Vapaus, May 8, 1926

              Sim2 Lauantaina, toiikok. 8 p;nä — Sat, May 8, 1926 No. 55
VAPAUS
^Ciaadaii jBodinalaiseii isSvieatöh ääneokannattela, flmes-
JVF fi^TUSTSsajrOnt.; ioI(^ t i i s t a i torstai j a laaantaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. ARVO V A A RA
iM^ yatirasttmunäi'
iuksena sihsL^id^ ja ^osu|«eide^
jparantainiseen^^^^
Iäiset vain keskittävät sekä taloudelliserTettä poliittisen
JäJJestSkonei^oin^^;
^ VAPAUS (liberty) Keskittäminen voi 'parhaiten tapahtua kommunistipuor
, TO lueen yhteisrintamatiinnuksien — ammattiyhdistysten
S t o d ? ^^^^^ 'J^esday, Thnrsday f^^id l^^^^^^^^^^^^.^^ työväenpuolueen voimistuttami-
BeJ^ered ai tbe Post Office Department, Ottawa, [sen — toteuttamisen kautta; vain siten voivat työläiset
I vallata itselleep suuremman osan tuottamistaan i;hyo-dykk^
istä jo;kapitalbmm ?yallitessaj, • ; -; f •'
seeond claas matter.
' TILAUSHINNAT:
Canadaan. y k s i vk. $4.00, puoli vk. 92,25, kolme kk-
4t.50 j a ykal kk. 76c. " . i ,
Thdysvaltoihin j a Suomeen, ykrf ^k. $5.50, pnoli vk.
98.00 j o kolme kk. $1.75. ^ ^
Tilauksia, joita ei nenrua. r^ba, e i ttk.^a läbettamaSn.
^ ^ I t s l : asiamiesten jftilla on takaokget <
' I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Asema Saksassa
1
Canadan kekifys 2S vuodepa
- Canadan läntisen paHonpuoliskon.uusimman siirtomaan — uuden
Amerikan kehitystä viimeisten 25 vuoden kuluessa -kuvaa mainiosti «iitä
kerätyt numerotiedot. Tähän 'mennessä ;qn:rviimelai^ kulunut/ neljännes­vuosisata
ollut huomattavin'Canadan,, siirtokunnan historiassa; Sen kebi-tys-
on sinäaikana ollut valtavampaa k u i n -niilloinkaan ennen. '
-' >
f ; K u n numerot puhuvat selvää .;ja lahjomatonta: kieltä, niin ei niihin
tarvita j u u r i erikoisia :Selityfeiä.v
kertaiseksi annamme siis. numeroiden puhna^Jiieltään.; Osa viime vuoden
- r - 1925 — tiedoista on arriolaskelmia, mutta ee'llaiBinakin^~^
lähdlä-totuutta; koska ne :'ovat asiantuntijain laatimiati ja-perustuvat a i ­nakin
osittain julkastuihin virallisiin tilflstoihin. ^.^ : '
^Äskeisessä Kominternin toimeeppanevan komitean
laajennetussa' istunnossa Saksan kysymyksestä hyväk-j Asukasluku
Naimailmotukset $:.00 kerta, ?2.00 kaksi kertaa.'I^yty^^f päätöslauselmassa määrhehiin nykyinen Sak- JSii^rt^ola-i^ste»n l"u^k^u"m^ä^ä^rä^ . . . . . . V . ;
Avioliittobnmenöilmotukset 60c palstatuuma. . san.tilanne seuraavasti: ^ • VnaTivi«MtrV<.ö« c o ^ « « o U r « • y <i
Nimenmuutosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa. . . „ ' / , . Maanvijeyksen sadon arvo . . . . . . . . .
1900
5,371,315
4 9 , i 49
\6
$194,953,428
Syntymäilmottikset $1-00 kerta, $2,00 3 kertaa.! Saksan nykyiselle tilanteelle on eritoten luonteen- .Maanviljelyksen tuotanto busheleissa 312,532,695
Avioeroilmotuk6«t $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa, omaista ankara taloudellinen pula, mikä ilmenee «me- Maanviljelykseen kiinnitetty , . . ; . . ; . . . . .
M I t o S e X " ' t T Ä L Ä nekkipulan'a» kaikkine sitä seuraavine ilmiöineen. Vehnäsato - busheleissa 55,572,368
BItoBlauseelta tai muistovarssyita. , , „»L - Vehnän viljelyksen pmta-ala eekk. 4,225,000
^lo<Jan««dot ja oslfteilmotukset BOc kerta, $1.00 Tällä kriisillä on kaksi puolta: toiselta puolen Vehnäsadon arvo ,.'. $36,122,039
'*"S^p1?dlmottajien ja ilmotusakenttuuricn on. vad- P"^^ koko "Saksan talouselämässä, minkä on Vehnän viennin arvo $4,373"401
flittaessa, lähetettävä ilmotusbinta etukäteen. synnyttänyt Saksan kansainvälinen asema, Daivessuun- f «'auhojen viennm arvo -.
Myllyjen tuotannon arvo
$8,462,000
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont- "itelma ja Versailles-rauha. Sal^a on menettänyt siir- l ^ ^ j ^ ^ tuotalntHynra Vj;nn.'2'^"kiäi
£S!fn'ff!i^Ä'£«n a ^ "^^ viemimahdolhsuudel ovat jyrkästi rajottu- viljelyksessä olevaa maata eekkereinä
, neet' monien valtioiden tullipolitiikanj kautta; toiselta Viljelykseeii parannettua maata eeidc.
30,166,933
30,166,9ä3
general advertising: rptea 75c per c o l j i n c h . Mi- j puolen on Saksa pakotettu luomaan sotakorviausten j Farmien pinta-ala eekkereissä 63,442J338 Ttr Ädi? r t l ? " n f S^^^^^^ t.s. korottamaan tuotantoaan. Vflja^iHSftä : .,,?o'n
reople i n Canada. ; Tämä on ^ ristiriidassa , ulkomaisten menekkimahdolli- PJ^!*°*^'^^^^^^ tuotanto . . . . . §29,731,920
lvVanauden konttori
'6t, Puhelin 1038. Postiosote
...... . . . — — ^ ^ — — - T . - : - — r — T ^ - T - T - I , ., , . . . . - - .. I Maitotalouden .tuotteiden vienti . . . . . . ..
j a toimitus: L i b e r ^ Bldg Loj^e »""ksien an],araan rajottmniseen j a maan, väestön suu-L-aiastufe^n. tuotanto . . . . .'T $25.poo,000
sttoaote; Box Sudbury._Ont. | resti vähentyneeseen ostovoimaan, mikä saa ilmaisunsa KKaassvviiss-- ' jiaa kkaarrjiaannttuuootttteeiiddeenn vviieennttii $«8811,.885588,.445500
I
, Joa ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen yleisessä taloudellisessa -pulassa. I ^Carjantuotteiden vienti $68,465,332
5Si3£t>.."Ä*°* """""" Näiäen ,i„W,b„ v<.,-„,^„.isyrUykse„ä -Wy'Ii- « g j - ^ ^ • . • l^-foJI"
3. V. ZANS/taiO. LUMiMiniolteiiL «nlyvä »ierasmaalaisvalla (kilotenkin amerikasoimi- luSumaara .12,^00,000
V«r^^«4. VX«fcXi;ofX« , r A ^ o r^"^ " taloudellisessa elämässä ja Saksan porva- gijpy^^^j^^^ luWäärä : 18,000,000
v e r o t KOynaUSlOn VCnd. j u o ristqn ankarat ponnistukset koko'tuotantoprosessin ua- Munien tuotanto tusinoissa 84,000,000
Eräässä-iitergalisessa'kuukausijulkaisussa kirjottua muokkauksen aikaansaamiseksi (vähemmän Kaurasato busheleissa 152:000,000
parlamenttiedustaja J . S. Woodsworth inuun .muassa: seisauttaminen, tuotamoko- Ohra^to b u ^ e t o
, Can Jan-icuntain, maakuntain ja lihtohalli. - ' f - f i ^ ^ - ^ f " • • •''''' •' • • ' •' • •' • « S
tukseii velat nousevat miltei 600 dollariin maan jokais-T^^^^ teknillmen uudelleen järjestely, laajasuuntamen Ui^jg^jg^^^^.
arvo -. $12,000,000
ta^asukasta kohtij hallituskoneiston ylläpitäminen mak- »"""^^"'""^^ syndikaattimuodostuminen, työajan Turkisviljelyksiä
•saa henkilöä kohti vuosittain lähes l{K) dollaria, josta ^^^'^""y^' palkkain poljenta j.n.e.) Nämä pyrkimykset Turkisviljelyksien arvo
melkoisen osan nielpe veloista maksettavat korot. Vuosi i^^^^avat joukkojen proletarisointiin, työttömyyden ko-' Pankkien varat
sitten kirjotti,Mr. R. S. White Commercial Finandial P»*'.^'^'^^"' kysynnän rajoltumiseen entisestään ja «ii» 1 * 1Si40 242
Review julkaisussa: 'Marraskuun 30 p:tiä nousivat l" lähiaikoina - taloudellisen kriisin kärjis- J^J^SS •::::::::::::!: '^^ i^f^lZ
Canadan hallituksen määrättyä korkoa kaptavat velat ry*"'^®^"' . Opettajien lukumäärä 27,126
2,5?3,000;0Ö0.dollariin, josta ei vähemmän kuin 1,929,. Trusti- ja , pankkiherrat koettavat' nyt ulkomaisen yleiset menot opetustoimintaan $11,044,925
000,000 dollaria'—tai lähes 70 prosenttia — on koti- P^^P^^ä^^'" johdossa vierittää kaikki tämän prosessin Tulliverot $29,106,980
mdisten'lainaajain antamaa.. Canadalaisille-velkojilleh^"«»^"«kset suurten joukkojen-harteille. Tätä tarko- HenkivaJ^^^^ voim^sa .$431.069,846
maksetaan pyökeissä luvuissa sanottuna noin 100.000, tusta edistää tullipc^itiiMca. veropo^^^^^^^^^ , kiluokan k^™^^^^^^^^^
000 dollaria vuotuisina korkoina.' Sodanaikana me Pakkoluovutus, tyotatekevam talonpoikain huomatta-L^j^^^^^^j^^^pp^ j^^^^.
.puhuiiiime tasapuolisista ilhrauksista, ja kuitenkin me r " ' » joukkojen proletarisoimirten verotaakan ja agraari- gajj^oijisuuj^n tuotanto $2Sf,663.669
annoimme — tai oikeammin'sanottuna, rohkaisimme kriisin kautta, sösialipolitiikan hylkääminen ja offen-Saha-, paperi-,ja puumassateoll. tuotanto ...
—. vcrritain pienen tyhmän hanldcia itselleen CaAadan »»7» työväenluokkaa vastaan. ' Täten on työttömyys ja Puumassa- ja j paperituotanto
radsa«^«iil^ kiinnityksen, jonka, peruneella ryhmä v o i h " " ^ * " kansanjoukkojen proletarisointi koko Sakspn J^^JJ^^^^^^ papenn, vienti .29 793 66^
V t k&koa^kansalLoVerdltaan 100,000,000 dollariaho-HpoHittisen problemin keskipisteenä. - ^ " T^raSt"u^r^^^^^^
; vuosittain. :>:.J^ «nemmän kuin j Mahdottomuus; ral-lcaista yleisen tilanteen perusvas- Tehdasteollisuuden pääoma,, kiinnitetty . .$446,916,487.
$4,36^6,611
puolet-tuosiia summasta jdnverovapaata.^^,^
jollpkin" tavalia vVapauduttava; koko velaäta;^^ K^ • • •
•^välisiä velkojaa ^ alennettuj annet- j toiselta puolen -^Saksatilaajasuuntainen, o r j u u t t a ' V ' " ' * " '' ''^
;.>:tU''iiul^^ luku . . . . . . i . . .. " 9i834
velkoja on'käsiteltävä joko vapaaehtoisen tai pakoili- seurauksia - ^ . k a i k k i tämä johtaa jatkuvaan poliitti- gäbkolennätinlinjoja maileissa 35,938
seil peruuttamisen, supistamisen tai pääomaverotuksen j seen ' kriisiin. , ' - • Rautateitä maileissa . . . ; ' ' 18,140
avulla. Jos oikeudelliset vaatimukset jätetään huo-i Tämän kriisitilameen pohjalla kehittyy suuri uu- Rautateiiden pääoma, kiinnitetty . . . . . . . .$816,110,837
imoonottamatta, tulevat taloudelliset rantalait pakot- delleenryhmittelyprosessi työväenluokan keskuudessa. '^^o ^
lamaan asi- a^ ' esi-l1le1o tit.a. m•is en. ' — ' — » . j5eu uret. t1y ö" liä- i.s. j.ouk1o t. asettuvat ol1o s' uhte-i.dj en P"r*•s t.u k1 -1 gMgajjjtjkgyu,s^tya^j^ia.g .jgk^u lomteatitlue issa-"..' 13,385,677252
' Niinpä niin. «Meidän dn jollakin tavalla yapäu- sesta "yhä enemmän yhtenäisen luokkataistelun pohjalle.] gähkörautateiden matkustajien määrä 120,934,656'
duttavä koko Velasta.»^^^^^^^^ M ............. .$386,903,157-
Canadafaisten lainaajain oik^pdentuntoon vetoaminen {koettavat sen sijaan jokaisessa tilanteessa vallassaole- Kauppa Suurbritanniän kanssa $175,361,579
/ m turhaa hommaa. Canadan liittohallituksen tämän- vain finanssikapitalistien kanssa yhdessä hajottaa ty^' ^^^^j^J^^^"';'*^^'^
vuotisessa tiilo- j a menoarviossa on miliisin ylläpitoonj laiset, turmella osan työväenaristokrätiasta ja — Vientikauppa . . J . .\ . .$196,'487'632
varattu lähes tlO.OOO.OOO dollarin määräraha. Sillä kalleen Yhdysvaltain ammattijärjestön' mallin mukaan y^^y^j^an kehittäminen hevosvoimiisi perin vähän
pahssaröivWköronkaritajät omantuntonsa rkaikkm r-^ suorastaan «vapauttaa» nämä työläiset k'o^^^ sosia- Kaivosteollisuuden tuotanto .. - . . . . . . $65,797,911
>=millisyydeh oikeutettuja vaatimuksia vastaan^/ • > listisenlytfkkataisteljun ideasta (nk. amerikalaisuuden Hopean t u o t a n t o • • • • • • • • • •.. * $3,265,354
^ Köyhälistön, jonka verestä lopputingassa kaikki v ^ propageeraminen Skksan työväenliildceessä) . T ä m ä Ku^ari^ tuotanto - . . . . . . . . . , . . . • . . . . $6^096 58r
rot imetään, on järjestäydyttävä entistä tehoisammin Saksan ptblelanaaUn 6tujen, avom kavaltaminen on I ^.j^^ tuotanto tonneissa 5,777,019
B d c a taloudellisesti että poliittisesti. Yhteisen rinta- y^i^ensuuntainen porvariston tärkeimpäin Joimenpitei- ; $12,699,242
man'koneistoa, Canadan työväenpuoluetta tulee p r o l ^ - M ^ " piimäisen tukemisen kanssa. Toiselta puolen lujit- Kullan tuotanto $24,128,503
tuu työväenluokan suiirlen kerrosten vasemmistovirtaus
' 1925
9,364,200
' • ' 111.362
9
$1,159,361,910
1,125,713,100
$7,365,0J3,000
416,849,70.0
.22,000,000
$465,116,200
$267,000,000
- ' $62,000,000
$195,000,000
17,817,000
' «*, 56,724,854
70,769,548
140,887,903
^ 4,000
' $S0O,000,OpO
$58,146,410
$44,535,235
$571,000^00
$163,031,415
$443,298,877
20,05J9,690
$641,144,000
' 50,000,000
- 225,000,000
513,384,000
112,668,300
13,688,500
16,141,200'
$39,000,000
' 1,551
$20,966,310
$2,88Öi,720,«53
$2,818,051,713
$1,876,249,502
' ' 2,172,200
60,000
$121,494,737
$120,222,454
$3,763,996,472
$7^224,475,267
$628,565,093
$200
$108,290,542
$319,188,999
$223,719,645
. $417,611,878
; $139,491,469
$1,311,025,375
$3,380,322,951
3,777
$30,000,000
$319,700,000
$346,834,479
12,370
316,113
40,061
$3,413,865,613
$63,439,969
800,000,000
- ' 1,737
Rai^alaiiiii hokkaoMeh fspaia
V esitaisi
. iBanskalaiset työläiset ovat., äsketr
täin saattaneet hautaan toverinsa,
Jules Durandin, joka heitti henken­sä
kapitalistien uhrina- Durand or­ganisoi
1010 Havren hiilityöläiset,
nuo köyhimmistä köyhimmät j a eni­ten
tallatut työläiset, j a johti hei­dän;
laldcoaan. Hänestä ti^li myös
uuden- .järjestön sihteeri. J a , "rfhasi-
^öatvhiilipar^ häntä tietyst? /'sy--
dämensä" -pohjasta. Kun ei häntä
käynyt laatuun suoranaisesti erot­t
a ^ ^ hänellä kun - oli ' k a i k k i amma­tin-
työläiset takanaan, oli keksittä­vä
toinen keino hänen tekemisek-seen
vahingottomaksi. Sen vuoksi
palkattiin henkilö, joka oli kylliksi
halpamainen suorittamaan urkkijan,
ja: provokaattorin osaa. : Juudaksen
nimi oli Donge, ;ja - o l i hän eniten
vihattu henkilö' Havren työläismaail­man
keskuudessa. Sen vuoksi' ei
hän koskaan uskaltanut'liikkuakaan
kantamatta taskussaan panostettua
revolveria. Hän kulki kapakasta
kapakkaan, naukkasi j a kuunteli m i ­tä
työläiset puhuivat. Täten tavat­t
i i n hänet syyski 9 päivänä 1910
jmipäri päissään eräässä huvittelu-huoneistossa.
Hän joutui käsikäh­mään
eräide^ matruusien kanssa,
ja illalla tavattiin hänet kuolleena,
rinnassaan ampumahaava jä^ pitkin
ruumistaan muita haavoja,' mikä o-sotti,
että kysymyksessä oli ollut
v i l l i tappelu. '
Täten saatiin , vihdoinkin kauan
haluttu tilaisuus käydä käsiksi Du-randiin,
ja kaikki tapahtui laim.
sesti: ; "oikeus"-koneiston avulla:
Sillä kuka muu' olisi ampunut pro­vokaattorin
kuin Durand? järkeili
porvarillinen "lehdistö. Durand~saat-toi
oikeudessa , osottaa olleensa ta­pahtuman
sattuessa muualla. Mut­ta
munan hiiliparoonien palkkaama,
kätyri otti; oikeudessa valalleen, et­tä
hiilityöläisten ammattiyhdjstys
oli päättänyt raivata Dongen tiel­tään.
E i vähemmän kuin viisi to­distajaa
t o i i l m i , että eräs suuri lal.,
valiike o l i i k o e t i a n u t lahjoa heitä
vannomaan väärin,; ; Mutta kaikes­ta
tästä ei ollut;.mitään apua. Du.
rand oli herrojen vihaama, ja luok-kaoikeus
tuomitsi hänet kuolemaan
niin uskomatonta kuin se olikin.
Tuomiota ei kuitenkaan uskallettu
panna täytäntöön,- Havren työläiset
kun pakottivat lakolla oikeusviran­omaiset
ottamaan asian uusintakä­sittelyyn.
Seuraavassa oikeuden­käynnissä-
lieventyi" Durandin tuo­mio
20 vuodeksi _pakkoty5tä. Hav­ren
työläiset taistelivat kymmenen
vuotta saadakseen Durandin va­paaksi.
Kun h^net vihdoin vapau-teltiin,
oli! hänet vietävä mielisai-saalaan.
Hän oli eläimellisen van-kilakohtelun
johdosta tullut 'mieli­sairaaksi.
Nyt on hän kuollut mie­lisairaalassa.
Ja Havren työläiset
ovat suunnattomina joukkoina saat­taneet
hautaan tämän urhean to­verinsa,
joka oli pyhittänyt elä­mänsä
köyhäin vapautuksen asialle.
SaoJtSte. Marien uutisia
$1,878,294,180
$546;9ä7,379
$927,197,379
v$796,932>537
$i;081,361,643
-4^290,000
$228,400,000
$13)469,000
\ $15,813,000
$24,140,a00
13,638,197
$35,768,000
tariaatin'^ lujittaa ^yastapoihoksikoronkantajairi^p
sarille. . -
Vasta senjälkeen, kun, työläiset ovat ottaneet halli-tnsohjakset
käsiinsä, muodostaneet työläisten ja farma-
• xieii hallituksen, lakkaavat verot köyhälistön verta juo­masta.:
myös* ammattiyhdistvksissä : j a sosialidemokratiasJsa. |
Oppositio ammattiyhdistyksissä ja koko xnaassa, oppo­sitio
^«ReicJisbannerissa»,'työttömyyskoiniteoissa, . va-t
^semmistovirtaukset sosialidemokraa^isten johtajain ri­veissä,
erimielisyysprosessi kristillisten työläbten pa­rissa
j.n.c. — kaikki tän^ä on merkkinä suurisuuntai-
Terrori^Puoh ja herra Paul Boncopr
Puola on' taloudellisessa ja r a ­hallisessa
toivottomuuden tilassa;
\M X • J « • X. • r^^* kuohunnasta työläisten keskuudessa. Toisaalla Lj^j^j^tg^ « H „ „ 3 - t e „ . Sen uusi va^
Al/anaoail talOUpelllSen V a i V ulkomaisen ^kapitaalin armosta riippuvan Saksan toi- jautta romahtuii kuin Saksan ai-
^merkkinä- ovat maan rautatielaitosten - yhä lisääntyvät
liikevoitot., Canadian Pacific yhtiö Umottaa, että sen
I vottomiius, toisaalla taloudellisen kehityksen edistymi- kaisempi valuutta romatltamistaan.
nen Neuvosto-Veniijällä, työväenvaltuuskunnat ja nii- Työttömäin lukumäärä on suunna-puh^
as liikevoitto viime maaliskuulta nousi 2.824,177 f«» propaganda taksassa --vaikutUya^ ^""^fp-kkup^^^aristo!
dollariin.; siu. ^m^ Um^a; oLn s- uu^_r e_m p_•i k1u in yjih-t.:e-n^ä:;k!.ä:ä;'n:^ muuna I taan. Ajatus tyovaenluokan eheydestä taistelussa ka-r_^_„_
ahdistaa kallis aika.
on yhtä. onnetto­massa
asemassa' k u i n työläiset. . J o t -
maaliskumia sitten vuoden 1918. Tämän vuoden «„- f " f »^f ^«^o työväenluokan huomion ta voitaisiin'pitää tasapainossa bud-simäisen
neljänneksen puhtaan liikevoiton ilmottaa .'^«^^P^'^^»-^.. , , . . . . . Imetti, vähennetMn eläkkeitä,
...» ^, ~ roVn/-'» j I I • < 1 • Saksan tyovaenluokan ainoana pelastustiena on tie täydytään kohottamasta yirkailijam
yhtio tdcevan 6^531.067 dollaria joka on hhavm r , ^ o- ^^^^^^^ . i m a i s e n kapitaalin aikapalkkoja, kielletään luoti, so-saalis
samanmittaiselta ajanjaksolta sitten vuoden 1917. |I kaksois,ikeen _alta, la_u sutaan -_p~~ä^^äJXt.ö.._As-l.Ia.^ uselmassa e. dJe.I l- vsiiakluivvaa kounu thuykösdeylttat.ä nMyta vaarienf oproilrihno ijar.-
Viime maaliskuun saalis on 706,965 dollaria suurem- leen. Neuvostovallassa ruumiillistunut työläis- ja ta-1 K^iisalli-sVa" vällTe'^^
pi kuin vuoden 1925 maaliskuun puhdas liikevoitto; lonpoikaishallitus on nyt proletaarisen etujoukon tun- uskomattomiin. Fascismi-organisoi
- tämän vuoden fnsimäisen neljänneksen puhdas voitto nug. Mutta sitä ei voida toteuttaa ilman proletariaatin voimiaan ja lujittuu.. JCenraalien
taasen on 2,675,388 dollaria suurempi kuin vastaavan I siiurta enemmistöä. Kommunistipuolueen on edelleen keskeinen kateus hämmentää yleis-neljänneksen
saalis viime vuonna. esiinnyttävä eheysajatuksen poliittisena" esitaistelijana
.i Canadian National rautatien yleistulot tämän vuoden J ja poliittisena ruumiillistumana. Ainoa oikea taktiildca jjovainoja vankiläkidirtdsta ja niur-
,;neIjänensimäisenkuiHcauden aikana ilmotetaan olleen | nykyisissä olosuhtebsa on mitä-kiihkein toiminta am- hia. ' ' ^
A 6,080,640 dollaria, venrattuna viime Vuoden neljän, en- mattiyfadistyksissäi yhte^^ käy- Ja kaikessa toivottomuudessa ja
«imaisen kuukauden 5,753,506 dollarin yleistuloihin. minen sellaisista osavaatimuksista, joita kannattaa pro- tolkuttomuudessa uhrataan • liuolet
Kuten sanottu; ilmenee maamme rautatielaitosten riis- letariaatin suuret joukot. Puolueen on edistettävä va. budgetista sotatarkotuksiin. Minkä
tosaaliin lisääntymisessä Canadan kapitalistisen talou-semmistokehitystä työväenliikkeessä ja tehtävä kaik-f,"^"^^" Siksi, etta Ranska ja JBng-t
u M o . , j \M ^ . . . • » - 1 j I 1 . • ' Y jt • 1 . . Ja«ti vaativat etujensa vuoksi Ppo-den
vaurastummen. Mutta tuosta vaurastumisesta ei- kensa koko proletanaatm voimam keskittämiseksi tais- pitämään suunnattoman paljon
vät jnäai» työläiset ole hyötyneet mitään. Päinvastoin | teluun porvaristoa vastaan. Kommunistipuolueen on suurempaa armeijaa k i i i n 'mitä sen
'On heidän palkkojaan poljettu, työtehoaan kiihdytetty 1 kaikissa päivänkysymyk^issa esiinnyttävä paljoa asialli-1 tulolähteet sallisivat. Vastalahjaksi
: BaltOTor«5 ja OIuoTSUunnifcelman ayulla ynnä muillalsemmin ja tarmokkaammin kuin sosialidemokratian, ja ^""^^ r«o;«?f,,# ennnmtiaf viaVnnnoAt
' 'Iceinofllä,- ileidän järjestönsä murskattu, .sanalla.- sanot< {osotettava, että se eroaa sosialidemokratiasta siinä, että
y tiina; saatettu Jheidät •• isloudellisesti ja. henkisesti entis* | se todella* taistelee työläisten paivänvaatimusten puo*
/ffflpnnrjflmaisempaan asemaan. f lesta.
ovat mainitut suurvanat viskanneet
suunnattomia Bummia tomän neu­vostovastaisen./
armeijan ylläpitämi­s
e e n — tosinlkorkoja vastaan, mit­kä
työtätekevä kansalnokka saa
kärsimyksillään suorittaa.
Tämän palkka-armeijan luona on
vieraillut Ranskan hallituksen ' v a l ­tuutettuna
sosialidemokraatti,' jher-ra
Paul Boncour, ylistäen sen/pääl­likköjä,
jotka hänen ptiheensa 'mu­kaan
vartioivat sivistystä venäläis-puolalaisella
iftijalla.
Sosialistipamppu iQoncourin sil­missä
on vallankumouksen Venäjä
raakalaism,aa,. mutta Ranskan, Eng­lannin,
j a Puolan militarismi, j a i m ­perialismi,
jotka suuntaavat otsansa
.Neuvosto-Venäjää • vastaan, • ovat
"raakalaisuuden" /Uhkaaman "sivis­tyksen"
edustajia. Ranskan kapita­listit
j a sotakiihkoilijat ovat yhtä
kuin kulttuuri, mutta Venäjä, joka
tavattomassa vaikeuksissa toteuttaa
ensi kerran maailmassa työväen ja
talonpoikain vdltaar on yhtä kuin
barbaria. Tällainen on ranskalai­sen
sosialidemokraatin, herra Paul
Boncourin käsityskanta. 1
> Sopii vain tämän jälkeen kysyä,
sallivatko kunnialliset' työläiset, et­tä
Boncourin tapainen i i n i e s ' l u k e u ­tuu
edelleenkin heidän puolueeseen­sa?
Ja onko heidänkin mielestään
sivistyksen edustamista, että rans­kalaiset
sosi^demokraattiset työ­läiset
punovat imperialistien kanssa
juonia valmistaakseen uutta sotaa
Vappujuhlat onnistuivat hyvin.
Ne vietettiin ukrainalaisien kanssa
yhdessä. Yleisöä oli koko avara sali
täynnä. Ohjelma suoritettiin suo­men-
ja ukrainankielellä; j a yleisö
oli juhlaan tyytyväinen, sillä vietet­tiinhän
työväenluokan ainutta kan­sainvälistä
juhlaa.
Tulevia huveja. Lauantaina, t.k.
8 p. esitetään unkarilainen kansan­näytelmä
"Hevospaimen", joka lie­nee
useimmille tunnettu. Siinä von
näytelmä, jota kaikkien . kannk^taa
tulla katsomaan. Se. on parhaimpia
näytelmiä kiinteän romanttisen juo­nensa,
kaunisten laulujensa j a tans-
^iensa puolesta. Näytelmäseura on
sitä uutterasti harjottanut kolmisen
viikkoa, joten voi olla varma, että
esitys on teknillisöstikin hiottua ja
hyvää.. . Näytös aletaan ehdottomas­ti
täsmälleen klo 8 illallaj joten
kaikki saapuvat ennen klo 8,\ ettei
esitys' kärsi yleisön liikehtimisestä.
Pilettien hinnat ovat 40c. ennakolta,
45c. ovella ynnä huvivero. Siis
kaikki lauantaina t-k. 8 p.^v klo 8
haalille. ,— A . W—s.
[ Eri paikkakiuinOta
voisi tässä suhteessa noudattaa
osaston - tekemää" päätöstä, j a niin
ollen antautua puoluekurin alaisek­si,
niin mitä me heidän kaltaisiltaan
voimme odottaa, kun tulevaisuus ^
jatkaisjin helmellä asettaa eteemme'
vallankumouksellisten tehtäväin to­teuttamisen!
l a k o n r i k k u r i Lällä mantereella on
jo pitkän ajan ollut kuvatturia -oli­oksi,
joka on kyhätty kaikenlaisista
• saastaisista jätteistä, mutta ulio-naiselta
rakenteeltaan silti muistut­taa
ihmistä. Ja varhaisempinakaan
aikoina ei tällä oliolla ole ollut ja­lansijaa
työtätekevien keskuudessa.
Kehitys, joka 'nykyisin" kulkee ää­rettömän
huimaa vauhtia, on ehkä
vaikuttanut siten, että näinä ennen
jyrkkieh ristiriitain omaamat mie­lipiteet
ovat sulautuneet yhteen.
Siitä päättäen, mikäli sivulta kat­soen
on huomattu, on täällä sattu­nut
tapaus, että järjestyneet työ-läisetj
nukkuvat aivan tuoreen rik­kuen
kanssa samassa huoneessa ja
ehkä vielä samalla, patjalla. Mitä
ivaa Naapuri.
ROSE GROVE, ÖNT.
työläisten maata ^ vastaan? '-• Igfsyy
"Humanite".
SpUTH PÖRCyPINE, ONT.
Juopottelua, uhkapeliä y. m. pa?
heitä vastustamaan. Siitä lähtien
kun sosialistinen liike on muodostu­nut
joukkoliikkeeksi, o n ' sen oh­jelmistossa
kaikkialla ollut vaati­muksena
kapitalistisen järjestelmän
kumoaminen; j a jo sitä ennen työ­tätekevien
ikeskuudessa tehdä voima­kasta
kehitystyötä j a kasvattaa^ tah­donlujuutta,
että joilkat kykenisivät
torjumaan kaikki ne ansat mitä nykyi­nen
yhteiskunta on eteemme v i ­rittänyt;'
• ";•
Luodossamme täällä silmäyksen
kansalaistemme keskuuteen, täytyy
surkutellen tunnustaa; että yllämai­nittu
joukkoliike — joka muuten
on ollut täällä tunnettua . ainakin
suom. keskuudessa heti siitä lähtien
kun kapitalistinen kulttuurikin on
lähtenyt kohoamaan ei ole ky-ennsrt
joukkoihin .vaikuttamaan s i ­ten,.
kutenv alussa' mainittiin.
Tarkastelkaai|une vain esimerkik­si
eteemme viritettyjä .ansoja, nim.
juopottelua j a korttipeliä, jotka mo­lemmat
hyvin läheisesti, koskevat
työtätekeviin, ennenkaikkea yksilöl-~
lisesti, mutta vielä lisäksi niiden
juuret ,ulottuvat j a vaikuttavat ar­vaamattoman
turmioUisesti' koko
työväen joukkotoimintaan. Jokai­nen
näiden vmainittujen paheiden
uhriksi antautunut henkilö ehkä i t ­sekin
käsittää niiden tuottaman tur­mion,
joten lienee tarpeetonta sitä
lähemmin kosketella. Voimme ai­noastaan
todeta,' että näiden -or-j
a i n lukumäärä täällä on huomat­tava^
suuri. .Eikä ole, harvinaista
djrtää kommunistiseen puolueehen
ukeutuvia' jäseniä näistä paheiden
lisäpaikoista.
Yllämainittu' epäkohta osastomme
Keskuudessa ön otettava vakavan
harkinnan alaiseksi^ Gi oI« epäi­lemistäkään,
jos todenteoHa käy-däfitt
« i h e n käsacsi, etteikö se-tuota
tuloksia. Jos e i henkilS- voi omata
tididonlujnatta siihen l U U r i n , etta
Unio-osaston vierailuretki. Vih­doinkin,
monien e d e s t a k a i ^ n soute-lujen
jälkeen on se Kirkland La­kelle
"aiottu unio-osaston vierailuret­ki
saanut suotuisan päätöksen.
Olemme nimittäin saanut haalin
Kirkland Lakelta t.k. 8 p. Ohjelma
kyllä on,* vastoin ehdotustamme,
jäänyt meidän huoleksemme.
Varustautukaa siis joukolla mat­kaan!
• 1
Myös Kirkland Laken j a ympä­ristön
työläiset .pankaapa tämä mie­leenne
j a saapukaa joukolla. .
f Asemamme niin-metsä- kuin kai­vosalallakin
vaatii parantamista;
ryhtykäämme työhön yhteisvoimin!
* ~ Raportteri.
Copper Cliffilaiset.
Pistäytykää puotiin Jossa on
kaikenlaista ensiluokan ' ruokata­varaa
: päivän' balvimpiin: hintoi­hin.
AlPELKOLA
7 Finland St. Phone 194
ELÄMX J A EHKXISY?
, (Ainoa teos alaltaan)
Jokaisella, ihutta erittäinkin kai­k
i l l a avioliitossa olevilla j a avioliit­toon
aikovilla, pitäisi välttämättö-mästi
d i a tämä opas: Hinta $1.50.
Tilatkaa osotteellaf 4 Dr. Kofki's
Heidth Service, B o x 1197 Sart Fran­cisco,
Calif. '
f HAMMASLÄÄKÄRI
Tri Wbod
Bank Nova Seötla BUf.
Täyttö-, päaiystyip. ia kuItatySti
tctidian sekä nlosretämittS.
Konttori fiabelin 190
Asunto puhelin 1189.
Sadboy OalnrU.