Vapaus, March 16, 1926

              <^' ^ j ^ P A y t S ' jfcein Icaädssa muissa kaupungeissa harjottivat poliisit
^ « » . u i ^ •yaM>«Mn Mnjmtmnnatffg. nmi«.haa>ipi^opagan<faa ja. kehottivat äänestämään hallftite-tnr
Sodbaijnna, Ont, Joka tiiätal, torstai Ja lauantaL j puolueen efadolduiita. KaSdki täina tapafatol ennm
T o i m i t t a j a t : , leja: vaalipäivän väkivaltaisuuksista' ei tätä kitiotet-
R g NEIL. H: A . ROUVINEN. Uessa vielä ole tietoa.
'•:'^r''•r•:y•:•^^'^:\•r:^^ Tästä fauolimatta Icäfsi hallituspuolu^ täydellisen tap-
^^^^^^^^^^^^ Canada. Pnb- pion. Sofiassa sai hallituspuolue 34 pros. äänistä, op-
Sodbory. OnL. erery Tue«».y. Tbnrsday « u i L ^ j ^ i ^ ^ p,^. 50 kaupungissa sai Aallitus vain 28
K ^:fie|^btexed at ilie Port, Office Department, Ottawa, pros. äänistä, mutta opposUio 72 pros., t.s. 106,267 ään-
^ aeeond dam matten f^. jrrTn trrlffj-f ja talonpojat yhdessä 27,000 ja ku-
TILAV8HINNAT: - , moukselliset työläiset 27,100.
Canadaan yksi «k.vf4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. Muissa kolmessakymmenessä kiaupungisäa eai halli-
-^inidyBätelSn Ja^^^ vk.{»«»puolue 24,410 ääntä opposition 11,186 vastaan. Vain
f S.O0 Ja kolme kk. $1.76. ^ j näissä kaupungeissa on siis hallituksella enemmistö. Ne
^ ^ l ^ n i o i S " ' ^ t & u k i e t ^ » ^ f a ^ ^ ^ - l o v a t pieniä rajakaupunkeja, joissa salaiset järjestöt
OMOITUSHmNAT VAPAUDESSA: I «valmistelivat vaaleja* murhin ja väkivallanteoin.
Naimailmotokset $:.00 kerta, f2.00 kakai kertaa.
Aviolilttoonmenoilmotokset 60e palstatuoma.
' mmenniuutoailmotukset
SyntymfiilmotDkaet $1.<
i?oSl!rÄtulLf%%"ooM'°^^^^ ^'PP''^'»'^ ""'"^ suuren l Ä k i O I l e ^ t u ja
»Btodaufleelta tai moiatovärssyltä. > aania.
. Ealntaantledot Ja osoteilmotokBet 60e kerta, |1.00| Tällaisissa olosuhteissa harjottaa Bulgarian hallituk
* * ^ ! * f * ' ^ . . „ , ^ , ^ . rsen uutistoimisto tiet^tikaÄeata huijausta, väittäes-
Tihipäirilmottajie 90, vaa- .... »• . • t n . . i '
flittaessariähetettavällmotnahinta etukaan. saan, elta Ljaptshevm hallitus,.nauttii kansan taytta
nirtain lehteen aijotut Umoitukset pitäS olla ^^t-y^oUamusta, edi^tSSk^ täten paraikaa käytäviä lai
lorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina Jälaoantafai naneuvotteluja
Igitegn toH|ta|n» kello 8. i Muuten oli työläis- ja tälonpoikaisblokin saama ääni-
, - General advertlsing rates 75c per coL^inch. Mif määrä toiseksi suurin. Sen saamat äänet ovat enim-oimtim
charge for single insertfon 76e. The Vapaus ..| . ~ i — . 1 1 \\ -t. • i-i^'11 •
la the bMt advortlsing medium among the Ftonisb tyolai.sten, koska talonpoikaisliitoUa ei juuri
Peorie^in Cana^ ole kaupungeissa kannattajia, ja työläiset, joilta on
' Vapanden konttori Ja toimitus: Liberty BIdg Lorne Kiistetty poliittiset järjestönsä, ovat äänestäneet työläis-
Bt PoTtelJD 1038. Postiosqte! Box 6ft. Sgfjbory^ Ont.{ja tälonpoikaisblokin listaa.
.--Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen Vaalit osottavat, ettei Bulgarian työväenliikettä ole
S ä i S J Ä l a n f e S ? " ° ^^"^^^ liikkeenhoitaja.-. ^ ^ ^ ^ ^ ja että opposiUo pohjaa suuriin kansankerrofc-
<<Verot köybliste verta juo»
\jutla hallituksella on silti valta usebsa kaupunki-
Kr60e^kiti^00°?kertaa.|^""""*^ "»"'d^n mimssa Sofiassa, vaiöca oppositio on
$1.00 kerta, $2.00-8 kertaa, voittanut niissä, kosxa^^enemm^^^
X V. X A N ^ ^ S T a Liikkeenhoitaja.
Neuvostoliiton finanssiasema
Rahaaysteemi kahtena kuluneena vuonna vakiintunut
Neuvostoliiton raha-asiain kansankomissärio Brjuha-siin.
Muttiä Bulgarian taantumukselle ja sen verihallt-tuksellc
merkitfiiyät vaalit sitä vastoin tappiota.
Sosialidemokraatit ja sota
nov on antanut Ididistöl le seuraavia tietoja ^yöväen
maan tahallisesta asemasta.
1922 pidetyssä kansainvälisessä sosialidemokraatti­sessa
sodanvaaran vastustamiskonferensissa puhuttiin
On.kulmiut kalii vuolta siitä, kun neuvostohallitus 1 " ^ ' " ^ ^ ^
ajoi. läpi vaikean finanssireformin ja eiirtyi kiinteään P / ^ ^ f " ovat sosialidemokraatit u s ^ ^ ^ kum yh^
valuuttaan tservonetshin muodossa (tshervonetsh - loH**^^»^'^^^^^^^
kultöruplaa). V. 1924 alussa oli neuvostohallituksella ^TJ'"! luokkatieioi^en työlasten taholta on^ jaavaa-rahavarasto,
joka vastasi 312 biljoonaa ruplaa, joistahr""- ^^^^
osa oli romahdusmaisesti laskevia neuvostosetelejä, jot- ja^ryoalosotaa. ,pyat sosi^li^^^^^^
ka luottivat rappiota jk hämmänkiä maan ^.^i,,,,,,,^^
mässäl, IVykyisip ~ viime hebnik. 1 p:nä ~ on ,Hk. hallitusta ,a selittaneet^^^^^s^^
keessä 14S50 miljoonaa kultaruplaa, t.s., että kulunei^^^l*!!" f T ""J?^
den kahden,vuoden aikana on kaupan ja teollisuudenr^^ff? Afrikan aavikoilla Tai^a^Ranskan
tarvetta tyydytetty enemmällä kuin 900 ^ y ^ ^ i ^ hos.ahdemokrMtt.en luop«^^^
kultaniplalla ilman, että tämä suunnaton summtf onh** j^mpa Safaan teoll^uushe^^^^^^^
millaäp tavoin vaikuttanut rahakannan lujuuteen. ' N ä > " . todemiut, etta xtama^^ u^^^
mä 900 miljoonaa ruplaa ^muodostavat kaikkien
keinohaaraip tehokkaan kehityksen pohjan. ««aiMnsodan-jälkeen ovat^^alleen äänestäneet
"^^^ ' ' « ^'l"*^ luii^sien5 s oktjasnlusoatitnovjeänli sepnu olseosstaia.»lvid emokratian petollinen
kalmaus-niaanvilielylEsen ia teollisuuden, i~ . . . . . . . I M » 1 r -
, . 1 «.1 . . 1 kanta kay vieläkin paremmin selville saksalaisen SOS.-
kaupunpn vali!la konflikti, joka suuressa maannL ^ valtiopäivämiehen, Ströbelin, eräässä pasifistisessa
nippu. lujan vduutan puutteesta. TaAka oikeammin: L ^ ^ ^ julkasemasta selityksestä, missä hän sanoo
«a^eudulla oh Mun mitaan rahasy-steem.a. koskal ,^5 sosialidemokraattien sotavastainen puhe on hurs
tshervonetsh'et ollut inaalaisvaeston saamatteessa ia|i ^ 11.^ c • i- • / • i - j - . v j . ^-»v • 1 - . , ,. , « r ~ , . ;- - Jkasta valhetta. «Sosialismi (sosialidemokraatit) ei ole
neuvQstorupIa oh talle vielä vähemmän laatuunkäypä} . o . j 1 • , . - 7 - .11 1 I saanut aikaan edes yhtenäistä.kansainvälistä pasifistista
fcum kaupuiualaisille --^ tavaravaihdon hitauteen kat«L • • ^ . v 1 T » i - • • -i j
A *^ , „ . . ' , , - {tounmtaohjelmaa . . ; Jos tulisi uusi-maailmansodan
soen maaseudulla ja ottaen lukuun neuvostoruplan tur-i . 1 . 1. . i 1 1 1 . . . . I mielettömyys, tulisi kaikki sosialiatmen'(sosialidemo-vaamisnlafadottomuuden
faalvennusta vastaan edes sima'
Yhdysvalloissa onnellistetaan
kansaa veronhuojennuksella. Niin
kirjottavat kapitalistien aaanajajat,
sniä äskettäin ovat Yhdysvaltani
edustajahuone j a senaatti hyväksy,
neet uudet vei'oIakiesRyk8et, jpliclen
perusteella '^veroja > .huojennetaan
kansan hartioilta." Noiden~ uusien
J . D. Rockefeller, J r . . . .
Henry Ford • • . .
Edsel F o r d ' ' . . . • • • * • ^ • - < * •
Andren- W.: iJIellon
Fayne Whitney
E. S; Harkness
Marshall Field •
Glintön-H; -brane
Anna'i3I. Harkness . . . . . . . ..
F i W. Vanderbilt
G. F . Baker, Sr.
Thomas -F. E y an
Geo. F . Baker, J r .
Vincent Astor •
J . B . Duke. • • • •
CjfTUS H . k . Curtis .. . . s> . .
J . Pierpont Morgan »•
Joseph E , yPidener . . . . . . . ..
Thomas W. Lamont ...
Yhteeiisä
verolajden astuessa,.^voimaas, - t u l e -
^vat suoranaiset persoonalliset verot
vähenemään 387,811,000 dollarilla.
Kuvaukseksi raita, minkälainen.-kan­s
a tässä verojen'alentamisessa hyo-tyy,
riittää tähän Uitetfy luettelo
19 snurrahakkaan verotaakan huo-jenemisesta:
Viime
-vuoden vero
. . . $ 6 , 2 7 7 , 6 6 9 '
, . . . 2 , 6 0 8 , 8 08
. . . 2,158.055
, . . . 1 , 8 8 2 , 6 09
. . 1;67^,626
. . . 1,351.^08
. . . 1,197,605
. . . 1,066,716
. . . 1,061,537
. . . |792,986
. . . 792,076
. . . 791,851
. . . 783,406
. . . 642,600
. . . 625,996
. . . »83,872
. . . 574,379
. . . 488,iol6
. . . 480,741
. .$26,478,596
alennus
1926
$1,762,173
1,147,875
949,544
828,348
737,715
526,946
469,355
467,076
348,909
348.413
348.414
344,698
282,744
275,438
256,903
252,726
214,766
211,526
$ll,i560,571
määrissä kuin 'kaupungeissa. Maaseudulla suoritettiin
kraattinen) tunne Ja tahto kokonaan uudelleen katoar
, ., 7 maan kansallisessa humalassa^ kirjottaa St^^^^
tavaravaihtoa ilman muuta luonnossa, rahojen olematta
vaiKtovälineenä, ja tämä oli varsinainen kaupungin ja Ranskalaisten, espanjalabten ja englantilaisten sosia-maaseudun
välisen taloudellisea eristyneisyyden syy. lidemokraattien keskeisessä konferenssissa hyväksyttiin
Nykyism on NeuvostoliHossa käynnissä tarmokas päätöslauselma, missä vaadittiin hallituksia «mitä
dettecn rakentamisprosessi, mitä tulee rtdiasysteemin so- P^e"»"*» valmistamaan ratkaisevaa toimintaa rauhan
velluttami8<;en Maaseudulla ja kaupungin ja maaseudun Palauttamiseksi», päätöslauselma, minkä mikä tahansa
välisen suhteen asteettaiseen lujittamiseen yhtenäisen I ^«P=°™^«*'"«" P'»'^*""™^'» P"°^"^
ja Icestävän valuutan p<^jalla.
Kaksi vuotta sitten kärsi talous siitä, että puuttui
mahdollisuus kaAsant^Iouden i yjoityisen ^aineksen tar­kaksi
rekistcröimi^r ji^a varteeikölättusdksi^ Ja tämä
vaSiutti epäedullisesti '^ta hyvin yksityi , , . ,.. - » .....
toimintaan kuin koko talouselämäänkin. Rahareformi f" tyhj.a vkorulauseitäja^ viekasta hama,^, m.lla
oli omiaan saattamaan kaikki talouselämän ainekset Hj^^^^^tr u T m ' [^^»»«»^'^«yfj" »^^^^^^
var^m .korkealle tasolle samalla, kun sen avulla saatel-' '"^"^ sosialidemokratia joka tapauk
siinä jätetään porvarillisten hallitusten eikä työtäteke­väin
joukkojen tehtäväksi huolehtiminen rauhan pa
lauttamisesta.\ ^
Kaikkr 'is^i^aUdemokcaattien parranpärinä sotabpiko-'
tista, yleislakosta^ paikan päällä» j.ti.e.
tiin määritellä yksilöllisten taloudellisten prosessien I sessa, kuten II Internationale maailmansodan puhje-tarkotuksenmukaisuus.
I t^sa, yllyttää joukkoja tukemaan kapitalistisia sotahal
. , , . . . . . , . , . . j lituksia. Sosialidemokratian tehtävänä on vaikeuttaa
Kaikki nama saavutukset eivat tietysti ole raharefor- l^^^^^riaattia historiallisen tehtävänsä ymmärtämises-ipm
tulosta mutta tämä suorittaa niissä kfiitenkin var-! „ . vallankumouksellista luokkataistelua ka
sm huomattavaa osaa Nyky»» ollaan taipuvaisia vä- j^^jj^^;^
heksymaan taman reformin merkitystä seikkana, joka'
kuuluu menneisyyteen. Mutta kun otetaan lukuun vai­keudet,
joista tämä reformi luontui esiin, joudetaan 1 railfftHi»ls4iW IlinkkafAifi.
siihen vakaumukseen, että neuvostohallitus tulee edel- -"Viman TaUtaUeimSet ^ lUOKKaiaiS-Icenkin
voittamaan säilyttämällä vakavan valuutan. j telUll Meuä
Tientsinissä on pidetty Kiinan rautatieläisten kongres-
. .91, niissä on ollut edustettuna kahdeksantoista etelä-
Verimiesten vaalitappio Bulgariassa kiinalaisen rautatien 100,000 työläistä.
Työläiset ja talonpojat yhteisrintamassa Konferenssi lälietti vastauksena Profintemin terveh-
Bulgarian äskeiset kunnallisvaalit suoritettiin mitä h^^'^*'" s5hkös'anoman, missä se kiittää sitä myötätun-hirvittävimraän
terrorin vallitessa. Maan kahdeksasta- mainitsee, että kongressi on kokoon-
- 'tunut V. 1923 rautatielakon verilöylyn vuosipäivänä.
Uhreista huolimatta, lausutaan sähkösanom^issa, jatkuu
kamppailu Kiinan proletariaatin organisoimiseksi vie­raita
imperialisteja ja oman maan mililariäteja vastaan.
«Olemme tietoisia vaarasta, jj>ka uhkaa liikettämme
taantumuksellisten ja reformististen ainesten taholta,
ja viimeksi mainittujen yritysten johdosta saada kä­siinsä
työläisten järjestöt. Omistaudumme tehtäviim­me
tietoisina näistä varoista, mutta myös varmoina
kansainvälisen proletariaatin kannatuksesta.»
kymmenestä kaupungista saapuu jokaisesta tietoja ter
roriteobta ja poliisiväkivallasta. Työläisten ja talon
poikain yhteisiä ehdokkaita on muitta mudcitta vangittu.
Toisia heistä on rääkätty» toisia viety keskitysleirille ja
uhattu murhata. Vaalikokoidcsia on hajotettu raajalla
väkivallalla ja monissa kaupungeissa on julistan pii-ritjystila.
Kylissä on valitsijoita uhattu jopa revolve­reilla.
Eräissä kaupungeissa vietiin valitsijat piirihal­linnon
eteen ja uhattiin heidän^enkeä, mikäli eivät
äänestäneet'hallituspuolueen ehdokkaita. Lomi'ssa-jär-jestefttiin
juutalaisverilöyly, juutalaiset kun ovat enim^
mäk^een opposjtionissa. Joukossav kaupunkeja riistet­tiin
t);öläisiltä vaaltvaltakirjansa. Sliyenissä murskat­tiin
erään asianajajan kaikki ikkunat- Sofiassa ja mel>
N i i n Yhdysvalloissa. Miten täal-lä
Cänadasaa? Nähtävästi saa tä­mäkin
maa siuniauksekseen saman­laisen
verojen taakan huojentaini-sen.
SiUä heti tämän yhdysvaltar
laisen veroIakiesityJcsen tultua hy­väksytyksi/
senaatissa, esitetään täs.
säkin maassa saman, suuntaisen ve­rojen
huojentamisen töiinenpidettä.
J a kuvaavaa kylläkin, ensiinäisenä
tätä asiaa ajamassa on -Canadan f i -
nanssikapitalistien äänenkannattaja
"The Financial Post." Ehkä se Riit­tää
ajattelevalle lukijalle seflttä-määii,
kenen verojen huojentamises-t
a on kysymys? Rikkaidenpa tie­tysti.--
'v y
Mutta tämä verojen alentaminen
rikkaille, merkitsee samalla verojen
lisäämistä köyhälistölle. Sillä e i p i -
',dä*;;äjate)I#cäan>i r«ttä; : k ^^
valtio supistaisi meriojaan, jotka
vain joka vuosi pjrrkivät huimasti'
liBääntymääri. Ja se tietää sitä, että
kun rikkaiden veroja vähennetään,
niin köjfhieh verotaakkaa lisätään,
korottamalla t u l l e j a j a kaikenlaisia
muita välillisiä veroja, joista- ras­kaamman
taakan saa köyhälistö kan­taa.
• •
Tämä mäibittu lehti ehdottaa, et­tä'
liikemiehiä rnicittavat asteettain
nousevat. <. tiiloverot - alennettaisiin.
Siten muka saataisiin tähän maahan
enemmän pääomaa luonnonrikkauk.
sieri kehittämiseen.. Lisäksi vetoa­vat
kapitalistimme siihen, että he e i ­vät
kykene" kilpailemaan rajan t a -
' ^ i s t e n kanssa, koska ne kaikkien
muiden etujen l i s ^ i pääsevät yä-hemmillä
veroillakin.
Mutta köyhälistön <Vain pitäisi
kyetä maksamaan. Ja. se maksaa­k
i n . - E&ä edes valita. Eikä pyri
edes vapautumaan jor ennestään ras­kaasta
: verotaakasta. Tuiituu siltä
k u i n tämän maan köyhällä kansalla
olisi riittävästi leipää ja, suolaa, e t ­t
e i se kärsisi vilua kehnossa vaate
tuksessa ja. kehnoissa asunnoissa
Kapitalisteilla vain cfn_ riittämättä
mästi leipää, vaatetusta j a kehnot
asunnot, koskapa he valittavat ja
pyrkivät vapautumaan. raskaista,
heidät k u i v i i n imevistä veroista. Ja
kapitalistit alentavat verojaan. Sitä
varten he valituttivat etfustajansa
parlamenttiin viime syksynä. K u n
nämä kapit%listipuoIueIden ehdÖk.
kaina olleet veijarit kulkivat ympäri
maata kalasteleiriassa: työläisten k a n ­natusta,
niin lupailivat he kaiken
jpaailman^ h;^ryydet, työläisille, jos'
^ain:«Sii€stav8t^'heität':- - ' '
Yksinkertaiset työläiset lähettivät-k
i n sitten kapitalistiluokan edustajia
parlamenttiin, j o t k a tässä veröjssias-sakm
syövät antamansa lupaukset.
Verot ovat olleet aina. pääasiassa
köyhälistön kannettavana. Eikä niis­tä
vapaudutakaan, ehnenkun siinä
suuressa taistekissa, jolloin kapita­listinen
yhteiskunta kukistetaan
Mutta 'siihenkin mennessä bhsi suu­resta
merkityksestä, jos työväestön
elämää voitaidin hiukan lieventää;
mättäämällä verot niiden taakaksi,
jotka kykene:^ät maksamaan, j ä j o i l ­le
niiden m a k s a m i i i e n^uluUi T u ­tustumalla
perinpohjin. tähän vero­tuskysymykseen
j a selostamalla sitä
valistumattomille työjäiralle, voimme
tehdä voimakasta herätjrs^ötä suur­ten
työläisjoukkojen keskuudessa.
Kongressi lähetti myös Talonpoikain Intemationalelle
tervehdyksen, missä se vakuuttaa, että Kiinan rautatie­läisten
järjestö on tekevä kaäcen voitavansa yhdistääk­seen
työläiset ja talonpojat taistelussa vapautuksesta.
Muuan Pohjois-Suomessa ilmesty-
-vä työväenlehti > k i r j o t t ^ Suomen
maaseudun pieneläjäin elämästä
s e u r a n s a :
"Maaseudun työläisten j a työtä­tekeväin
talonpoikain asema k u r j i s ­tuu
ka^'i8tuniistäaK^^ k^^ tiiiinet.
tu% o n ^ i ^ ^ pien-ijeUjävä<^^£^^^^
ta, että hei­dän
täytyy, käydä ansiotöissä —
maapalsta ei kykene' J|bkonaan .elät­tämään.
Useimmilla pienviljelijöil­lä
riittää omasta maasta saatu lei­pävilja
vain joululle saakka. Njrt
ovat ^kumminkin ansiotyöt vuosivuo-delta
huonontuneet. Sekä tästä et­tä
muista seikoista johtuu, että ase­ma,
jossa pienviljelijät nyt ^ v ä t ,
on ^ n a n tosimielessä raskas.
Oulun lähiseuduilla j a Perä.Poh-jolassa
ovat tukkitöissä työskentele­väin
palkat hirveän alhaiset. Var»
malta taholta saapuneet tifedot ker­tovat,'
.että ~;ml65 he vesineen.saa »metr
sätöissä ankarin ponnistuksin " 50
markkaa päivässä. Tavallinen met-sätyöläinen
taas saa päivässä 20
mkn molemmin puolin. Oulun ym­päristöstä
on pienviljelijöitä lähte­nyt
Perä-Pohjolaan saakka hevosi.
neen j a ilman heyosta ja, sielläkään
ei suurempiin tuloksiin pääse. K u n
ansiot ovat näin alhaiset, niin y m ­märtää,
että pien-viljelijäväesto on
joutunut ahtahlle, ^ u n kaiken lisäksi
monet suuret maksut painavat päfil-
'e. • •, '\-' ,^ ' ••' ' ;• •
Useilla pien-viljelijöillä, on joku
-vuosi sitten olleen kato-vuoden a i ­kuiset
siemenvelat maksamatta. N i i ­den
velkojen kuoletus j a koronmak­sut
nousevat lähemmäksi tuhanteen
markkaan tänäkiii vuonna tavallista
pien-viljelijää kohdan. Siihen on l i ­säksi
verojen maksnt papille j a k i r ­kolle
sekä suuret kunnallisverot, jot.
k a nekin iKiusevat useilla pien-vil­jelijöillä
500—1,000 markkaan. Sen
lisäksi on keskimäärin kullakin pien­viljelijällä
10,000 mkaa muuta vel­kaa,
josta peritään 8—-10 pros. k o r -
•koa.,
Naiden suurien maksujen lisäksi
pitäisi -vielä elää. ' K u n leipäkin
joudutaan^ostamaah ainakin vuoden
alusta^ja k u n t m o n i n v p ^ o i n pikku-viljelijällä
e i ole karjal^^tteitakaan
kuin omiksi tarpeiksi, niitt: ymmärtää
äen talo-adelhsen ahdin|*on, ^ j o h on
maaseudun työtätekevät ovat joutu­neet.
-•
Mainitsimme, että keskimääräinen
velka pienviljelijällä on Iqrmmenisen
tuhatta markkaa. . Se oii syntynyt
joko maapalstan itsenäistyttämispuu-hassa
t a i osto-yelkana. Pien-viljeli­jät
ovat muuten j o tulleet perinpoh.
j i n nahoissaan tuntemaan, mitä mer­k
i t s i porvarien suurella hälinällä
toimeenpanema torpparien "itsenäis­tyttäminen".
- H e ovat saaneet tun­tea,
että heistä ei tullutkaan " v a ­paata"
maanviljelijäjoukkoa, joksi
•porvaristo' h e i t& j o l i s i e l i . Sensijaan,
kun he ennen ''Olivat persoorialfisesti
tuntemansa. isännän tai tilanomista­j
a n o r j i a , ovat he nyt pankkien o r ­j
i a . Orjaisäntä on -vain' muuttunut,
mutta orjuus o n pysynj^t.
'Olimme ä^en tilaisuudessa p u ­huttelemaan
erästä pohjalaista pien-
-viljelijää. J a hän sanoi, ettei hän
koskaan ole elänyt > t s d o u d e l l ^ s ti
n i i n ahtaissa oloissa kuin nyt_elää.
Ansiotöiden huonontuminen, vei.
kaanttuninen, ^ r o t , ne k a l k k i pai-,
navat t a l o n p o i J ^ hirveästi K un
^ämä kurjistuminen, hän jatkoi,
näyttää olevan e i mikään tilapäinen,
vaan jatkuva ilmiö, nii» mustaltapa
näyttää tulevaisuus. Joku muutos
pitäisi t u l l a , lopetti hari.
N i i n . Muutos täytyy t u l l a työtä­tekevän
talonpojahkin asemassa, sa­moin
k u i n ' palkkatyöläisenkin ase­massa.
Nämä yhteiskunnan työtä­tekevät
muurahaiset, joiden har­teilla
lepää kapitalistisen yhteiskun­nan
yläkerroksen komeus, louto J a
rikkaus, ovat sellaisessa «somassa,
että muutoksen Jäätyy^ tapahtua.
. Talonpojan'^ o l o t eivät muutu,
vaikka hän :j^kninluddn mkoilirä-tä­män
maan mahtavia. Tukkiyhtiöt,
Jotka ovat ryöstäneet talonpojan
metsäpalstat pilkkahinnalla j a ätteri
-vuosikymmenien aikana riistäneet
talonpojan työroimaa^tukkimetsissä
Ja pautavaratöissä, ne Jattca-vat edel­leen
,;*alonpojan r y ö s t ä m i ^ Työ­palkathan
ovat entistä alhaisemmat.
Pankkipomot, j o t k a ovat nyt talon
pojan elämän j a hengen herroja,
kuristavat yhä-tiukemmin-talonpoi­kaa
velkaorjuuteen, J a porvarillisen
-valtion verotuspolitiikka ' t a l l i e n Ja
muiden verojen -inaodoEsa' ahdtstäa
talonpoikaa yh&. ahtaammalle.- Tä­män
maan mahCavUle: kapitalisteiOe
j a pankkiruhtinaille o n ttilonpbika,
samoin kuin puhdas palkkatyÖläinea-kinj
väline; Jolla rikastutaan Ja Jo­k
a kiistetään putipuhtaaksL
Mutta missä on pelastus? Tyo^
tätekeväin talonpoikain Ja työläisten
liitossa j a omassa taistelussa. K a ­pitalistinen
taloudenhoito ajaa k a ­pitalistien
etuja. Vasta silloin, k un
työtätekevät talonpojat j a työläiset
yhdessä johtavat talouselämää Ja
käyttelevät valtaa/ vs^ta silloin ovat
talonpojatkin vapaat panldäiruhti-naista
J a muista talonpojan n y l k i -
jöistä.
Talonpoikain j a työläisten liitto,
se on vääryyden j a sorron poistami­sen
alkukohta, lähtölaukaus."
• •
j Puolueen virallisia j
: tiedonantoja :
Evästystä puhujiHe Pa-riisin
konimuiiiiin
55:tenä Tuosi-paivana
1. PariisiD korainnnnin jnUatus maa-liskuan
18 p:aS. 1871,
oli yksi ensimäisiä askeleita, joita
työväei;|lupHk9»otti Iq^^iessaan vtd-ta-
aseritäari.--•
. Kommuunin vuosipävä, yhdessä
marraskuun 7 pm kanssa, on työ­väenluokan
huomattava vallankumo­uksellinen
juhlapäivä. Edellinen
näistä avusti viimomainittua siten,
että sen Johtajat ottivat oppia edel,.
täjiensä kokemuksista..
2. Komrauoaia kokemnlnien arvo
• tyovieBlaelBitile
Vuoden 1^71 P a r i i d n kommuuni
jätti vallankumoukselliselle proleta­riaatille
ensimäiset ko^kemuksensa
Pariisin työväenluokka käsitti, etta
se ei -voisi t u l l a täydelleen vapaaks,
jos se rakentaiä vallitsevalle por-varivaltiolle!.
He kukistivat tämän
valtion Ja antoi-vat vallalleen, perus­teen,
mutta heidän pyrkimyksiää
heikensi se, että he olivat liiaksi
paikallisia. Kommuunin Järjestä­mistavasta
pääsivät L e n i n j a bolshe
Vikit siihen! .ymmärrykseen, etta
neuvostohallitus on sopivin hallitus­muoto
työväenluokalle.. Tämän kä­sitti
myös/Marx.
"Kommuunista ei aiottu parla­mentaarista,
vaan toimivaa yh^i
syyttä, samalla kertaa sekä lakia-laativaa
että toimeenpanevaa. Sen
sijaan,, että päätettäisi Joka viiden
t a i kuuden vuoden kuluttaa siitä,
kuka hallitsevan luokan Jäsenisti
muka 'edustaisi' työväenluokkaa, t u -
isi yleinen äänioikeus, palvelemaan
kansaa, tarpeellisten i^öntekijäin
ylivalyojain, k i r j u j ^ i ; ; 3 ^ m i . v h ^^
nassa, samoin kuliii yjk^lälljninrtäsi^^
nioikeus palvelee yksilöä."*' (Marx)
3. Kommuunin tarketa*
"Keisari-rallan suoranaisena vasta-cohtana
o l i kommuuni. .'Sosiaalista
Tasavaltaa' tavotellessa o l i olemassa
epäselvä unelma tasavallasta, joka
cohoaisi ei -vain monarkistisen luok-cavallan,
va^ri kaiken luokkavallan
iä\'ittyä. Kommuuni oli tuon tasa­vallan
oleellinen muoto." (Marx).
Valtakunnan seisova sotaväki i>oi8.
tettiin j a sijalle t u l i asestettu kansa.
Se merkitsi, että hallituksen sota­väki
muuttui kansan sotaväeksi,
Jienkilöiden sekä menettelytapojen
muutoksen kantta.
Kommuuni oli kansanvaltainen.
"Kommuunin neuvoskuntaan kuu
ui useista Pariisih osista yleisää-nestykseilä
valittuja edustajia. Nä­mä
edustajia olivat vastuunalaisia j a
voitiin heidät poistaa -virasta m i l -
oin tahansa. Enemmistö heistä luon­nollisesti
oli työmiehiä eli työväen-uokan
edustajia." " ( M a r x ) .
" P o r v a r e i l l a on sanansutkaukse.
na 'halpa hallitus.' Kommuuni te
ri siitä toden poistamalla'nuo kaksi
kuluttavaa liitosta —• seisovan sota­väen
j a valtiokoneiston." (Marx).
4. Kommaunin saavutukset
Sen todellinen salaisuus on tä­mä.
Se oli ehdottomasti tyo^en-uJlitns.
tuottavan Ja omistavan luo­kan
väUllä käydyn taistelun tulos;
sänä ilmeni vihdomkin kckrittynä
se poliittinen muoto, ' ^ n k a alaisena
työväki voi luoda bniän pelastpk-sensa."
(Miarx).,
M u ^ kommuuni sai, poffiift^
kontrollinsa avulla a i k a a n ^ ^
maan taloudellisella a l a l l a . ^ ? *
r u n t t i entisen edustaJakaB^?"^
kemän vuokria koskevan. j n ö J j "
sen. J a ne annetitim a n t e ^ ^ ^^
Kommuuni palautti kö^älfe «BB'
tilainastolhin viedyt ^esineet, ^
i r A m m i i n n i n virkailijain i<o^^
maksi palkaksi 11200.00 \ Q O ^ '
e r o t t i ^ k o n valtiosta sekä
opetu^ärjestehnäil, asettt i ^ a ^ ^
nenvoskantien Johdettavikö
t o i m i n n a l l j ^ U a pohjalla ne tdrtazt^
J o t k a porvaristo oU jättänyt e hS
täkseen: konmmuäiir kebitys^^W?
räsi hävitettäväksi Vendomea j^^;
yähistön; sentähden. etfes se •
^^mui^ome^ »aakalaisuode^ii^^^^^
•tomiäsesta -voimasta ja vääiijg-kuimiakknudesta,
että tuota-ma?
iMöliaihaileriialla hyväksyt^
t a r i s m i , kiellettiin . kar^eainiiljiij,
häväistiin voitetta^ koteii'joEs^
tuksessa-sanottiin.
• • - , .---•,••(.
S. Kommuunin epionaiihumacB
PexiiSteelHneii j a tärkein ioa-tanunih
- epäonnistumisen sfy
että siltä puuttui poliittisen tnolt
een muodossa esiintyvää laotaiseil
etuvartiOstori Johtoa. Nno-yfej.-
kertaiset työmiehet, siihen saakh j
tuiiteinattömia, ottivat rohkeasti l i .
siinsä vallankumouksellisen kcTOTaoa- ]
n i n johdon, -vihollisen hyökätessä";
Joka taholta. Kaksi armeijaa, joftil
edelliseen päivään saakka "olivat t^
telleet keskenään, nousivat koamnaf
n i a vastaan. Nä:mä olivat 8aksis'iii
Känskan omista-van luoKan a n n ^ -
Mutta koriu^iuanin hä-viön lopoIS-}
seksi syyksi ei -voi sanoa sitä, että
kommunaardit eivät hyökänneet Ib-^
notettua Versaillesia vastaan, joiuni
p o r v a i ^ o n johtaja Thiera oli pg.
ennut. Pariisih kc-mmuuniB'Mviöi j
todellisena syynä oli sen-sotilasjSh 1
Jest^lmäh heikkous. Pariism koa- j
munaardien urhollisuus, rohkeas ji
palava, into eivät ylisin voineet ^e.
dä voittoon^ Ranskan vallanlnnDo. i
uksellisilla tuona aikana ei ollat
mäkasta jorikkopuoluetta, jofiai oBä
voinut pysähtymättä viedä srftS voH.
toon. Ranskan talonpojat eivät ol­leet
työläisten ptiolella... Joissaan
tapättkä^äa olivat ' h e ' porrorfcrtra• |
puolella kommuunin johtoa vastm
" O h vieläkin tarpeelKsta -tubj.
duttaa kapitalismi j a murtaa ees
vastustusvoima.' Tämä oli entt^
tarpeellinen koirimnunille, ja ;bi
sen häviön syistä o l i , että se ei tää j
tehnyt k y l l i n tarmokkaasti."
(Leirin).
S. keminunaardiea urholBsmi.
Porvariston agentit häpäiavät jä
parjasivat, 'kumouksellista prolctoi-aattia.
Sitä syytettiin ranskalaisten
joukkoampuihisista. Mutta hislorii
kertoo, että kommuunin hallitnsaili
o l i hyvin vapaa rikoksista. He ri­vat
edes ottaneet haltuunsa Rianskan
pankkia, ja neuvottelivat lainoist»'
tämän porvarillisen laitoksen ta­sa.
Mutta porvariston kosto seno-
Jaan oli hirmuisin 'hallitukäen^tft
mesta. Kun vastaväliankmnbnlHel. •
liset ottivat kontrollin käsiinsä, BD-puivat
he epäröimättä kalkki, joi­den
he luulivat ottaneen osaa Pa­riisin
pu<ilustamiseen. Tämä oB vuo-, |
sisadan h u r j i n sisällissota ja kmno-uksien
tukahduttaminen oli veriän.
V i r a l l i s e n lausunnon mukaan hau­dattiin
6,500 (tapettujen todelBnei j
lukumäärä On tuntematon). -7,M0
lähetettiin uuteen Kaledoniaan, 13,- j
000 tuoniiota langetettiin. VaHao
päässeet porvarit hylkäsivät taoB
ranskalaisen tavan, jonka mniaaa
poiJSttKet-rikokset erotetaan tavasi
teista; rikoksista, he tooraitaivat. y
man vissejä sääntöjä, joitakhi,l8»i|
kotettiin, toiset tuomittiin, vante*
teen ja pakkotyöhön^ kut«n tava& j
set rikolliset. Sotaoikeudet Ssnriva.,
vuoteen 1876; ..tuona vnotena tB<^^
m i t t i i n 52. Seuraava on lainatta
LWarayn " P a r i i s i n kommoinDJJ
historiasta": " N e , joita tulevajsao-,1
dessa tuomitaan sotaoikexideKa.> »
lototaan Bois de Boloemassa. f " 'i
tuomittujen lukumäärä on yV-^i
•kymmenen, telottaa heidät sotajouS- j
kö eivätkä tavalliset pySveKt*'
VersaHiesiri -sotajoukot mrtrsk^
vat barrikaadit, mutta u r h e a t^
väenluokan taistelijat pno^ f^
kommuunia loppuun saakka,' fä «"S
nähtiin, että porvaristo saisi k i j
tonsa, kuoliyat miehet, naiset.)»
lapset, näyttäen rohkeutta, j<*a^
heidän luokkavihollistensakin i h »^
osakseen.' Joukkohautaukset om
t a v a l l i s i a , ' j a tiedettiin miten w ^
eläviä haavottuneita lapioitiin
töihin rui^miiden sekaan, tukehtoai-seen
kuoliaiksi.
NykypS!väiBen valkolerrori
_ P a r i i s i n kommuuni . mnrskB*^
epäinhimillisen terrorin «^^^Jli
kypäivina porvaristo haluaa i n f f l ^ 1
t a työväenliikkeen. Ympäri
listisen ' maaihnan on olemassa^
r u l l i n e n luokkasoito. ImpenaH^
on vallassa j a p y r k i i V7^^^^
siinä sortamaUa säälimättä ^
feiä. Vuosien 1918 Ja 1924
tapahtuneissa taistehiissa
Saksassa noin 80,000; I t a & « « ^
OflO; Unkarissa hoin 35,OO0r^
0,1 mesaa 30,000; Pnlganass*