1948-05-18-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
t tiedot laulu-lusta ita on u:,e:e.-v ^ " - i a . j a a : . - • .i.-L liih».: juhli ou'j-ijr..Ti'' IL ; - • - - - M U ! ui clansuhniiilaineh heilujuhlaitamme'iii. e h o i n n i i c ; h e i n a k . 4 !:.3ikin' i-hiir-ii .-Si/vnjT-ella.,' ii^ia oli^i, läini-he:. hcl.vk l a '-upea-: u u i i n o}rjolmivihko-ja:- jesioil:a ja yk=:. ijelmien. ixiinauami; iua-hyyisvS hjojh en-- N, maailman Juoksija — E:ela-Californ!an I • M e l Pa;-:on.o5oit. 1 nopeimmak.si.pikii-s lansiraijuikon V1&!- ijen yhteydeisa suo-r d i n enkoiskilTiailus- • U4- m a t k a n i .mitea- •.S3jas.=n 9:3..st'kuniia osoif.i a i a k M 93 p 9.3 sek uilo- alis-e- Iväksi, uudeksi; .mäa-; :si. ' T u u l t a • oh aino'- an.;, eitä .tuulimittari;: Ilkkui. Tahan men-- • m a i k a n me: kaikki-umLssa, joista se oli i j a l l a .ja loput olivar Lilok.sia. :' noastaan muutaman-ras- Angelesin yliopij-sia juok-sijasia, Llojd aäki Keski-Anienkan -ran v. 1502. • . • ;kasva a . -.•.äsikänMn jauk.se.?.sa Yhdvsva!- ien takana, oleva; f!- l a v a : •. keinolia- .T1I&. ..sell.äi.s:en .•teoliisuuk-' a. mitka muodo?:'/- laisteii-VteollisuusniQ--;: j o i k s i . . !Hn:.ayiin;hint3ha'on. aidon !;.senai.syys ja • fCttä • -rij;.s t ä.- tehdäär:, 1 i'jiiiisV:rriyö3 • ppliltti- ^ in • vasailimäita.vTäE-"^ kukaan ajatteleva jf;;; iminen .ei VOI .Mar-. .ykyisei5kä\.'jb.«päfisM,-. iriottii^iäli^tettäköon:. ,, ruokaa^ Ja\ ;inai»t5^;, a'^rtykkejä'ja;ta?ik-;: )on Euroopan häi.--.:'. . jallcenra kentamiita.-. •ttako niiäeii^itseMir/; etin':pantU!qmi3ika^; ' — Känsäkoura. kenevä0iq. järjestä::: 5uhteeisa;;;;par;^raa|2;: hempansa. : ssä, joka Cli peri-i l i l a Cah:.aa=^a, ou; ukrainaiaiiec ;hiioris(}airae.ön;niii--, lämnie. Muuuiniili :n;':nay:tämciiiiäiii^^ le- ^•;-|ohj3.va;-^.0ÄtiiiJ-: ii liäytteiemäänäs-- ipalera Musukkits-lyoskaan ole ffi-Jit^ i!e.s=a symjvk-e^sa työyäes-listan; a:i'-ainä PfPg-j oäiasia ivlkshöistäv-vaaTV i ^ ^^ Tiala:';ai:a nuor^^- nuo:i-o;rinic ole isäkäari:;as:ai;a-;.el^^^ enkaan .-::'.eliä h 5 > 1 katoaa :a uusi •> capoineen .'2 n lyö le.manis s£= ostuu moni5:a ta-rodu!.-: a. Canadas-ipolM p::ä3 kuUtuariperinieäS^^, Ikastuttava; ' - ^ ^ C3n3d5ia:5«t t^'- jilliam Randolph Hearst» leltaisen lehdistön kuningas meren ran- 'Ke-.: ^**£rV,p.aa !u- : u i s 3 c n prameilevien ''^.Sv.K-i-A jcukossa myös Casa ;\Ji^"'^^jarsi jo5sa amerikkalameri eläa: j a asuiJ.- \Villiara . Handolph > ele a-::oaakaan skandaalia, jota r^c;! kävitänyt hyväkseen iluoka. tia.'. alkoi -y,^»-.:fna lehdissään", kir-am- rrU-.kalainon'- historioitsija 3,3ej:Burd:. • .. Ti-:=iäi5rasistä omaisuuttaan ^rV' karata kokoon ensimmäisen tiimankaan aikana. Hän toimi vähäi.«'->ivä • •p]o''^^^'ätuottajana. teki' rallaa piiivankohtaisista '^caa'e!5tf -.mmkkalaises.sa liike-iQ^^ n maailmansodan aikana oh 'itifm%-ö> hyvin aktiivinen, mutta "'-"toisella tavalla. Alussa hänellä hyvä* suh:e'-t Hitlmin ja Amcrik- ;^s'n fa^.-^f-ihin. Kun YhdJ-sval-llvar. U l i i t t y i s o t a a n: o l i h ä n e n k u i t e n k in o muuttaa vana a i n a k i n u l k p n a i - mutta tiedetaan., c t t a ha n koko. Iccan Pj=in oli p u h i a a k s i v i l j c l t y . f a s i s - HcarffHa on maine, 'cttä-:hän ön ttoniin .ia. häikäilemättömin crikkalaisis-a lehtikuninkaista. ja eh omaisuutensa on myös s u h - IliiT-n tähän ominai-suuteen. iän Simonis,<a K a l i f o r n i a s s a - " h ä - •llä on npljä suurta palatsia. K a i - on rakennettu erj t y y h m u o t o i h in ,ne nval erilaisia .seka sisä- että 'koarkkitehtuunltaan. .Eräs palatsi n K j p a i i j a i a i r s t a . toinen maurilaista, ;!m^s.italiala).sta ja n c l j a s csirencs-lyyliä. / ':•: Puutarhojen kaytavalaatat on tiJo- Pompeista. ja H c a r s t i n s u u n , m u h - fa™äe: o n p e r a i . s i n museosta. _ Useimmat Casa Granden huonein ri seinät on peitetty Euroopan r u h - aslinnoista j a museoista ostetuilla-obeliiiiellla. Puisto.s.sa on kaksi uima-, lasta; joista toinen, on . l a s k e t tu äs*ä Italialaisesta l i n n a s t a t u o d u i l - marmorilevyillä j a toinen k u l t a l e - •illä ja laplslasuuriHa. K a i k k i m u u li näisi>a palatsei.ssa kuvastaa samaa lUkasmaiKta. pöyhkeilyä. Hearstilla ei ole t i l u k s i a ja latseja vain San Simonissa K a l i f o r -; tesa. Han omistaa lisäksi.jattiläis-taloja. ja useita hotelleja. New: orkissa. Los Angelesissa j a monessa iiKsa amerikkalaisessa kaupungissa. Jakentaakseen palatsinsa New Y o r - iin han osti eraan vanhan, j a hienon fjostarin Espanjasta, p u r k a u t t i j a k u l - ituttrsen Yhdysvaltoihin. Muutamia vuosia s i t t en o n Forrest ivis antanut täydellisen selvityksen [Jearstin koko omaisuudesta. > E n s i n äkin hän -on pääomistajana pohjois-i a i e n k k a l a i S L S s a kultakaivoksissa.Hän mistaa kaivoksia Porussa.. Hänen llussaan on s u u r i a oljyesiintymiä j a tsia ..Meksikossa. -Yhdy.svalloissä lan omistaa karjatrluksia, j o i d e n s u u - iU.s:on 900,000 cekkerinalaa. Chicä^ ion suurimmat lihaiisäilyketehtaat j a ,Eurastamot ovat myös hänen'omis- •liksessaan. .\Valesissa • E n g l a n n i s sa i s t a a e r a a n vanhan l i n n a n j a H61- ll^^oodissa elokuvastudion. Hänen y k - tyisomaisuuten.sa a r v i o i d a a n 220 m i l - wnäksi:-dollariksL- ^ 'V;;';- Siitahuolimatta ei Hearst o l e t y y t y - ämen. v a a n . v r i t t a a keinolla millä ta-^ län.sa-suurentaa omaisuuksiaan, T ä l - hetkella h a n on erinomaisesti k i i r i - lostunut yhdysvaltain r a s k a a s t a t e o l - i5uude.-<ta, jnka työskentelee sodan kuun Heamin . lehti}.rusti on Yhdy.sval-; 2!n '^uunmpia Han o m i s t a a 17 päi-; alehtea ja 10 aikakau.slehtcä. Nntä iijtaistaan ^v^^ Y o r k i s s a , BostonLssa. nmorp;>,<;a. Putsburghi!;.sa, Chica^. ossg. De'roi(is,sa. " L O S Angelesissa. San Ant^.nifjv,;, ,a monc.^^sa muu.ssa .«'-nerikkalaiCrssa kaupungi.5.sa. S u u - r-mmat hduen paivälehdistään ovat 'S-jnda; .Journal and A m e r i c a n " jä. ^Suriday M i r r o r " jotka molemmat l e - •'3Vat y i i 2 miljoonan kappaleen p a i -: ^o.^setia. VK-IÄ suurempi levikki on. - w - i o r k i . s s a Ilmestyvillä " C o s m o p o l i - - T / - J S -oood Hou.sekecping"-lehdil- I- Hearsf omi.«;taa edelleen kolme r a - «i03-.cmaa. -.hden elokuvavalmistamon """^ain.aiiscti uuti.stoimiston " I n - t^rnarional XPWS Service" f I N S ) . Tä- '-J< h a n \f,; harjoittaa propagandaa -tndLston. elokuvan ja r a d i o n väUtyk-i Handniph u,.ar5t a l o i t t i sanomalch- Alvar Kotilan •MUISTOLLE touVnf *^P^*"man johdosta soutHm sairaalassa. piuityvi näin? immc kaukkain ct saatu me tyhjänä paikkas, kesken on tvös ' - Uv/: .Vv^ .^'""'^ !muhun asti? ^^^'^^rninstosi voimaa antaos. an. emme ci hiiltyisi AMALIA K O T I L A J A P E R HE ma titoiminnan jo 1882. jolloin hänet oli erotettu kuuluisasta Harvard-yliopistosta; Uransa hän alkoi ilman vähintäkään tuntemusta lehtialasta ja i l man pienimpiäkään kirjoittamiskyky-jä: Hänellä oli kuitenkin aate. että^ suuret joukot kaipaavat häväistys juttuja. Siitä lahtien on tämänlaatuista journalistiikkaa nimitetty "keltaiseksi". Jo -alusta lähtien tunnustautui Hearst Ylidysvaltain pohtiikan taantumuksellisen sutinnan kaimattajaksi, Ja hän oli niitä, jotka heti ryhtyivät tukemaan Euroopan fasismia. Vuonna 1934 tunsi Hearst kutsumusta matkustaa Berliiniin osoittaakseen Hitlerille.kunnioitustaan ja palvontaansa. Muuan "New - York T i mesin" kirjeenvaihtaja kirjoitti silloin, että Hearsl oli tehnyt Berliinissä hyviä kauppoja. Saksalaisten uutisten ja saksalaisen propagandan levittämiseksi Yhdysvalloi.ssa maksettiin Heärs-tille vuosittain miljoona saksanmarkkaa.' . •' • Hearst oli suhteissa Hilleriin aina Berliinin kukistumiseen- asti. Koko toisen maailmansodan aikana julkaisivat hänen . lehtensä säännöllisesti Hitlerin. Göringin, Gbbbclsin ja muiden natsikoryfeoiden puheita. Tämä voimakasrakenteinen ihminen pitkine kasvoineen, jotka muistuttavat puolittain hevosta ja puolittain doper-mannpin- shcriä, makailee nyt elähtäneenä kerran kardinaali . Richclieun omistamassa sängys.sä. Lukuisine puhelimineen han on yhteydessä moniin "keltaisiin kynanvarsiiasa". Yhdysvaltain keltainen lehtikuningas on täyttänyt 84 V . Ja-hänen fyysilliset voimansa alkavat ehtyä. Hän pelkää ihmisia ja seikkoja, jotka voivat a i heuttaa miclenliikutusta. Kuin susi luolas.saan hän elää viimeisiä päiviään Casa Granden .satulinna-ssa salaovi-neen ja -käytavineen. Ainoastaan niillä, jotka .saavat erikoisen kutsukortin, on lupa tulla Ca.sa Grandeen. Heidät noudetaan Hearstin yksityisase-malta pan.ssariautossa; • Tarmolassa fikaa täysi {(esätoiminfa Toronto. —-Tarmolan. kesänviettopaikkamme avajaCsjuhlat vietetään toukokuun 22 ja 23 pnä. Juhlatans-sit alkavat lauantai-iltana värivalais-tuksella koristetulla Tarmolan tanssilavalla: ja hyvän soiton Uhdilla. Nuoret tietysti ilman muuta huomi-pivat_ nämä tanssit, mutta vanhemmatkin ovac tervetulleita, ja epäilemättä siellä monta vuotta nuortuvat tanssiessaan juuri elpj'neen. vihreän luonnon ympäröimällä lavalla." Kesänviettopaikallamme voi yöpyä-kin^ sen uusissa ja-puhtaissa "Cabi-neissa", sekä siistiksi laitetuissa hotellihuoneissa. Simnuntaina - tarjoaa ravintola maukkaan juhlapuolisen ja sen jär lesta tapahtuu päivän merkitykselle omistetun juhlaohjelman esitys. Sauna on yleisön käytettäessä l a u - antai-iltana ja sunnuntaina. Samoin ns. seurapelit ovat täydessä menossa. Järjestetty, kesätoiminta on siis täysin valmiina, yleisön käytettävissä. Menemmekm joukolla nauttimaan ja virkistymään siellä rauhaisassa laaksossamme. — J — i . Neuvostokulttuurin polttopiste Kirj. Carl-Eloi Svcnning Uusia uiiitiennäiyksiä on saavutettu Victoria. — Täällä lauantaina p i - detyi-ssa uintikilpailuissa saavutettiin uusia Canadan ennätyksiä seuraavas-: tl (entisen ennätykset sulkumerkcis-: •sä):- Miesten 200 jaardin vapaauinnissa, Peter Salmon, 2.01.4 . (Bob Pirie, T o ronto, 1934, 2,02.2). Nuorten miesten .sarjan 50 jaardin .selkäuinnissa, Doug StDwart, 28.6 (Peter Salmon, 1946. 29.8). Naisten 50 jaardin ^selkäuinnissa, Irene Strong, 32.9 (Joan Langdon, Vancouver, 1941, 33.2). Naisten 40 jaardin rintauinti; Irene Strong, 26.1 (Sama, 1946,,26.8). Miesteni 100 Jaardin rintauinti, Peter Salmon, 1.01.9 (Sama, 1947, 1.04.-, 1). SuomeD Työväen Orheiluliiton toimintaa tilastojen valossa - Helsinki. — Nyt kun T U L m odotettu vuoden: -47:n toimintakertomus on saatu valmiiksi ja ilmestynyt tarkasteltavaksi, voidaan tämän perusteella tehdä monenlaisia huomioita T U L :n toiminnasta ja jäsenistöstä kuluneelta vuodelta. Ensiksi jäsenistö, vuoden loppuun mennessä kuului liittoon 812 .seuraa, joihin kuului jäseniä yhteensä 158,183. Näistä oli miehiä 75,184, naisia 31.587. poikia 31,341 ja tyttöjä 20,080. Jäsenmäärä nousi vuoden aikana 32,612 jäsenellä.. Piirikunnista on ensimmäisellä sijalla Hel-sinki; jonka jäsenmäärä on 23,334. ollen kasvu 9,753 jäsen*- tä. Seuroista voimakkain on Helsingin Jyry, jassa oh 4,355 jäsentä. Tampereen piiriin taas kuuluu kaikista eniten .seuroja; nimittäin 79. On mielenkiintoista todeta, mitenkä jakautuu tama jäsenistö, kun tulee kysymykseen se; mitä kukin heistä harrastaa. kuulues.saan urheiluijeuroi-hin. Hnhtoon .se urheilumuoto, jolle löytyy enimmin harrastajia, niitä on 50,944; Sitten on (^seuraavana miesten voimistelu 45,887 ja naisten voimistelu 34,454; kun voimistelun harrastajat lasketaan yhteen niin nämä kyllä menevät edelle hiihtäjiä, joiksi on myöskin laskettu naishiihtäjät. Sitten on seuraavana yleisurheilu. Jota harrastaa 27.798 Jäsentä; uinnilla on 26.983 harrastajaa. Jalkapallo on kerännyt piiriinsä 13.335 jasenta.iLLsaksi löytyy useita muita urheilumuotoja, yli parinkymmenen: ja kaikilla niillä; on oma harra,stajapiirin.sä. Jos tarkastetaan sitä . vilkkautta; millä eri alojen harrastajat ovat kilr pailleet keskenään, niin .silloin tulee en.sin esille jalkapallo. jos.sa vuoden aikana on .suoritettu 3,291 ottelua. Yleisurheilu on .seuraavana 3.135 kilpailulla. Sitten on: hiihto 2.077 kilpailua; pesäpallo 1.443; kaikki nämä ovat vain liiton omia. kilpailuja, joita kaikkiaan on pidetty 13;474. Yhteis- ::toimintakilpailut ovat erikseen. Mielenkiintoista: on myös todeta, miten en alojen harrastajilla on mahr-dolh. suuk.sia .saada ohjau-sta ja koulutusta urheilulasonsa : edistämiseksi. Voimistelulla. on eniten oh jaa ja voimia käytettävi.ssä, miehillä on 816 Ja naisilla on 889 ohjaajaa. Yleisurheilu-ohjaajia on • 284; joista natsille. 20. P a i ni ja nyrkkeily tulevat sitten; pajnm ohjaajia on 142 ja nyrkkeilyn 138. Kilpailuissa ja muutenkin eri urheilumuodot, -tarvitsevat toimitsijoita ja tuomareita. En ajoilla on rekisteröityjä tuomareita seuraavasti: paini 909; yleisurheilu 766, jalkapallo.309, nyrkkeily 229, hiihto 209. ja;pesäpallo 130; suurimmat määrät mainitakseni. Liitto on : taas .puolestaan. apurar, hoilla tukenut eri alojen; valmentau-tumisr: j a ; koulutustoimenpiteitä seuraavasti: naisten toimintaa 457i797 mkV hiihto 660205 mk, painin hyväksi on käytetty 722,712 mk, josta olympia-toimikunt^ a; on antanut 500,000, mk - Jalkapallolle on anndttU 222,624 mk' miesvoimisteluri tukemiseksi 338,499 mki Yleisurheilu on rahanmenojen kärjessä, sillä siihen on käytetty 1,- 011.099 mki josta olympiavalmennukr sen osuus on 300.000 m k . Kaikkiaan on liiton puolesta uhrattu tällaisiin tarkoituksiin varoja kaikkiaan 9,462,- 920 mk, pitkä penni kuten-näkyy. Sen, että myöskin liiton jäsenistö on ollut ahkerasti, mukana urheilutoiminnassa, todistaa • myös se,. että liiton urheilu- ja harrastusmerkkejä jaettnn suoritusten perusteella vuoden aikana 47,539 kpl. : : Suurentunut liitto vaatii laajan kirjeenvaihdon^ muuten eivät asiat rullalle, vuoden -47:n aikana saapui liiton toimistoon arvolähetyksiä 18,880, kirjeitä. 17,797. liiton^ - Julkaisemien lehtien tilauskirjeitä 5;264, yhteensä oli saapuneita lähetyksiä 41.941 kpl. Vastaavasti liiton puolesta lähetettiin kirjeitä 14,099, kiertokirjeitä 41,093 Ja postiennakkolahetyksiä 6,523 ,eli yh-: teensä lähetyksiä kaikkiaan 61,715 kpl. Onpa siinä postia kerrakseen. Kaikesta tästä, mitä yllä on esitetty, voidaan havaita, että T U L on nopeassa. tempo.s5a kasvamassa maamme urheiluelämän johtoon ja sen itselleen asettama päämäärä T U L maan johtavaksi urheilujärjestöksi on täyttymässä; 10 prosenttia pelastuisi seuraavasta sodasta Columbus.; — Canadan lääkintäpal-lun sodanaikainen yleisjohtaja G. Brock Chisholm sanoi täällä viime sunnuntaina pitämässään puheessa, että . ainoastaan vajaa 10 prosenttia maailman ihmiskunnasta pelastuisi seuraavasta sodasta; • • . "Sodankäynti merkitsee nyt itsemurhaa" sanoi tri. Chisholm, Y K : n maailmanlaajuisen terveysjärjestön sihteeri ja selitti, että vain maailman nuorison opettamisen avulla voidaan saavuttaa yhteisymmärrys: ja rauha maailman, kansojen kesken; "Ellei tulevan sukupolven' tietoisuus, riittävän monis.sa paikoissa, - sisällä suurempaa määrää vastuunalaisuutta ihmi.skuntaa kohtaan, mikä- on asianlaita meidän aikanamme, niin sen jälkeen ei cnaä tule toista sukupolvea", sanoi hän. ' • Selostaen ihmisten sodankäynti-mahdollisuuksia tri Chisholm sanoi; Bakteriologinen: sodankäynti on niin paljon atomipommia kuolettavampaa, ettei m i t ä , voida . verrata .'toisiinsa". Ja hän kumosi vanhan sotilaallisen sananparren; että: "puolustusmenetel-mät saavuttavat aina hyökkäyksen".^ Tämä on harhakuva, sanoi puhuja Jä selosti, että ."hyökkäys voi nyt tappaa koko -rotuja, koko sivistysmaallman"; . &äässä 1700-luvuIta polveutuvassa rakennuksessa Moskovassa ns. Pas-kovskin talossa sijaitsee kirjallisuOden rakastajan ^kannalta yksi maailman ainutlaatuisimmista laitoksista — L e - nin-kirjasto. Joka on Neuvostoliiton keskeisin.ja suurin, puolitoista miljoonaa kirjaa ja kaksi Ja puoli miljoonaa käsikirjoitusta käsittävä kirjasto. K i r jasto kuuluu maailman suurimpiin Ja on tavallaan .neuvostokulttuurin sydän. Nykyisen ^nimensä se sai v;- 1925. jolloin siitä hallituksen päStSk-sellä muodostettiin valtionklrjasto. Aikaisemmin sitä~ nimitettiin Rumja-: nin kirjastoksi perustajansa ja kirjakokoelmien keräilijän kansleri N. P. Rumjanin niinen mukaan. 'Rumjan, joka oli kanslerina vv.. 1809^12. oi! Napoleonin kauden sivistynelmplä henkilöitä ja hän keräili aslamiesten-sä välityksellä Kreikasta, Arabiasta ja Ranskan, Itävallan, Espanjan Ja Italian kirjastoista, vanhoista linnoista ja. luostareista kirjaharvinaisuuksia kokoslmiinsa. V.1811 hän lahjoitti kokoelmansa valtiolle. V. 1916 kirjasto, missä niihin aikoihin oli 125,000 kirjaa, muutti Moskovaan ja vallankumouksen aikoihin v. 1917 sen kirja Ja käsikirjoltusmäärä oli kasvanut pyörein luvuin miljoonaan. Paskovskln talosta muoaostui alusta alkaen Venäjän tieteen Ja kirjallisuuden etummaisten henkilöiden kokoontumispaikka. Tolstoi työskenteli siellä keräten ainehistoa suureen "Sota ja rauha"-teokseensa. Myöskin monet muut kuuluisuudet, kuten esim. Dostojevski Ja kemian tutkija Mendele-jev .suorittivat 1800-luvulla tutkimustöitä Rumjanin kirjastossa. Kirjaston käyttäjien pääjoukon muodosti kuitenkin silloinkin, samoin kuin myöhemminkin, Moskovan eri korkeakoulujen Ja tutkimuslaitosten opiskelijat. V. 1893 alkoi kirjaston lukusalissa vierailla tiheään Suuren- Bronnlkadun varrella Ivanovin talon koImannes.sa kerrokse.ssa: asuvat nuori:ylioppilas. Hän keräili ainehistoa uusimmista t a lonpoikaisliikkeistä ja kirjolttl nimekseen käyntlklrjaan V. I.Uljanov. Silloin tuntematon ja , kenties kirjaston henkilökunnankin vähemmän huomioima ylioppilas oli tuleva myöhemmin, maailmankuuluksi Leninin nimellä ja antava kirjastolle uuden nimen; Toisen maailmansodan puhkeamiseen mennes-sä kirjasto oli kehittynyt valtavaksi. Kehitys el ilmennyt vain kirjojen lukumäärän lisääntymisenä, vaan myöskin kirjaston käyttäjien ja sen virkailijain jatkuvana lisääntymisenä; V. 1913 kirjastoa oli käyttänyt 122.000 henkilöä, v. 1925: käyttäjien lukumäärä oli: kohonnut 275,000 Ja v. 1940 aiiia 826.000. Kirjastcvirkallijaln mänra o l i kasvanut snniasra .suhteessa 800:sta l,400:aan. - Näihin numeroihin sisähyy: kulttuurityö. Joka on jättänyt .\vvia jälkiä maan henkiseen ja taloudelliseen elämään. Ammattiliitoista ja työpaikoista saapui kirjastoon nuoria henkilöltä. Jotka ryhtyivät valmentautumaan tutkijoiksi ja osallistuivat tutkimustuloksinccn eri viisivuotissuunnitelmien jälleenrakennustyöhön. Kirjastossa nuoriso kohtasi Ncnvastoliiton etummaisia - kulttuuri-persoonallisuuk. sia ja .<:ai heiltä ohjausta.,- ..: ^ Silloin i:un saksalaiset v. x941 olivat Moskovan edustalla, oli myöskin kirjasto heidän pommituskohteenaan. Kirjaston katolle' pudotettiin enemmän kuin 200 palopoinftiia, jotka kaikki kirjaston henkilökunta sammutti. Sanianalkalse.sti siirrettiin kirja-nnr-teota maanalaisiin tunneleihin ja suuret lukusalit olivat^miltci tyhjiä.; K u l - tenkin kirjasto palveli entiseen tapaan asiakkaitaan, joista useimmat: olivat sotila<'ienkiloitä.: Saman vuoden syk- .sylla siirrettiin pyörein luvuin miljoona kirjoja ja käsikirjoituksia Moloto-' v l ^ kaupunkiin. . Sota merkitsi kuitenkin taukoa L e - nin- k i r j a.ston kehityksessä,; .silla monien suunnitelmien toteuttaminen oli siirrettävä loistajsck.si. Viimeisten so-- takuukau.sion aikana haUitu.s paatti niin . s u u r L s t a uusista kirjahankinnoista, c t t a vuoteen 1950 mennc.s.sä laskcr taan kirjaston hyllykilometrien lukumäärän kohoavan-180 reen ja vuotuiset kirjalainauksct miljoonaan. Sodan aikanakin kirjastossa avattiin uusia tiotncllisia luku.salcja ja mika mcr-kitykselli. slntä; V . 1942 lastcno-sasto. ' Ensimmai.sena toimintavuonna lastenosastolla Vieraili kaikkiaan 30,000 lasta lukien' 66.000 kirjaa; Sodan ja rintaman läheisyydestä huolimatta i l meni jo alusta allcaen, etta lastenosasto oh todella tarpeen vaatima, minkä ilmenee miltäkin, että luettujen kirjojen niaärä on vuodessa nelinkertaistunut. Päivittäin lukusalissa Istuu 700 —1,000 lasta, ja ahmii kirjoja sellaisella Innolla.jollc el löydy vertaa: aikuisten lukusi\Jissai Lastenosasto sinänsä ei ole mitään merkillistä; mutta siE seikka, ettei Lenln-kirjasto ole tavallinen kansankirjasto, vaan verrattavissa Englannin British Museumiln tai Tukholman kuninkaalliseen kirjastoon, joihin on pudsyoikcus vain alkui-silla; on ainutlaatuinen. ' Kirjaston lastenosasto harjoittaa myöskin laajaa opinto-ohjaustolmln- Ua. Lapsin autetaan historian, matematiikan ja vieraiden Itlelten opiskelussa ja monilukuiset luennoitsijat auttavat heitä suunnistautumaan kirjojen maallmas.sa. Neuvostoliiton johr tavat henkilöt vierailevat klrJRsto.s.sa ja kesku.stclcvat lasten kanssa heitä kiinnostavista kysymyksistä. Kirjailijatkin pistäytyvät silloin tällöin kir-jn. stas.sa, kertovat työstään ja lukevat tulevien kirjojensa käsikirjoituksia. Lapsilla on tilaisuus laiLsua var paastl mielipiteensä kuulemastaan ja' usein tapahtuu niin, että kirjailijat hämmästyvät ja ovat kiitollisia nuorilta kuulijoiltaan saamistaan neuvoista ja viitteistä. Ne huomioidaan käsikirjoitusta muokatessa ennen painoon Tähettämlstä. Esim. kirjailija Klykov, joka esitteli lapsille suunnittelemaansa teosta "Kertomuksia, kalojen elämästä", muutti tämän lasten miellä kiehtoneen teoksen nimen "Pieneksi karpiksi", koska lapset clvat hy-väk. syneet alkuperäistä; nimeä;: Ajoittain Lenln-klrjastpn la.stcnosastolIa toimeenpannaan täydellisiä. koulu-kurs. seja. Jolloin lapsilla on tllalsutis .suorittaa siellä, tutkintoja ja täydentää: tietojaan; Tutkintoja; suorittaneilla on tilaisuus siirtyä erilaisiin seminaareihin ja laitoksiin Ja, heille avautuu tie alkuisten osastoille .joihin pääsyä cl ratkaise asianomaisen Ikä, vaan hankittu tietomäärä ja lahjakkuus.- Kirkkoniemi ja muuta pohjolasta Kirj. Svend Aage Nielsen Kirkkoniemi, Jonka omistuksesta venäläiset ja saksalaiset taistelivat V. 1954, sijaitsee 400 km., pohjoiseen napapiirin rajasta Norjan itäkärjes-sä; Se oU venäläisten nilehittämänä Il kuukautta norjalaisten Ja venäläisten suhteet säilyivät hyvinä, mitä osoittaa sekin,'että neuvostoarmeijan joukko-osastot poistuivat suurin juhlallisuuksin ja parhaillaan suunnU teilaan tuhasta uudelleen kohoavaan Kirkkoniemeen kaatuneiden neuvos-tosotilaidten muistomerkkiä. Vielä tä-näkin päivänä muistuttavat lukuisat venäläiset ilmoitustaulut ojien vierustoilla ja venäläiset lentopommit saksalaisten varastorakennusten rau-nlols. sa niistä ratkaisevista palvista, jolloin Norjan vapaus palautettiin. Kirkkoniemi eli kokonaisuudessaan — vällttömä.stl jä Välillisesti Syd-varangcrin suuresta malmikaivok-ses-ta. Taman; kauniin kaupungin asukasluku oli ennen sotaa 6,000. Nykyisin se ,on kokoelma parakkeja,! jota täydentää kolme kiinteätä puurakennus-: ta ja joukko mustaksi palaneita kivijalkoja, jotka ovat tulvillaan ruosteisia kranaatin hylsyjä ja muuta "sotasaalista". - Raunioiden Ja uu.sien parakkien välillä voi tarkastelija havaita läplruostunelta saksalaisia panssari- autoja ja , kuorma-autoromua. Veturit ja rikklammutut tavaravau-nut- selsovaf muuallapltkln Jäämeren rannikkoa. Verrattuna Hammcrfes-tiIn, joka kaupunkina tekee crlUärn masentavan vaikutuksen, on.Kirkkoniemi sittenkin kaikista sodan Jälls-tään huolimatta suhteellisen miellyttävä kaupunki, missä mieliala on korkealla. Myymälöitä on enemmän kuin Hammerfestlssa, ruoka on parempaa kuin monilla muilla Norjan paikka-ikunnllla, kadut on korjattu ja urheilukenttä kunnostct,tu. Kirkkoniemen a.suickaat olivat yh-teen. s-ullottuInamalmikaivok.se.ssa sodan loppuvaiheessa. He eivät halunneet evakkomatkalle. Itse Jonas Lie; Quislingin hallituksen "oikeu.smlnis-terl", matku.sti:paikkakunnalle > piti puheen kaivok.si.ssa oleville tuhansille ihmisille. Kun he kuitenkin kieltäytyivät poistumasta maärasi, Lie .saksalaisten räjähdyttamäan muutamia panoksia kaivostunnelin tolses.sa päässä. Tällöin, joukko ihmisiä haavoittui, mutta silta huolimatta . llma-pommltuk. slln . tottuneet Kirkkoniemen ;asukkaat civat antaneet peloit-i- aa itseään ja Lien oH raivoten jalet-. tävä kaivokset; Kaivoksissa elettiin kokonaista kolme viikkoa. Elintarvikkeita noudettiin kaupun','in kaupoista .ja peru.stct/tiin yhteinen •jatti-lälskelttiö. koko yhu,'i.skunta oli sanan varsinaisessa merkityk.scs,sa käynyt maan aJJc. El sen vähempää kuin 12 la.sta syntyi alhaalla kaivok.scn on-. kalols.sa. : -Nykyisin, ollaan maan pinnalla ja rakennetaan kaikella kiireellä, mutta K i i t ä huolimatta- kiinteän rakcnnu,s-suunnitclman mukaan, . , . Malmikaivok,sls,sa tyoskcnl<!li ennen .solaa kaikkiaan 2.000 tjolälstä. Nyt Meidän lapsemme K l r j . VERA MORRIS Joskus vanhemmat, unohtaen pal-jpn, kertovat lapsuusvuosistaan onnellisina, helppoina aikolria. Monelle i h miselle tämä aika ei plie niihkään helppoa. .Ymhiä^ siyät tehdä paljon äuttäaks^ vaikeina iaiwuusvupslnä^^ vastoin monet; heistä ajattelematta t^evät: eläniäh^ viieläMYaikeai^ heille. Töis-sapäivänfi kun puhuin: nHaptlrl-ni kanssa hänen tyttärensä tuli meitä vastaan kadulla kahden : ikäisensä naapurin pojan kanssa. Heti kun tyttö pääsi luoksemme äiti alkoi valittaa: . "Etkö sinä voinut löytää ketään j muuta kenen kanssa ' kävellä? Sina — Useita maailman suurimpia tuli- ) näytät niin hirveän isolta noiden vuoria on Etelä-Amerikassa Andes [pienten poikien kanssa; Jos vielä kas- : .Mitä tämä aiti; ei ti';nnyt oli se. että tyt,^t kehittyvät noin kaksi .vuotta aikaisemmin kuin pojat. : Kasvu j a kehitys lähan aikaan on epävarmaa ja kun joka lapsi kehittyy omalla tavallaan emme VOI ^mitenkään tietää kuinka pitkä tai Iso hänestä' tulee..Voi h el posti: käy d a n i 1 n, etta. nuo kaksi poikaa. kasvavat ,8- täi.i.2 .tuumaa.:scu-, raäy^n' parin • vuoden ^Kisalla; y&:^Xy\Xf!i: voi. kasvaa •a tuuniän; • : • Tytön pitii^^^^ :ra peleissä:taiisscls^ .hähch''äitinsä', h •erikoinen" hän .c>n. Tämä väin tek e e hänef itsetietoiseksi ja antaa hänelle pahan mielen. .T^mä on se aika jolloin tyl<it alka- .vat-.seisoa koukus.sä, etteivät he näyttäisi niin pitkiltä; Tämä on: usein vuprljonos.sa; Huomattavimmat niistä I vat olet. pian seitsemä ovatChimboraso. <^topax ja Antlsa- | Minä en varmaan ollut niin pitkä na. {neljäntolsU Ikäisenä,./' jne. K A N S A N LIIKETTÄ . . . Yli $150,000 MAKSETTU OS-TOPALAUTUKSINA OSTAJILLE. . . . THE WORKERS' CO^PERATIVE. joka sakissa on aina yksi poika Joka ei kasva kun parhaat ystävänsä lä-hestyväte, jalan merkkiä, On toden r näköistä,: että hän: on ,yk.si niitä, jotka kasvavat vähän vanhempina. Tällaisessa tapaukses.sa, kun hän on toir sista niin erilainen, hän tarvitsee erittäin ymmärtäviä vanhempia; Rakasta ja kunnioita hä.ntäsellaiseria kuin hän on Ja anna hänen tietää, .se. .se on räjähdytetty käyttökelvottomaksi Ja 200 miestä'työ.skenlclcc parhaillaan ralvau.stöissä; Katto: korjataan, särkyneet koneet viedään polsjauasla halleja jääkonepa joja rakennetaan. Kaivos rakcn-: netaan uudelleen kaikkein nykyaikaisempia cyomenetelmla käyttäen. Mm. USA:sta on palkalla insinöörejä tu-. lustumas.sa viimeisimpiin ityömenc-telmlln. Kaivoksilta Johtaa 7 kilometriä pitkä rautatie BjornevandUn, mls.sä malmi murskattiin .suurella mur.skauskoneclla. Viimemainittu oa tuhottu, mutta^rauta-tie, joka on maailman pohjoisin, on tilapäisesti ^ korjattu. Björnevandista johtaa 5 km. pituinen polku Boris Glebiin, pieneen .suomalaiseen yhdyskuntaan Pasvlk- Jocn kuohuvan kosken partaalla. Sieltä norjalaiset perhccncmännat OMT.. vät ennen sotaa .sokerin.sa, koska .suomalainen sokeri mak.soI vain viidesosan norjalaisesta. Polun nimenä on Jopa virallisissakin kartoissa ;.sokc^ rlpolku. Nykyisin ci kuitenkaan/sokeria ole noudettavissa. Kaikki Boris Glebln talot ovjit: raunioina. Vain vanha kirkko on pyftty.s.sä, joen ayr räällä. SOkeripoIku on .suljettu, piikkilankaesteillä, Jotka muodo.sl-avat Norjan ja Neuvo.stoLiiton rajan. Päätie Neuvostoliittoon ^kulkee lähempänä Jäämeren rantaa. Kirkkoniemestä alkava tie luikertelee halki aution ja kivisen maa-scudun Ja se on reunu.stetlu raunioilla Ja kranaa^ tin kuopilla. Nallia .seuduilla ci ta-: paa yhtään ihmistä. : MayntlCnkohdalla raja on merkit-, ty puna-valkoif;clla puomilla Ja • 200 metrin päässä Neuvostoliiton alueella on samanlainen puomi. Norjalaisten sotilaiden partioidcs.sa rajalinjalla el y h t ä ä n neuvo. s t o l l i t -. tolalsta -rajavartiaa •••• ole näkyvissä. Norjan alueella on u.sClta; pieniä la-; lonpoikaistaloja j a torppia, jotka K i - ; Jaitsevat tuskin k a u e m p a n a ; kUin 20.- 30 metriä . osittain näkymättömästä r a j a l i n n a A l a . ; Keskustelin muutamien 'talonpoikien k a a s . s a . ' . Heistä ei ole lainkaan merkillistä; asua itse :rajalinjal]a maanpallon; suurimman valtakunnan rajalla,: He: elivät yhtclsymmärryk- ! .sevsa venäläisten kanssa "miehitysaikana" ja fcaivat monta, kertaa ruok a a ja rehuja venäläisten varastoista; Venäläiset olivat kelpo miehiä, jotka ko-^va-sivat «icllä j a täällä olo.suhlei-llen~ pakosrarj;yntyncet vahingot: " N y i me huolehdimme omista asioistamme ja venäläiset omistaan". ^ sanotaan yleisesti. i Merkinantojärjestelmä on erikoislaatuinen..' Jos norjalaiset tai. venäläiset, joiden rajanylittämlspaperlt ovat kunnossa, haluavat ylittää rajan, nostetaan; rajapuomin vierellä ole-: vaan lipputankoon lippu lal-muu käsillä oleva kangas. Sen jälkeen am-: mutaan esim; ; venäläiseltä puolelta; neljä merklnantolaukaiurtai Nyt nostavat norjalaiset lippunsa tankoon ja ampuvat vuorostaan kolme laukausta ilmaan. ; Tämän jälkeen avataan rar japuomi ja molemmat puolet, saavat koskeiuk»n toisiinsa; NykyisinJClrki( konlemesta on lentoyhteys: kolme kerT, uavliko&.sa Osloon, joten; se ei enää ole, kuten ennen. Kirkkoniemen asukij kaille ."päiväntasaajan seuduilla sijaitseva i>alkk.-ikunta"; ~ ' Tiistaina, toukokuun 18 p. — Tuesday, May 18 -Stvii^3|j^ mm C L U B N E WS "Don £ c W On Sa/e iVou; Last Tuesday Yritys membcrs hae a very cnjoyablc evenlng. The boyi practlsed Ihelr matWork and the glrls practlsed tumbling and theh group gym, Elsie Hämäläinen—and Harry gave an adagio; duet. Il wa; very well done and I 'might say that many wcre plc.^santly surprlsed; I is hopcd thcy wlll cöntinue to kccf It up as we would Itke to sce morc In the futurc. Aftcr the practisc' wcre over coffce was servcd and the evenlng endcd- with dancing to the accompanlmcnt of the accordian playcd by Alex Hunnakko and th( violln playcd by Vaino Turkla; Tarmola wlll opcn thls wcek-end Oh bov; oh boy! \Ve havc bccn bu.sy week-endsgettlng. Tarmola into.good conditlon for. the opening. Our coun-sellors thi.s .summer arc Liz Kivi-rnnta for the girls and Elmer Hcn-dcrlck. son for the boys. Looks llke the klds are ROing to havc a .sweH tlme thip: .summnr. Mrs. Valkkl; lv going to be the conk and hcr helpcr Is Mns. Talpahis. Mr. Lahtinen Is the managcr and Charlie Alatalo Ls to be a.«sistant managcr. The ncw.spnper "Don Echoca" Is on .salc for ail membcrs Aunt Jomima j\nd Llzzy. Dancc witli Clianip Highliffhts Voyapc Toronto. — A d i i h c c w i t h lhe 'nrown Bombcr; Joe Louis,- is onc of the mo.st cxciting mcmorics of .sedatc Mrs. Jessie Edgecox of Birmingham, Engl a n d , n o w vl-atlng Toronto. ;Whllc Mrs. Edgecox watchc(l from a distnnce on the Queen Ellz.abcth, the W o r l d heavyweiKhl boxing cham-pion was handing; out aulographs at an evenlng entcrtalnmcnt Since It is leap ycar, Mrs Edgecox fclt It would d o no hnrm to rcvcr.se the iisual. proccdure of obtalnthg a dnncing parlner, .so " I jusl asked hlm." TheyVe Too Brief For Me. Says Beauty Ilollytvootl.- — The new .scunty bathlng .suits arc too .scanty for Enhcr Williams. _ Esther, a gal wlth niore curves Ihan Ihc Boston Post Road, .should know whcreof shc spcaks; The movle act-ress, who was U!3 swlmmlngchamp, says the scanty-wantys arc "unflat-lering,. Immodest; Impractlcal. "Thcy come off Inthe watcr", she confidcs; ''If you -can't .swlm In thcm. what good arc Lhey? Thcy don't do anythlng for the fcmale flgurc. ir the objcct Is to gct more skln cxpo.sed to the sun. I; .say .sun-bathlng should be done in the backyard^ not at the beach :or pools whcrc mcn havc noth-ing to do but look.': A .IKVVKL O F WISI>OM The defects of a grcat man the consolalion of the c|unccs. arc Sparks Party On ^ay 22ni Sai i.-a rparxs rcpor:;ngj >:iow tliat : the weather seems to be Improvings xc hope to be able to practlse more' often. Last Sunday half way through; our practise period it beganto poiirlc- Vfter: much dlscusslon the presldenV: illowed us to go home. At our meeting Thursday night wev dcclded on our club sweaters; iThey .vlll be cardlgans In the club colours.; The girls are going- to design thelr-: )wn gym outfits so they wlll doubtless ; oe very dtlferent from any others. A .sul table design for the crest has v lot yct bcen submltted although tliere ire a rew we are considering. On Saturday, May 22nd' the club; -S holding anothcr party to get money : o help .send .some of our members to Klrkla:-d .Lake. So lefs see agood airnout gan-;! — B. K . ^ Editorial Comment As you have probably heard by - now, on June 15th the Vapaus is putting out a spcclal edition;- the •Finland edition".; Coples of thls can be .sent to relallves and frlends: In: Finland for the prlce of 25 centa cach. The purpose of thls edition is to strcngthen the bonds of triend^: .ship bctween our peoplc in the;two countrlcs and aiso to; glve a clear _^ Picture of our life hcre in Canada. It wlll contaln artlclcsand pictures on the aollvltlcs of Pinnlsh-Cana-: dlaiis such. as the Industries they work In, thelr Social.life, etc.. To make thls editiona succcss the ; Club News contrlbutors must dotheir iJart too. Each club ls asked to con- ; trlbutc one artlcle. olthcr In Plnnlsh ör Engllsh, on thelr club'» actlvitles, Thls wni glvc the people In P i n - Lind, espcclally the younger gencr-atlon, a clcar Idea of our social and .\ports life Bcttcr start- hustllng for ; ali contrlbutlons should be In byJune Istl Alcrts Membership Drive Is Nearing the End Thls ls the Alerts A. C; reportlng agaln! Our membership drlve is fast cömlng to a d o s c so hustle and get that membcr. "Every mcmber get a member"* TherCs a prlzc waitlag for the boy and glrl brInglng In the möst members. What; are we waltlng: for! Its Ilme our commlttecs got to work raising money for the liittojuhla, too.,- Ifs bcttcr to ralse; that money now bcforc cvcryonc starts at oncc, Ifll be a lot hardcr thcn. Get those headfi tögcthcr and Ihlnk, thlnk; thihk! Ifs Klmple once you get the hang of It, ihinking I mcan. Which reminds me, anyone that Intcnds going to the liittojuhla thls summer had bcttcr turn: up at gym , practice next wcek; Ifs tlme we a l i began ättcndlng practlscs regularly and that goes for myself too. Sce .you -Thursday nlght!;— M, H . TERVEHTIKÄÄ OMAISIÄNNE JA YSTÄVIÄNNE SUOMESSA VAPAU-DEN SUOMINUMERON KAUTTA! TERVEHDYKSIÄ JA IRTONUMEROTILAUKSIA SAAPUU LEHTEMME KONTTORIIN JOKA PÄIVÄ m :itt:5^' m- Asiämiohomme MATTI HEISKA Torontosta lähetti ©n-simmäiseitervohd^ ykset Vapauden Submlnumeroon kaksi viikkoa sitten. Tähän mennessä ovat tervehdyksiä lähettäneet seuraavat asiamiehet: Matti Heiska Torontosta. 39 tervehdystä, J. Nissinen Torontosta. 53 tiervohdystä j a 2 ilmoitusta, QlgaKssanon Kirkland Lakelta, 21 tervehdystä. Anna Purola Long Lakolta. 19 tervehdystä sekä CSJ:n Long Laken osastolta $6.00 torveh dys. Uuno Sa vola inen Ebystä, 20 tervehdystä. Joiden Joukossa o l i niyös $1.00 tervehdyksiä, Emma Mikkola Lady-smithiiBtä. 12 tervehdystä. Olga Lievonen Matachewanlsta lähetti $2.00 tervehdykset ja A . Kääriäinen Penage Troul Lakelta $1.00 tervehdykset. CSJ:n Sudburyn osasto kokouksessaan päätti, eitä- Vapauden: Suominumeroon laitetaan: yhdessä Naisien Kerhojen kanssa noin puolen älvun tervehdys. Saimme South Pörcupinen asiamieheltä/ Emil Hankilalla^ •hyvin mielenkiintoisen ja hyviä uutisia sisältävän Idrjeenr Annamme tämän kirjeen puhua itse puolestaan: ''SuöminumeroSla olen myynyt 50 kappaletta, jotka lähetetään Suomeen/ Arvelen, että saan lisää tilauksia irtoau-meroille. Tervehdyksien lukumäärä on myöskin jo yli 70 ja lisää: vielä tulee". 131 IRTONUMEROTILAUSTA ' Tähän mennessä on lehtemme konttoriin saapunut 131 irtonumerotilausta.: Odotamme niitä saapuvaksi runsaalla; mitalla joka päivän postissa tästä lähtien;^^^^^^ irtonumero tilaukset saapuvat konttoriin kir joltefaariosolti; teet välmiiksiSuomeen lähetettäviin käärepapereihln; joten; jokainen irtonumeron lähettäjä voi olla vakuutettu slUä, .. että hänen lähettämänsä irtonumero menee varmasti ^ l e ' henkilölle jolle se on tarkoitettu, , ! \ • ~ Vapauden Suominumeron.irtonumero lähetetään Suo-,; ~meen teidän antamalla osoitteella 25 sentin xnal(susta;^ri tyen siihen myös postikulut. , Lähettäkää Suominumeron irtonumerosta ysiäviUenne-ja-/^^^^ omaisillenne Suomeen! —Liikkeenhoitaja.'^ 'm
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 18, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-05-18 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480518 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-05-18-03