . valistavaa lukemista.. Miksi siis ei pstuta ja täytetä sitä osaa työstämme, joka on meidän j a teidän. Kuten alussa mainitsimme on Järjestön osastojen osalle asetettu inuden tilauksen hankkiminen. Olisiko liikaa toivottu, että VAPAUDEN Y K S I T Y I S E T K A N N A T T A J A T E RI liliAAKUNNISSA lisesti hankkisivat 250 uutta tilaaj4ä jaoteltuna seuraavasti: Ont. , Que. 30, Man. 30, Sask. 20. A l t a . 35 j a B. C. 35. Hankittava irä ei ole suuri, jos luokkamme valistamiseen luottavat T O V E R IT iirat asiakseen sen vaivan, että koettavan saada työtoverinsa tai t u t - jii tilaamaan lehden, ottamalla maksun vastaan j a välittämällä sen tädelle. Lähetyskulut voitte ottaa pois, jos niin _tahäotte. [toivomaksemme ei ole .suuri, töveritf Te, .voitte tämän tpteuttääj viitsitte yrittää sen verran tehdä agitatsionia osaovereittenne Dudessäl Me luotamme että tämän teette. Tulemme j u l k a i s e m a^ sudessa, onko eri maakuntien tovereissa ollut sellaisia, jotka ovat ataistelun edistäjinä täyttäneet.tehtävänsä-Vapautta kohtaan. I Haasteaika on koko heinäfiuiih ajan. . Vapauden liikkeenhoidon piuolesta: J . W. AHLQVIST. • tiin seuraavaan kokoukseen, ämön päättäjäistilaisuudessa aina heinäk. 3 p. osasto päätti (Jttaa vapaa ravintolan, jonne itejtaan saapumaan yleisöä r u n - Icnisena. Kesäk. No. 1 ryhmän Sallin komitean iltamara-velvoitettiin tuomaan seu-an kokoukseen. Lapinsalolle bnettiin haali ilman vuokraa, bh^olJa, että hän antaa läii-fcllat liinaiseksi. Lausunta- [on.iieinäk. 2 p. keslciviiKkoha erjantairiä 4 p., että toverit mielessään ja sapuu näihin anksiin oppimaan ja kuuhte-ilui taas kaksi vuotta j a Engw " imperialismin piti uudelleen langeta polvilleen j a tunnustaa Yhdysvalloille oikeus yhtä niiiren risteilijalaiviiston *W»atamiseen. ^man vuoden kuluttua', kun ^ on toteuttanut. ohjel-on Englannin laivasto t y y j i - Inkumääränsä, sotalaivojen ja niiden aseistuksen en tasavertainen Amerikan kanssa, s.o. se oii tätä opi, koska Amerikan laivas-iJoUa ei ole niin monia eikä [monimutkaisia tehtäviä kuin nnin laivastolla, on takanaan anin teollisuutta huomatta-voimakkaampi teollisuus ja "^Pi väestö. Yhdysvaltojen taistelun his- «oria..a maailman herruu-on Lonto<in konfe-huomattavana etappina »•'nä tiellä? Englantfläis- »rit* '<^" lähentymisen t r u - pnt.^ '•työväenpuolueen" ja ueimpien vanhoillisten l e i - fituten esim. Gan^-in, yrittä-sttäa asian siten, kuin olisi r sopimuksella lujitettu eng-f^ anienkkalaista lahentymis- ^•D avaisi tämä sopimus l a i - f«n tasavertaisuudesta tien Foiais-amerikkalaLselle yhteis- ' P ^ ^ - ^ maailman kysymyk- «nenkuin vastaamme tä- Jellisen tilanteen naamioi-y »tieen, kiinnitämme l u k i j a in ,1.!^^-'^^" .välikohtaukseen, ^Pahtui Lontoon kohferens- ^^'^Ti takana. ^."^^^^ Amerikan ^''''.^^^"^»illa, kun höy-liov ' ^ ' " ^ " ' " e " — sama r ^ J : 1^18 kuljetti Wilso- ^ t i m radio.sanoma, jossa ^ että MäcDonaM W * ^ ^ n dreadnonghtiett täy-lemaan, sillä o p f l oh eilnen kaikkea hyvä rijeille kaikille j a vielä kun tiima saadaan ilmaiseksi. Heinäk. Tylihiä 2 pitää iltaman. Jäi komitealle valtuudet järjestää ptarhaari-sa mukaan. Valittiin 3 t i l i n t a r k a s tajaa. Kuultiin rahastonhoitajan raportti j a hyväksyttiin. Myöskin evästettiin, että kaikki t i l i t on t a r kastettava seuraavaan vuösiicofeouk-seeri.^, T u o t i i n ehdotus, j että eikÖ meidäh .ölisj. jptäkip, tehtävä Suomen sorretuille liiokJcatqveteille, j o i t a .porvarihallitut klikillä konna-maisilla teoillaan räakTtää. Välit-t i i n 3-henkineti Mustaa valkoiselle on toveri " K u luttaja" on koettanut tuhertaa Vapauden kesäk. 21 p. palstoilla. " K u l u t t a j a " on nyt (el ole ensi-^ mainen kerta) nähnyt suuria piöpöjä kun on sattunut näkemään liikkeenhoitajan nimen "Työväen O-suiistoimlntalehdessä". "Kuluttajan" mielestä osuuskaupan liikkeenhoitajan pitäisi olla erittäin tietämätön llkkecn tilasta silloin kun "Kulut, taijalle" epämiellyttävä sattuu teke. mään haastattelun. Onhan hyvin naurettavaa, että ollaan vastaamat, ta kyselyihin, etenkin kun Hlke on siinä asemassa että el sitä tarvitse hävetä ja sen asemaa salata. Haas-tatellaanhan liikkeenhoitajaa hyvin liseln erinäisten finanssi- ja luottolaitoksien kautta, jotka myös ovat tavallaan toveri "Kuluttajan" kans- .sa joka päiväisessä liikeyhteydessä, vähemmän proletaarisessa rahojen huijausyrityksissä. Kuluttaja", tapansa mukaan, syyttää "pölkkypää"-johtokuntaa ja )llikkeenihoita'jaa h e i x ^ .saamattomuudesta. Turhaa tässä alkaa puolustamaan. On kuitenkin mainittava, että enemmi.stä johtokunnan jäsenten taholta samaten kuin liik-keenhöitäjaji taholta on niin kovasti pelätty liikkeemme porvarillistumista, että-cl oe elritylstä julkisuutta heidän taholta pyritty tuo-m. aan — on nimittäin annettu " K U r luttajan" ja ,hänen seuralaisensa toimia. * Olisi nyt "Kuluttajallakin" aika alkaa tekemään julklsuustyötä niiden julkisuusvälineiden kautta, joita osuuslilkkelsämme On käytettävänä. Olethan vallstuskomltean jä-sen. Siis toimintaan, n i i n tulee asiat selvitettyä mielesi mukaan. Pyytäisin Kuluttajan vielä venyttää muistiansa (ei omia mielikuvituksia) viimeisen jäsenistön vuosiko- "kouksen päätöksistä ja velvoituksista. E i hyvä toveri asiat menneet päätöksiin jos sinä yksin niitä esitit ja kannatit. Annapas kuulua yksikään jäsenistön tekemä päätös, jonka liikkeenhoitaja ja johtokunta on lyönyt laimin. Liikkeenhoitaja. dellisestä hävittämisestä. Jokainen dreadnough maksaa hqiri lÖQ^milj. ruplaa (50 milj. doll.).. Dreäd-noughtiensa kunnossapitoon kuluttavat amerikkalaiset vuosittain 80 m i l j . inpiaa (40. m i l j . d o l l . ) . Labi-vtioslriä on Amerikan v:n 19^2 Washinstonin sopimu^en perulsteella rakennettava 15 irattä^ dreadnoir^htia viin-ttineiäen tiläHe. Hert-a Hoover varinöi julkisuudj sa, ettei ole mitään niin vaatimatonta laivästo-ohjelmaa,'^ rtrihin ei hän suostuisi, jos siihen vain suostuu toinen valta, s.o. Englanti, koska Kelloggin sopimus tekee sodan mahdottomaksi ajatellakin j.n.e.^ j.n.e. Miten otti Amerikan c^iistäjisto vastaan radiossa saadun iloisen sanoman? Se ilmenee seuraavasta. "Tämä tieto aiheutti suurta kummastusta Amerikan laivasto-edustajiston jäsenten ja laivasto-asiantuntijain keskuudessa. Ori i t sestään selvää, että . Yhdysvallat siseituvat vastustamaan sellaista ehdotusta, jos Englanti sen tekee", sähkötti Stimsonin mukana oleva " N e w York Timesin" kirjeenvaiht a j a James tammik. 16 p:nä. Emtne ota tahah amerikkalaisten kirjeenvaihtajien sadoissa sähkösanomissa esittämiä todisteita. Esitämme vain ' lyhykäisyydessään klassillisen määrittelyn, jonka sängen pidetty ameriklcaläinen poliittinen k i r j a i l i j a Frank Simons heti Amerikan edustajiston Lontooseen tulon jälkeen esitti kirjeessä, mikä j u l k a i s t i in "Timesfesa" tammik. 20 p : n ä : ^ - ' , B r i t t i l a i s t en piirien keskustelussa havaitsen joukon konJ^eetti-sia ehdotuksia, nimittäin: etta on fc^vItetlSva Iinjälaivasto t a i pienennettävä dreadnoagbtien kokoa ja aseistusta, supistettava niiden määrää j a viivytettävä niiden vaihtamista ti&sii& Mitä talee ehdjottik-secni' hSvillämiiKislä^ lwi, scs ' on keeseen liittyneiden uusien jäsenten ki siihen illan vietoon, siellä tar- ] lukumäärä ^oli v. 1928 kaikkiaan 21, jotaan vapaa ravintola. — Valittu. 1140. Kuoleman, paikkakunnalta muuton tai muiden syiden takia erosi kaikkiaan 7,862 jäsentä, joten lisäys jäsenmäärässä oli 13,278. Nykyisin on edLstysmlelisissä osuuskaupoissa jäseniä kaikkiaan 238,815. Liikevaihto nousi kaikkiaan 1 miljardi .^82.779.553 markkaan. Liikevaihdon lisäys oli kaikkiaan 24.- 05,739 eli 1.8 pros. Hämeen. Etelä- Pohjanmaan ja Savon osuuskauppa-liittojen alueiden osuu.skaupat eivät päässeet myynnissä edellisen VUD-den saavutuksiin. Osuuskauppaliikkeen oma tuotanto nousi kaikkiaan 303.2 milj. markkaan, ollen lisäys kaikkiaan 9-5 milj. mk. Tuotantolaitoksista edustavat leipomot suurinta ryhmää, ollen n i i den tuotanto 105.4 m i l j . mk. Merkityksensä puolesta on seuraavana ryhmänä pidettävä makkaratehtaita, joiden tuotanto oli lähes 41.5 milj. mk. Meijerien tuotanto oli 83.2 milj. mk. Myllyjen jauhatus nousi 16.7 milj. markkaan. Edistysmielisten osuuskauppojen palveluksessa oli vuoden kuluessa kaikkiaan 7,462 henkilöä, ja lisääntyi henkilökunnan lukurnäärä v. aik. 257 hengellä. Viime v. kuluessa l i sääntyi osuaskauppain hallussa olevien varojen määrä kaikkiaan n. 41 milj. mk:lla. Osuuskaupoilla on hallussaan vaihtuvaa omaisuutta, kuten rahaa arvopapereita, tavara-varastoja, .saatavia y.m. kaikkiaan 402.4 milj. ja kiinteätä eli käyttöomaisuutta kuten Irtaimistoja ja kihiteistöjä 364.8 milj. eli 47.9 pros. kaikista varoista. Jokaista , jäsentään kohden osuu-skaupat tarvitsevat varoja 3,233,43. Osuuskauppojen omat pääomat ovat 207.2 milj. mk. — Tulostaseen loppusumma lisääntyi edellisestä vuodesta 23.6 mllj. markalla. O-suuskauppain tuottama bruttoylljää-mä" nousi kaikkiaan 1,3 prosentilla. Menojen puolella kiintyy huomio ensi kädessä nettoylijäämään, joka on 27. milj. mk. j a vastaa 2 pros. liikevaihdosta. Toissa vuonna olivati vastaavat luvut 31.6 milj. ja 2.3 pros. Kustannukset lisääntjrvät myyntiin verrattuina 1.6 pros. Kus-tannusten kokonaismäärästä muodostivat palkat kaikkiaan 50.6 pros. Vuoden 1928 ylijäämästä jaettim jäsenistölle viime vuotaen aikana kaikkiaan 12.6 milj. Kuluvan vuoden aikana ovat osuuskaupat päättäneet palauttaa viime vuoden yli^ Ranskaii niäatö-louspula Rar.Äka-<;s.a ovat äskettäin porvarilliset maatalQUsmiehet ^ pitäneet kcngrp.s.<^in. Sen yhtej-dessä 11- men;v.'i.-ia seikoista käy julki, että maatalou-spula siellä on ankara. Kiinieisiöiyuiomalle on sikäläisten kirjanpitotulasten mukaan saatu tuotoksi 2 pro.s. ja käyttöpä^- omaile 3 pras. \ Katsoon siihen, että maatalouteen kiinnitetty pääoma ennen maa-ilman. sotaa oH .^ellä 90 miljardia ftangia ja nyt se on 290 miljardia frangia, .sekä lisäksi käyttöpääoma, mika tekee noin 127 miljardia frangia, eivät nykyiset maataloudesta saadut tulot varsinkin työtätekevään talonpoikaistalouksiin nähden vas-taa liihe.<;kään samassa suhteessa maatalouteen kiinnitetjTi pääoman nousua. PoivarLsto koettaa siellä, kuten muuallakin lisättyjen tullien avulla Ijoistaa maatalouspulaa. Ranskassa PJ; tulli.<;uoja jo entuudestaan mati-talou.-^ tuot teille huikean korkea Ja silti ei ole apua siitä ollut. Tämä seikka jo osaltaan todistaa, että tullien avulla ei maatalouspulaa poisteta mi.'^ään maassa, vaan ovat nc yksinomaan riistävän kapitalistlluo-kan keinoja, jotka välittömästi johtavat uuteen maailmansotaan. Meidän liikkeemme suurimpana va.^Jtah.ikoi.suutena o.stajakunnan keskuudessa on: Katetsi ^ kauppa. Ostajat vaativat luottoa. Siitä ei väitetä vaikkapa rehelliset makMajat joutuisivat ' ostoksensa silloin kuin on ollut työtä saatavissa. To tiety.stikin voitte kannattaa yj^sityislii. kettä j a saada niiltä luottoa. Mutta muistakaa, että yksStyisliikkeet eivät. milloinkaan anna huonona aikana luottoa. Sensijaan .silloin k u i n ostajat saavat käydä säännöllisesti työssä ne luottoaan käyvät tarjoamassa. ' Sudburyn osuuskauppa välittää kaikkea ruokatavaraa, karjanrehua, y.m., jauhoja, puita, maitoa, kermaa, voita y.m. Kaikella tavaralla on kohtuullinen hinta. Ulkoatulleille tilaukaiLIe annetaan erikois huomio. Osuustoimintatervehdyksin, Co-dp. Tradh^ AssVof Siidbury/ m i a l i a . 104 Elm S t We^t, Box 1639, 9UDBURY, ONT. lelin 2348, Tanskan maatalous ahtaalla Amerikan edu.staji.ston johtaja jo hylännyt julkise.s.sa selitykses.sään, mi.ssä hän .sanoi, että hänen maalleen muo. dostavat dreadnoughtit laivaston ytimen. Tämä kanta perustuu siihen teknilliseen katsomukseen, että laivasto aina jakaantuu linja-, tai.s-telu- ja apuluoRkiin. Jos ensin-mainitut poistetaan, niin risteilijät muodostuvat taisteluysiköiksi ja risteilijät korvataan kauppalaiva.s-tolla. Koska viimemainitussa ta-pauk- sessa Yhdy-svallat, joilla on suhteellisen vähäpätöinen kauppalaivasto, joutuisivat toivottomasti huonompaan asemaan, niin Yhdy.s-valiat hylkäävät kaikki esitykset dreadnoughtien hävjttämise.stä. M i tä tulee niiden koon pienentämi-» seen, niin päättävä amerikkalai* nen vastustus tähän nähden johtuu siitä seikasta, että Amerikan laivastoasiantuntijat pitävät suuria sotalaivoja ainoana keinona, mikii takaa F i l i p piinien puolustuksen. rui,«;a deardnoughteja ikkunasta pellolle viskattuina rahoina |a että myö.skin amerikkalainen amiraali Sims on julkisesti .selittänyt, että .sodan .sattuessa on dreadnouRhtit piilotettava Mis.sissippin joelle. t Amerikalle on kysymys dreadnoughteista ensi sijassa kysymys oman eteväm- , myytensä säilyttämisestä. Tanska on maatalousmaa, josta tavan takaa esim. meikäläiset joh-tavat maatalousmiehet ottavat esimerkkejä kun on puhe tämän maan maatalouden tilan parantamisesta. Totta onkin, että satotulokset Tan.ska.?.sa ovatkin korkeita, mutta kuitenkin on Tanskassakin vallinnut maatalouspula jo pidemmän aikaa. Kuluneen kymmenen vuoden aikana ovat Tanskan klrjanpltotl-lat csoittaneet puhdastuottoonsa nähden perin alhaisia lukuja. On-pa ollut vuosia, jdllbin eräillä hy. vlksi tunnetuilla tiloilla " puhdas tuotto on ollut alle nollan. Tavallisimmin se on ollut 2 pros. valheilla. Httomattävä ori lisäksi. että Tan.ska; ön suurlmriialta osalta työ. tätekevleh talonpoikien maa. Tilat siellä ovat jo harvinaisuuksia. Peltopinta- alat ovat kutakin viljelmää kohti slig vähäisiä ja senpätakia saakin tatiskalainen talonpoika a-hertaa suunnattoma.stl. Nyt maatalou-stuottelden hintojen äkkiä romahtaessa alas. on maa-talouspula Tanskassakin käynyt .suo. rastaan kriltllllsek.5i. Tanskalainen talonpoika On tällä kertaa pankki-pääoman orja kiireestä kantapäähän asti. Se. että tanskalaista talonpoikaistaloa ympäröi kaunLs puutarha ja rakennukset ovat siisteik. si maalatut ja .silatut, el todista silti .sitä, että samai.sen talonoojan .sl- .säinen taloudellinen tila olisi yhtä siisti. Velkaa ja lisävelkaa on Tanskan talonpojan niskoilla .suurmatto-mastl. . . T l ^ k f t n / .työtätekevä talonpoika on näihin a.stl luullut, että loppujen lopuksi voisi veloistaan viejiä joskus päästä, koettamalla ottaa yhä suurempia ja suurempia satotuloksia maasta. Mutta .sikäläinen talonpoika on näissä laskelmissaan unohtanut sen, että kapltalLstlnen riisto kulkee vieläkin pldemmln harppauksin eteenpäin. Ja juuri sellaisilta kansanainok.silta, jotka eivät selvästi oivalla kuka on riistäjä — tapahtuu rILstämlnen sitäkin räikeämmin. Varmaa kuitenkin on, että tans. kalainenkin työtätekevä talonpoika, nyt maatalouspulan ankarimmillaan olle.s.sa rupeaa oivaltamaan suhteen- .sa riLstävään kapitalismiin nähden. Enteitä ja alotteltakin .siinä .suhtcos-sa on jo Tanskassa talonpoikain keskuudessa havaittavissa. MAISTA Fascismi ja elokuvataide vattamista varten elokuvien avulla. Tätä tarkoitusta varten luovutti Italian hallitus kaasainliltolle yhden muinaisista muistomerkeistään — Palkonierin villan, luvaten myös luovuttaa tapreelllset varat työn suorlttamLseksI. On huomautettava, että lahjoitus kulttuurihlstorlallLselta näkökannaU ta on todellakin arvoka.s. Falkonlc rin villa sijaitsee lähellä Roomaa, Taskulumln kukkulalla, niissä vanhaan aikaan sijaitsivat useitten k i r - jalUjoltten Ja runoilljoltten huvilat j a asunnot. Tällä kummulla sijaitsi niyös Ciceron huvila. Juuri täällä suuri puhuja Ja kirjailija kirjoitti muutamia tuotteistaan, Jotka ovat hänelle hankkineet pysyvän mal-neen. Tämän suurenmoisen rakennuksen erinomaisen kaunis arkkitehtuuri on kuuluisan rakentajan Francesco Borromlnln kyvykkälsyy-den ansiota. 5 p:nä lokakuuta v. 1928 olivat kansainväliset ka-svatuselbkuva-lnstl-tuutln avajaisjuhlallisuudet. Instituutin juhlalllse.ssa avajaUIstunnos-sa el ollut niitten työläisten Ja t a - lonpolkaln miljoonaisten Joukkojen edustajia. Joitten Joukkojen hyväksi sainlllton v.t. .sihteeri, jokii vakuutti, että "ei ole sen mahtavampaa kutusvällnettä kuin eloktivat, lÄuttft tähän a-stl ne ovat palvelleet yal|i Imvlttelutarkoltusta, ovat olleet voto väkijoukon viihdyttäjinä. Nyt on tullut aika käyttää tätä mahtavaa välinettä joukkojen kasvattajana, eikä ole epäilemistä siitä, ettft nilU ten hyvätttekevä (kenelle? — N. S.) vaikutus leviää yli maapallon"- EI tarvitse siirtyä kauaksi völdakÄeen sanoihin kätketyn ajatuksen, säöoJ^ hln, Joitten tarkoituksena ön vetää työläisjoukkojen huomio siltä iodel. Iisasta tarköfttuksesta, Jota elokuvien on palveltava porvariston ja kapi* tallstlen käsls.sä, jotka tuntevat, et-^ tä yksin tavallisen rilstokonelston vaikutus, mihin kapitalistit ovat näihin asti luottaneet, alkaa k&ydH riittämättömäksi. Tarvitaan uusia Ja entistä vakuuttavampia välli;ielt&.. Jotta Joukot voitaisiin saada alistumaan vanhothhi, aikansa eläne!id[fn kapitalistisen talouden muotolhli^ Jotka sysäävät Joukkoja jatkuvafitl vallankumouksellisuuteen, vanhan kuklstamis- Ja uuden luomlspyrkL. niyksecn. ^ , , ., . ... „ , . Ja tällaisten keinojen etsiskelyn Siten 'siis alllsia arvoja. Jotka ovat Jääneet nykyiselle Italialle perinnöksi klassillisilta aikakausilta, käyttää fas cisml kaikin tavoin hyväkseen. Mus^ sohnl pyrkii eri menettelytavoin kllnnlttämi^än porvarillisen maali, man huomion puoIeen.sa ja myös löytämään keinoja valtansa ja vai. k^itukiujn.sa l^tiittamlsck-si Jaajojen 'ityölitls- ja talonpoikaisjoukkojen keskuudessa. Erittäinkin elokuvia koetetaan tä.ssä .suhteessa käyttää hyväkseen. Italian hallitus on pääminlsterin- .sä Benito Mus.solinin ehdotuksen mukaisesti tarjonnut kaiT.saInllItolle myötävaikutustaan kansainvälisen karusaniastituutln järje.stäml.sek.sl miljopnaläten työläisjoukkojen kas- Englannille ei enempäi^ eikii vähempää kuin romahdusta. Kaikkein tylsimmätkin Knfflannin porvariston politiikot ymmärtävät, että p]njjlanti elää ra.ska.sta yhtei.s-plen piirien edastajla: Italian k u ningas Ja pääministeri, siis Mu.s.so-lini. valtioneuvoston Jäsenet, diplomaattikunnan edustajat ja multa korkeita valtion virkamiehiä, kan-salnliiton edustajia. Luonnollisesti kalkissa puheissa vatkattiin vain .situ, miten suuren palveluk,s<;n tähän'juhlaan kokoontuneet henkilöt Ja kapitalismin edu.s-tajat aikovat tehdä pimeille Ja takapajuisille työläisjoukoille. Miten fascismi aikoo käyttää hyväkseen tätä aloitetta, käy selvIUe siltä ar-vostelusta, Jonka Mu/isolUnl Johdat-tavas. sa puheessaan antoi elokuvista. Samassa hcnge.s.sä e,sllntyl myös markiisi Paoluzzl de CalboU, kan-t; nglantilais>amenkalais t e n laivastojen tasavertaisuuden lujittamisen kaikkein py. himpänii hetkenä katsoi kumpikin puoli sinettejään | kunnallista pulakautta, mikii joh-kiinnittäessään toistaan tulevana vastustajana. Ja toisin ei voi ollakaan, koska it.se Amerikan pyrkimys (toistaiseksi) laivastojen tasavertaisuu-tecn on tuloksena .siitä, että nämä Englantilaisten etua on heidän suunnaton kauppalaiva.stonsä, jota amerikkalaisen eriko.stuntijan, amiraali MacGronderin mielestä 'iO pro,s. asti voidaan käyttää risteilijöiden tehtävi.ssä; amerikkalaisten etevämmyytenä on finanssitalou- i dellinen mahdolli.suu.s rakentaa yht. aikaa dreadnou^jhteja ja risteilijöin vetoavat KelIo(fKin .sopimuk-tä, mitä Englanti varojensa niuk- Joka kieltää sodan, laivasto-molemmat imperialistiset vallat ovat toistensa vihollisia jä kilpailijoita. kuuden vuok.si ei itselleen voi sallia. Jätämme toistaiseksi syrjään Simonsin avoimen tunnustuksen, että rehelliset amerikkalaiset, jotka pyhästi ovat luvanneet olla r a kentamatta linnoituksia Filippiineille, lähettävät sinne uivia l i n - .noituksia raskailla, kaua.skantoi.sil-la tykeillä varustettujen dread-jen ta.s/jittami!^?n edellytyksenä. Mutta sehän on selvää mielettömyyttä. .Sodan mahdottomuus on laivastojen hävittämisen edellytyk- Honä. Amerikan laivaston Englan. tuu Englannin teollifiuuden uudesti-rakcntamisen välttämättömyydestä (mihin ei riitä varoja), uusien mahtavien kilpailijoiden esiintymi-scstii maailmanmarkkinoilla, työväenluokan, joka aluksi tavoittelee o.sallisuutta teolliKuuden j a valtion hallintoon, tarpeiden ja vaatimusten kasvamisesta. Heille on myöskin selvillä suunnaton aro heidän vähenevän ja Yhdysvaltain kasvavan mahdin välillä. Amerikan on helpompi .saada il.selleen liittolai- ,sia kuin Englannin. Tai.stelussa .Saksaa vastaan yhdisti f^nglannin liittolaisia mannermaalla rauta-renkaana jonkun aikaa etujen — ellei yhteys, niin ainakin rinnak-kaiKuu. s. Kaadak.seen takaisin E l - ! l i n j a l a i v o i n a ) . Tämä välikohtaus' ^^^"««a Englanti kiertämättomä.sti luv-uita lähtien. Ne ^Europan maat, - i heittää räikeää valaistusta Ameri- '^^^^ lyödyk.si. jotka vo,.ivat olla Englannin puo- Koko sodanjälkeinen historia on ! iämi.s€stä, viitta.si .Si-: vertaisuu.s.sopimuk.sen olemukseen, j täytetty Englannin ja Amerik.an j , että Englannin l a i - j Ky.symykseen, miksi Englanti ja j imperjallsraien välJKellä taistelulla) j noughtien muodo.ssa (tässä tehtä- •VVashingtonin sopimus velvoitti Y h - j vä.ssä eivät rauhan aikana F i l i p p i i - dy.svallat olemaan laajentamatta > nien satamiin viedyt dreadnoughtit F i l i p p i i n i e n riittämättömiä l i n n o i - j ole niiden vaarojen alaisia, joiden tuksiä. Siksi on meidän ratkais- 1 perusteella laivastoasiantuntijat pitävä tämä kysymys lähettämällä • tävät dreadnoughteja epäilsrttävinä sinne l i n n o i t u k s i a ." Mitä tulee ehdotukseen vanho j en dreadnoughtien uusiin vaihta- \ kan j a Englannin laivaston ta.sa-misen Iykkäämi.s€stä, mons siihen vastolla on 2 kaikkein uudenaikai-; Amerikka rakentavat laiva.stöa, jos i kafijiija maailman markkinoilla, sinta dreadnoughtia: "Rodney" j a j kerran .sota niiden välillä on mah-^ Rinnan sen kaniäsa tapahtuu kilpa- Nelson" j a että siksi on englan-; doton, va.staavat molemmat puolet; varustelu. Englannin imperiali.'-:- tilaisten joko hävitettävä ne tahi j tavallise-sti, että ky.symykse.s.sä on | min johtajien eten a.stuu kyKymys, sallittava amerikkalaisten heti r a - i kolmannen voiman taholta uhkaa-! mihin tämä tai.stelu jo lähimpänä kentaa kaksi samanlaista dread. < va vaara, että Amerikka voi joutua ] aikana voi johtaa. Vastaus, jonka noughtia tasavertai-suuden saavut- j sotaan Japanin kanssa j a Englanti j E n g l a n n i n i m p e r i a l u 5 m i n johtajat tamiseksi. ^ europalaisiin selkkauksiin. 3 I u t t a !— „ijn vapaamieliset kuin van- On muistettava, että suuri j o u k - j Simons viittaa suoraan vaaraan, i k o i l l i s e t k in tässä kysymyksessä ko en^antilaisia amiraaleja (kts. • että englantilaiset icäyttäisivät | its?elleen antoivat, on pääpiirtels-amiraali Eeicbmondin artikkelia kauppalaivastossaan omaamaansa i sään se, että "Timesissa" marrask. 21 ja 22 etevämmyyttä sodassa Amerikan pniä 1929!) pitävät nykyisten suu- kanssa. sellainen soU merkitsisi nin laiva.ston veroisek.si saattami-! .sas.sin j a LfHhringenin täytyi Ran.s-y^ n edellytyk.senä on Amerikan j kan pyrkiä .Sak.san murskaamiseen; mafatavuu,s, mikä kasvaa kilpailus-j salmien ja Kon.ntantinopolin val- :-a Englannin kanssa. Tasavertai-j loitiamlsek.si oli Venäjän. ot<;ttava .'iuuteen suo.stumisen edellytyksenä j osaa Saksan imperiali.srnin murs- Englannin taholta on tietoisuu.s .sii- kaami-;c-en. Ranska oli maana aita, että Englannin varat eivät salli vah riippumaton Saksea.sta, antoipa sen kilpailla Yhdy.svaltojen kanssa Isille lyhytaikaista luottoakin. Ve-iaivastorakennuksissä ja tietoisuus I näjän rahataloudellinen riippuvaisilta, etta sodäs.sa Yhdysvaltojen ' suUK .Saksasta väheni alituisesti 80- lella taisti-luK.sa Amerikkaa vastaan Ranska, Italia Ja Saksa, t u levat vuosi vuode!la taloudellisesti yhä riippuvaisemmiksi Yhdysvalloista. Sitäpaitsi, jos vertaa mitä .siirtomaista voisi saada käsiinpä Englannin tai Amerikan perinnöstä, niin ei tietystikään voi olla epäilys-täkä( tn, etteikö Englannin "veto-v o i r l a " siirtomaaköyhiin maihin nähden olisi suunnaton: E n g l a n n i l. ta voi ryö.stää enemmän siirtomaita' kuin Amerikalta. Ainoat liittolaiset, joihin Englanti vakavasti voisi luottaa, ovat .Tapani j a ' l a t i - nalai.s-Amerikka. Mutta latinalai.s- Amerikka on väestököyhä j a huolimatta ka-svavasta vihastaan Y h dysvaltoja kohtaan oi) »e Amerikan vakava vihollinen va.sta kau-k^^ cssa tulevaisuudessa. Japani, j o l l a on suurenmoinen strateginen a.Hcma puolustusta varten, j a joka kykenisi valtaamaan Filippiinien saaret, on taloudellisesti niin heikko j a Amerikasta niin riippuvainen (teräs, rauta, lainat), ettei «e omasta aloitteestaan puukkoa kur-kulle panematta lähdo taisteluun. • i.^ Amerikka pyrkii mahdollisuuksien mukaan taloudellisesti alistamaan koko K i i n an alaisekseen j a siksi esiintyy se Kiinan kan.sal-lisen yhdistämisen ritarina. Mutta Japanin hyvänsuovasta puolueetto-muude. sta tai avu.sta englantilais-arnerikkalaiscssa sodas.^a tulee Amerikan imperialismi tunnu.sta. maan Japanin ylivallan Mantshuriassa Ja .Shantungissa, tämä »itäkin suuremmalla syyllä, koska se toivoo, että Kiinan kan.salli.sen l i i k keen voima aikoinaan iskee auki japanilaisen tulpan. Englannin imperialismin johtajat haluavat hinnalla millä tahansa lykätä Amerikan kanssa käytävän sodan hetkeä. Mutta myö.skään Amerikan imperialismi, j o k a kylmä-verisemmin ajattelee sellaisen .sodan mahdollisuutta, ei ole kiinnostettu tällaisen välienselvittelyn jouduttamisesta. Englanti tunnusti laivastojen tasavertaisuusperiaat» teen. Mutta tämän tasavertaisuuden käytännö.ssä .saavuttamiseksi tarvitaan vuosia uuden laivaston rakennusohjelman toteuttamiseksi j a vao.sia englanitlaisen miehistön veroisen miehistön {kasvattamiseksi. Sitäpaitsi ei Amerikan imperialismi ole vielä aatteellisesti saanut valtaansa Amerikan pikkuporvariston enemmistöä, joka vielä elääj tajan aloltteeta JsärjestämSän '^eos-vatuselokuvalhstltuiitti" j ^ . Italian fasclstlncn hallitus luovuttanut s l l^ huoneiston, jolla on suUrl historiallinen Ja kulttuurillinen mericltys. Siellä on mukaVa lepädlä pomrilu llsten ajattelijain, Joitten ponhlstulu slen tulok-sena löydetään keino "työläisten ja talonpoikain miljodfc. naisten joukkojen yhtelskunnaHIseki sl kasvattamiseksi". N, Setenopolskl. Työläinen! ~ Oletkor tilänntit jo Vapandeii eri.stäytymisaatteen piirisKä, aa^ teen, joka erottaa a m e r i k k a l a i s^ farmarin ja kaupunkien pikkttpor-variston maailman asioista. Nair den esteiden voittamiseen tarvitaan aikaa. Amerikan imperialii. mi voi odottaa, koska se käyttää "odotusaikansa" Englannin syr» jäyttämiseen maailman markkinoilf ta ja taloudelliseen tttnkeatumi* .seen brittiläiseen imperialismiin. . Juuri tämä näiden imperialistia^ ten valtojen välinen suhde ISy^l ilmaisunsa sopimuksessa Englannin j a Amerikan laivastojen tasavertaisuudesta — 8opimukKc.ssa, mikä merkit.see, että Englannin impeHalismi oli pakotetta perStintjTmSan kmerikkaiaisen kiljp>ainj&n kasvavan mäihjin ei&ink«- Ja Jalitimainen ei vlelS lulcäl-tanut alkaa sotaa, tjrytyca toistaiseksi muodolliseen tm» savertaisnuteen. Puhumme muodollise-sta tasavertat» suudesta, koska Englannin maati. tieteellisen hajanaisuuden vallitessa tasavertaisuuden periaate itse asiassa merkitsee Amerikan tulevaa etevämmyyttä, millä lisäksi on mah-dolli. sundet lisääntyä muiden valtoj en laivastojen avulla. "Suhteellisuus (Hooverin j a MacDohaläin'sopimuksessa määrätty) on pelkkä olettamus, jolla tuskin on suutta yhteyttä todellisuuden kanssa, Sodan sattuessa — j a sitä silmällä-pitäenhän näihin suunnattomiin varusteluihin ryhdytään — taiste^ levät — eivät omat kansat, vaan l i i t o t " , kirjoittaa syystä tunnettu pasifisti Norman A i i g e l "Contem-porary Review'n" maalisk. hnme* 'rossa. Ja täten joudUnime KaiÄ-kan. Italian ja; Japaimn osnul^n laivastokonfeirenssissä, kysymykseen, miksi ei Bansk;aa jä^^ItaUaa saatu alistumaan ja mitä merldt; see 'tämä seikka i:nglännin ja Amerikan tulevan £odan yhteydes^.' ~ 8ä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 27, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-06-27 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300627 |
Description
Title | 1930-06-27-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
NTo. 151
^nieet ovat
^•^^ ja laittaaff V
» vieläkin käittä^*
•^t ole vielä
tutTjsticnasa
ohjelmasta vc^STsM
ttoa, tevrehdysaaj^
''Kun vaaria cami!
oesta päättäen
aksi on järjestetty ^ui
ilien välitämättöaät j*l
nuolen ja renkaan 1
mieluisinta, vapaat»
päivän. Kälän tai
•oidaan turvautua J
aa. UrheOuohjdma
jänniitävä ja ^
ta on mainittu
idessä. Voidaan
vaijata uimakilpaJiDt 3
iehiile ja mahdoDisesä Ä I
«n astioille. Ei tain ,
omaan ennätyksiä m^^.
ä uinti tulee olemaan j , , !
murtomaa uintia, najij
ta siitä ei tule. patd
ääsy on vapaa, pötfkj
yydetään ostamaan ja^j
oka maksaa 15 seata.-
; läht«e juhlapäivänä
ja Spatina Ave. h i J ^ j
lulla k:lo 9 ensimäisen iSil
tä lähtien joka tanjla ftj
tapäivälle £aakka."'fiiäa
äenttiä edestakalan.
itvuvaunulla, niin v t i j'
as kaaralla Keele stitauH
1 ottaa Weston kaan^jO
iän linjan päähän, ja im
ge'n Bus Autolla i^M
mmalla puolella näkjj'^
la "puustaimilla" etti
ia.
ikki. joka ainoa
e Dominion päiväni ikki
?anhat, terveet ja siäA
1 omalla kamaralla m
ihlaa. Siinä tapauksesijjj
;asade. pidetään jaliliöl''
mutta laiha sadeimii
hinkään. — Merkä,
irkländ Lak^
cokoukieita t.k. 2Z^\
n 1 uusi jäsen, vuh L .
:a eivät olleet palkaDiiL^I
ien jätettiin seafuwl
ien. Luettiin kolme 1^1
kien A^iestin, Vapauddi jij
1 levittämistä, joist»
1 ja velvoitettiin,
jäsenien sekä asian!
iciä tarmokkaammin
en uusia lehden tSäjnl
Vapauden lehti- ja Ktj^
imiehen raportti ja i jS
sillä edellytykselli,: .«IpJ
;en on pareöimin.f
Kirjeenvaihtaja
Vapauteen. CoHepaH
;on keräyslista cli tB#|
0. Myöskin kahden b»j
äätyöläisten avnsttsl^l
ttiin, vaan kolme O B ^
jotka on tilitettä»,^
kokoukseen i
inan raportissa ili _
netty velkaa S. J, '«i*?*!
! komitealle sata 4 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-27-03