1930-05-26-04 |
Previous | 4 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 5 Maanantaina, toukok 26 p:nä —- Mon,, May 26 No. 123
llmotiibia eri palkoiin
IhnotQshiniuit tässä osaatosM
i M t : TiUpäisilmottajflU 3 senttiä
«cna, Takitaisflta, joiden ilmottu on
tarran tai kahdesti viikossa eaniaa<
buiiena, 2 senttiä sana ja niiltä,
«iden ilmotns on jatkuvasti saman-
^isena jokaisessa lebteinme ilmestyvässä
numerossa, 1 1-2 senttiä
sanxu Vähin ilmotosmaksn kerta
!2iQ0ttae^sa 50 senttiä ja seisovista
Tib senttiä kerralta.
TSIum osaan tarkotetot ilmotak*
on iiraottajan tai ilmotoksen
s t U j a n merkittävä P A I K A L L I S -
I L M O T U S .
SUDBURY, ONT.
HALUTAAN NUORI MIES JOL-j
a on kokemusta ruokatavarain
sekä lihan myyntiin. Kirjotta-kaa:
Halutaan Myyjä, Box 69,
Sudbury, Ont.
KOKEMUSTA OMAAVA PALVE-lustyttö
halutaan. Täytyy osata
englanninkieltä. 276 E)m St.
_West._Puhclin_l 775, Sudbury.
PT. ARTHUR, ONT.
PAPPA HILLMANIN KENKIEN
korjausliike, 101 S. Windermere
Ave.. Port Arthur. Ont.
PT. YnUÄAM, ONT.
C A. STENBÄCK, VÄLITTÄÄ
ostajille ensiluokan lihaa Palvc
las kaupungissa sekä linjoille
nopea. Puhelin 742 S. 607
Simpson St., Fort William, Ont
KeskiODtarioo antisia
Sfldhiiy
Naissihteeristön vie-railuretki
Levackiin
Canadan työläisnaislilton Keski.
Ontarion alueen sihteristÖ tekee via-railumatkan
Levackiin ensi lauantaina..
Jokaisen on jehdQt)^3ia$ti,i)i-:
dettävä tämä tUaisuiis mielessään
sillä ohjelman arvokkuudesta voi jo-
}.ainen olla vakuutettu. Lähemmin
huomisessa lehdessä.
TILATKAA PUKUNNE SIMPSON
Tailors liikkeestä. 629 Simpson
S», puhelin S, 1186. M Maine
ja S Väyrynen.
DR. J . S, STRACHAN, HAMMAS-läakäri,
puhelin S. 370. Victo-ria
Block, Fort William.
MONTREAL, QUE.
ZD. HELSBERGiy; ASIOIMISTO.
, fl26 Sto. Monique St. Puhclir
Ilarbour 8336. Lakiasioita, asiakirjoja,
oikeudessa talkkina sekä
muita flaaiii kuuluvia asioita.
O S A S T O NO. I S . S TA
kesäjuhlakomitean kokous pidetään
•tiistai-illalla kello 8 Liberty haa-lilla.
Tärkeitä asioita. Kaikkien
läsnäolo välttämätöin.
Kokoonkutsuja.
A L U E E N KESÄJUHLA KOMIT
E A N KOKOUS
pidetään tiistaina t. k. 27 p:nä alkaen
kello 8, Liberty haalilla.
Muistakaapa S. J. osaston naisjaoston
ja Kisan valitsemat juhlatoimikunnan
jäsenet saapua silloin
kokoukseen. Siellähän on paljon
tärkeitä asioita. — Kokoontkut-suja.
K I S A N JÄSENET H U O M!
Kaikki jotka haluavat liittyä perustettavaan
jalkapallo-joukkueeseen
ja harjoitella palloilua, saapukaa
Union kentälle maanantai-iltana,
t.k. 26 p:nä kello 8 illalla.
Palioiluharjoitukset ovat edelleen
joka maanantai- ja keskiviikkoiltana
kello 8 illalla. •— Kokoonkutsuja.
A S U I N R A K E N U K S I A E N E M PI
K U I N V I I M E V U O N NA
huomaamattani upposin nytkin mie-
UalheeseenL
Mutta en oliut vielä edes kunnolleen
ehtinyt keskittyä, saada a-
Jatuksellista tasapainoa, kun luokseni
asteli hymyilevä, moitteettomasti
puettu herra. Hän esitteli
itsensä puhuen miellyttävän hillitysti:
— Olen Wemer Louhikkolumi,
hirve-asioitsija. Olen morsiameni
kanssa täällä odottelemassa ylijoh- ikeakseen minut syliinsä.
taviksL Mutta meidän on Ii5%t-f Armoricalaiset puhuivat yleensä
tävä edellä. Muuten menetämme \ kylläkin provinssilatinaa, mutta
taidenautintomme ja i britit säilyttivät kelttiläisen kie-
Samasa aukeni ovi ja viöikein: lensä, joka kankankielenä elää vie-lumoojatar
mitä milloinkaan on ih- • lä nykyäänkin. Siirtolaiset toivat
misen silmien edessä astellut, tuli • tullessaan myöskin satunsa ja lau-näkyviin—
Vain ohut. läpikuul-j lunsa, jotka Bretagrnessa muuntui-tava
verho riippui alas hänen o!- vat muodoltaan,
kapäiltään. Mutta hänen valkea: -Kauneimpia satuja on kertomus
käsivartensa olivat aivan paijaa:, iskaupungista, joka vajosi mereen
Hän läiiestyi minua ikäänkuin sul- ! ja sijaitsee nyt Douamenez-lahden
TIMMINS, ONT.
HAMMASLÄÄKÄRI A. P. BREN.
han tekee kqjkkia alaan kuuluvaa
työtä ohsiludkkaiaestl. Maksut
kohtpu 11 iset. Hyvö-kfehnertMs
suomalaisilta. Suomalainen, tyt-tg4i
«ilv,elce (teilä. Avolnina^myös
jftasjhi Sijaitsee yläkerrassa pos-tikonttoria
vastapäätä. Timmins.
TORONTO^ ONT.
HUONEITA VUOKRATAAN JA
palvpluspaikkoja aina saatavana,
«tÄtilhrpaJkalln asuvilla. L, Anderson,
176 Huron St., puhelin
^1 Trinity 2120. _
Tohtori H. Ko!J6iiieii
Sodbary," O B I .
Pohelimet; .
Aranto 1778 — Kontlorl 1688
POJAT
kun tulott Horstiin, niin käyknä
katsomassa Kurjen poikaa. Viii-lä
pyörii pyörät. Ja myös saa
purasta. Siis tcrvo näkemiin.
Hugo Kurki,
Box 41. Heartt, Ont.
Viimeksi kuluneen viikon ajalla
otettiin rakennuslupia yhteensä
20:tä asuinrakennusta varten,
yhteissumma ollen noin 36,000 dollaria.
Useimmat ovat pienempiä
asuntoja tai korjauksia varten, sillä
ainoastaan 7:n kustannusarvio
ylittää 2500 dollaria.
Suurempien työmaiden alkamisesta
CI ole tietoa,, muj^tä^^^untoja
pitäisi^ kesän älkiana ralccnhetiamän
noin 600, mikä, on, huqhiattävasti
ijhempi kuin yiiijie "yuorina.' Keskimääräinen
hinta t^nän' asti rakennetuille
tai • rakoilleella oleville taloille
on^ 2900 dojiäiria. Sudburys-sa
vallitsevan asuntopulan johdos-,
ta on rakcnnqstoiminta häihlkiih
vilkasta. Yleensä ön täällä käytännössä
tapa, että omistajat tai
urakoitsijat itse, vähäisen " työvoiman
avustamana .{suorittavat työt,
joten syrjäisen iei"ole ensinlcaän
helppo päästä, rakennustöihin,' varsinkin
puutöihin käsiksi.' Muilta
paikkakunniltaV mimi Port Arthu-
^•ista, Fort yillian^ista,jp^,;St. Cafc-harinasta^
pn siirtynyti,, "^HP^®^
koitsijoitä, jotka. aikqyiaV K^san kuluessa
harjoittaa asuntqj'en rakentamista
laajemmassa mittakaavaa- manrauhasta!
sa. Näiden suunnitelmiin kuuluu
100 asunnon rakentaminen Nickel
'>Park'iin, 8 m talon rakentaminen
olutpanimon läheisyyteen sekä noin
20:n King-kadun varrelle sekä joitakin
pienempiä urakoita lisäksi.
Tähän mennessä ovat nämä suunnitelmat
vain paperilla, sillä rakennuslupia
ei ole ostettu kuin
muutamille edellämainituista.
tajaa. Minulla ei ole siihen asti
kuin hän saapuu, mitään tehtävää,
ei kerrassaan mitään velvoUI-Buuksla.
Kun näin teidän istuvan
tässä yksinäisenä ja vakavana, ajattelin,
että voin tehdä teille seuraa.
Jos kuitenkin olen erehtynyt Ja
päinvastoin häiritsen teitä, niin vetäydyn
heti takaisin
— Ette mitenkään! lausuin, vaikkakin
tunsin pientä ärtymystä hänen
tunkellevaisuutensa johdosta.
Hauskaa tutustua! Nimeni on Aukusti
Kiitaila.
— Kiitos! Jollain tavoin korva-takseni
teille, herra KUtaila, tuottamani
häiriön pyydän saada kutsua
teidät kanssani päivälliselle. Minulla
Ja morslamellani on tuolla yläkerrassa
Ihana yksltylshuoneusto. Siellä
on rauhallisempi ruokailla kuin
täällä alhaalla Isossa salissa. Eikö
teistäkin tunnu siltä, herra KilUlla?
— Niin tuota — sopersin.
Kiitos ystävyydestänne!
Minua jollain tavoin sisäisesti värisytti.
Mielessäni vilahti ajatus,
e t t ä hän voi olla niitä suurmaail-man
hienoja roistoja, jotka saalistavat
Juuri tällaisissa loistohotelleissa.
Outoa kammoa tuntien seurasin
häntä yläkertaan. Huone, Johon
hän minut Johti, oli todella
Ihana. Eftinen muuta vetivät huomion
puoleensa kallisarvoiset, silmiä
hivelevin värein taiteellisesti
sommitellut ryijyt ja matot. Huoneen
perällä, toisen huoneeseen Johtavan
oven pielessä oU ihana taideteos,
Ihanin mitä minä olen milloinkaan
nähnyt. Se oU valkoista
marmoria Ja esitti luonnollisessa
koossa olevaa miestä. Alvan kuin
salaisen ^[etovolmaii vaikutuksesta
jouduin sen lumoihin. Seisoin sen
edessä sellaisen ihmettelevän ihailun
vallassa, että unohdin kokonaan
kaiken muun. Vasta herra
Louhlkkol(umen laoskettaessa olka-päähänl,
tulin taas tietoiseksi ympäristöstäni.
Hän kysyi omituisesti
hymyillen;
- : Bik(J$ se ole Jalo teos?
_ rVri» On' todella! Se' on
pohjalla, jossa vieläkin kirkkaalla
Jouduin seUaisen lumouksen vai-I ja tyj-nellä ilmalla luullaan sen
taan, etten tajunnut kerrassaar.
mitään muuta. Nyt jo toisen kerran
lyhyessä ajassa. Aivan samoin kuin
äsken olin hiurmaantuneena tuijottanut
ihanaan patsaaseen, tuijotin
nyt edessäni olevaan nuoreen kaunottareen.
! vertainen. Tuo muinaiskaupunki
Herra Louhikkolumi kosketti mi- j oli rakennetut paikkaan, joka oli
nua nytkin olkapäähän ja kysyi: | merenpintaa alempana, mutta muu-
— Herra Kiitaila! Eikö olekin | rit ja padot suojelivat sitä tulval-niin,
että kyllä sitä sentään ennen ta. Itse kuningatar Dahut kantoi
palatsien raunioiden näkyvän. Is,
sanovat bretonit, oli niin suuri ja
komea, että ranskalaiset, antaessaan
nimen pääkaupungilleen, eiv
ä t voineet keksiä parempaa ja arvokkaampaa
kuin Par-Is, s. o. Isin
syöttää muutamia laivanlasteja ihmisen
lihaa Moolokille kuin luopuu
näistä yläkerran nautiimolsta?! Sinappikaasu
kaulakäädyissään sen padonportin
avainta, jonka varassa kaupungin
kohtalo oli. Hänen ylpeydellään ei
ollut rajoja ja hän halveksi niitä.
Sininen salama leimahti, räjähii jotka varoittivat häntä liiaksi ko-kerran,
huumaava kaiku värisi i l massa
ja . . . minä huomasin istuvani
äskeisellä paikallani hotellin
alakerroksen suiu*essa seurustelusa-llssa.
Kaikki oli kuin äsken. Siroin
elein vaihtoivat ihmiset tyhjänpäiväisiä
kohteliaisuuksia.
Bretagne ja sen
asujamisto
öri! Ori todella! Se on kä-sittöm^^
tömän täydelllneni,
, _jJ^ ' ' ' ön tbita! Melkein liian
tl^jjelllnen ihmisen tekemäksi!
'.^,7n- Kuka on sen luoja?
'— Joku'nimetön muovaili ja, ku-ic'^
.aie."'riedättekb mitä se cölttäk?
.— En. En tosiaan. ' '
— Ihmistä maailmanrauhan aikana.,
Tuhatvuotisen valtakunnan
kansjiialsta. Vahhikö vain, että aihe
bn valittu lUusoorisesta alnehlstosta.
Jolla ,el ole, eikä tule koskäati ole-tnfi^
n' Jm^tääri Teaallsta todelllsuus-pohjag;^'
_ ' ' '•"
. ^ , ^ | i i ^ k , a nliti?' kysyin hämmästyen.
, ... •).' ' •. •
— istukaamme aterioimaan, lilln
.voimme . keskustella asiasta. Maali-
Partiiriliilikeeni
• i j a i t i ee
Cochrane Hotellissa
HJ. WESTMAN
Box 162, Cochrane, Ont. (M
J U K K A LEHTELÄN
KIUVASSAUNA
avoinna tiistaina, keskiviikkona,
perjantaina ja lauantaina klo 2—
12 yöllä. <M
Sudbury, Onl.
Puhelin 1444W - 467 Ontario St.
MATKAILU AKOTI
RUOKALA
S E N J A HEIKKILÄ
1342 St, Antoine St., Montreal, Q,
Hammaslääkäri
Tri Wood
Bank of Nova SeotJa BWf.
T i j - t t ö - . päällystys- ja kultatyo-tä
tehdään sekä ulosvetämistä.
Konttori puhelin 190
Asunto puhelin 1139
S U D B U R Y ONTARIO
Creighton Mine
S. J. Creighion osasto toimeenpanee
kesäjuhlat sunnnuntaina kesäkuun
1 p:nä l!)30. Juhlat aloitetaan
lauantaina tansseilla osaston
haalilla. Sunnuntain ohjelmassa
on ensin urheilua klo 1 päivällä.
Henkinen ohjelma alkaa klo
'1 haalilla. Ohjelmasta mainittakoon
puhe, esitelmä, runoja, laulua,
lausuntoa y. m. Sitten illalla klo
8 esitetään kappale "Elokuun
yön unelma". Tarkempi ilmoitus
seuraa Vapaudessa vielä.
Creighton pienelle kalevalaiselle
joukolle on taasen annettu uusi
muistutus kommunistisuudesta,
saaden tällä kcKaa kolme parhaimmista
tovereista, joista yksi perheellinen,
vapautuksen kaivospal-veluk&
esta. Puheet paikkakunnalla
kertovat eräästä mustan käden
liitosta, jonka jäsenillä kuuluu olevan
usein vierailumatkoja herrojen
toimistoon. Saaden heiltä palkkioksi
yli 9 tuntia kestävän työpäivän
y. m. samoin kuin kaikki toisetkin
työläiset. Koskahan hekin valkoisen
Suomi-raiskan isänmaalliset raukat
edustajat oppivat tuntemaan
oman asemansa työläisinä ja lakkaavat
edes tekemästä työläisen jo
kylHn vaikeaa asemaa yhä kurjemmaksi.
Kaikin keinoin
Liha- ja Ruokatavara-
KAUPPA
N I E M I & VALKEAPÄÄ
Puhelle 644 — Bos S34
71 Ccd«r St. Sv^txr^, Oa».
Istuin mukavasti «pehmustetussa
• lepotuolissa. Varakasta yleisöä oli
j ympärilläni. Siroja kumarruksia ja
miellyttäviä kohteliaisuuksia vaihdettiin.
Hymyileviä kasvoja ja sädehtiviä
silmiä näkyi joka puolella.
Olin aivan opposen outo kaikille
näille ympärilläni oleville ihmisille,
enkä siis luullut mitenkään tulevani
häirityksi. Minusta tuntui oikein
miellj-ttävältä saada näin_ kaikessa
rauhassa havainnoida elämää ja a-jatella.
Olin jo useana päivänä pohtinut
kaikkien kansojen yleistä veljeyttä
ja maailman r^^uhaa. Aivan kuin
Taaskin tunsin kummallista kammoa.
Herra Louhlkkolumen lausumaan
sanaan "maailmanrauhasta"
sisältyi sellaista ivaa ja ilkeyttä, että
aivan kauhistuin.
Istuimme aterioimaan. Herra
Louhikkolumi käyttäytyi kuin ylimys
ahiakln. Hän oli kohtelias ja
herttaisen hymyilevä. ^ Kun minä en
alkanut keskustelua äsken ohimennen
kosketellusta asiasta, el hänkään
siihen kajonnut. Juttelimme
minkä mitäkin kirjallisista suunnista.
Tulenkantajat-lehdestä ja Sallisen
taiteesta. Ateria oli jo aivan
lopullaan kun huomasin, että pöytä
oU katettu kolmelle hengelle.
Samassa muistin herra Louhlkkolumen
äsken puhuneen morslames-taan.
Olin havaintoni Johdosta hlu-
Tcan kummissani. Herra Louhikkolumi
keskeytti kuitenkin ajatusteni
juoksun siihen suuntaan lausumalla
yhtäkkiä keskustelun lomassa sanan:
— Sinappikaasu!
— Mitä arvelette shiapplkaasusta,
herra Louhikkolumi? kysyin, osaksi
täyttääksenl kohteliaisuuden säädökset
vieraanvaraista Isäntääni
kohtaan Ja osaksi todellako kuullakseni
hänen mielipiteensä suurta
huomiota herättäneessä asiassa.
— Sinappikaasu on tämän vuosisadan
hienoin keksintö, sanoi hän.
Se on' kahdenkymmenennen vuosisadan
Kultainen vasikka, se on epäjumala,
se on jiunala Moolok. Se
on todeliakm hieno Moolok! Se syö
Ihmisen lihaa, se elää yksinomaan
ihmisen lihasta. Ja kuitenkin, kul-tenkhi....
Tiedättekö mitä?! Minä
kuiskaan korvaanne salaisuuden:
Kalkkien maiden valtiaat, hallitukset
ja sotapäälliköt oval tilannee'»
piirustukset ja työseUtykset. voidakseen
panna kokoon ihmisen lihaa,
suonia, hermoja, suolla ja sisälmyksiä
syövän Sinappikaasun, uuden
modernin Moolokhx. Ette voi uskoa
kuinka Iloinen olikaan herrani.
yUjohtoja tarkoitan, saadessaan
shiappikaasun kokoon— Älkää
hämniästykö. Juuri minun herrani,
ylijohtaja on sinappikaasim keksijä.
Hielppoahan se sitten oli siirtää ..
siirtää . . . aivoihin ... materiaan
. . . selvä aate. Ihmisen aivoilla el
sellaisia eikä voimalla. Nyörit
o\'at meillä, tarkoitan ylijohtajalla
ja meillä, jotka olemme palkkautu-neet
hänen palvelukseensa. Hman
Sinappikaasua me emme voisi enää
valuta joukkoja, työläisjoukkoja,
kansanjoukkoja. Ne. ne viisastuvat
ja tulevat yhä Taiksanuain hallit-
Brelagne, Atlantin länsimyrskyjen
huuhtoma niemimaa, houkuttelee
joka kesä joukoittain muukalaisia
loiseläjiä, jotka e-tsivät sen
karusta, mutta ihmeellisen tenhoavasta
luonnosta ja oleskelusta sen
vaatimattoman kansan keskuudessa
parannusta kiihtyneille hermoilleen
tai kauneusarvoja, jotka he
voisivat kiinnittää kankaalle tai
paperille. Maa ei nykyään muodosta
mitään poliittista eikä edes hallinnollista
kokonaisuutta. Se on
jaettu viiteen Ranskan departementtiin,
Monia miljoonia vuosia sitten,
sinä maailmanhistorian jaksona,
jota nimitetään hiilikaudeksi, ulottui
Keski-Euroopan halki valtava
vuorijono Etelä-Venäjältä Brittein
saarille,. Nykyään siitä on jä-lellä
vain hajanaisia ja "tasoittuneita
jäännöksiä. Nuoremmat iker-rostumat
peittävät sen suurinta
osaa. Suhteellisen ennallaan on
säilynyt Ranskan luoteiskolkka,
Bretagne, j a osa Normandiaa. Alue
vastaa suunnilleen muinaista, Ar-morican
maakuntaa, ja siitä syystä
geologit nimittävät sitä Armorican
tasangoksi. Meri on uurtanut ;kal-lierannikkoon
vuonoja, joiden kauneus
on omaperäistä ja rohkeaa.
Useat vuonot muodostavat hyviä
.'<at'|mapa!ikköija. Erään sellaisen
varrella sijaitsee Brestin tärkeä
Botasatama. Bretagnen sisäosat
ovat enimmäkseen mäkisiä ja kukkulaisia.
Idässä. avautuu aaltomainen
tasanko Vilaine-joeh ja Een-nes'in
kaupungin ympärille.. Lännessä
graniittivuoret muodostavat
kaksi selännettä, joiden korkeim-matkaan
huiput eivät sentään saavuta
400 m:n korkeutta. Kanerva
ja ginslti peittää monin paikoin
laajoja nummia, mutta karusta
maanlaadusta huolimatta viljelys
on kaikkialla voittanut alaa. Etenkin
tattaria ja perunaa, pellavaa
ja hamppua viljellään paljon. Hct-nänurmikot,
jotka kostea ilmasto
rehevöittää, tarjoavat runsaasti
ravintoa nautakarjalle.
Rannikkoyäestö on kuitenkin
ylimuistoisista ajoista saakka hankkinut
pääasiallisimmin elatuksensa
merestä. Bretagnen kalliosaaret
kasvattavat rohkeita kala.stajia ja
purjehtijoita. Bretonit ovat kirjoittaneet
Ranskan laivaston aikakirjoihin"
muutamia niiden loista-
Tfimista kappaleista. Vuosisatoja
ennen ajanlaskumme alkua lienevät
tämän rannikon edustalla sijaitsevilla
saarilla asuneet muinaiset
itä-rymnit harjoittaneet tuottavaa
vaihtokauppaa Cornwallin kaivoksista
saaduilla tinatangoilla, joita
he myivät EteläEspanjan tartes-scillc
ja foinikialaisille. Selvittämättä
lienee, mihin rotuun itä-rymnit
kuuluivat. Roomalaisten valloi-tusretkin
aikana asuivat kelttiläiset
osismit Länsi-Bretagnessa. Heidän
merikuntoisuutensa esiintyi
myös etelärannikon veneti-heimos-sa;
Caesar kertoo edelleen, etyi
venetit, nähdessään sodan välttämättä
sji;tyvän, lähettivät avunpyynnön
heimolaisilleen Britanniaan.
Paljon myöhemmin V:llä "ja
VIrlla vuosisadalla j . Kr., britit
tulivat suurin joukoin yli meren
roomalaisten lähdettyä Armori-casta
Tämä kansanvacllu.s on
asetteva sen sorron yhteyteen,jota
anglosaksilaiset vaHoittajat harjoittivat
Kanaalin pohjoispuolella
asuvia kelttejä kohtaan Sukulaisuudesta
huolimatta armoricalalset
eivät voineet katsella tätä heidän
maahansa tunkeutumista varsin
lempein silmin. Vaikeita hankauksia
syntyi, mutta tulokkaat, jotko
alituiseen saivat voiman lisäystä
-kotimaastaan, levittäytyivät nöpe-astn,
ja he saivat pian ylivallan
läntisessä ja pohjoisessa Bretag-nessa.
jonka väestö vielä tanääif on
jonkin verran vaaleaverisempää ja
kookkaampaa kuin heidän eteläiset
naapurinsa. Vaikka otettaisiinkin
huomioon normannilaisajan skandinaavinen
vaikutus, täytyy kuitenkin
myöntää tämä muotoero varsinaisesti
brittien aiheuttamaksi.
Itse nimitys Bretagne, Britannia
minor eli Pikkn-Britannia, on ito-disteena
brittiläisestä a;utiikie?ta.
ettelemasta Jumalan kärsivällisyyttä.
Mutta Isiin saapui komea
muukalainen, joka lumosi kuningattaren
kauniilla sanoillaan ja
katseillaan, ryösti avaimet ja avasi
kielletyn portin. Silloin mer'
syöksyi sisälle ja kaupunki kaik-kiriensa
hukkui. Kerrotaan ympäristön
seurakuntien papeilla muinoin
Dlleen tapana kalastajaveneissä
purjehtia lahdelle lokemaan messuja
hukkuneelle kaupungille. Messul
ja esirukoukset ovat edelleen .tärkeitä
tekijöitä bretonien elämässä,
jos kohta kirkko onkin kadottanut
osan vaikutuksestaan väestöön.
Pyhimyksiä pidetään jonkunlaisina
kansallissankareina, ja rahvas vaeltaa
uskollisesti pyhimysjuhliin.
Tällainen juhla eli "pardon" on
kirkonmenojen ja kansanhuvien
välimuoto. Osanottajat, jollemme
ota lukuun pelkästä uteliaisuudesta
saapuneita, luulevat saavansa
syntinsä anteeksi j a vammansa parannetuksi.
Päivän rukouksia ja
hartaudenharjoituksia seuraa illalla
tanssi sekä hilpeä huvittelu. Pyhiinvaeltajat
konttaavat polvillaan
paikalle, johon pyhimyksen maalliset
jäännökset ovat haudatut, juodakseen
haudan äärellä olevasta
lähteestä. Mutta illan tullen aloitetaan
iloinen tanssi käsiharmoni-kan
tai "binioun", bretonilaisen
säkkipillin, säestyksellä. Toisinaan
tarjoillaan virkistysjuomiakin ja
kasvavalla polvella on tilaisuus' huvitella
keinuissa >a karuselleissä;
Muinoin oli Bretagne 'jj^aUialai-
5en druidispiin tärkeimpiä keskuksia.
Druidit olivat pappeja ja tuomareita,
lääkäreitä ja velhoja. Valkopukuisina,
tammenlehdillä seppelöityinä
he suorittivat palvontameno
jaan metsien pimennoissa tai
synkillä, autioilla vuorilla, missä
koko luonto tuntui huokuvan salaperäistä
kammoa. Druidit toimittivat
ihmisuhrejakin. '^Heidän poliittinen
valtansa oli suuri, ja heidän
vaikutuksensa. kelttiläisen väestön
maailmankotsomukseep ja
moraaliin näyttää olleen voimakas.
He olivat ennen roomaläisäikäa
Galliassa vallinneen alkukahtaiseh
sivistyksen ylläpitäjiä. Valloittajat
nojautuivat aluksi heihin vaikuttaakseen
helpommin rahvaaseen,
mutta sittemmin keisarit kielsivät
heidän palvontansa. Druidilaiset
tavat j ä taikausko säilyivät kuitenkin
syrjäseuduissa kauas kristilliselle
ajalle.
Ne eriskummalliset muistomerkit,
joita nimitetään druidien kiviksi
ja druidien alttareiksi ja joita
erittäin lukuisasti tavataan juuri
Bretagnessa, ovat tuskin druidien
rakentamia, mutta luultavasti he
ovat käyttäneet niitä uskonnollisten
menojensa harjoittamiseen.
Muinaistutkijat otaksuvat druidien
kivien tulleen pystytetyksi paljon
aikaisemmin, kivikauden lopussa ja
pronssikauden alussa. Näillä kivillä
ja kiviasetelmilla on useita
keltinkielisiä nimityksiä. Erillään
olevia obeliskeja, jotka yksi ainoa
vähän tai ei ollenkaan muovailtu
kivi muodostaa, sanotaan menhi-reiksi.
Pystyssä olevista kivistä
kyhättyä laatikkoa tai arkkua,
jonka päällä on kattopaasi, nimitetään
dolmiksi, ja kiviryhmä eli
kehä on cromlech. Sitäpaitsi tavataan
kivirivejä, joiden ranskankielinen
nimitys on allignements. Vaikuttavia
kivirivejä nähdään lähellä
Carnacia sijaitsevassa Menecissä.
Täällä esiintyy 11 riviä vierekkäin
j a koko asetelmaan kuuluu 2,730
kiveä. Herkkämielinen henkilö
saattaa kuvitella näkevänsä pakanat
tanssimassa kivirivien . välillä
sotavankeineen, ennen uhripaikalle
saapumista.
Bretagnella tenhoavine luonteineen
ja vanhoine muistoineen on
valtava vetovoima taiteilijoihin
ja matkailijoihin nähden. Finiste-ren
rosoiset kalliot, joita usvat verhoavat
ja rankkasateet pieksävät,
ovat tavallaaji yhtä kiehtovia kuin
nuo pienoiset, idylliset kylät tun-nelmallisine
kirkkoineen. Menhir on
Ikivanha jättiläinen, menneiden aikojen
kaamea aave. Mutta kukkivien
omenapuiden varjossa leikkivät
bretonilapset tarjoavat kauniin
aiheen siveltimelle ja kynälle.
Vanhat, kansanpuvut ovat erittäin
maalauksellisia. Bretoni-mor-sian
viehättää suuresti silmää;
Hän muistuttaa toisinaan suurta
perhosta. Puku on kirjottu kultalangoilla,
lakki j a kaulus ovat val-
^mistetut hienoista pitseistä ja esi-
*Iiina kauniista, kukikkaasta sametista.
Määrin (pormestarin) talon
nlkopuofeUa, missä juhlamenot tapahtuvat,
odottaa morsiussaattue.
Tytöt, puettuina kotiseatansa pukuihin,
ilakoivat ja pilailevat nuor-tenrai&
sten kera, mutta morsiuspa-
SIRKUSPÄIVi
SUDBURYSSA
Ainoastaan yksi päivä
Paikka
Pohjoispuoletlli Douglas katua,
Copper C l i f f i n tien varrella, lähellä
Imperial O i l asemaa
Keskiviikkona
toukok.28p.
I l t a p ä i v ä n ä y t ä n t ö kello 2 ip. -
I l t a n ä y t ä n t ö kello 8 ip.
COLE&ROGERS
. K e s y t e t t y ä villieläimiä
Copper C l i f f i i n meneväii katuvaa-nutien
varrella
Sanokaa ystävillenne
Tuokaa perheenne
Uusia Fordia
sekä kaikkia mallia käytettyjä
autoja.
Eino Markanen,
Telefooniosote Randolph 7100
TORONTO ONTARIO
aren paikKa avoinna
THE LNTERNATIONAL CO-OP. TRADING
Halulliset lähettäkööt hakemuksensa toukok.
mukana palkkavaatimukset ynnä suositukset. •
T H E I N T E R N A T I O N A L CO-OP. T R A D I N G COMPANv ,
JJOOHHTTOOKKUUNNTTAA "^A.^r LlMr
513 Simpson St., Fort William, Ont.
lAIVAPlimEJÄ
SUOMEEN JA SUOMESTA CANAIAi»
Jos ajjotte matlcustaa Suomeen tai ti:» tt .a tjttaviann
Suomesta tänne nim kääntykää meidän pur.Io-njir.c laivanM
tien ostossa. Myymme pilettejä kaikille linjoille
Suomeen matkustaessa tehkää pUettitilauk en-o aioi«
ja ilmottakaa millä junalla saavutte Monlrcaliii,
olla asemalla vastassa. ' "
VAPAUS MONTREAL BRANCH
JOHN STAHLBERG
Tolit.KJ.Williain$
Lääkäri ja kirurgi
Huone 101, Mackcy Rakennus
SUDBURY, ONT.
T U N N I T : 9—10 ap,
2—4 ip.
7—8.30 ip.
Konttoripuhelin 906
Asuntopuhelin 2530
1196 St. Antoine St; Montreal, Que.
(6-9
rin ilmestyessä portaille kaikki
äkkiä vaikenevat ja muodostavat
kulkueen. Matka suuntautuu kirkkoon,
jossa pappi odottaa. Vihkimisen
päätyttyä lähdetään ulos
kedolle; jossa syödään juhla-ateria.
Siihen.osallistuvat kaikki saapuville
tulleet, nuoret ja vanhat,
köyhät ja rikkaat. Ateria'päättyy
usein litaniaan, jonka joku vanha
vaimo lukee vainajien muistoksi.
Vainajia pidetään mielessä alituisesti.
Niitä ajatellaan ikäänkuin
elollisina olentoina. Hautuumaat
ovat useimmiten sijoitetut koskelle
kaupunkia tai kylää, jotta niissä
lepäävät voisivat kuulla kirkkolaulun
ja messut. Kun ihminen on
kuollut, sartoo bretoni, että "hän
\ maksanut sounsa (roponsa) ja
mennyt yli sillan", tai että "hän
ön maksanut sen, mitä te ja minä
vielä olemme velkaa''. Mutta niin
kauan kuin bretoni odottaa vuoroaan
sillan korvassa, ei hän ole surullinen
eikä mietteliäs, vaan osaa
katsella elämää sen parhaalta puolelta.
Bretagnessa tavataan edelleen
paljon ihmisiä, joilla ei ole vakinaista
asuntoa, vaan jotka kuljeskelevat
maanteillä. Tähän luokkaan
kuuluvat, puukengäntekijäin lisäksi
jotka itse kokoavat raaka-aineen-
T mjptsästä, nuohoojat, pellava-ja
villakankaankutojat, katonkatta-jat,
lumppujenkerääjät ja monet
muut. He viettävät jonkinlaista
mustalaiselämää. Ne ovat,, vaikka
"vapaita", maansa kurjalistoa.
Bretagnen tärkeimpiin elinkeinoihin
kuuluu kalastus, jota harjoitetaan
osaksi rannikoilla, osaksi
kaukana merellä. Rannikkokalasta-jien
alukset ovat säännöllisesti
pieniä ja usein avonaisia. Sellaisilla
veneillä lähdetään myöskin
sillinpyyntiin Kanaaliin, tai sar-diininkalastukseen
Biskajan lahdelle.
Turskan- ja sillinpyyntiin Islannin
vesillä bretonien kuitenkin
täytyy käyttää suurempia ja meri-kelpoiscmpia
aluksia. Englannin
kilpailu on pakottanut ranskalaiset
hylkäämään vanhamalliset purjeveneensä
ja ottamaan käytäntöön
höyry- ja moottorialukset. 1500-
luvun alusta saakkavbretoneilla on
ollut tapana kalastella New Found-lannin
matalikolla, mutta v. 1904
Ranskan täjlyi luopua etuoikeuksistaan
näillä vesillä, ja senjälkeen
bretonilaiskalastajat eivät enää ole
tunteneet, suurempaa mielenkiintoa
Ne\v Foundlantiin.
Douarnene2i5sa harjotetaan tehdasmaista
sardiinien säilytystä maasta
• vientiä varten. Osterinpyynti
on ohjattu järkevämmälle tolalle
perustamalla "osteripuistoja",
joissa kasvatetaan noita innokkaasti
tavoiteltuja herkkueläimiä.
Bretagnen \ieras väestö ja sen
jossakin määrin erillinen asema
edellytti keskiajalla jommoistakin
itsenäisj-yttä. Vain nimellisesti
bretonit tunnustivat karolingi-keisarien
yliherruuden, ja vasallisuh
de Ranskan kruunuun oli usein
aivan näennäistä. Vasta uudenajan [
alussa maakunta liitettiin Ranskaan
-erottamattomasti. Mutta vaikka
bretonit säilyttävät uskolliset vanhat
tapansa ja pitävät keltinkieltä '
kunniassa, ei voida puhua kelttiläisestä
separatismista. Bretagne
ei ole koskaan ollut mikään Rans-|
kan Irlanti, sillä sen asukkaat ovat
saaneet nauttia samoja oikeuksia
kuin muutkin ranskalaiset.
• • • • • • • w w v i
Gerald A. Foot
PALOVAKUUTUKSIA, KIINTEIMISTö- JA
KIINNITYSLAINOJA
Hyvä tonttivalikoima, valo, vesi sekä likavicmärit
$300 — helpoilla ehdoilla.
Käykää katsomassa, kotien rakcnnussuunnitclmaamae.
GERALD A. FOOT
PUHELIN 936 — MACKEY BLOCK
Hintj
SUDBURY, ONT.
Suomalainen Expertti
Kelloseppä
E. KOLARI
St. - Box 1525 - Sudbury, Oni.
V A L I K O I M A .MYÖS UUSU
TYÖ EIIDOTTO:.I.\.STI HYVÄ
HEARST
Sekatavarakauppa
Paperipuun välittäjä
ONTARIO
Tervan, Tärpätin, Pikiöljyn sekä
Puuhiilten Jälleen Myyjät ja
Tarvitsijat
Näitä tuotteita tarjoaa teille The Mat:;i\va Pine Tar Co.
juuri valmistuneesta tehtaastaan. — ?_^ii.-i!u('k;in tavara -
kohtuulliset hinnat. •
THE MAnAWA PINE TAR CO.
MATTAWA ONTARIO
HEARST
WEST & COMPANY
Sekatavarakauppiaat
ONTARIO.
et'
kä
jaa
no
tuä
nm
täni
mys
TEii
Jun
iist
omaksu
nete'
alla
"da
ölksienKn
bt
EcurE
täJlä
lais
mahd
•sirret
seksi
joitta
taiste
kann:
yhä
nustej
sa.
Täu
on •
ffiaail:
assa,
Impe
väen''
kaikk
Hyvät arvot sekä alhai.set l:i!!::;.r.
Me ostaqme "keväällä kuorittuja k;jj.^i;'ai'tnp'J!^
Paikkaa haluaa
Suomessa kauppakoulun käynj-fe
ja kauppa-alalla toiminut nuori
mies haluaa päästä palvelukseen
kauppa-alalle. Vastaus lähetettä-
"»^a: (MTr
N U O R I M I E S ,
Box 69, Sudbury, Ont.
K E I X O S E P P A
Ä.Hetskaneii
S U D B U K T . OUT.
S » 7 1—
t OvrluuB St.
J. A. ERII
Vakuutus- ja
mistö asioitsua
kuutuk5ia. .'^..".--".bojidPja-,
ja lotteia myytayano.
asiapapereita «.r^Jaan.
t e t ä ä n .
Konttori Huron
p. O. Box 718, Saabnt^
TOI
huonii
"t t
Yhdys;
tiin.
tuHsiv
teiks
Jet!'
Kt le
Tasta
•h aj;
Ia". J£
dcttan
toimen
I paikka
ei sisi
cis me
; « lou"
•at jo
aja
Kaasua vai
.T"s k,-Jr>i:''
uinpit.nifii--:- k
niin uiH.i
The Monarch Drog
Store L t i
H E A R S T ONTARIO
V i c l o r OrtlionlioBic JFonografeja
Rexall tnotteita
sen avijn. ,>=- '' '. " •.•J:i
I ^ e"
Pallia
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, May 26, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-05-26 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300526 |
Description
| Title | 1930-05-26-04 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
Sivu 5 Maanantaina, toukok 26 p:nä —- Mon,, May 26 No. 123
llmotiibia eri palkoiin
IhnotQshiniuit tässä osaatosM
i M t : TiUpäisilmottajflU 3 senttiä
«cna, Takitaisflta, joiden ilmottu on
tarran tai kahdesti viikossa eaniaa<
buiiena, 2 senttiä sana ja niiltä,
«iden ilmotns on jatkuvasti saman-
^isena jokaisessa lebteinme ilmestyvässä
numerossa, 1 1-2 senttiä
sanxu Vähin ilmotosmaksn kerta
!2iQ0ttae^sa 50 senttiä ja seisovista
Tib senttiä kerralta.
TSIum osaan tarkotetot ilmotak*
on iiraottajan tai ilmotoksen
s t U j a n merkittävä P A I K A L L I S -
I L M O T U S .
SUDBURY, ONT.
HALUTAAN NUORI MIES JOL-j
a on kokemusta ruokatavarain
sekä lihan myyntiin. Kirjotta-kaa:
Halutaan Myyjä, Box 69,
Sudbury, Ont.
KOKEMUSTA OMAAVA PALVE-lustyttö
halutaan. Täytyy osata
englanninkieltä. 276 E)m St.
_West._Puhclin_l 775, Sudbury.
PT. ARTHUR, ONT.
PAPPA HILLMANIN KENKIEN
korjausliike, 101 S. Windermere
Ave.. Port Arthur. Ont.
PT. YnUÄAM, ONT.
C A. STENBÄCK, VÄLITTÄÄ
ostajille ensiluokan lihaa Palvc
las kaupungissa sekä linjoille
nopea. Puhelin 742 S. 607
Simpson St., Fort William, Ont
KeskiODtarioo antisia
Sfldhiiy
Naissihteeristön vie-railuretki
Levackiin
Canadan työläisnaislilton Keski.
Ontarion alueen sihteristÖ tekee via-railumatkan
Levackiin ensi lauantaina..
Jokaisen on jehdQt)^3ia$ti,i)i-:
dettävä tämä tUaisuiis mielessään
sillä ohjelman arvokkuudesta voi jo-
}.ainen olla vakuutettu. Lähemmin
huomisessa lehdessä.
TILATKAA PUKUNNE SIMPSON
Tailors liikkeestä. 629 Simpson
S», puhelin S, 1186. M Maine
ja S Väyrynen.
DR. J . S, STRACHAN, HAMMAS-läakäri,
puhelin S. 370. Victo-ria
Block, Fort William.
MONTREAL, QUE.
ZD. HELSBERGiy; ASIOIMISTO.
, fl26 Sto. Monique St. Puhclir
Ilarbour 8336. Lakiasioita, asiakirjoja,
oikeudessa talkkina sekä
muita flaaiii kuuluvia asioita.
O S A S T O NO. I S . S TA
kesäjuhlakomitean kokous pidetään
•tiistai-illalla kello 8 Liberty haa-lilla.
Tärkeitä asioita. Kaikkien
läsnäolo välttämätöin.
Kokoonkutsuja.
A L U E E N KESÄJUHLA KOMIT
E A N KOKOUS
pidetään tiistaina t. k. 27 p:nä alkaen
kello 8, Liberty haalilla.
Muistakaapa S. J. osaston naisjaoston
ja Kisan valitsemat juhlatoimikunnan
jäsenet saapua silloin
kokoukseen. Siellähän on paljon
tärkeitä asioita. — Kokoontkut-suja.
K I S A N JÄSENET H U O M!
Kaikki jotka haluavat liittyä perustettavaan
jalkapallo-joukkueeseen
ja harjoitella palloilua, saapukaa
Union kentälle maanantai-iltana,
t.k. 26 p:nä kello 8 illalla.
Palioiluharjoitukset ovat edelleen
joka maanantai- ja keskiviikkoiltana
kello 8 illalla. •— Kokoonkutsuja.
A S U I N R A K E N U K S I A E N E M PI
K U I N V I I M E V U O N NA
huomaamattani upposin nytkin mie-
UalheeseenL
Mutta en oliut vielä edes kunnolleen
ehtinyt keskittyä, saada a-
Jatuksellista tasapainoa, kun luokseni
asteli hymyilevä, moitteettomasti
puettu herra. Hän esitteli
itsensä puhuen miellyttävän hillitysti:
— Olen Wemer Louhikkolumi,
hirve-asioitsija. Olen morsiameni
kanssa täällä odottelemassa ylijoh- ikeakseen minut syliinsä.
taviksL Mutta meidän on Ii5%t-f Armoricalaiset puhuivat yleensä
tävä edellä. Muuten menetämme \ kylläkin provinssilatinaa, mutta
taidenautintomme ja i britit säilyttivät kelttiläisen kie-
Samasa aukeni ovi ja viöikein: lensä, joka kankankielenä elää vie-lumoojatar
mitä milloinkaan on ih- • lä nykyäänkin. Siirtolaiset toivat
misen silmien edessä astellut, tuli • tullessaan myöskin satunsa ja lau-näkyviin—
Vain ohut. läpikuul-j lunsa, jotka Bretagrnessa muuntui-tava
verho riippui alas hänen o!- vat muodoltaan,
kapäiltään. Mutta hänen valkea: -Kauneimpia satuja on kertomus
käsivartensa olivat aivan paijaa:, iskaupungista, joka vajosi mereen
Hän läiiestyi minua ikäänkuin sul- ! ja sijaitsee nyt Douamenez-lahden
TIMMINS, ONT.
HAMMASLÄÄKÄRI A. P. BREN.
han tekee kqjkkia alaan kuuluvaa
työtä ohsiludkkaiaestl. Maksut
kohtpu 11 iset. Hyvö-kfehnertMs
suomalaisilta. Suomalainen, tyt-tg4i
«ilv,elce (teilä. Avolnina^myös
jftasjhi Sijaitsee yläkerrassa pos-tikonttoria
vastapäätä. Timmins.
TORONTO^ ONT.
HUONEITA VUOKRATAAN JA
palvpluspaikkoja aina saatavana,
«tÄtilhrpaJkalln asuvilla. L, Anderson,
176 Huron St., puhelin
^1 Trinity 2120. _
Tohtori H. Ko!J6iiieii
Sodbary," O B I .
Pohelimet; .
Aranto 1778 — Kontlorl 1688
POJAT
kun tulott Horstiin, niin käyknä
katsomassa Kurjen poikaa. Viii-lä
pyörii pyörät. Ja myös saa
purasta. Siis tcrvo näkemiin.
Hugo Kurki,
Box 41. Heartt, Ont.
Viimeksi kuluneen viikon ajalla
otettiin rakennuslupia yhteensä
20:tä asuinrakennusta varten,
yhteissumma ollen noin 36,000 dollaria.
Useimmat ovat pienempiä
asuntoja tai korjauksia varten, sillä
ainoastaan 7:n kustannusarvio
ylittää 2500 dollaria.
Suurempien työmaiden alkamisesta
CI ole tietoa,, muj^tä^^^untoja
pitäisi^ kesän älkiana ralccnhetiamän
noin 600, mikä, on, huqhiattävasti
ijhempi kuin yiiijie "yuorina.' Keskimääräinen
hinta t^nän' asti rakennetuille
tai • rakoilleella oleville taloille
on^ 2900 dojiäiria. Sudburys-sa
vallitsevan asuntopulan johdos-,
ta on rakcnnqstoiminta häihlkiih
vilkasta. Yleensä ön täällä käytännössä
tapa, että omistajat tai
urakoitsijat itse, vähäisen " työvoiman
avustamana .{suorittavat työt,
joten syrjäisen iei"ole ensinlcaän
helppo päästä, rakennustöihin,' varsinkin
puutöihin käsiksi.' Muilta
paikkakunniltaV mimi Port Arthu-
^•ista, Fort yillian^ista,jp^,;St. Cafc-harinasta^
pn siirtynyti,, "^HP^®^
koitsijoitä, jotka. aikqyiaV K^san kuluessa
harjoittaa asuntqj'en rakentamista
laajemmassa mittakaavaa- manrauhasta!
sa. Näiden suunnitelmiin kuuluu
100 asunnon rakentaminen Nickel
'>Park'iin, 8 m talon rakentaminen
olutpanimon läheisyyteen sekä noin
20:n King-kadun varrelle sekä joitakin
pienempiä urakoita lisäksi.
Tähän mennessä ovat nämä suunnitelmat
vain paperilla, sillä rakennuslupia
ei ole ostettu kuin
muutamille edellämainituista.
tajaa. Minulla ei ole siihen asti
kuin hän saapuu, mitään tehtävää,
ei kerrassaan mitään velvoUI-Buuksla.
Kun näin teidän istuvan
tässä yksinäisenä ja vakavana, ajattelin,
että voin tehdä teille seuraa.
Jos kuitenkin olen erehtynyt Ja
päinvastoin häiritsen teitä, niin vetäydyn
heti takaisin
— Ette mitenkään! lausuin, vaikkakin
tunsin pientä ärtymystä hänen
tunkellevaisuutensa johdosta.
Hauskaa tutustua! Nimeni on Aukusti
Kiitaila.
— Kiitos! Jollain tavoin korva-takseni
teille, herra KUtaila, tuottamani
häiriön pyydän saada kutsua
teidät kanssani päivälliselle. Minulla
Ja morslamellani on tuolla yläkerrassa
Ihana yksltylshuoneusto. Siellä
on rauhallisempi ruokailla kuin
täällä alhaalla Isossa salissa. Eikö
teistäkin tunnu siltä, herra KilUlla?
— Niin tuota — sopersin.
Kiitos ystävyydestänne!
Minua jollain tavoin sisäisesti värisytti.
Mielessäni vilahti ajatus,
e t t ä hän voi olla niitä suurmaail-man
hienoja roistoja, jotka saalistavat
Juuri tällaisissa loistohotelleissa.
Outoa kammoa tuntien seurasin
häntä yläkertaan. Huone, Johon
hän minut Johti, oli todella
Ihana. Eftinen muuta vetivät huomion
puoleensa kallisarvoiset, silmiä
hivelevin värein taiteellisesti
sommitellut ryijyt ja matot. Huoneen
perällä, toisen huoneeseen Johtavan
oven pielessä oU ihana taideteos,
Ihanin mitä minä olen milloinkaan
nähnyt. Se oU valkoista
marmoria Ja esitti luonnollisessa
koossa olevaa miestä. Alvan kuin
salaisen ^[etovolmaii vaikutuksesta
jouduin sen lumoihin. Seisoin sen
edessä sellaisen ihmettelevän ihailun
vallassa, että unohdin kokonaan
kaiken muun. Vasta herra
Louhlkkol(umen laoskettaessa olka-päähänl,
tulin taas tietoiseksi ympäristöstäni.
Hän kysyi omituisesti
hymyillen;
- : Bik(J$ se ole Jalo teos?
_ rVri» On' todella! Se' on
pohjalla, jossa vieläkin kirkkaalla
Jouduin seUaisen lumouksen vai-I ja tyj-nellä ilmalla luullaan sen
taan, etten tajunnut kerrassaar.
mitään muuta. Nyt jo toisen kerran
lyhyessä ajassa. Aivan samoin kuin
äsken olin hiurmaantuneena tuijottanut
ihanaan patsaaseen, tuijotin
nyt edessäni olevaan nuoreen kaunottareen.
! vertainen. Tuo muinaiskaupunki
Herra Louhikkolumi kosketti mi- j oli rakennetut paikkaan, joka oli
nua nytkin olkapäähän ja kysyi: | merenpintaa alempana, mutta muu-
— Herra Kiitaila! Eikö olekin | rit ja padot suojelivat sitä tulval-niin,
että kyllä sitä sentään ennen ta. Itse kuningatar Dahut kantoi
palatsien raunioiden näkyvän. Is,
sanovat bretonit, oli niin suuri ja
komea, että ranskalaiset, antaessaan
nimen pääkaupungilleen, eiv
ä t voineet keksiä parempaa ja arvokkaampaa
kuin Par-Is, s. o. Isin
syöttää muutamia laivanlasteja ihmisen
lihaa Moolokille kuin luopuu
näistä yläkerran nautiimolsta?! Sinappikaasu
kaulakäädyissään sen padonportin
avainta, jonka varassa kaupungin
kohtalo oli. Hänen ylpeydellään ei
ollut rajoja ja hän halveksi niitä.
Sininen salama leimahti, räjähii jotka varoittivat häntä liiaksi ko-kerran,
huumaava kaiku värisi i l massa
ja . . . minä huomasin istuvani
äskeisellä paikallani hotellin
alakerroksen suiu*essa seurustelusa-llssa.
Kaikki oli kuin äsken. Siroin
elein vaihtoivat ihmiset tyhjänpäiväisiä
kohteliaisuuksia.
Bretagne ja sen
asujamisto
öri! Ori todella! Se on kä-sittöm^^
tömän täydelllneni,
, _jJ^ ' ' ' ön tbita! Melkein liian
tl^jjelllnen ihmisen tekemäksi!
'.^,7n- Kuka on sen luoja?
'— Joku'nimetön muovaili ja, ku-ic'^
.aie."'riedättekb mitä se cölttäk?
.— En. En tosiaan. ' '
— Ihmistä maailmanrauhan aikana.,
Tuhatvuotisen valtakunnan
kansjiialsta. Vahhikö vain, että aihe
bn valittu lUusoorisesta alnehlstosta.
Jolla ,el ole, eikä tule koskäati ole-tnfi^
n' Jm^tääri Teaallsta todelllsuus-pohjag;^'
_ ' ' '•"
. ^ , ^ | i i ^ k , a nliti?' kysyin hämmästyen.
, ... •).' ' •. •
— istukaamme aterioimaan, lilln
.voimme . keskustella asiasta. Maali-
Partiiriliilikeeni
• i j a i t i ee
Cochrane Hotellissa
HJ. WESTMAN
Box 162, Cochrane, Ont. (M
J U K K A LEHTELÄN
KIUVASSAUNA
avoinna tiistaina, keskiviikkona,
perjantaina ja lauantaina klo 2—
12 yöllä. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-26-04
