Vapaus, June 27, 1930

              NTo. 151
^nieet ovat
^•^^ ja laittaaff V
» vieläkin käittä^*
•^t ole vielä
tutTjsticnasa
ohjelmasta vc^STsM
ttoa, tevrehdysaaj^
''Kun vaaria cami!
oesta päättäen
aksi on järjestetty ^ui
ilien välitämättöaät j*l
nuolen ja renkaan 1
mieluisinta, vapaat»
päivän. Kälän tai
•oidaan turvautua J
aa. UrheOuohjdma
jänniitävä ja ^
ta on mainittu
idessä. Voidaan
vaijata uimakilpaJiDt 3
iehiile ja mahdoDisesä Ä I
«n astioille. Ei tain ,
omaan ennätyksiä m^^.
ä uinti tulee olemaan j , , !
murtomaa uintia, najij
ta siitä ei tule. patd
ääsy on vapaa, pötfkj
yydetään ostamaan ja^j
oka maksaa 15 seata.-
; läht«e juhlapäivänä
ja Spatina Ave. h i J ^ j
lulla k:lo 9 ensimäisen iSil
tä lähtien joka tanjla ftj
tapäivälle £aakka."'fiiäa
äenttiä edestakalan.
itvuvaunulla, niin v t i j'
as kaaralla Keele stitauH
1 ottaa Weston kaan^jO
iän linjan päähän, ja im
ge'n Bus Autolla i^M
mmalla puolella näkjj'^
la "puustaimilla" etti
ia.
ikki. joka ainoa
e Dominion päiväni ikki
?anhat, terveet ja siäA
1 omalla kamaralla m
ihlaa. Siinä tapauksesijjj
;asade. pidetään jaliliöl''
mutta laiha sadeimii
hinkään. — Merkä,
irkländ Lak^
cokoukieita t.k. 2Z^\
n 1 uusi jäsen, vuh L .
:a eivät olleet palkaDiiL^I
ien jätettiin seafuwl
ien. Luettiin kolme 1^1
kien A^iestin, Vapauddi jij
1 levittämistä, joist»
1 ja velvoitettiin,
jäsenien sekä asian!
iciä tarmokkaammin
en uusia lehden tSäjnl
Vapauden lehti- ja Ktj^
imiehen raportti ja i jS
sillä edellytykselli,: .«IpJ
;en on pareöimin.f
Kirjeenvaihtaja
Vapauteen. CoHepaH
;on keräyslista cli tB#|
0. Myöskin kahden b»j
äätyöläisten avnsttsl^l
ttiin, vaan kolme O B ^
jotka on tilitettä»,^
kokoukseen i
inan raportissa ili _
netty velkaa S. J, '«i*?*!
! komitealle sata 4<l»|
)merkeistä. Huvitoi^
aston kirjuri velvMti^
raportti tuloista j» ij^
imminsissa ja Sonth.Pf'
i esitetyistä vitf*"*
, että saadaan
Lausuttiin kiitokset <
2sta niille tovMeiD*,»
Kitkan autoillaan ft»?^
uretkelle. Valittiin Jd
uraavalle toleyalle jaJJ
Ile. Luottiin o^^^
1- lopullinen-br'
n vuoden kulattna
glannin laivaston
I Amerikan linj»^'
lisen uhan alaisen»,:
a»hingtonin ko«f
ainoaltaan UM^
en dreadnonghlit» !
misessa,
sen lisäksi kieltäni
panin kanssa,
innin ja Amen^^^j
•n tasavertaisaoa»^
olisi turvannut
Amerikan r i n n i l iy
ti pyrkii välttaig^
an seurauksia «J»»J
utta "apulaivastor^
orkeimman tjyP»!]
:uien jo mnistu^^
MacDonaldin hafij^^
painostaessa
minkä Amerikka
a selitti: lordi
tä Englanti «
; »uottoa
, „ risteflllSa^
T meriministeri «
ci, että E n g l a n i i ^
=avertaismitta, ^
vökkävsvoimaan^
^ i ! , joka t ä k a n^
"etteivät
öt pidätä Y h d J ^
:a:5emista, 2 ^
puheessaan J ^ * ^ !
hallitasta °^^^M
antamaan
lajalle
n tasavei*""^
mer: Naval
1930, s. 41-
F6rjantaina> kesäfc ffl p:nä Fri.. June 27
tee sen asian eteeii parhaansa';
käskevät kokouksen koolle, että
saadaan keskustella valistavasti
, . , , , . . asiasta, sillä tänä päivänä elämme
, TTÖväe.i sanomalehtien til^ajamaaran lasku kesakuakausaen aika- juuri siinä tilanteessa, että mei-x-
Umen ilmiö. Tama taka-askel olisi saatava rajotettua m a h d o l - , H 3 „ . ' .
te^äneen tämän kesän aikana Vapauteen nähden. Olemme ve-! ^ t ^ J " ^ ! ^ valistaa_ joukkoja, saada
^ n s ^ t o i h i n 500 uuden tilaajan hankkimiseksi, jaottelemalla tä- i " " y ^ a a n syrjassa olevat tyoIais-
?l! t;io=itojen kesken. toverit järjestöihin, että olemme
Tska^Vapaudella on kuitenkin paljon sellaisia kannattajia, j o t k a I v S ^ L ^ o t n ^ ^ t ; ' t o v i l ^ . T ''
'^SeSmän kovaa kohtaloa kärsien on ajaantuneet j-mpäri laajan ' ^ ' " ' ^ vamotuita toverejamme, joi-jiji
jotka jo muodostavat huomatun osan Vapauden tilaajamää-
„ T i i n olemme katsoneet oikeaksi j a kohtuulliseksi vedota heidän-rt^
rStäavu sukseen tilaajamäärän kohottamiseksi, sillä V A P A U S O N
^«KITEV S U O M - A . L A I S T E N . R I I S T E T T Y J E N T I E D O N A N T O V Ä L I -
^ A O H J . ^ A J A L U O K K A V A L I S T U S T Y Ö S S Ä M M E . ^
Vapautta on tarkotus pitää nykyisessä koossa, j a tiläajamäärän
tulopuolten kohotessa saada se ulos kolme kertaa viikossa 6-sivui-
Vvt on kuitenkin liikemiehet, joista ilmotustulot suurimmaksi
riippuvat, alottaneet hiljaisen "poikotuksen". Heillä ei ole nyt
^ ilmoiettavaia, kutea sanovat.. Me. kyllä ^ arvaamme mistä tämä
^ITÄÄN" johtuu. On täpahtuiiut .yhtä j a toista. Vaaran Juttu,
iämäin liikehtimiset, vappuvangitsemiset y.m. j o t k a ovat nostaneet
<miehi=sä PUNA K A U H U N . Myös osuusliikkeitten voimistuminen,
nämä ovat nostattaneet porvareiden kauhun Vapautta kohtaan.
Olemme aikaisemmin sanoneet, että Vapautta on kolme kertaa laa­jettu,
ja tilaushintaa ei silti ole tahdottu korottaa. Tahdomme vielä
Bn alleviivaamalla sanoa, että:
1) Vapaus on halvin tämän mantereen päivälebdistä-
2) Vapaus on kokonsa puolesta myöskin suurin.
3) Vapaus on sisältönsä puolesta yhtähyvin toimitettu kuin yksi-
" toinen tämän mantereen suomalaisista puoluelehdistä, ja
I i) Vapaus kykenee jo nutislehtenä tyydyttämään suuren osan luki-
'jensa tarvetta.
Kun näin on, n i in miksi silloin ei riennetä suurilukuiseinmin tilaa-
1 Vapautta? Suomalaisten luku on lisääntynyt kymmenillä tuhan-mutta
Vapauden tilaajamäärä ei ole läheskään vastaavassa mää-nousEut.
Järjestömme on joukko järjestö, jonka vallankumouksellisen kasva-iaolen
edustaja Vapaus on. Minkä enemmän voimme levittää V a -
»ta, sen suurempi hyöty tulee olemaan järjestöillä, j a sen kautta
nkumouksellisten oppien levenemismahdollisuus, josta hyöty koituu
Lsti C A N A D A N K O M M U N I S T I P U O L U E E L L E J A V A S E M M I S -
ISTE.V T A L O U D E L L I S I L L E L I I K K E I L L E .
TOVERIT, meidän on vedbttiavä teihin, sillä asemäamWe on l u j i -
lava niin kauan kuin siihen on mahdollisuutta. Te näette j a kuu-
I» joka päivä, miten kapitalistiluokan lakeijat, — poliisit, sotilaat ja
Kstijoukot — iskevät veriset kyntensä työväenluokan kurkknun.
Iparhaimmistoa suljetaan vankiloihin — jos ei ole tilaisuus heitä
istaa — sen julkisuusvä^lineet hävitetään j a luokkamme petturit
porvareita tässä avustamassa- Työväenluokan Inokkälietoisen osan
astattava tähän suljetuin rivein. Suojelkaamme/laitoksemme, tuke-ime
niitä ja levittäkäämme yalistusvälineitämme niin kauan kuin Effl vielä luyallista. Vahvistakaamme rintamarhme j a edistäkäämme
ta tänä päivänä kautta maailman
sorretaan ja vankilaan teljetään.
Nouskaamme kaikki yhtenä murs­kaamaan
vihollisemme, kapitalisti-luokan
valta, j a tukemaan ja tur­vaamaan
työntasavaltaa, neuvosto­maata.
^ En»i «unnuntaina esitetään näyt­tämön
päättäjäisnäytäntönä 3-osai-nen
unkarilainen laulunäytelmä
"Aropaimen ja keltaruusu". Täy­tämme
haalin ääriään myöten.
. Sitten ensi torstaina, heinäk. 3
p. pidetään näyttämön päättäjäis-valistustilaisuus,
jonne keholtam­me
kaikkia saapumaan. lyomitea
valmistaa ohjelmaa, haali koriste­taan.
Se on toverillinen illatsu
johtajan sekä näyttelijöiden kes.
ken siitä uhrautuvaisesta paljosta
työstä, jota he ovat joutuneet te­kemään
j a uhrautumaan tänäkin
näyttämökautena. Tervetuloa kaik-
OSOSSrOflRINtA
Suomen edistysmieli­nen
osuustoi­mintaliike
jäämästä kaikkiaan 12.1 mllj. Pää-qsa
ylijäämästä 15 mUj. siirretään
tönii vuonna osuuskauppojen ra-
•bastoihin.
. Kokonaisuudessaan voidaan vii.
meksi päättynyttä vuotta pitää o-suuskauppaliikkeen
saavutusten kan-nalta
arvostellen tj-ydyttävänä.
Lähes 240,fl00 Jäsentä. — Liike­vaihto
n. 1,400 milj. mk. — Osoos-kauppojen
vanU n. 766.2 m i i .
jocnaa markkaa
Koko viime TOOden ajan vallinnut
taloudellinen laskukausi el volöut
olla vaikuttamatta liaitallise&tl e-distysmielLsten
osuusliikkeidenkään
kehitykseen. Kuluttajaan ostok>'V3,-n
heikkeneminen sai aikaan, että o-suuskauppojenkln
liikevaihdot pyr­kivät
alenemaan ja p u u t k i n saa­vutukset
heikkenemään. Virallisten
tietojen mukaan tekF viime vuoden
aikana kaikkiaan 695 kauppaliiket­tä
vararikon vastaavan lukumäärän
ollessa edellisenä vuotena ainoas­taan
466.
Edlstj-smieliseen osuuskauppaliik-
MAATALOUS
Timmins
iimouksellisten oppien levenemistä lehdistömme jäi. kirjaTlisuuden
VAPAUS O N O L L U T J A T U L E E O L E M A A N TÄSSÄ TYÖSSÄ
INA. TAHDOTTEKO TEHDÄ P A R H A A N N E S E N LEVITTÄ­ESSÄ?
Te tiedätte, että Vapaus ei ole tarvinnut vedota rahalliseen avun-fctiin
milloinkaan. Vapaudelle ei ole kerätty käyttövaroja osakkei-
I myynnillä tai muilla vippakonsteilla. Vapaudella, o l i noin $300 r a -
[ elämäntaivalta alottaessaan. lÄe emme nytkään pyyrfa teiltä rahaa,
n pyydämme teidän avustusta lehden levityksessä. Jokainen saa var-jti
"dollarinsa" .edestä hyvää j a . valistavaa lukemista.. Miksi siis ei
pstuta ja täytetä sitä osaa työstämme, joka on meidän j a teidän.
Kuten alussa mainitsimme on Järjestön osastojen osalle asetettu
inuden tilauksen hankkiminen. Olisiko liikaa toivottu, että
VAPAUDEN Y K S I T Y I S E T K A N N A T T A J A T E RI
liliAAKUNNISSA
lisesti hankkisivat 250 uutta tilaaj4ä jaoteltuna seuraavasti: Ont.
, Que. 30, Man. 30, Sask. 20. A l t a . 35 j a B. C. 35. Hankittava
irä ei ole suuri, jos luokkamme valistamiseen luottavat T O V E R IT
iirat asiakseen sen vaivan, että koettavan saada työtoverinsa tai t u t -
jii tilaamaan lehden, ottamalla maksun vastaan j a välittämällä sen
tädelle. Lähetyskulut voitte ottaa pois, jos niin _tahäotte.
[toivomaksemme ei ole .suuri, töveritf Te, .voitte tämän tpteuttääj
viitsitte yrittää sen verran tehdä agitatsionia osaovereittenne
Dudessäl Me luotamme että tämän teette. Tulemme j u l k a i s e m a^
sudessa, onko eri maakuntien tovereissa ollut sellaisia, jotka ovat
ataistelun edistäjinä täyttäneet.tehtävänsä-Vapautta kohtaan.
I Haasteaika on koko heinäfiuiih ajan. .
Vapauden liikkeenhoidon piuolesta:
J . W. AHLQVIST.
•
tiin seuraavaan kokoukseen,
ämön päättäjäistilaisuudessa
aina heinäk. 3 p. osasto päätti
(Jttaa vapaa ravintolan, jonne
itejtaan saapumaan yleisöä r u n -
Icnisena. Kesäk. No. 1 ryhmän
Sallin komitean iltamara-velvoitettiin
tuomaan seu-an
kokoukseen. Lapinsalolle
bnettiin haali ilman vuokraa,
bh^olJa, että hän antaa läii-fcllat
liinaiseksi. Lausunta-
[on.iieinäk. 2 p. keslciviiKkoha
erjantairiä 4 p., että toverit
mielessään ja sapuu näihin
anksiin oppimaan ja kuuhte-ilui
taas kaksi vuotta j a Engw
" imperialismin piti uudelleen
langeta polvilleen j a tunnus­taa
Yhdysvalloille oikeus yh­tä
niiiren risteilijalaiviiston
*W»atamiseen.
^man vuoden kuluttua', kun
^ on toteuttanut. ohjel-on
Englannin laivasto t y y j i -
Inkumääränsä, sotalaivojen
ja niiden aseistuksen
en tasavertainen Amerikan
kanssa, s.o. se oii tätä
opi, koska Amerikan laivas-iJoUa
ei ole niin monia eikä
[monimutkaisia tehtäviä kuin
nnin laivastolla, on takanaan
anin teollisuutta huomatta-voimakkaampi
teollisuus ja
"^Pi väestö.
Yhdysvaltojen taistelun his-
«oria..a maailman herruu-on
Lonto<in konfe-huomattavana
etap­pina
»•'nä tiellä? Englantfläis-
»rit* '<^" lähentymisen t r u -
pnt.^ '•työväenpuolueen" ja
ueimpien vanhoillisten l e i -
fituten esim. Gan^-in, yrittä-sttäa
asian siten, kuin olisi
r sopimuksella lujitettu eng-f^
anienkkalaista lahentymis-
^•D avaisi tämä sopimus l a i -
f«n tasavertaisuudesta tien
Foiais-amerikkalaLselle yhteis-
' P ^ ^ - ^ maailman kysymyk-
«nenkuin vastaamme tä-
Jellisen tilanteen naamioi-y
»tieen, kiinnitämme l u k i j a in
,1.!^^-'^^" .välikohtaukseen,
^Pahtui Lontoon kohferens-
^^'^Ti takana.
^."^^^^ Amerikan
^''''.^^^"^»illa, kun höy-liov
' ^ ' " ^ " ' " e " — sama
r ^ J : 1^18 kuljetti Wilso-
^ t i m radio.sanoma, jossa
^ että MäcDonaM W
* ^ ^ n dreadnonghtiett täy-lemaan,
sillä o p f l oh eilnen kaikkea
hyvä rijeille kaikille j a vielä kun
tiima saadaan ilmaiseksi. Heinäk.
Tylihiä 2 pitää iltaman. Jäi komi­tealle
valtuudet järjestää ptarhaari-sa
mukaan. Valittiin 3 t i l i n t a r k a s ­tajaa.
Kuultiin rahastonhoitajan
raportti j a hyväksyttiin. Myöskin
evästettiin, että kaikki t i l i t on t a r ­kastettava
seuraavaan vuösiicofeouk-seeri.^,
T u o t i i n ehdotus, j että eikÖ
meidäh .ölisj. jptäkip, tehtävä Suo­men
sorretuille liiokJcatqveteille,
j o i t a .porvarihallitut klikillä konna-maisilla
teoillaan räakTtää. Välit-t
i i n 3-henkineti
Mustaa valkoiselle on toveri " K u ­luttaja"
on koettanut tuhertaa Va­pauden
kesäk. 21 p. palstoilla.
" K u l u t t a j a " on nyt (el ole ensi-^
mainen kerta) nähnyt suuria piöpöjä
kun on sattunut näkemään liik­keenhoitajan
nimen "Työväen O-suiistoimlntalehdessä".
"Kuluttajan"
mielestä osuuskaupan liikkeenhoita­jan
pitäisi olla erittäin tietämätön
llkkecn tilasta silloin kun "Kulut,
taijalle" epämiellyttävä sattuu teke.
mään haastattelun. Onhan hyvin
naurettavaa, että ollaan vastaamat,
ta kyselyihin, etenkin kun Hlke on
siinä asemassa että el sitä tarvitse
hävetä ja sen asemaa salata. Haas-tatellaanhan
liikkeenhoitajaa hyvin
liseln erinäisten finanssi- ja luot­tolaitoksien
kautta, jotka myös ovat
tavallaan toveri "Kuluttajan" kans-
.sa joka päiväisessä liikeyhteydessä,
vähemmän proletaarisessa rahojen
huijausyrityksissä.
Kuluttaja", tapansa mukaan,
syyttää "pölkkypää"-johtokuntaa ja
)llikkeenihoita'jaa h e i x ^ .saamatto­muudesta.
Turhaa tässä alkaa puo­lustamaan.
On kuitenkin mainitta­va,
että enemmi.stä johtokunnan jä­senten
taholta samaten kuin liik-keenhöitäjaji
taholta on niin ko­vasti
pelätty liikkeemme porvarillis­tumista,
että-cl oe elritylstä julki­suutta
heidän taholta pyritty tuo-m.
aan — on nimittäin annettu " K U r
luttajan" ja ,hänen seuralaisensa
toimia. *
Olisi nyt "Kuluttajallakin" aika
alkaa tekemään julklsuustyötä nii­den
julkisuusvälineiden kautta, joi­ta
osuuslilkkelsämme On käytettä­vänä.
Olethan vallstuskomltean jä-sen.
Siis toimintaan, n i i n tulee asiat
selvitettyä mielesi mukaan.
Pyytäisin Kuluttajan vielä venyt­tää
muistiansa (ei omia mielikuvi­tuksia)
viimeisen jäsenistön vuosiko-
"kouksen päätöksistä ja velvoituk­sista.
E i hyvä toveri asiat menneet
päätöksiin jos sinä yksin niitä esi­tit
ja kannatit. Annapas kuulua
yksikään jäsenistön tekemä päätös,
jonka liikkeenhoitaja ja johtokunta
on lyönyt laimin.
Liikkeenhoitaja.
dellisestä hävittämisestä. Jokainen
dreadnough maksaa hqiri lÖQ^milj.
ruplaa (50 milj. doll.).. Dreäd-noughtiensa
kunnossapitoon kulut­tavat
amerikkalaiset vuosittain 80
m i l j . inpiaa (40. m i l j . d o l l . ) . Labi-vtioslriä
on Amerikan v:n 19^2
Washinstonin sopimu^en
perulsteella rakennettava 15
irattä^ dreadnoir^htia viin-ttineiäen
tiläHe.
Hert-a Hoover varinöi julkisuudj
sa, ettei ole mitään niin vaatima­tonta
laivästo-ohjelmaa,'^ rtrihin ei
hän suostuisi, jos siihen vain suos­tuu
toinen valta, s.o. Englanti,
koska Kelloggin sopimus tekee so­dan
mahdottomaksi ajatellakin
j.n.e.^ j.n.e. Miten otti Amerikan
c^iistäjisto vastaan radiossa saa­dun
iloisen sanoman? Se ilmenee
seuraavasta.
"Tämä tieto aiheutti suurta
kummastusta Amerikan laivasto-edustajiston
jäsenten ja laivasto-asiantuntijain
keskuudessa. Ori i t ­sestään
selvää, että . Yhdysvallat
siseituvat vastustamaan sellaista
ehdotusta, jos Englanti sen tekee",
sähkötti Stimsonin mukana oleva
" N e w York Timesin" kirjeenvaih­t
a j a James tammik. 16 p:nä.
Emtne ota tahah amerikkalaisten
kirjeenvaihtajien sadoissa sähkö­sanomissa
esittämiä todisteita. Esi­tämme
vain ' lyhykäisyydessään
klassillisen määrittelyn, jonka sän­gen
pidetty ameriklcaläinen poliit­tinen
k i r j a i l i j a Frank Simons heti
Amerikan edustajiston Lontooseen
tulon jälkeen esitti kirjeessä, mikä
j u l k a i s t i in "Timesfesa" tammik. 20
p : n ä : ^ -
' , B r i t t i l a i s t en piirien keskuste­lussa
havaitsen joukon konJ^eetti-sia
ehdotuksia, nimittäin: etta on
fc^vItetlSva Iinjälaivasto t a i pienen­nettävä
dreadnoagbtien kokoa ja
aseistusta, supistettava niiden mää­rää
j a viivytettävä niiden vaihta­mista
ti&sii& Mitä talee ehdjottik-secni'
hSvillämiiKislä^ lwi, scs ' on
keeseen liittyneiden uusien jäsenten
ki siihen illan vietoon, siellä tar- ] lukumäärä ^oli v. 1928 kaikkiaan 21,
jotaan vapaa ravintola. — Valittu. 1140. Kuoleman, paikkakunnalta
muuton tai muiden syiden takia
erosi kaikkiaan 7,862 jäsentä, joten
lisäys jäsenmäärässä oli 13,278. Ny­kyisin
on edLstysmlelisissä osuus­kaupoissa
jäseniä kaikkiaan 238,815.
Liikevaihto nousi kaikkiaan 1 mil­jardi
.^82.779.553 markkaan. Liike­vaihdon
lisäys oli kaikkiaan 24.-
05,739 eli 1.8 pros. Hämeen. Etelä-
Pohjanmaan ja Savon osuuskauppa-liittojen
alueiden osuu.skaupat eivät
päässeet myynnissä edellisen VUD-den
saavutuksiin.
Osuuskauppaliikkeen oma tuotan­to
nousi kaikkiaan 303.2 milj. mark­kaan,
ollen lisäys kaikkiaan 9-5 milj.
mk. Tuotantolaitoksista edustavat
leipomot suurinta ryhmää, ollen n i i ­den
tuotanto 105.4 m i l j . mk. Mer­kityksensä
puolesta on seuraavana
ryhmänä pidettävä makkaratehtaita,
joiden tuotanto oli lähes 41.5 milj.
mk. Meijerien tuotanto oli 83.2 milj.
mk. Myllyjen jauhatus nousi 16.7
milj. markkaan.
Edistysmielisten osuuskauppojen
palveluksessa oli vuoden kuluessa
kaikkiaan 7,462 henkilöä, ja lisään­tyi
henkilökunnan lukurnäärä v. aik.
257 hengellä. Viime v. kuluessa l i ­sääntyi
osuaskauppain hallussa ole­vien
varojen määrä kaikkiaan n.
41 milj. mk:lla. Osuuskaupoilla on
hallussaan vaihtuvaa omaisuutta,
kuten rahaa arvopapereita, tavara-varastoja,
.saatavia y.m. kaikkiaan
402.4 milj. ja kiinteätä eli käyt­töomaisuutta
kuten Irtaimistoja ja
kihiteistöjä 364.8 milj. eli 47.9 pros.
kaikista varoista. Jokaista , jäsen­tään
kohden osuu-skaupat tarvit­sevat
varoja 3,233,43.
Osuuskauppojen omat pääomat
ovat 207.2 milj. mk. — Tulostaseen
loppusumma lisääntyi edellisestä
vuodesta 23.6 mllj. markalla. O-suuskauppain
tuottama bruttoylljää-mä"
nousi kaikkiaan 1,3 prosentilla.
Menojen puolella kiintyy huomio
ensi kädessä nettoylijäämään, joka
on 27. milj. mk. j a vastaa 2 pros.
liikevaihdosta. Toissa vuonna olivati
vastaavat luvut 31.6 milj. ja 2.3
pros. Kustannukset lisääntjrvät
myyntiin verrattuina 1.6 pros. Kus-tannusten
kokonaismäärästä muo­dostivat
palkat kaikkiaan 50.6 pros.
Vuoden 1928 ylijäämästä jaettim
jäsenistölle viime vuotaen aikana
kaikkiaan 12.6 milj. Kuluvan vuo­den
aikana ovat osuuskaupat päät­täneet
palauttaa viime vuoden yli^
Ranskaii niäatö-louspula
Rar.Äka-<;s.a ovat äskettäin porva­rilliset
maatalQUsmiehet ^ pitäneet
kcngrp.s.<^in. Sen yhtej-dessä 11-
men;v.'i.-ia seikoista käy julki, että
maatalou-spula siellä on ankara.
Kiinieisiöiyuiomalle on sikäläis­ten
kirjanpitotulasten mukaan saa­tu
tuotoksi 2 pro.s. ja käyttöpä^-
omaile 3 pras. \
Katsoon siihen, että maatalou­teen
kiinnitetty pääoma ennen maa-ilman.
sotaa oH .^ellä 90 miljardia
ftangia ja nyt se on 290 miljardia
frangia, .sekä lisäksi käyttöpääoma,
mika tekee noin 127 miljardia fran­gia,
eivät nykyiset maataloudesta
saadut tulot varsinkin työtätekevään
talonpoikaistalouksiin nähden vas-taa
liihe.<;kään samassa suhteessa
maatalouteen kiinnitetjTi pääoman
nousua.
PoivarLsto koettaa siellä, kuten
muuallakin lisättyjen tullien avulla
Ijoistaa maatalouspulaa. Ranskassa
PJ; tulli.<;uoja jo entuudestaan mati-talou.-^
tuot teille huikean korkea Ja
silti ei ole apua siitä ollut. Tämä
seikka jo osaltaan todistaa, että
tullien avulla ei maatalouspulaa pois­teta
mi.'^ään maassa, vaan ovat nc
yksinomaan riistävän kapitalistlluo-kan
keinoja, jotka välittömästi joh­tavat
uuteen maailmansotaan.
Meidän liikkeemme suurimpana va.^Jtah.ikoi.suutena o.stajakunnan keskuudessa on: Katetsi ^
kauppa. Ostajat vaativat luottoa. Siitä ei väitetä vaikkapa rehelliset makMajat joutuisivat '
ostoksensa silloin kuin on ollut työtä saatavissa. To tiety.stikin voitte kannattaa yj^sityislii.
kettä j a saada niiltä luottoa. Mutta muistakaa, että yksStyisliikkeet eivät. milloinkaan anna
huonona aikana luottoa. Sensijaan .silloin k u i n ostajat saavat käydä säännöllisesti työssä ne
luottoaan käyvät tarjoamassa. '
Sudburyn osuuskauppa välittää kaikkea ruokatavaraa, karjanrehua, y.m., jauhoja,
puita, maitoa, kermaa, voita y.m. Kaikella tavaralla on kohtuullinen hinta.
Ulkoatulleille tilaukaiLIe annetaan erikois huomio.
Osuustoimintatervehdyksin,
Co-dp. Tradh^ AssVof Siidbury/
m i a l i a .
104 Elm S t We^t, Box 1639,
9UDBURY, ONT.
lelin 2348,
Tanskan maatalous
ahtaalla
Amerikan edu.staji.ston johtaja jo
hylännyt julkise.s.sa selitykses.sään,
mi.ssä hän .sanoi,
että hänen maalleen muo.
dostavat dreadnoughtit lai­vaston
ytimen.
Tämä kanta perustuu siihen tek­nilliseen
katsomukseen, että lai­vasto
aina jakaantuu linja-, tai.s-telu-
ja apuluoRkiin. Jos ensin-mainitut
poistetaan, niin risteilijät
muodostuvat taisteluysiköiksi ja
risteilijät korvataan kauppalaiva.s-tolla.
Koska viimemainitussa ta-pauk-
sessa Yhdy-svallat, joilla on
suhteellisen vähäpätöinen kauppa­laivasto,
joutuisivat toivottomasti
huonompaan asemaan, niin Yhdy.s-valiat
hylkäävät kaikki esitykset
dreadnoughtien hävjttämise.stä. M i ­tä
tulee niiden koon pienentämi-»
seen, niin päättävä amerikkalai*
nen vastustus tähän nähden joh­tuu
siitä seikasta, että Amerikan
laivastoasiantuntijat pitävät
suuria sotalaivoja ainoana
keinona, mikii takaa F i l i p ­piinien
puolustuksen.
rui,«;a deardnoughteja ikkunasta
pellolle viskattuina rahoina |a että
myö.skin amerikkalainen amiraali
Sims on julkisesti .selittänyt, että
.sodan .sattuessa on dreadnouRhtit
piilotettava Mis.sissippin joelle.
t
Amerikalle on kysymys
dreadnoughteista ensi sijas­sa
kysymys oman eteväm-
, myytensä säilyttämisestä.
Tanska on maatalousmaa, josta
tavan takaa esim. meikäläiset joh-tavat
maatalousmiehet ottavat esi­merkkejä
kun on puhe tämän maan
maatalouden tilan parantamisesta.
Totta onkin, että satotulokset
Tan.ska.?.sa ovatkin korkeita, mutta
kuitenkin on Tanskassakin vallin­nut
maatalouspula jo pidemmän
aikaa. Kuluneen kymmenen vuoden
aikana ovat Tanskan klrjanpltotl-lat
csoittaneet puhdastuottoonsa
nähden perin alhaisia lukuja. On-pa
ollut vuosia, jdllbin eräillä hy.
vlksi tunnetuilla tiloilla " puhdas
tuotto on ollut alle nollan. Taval­lisimmin
se on ollut 2 pros. val­heilla.
Httomattävä ori lisäksi. että
Tan.ska; ön suurlmriialta osalta työ.
tätekevleh talonpoikien maa. Tilat
siellä ovat jo harvinaisuuksia. Pel­topinta-
alat ovat kutakin viljelmää
kohti slig vähäisiä ja senpätakia
saakin tatiskalainen talonpoika a-hertaa
suunnattoma.stl.
Nyt maatalou-stuottelden hintojen
äkkiä romahtaessa alas. on maa-talouspula
Tanskassakin käynyt .suo.
rastaan kriltllllsek.5i. Tanskalainen
talonpoika On tällä kertaa pankki-pääoman
orja kiireestä kantapää­hän
asti. Se. että tanskalaista ta­lonpoikaistaloa
ympäröi kaunLs puu­tarha
ja rakennukset ovat siisteik.
si maalatut ja .silatut, el todista silti
.sitä, että samai.sen talonoojan .sl-
.säinen taloudellinen tila olisi yhtä
siisti. Velkaa ja lisävelkaa on Tans­kan
talonpojan niskoilla .suurmatto-mastl.
. . T l ^ k f t n / .työtätekevä talon­poika
on näihin a.stl luullut, että
loppujen lopuksi voisi veloistaan viej­iä
joskus päästä, koettamalla ottaa
yhä suurempia ja suurempia sato­tuloksia
maasta. Mutta .sikäläinen
talonpoika on näissä laskelmissaan
unohtanut sen, että kapltalLstlnen
riisto kulkee vieläkin pldemmln
harppauksin eteenpäin. Ja juuri
sellaisilta kansanainok.silta, jotka
eivät selvästi oivalla kuka on riis­täjä
— tapahtuu rILstämlnen sitä­kin
räikeämmin.
Varmaa kuitenkin on, että tans.
kalainenkin työtätekevä talonpoika,
nyt maatalouspulan ankarimmillaan
olle.s.sa rupeaa oivaltamaan suhteen-
.sa riLstävään kapitalismiin nähden.
Enteitä ja alotteltakin .siinä .suhtcos-sa
on jo Tanskassa talonpoikain
keskuudessa havaittavissa.
MAISTA
Fascismi ja elo­kuvataide
vattamista varten elokuvien avulla.
Tätä tarkoitusta varten luovutti
Italian hallitus kaasainliltolle yh­den
muinaisista muistomerkeistään
— Palkonierin villan, luvaten myös
luovuttaa tapreelllset varat työn
suorlttamLseksI.
On huomautettava, että lahjoitus
kulttuurihlstorlallLselta näkökannaU
ta on todellakin arvoka.s. Falkonlc
rin villa sijaitsee lähellä Roomaa,
Taskulumln kukkulalla, niissä van­haan
aikaan sijaitsivat useitten k i r -
jalUjoltten Ja runoilljoltten huvilat
j a asunnot. Tällä kummulla sijaitsi
niyös Ciceron huvila. Juuri täällä
suuri puhuja Ja kirjailija kirjoitti
muutamia tuotteistaan, Jotka ovat
hänelle hankkineet pysyvän mal-neen.
Tämän suurenmoisen raken­nuksen
erinomaisen kaunis arkki­tehtuuri
on kuuluisan rakentajan
Francesco Borromlnln kyvykkälsyy-den
ansiota.
5 p:nä lokakuuta v. 1928 olivat
kansainväliset ka-svatuselbkuva-lnstl-tuutln
avajaisjuhlallisuudet. Insti­tuutin
juhlalllse.ssa avajaUIstunnos-sa
el ollut niitten työläisten Ja t a -
lonpolkaln miljoonaisten Joukkojen
edustajia. Joitten Joukkojen hyväksi
sainlllton v.t. .sihteeri, jokii vakuutti,
että "ei ole sen mahtavampaa
kutusvällnettä kuin eloktivat, lÄuttft
tähän a-stl ne ovat palvelleet yal|i
Imvlttelutarkoltusta, ovat olleet voto
väkijoukon viihdyttäjinä. Nyt on
tullut aika käyttää tätä mahtavaa
välinettä joukkojen kasvattajana,
eikä ole epäilemistä siitä, ettft nilU
ten hyvätttekevä (kenelle? — N. S.)
vaikutus leviää yli maapallon"- EI
tarvitse siirtyä kauaksi völdakÄeen
sanoihin kätketyn ajatuksen, säöoJ^
hln, Joitten tarkoituksena ön vetää
työläisjoukkojen huomio siltä iodel.
Iisasta tarköfttuksesta, Jota elokuvien
on palveltava porvariston ja kapi*
tallstlen käsls.sä, jotka tuntevat, et-^
tä yksin tavallisen rilstokonelston
vaikutus, mihin kapitalistit ovat
näihin asti luottaneet, alkaa k&ydH
riittämättömäksi. Tarvitaan uusia
Ja entistä vakuuttavampia välli;ielt&..
Jotta Joukot voitaisiin saada alistu­maan
vanhothhi, aikansa eläne!id[fn
kapitalistisen talouden muotolhli^
Jotka sysäävät Joukkoja jatkuvafitl
vallankumouksellisuuteen, vanhan
kuklstamis- Ja uuden luomlspyrkL.
niyksecn. ^
, , ., . ... „ , . Ja tällaisten keinojen etsiskelyn
Siten 'siis
alllsia arvoja. Jotka ovat Jääneet
nykyiselle Italialle perinnöksi klas­sillisilta
aikakausilta, käyttää fas
cisml kaikin tavoin hyväkseen. Mus^
sohnl pyrkii eri menettelytavoin
kllnnlttämi^än porvarillisen maali,
man huomion puoIeen.sa ja myös
löytämään keinoja valtansa ja vai.
k^itukiujn.sa l^tiittamlsck-si Jaajojen
'ityölitls- ja talonpoikaisjoukkojen
keskuudessa. Erittäinkin elokuvia
koetetaan tä.ssä .suhteessa käyttää
hyväkseen.
Italian hallitus on pääminlsterin-
.sä Benito Mus.solinin ehdotuksen
mukaisesti tarjonnut kaiT.saInllItolle
myötävaikutustaan kansainvälisen
karusaniastituutln järje.stäml.sek.sl
miljopnaläten työläisjoukkojen kas-
Englannille ei enempäi^ eikii
vähempää kuin romahdusta.
Kaikkein tylsimmätkin Knfflannin
porvariston politiikot ymmärtävät,
että p]njjlanti elää ra.ska.sta yhtei.s-plen
piirien edastajla: Italian k u ­ningas
Ja pääministeri, siis Mu.s.so-lini.
valtioneuvoston Jäsenet, dip­lomaattikunnan
edustajat ja multa
korkeita valtion virkamiehiä, kan-salnliiton
edustajia.
Luonnollisesti kalkissa puheissa
vatkattiin vain .situ, miten suuren
palveluk,s<;n tähän'juhlaan kokoontu­neet
henkilöt Ja kapitalismin edu.s-tajat
aikovat tehdä pimeille Ja ta­kapajuisille
työläisjoukoille. Miten
fascismi aikoo käyttää hyväkseen
tätä aloitetta, käy selvIUe siltä ar-vostelusta,
Jonka Mu/isolUnl Johdat-tavas.
sa puheessaan antoi elokuvis­ta.
Samassa hcnge.s.sä e,sllntyl myös
markiisi Paoluzzl de CalboU, kan-t;
nglantilais>amenkalais t e n
laivastojen tasavertaisuuden
lujittamisen kaikkein py.
himpänii hetkenä katsoi
kumpikin puoli sinettejään | kunnallista pulakautta, mikii joh-kiinnittäessään
toistaan tu­levana
vastustajana.
Ja toisin ei voi ollakaan, koska
it.se Amerikan pyrkimys (toistai­seksi)
laivastojen tasavertaisuu-tecn
on tuloksena .siitä, että nämä
Englantilaisten etua on heidän
suunnaton kauppalaiva.stonsä, jota
amerikkalaisen eriko.stuntijan, ami­raali
MacGronderin mielestä 'iO
pro,s. asti voidaan käyttää risteili­jöiden
tehtävi.ssä; amerikkalaisten
etevämmyytenä on finanssitalou- i
dellinen mahdolli.suu.s rakentaa yht.
aikaa dreadnou^jhteja ja risteilijöin vetoavat KelIo(fKin .sopimuk-tä,
mitä Englanti varojensa niuk- Joka kieltää sodan, laivasto-molemmat
imperialistiset
vallat ovat toistensa vihol­lisia
jä kilpailijoita.
kuuden vuok.si ei itselleen voi sal­lia.
Jätämme toistaiseksi syrjään
Simonsin avoimen tunnustuksen,
että rehelliset amerikkalaiset, jot­ka
pyhästi ovat luvanneet olla r a ­kentamatta
linnoituksia Filippii­neille,
lähettävät sinne uivia l i n -
.noituksia raskailla, kaua.skantoi.sil-la
tykeillä varustettujen dread-jen
ta.s/jittami!^?n edellytyksenä.
Mutta sehän on selvää mielettö­myyttä.
.Sodan mahdottomuus on
laivastojen hävittämisen edellytyk-
Honä. Amerikan laivaston Englan.
tuu Englannin teollifiuuden uudesti-rakcntamisen
välttämättömyydestä
(mihin ei riitä varoja), uusien
mahtavien kilpailijoiden esiintymi-scstii
maailmanmarkkinoilla, työ­väenluokan,
joka aluksi tavoittelee
o.sallisuutta teolliKuuden j a valtion
hallintoon, tarpeiden ja vaatimus­ten
kasvamisesta. Heille on myös­kin
selvillä suunnaton aro heidän
vähenevän ja Yhdysvaltain kasva­van
mahdin välillä. Amerikan on
helpompi .saada il.selleen liittolai-
,sia kuin Englannin. Tai.stelussa
.Saksaa vastaan yhdisti f^nglannin
liittolaisia mannermaalla rauta-renkaana
jonkun aikaa etujen —
ellei yhteys, niin ainakin rinnak-kaiKuu.
s. Kaadak.seen takaisin E l -
! l i n j a l a i v o i n a ) . Tämä välikohtaus' ^^^"««a Englanti kiertämättomä.sti luv-uita lähtien. Ne ^Europan maat,
- i heittää räikeää valaistusta Ameri- '^^^^ lyödyk.si. jotka vo,.ivat olla Englannin puo-
Koko sodanjälkeinen historia on !
iämi.s€stä, viitta.si .Si-: vertaisuu.s.sopimuk.sen olemukseen, j täytetty Englannin ja Amerik.an j
, että Englannin l a i - j Ky.symykseen, miksi Englanti ja j imperjallsraien välJKellä taistelulla)
j noughtien muodo.ssa (tässä tehtä-
•VVashingtonin sopimus velvoitti Y h - j vä.ssä eivät rauhan aikana F i l i p p i i -
dy.svallat olemaan laajentamatta > nien satamiin viedyt dreadnoughtit
F i l i p p i i n i e n riittämättömiä l i n n o i - j ole niiden vaarojen alaisia, joiden
tuksiä. Siksi on meidän ratkais- 1 perusteella laivastoasiantuntijat pi­tävä
tämä kysymys lähettämällä • tävät dreadnoughteja epäilsrttävinä
sinne l i n n o i t u k s i a ."
Mitä tulee ehdotukseen vanho
j en dreadnoughtien uusiin vaihta- \ kan j a Englannin laivaston ta.sa-misen
Iykkäämi.s€stä,
mons siihen
vastolla on 2 kaikkein uudenaikai-; Amerikka rakentavat laiva.stöa, jos i kafijiija maailman markkinoilla,
sinta dreadnoughtia: "Rodney" j a j kerran .sota niiden välillä on mah-^ Rinnan sen kaniäsa tapahtuu kilpa-
Nelson" j a että siksi on englan-; doton, va.staavat molemmat puolet; varustelu. Englannin imperiali.'-:-
tilaisten joko hävitettävä ne tahi j tavallise-sti, että ky.symykse.s.sä on | min johtajien eten a.stuu kyKymys,
sallittava amerikkalaisten heti r a - i kolmannen voiman taholta uhkaa-! mihin tämä tai.stelu jo lähimpänä
kentaa kaksi samanlaista dread. < va vaara, että Amerikka voi joutua ] aikana voi johtaa. Vastaus, jonka
noughtia tasavertai-suuden saavut- j sotaan Japanin kanssa j a Englanti j E n g l a n n i n i m p e r i a l u 5 m i n johtajat
tamiseksi. ^ europalaisiin selkkauksiin. 3 I u t t a !— „ijn vapaamieliset kuin van-
On muistettava, että suuri j o u k - j Simons viittaa suoraan vaaraan, i k o i l l i s e t k in tässä kysymyksessä
ko en^antilaisia amiraaleja (kts. • että englantilaiset icäyttäisivät | its?elleen antoivat, on pääpiirtels-amiraali
Eeicbmondin artikkelia kauppalaivastossaan omaamaansa i sään se, että
"Timesissa" marrask. 21 ja 22 etevämmyyttä sodassa Amerikan
pniä 1929!) pitävät nykyisten suu- kanssa. sellainen soU merkitsisi
nin laiva.ston veroisek.si saattami-! .sas.sin j a LfHhringenin täytyi Ran.s-y^
n edellytyk.senä on Amerikan j kan pyrkiä .Sak.san murskaamiseen;
mafatavuu,s, mikä kasvaa kilpailus-j salmien ja Kon.ntantinopolin val-
:-a Englannin kanssa. Tasavertai-j loitiamlsek.si oli Venäjän. ot<;ttava
.'iuuteen suo.stumisen edellytyksenä j osaa Saksan imperiali.srnin murs-
Englannin taholta on tietoisuu.s .sii- kaami-;c-en. Ranska oli maana ai­ta,
että Englannin varat eivät salli vah riippumaton Saksea.sta, antoipa
sen kilpailla Yhdy.svaltojen kanssa Isille lyhytaikaista luottoakin. Ve-iaivastorakennuksissä
ja tietoisuus I näjän rahataloudellinen riippuvai­silta,
etta sodäs.sa Yhdysvaltojen ' suUK .Saksasta väheni alituisesti 80-
lella taisti-luK.sa Amerikkaa vastaan
Ranska, Italia Ja Saksa, t u ­levat
vuosi vuode!la talou­dellisesti
yhä riippuvaisem­miksi
Yhdysvalloista.
Sitäpaitsi, jos vertaa mitä .siirto­maista
voisi saada käsiinpä Eng­lannin
tai Amerikan perinnöstä,
niin ei tietystikään voi olla epäilys-täkä(
tn, etteikö Englannin "veto-v
o i r l a " siirtomaaköyhiin maihin
nähden olisi suunnaton: E n g l a n n i l.
ta voi ryö.stää enemmän siirtomai­ta'
kuin Amerikalta. Ainoat liitto­laiset,
joihin Englanti vakavasti
voisi luottaa, ovat .Tapani j a ' l a t i -
nalai.s-Amerikka. Mutta latinalai.s-
Amerikka on väestököyhä j a huo­limatta
ka-svavasta vihastaan Y h ­dysvaltoja
kohtaan oi) »e Ameri­kan
vakava vihollinen va.sta kau-k^^
cssa tulevaisuudessa. Japani,
j o l l a on suurenmoinen strateginen
a.Hcma puolustusta varten, j a joka
kykenisi valtaamaan Filippiinien
saaret, on taloudellisesti niin heik­ko
j a Amerikasta niin riippuvainen
(teräs, rauta, lainat), ettei «e
omasta aloitteestaan puukkoa kur-kulle
panematta lähdo taisteluun.
• i.^
Amerikka pyrkii mahdolli­suuksien
mukaan taloudelli­sesti
alistamaan koko K i i n an
alaisekseen
j a siksi esiintyy se Kiinan kan.sal-lisen
yhdistämisen ritarina. Mutta
Japanin hyvänsuovasta puolueetto-muude.
sta tai avu.sta englantilais-arnerikkalaiscssa
sodas.^a tulee
Amerikan imperialismi tunnu.sta.
maan Japanin ylivallan Mantshu­riassa
Ja .Shantungissa, tämä »itä­kin
suuremmalla syyllä, koska se
toivoo, että Kiinan kan.salli.sen l i i k ­keen
voima aikoinaan iskee auki
japanilaisen tulpan.
Englannin imperialismin johtajat
haluavat hinnalla millä tahansa ly­kätä
Amerikan kanssa käytävän
sodan hetkeä. Mutta myö.skään
Amerikan imperialismi, j o k a kylmä-verisemmin
ajattelee sellaisen .so­dan
mahdollisuutta, ei ole kiinnos­tettu
tällaisen välienselvittelyn jou­duttamisesta.
Englanti tunnusti
laivastojen tasavertaisuusperiaat»
teen. Mutta tämän tasavertaisuu­den
käytännö.ssä .saavuttamiseksi
tarvitaan vuosia uuden laivaston
rakennusohjelman toteuttamiseksi
j a vao.sia englanitlaisen miehistön
veroisen miehistön {kasvattamiseksi.
Sitäpaitsi ei Amerikan imperialis­mi
ole vielä aatteellisesti saanut
valtaansa Amerikan pikkuporvaris­ton
enemmistöä, joka vielä elääj
tajan aloltteeta JsärjestämSän '^eos-vatuselokuvalhstltuiitti"
j ^ . Italian
fasclstlncn hallitus luovuttanut s l l^
huoneiston, jolla on suUrl historial­linen
Ja kulttuurillinen mericltys.
Siellä on mukaVa lepädlä pomrilu
llsten ajattelijain, Joitten ponhlstulu
slen tulok-sena löydetään keino
"työläisten ja talonpoikain miljodfc.
naisten joukkojen yhtelskunnaHIseki
sl kasvattamiseksi".
N, Setenopolskl.
Työläinen! ~ Oletkor
tilänntit jo Vapandeii
eri.stäytymisaatteen piirisKä, aa^
teen, joka erottaa a m e r i k k a l a i s^
farmarin ja kaupunkien pikkttpor-variston
maailman asioista. Nair
den esteiden voittamiseen tarvi­taan
aikaa. Amerikan imperialii.
mi voi odottaa, koska se käyttää
"odotusaikansa" Englannin syr»
jäyttämiseen maailman markkinoilf
ta ja taloudelliseen tttnkeatumi*
.seen brittiläiseen imperialismiin. .
Juuri tämä näiden imperialistia^
ten valtojen välinen suhde ISy^l
ilmaisunsa sopimuksessa Englannin
j a Amerikan laivastojen tasavertai­suudesta
— 8opimukKc.ssa, mikä
merkit.see, että
Englannin impeHalismi oli
pakotetta perStintjTmSan
kmerikkaiaisen kiljp>ainj&n
kasvavan mäihjin ei&ink«- Ja
Jalitimainen ei vlelS lulcäl-tanut
alkaa sotaa, tjrytyca
toistaiseksi muodolliseen tm»
savertaisnuteen.
Puhumme muodollise-sta tasavertat»
suudesta, koska Englannin maati.
tieteellisen hajanaisuuden vallites­sa
tasavertaisuuden periaate itse
asiassa merkitsee Amerikan tulevaa
etevämmyyttä, millä lisäksi on mah-dolli.
sundet lisääntyä muiden valto­j
en laivastojen avulla. "Suhteelli­suus
(Hooverin j a MacDohaläin'so­pimuksessa
määrätty) on pelkkä
olettamus, jolla tuskin on suutta
yhteyttä todellisuuden kanssa, So­dan
sattuessa — j a sitä silmällä-pitäenhän
näihin suunnattomiin
varusteluihin ryhdytään — taiste^
levät — eivät omat kansat, vaan
l i i t o t " , kirjoittaa syystä tunnettu
pasifisti Norman A i i g e l "Contem-porary
Review'n" maalisk. hnme*
'rossa. Ja täten joudUnime KaiÄ-kan.
Italian ja; Japaimn osnul^n
laivastokonfeirenssissä, kysymyk­seen,
miksi ei Bansk;aa jä^^ItaUaa
saatu alistumaan ja mitä merldt;
see 'tämä seikka i:nglännin ja
Amerikan tulevan £odan yhteydes^.' ~
8ä.