Vapaus, May 18, 1948

              t tiedot
laulu-lusta
ita on u:,e:e.-v ^ "
- i a . j a a : . -
• .i.-L
liih».:
juhli ou'j-ijr..Ti'' IL
; - • - - - M U ! ui
clansuhniiilaineh
heilujuhlaitamme'iii.
e h o i n n i i c ;
h e i n a k . 4
!:.3ikin'
i-hiir-ii .-Si/vnjT-ella.,'
ii^ia oli^i, läini-he:.
hcl.vk l a '-upea-:
u u i i n o}rjolmivihko-ja:-
jesioil:a ja yk=:.
ijelmien. ixiinauami;
iua-hyyisvS hjojh en--
N,
maailman
Juoksija
— E:ela-Californ!an
I • M e l Pa;-:on.o5oit.
1 nopeimmak.si.pikii-s
lansiraijuikon V1&!-
ijen yhteydeisa suo-r
d i n enkoiskilTiailus- •
U4- m a t k a n i .mitea-
•.S3jas.=n 9:3..st'kuniia
osoif.i a i a k M 93 p
9.3 sek uilo- alis-e-
Iväksi, uudeksi; .mäa-;
:si. ' T u u l t a • oh aino'-
an.;, eitä .tuulimittari;:
Ilkkui. Tahan men--
• m a i k a n me: kaikki-umLssa,
joista se oli i
j a l l a .ja loput olivar
Lilok.sia. :'
noastaan muutaman-ras-
Angelesin yliopij-sia
juok-sijasia, Llojd
aäki Keski-Anienkan
-ran v. 1502. •
. • ;kasva a . -.•.äsikänMn
jauk.se.?.sa Yhdvsva!-
ien takana, oleva; f!-
l a v a : •. keinolia- .T1I&.
..sell.äi.s:en .•teoliisuuk-'
a. mitka muodo?:'/-
laisteii-VteollisuusniQ--;:
j o i k s i . .
!Hn:.ayiin;hint3ha'on.
aidon !;.senai.syys ja •
fCttä • -rij;.s t ä.- tehdäär:,
1 i'jiiiisV:rriyö3 • ppliltti- ^
in • vasailimäita.vTäE-"^
kukaan ajatteleva jf;;;
iminen .ei VOI .Mar-.
.ykyisei5kä\.'jb.«päfisM,-.
iriottii^iäli^tettäköon:.
,, ruokaa^ Ja\ ;inai»t5^;,
a'^rtykkejä'ja;ta?ik-;:
)on Euroopan häi.--.:'.
. jallcenra kentamiita.-.
•ttako niiäeii^itseMir/;
etin':pantU!qmi3ika^;
' — Känsäkoura.
kenevä0iq. järjestä:::
5uhteeisa;;;;par;^raa|2;:
hempansa. :
ssä, joka Cli peri-i
l i l a Cah:.aa=^a, ou;
ukrainaiaiiec
;hiioris(}airae.ön;niii--,
lämnie. Muuuiniili
:n;':nay:tämciiiiäiii^^
le- ^•;-|ohj3.va;-^.0ÄtiiiJ-:
ii liäytteiemäänäs--
ipalera Musukkits-lyoskaan
ole ffi-Jit^
i!e.s=a
symjvk-e^sa työyäes-listan;
a:i'-ainä PfPg-j
oäiasia
ivlkshöistäv-vaaTV i ^ ^^
Tiala:';ai:a nuor^^-
nuo:i-o;rinic ole
isäkäari:;as:ai;a-;.el^^^
enkaan .-::'.eliä h 5 >
1 katoaa :a uusi •>
capoineen .'2
n lyö le.manis s£=
ostuu moni5:a ta-rodu!.-:
a. Canadas-ipolM
p::ä3
kuUtuariperinieäS^^,
Ikastuttava; ' - ^ ^
C3n3d5ia:5«t t^'-
jilliam Randolph Hearst»
leltaisen lehdistön kuningas
meren ran-
'Ke-.:
^**£rV,p.aa !u- : u i s 3 c n prameilevien
''^.Sv.K-i-A jcukossa myös Casa
;\Ji^"'^^jarsi jo5sa amerikkalameri
eläa: j a asuiJ.-
\Villiara . Handolph
> ele a-::oaakaan skandaalia, jota
r^c;! kävitänyt hyväkseen
iluoka.
tia.'.
alkoi
-y,^»-.:fna lehdissään", kir-am-
rrU-.kalainon'- historioitsija
3,3ej:Burd:. • ..
Ti-:=iäi5rasistä omaisuuttaan
^rV' karata kokoon ensimmäisen
tiimankaan aikana. Hän toimi
vähäi.«'->ivä • •p]o''^^^'ätuottajana.
teki' rallaa piiivankohtaisista
'^caa'e!5tf -.mmkkalaises.sa liike-iQ^^
n maailmansodan aikana oh
'itifm%-ö> hyvin aktiivinen, mutta
"'-"toisella tavalla. Alussa hänellä
hyvä* suh:e'-t Hitlmin ja Amcrik-
;^s'n fa^.-^f-ihin. Kun YhdJ-sval-llvar.
U l i i t t y i s o t a a n:
o l i h ä n e n k u i t e n k in
o muuttaa vana a i n a k i n u l k p n a i -
mutta tiedetaan., c t t a ha n koko.
Iccan Pj=in oli p u h i a a k s i v i l j c l t y . f a s i s -
HcarffHa on maine, 'cttä-:hän ön
ttoniin .ia. häikäilemättömin
crikkalaisis-a lehtikuninkaista. ja
eh omaisuutensa on myös s u h -
IliiT-n tähän ominai-suuteen.
iän Simonis,<a K a l i f o r n i a s s a - " h ä -
•llä on npljä suurta palatsia. K a i -
on rakennettu erj t y y h m u o t o i h in
,ne nval erilaisia .seka sisä- että
'koarkkitehtuunltaan. .Eräs palatsi
n K j p a i i j a i a i r s t a . toinen maurilaista,
;!m^s.italiala).sta ja n c l j a s csirencs-lyyliä.
/ ':•:
Puutarhojen kaytavalaatat on tiJo-
Pompeista. ja H c a r s t i n s u u n , m u h -
fa™äe: o n p e r a i . s i n museosta. _
Useimmat Casa Granden huonein
ri seinät on peitetty Euroopan r u h -
aslinnoista j a museoista ostetuilla-obeliiiiellla.
Puisto.s.sa on kaksi uima-,
lasta; joista toinen, on . l a s k e t tu
äs*ä Italialaisesta l i n n a s t a t u o d u i l -
marmorilevyillä j a toinen k u l t a l e -
•illä ja laplslasuuriHa. K a i k k i m u u ­li
näisi>a palatsei.ssa kuvastaa samaa
lUkasmaiKta. pöyhkeilyä.
Hearstilla ei ole t i l u k s i a ja
latseja vain San Simonissa K a l i f o r -;
tesa. Han omistaa lisäksi.jattiläis-taloja.
ja useita hotelleja. New:
orkissa. Los Angelesissa j a monessa
iiKsa amerikkalaisessa kaupungissa.
Jakentaakseen palatsinsa New Y o r -
iin han osti eraan vanhan, j a hienon
fjostarin Espanjasta, p u r k a u t t i j a k u l -
ituttrsen Yhdysvaltoihin.
Muutamia vuosia s i t t en o n Forrest
ivis antanut täydellisen selvityksen
[Jearstin koko omaisuudesta. > E n s i n ­äkin
hän -on pääomistajana pohjois-i
a i e n k k a l a i S L S s a kultakaivoksissa.Hän
mistaa kaivoksia Porussa.. Hänen
llussaan on s u u r i a oljyesiintymiä j a
tsia ..Meksikossa. -Yhdy.svalloissä
lan omistaa karjatrluksia, j o i d e n s u u -
iU.s:on 900,000 cekkerinalaa. Chicä^
ion suurimmat lihaiisäilyketehtaat j a
,Eurastamot ovat myös hänen'omis-
•liksessaan. .\Valesissa • E n g l a n n i s sa
i s t a a e r a a n vanhan l i n n a n j a H61-
ll^^oodissa elokuvastudion. Hänen y k -
tyisomaisuuten.sa a r v i o i d a a n 220 m i l -
wnäksi:-dollariksL- ^ 'V;;';-
Siitahuolimatta ei Hearst o l e t y y t y -
ämen. v a a n . v r i t t a a keinolla millä ta-^
län.sa-suurentaa omaisuuksiaan, T ä l -
hetkella h a n on erinomaisesti k i i r i -
lostunut yhdysvaltain r a s k a a s t a t e o l -
i5uude.-<ta, jnka työskentelee sodan
kuun
Heamin . lehti}.rusti on Yhdy.sval-;
2!n '^uunmpia Han o m i s t a a 17 päi-;
alehtea ja 10 aikakau.slehtcä. Nntä
iijtaistaan ^v^^ Y o r k i s s a , BostonLssa.
nmorp;>,<;a. Putsburghi!;.sa, Chica^.
ossg. De'roi(is,sa. " L O S Angelesissa.
San Ant^.nifjv,;, ,a monc.^^sa muu.ssa
.«'-nerikkalaiCrssa kaupungi.5.sa. S u u -
r-mmat hduen paivälehdistään ovat
'S-jnda; .Journal and A m e r i c a n " jä.
^Suriday M i r r o r " jotka molemmat l e -
•'3Vat y i i 2 miljoonan kappaleen p a i -:
^o.^setia. VK-IÄ suurempi levikki on.
- w - i o r k i . s s a Ilmestyvillä " C o s m o p o l i -
- T / - J S -oood Hou.sekecping"-lehdil-
I- Hearsf omi.«;taa edelleen kolme r a -
«i03-.cmaa. -.hden elokuvavalmistamon
"""^ain.aiiscti uuti.stoimiston " I n -
t^rnarional XPWS Service" f I N S ) . Tä-
'-J< h a n \f,; harjoittaa propagandaa
-tndLston. elokuvan ja r a d i o n väUtyk-i
Handniph u,.ar5t a l o i t t i sanomalch-
Alvar Kotilan
•MUISTOLLE
touVnf *^P^*"man johdosta
soutHm sairaalassa.
piuityvi näin? immc
kaukkain
ct saatu me
tyhjänä paikkas, kesken
on tvös ' - Uv/:
.Vv^ .^'""'^ !muhun asti?
^^^'^^rninstosi voimaa antaos.
an.
emme ci hiiltyisi
AMALIA K O T I L A J A
P E R HE
ma
titoiminnan jo 1882. jolloin hänet oli
erotettu kuuluisasta Harvard-yliopis­tosta;
Uransa hän alkoi ilman vähin­täkään
tuntemusta lehtialasta ja i l ­man
pienimpiäkään kirjoittamiskyky-jä:
Hänellä oli kuitenkin aate. että^
suuret joukot kaipaavat häväistys jut­tuja.
Siitä lahtien on tämänlaatuis­ta
journalistiikkaa nimitetty "keltai­seksi".
Jo -alusta lähtien tunnustautui
Hearst Ylidysvaltain pohtiikan taan­tumuksellisen
sutinnan kaimattajaksi,
Ja hän oli niitä, jotka heti ryhtyivät
tukemaan Euroopan fasismia.
Vuonna 1934 tunsi Hearst kutsu­musta
matkustaa Berliiniin osoittaak­seen
Hitlerille.kunnioitustaan ja pal­vontaansa.
Muuan "New - York T i ­mesin"
kirjeenvaihtaja kirjoitti silloin,
että Hearsl oli tehnyt Berliinissä hy­viä
kauppoja. Saksalaisten uutisten
ja saksalaisen propagandan levittämi­seksi
Yhdysvalloi.ssa maksettiin Heärs-tille
vuosittain miljoona saksanmark­kaa.'
. •' •
Hearst oli suhteissa Hilleriin aina
Berliinin kukistumiseen- asti. Koko
toisen maailmansodan aikana julkai­sivat
hänen . lehtensä säännöllisesti
Hitlerin. Göringin, Gbbbclsin ja mui­den
natsikoryfeoiden puheita.
Tämä voimakasrakenteinen ihminen
pitkine kasvoineen, jotka muistuttavat
puolittain hevosta ja puolittain doper-mannpin-
shcriä, makailee nyt elähtä­neenä
kerran kardinaali . Richclieun
omistamassa sängys.sä. Lukuisine pu­helimineen
han on yhteydessä moniin
"keltaisiin kynanvarsiiasa". Yhdys­valtain
keltainen lehtikuningas on
täyttänyt 84 V . Ja-hänen fyysilliset
voimansa alkavat ehtyä. Hän pelkää
ihmisia ja seikkoja, jotka voivat a i ­heuttaa
miclenliikutusta. Kuin susi
luolas.saan hän elää viimeisiä päiviään
Casa Granden .satulinna-ssa salaovi-neen
ja -käytavineen. Ainoastaan
niillä, jotka .saavat erikoisen kutsukor­tin,
on lupa tulla Ca.sa Grandeen. Hei­dät
noudetaan Hearstin yksityisase-malta
pan.ssariautossa; •
Tarmolassa fikaa
täysi {(esätoiminfa
Toronto. —-Tarmolan. kesänvietto­paikkamme
avajaCsjuhlat vietetään
toukokuun 22 ja 23 pnä. Juhlatans-sit
alkavat lauantai-iltana värivalais-tuksella
koristetulla Tarmolan tans­silavalla:
ja hyvän soiton Uhdilla.
Nuoret tietysti ilman muuta huomi-pivat_
nämä tanssit, mutta vanhem­matkin
ovac tervetulleita, ja epäile­mättä
siellä monta vuotta nuortuvat
tanssiessaan juuri elpj'neen. vihre­än
luonnon ympäröimällä lavalla."
Kesänviettopaikallamme voi yöpyä-kin^
sen uusissa ja-puhtaissa "Cabi-neissa",
sekä siistiksi laitetuissa ho­tellihuoneissa.
Simnuntaina - tarjoaa ravintola
maukkaan juhlapuolisen ja sen jär
lesta tapahtuu päivän merkitykselle
omistetun juhlaohjelman esitys.
Sauna on yleisön käytettäessä l a u -
antai-iltana ja sunnuntaina. Samoin
ns. seurapelit ovat täydessä menossa.
Järjestetty, kesätoiminta on siis täy­sin
valmiina, yleisön käytettävissä.
Menemmekm joukolla nauttimaan ja
virkistymään siellä rauhaisassa laak­sossamme.
— J — i .
Neuvostokulttuurin polttopiste
Kirj. Carl-Eloi Svcnning
Uusia uiiitiennäiyksiä
on saavutettu
Victoria. — Täällä lauantaina p i -
detyi-ssa uintikilpailuissa saavutettiin
uusia Canadan ennätyksiä seuraavas-:
tl (entisen ennätykset sulkumerkcis-:
•sä):-
Miesten 200 jaardin vapaauinnissa,
Peter Salmon, 2.01.4 . (Bob Pirie, T o ­ronto,
1934, 2,02.2).
Nuorten miesten .sarjan 50 jaardin
.selkäuinnissa, Doug StDwart, 28.6
(Peter Salmon, 1946. 29.8).
Naisten 50 jaardin ^selkäuinnissa,
Irene Strong, 32.9 (Joan Langdon,
Vancouver, 1941, 33.2).
Naisten 40 jaardin rintauinti; Irene
Strong, 26.1 (Sama, 1946,,26.8).
Miesteni 100 Jaardin rintauinti, Pe­ter
Salmon, 1.01.9 (Sama, 1947, 1.04.-,
1).
SuomeD Työväen Orheiluliiton
toimintaa tilastojen valossa
- Helsinki. — Nyt kun T U L m odotettu
vuoden: -47:n toimintakertomus on
saatu valmiiksi ja ilmestynyt tarkas­teltavaksi,
voidaan tämän perusteella
tehdä monenlaisia huomioita T U L :n
toiminnasta ja jäsenistöstä kuluneelta
vuodelta.
Ensiksi jäsenistö, vuoden loppuun
mennessä kuului liittoon 812 .seuraa,
joihin kuului jäseniä yhteensä 158,183.
Näistä oli miehiä 75,184, naisia 31.587.
poikia 31,341 ja tyttöjä 20,080. Jäsen­määrä
nousi vuoden aikana 32,612 jä­senellä..
Piirikunnista on ensimmäi­sellä
sijalla Hel-sinki; jonka jäsenmää­rä
on 23,334. ollen kasvu 9,753 jäsen*-
tä. Seuroista voimakkain on Helsin­gin
Jyry, jassa oh 4,355 jäsentä. Tam­pereen
piiriin taas kuuluu kaikista
eniten .seuroja; nimittäin 79.
On mielenkiintoista todeta, miten­kä
jakautuu tama jäsenistö, kun tulee
kysymykseen se; mitä kukin heistä
harrastaa. kuulues.saan urheiluijeuroi-hin.
Hnhtoon .se urheilumuoto, jolle
löytyy enimmin harrastajia, niitä on
50,944; Sitten on (^seuraavana miesten
voimistelu 45,887 ja naisten voimistelu
34,454; kun voimistelun harrastajat
lasketaan yhteen niin nämä kyllä me­nevät
edelle hiihtäjiä, joiksi on myös­kin
laskettu naishiihtäjät. Sitten on
seuraavana yleisurheilu. Jota harras­taa
27.798 Jäsentä; uinnilla on 26.983
harrastajaa. Jalkapallo on kerännyt
piiriinsä 13.335 jasenta.iLLsaksi löy­tyy
useita muita urheilumuotoja, yli
parinkymmenen: ja kaikilla niillä; on
oma harra,stajapiirin.sä.
Jos tarkastetaan sitä . vilkkautta;
millä eri alojen harrastajat ovat kilr
pailleet keskenään, niin .silloin tulee
en.sin esille jalkapallo. jos.sa vuoden
aikana on .suoritettu 3,291 ottelua.
Yleisurheilu on .seuraavana 3.135 kil­pailulla.
Sitten on: hiihto 2.077 kil­pailua;
pesäpallo 1.443; kaikki nämä
ovat vain liiton omia. kilpailuja, joita
kaikkiaan on pidetty 13;474. Yhteis-
::toimintakilpailut ovat erikseen.
Mielenkiintoista: on myös todeta,
miten en alojen harrastajilla on mahr-dolh.
suuk.sia .saada ohjau-sta ja koulu­tusta
urheilulasonsa : edistämiseksi.
Voimistelulla. on eniten oh jaa ja voimia
käytettävi.ssä, miehillä on 816 Ja nai­silla
on 889 ohjaajaa. Yleisurheilu-ohjaajia
on • 284; joista natsille. 20. P a i ­ni
ja nyrkkeily tulevat sitten; pajnm
ohjaajia on 142 ja nyrkkeilyn 138.
Kilpailuissa ja muutenkin eri ur­heilumuodot,
-tarvitsevat toimitsijoita
ja tuomareita. En ajoilla on rekis­teröityjä
tuomareita seuraavasti: pai­ni
909; yleisurheilu 766, jalkapallo.309,
nyrkkeily 229, hiihto 209. ja;pesäpallo
130; suurimmat määrät mainitakseni.
Liitto on : taas .puolestaan. apurar,
hoilla tukenut eri alojen; valmentau-tumisr:
j a ; koulutustoimenpiteitä seu­raavasti:
naisten toimintaa 457i797
mkV hiihto 660205 mk, painin hyväksi
on käytetty 722,712 mk, josta olympia-toimikunt^
a; on antanut 500,000, mk -
Jalkapallolle on anndttU 222,624 mk'
miesvoimisteluri tukemiseksi 338,499
mki Yleisurheilu on rahanmenojen
kärjessä, sillä siihen on käytetty 1,-
011.099 mki josta olympiavalmennukr
sen osuus on 300.000 m k . Kaikkiaan
on liiton puolesta uhrattu tällaisiin
tarkoituksiin varoja kaikkiaan 9,462,-
920 mk, pitkä penni kuten-näkyy.
Sen, että myöskin liiton jäsenistö
on ollut ahkerasti, mukana urheilu­toiminnassa,
todistaa • myös se,. että
liiton urheilu- ja harrastusmerkkejä
jaettnn suoritusten perusteella vuo­den
aikana 47,539 kpl. :
: Suurentunut liitto vaatii laajan
kirjeenvaihdon^ muuten eivät asiat
rullalle, vuoden -47:n aikana saapui
liiton toimistoon arvolähetyksiä 18,880,
kirjeitä. 17,797. liiton^ - Julkaisemien
lehtien tilauskirjeitä 5;264, yhteensä
oli saapuneita lähetyksiä 41.941 kpl.
Vastaavasti liiton puolesta lähetettiin
kirjeitä 14,099, kiertokirjeitä 41,093 Ja
postiennakkolahetyksiä 6,523 ,eli yh-:
teensä lähetyksiä kaikkiaan 61,715 kpl.
Onpa siinä postia kerrakseen.
Kaikesta tästä, mitä yllä on esitetty,
voidaan havaita, että T U L on nopeas­sa.
tempo.s5a kasvamassa maamme
urheiluelämän johtoon ja sen itsel­leen
asettama päämäärä T U L maan
johtavaksi urheilujärjestöksi on täyt­tymässä;
10 prosenttia pelastuisi
seuraavasta sodasta
Columbus.; — Canadan lääkintäpal-lun
sodanaikainen yleisjohtaja G.
Brock Chisholm sanoi täällä viime
sunnuntaina pitämässään puheessa,
että . ainoastaan vajaa 10 prosenttia
maailman ihmiskunnasta pelastuisi
seuraavasta sodasta; • • .
"Sodankäynti merkitsee nyt itse­murhaa"
sanoi tri. Chisholm, Y K : n
maailmanlaajuisen terveysjärjestön
sihteeri ja selitti, että vain maailman
nuorison opettamisen avulla voidaan
saavuttaa yhteisymmärrys: ja rauha
maailman, kansojen kesken;
"Ellei tulevan sukupolven' tietoisuus,
riittävän monis.sa paikoissa, - sisällä
suurempaa määrää vastuunalaisuutta
ihmi.skuntaa kohtaan, mikä- on asian­laita
meidän aikanamme, niin sen jäl­keen
ei cnaä tule toista sukupolvea",
sanoi hän. '
• Selostaen ihmisten sodankäynti-mahdollisuuksia
tri Chisholm sanoi;
Bakteriologinen: sodankäynti on niin
paljon atomipommia kuolettavampaa,
ettei m i t ä , voida . verrata .'toisiinsa".
Ja hän kumosi vanhan sotilaallisen
sananparren; että: "puolustusmenetel-mät
saavuttavat aina hyökkäyksen".^
Tämä on harhakuva, sanoi puhuja Jä
selosti, että ."hyökkäys voi nyt tappaa
koko -rotuja, koko sivistysmaallman";
. &äässä 1700-luvuIta polveutuvassa
rakennuksessa Moskovassa ns. Pas-kovskin
talossa sijaitsee kirjallisuOden
rakastajan ^kannalta yksi maailman
ainutlaatuisimmista laitoksista — L e -
nin-kirjasto. Joka on Neuvostoliiton
keskeisin.ja suurin, puolitoista miljoo­naa
kirjaa ja kaksi Ja puoli miljoonaa
käsikirjoitusta käsittävä kirjasto. K i r ­jasto
kuuluu maailman suurimpiin Ja
on tavallaan .neuvostokulttuurin sy­dän.
Nykyisen ^nimensä se sai v;-
1925. jolloin siitä hallituksen päStSk-sellä
muodostettiin valtionklrjasto.
Aikaisemmin sitä~ nimitettiin Rumja-:
nin kirjastoksi perustajansa ja kirja­kokoelmien
keräilijän kansleri N. P.
Rumjanin niinen mukaan. 'Rumjan,
joka oli kanslerina vv.. 1809^12. oi!
Napoleonin kauden sivistynelmplä
henkilöitä ja hän keräili aslamiesten-sä
välityksellä Kreikasta, Arabiasta
ja Ranskan, Itävallan, Espanjan Ja
Italian kirjastoista, vanhoista linnois­ta
ja. luostareista kirjaharvinaisuuk­sia
kokoslmiinsa. V.1811 hän lahjoit­ti
kokoelmansa valtiolle. V. 1916 kir­jasto,
missä niihin aikoihin oli 125,000
kirjaa, muutti Moskovaan ja vallan­kumouksen
aikoihin v. 1917 sen kirja
Ja käsikirjoltusmäärä oli kasvanut
pyörein luvuin miljoonaan.
Paskovskln talosta muoaostui alusta
alkaen Venäjän tieteen Ja kirjallisuu­den
etummaisten henkilöiden kokoon­tumispaikka.
Tolstoi työskenteli siellä
keräten ainehistoa suureen "Sota ja
rauha"-teokseensa. Myöskin monet
muut kuuluisuudet, kuten esim. Dos­tojevski
Ja kemian tutkija Mendele-jev
.suorittivat 1800-luvulla tutkimus­töitä
Rumjanin kirjastossa. Kirjaston
käyttäjien pääjoukon muodosti kui­tenkin
silloinkin, samoin kuin myö­hemminkin,
Moskovan eri korkeakou­lujen
Ja tutkimuslaitosten opiskelijat.
V. 1893 alkoi kirjaston lukusalissa vie­railla
tiheään Suuren- Bronnlkadun
varrella Ivanovin talon koImannes.sa
kerrokse.ssa: asuvat nuori:ylioppilas.
Hän keräili ainehistoa uusimmista t a ­lonpoikaisliikkeistä
ja kirjolttl nimek­seen
käyntlklrjaan V. I.Uljanov. Sil­loin
tuntematon ja , kenties kirjaston
henkilökunnankin vähemmän huo­mioima
ylioppilas oli tuleva myöhem­min,
maailmankuuluksi Leninin nimel­lä
ja antava kirjastolle uuden nimen;
Toisen maailmansodan puhkeami­seen
mennes-sä kirjasto oli kehittynyt
valtavaksi. Kehitys el ilmennyt vain
kirjojen lukumäärän lisääntymisenä,
vaan myöskin kirjaston käyttäjien ja
sen virkailijain jatkuvana lisääntymi­senä;
V. 1913 kirjastoa oli käyttänyt
122.000 henkilöä, v. 1925: käyttäjien
lukumäärä oli: kohonnut 275,000 Ja v.
1940 aiiia 826.000. Kirjastcvirkallijaln
mänra o l i kasvanut snniasra .suhteessa
800:sta l,400:aan. - Näihin numeroihin
sisähyy: kulttuurityö. Joka on jättä­nyt
.\vvia jälkiä maan henkiseen ja
taloudelliseen elämään. Ammattilii­toista
ja työpaikoista saapui kirjas­toon
nuoria henkilöltä. Jotka ryhtyivät
valmentautumaan tutkijoiksi ja osal­listuivat
tutkimustuloksinccn eri viisi­vuotissuunnitelmien
jälleenrakennus­työhön.
Kirjastossa nuoriso kohtasi
Ncnvastoliiton etummaisia - kulttuuri-persoonallisuuk.
sia ja .<:ai heiltä oh­jausta.,-
..: ^
Silloin i:un saksalaiset v. x941 olivat
Moskovan edustalla, oli myöskin kir­jasto
heidän pommituskohteenaan.
Kirjaston katolle' pudotettiin enem­män
kuin 200 palopoinftiia, jotka kaik­ki
kirjaston henkilökunta sammutti.
Sanianalkalse.sti siirrettiin kirja-nnr-teota
maanalaisiin tunneleihin ja suu­ret
lukusalit olivat^miltci tyhjiä.; K u l -
tenkin kirjasto palveli entiseen tapaan
asiakkaitaan, joista useimmat: olivat
sotila<'ienkiloitä.: Saman vuoden syk-
.sylla siirrettiin pyörein luvuin miljoo­na
kirjoja ja käsikirjoituksia Moloto-'
v l ^ kaupunkiin.
. Sota merkitsi kuitenkin taukoa L e -
nin- k i r j a.ston kehityksessä,; .silla mo­nien
suunnitelmien toteuttaminen oli
siirrettävä loistajsck.si. Viimeisten so--
takuukau.sion aikana haUitu.s paatti
niin . s u u r L s t a uusista kirjahankinnois­ta,
c t t a vuoteen 1950 mennc.s.sä laskcr
taan kirjaston hyllykilometrien luku­määrän
kohoavan-180 reen ja vuotui­set
kirjalainauksct miljoonaan. So­dan
aikanakin kirjastossa avattiin uu­sia
tiotncllisia luku.salcja ja mika mcr-kitykselli.
slntä; V . 1942 lastcno-sasto.
' Ensimmai.sena toimintavuonna las­tenosastolla
Vieraili kaikkiaan 30,000
lasta lukien' 66.000 kirjaa; Sodan ja
rintaman läheisyydestä huolimatta i l ­meni
jo alusta allcaen, etta lastenosas­to
oh todella tarpeen vaatima, minkä
ilmenee miltäkin, että luettujen kir­jojen
niaärä on vuodessa nelinkertais­tunut.
Päivittäin lukusalissa Istuu 700
—1,000 lasta, ja ahmii kirjoja sellaisel­la
Innolla.jollc el löydy vertaa: aikuis­ten
lukusi\Jissai Lastenosasto sinän­sä
ei ole mitään merkillistä; mutta siE
seikka, ettei Lenln-kirjasto ole tavalli­nen
kansankirjasto, vaan verrattavis­sa
Englannin British Museumiln tai
Tukholman kuninkaalliseen kirjas­toon,
joihin on pudsyoikcus vain alkui-silla;
on ainutlaatuinen. '
Kirjaston lastenosasto harjoittaa
myöskin laajaa opinto-ohjaustolmln-
Ua. Lapsin autetaan historian, mate­matiikan
ja vieraiden Itlelten opis­kelussa
ja monilukuiset luennoitsijat
auttavat heitä suunnistautumaan kir­jojen
maallmas.sa. Neuvostoliiton johr
tavat henkilöt vierailevat klrJRsto.s.sa
ja kesku.stclcvat lasten kanssa heitä
kiinnostavista kysymyksistä. Kirjai­lijatkin
pistäytyvät silloin tällöin kir-jn.
stas.sa, kertovat työstään ja luke­vat
tulevien kirjojensa käsikirjoituk­sia.
Lapsilla on tilaisuus laiLsua var
paastl mielipiteensä kuulemastaan ja'
usein tapahtuu niin, että kirjailijat
hämmästyvät ja ovat kiitollisia nuo­rilta
kuulijoiltaan saamistaan neu­voista
ja viitteistä. Ne huomioidaan
käsikirjoitusta muokatessa ennen pai­noon
Tähettämlstä. Esim. kirjailija
Klykov, joka esitteli lapsille suunnit­telemaansa
teosta "Kertomuksia, kalo­jen
elämästä", muutti tämän lasten
miellä kiehtoneen teoksen nimen "Pie­neksi
karpiksi", koska lapset clvat hy-väk.
syneet alkuperäistä; nimeä;: Ajoit­tain
Lenln-klrjastpn la.stcnosastolIa
toimeenpannaan täydellisiä. koulu-kurs.
seja. Jolloin lapsilla on tllalsutis
.suorittaa siellä, tutkintoja ja täyden­tää:
tietojaan; Tutkintoja; suoritta­neilla
on tilaisuus siirtyä erilaisiin se­minaareihin
ja laitoksiin Ja, heille
avautuu tie alkuisten osastoille .joihin
pääsyä cl ratkaise asianomaisen Ikä,
vaan hankittu tietomäärä ja lahjak­kuus.-
Kirkkoniemi ja
muuta pohjolasta
Kirj. Svend Aage Nielsen
Kirkkoniemi, Jonka omistuksesta
venäläiset ja saksalaiset taistelivat
V. 1954, sijaitsee 400 km., pohjoiseen
napapiirin rajasta Norjan itäkärjes-sä;
Se oU venäläisten nilehittämänä
Il kuukautta norjalaisten Ja venä­läisten
suhteet säilyivät hyvinä, mi­tä
osoittaa sekin,'että neuvostoarmei­jan
joukko-osastot poistuivat suurin
juhlallisuuksin ja parhaillaan suunnU
teilaan tuhasta uudelleen kohoavaan
Kirkkoniemeen kaatuneiden neuvos-tosotilaidten
muistomerkkiä. Vielä tä-näkin
päivänä muistuttavat lukuisat
venäläiset ilmoitustaulut ojien vie­rustoilla
ja venäläiset lentopommit
saksalaisten varastorakennusten rau-nlols.
sa niistä ratkaisevista palvista,
jolloin Norjan vapaus palautettiin.
Kirkkoniemi eli kokonaisuudessaan
— vällttömä.stl jä Välillisesti Syd-varangcrin
suuresta malmikaivok-ses-ta.
Taman; kauniin kaupungin asukas­luku
oli ennen sotaa 6,000. Nykyisin
se ,on kokoelma parakkeja,! jota täy­dentää
kolme kiinteätä puurakennus-:
ta ja joukko mustaksi palaneita kivi­jalkoja,
jotka ovat tulvillaan ruostei­sia
kranaatin hylsyjä ja muuta "so­tasaalista".
- Raunioiden Ja uu.sien
parakkien välillä voi tarkastelija ha­vaita
läplruostunelta saksalaisia pans­sari-
autoja ja , kuorma-autoromua.
Veturit ja rikklammutut tavaravau-nut-
selsovaf muuallapltkln Jäämeren
rannikkoa. Verrattuna Hammcrfes-tiIn,
joka kaupunkina tekee crlUärn
masentavan vaikutuksen, on.Kirkko­niemi
sittenkin kaikista sodan Jälls-tään
huolimatta suhteellisen miellyt­tävä
kaupunki, missä mieliala on kor­kealla.
Myymälöitä on enemmän kuin
Hammerfestlssa, ruoka on parempaa
kuin monilla muilla Norjan paikka-ikunnllla,
kadut on korjattu ja ur­heilukenttä
kunnostct,tu.
Kirkkoniemen a.suickaat olivat yh-teen.
s-ullottuInamalmikaivok.se.ssa so­dan
loppuvaiheessa. He eivät halun­neet
evakkomatkalle. Itse Jonas Lie;
Quislingin hallituksen "oikeu.smlnis-terl",
matku.sti:paikkakunnalle > piti
puheen kaivok.si.ssa oleville tuhansille
ihmisille. Kun he kuitenkin kieltäy­tyivät
poistumasta maärasi, Lie .sak­salaisten
räjähdyttamäan muutamia
panoksia kaivostunnelin tolses.sa
päässä. Tällöin, joukko ihmisiä haa­voittui,
mutta silta huolimatta . llma-pommltuk.
slln . tottuneet Kirkkonie­men
;asukkaat civat antaneet peloit-i-
aa itseään ja Lien oH raivoten jalet-.
tävä kaivokset; Kaivoksissa elettiin
kokonaista kolme viikkoa. Elintar­vikkeita
noudettiin kaupun','in kau­poista
.ja peru.stct/tiin yhteinen •jatti-lälskelttiö.
koko yhu,'i.skunta oli sa­nan
varsinaisessa merkityk.scs,sa käy­nyt
maan aJJc. El sen vähempää kuin
12 la.sta syntyi alhaalla kaivok.scn on-.
kalols.sa. :
-Nykyisin, ollaan maan pinnalla ja
rakennetaan kaikella kiireellä, mutta
K i i t ä huolimatta- kiinteän rakcnnu,s-suunnitclman
mukaan, .
, . Malmikaivok,sls,sa tyoskcnl<!li ennen
.solaa kaikkiaan 2.000 tjolälstä. Nyt
Meidän lapsemme
K l r j . VERA MORRIS
Joskus vanhemmat, unohtaen pal-jpn,
kertovat lapsuusvuosistaan onnel­lisina,
helppoina aikolria. Monelle i h ­miselle
tämä aika ei plie niihkään help­poa.
.Ymhiä^
siyät tehdä paljon äuttäaks^
vaikeina iaiwuusvupslnä^^
vastoin monet; heistä ajattelematta
t^evät: eläniäh^ viieläMYaikeai^
heille.
Töis-sapäivänfi kun puhuin: nHaptlrl-ni
kanssa hänen tyttärensä tuli meitä
vastaan kadulla kahden : ikäisensä
naapurin pojan kanssa.
Heti kun tyttö pääsi luoksemme äiti
alkoi valittaa:
. "Etkö sinä voinut löytää ketään
j muuta kenen kanssa ' kävellä? Sina
— Useita maailman suurimpia tuli- ) näytät niin hirveän isolta noiden
vuoria on Etelä-Amerikassa Andes [pienten poikien kanssa; Jos vielä kas-
: .Mitä tämä aiti; ei ti';nnyt oli se.
että tyt,^t kehittyvät noin kaksi .vuot­ta
aikaisemmin kuin pojat. : Kasvu
j a kehitys lähan aikaan on epävarmaa
ja kun joka lapsi kehittyy omalla ta­vallaan
emme VOI ^mitenkään tietää
kuinka pitkä tai Iso hänestä' tulee..Voi
h el posti: käy d a n i 1 n, etta. nuo kaksi
poikaa. kasvavat ,8- täi.i.2 .tuumaa.:scu-,
raäy^n' parin • vuoden ^Kisalla; y&:^Xy\Xf!i:
voi. kasvaa •a tuuniän; • :
• Tytön pitii^^^^
:ra peleissä:taiisscls^
.hähch''äitinsä', h
•erikoinen" hän .c>n. Tämä väin te­k
e e hänef itsetietoiseksi ja antaa hä­nelle
pahan mielen.
.T^mä on se aika jolloin tyl<it alka-
.vat-.seisoa koukus.sä, etteivät he näyt­täisi
niin pitkiltä; Tämä on: usein
vuprljonos.sa; Huomattavimmat niistä I vat olet. pian seitsemä
ovatChimboraso. <^topax ja Antlsa- | Minä en varmaan ollut niin pitkä
na. {neljäntolsU Ikäisenä,./' jne.
K A N S A N LIIKETTÄ . . .
Yli $150,000 MAKSETTU OS-TOPALAUTUKSINA
OSTAJILLE.
. . . THE WORKERS' CO^PERATIVE.
joka sakissa on aina yksi poika Joka
ei kasva kun parhaat ystävänsä lä-hestyväte,
jalan merkkiä, On toden r
näköistä,: että hän: on ,yk.si niitä, jot­ka
kasvavat vähän vanhempina. Täl­laisessa
tapaukses.sa, kun hän on toir
sista niin erilainen, hän tarvitsee erit­täin
ymmärtäviä vanhempia; Rakas­ta
ja kunnioita hä.ntäsellaiseria kuin
hän on Ja anna hänen tietää, .se.
.se on räjähdytetty käyttökelvotto­maksi
Ja 200 miestä'työ.skenlclcc par­haillaan
ralvau.stöissä;
Katto: korjataan, särkyneet koneet
viedään polsjauasla halleja jääkone­pa
joja rakennetaan. Kaivos rakcn-:
netaan uudelleen kaikkein nykyaikai­sempia
cyomenetelmla käyttäen. Mm.
USA:sta on palkalla insinöörejä tu-.
lustumas.sa viimeisimpiin ityömenc-telmlln.
Kaivoksilta Johtaa 7 kilo­metriä
pitkä rautatie BjornevandUn,
mls.sä malmi murskattiin .suurella
mur.skauskoneclla. Viimemainittu oa
tuhottu, mutta^rauta-tie, joka on maa­ilman
pohjoisin, on tilapäisesti ^ kor­jattu.
Björnevandista johtaa 5 km.
pituinen polku Boris Glebiin, pieneen
.suomalaiseen yhdyskuntaan Pasvlk-
Jocn kuohuvan kosken partaalla. Siel­tä
norjalaiset perhccncmännat OMT..
vät ennen sotaa .sokerin.sa, koska .suo­malainen
sokeri mak.soI vain viides­osan
norjalaisesta. Polun nimenä on
Jopa virallisissakin kartoissa ;.sokc^
rlpolku. Nykyisin ci kuitenkaan/so­keria
ole noudettavissa. Kaikki Boris
Glebln talot ovjit: raunioina. Vain
vanha kirkko on pyftty.s.sä, joen ayr
räällä. SOkeripoIku on .suljettu, piik­kilankaesteillä,
Jotka muodo.sl-avat
Norjan ja Neuvo.stoLiiton rajan.
Päätie Neuvostoliittoon ^kulkee lä­hempänä
Jäämeren rantaa. Kirkko­niemestä
alkava tie luikertelee halki
aution ja kivisen maa-scudun Ja se
on reunu.stetlu raunioilla Ja kranaa^
tin kuopilla. Nallia .seuduilla ci ta-:
paa yhtään ihmistä. :
MayntlCnkohdalla raja on merkit-,
ty puna-valkoif;clla puomilla Ja • 200
metrin päässä Neuvostoliiton alueella
on samanlainen puomi.
Norjalaisten sotilaiden partioidcs.sa
rajalinjalla el y h t ä ä n neuvo. s t o l l i t -.
tolalsta -rajavartiaa •••• ole näkyvissä.
Norjan alueella on u.sClta; pieniä la-;
lonpoikaistaloja j a torppia, jotka K i - ;
Jaitsevat tuskin k a u e m p a n a ; kUin 20.-
30 metriä . osittain näkymättömästä
r a j a l i n n a A l a . ;
Keskustelin muutamien 'talonpoi­kien
k a a s . s a . ' . Heistä ei ole lainkaan
merkillistä; asua itse :rajalinjal]a
maanpallon; suurimman valtakunnan
rajalla,: He: elivät yhtclsymmärryk-
! .sevsa venäläisten kanssa "miehitys­aikana"
ja fcaivat monta, kertaa ruo­k
a a ja rehuja venäläisten varastoista;
Venäläiset olivat kelpo miehiä, jotka
ko-^va-sivat «icllä j a täällä olo.suhlei-llen~
pakosrarj;yntyncet vahingot: " N y i
me huolehdimme omista asioistamme
ja venäläiset omistaan". ^ sanotaan
yleisesti. i
Merkinantojärjestelmä on erikois­laatuinen..'
Jos norjalaiset tai. venä­läiset,
joiden rajanylittämlspaperlt
ovat kunnossa, haluavat ylittää rajan,
nostetaan; rajapuomin vierellä ole-:
vaan lipputankoon lippu lal-muu kä­sillä
oleva kangas. Sen jälkeen am-:
mutaan esim; ; venäläiseltä puolelta;
neljä merklnantolaukaiurtai Nyt nos­tavat
norjalaiset lippunsa tankoon ja
ampuvat vuorostaan kolme laukausta
ilmaan. ; Tämän jälkeen avataan rar
japuomi ja molemmat puolet, saavat
koskeiuk»n toisiinsa; NykyisinJClrki(
konlemesta on lentoyhteys: kolme kerT,
uavliko&.sa Osloon, joten; se ei enää
ole, kuten ennen. Kirkkoniemen asukij
kaille ."päiväntasaajan seuduilla si­jaitseva
i>alkk.-ikunta"; ~
' Tiistaina, toukokuun 18 p. — Tuesday, May 18 -Stvii^3|j^
mm
C L U B N E WS
"Don £ c W
On Sa/e iVou;
Last Tuesday Yritys membcrs hae
a very cnjoyablc evenlng. The boyi
practlsed Ihelr matWork and the
glrls practlsed tumbling and theh
group gym, Elsie Hämäläinen—and
Harry gave an adagio; duet. Il wa;
very well done and I 'might say that
many wcre plc.^santly surprlsed; I
is hopcd thcy wlll cöntinue to kccf
It up as we would Itke to sce morc
In the futurc. Aftcr the practisc'
wcre over coffce was servcd and the
evenlng endcd- with dancing to the
accompanlmcnt of the accordian
playcd by Alex Hunnakko and th(
violln playcd by Vaino Turkla;
Tarmola wlll opcn thls wcek-end
Oh bov; oh boy! \Ve havc bccn bu.sy
week-endsgettlng. Tarmola into.good
conditlon for. the opening. Our coun-sellors
thi.s .summer arc Liz Kivi-rnnta
for the girls and Elmer Hcn-dcrlck.
son for the boys. Looks llke
the klds are ROing to havc a .sweH
tlme thip: .summnr. Mrs. Valkkl; lv
going to be the conk and hcr helpcr
Is Mns. Talpahis. Mr. Lahtinen Is the
managcr and Charlie Alatalo Ls to be
a.«sistant managcr.
The ncw.spnper "Don Echoca" Is on
.salc for ail membcrs Aunt Jomima
j\nd Llzzy.
Dancc witli Clianip
Highliffhts Voyapc
Toronto. — A d i i h c c w i t h lhe 'nrown
Bombcr; Joe Louis,- is onc of the
mo.st cxciting mcmorics of .sedatc Mrs.
Jessie Edgecox of Birmingham, Eng­l
a n d , n o w vl-atlng Toronto.
;Whllc Mrs. Edgecox watchc(l from
a distnnce on the Queen Ellz.abcth,
the W o r l d heavyweiKhl boxing cham-pion
was handing; out aulographs at
an evenlng entcrtalnmcnt
Since It is leap ycar, Mrs Edgecox
fclt It would d o no hnrm to rcvcr.se
the iisual. proccdure of obtalnthg a
dnncing parlner, .so " I jusl asked
hlm."
TheyVe Too Brief
For Me. Says Beauty
Ilollytvootl.- — The new .scunty
bathlng .suits arc too .scanty for
Enhcr Williams.
_ Esther, a gal wlth niore curves Ihan
Ihc Boston Post Road, .should know
whcreof shc spcaks; The movle act-ress,
who was U!3 swlmmlngchamp,
says the scanty-wantys arc "unflat-lering,.
Immodest; Impractlcal.
"Thcy come off Inthe watcr", she
confidcs; ''If you -can't .swlm In thcm.
what good arc Lhey? Thcy don't do
anythlng for the fcmale flgurc. ir
the objcct Is to gct more skln cxpo.sed
to the sun. I; .say .sun-bathlng should
be done in the backyard^ not at the
beach :or pools whcrc mcn havc noth-ing
to do but look.':
A .IKVVKL O F WISI>OM
The defects of a grcat man
the consolalion of the c|unccs.
arc
Sparks Party
On ^ay 22ni
Sai i.-a rparxs rcpor:;ngj >:iow tliat :
the weather seems to be Improvings
xc hope to be able to practlse more'
often. Last Sunday half way through;
our practise period it beganto poiirlc-
Vfter: much dlscusslon the presldenV:
illowed us to go home.
At our meeting Thursday night wev
dcclded on our club sweaters; iThey
.vlll be cardlgans In the club colours.;
The girls are going- to design thelr-:
)wn gym outfits so they wlll doubtless ;
oe very dtlferent from any others.
A .sul table design for the crest has v
lot yct bcen submltted although tliere
ire a rew we are considering.
On Saturday, May 22nd' the club;
-S holding anothcr party to get money :
o help .send .some of our members to
Klrkla:-d .Lake. So lefs see agood
airnout gan-;! — B. K . ^
Editorial Comment
As you have probably heard by -
now, on June 15th the Vapaus is
putting out a spcclal edition;- the
•Finland edition".; Coples of thls can
be .sent to relallves and frlends: In:
Finland for the prlce of 25 centa
cach. The purpose of thls edition is
to strcngthen the bonds of triend^:
.ship bctween our peoplc in the;two
countrlcs and aiso to; glve a clear _^
Picture of our life hcre in Canada.
It wlll contaln artlclcsand pictures
on the aollvltlcs of Pinnlsh-Cana-:
dlaiis such. as the Industries they
work In, thelr Social.life, etc..
To make thls editiona succcss the ;
Club News contrlbutors must dotheir
iJart too. Each club ls asked to con- ;
trlbutc one artlcle. olthcr In Plnnlsh
ör Engllsh, on thelr club'» actlvitles,
Thls wni glvc the people In P i n -
Lind, espcclally the younger gencr-atlon,
a clcar Idea of our social and
.\ports life Bcttcr start- hustllng for ;
ali contrlbutlons should be In byJune
Istl
Alcrts Membership Drive
Is Nearing the End
Thls ls the Alerts A. C; reportlng
agaln! Our membership drlve is fast
cömlng to a d o s c so hustle and get
that membcr. "Every mcmber get
a member"* TherCs a prlzc waitlag
for the boy and glrl brInglng In the
möst members. What; are we waltlng:
for!
Its Ilme our commlttecs got to work
raising money for the liittojuhla, too.,-
Ifs bcttcr to ralse; that money now
bcforc cvcryonc starts at oncc, Ifll be
a lot hardcr thcn. Get those headfi
tögcthcr and Ihlnk, thlnk; thihk! Ifs
Klmple once you get the hang of It,
ihinking I mcan.
Which reminds me, anyone that
Intcnds going to the liittojuhla thls
summer had bcttcr turn: up at gym ,
practice next wcek; Ifs tlme we a l i
began ättcndlng practlscs regularly
and that goes for myself too.
Sce .you -Thursday nlght!;— M, H .
TERVEHTIKÄÄ OMAISIÄNNE JA
YSTÄVIÄNNE SUOMESSA VAPAU-DEN
SUOMINUMERON KAUTTA!
TERVEHDYKSIÄ JA IRTONUMEROTILAUKSIA
SAAPUU LEHTEMME KONTTORIIN JOKA PÄIVÄ
m
:itt:5^'
m-
Asiämiohomme MATTI HEISKA Torontosta lähetti ©n-simmäiseitervohd^
ykset Vapauden Submlnumeroon kaksi
viikkoa sitten. Tähän mennessä ovat tervehdyksiä lähettä­neet
seuraavat asiamiehet:
Matti Heiska Torontosta. 39 tervehdystä, J. Nissinen To­rontosta.
53 tiervohdystä j a 2 ilmoitusta, QlgaKssanon
Kirkland Lakelta, 21 tervehdystä. Anna Purola Long La­kolta.
19 tervehdystä sekä CSJ:n Long Laken osastolta $6.00
torveh dys. Uuno Sa vola inen Ebystä, 20 tervehdystä. Joiden
Joukossa o l i niyös $1.00 tervehdyksiä, Emma Mikkola Lady-smithiiBtä.
12 tervehdystä. Olga Lievonen Matachewanlsta
lähetti $2.00 tervehdykset ja A . Kääriäinen Penage Troul
Lakelta $1.00 tervehdykset.
CSJ:n Sudburyn osasto kokouksessaan päätti, eitä- Va­pauden:
Suominumeroon laitetaan: yhdessä Naisien Kerho­jen
kanssa noin puolen älvun tervehdys.
Saimme South Pörcupinen asiamieheltä/ Emil Hankilalla^
•hyvin mielenkiintoisen ja hyviä uutisia sisältävän Idrjeenr
Annamme tämän kirjeen puhua itse puolestaan:
''SuöminumeroSla olen myynyt 50 kappaletta, jotka lähe­tetään
Suomeen/ Arvelen, että saan lisää tilauksia irtoau-meroille.
Tervehdyksien lukumäärä on myöskin jo yli 70 ja lisää:
vielä tulee".
131 IRTONUMEROTILAUSTA
' Tähän mennessä on lehtemme konttoriin saapunut 131
irtonumerotilausta.: Odotamme niitä saapuvaksi runsaalla;
mitalla joka päivän postissa tästä lähtien;^^^^^^
irtonumero tilaukset saapuvat konttoriin kir joltefaariosolti;
teet välmiiksiSuomeen lähetettäviin käärepapereihln; joten;
jokainen irtonumeron lähettäjä voi olla vakuutettu slUä, ..
että hänen lähettämänsä irtonumero menee varmasti ^ l e '
henkilölle jolle se on tarkoitettu, , ! \ • ~
Vapauden Suominumeron.irtonumero lähetetään Suo-,;
~meen teidän antamalla osoitteella 25 sentin xnal(susta;^ri
tyen siihen myös postikulut. ,
Lähettäkää Suominumeron irtonumerosta ysiäviUenne-ja-/^^^^
omaisillenne Suomeen! —Liikkeenhoitaja.'^
'm