Vapaus, September 27, 1929

              Perjantaina, wsk> 27 p.--^ Friday, Sept 27 No, 228-^ 1929
VAPAUS • U I
TAPAUS (UbMty) . - ^.^ ,
Ki(i«and at ik« P M Ofae«,D«p«mws(. O n m . M MuaJ e b»
S. C. IfEQ.. A. VAAB>
T O I M I T T A I A T .
B, TEKHUKEN, II. POBIANSALO, PÄIVIÖ.
TILAOSBIItJUTt
I «k. «tJ«. C kk. trSS. S kk. n.» i« 1 kk. «MP- — TM7W«JtolkI. |*
> 1 «k. UM. 6 kk. S S ^ S kk. «2i» Ja 1 kk. «IJI».
MkS Msalb
fUIOTtJSHUOUT VAPAODESSAs ^
EMmlkuaaetakM »JOO kot., « J O ktksi kerta*. — A^iBliittecm mmutO» • « « • ' T S * ^ * » ^ J* -.iJ!Sy katu. «lÄ • k«r»- - »nrt7i»«fl»o»iJ»« « • « Jf"
EXT _I^^^VJ^.»7J^I tM» vJn OM UU kersaa. — KIHodtmotiikMt «t JO kaftt
S^iJ^SSi^uiiSTSÄÄ uoi^kuVÄSS Sniu«»i»7Ui. - aO-a-iti.^ J.
IH^äS^rsOc^lil. niOk:.!». kama. - Taaj*laU»o«ai$«i Ja OmMumtmMmufitm oa. «adJt-
IMM«•. Uka' taatJar*cri tiialaaMc »n»t*alaB, ta7 Sea tapeHr taero»L. iacfc. Mlntaia» cckkaarrggaa ffoo*i aU«ia laaerlias' . TSc. Tba Vapa»»
f aa «tta >niete takaa«laaa «««»«t» «-faJlaar. ktflee*aea»». kfajotukaa «S4la&**« IUkk«»»teJa»
MBaauOliäna nlixinrr
aialau
1: vT KAKNASTO, UOckMskoluja.
M t a o i alMtaJaa n»«t»a»«a fiai olla k M t i o t l - e k»U« « i». flaaatnatopUrga adalllaeal aAJpUfla».
V^vante taiahaai HoooÄUto 207. Maeker Ballto». 4 DaAaai ««. P r f i ^ ^
Vapaadca kaatterit libartr BalMlag. S7 VKM St. Pakalla lOS». ro^iotft Bes 69. Saamr.
palaa la lataao» Uxtty BalMin». «7 taraa St. PakeHa tMT^. . _
Lyötyjä, mutta silti tyytyväisiä
Töverilehti Eteenpäin kirjoittaa seuraavaa:
Sen jälkeen kun Saksa suostui kaikkiin niihin myönnytyksiin, joita
siltä vaadittiin Haagissa, lupautuen maksamaan kaikki finanssisopimuk-sen
edellyttämät summat Englannille ja muille kreditoori-valloille, tuli
"vastamyönnytysten" hetki: Haagin konferenssin poliittinen komilea
hyväksyi päätöksen Reinin alueen miehitysjoukkojen evakuoimisesta.
Täten toteutui Saksan porvariston ja sosialidemokraattien kaukai­nen
haave: Reinin alue tuli otettua takaisin Ranskalta, Stresemann ja
Hilferding saattoivat nyt palata takaisin kotiin, vaikkakaan ei ollenkaan
minään voittajina, multa ei silti aivan tyhjin käsin. Hp voivat nyt roh­keammin
vaatia valtiopäiviltä yhä pusien finanssi uhrausten vahvista­mista,
uhrausten, jotka suoritetaan voittajien hyväksi. Heillä on nyt
suuremmat mahdollisuudet pettää Saksan työtätekeviä ja puhumalla
"voitoista" peittää kaksi mitä, selvintä tappiota — vakituisen kontrolli.n
asettaminen Reinin alueelle ja konferenssin kieltäytymisen käsittelemästä
Saarin aluetta koskevaa kysymystä.
Sea jälkeen, kun miehitysjoukot ovat poissa Reinin alueella,* aloit­taa
sieltä toimintansa voittajavaltioiden ja Saksan edustajista kokoon­pantu
komitea- Kohteliaisuuden vuoksi nimitetään tätä komiteaa "so-vintokomiteaksi".
Mutta todellisuudessa tämän komitean tehtävänä on
valvoa, ettei Saksa pääse lujittamaan asemaansa Reinin alueella, pidä
siellä sotajoukkojaan, rakenna sotatarpeita valmistavia tehtaita, strate­gisia
maanteitä ja rautateitä ja tee yleensä mitään sellaista, joka voi­taisiin
selittää uuden sodan valmisteluksi. On helppo yniniärtää, miten
laajat valtuudet tällaisella komitealla tulee^olemaani Tähän on lisät­tävä
vielä vain se, että huolimatta Saksan edustajiston vaatimuksesta,
jonka mukaan tämä komitea toimisi ainoastaan vuoteen 1935 asti, teki
Haagin konferenssi päätöksen, jonka mukaan maiiiitun komitean ole­massaolon
ajalla ei. ole minkäänlaisia määrättyjä rajoja. Saksa jää
näinollen edelleenkin määräämättömäksi ajaksi voittajien kontrollin alle.
Lähtiessään Haagiin lupasi Saksan edustajisto sosialidrahokräattien
sanomalehdistön-kautta, että se tulee asettamaan konkreettiseUe pohjalle
kysymyksen Saarin alueesta, jota Ranska on »pitänyt käsissään j*o viiden-
' toista vuoden ajan. Saarin .kaivosalueella on mitä suurin merkity^^^
san teollisuudelle/ Mutta konferenssissa olivat Englanti ja Iflanska niin
yksimielisiä aluetta koskevassa kysymyksessä, ettei Sttesemann uskaltä:
nutvdcavaminin edes viitatakaan tähän ky8ymykseen.v % • - • r ^:
Mutta tämä ei estä silti Saksan sosialidemokraatteja Ja lieidän. kes-kuslehteään
-Vomärtsiä'*.ihiltei-juhlimasta. 3nowdenistaIcin puhues­saan
"Vorvvärts" lausuu^: että hän on tehnyt suuren palveluksen tpiselle
Intemationalelle. Tätä Saksan ponrariston patrioottien iloa ei 3^imär-täisi
ellei "Vonvärts'* antaisi tähän selitykäen, puhumalla'englanUlab^^
l-anskalaisen £ntex(ten lopusta. ^ Tämä merkitsee, öttä Saksan porvaristo
uskoo vieläkin Voivansa keinotella Englannin ja Ranskan välisten risti­riitojen
kasvulla.! K Se todistaa lisäksi vieläkin kerran, miten täydellisiä
porvaristoQ lakeijoja Saksari:sosialidem<)kraateist^ on tullut <
Englannin ja t Ranskan välisten V ristiriitojen kasvu oh ainoa myön­teinen
puoli, minkä;, Saksan porvaristo tienasi Haagin. konferenssissa.
Tov. Rykovin selostus neuvostojen viidennelle edustajakokoukselle
Knglannln konservsitUvinen hallitus
katkaisi välit meidän kaaviamme ja
alkoi jäljestää meitä vastaan kansain­välistä
Uittoa, käyden kieskusteluja
joskaan el sodaata, niin alnaUn saar­rosta.
Syynä sliben, miksi Englannin
konsen^atlivit epäonnistuivat yrittä­essään
muodostaa neuvostovastaisen
blokin ja saattaa tällä meidät erikoi­sen
valkeisiin olosuhteisiin, onenslk-sildn
se. että he eivät ottaneet huomi­oon
(devansa tekemisissä sellaisen
hallituksen j a sellaisen valtion kanssa
joka muodostaa ^^hden kokonaisuuden
j kansan kanssa jä joka olemukseltaan
ja luokkaperusteiltaan on sellainen,
ettei se voi muuttaa politiikkaansa
sodan uhankaan edessä- Ulkopolltilk-
Icamme varmuus, lujuus ja järkähtä-mättömyys
johtuu SNTL:n kehityksen
sosialistisista periaatteista ja siitä
leppymättömyydestä, mUlä kalkki
maamme kansat ovat valpilit puolus­tamaan
Lokakuun saavutuksia.
Toisena syynä on se, että itse por-varUUsten
valtioiden sisälläkin ~ön ka^
eaantunut riittävä määrä ristiriitai­suuksia,
jotka salvat aikaan erilaisen
suhtautumisen erilaatuisten hallitus­ten
taholta Englannin konservatiivi­en
työhön neuvostovastaisen yhteis­rintaman
järjestämlskysymyksessä ja
suhtautumisessa Neuvostoliittoon.
Suurta nailvisuutta. vaaditaan — jo­pa
Englannin konservatllveiUekln an-
(Jatkoa xuimeioon 226)
välttämättömyydeksi. K&avana valla­tuista
asemista perään^rzniselle oli
Kansain LUton neuvoston päätfis ke­säkuulta
V. U27. Tuo päätös julistaa
"moraalista yhteisrintamaa kommu­nismia
vastaan". Päätös on p e r ä ä i ^ -
mlstä, koska se ilmaisee hyvin heikos­t
i H e taxkoltusperät,^lden toteutta­miseen
Isofaritamilan vanhoillinen
h a l l l t o pyrkL Tuo kaava Ilmaisee tie-
Neuvostoliittoa alati ahkia imp^rali
Yleisen sodan vaara Neuvostoliittoa
vastaan kasvaa päivä jÄivältä.
Sen merkit näkyvät erehtymättö­mällä
tavalla kapltallstiyaltojen suh­tautumisesta.
yhdysvaltain valtiosihteerin, Stim-sonin
nootti Kaukaisen Idän kysy-tovastaisen
rintaman järjestämistyö- ^y^sestä. jossa hän esittää "kansain-tä.
Ranskassa "on neuvostovastaisen hälistä kontrollia" sovlettien hallitse-blokin
muodostamisen ideoituina e - | j j ^ itä-Kiinan rautatien ylitse, on
s i l n t T i ^ senaattoxi de Monse, joka. ] edelT^yri^n Arnfir»kw impBriaiis-teki
ehdotukseii erikoisen länsi-euro- politäteana.
tenkin hyökkäyq;^kimyksiä liittoam­me
vastaan, koska Liittomme on val­takunta,
jossa vallan peräsimessä on
kommunistinen puolue. Kuitenkaan
sUnft ei oV^ suoranaista tunnustusta
ja suoranaista julistusta siitä, että on
välttämätöntä muodostaa neuvostovas­tainen
viltlolden välinen liitto taistele-maian
kommunismia vastaan. Se on
läpeensä täynnä tavattoman teesken-telsvää
henkeä, jonka luotmetälvat
sanat — "moraalinen rintama". Jo-kalseUe
on kuitenkin selvää eUä i h ­miset
julistavat "moraalista" juuri
siksi, etteivät he mistään muusta voi
julistaa.
Mitä tulee moraaliin, niin täytyy
saiioa, ettei meitä erikoisesti-huoleta
niiden Ihmisten moraalinen suhtautu­minen
meihin, jot^a hyväksyivät tuon
päätöslauselman suhtautumisesta ^ m -
munlsmiin j ^ kommunistista 'järjestel­mää
luovaan vältiboh. Emme me kos­kaan
raiceimustyössätnme ole tehneet
palalseff' pääanajärjestön perustami- täytäntöönpanossa tapahtunut
sesta Neuvostoliiton pakoittamiseksl • ^jj^p-j^^g^ vUvytys on ilmeisestikin
suuriin myömiyt^rtcsiin; tämän ohella: ^pj^(^„t pyrkirnjtoestä lÄästä täy-senaattori
kuitenkin jutteli, ettei hän j yhteisymmärrykseen Japanin
tahdo oHenkaan harrastaÄ politiikkaa: j ^ ^ a , ja viimeksi Japanista saapu-vtfjTioiiP
on tuollaisen blokm muodos-tanUnen
vain "alfääri-asia", eikä po­litiikkaa.
Sittemmin tulkitsi tämän senaatto­r
in virkaveli de JouveneU tuollaisen
yhtymän todellisen merkityksen. Vä­h
ä n jälkeen Englannin ja Neuvosto-teeksiantamattoman
suurta kun I i ? f ^ « ^ ^ l ^ ^ ®
Nicaraguan kanavarakemussoidhv
telutoimenpiteenä
kuuluu m.m. uuden vesitien
avaaminen latinalaiseen Amerikaan, joka seikka on ollut Nicaraguan
"suojelushomman** peruskannustajana. Vesitien, kanavan paikaksi on
nim. katsottu pieni Nicaragua, jonka hallitukseita on saatu lupa kana­van
rakentamiseen, eikä ainoastaan lupa rakentamiseen, mutta ainainen
oikeus kanavaan nähden. Siihen kysymykseen miksi Nicaraguan halli­tus
on myöntänyt Yhdysvallojlle ainaisen kanava^oikeuden, vastaa se tie­to,
että Yhdysvallat on ihuokannut: Nicaraguassa sellaisen hallituksen
kuin pyrkimys luvan saantiin on edellyttänyt. ,
Xianavi&ysymys yleensä puhuu se^ Setä Samuli on
heilunut Nicaraguassa.
Nyt ei kanavakysymys ole suunnitelma, vaan päätetty asia, jonka
suhteen on ryhdytty käytännöllisiin toimenpiteisiin.
Sotaministeri Good on hiljattain lähettänyt Nicaraguaan yli 400
miestä käsittävän insinöörijoukkueen tekemään alotteita^ kanavan raken­tamiseksi.
Se edesottaminen merkitsee sitä, että kanavan rakennustyöt
aletaan viipymättä. Ja kun ottaa huomioon sen, että yleensä sotavarus­teluissa
toimitaan kiireellisesti, niin ei voi ihmetellä, vaikka Nicaraguan
kanavan suhteen otetaan pikaisia askeleita.
Nicaraguan kanavan kustannusarvio on biljoonaii dollarin vaiheilla,
mutta se ei suinkaan vaikeuta suunnitelman toteuttamista, sillä kysymyk­sessä
on imperialistinen valloitusvarustelu, johon uhrataan biljoona toi­sensa
jälkeen.
— Canadan'konununistipuolue ja Canadan työväen puolustusliitto
vetoavat työläisiin tukemaan Hamiltonin teräslakkolai^ten taistelua. Tä­mä
ei ole kysymys hyväntekeväisyydestä, tai jonkun meille kuulumatto­man
ja meitä .koskemattoman taistelun avustamisesta. ^ on kysymys
jokaisen työläisen omalta kohdaltaan osallistumisesta omaan taisteluun­sa
riistäjiä vastaan. Hamiltonin terästyöläisten lakko on koko Cana­dan
työväenluokan taistelu. Sen voitokkaaseen loppuun viemineia vaatii
jokaista työväenluokan jäsentä ryhtymään voimfddcaasti töimimsMin tä­män
taistelun tukemiseksi rahallisesti» ,
eiisin solmitaan rauha voitettujen
maiden sortamiseen perustuvan Ver-fiailles'in
sopimuksen pohjalla ja sit­ten
suunnitellaan, että kaikki nämä
maat l i i t t i v ä t ilman mitään ristirii­taisuuksia
yhteisrintamaan voittaja-maiden
kanssa. Tuo suuri naivisuus o-likin
vississä määrin syynä siihen, et­tä
neuvostovastaisen yhteisrintaman
luominen oli jo etultäteen määrätty
romahtamaan. Porvarillisten maiden
hallitusten välillä on sitä paitsi sel­lainen
määrä näiden hallitusten etu­jen,
olemuksesta johtuvaa ristiriitai­suuksia,
että konservatiivien halli­tukselle
on yhteisrintaman luon^inen
mahdotonta jopa Versailles'tn sopi­muksesta
rilppumattaldn. Kas tä^män
tähden kävi Englumin haUItukseUe
ajan mittaan: perääntyminen selväksi
Hicks'ln Ja heidän puolueidehsa myö­tätuntoon
luottaen. Mutta samanai-kaisssti
me olemmg. ^ n a tehneet las­kelmamme
luottaen^ ei ainoastaan mor
r&allseen. vaan kaiken muunkinlaiseen
myötätuntoon niiden satojen miljoo­nien
työläisten, talonpoikain ja siir­tomaiden
sorrettujen kansojen tahol­ta.
Joiden myötätunto ön meille mit-taatnattomassa
määrin kallisarvoisem­pi,
koska tällainen moraalinen myö-:
tätunto Neuvostoliittoa kohtaan hei­jastaa
ihmiskunnan satojen miljooni­en
raatajien etuja. (Suosionosoituk­sia).
,„.;.,
. Kapitalistisen maailman meitä vas­taan
suunnattujen yhä kllhtyyien
hyökkäysalkomusten r taustalla on
noussut kokonainen sarja uusia ilmi­öitä,
jotka Aavainnollistavat neuvos-liiton
väUen katkeamisen julkaisi hän
sanomalehdissä kokonaisen artikkeli­sarjan.
Jossa hän kirjoitti seuraavaa:
"Lopultakin on ilmaantunut tilai­suus
Euroopan yhdistämiseksi, josta
asiasta on .niin paljon puhuttu, mutta
Jcnloi eteen el ole vielä mitään tehty.
Englannin ja, Neuvostoliiton välisten
suhteiden katkeaminen luo tätä var­ten
sopivat olosuhteet. Jos me xtyt
tämän sopivan tilaisuuden Jätämme
käyttämättä, niin tuskinpa vaan tois^
ta sellaista lähiaikoina ilmaantuu."
Mitkä sitten oUvat ne tehtävät
jotka de Jeuvenell aikoi toteuttaa
tuon yhdistyneen Europan avulla?
Klrjoittiksessaan hän jatkaa:
"Kcnunnnismia vastaan el voida
iaSsfella käymällä samanaikaisesti f l -
sanssineavottelaja-^ Nenvostoviillan
kuicsa Ja ylläpitamSIlä. ~ poliittisia
suhteita, jotka' ' t ä h ^ asti eivät ole
Johtaneet minkäänlaisiin konkreettisiin
tnlolföiin, Englanti on ensimäinen
suurvalta joka pyrki sopuun Venä­jän
kanssa. Se myöskin enslmälsenä
katkaisi suhteensa venäläisiin. Suo­tavaa
ja välttämätöntä olisi saadr
aikaan vakavaluontoihen sopimus Eu­ropan
ja Venäjän, välillä; mutta sen
pitää olla koko Europan sopimus.'
De Jouvenell propageeraa siis koko
Europan sopimusta SNTL:n kanssa
ymmärtäen tällä tietenkin sitä. että
on luotava eurOpalainen yhteisrinta­ma,
joka sitten saneleisi,ehtonsa Neu­vostoliitolle.
Edelleen' kirjoittaa Jeu­venell:
(Jatk.)
neet sähkösanomatledot osottavat, et­t
ä Japani on lujasti toisten valtojen
matkassa tässä kysymyksessä.
Imperialismin tsaarilaiset Ja kiina­laiset
palkkarengit ovat antaneet
hyökkäysmerkin.
Suur-Britanniassa, jonka "työväen
hallitus äänestettiin valtaan vaalihuu-dolla
^Neuvostoliiton tunnustaminen'
simasuinen Mr. Henderson, jonka pu­heissa
henkii rauhanpyridmys. val­mistautuu
sotaan kieltäytymällä tun^
nustamasta Neuvostoh^tusta.
Ranskan porvaristo Brlandin joh­dolla
suunnittelee EUropäh Yhdysval­toja,
minlcä tarkoitusperänä on täs-mällen
sanoen sitoa yhteen Euroopan
Johdon ja lyöläisten suhde osuiis^;|«m,
^ ^ ^ liikkeissämme /
N.
, — ^^Militarismi ei ole ainoastaan ase ja voimajceinb uUronsisia ^n^^
hollisia vastaan. Sillä on toinen tarköäns, joka' laoklqairaistaköli^^
kärjistyessä ja proletariaatin luokkatietoisuuden kasvaessa lakoamatta
työntyy etualalle ja joka. yhä enemmän määrää miUtariäDDin ulkonaisen
muodon ja abSisen luonteen:: tarkoitus suojella vallitsevaa yhteiskunta­j
ä r j e s t y s t ä . " K . Liebk»epht,,
Vjiine talvena oli Vapaudessa klr-jotus
ninieltä VQsuuslUkkeidemme työ­läisten
ja johtokuntain yhteisten kor
kousten Järjestäminen", Klrjotuksessa
osotettlln mitä hyötyä olisi tällaisten
kokousten Järjestämisestä ja bU kir-jotus
erikoisesti tarkoteltu; otettavak­si
käsiteltäväksi Port Arthiirlssa pi­dettävässä
osuusllikkenden yhteisessä
kokouksessa. Asiaa ei siellä kuitenkaan
otettu esille, vaikka' tunnustettiinkln
tällaisen" toimenpiteen välttämättö­myys.
Kirjotuksessa erikoisesti painos-tettlhi
sitä seikkaa, että tällaisten, ko­kousten
järjestämisen avulla voltalsiih
työläiset ^elsemmln kiiniilttää yin-märtäniäfik
asemansa, ei ainoastaan
sUnä liikkeessä jossa he työskentelevät
mutta heidän asemansa työläisten
vällahkumouksellisessa liikkeessä y-leensä.
Kirjotus näkyy kaikuneen kuu­roille
korville, Wutta se suinkaan «1
todista etteikö tällainen ajatus olisi
ollut oikea. Tmmärtäälcsemme asian
tärkeyden lienee parasta Jakaa ky­symys
useampaan eri osaan j a käsi­tellä
lyhyesti kutakin seikkaa erik­seen.
:
Ottakaamme' ensiksi 'käsiteltäväksi
kj'symys: mitä varten työläiset perus­tavat
omia liikkeitään, kuten sano­malehtiä,
osuusliiickeitä J.n.e. Sitäkö
varten, että työläiset näiden liikkeiden
tuottaoalen •voittojen avulla voisivat
parantaa asemaansa Ja näiden liikkei­den
vaikutusvallan avulla siirtyä ki­vuttomasti
uuten yhteiskuntaan?' El
suinkaan, Työläiset perustavat omia
liikkeitään taisteluvälineiksi, ei saa­dakseen
persoonallista hyötyä Joille­kin
osuuksien omi&tajllle, vatm aut­taakseen
koko työväenluokkaa taiste­lussa
kapitalistista Järjestelmää vas­taan.
Ne ovat siis' työläisten taistelu-
Järjestöjä ja niissä työskentelevien
työläisten asema on taistelijan ase­ma
. Työläistoi yhteisten liikkeiden
menestymiseen vaikuttaa siis smvesU
se mitenkä niissä työslontelevät työ­läiset
asemansa käsittävät.
Jos seuvaaraksi otamme tarkastet­tavaksi
minkälaista ainesta suurim­malta
osalta ovat näiden yhteisten
liikkeitemme työläiset. PintapuoU-Slnkln
tarkastus osottaa, että suurin
korjata? Yhtenä talvena keinona
ehdottonursti olisi j o h t o k ' | i n i ^ ja IUICT
keen työläisten yhtejls^i"kokoukset
Näissä kokouksissa voitaisiin työläis­ten
taholta osot^a.liikkeessä
neviä heikkouksia j^,jphcJton taholta
selostaa niitä työIJUstpii''";^^
liikkeessä ' työskentelevii;tH .^^Öi&lsiitä
vaaditan j a miten l^eldä^ fo^suhtaan-nuttava
työyäenlUkke^jjeeri kokonai­suudessaan.
Näihin yhiei^din kokbuk'
slto oUsl jokaisen, työlisää" saavutta­va
Joka el ole työyubrpUatm. Täjl^
seen kokoukseen olisi' myöskin saata­va
selostaja, joka helposti käsitettä-vUlä
esimerkeillä tekisi;, työlälslle sel­väksi
miten heidän osuusliikkeiden
tai muiden työläisjfcen yhteisten --liik­keiden
Völäislnä on eri Iqrsyriyrksltn
suhtaannuttava
Ottakaamme eslmei-kikd lyö- Ja
palkkaehdot. Työläisten yhteisten liik­keiden
velvollisuus on i antaa työläi­silleen
paremmat tyÖ- Ja palkkaedut
kuin mitä on yksityisillä liikkeillä.
Mutta tämä ei saa merkitä'sitä; että
työläiset jäisivät tolmettoinlksi syr­jästäkatsojiksi
kaikkeen työliasten y^
teiseen tblmMtäan' ziähdeh,; ^aan sitä-'
että li«fJlä siten on parempi tilaisuus
(lyhemmän työpäivän muodossa) ot­taa
osaa kokouksiin, o p ' ~ t o - j ä valis­tustilaisuuksiin
j.h.e. Työläisille on
myöskin näissä yhteisissä kokouksissa
tehtävä selväksi että heidän lyössä ol­lessaan
on tehtävä työnsä mahdolli­simman
hyvin Ja hu<rfellisesti Ja si­ten
osotettava. että he kaikin voimin
koneistoamme taistelukuntolse^. Tä­mä
tehtävä on alettava ensikädessä
niistä työläisistä. Jotka ovat meidän
omien Illkkeldemme palveluksessa S i ­käli
kun niissä on ainesta joka el tah­do
alistua täyttömään^lehtävMnsä
senkään Jälkeen kun-Jiiäntä on neu
.vx>ttu j a osptettu mikä hänen aseman­sa
on, on sellainen aines lakaistava
pois tfeltä. Tämän tehtävän suoritta­misessa
on työläisten:'Ja johdoh väil-sUIä
yhteisillä kokouksilla suuri ja
tärkeä tehtävä. — H. Ellmi
*• Metsätyöläisen'- levi-tyskilpailut
Kaikkien kämpploi edustajat mukaan
IdlpsUlann
harrastavat työläisten yhteisen liik­keen
parasta. ' *
' Sudburyssa esimerkiksi oii työläis­ten
liikkeissä työskentelevien henki­löiden
lukumäärä läheminä viisikym­mentä,
suuri osa häistä eivät kuiten­kaan
pane tikkua ristiin luokkataiste­lun
edistämiseksi, lukuunottamatta
tavallista päivätyötään, mutta päivä­työnsä
on Jokaisen työssä olevan työ­läisen
tehtävä kapitalistisen' lilickeen-kin
palveluteessa ja siitä hubUmatta
CU hänen lepbaikaansa uhrattava tj^-
väen luokkataistelun palvdukseen.
Sen sijaan, että ru(*alasBamme työs-
Canadfui puutavaratyöläisten teolr
Usuusliiton (Lumber^orkers* Indust­rial
Union of Canada) suomenkeiUs-ten
jäsenten äänenkannattajan Met-sätyöiläisen
toimitusneuvosto on' päät­tänyt
juUstaa Metsätyöläisen irtonais-nun\
eroWen myyntikilpailuii kämi^-
lä . työskentelevien työläisten kesken.
KiipaUu käsittää loka—joultikUun nu­merot
ja ovat siihen olkeiitetut ot­tamaan
osaa ainoastaan ^kämpillä
työskenetelvät nqryjät tai myyjlicisi
ryhft^ät.- 'v > . ' . "^1'
Kilpailun pohjana on sataprosentti­nen
levitys, siten, että otetaan huomi­oon
kullakin kämpällä (tai kämpillä)
työskentelevien ; suomenkielisten työ"-
läisteh ja levitettyjen, sekä maksettu­jen
Metsätyöläisen irtonalsnumeroit-ten
lukumäärät. Täten siis voittaa
niyyjä, joka saavuttaa kbrkeimman
prosenttimäärän. Jos sattuisi niin —
kuten on Byyi& odottast —^ e t t ä useam­mat
saavuttaisivat - korkeimman pro­senttimäärän
(sata prosenttia), niin
etutiltdle täytyy tässä tapauksessa
kapitalistiset maat Neuvostoliittovas-taiseksi
blokiksi (mahdollisesti Rans­kan
hegemonian^alaisuudessa). Porvä-rilehtien
kirjeerivaihtajien raporttien
mukaan Briand puheessaan tästä
suunnitelmasta luonnehti sen yksino­maan
tolmenidteeksi taistelun käymi­seksi
kommunismia Ja maailmanval­lankumouksen
lujinta ilnnouusta, Neu.
vostoliittoa vastaan.
Kaiilckein meijkillepantavinta- on
Saksan ynseä suhtautuminen Neuvos­toliiton
kansalaisiiii. Jolta parhaillaan
pahoinpidellään Mukdenln vankiluo-lissa.
Tällä Saksan kieltäytymisellä
suorittaa konsullvelvollisuukslaan, Jot­ka
se on ottanut suörittaaksen. ei o-le
. miicään. vähäinen merkitys. Se on
ctettava.lukuun sen koko Saksan'por­variston
Ja sen sosialidemokraattisen
hallitu]£sen puuhan kanssa, joka täh^
t ä ä sodan käymiseen kommunismia
vastaan ja valmiuteen blla suurempi­en
imperialististen valtojen, erittäin­kin
Amerikan imperialismin, toimlnta-haluisena
työaseena niitten yrityksissä
murskata Neuvostoliitto. Tämä tulee
ilmielävänä esille Saksan ulkominis­terin,'
Stresemannln puheesta, josta
raportit ovat Juuri tälle mantereelle
saapuneet.
Samanaikaisesti Ja yhtärlntaa ral-vokkaitten
_ pasifististen puheitten
pumppauksen kanssa jännitetään
kaikkialla sotaan varustautumista ^ ja
vlhiunieltsyykslen. alkaminen tulee 1^1-
vä i^Vältä lähemmäksi.: .
Yhdysvalloissa; edistyvät sotaan va­rustelut
kuui^elsestL < Sotaan vanis-tautmlnen
"rauhallisen" slvillUentämi-sen
levittämisen kautta Jatkuu kii­reellä,
missiä, el . p y s ä h d ] ^ ,edes las­kemaan
oiuiettomuukslen '~uhrien ° l u ­kumäärää.
Työdepartementti jahtaa
ulkomailla syntyneitä työläisiä. Rat-sionaUsolntl
jatkuu entistä* kovem­malla'vauhdilla.
Työläisten radikali­soitumiseen
vastataan lynchauksOIa,
jokaisella ajateltavissa olevalla lailli­sella
ja laittomalla tukahduttamiskei-n(
dlla,~iärjeste^llä petc&selia. jota n i ­mitetään
Ameri(»n Federation of La-boriksi
ja sen liittolaisilla mustelal-silla
ja sosiaUsttpuolueella.
Neuvostovallan rajoilla kasvaa tämä
vaara. Sodan liekki on jo sytytetty
MnntfihTirian rajoilla. Puolan armei-jaupseereja
<m otettu kiinni sotilas-urkinnassa
tavattuina. JUuri ilmoite­taan
ditä. et& Britannian sotajoukko­j
a on siirretty T«)etiln, etelään Neu­vostoliiton
aasialaiselta rajalta. Bag­dad,
Britannian ilmailuvolmlen kes­kus,
on ainoastaan muutaman tunnin
lentomal&an päässä Kaukaasiassa o-levilta
NeuvostoUito öljykentiltä: ly-hyessä
ajassa arabialaisten pommitta­jat.
Jotka parhaillaan auttavat por-varllliaen
Sionistisen ^llnnoitusjoukku-een"
takaisin asemiinsa pääsemistä
Palestiinassa, voidaan vapauttaa siel­t
ä Ja .lähettää Neuvostoliiton työläisiä
ja talonpolMa pommittamaan.
Yleinen sota saattaa syttyä millä
hetkellä tahansa Kommunistipuolueen
jäsenistön on oltava täjrsin varustau­tuneena
suorittamaan tehtäväänsä
joukkojen mobilisoimisessa sotaa vas­taan.
Puolustakaa Neuvostoliittoa, joka ra­kentaa
sosialismia
Rakentakaa sotavastaisia' työmaa-komiteoita!
^
iilkää odottaka sotaa laajassa as­teikossa,
vaan valmistakaa mieleno-sotuksia
ja lalckoja sotaa vastaan!
- SKT.
Iäiselle, Jotta sen ensimäisen levitys-kilpailun
voittajat voitaisitn Ikuis-tuttaa.
•
Jokaisen kämpän edustaja kilpai­luuni.
•>
Toverillisesti, tervehtien
Metsätyöläisen tolmituss Ja konttori,
Box 1298, Sudbiu:^. Ont.
Metsätyöläisen" sjrys-kuun
numefo
Näsijärven murhe-
, näytelmä
Nyt saapuneiden Suonten lehtien
mukaan olemme tilaisuudessa kerto­maan
vähän tarkemmin tästä Suo­men
tähän asti suurimmasta haaksi-i
i i k o s ta
Kuten miUstetaan, tapahtui hl.
"Kurun" haaksirikko tik. 7 p. 'Koko
aamupäivän'. Näsijärvellä . vallinnut
myrsky kohosi korkelmmlUeen juuri
niihin ailcoihin, kim/JTampereelta Mus­talahden
satamasta välittävät^ mat-kustäjalaivaf
valmistautuivat lähte­mään
tavalliselle viioroUeep.. Enslmäl­senä
lähti hL "Ylöjärvi", joka selviytyi
onnellisesti myrskyn käsistä. Seuraa­va
olisi ollut "Tarjanteen" -vuoro,
mutta "Kuru" ehätti.edelle, sillä ko­va
aallokko paineli laivan kylkeä, vas­taan
jia vaikeutti tiihtui^aäli sefi Ir^
tautumista laiturista.
"Kurun" kapteenina oli Onni Saa­rinen
ja oli laivassa iioIn 150 matkus­tajaa
sekä kuoliotta lastia noin 2.50(1
kig, rehujauhoja alaruumassa j a porä-fcBnnella^
5 tynnöri& paloöljyä» ja^ ben­siiniä.
/
Alkumatka sujui onnellisesti, • kun­nes
laiva pääsi lähelle^ Siilinkarin ma­jakkaa,
jolloin pari suurta h i y ö k s ^ -
toa: saavutti laivan, pyyhkäisten mai­totonkat
keulakannelta mennessääa ja
paiinen . laivan kokonaisuudessaan
vaappumaan. Laivaan syöksynyt vesi-vuori
el ennättänyt poistua eiicä lai­va
enää jaksanut kohota aallokosta.
Laiva kallistui ankarasti vasemmalle
kyljelleen, vaappuen palkallaan' noin
viisi minuuttia ja vaipuen sitten aal­toihin.
Laiva pyörähti aaU(Jssa pari
kertaa yzapäri ennenkuin se vajosi
aivan Siilinkarin läheisyyteen nohi
18 metrin sjm^ysrteeh.
Niin pian kuiri laivan matkan jat­kaminen
ttJkol näyttää ;e^varmalta
alkoi matkustajien keskuiidesSa syn­tyä
hämlnkiä ja he lyhtyivät varus-tautumaaun
pelastusvöillä. Knu sitten
Torstaina lähetettiin tilaajille ja
irtonaisnumerolden myyjille Canadan
puutavarateölUsuuslliton' ^ ' (Lumber
.Workers' Industrial Union of c a - , ^ ^ ' * k e r r a n kallistui kyl-nada)
suomenkielisten jäsenten ää-1 J^^^en, yrittivät matkust&jÄt rynnä-n^
annattajan "Metsätyöläisen" *^ pakokauhun yällassa^ i ^ ^
panna se kämppä j a sen myyJä. jonka
määrä on korkelii, sillä mitään muuta
kentelevät naiset ymmärtäisivät vel-volliaiudekseen
saapua j ä r j e s ty
osa on sellaista ainesta, joka el työ- työläisten valistus- j a töMSitilalsuuk-väenllikkeestä
tiedä mitään. U s e l m - ^ i n juoksevat he vastustajiemme lei­massa
tapauksessa ryhtyvät he osuus­liikkeiden
palvelukseen vaan sUnä
mielessä, että niissä tulee saada ly­hempi
työpäivä ja parempi palkka
mutta se että heidän' itsensä tuUd
antautua työväenliikkeen palvelukseen
muutenkin kuin osuusliikkeen työläi­sinä
on heistä kauhistus, irainbllen
iSäsemme siis sUhen lopputulokseen,
että työläisten taistelujärjestöt ovat
miehitetyt heikoilla taistelijoilla.
Mitenkä tällaista epSkäitäi voidaan
riln, kaikenlaisiin llkalsUn, haiseviin
ja hämäriin kellareihin. Jota runnaa­vat
työväenliikkeen vastustajat. Käy­vät
siis punomassa nuoraa omaan
kaulaansa._'X>sa näistä työläisistä taas
katsoo, että kun he i&ivänsä saavat
täyteen ja palkkansa kouraan niin
heidän tehtävänsä työväenfuokan tais­telun
tukemiseksi on silloin suditettu.
O^väenluokka on suurien taistelu­jen
edessä ja siksi onkin! välttämä-,
]töntä. että me ryhdymme jaattamaan'^ luummln työtamlneisf»
oikeata ratkaisukeinoa el löydy.
Kämppäkomitetdn tai fcämiq^oko-usten
mx todettava r pöytäkirjassaari
kutakhl kUpaUIJaa ja -kutaldn* Metsä­työläisen
numeroa varten kuinka moir-ta
stiomenldäUstä työläistä kämpällä
tai kämpillä työskentelee Ja kuinka
monta kappaletta julkaisuamme on
kämpällä tai kämpma myyty kilpaili^
iaxi toimesta, "ramä adsödrJa — ote
pöytäkirjasta on lähetettävä Met-sätyölälselle
.samalla kun tehdään suo­ritus
myydyistä Mefsätyöläisistä.
Palkintdna jaetaan 7^ 5 j a 3 dol­larin
arvosta kiiJSqlU^uuSto, minkä
tulee bUa opiskelu- tai luokka^iiste-tofarjanisuutta:
' V
Kunkin numeron tilaukset ovat lä­hetettävät
niin ajoissa, että ne eh­tivät
perille ennen Icunkin kuukauden
3 päivää.
Kunkin palkituksi tulleen toivoo t(d-mltus
lähettävän valokuvansa mie-
MetsätyG^
syyskuun numero, mikä oli kirjapai­nossa
valUnneiden kiireiden johdosta
myöhästynyt jonkun päivän.
Julkaisun koko sisältö käsittelee täl­lä
kertaa - puutavarateolUsuudesssa
työskenteleviä työläisiä koskevia asi­oita
Tästä Johtuu, että kaikkien met-sätyöläisten
on hankittava käsiinsä
hänen äänenkannattajansa "Metsä-työläinen".
Ellei Jollakin känfii&llä o-le
julkaisua myytävänä, niin kehote­taan
tovereita valitsemakin keskuudes­taan
Irtonaisnumeroltten myyjän, jon
ka huoleksi Jää lähettää tilaus, osbt^
teellä: Metsätyölälnen. Box, 1298, Sud-bury,
Ont. Juuri ilmestynyttä nume­roakin
on/ vielä huomattava määrä
saatavana
Julkaisuun vilkaistessa sa^toa ha­vaita,
että siinä- vallitsee tilanpuute
ilmoituksien takia, joita täytyy talou­dellisista
syistä alnakki vielä toistai­seksi
julkaisussa' painattaa. Tästä
syystä tiilee l^symys Julkaisun laajen­tamisesta
entistään tärkeämmäksL
Kun Vapauden kirjapaino, missä
Metsätyölälnen painetaan, muuttaa
parin kuukauden kuluttua Uuteen ra^
kennukseen ja kun Mrjapalno silloin
paremmin varustettuna kykenee pal­velemaan
kaikin puolin t^väestön
Krjai^inon tarvetta entistään paran-nfln;
niin kysymys Mebsätyölälseii laa­jentamisesta
j - ^vuluvun llÄämisestä
tulee siöoin tarkastettavaksi Ja
päätettäväksi Laajentamisen tOteatbe^
mlsessa" tulee myöskin vaikuttamaan
levikin U^äntyminen, joten siltäkin
syystä olisi poniästdtava niin, että
levikki sa^aMin nousemaan koUneen
tuhanteen. — Scribe.
nan, mlkä;mlriklri aukoii • kautta" ulos
laivasta. Suuri osa matkustajista oU
kuitenkin rankan sään vuoksi vetäy­tynyt
hytteihin ja he vaipuivat laivan
mukana syvysrteen. *Laiiyasta hypiÄsf
Järveen noin parikymmentä henkllJ^:
viimeisenä laivan kapteeni._^:Täistellen
elämästä ja kuolemasta syyskylmässä
vedeissä, onnistui muutaman henkilön
uida rannalle.
Höyrylaiva Knrnn kapteenbi katthon-kinraas
onnettonniastapanksesta'
"hyökyaallot olivat jÄästyämme e-demmäksi
rannasta, slkd voimakkaat,
e t t ä laiva kallistui vasemmalle kyljel­leen.
Jolloin minä puukolla k a t k a i^
narut, joilla ^räg peiastn§venhelstä o-
U laivaan kiinnitetty. Samalla kehoi-tin-
matlnistajla' f rientämään .-pelastus-veiihelsiiri
ja"' kehoitusta totteUkin
4---5 inatkustajaja yseri^ kehoi-tin
niatkustajia iaffttiimoÄan
vöihin. Samalla laivan, pei^binies an­toi
hätäsignaaleja Olin ailioin itse
laivan kyljellä, jonne huomasin ka­vunneen
ri(to 30 matkustajaa. Laiva
alkoi kimenkin nopeasti upota Ja
myrskyaaUot heittivät laivan kyljel­lä
olevia matkustajia järveen, kun
taas toiset hy^peUvät sbme itse. Lai­valla
oli kolme pelastusvenettä, J(dsta
yksi lensi tuulen mukana laivasta Jär­veen
Ja toista ö ennätetty irroittaa..
vaan vajosi se laivan mukana syvyy­teen.
Viime hetkessä bettläydyin itse
veteen Ja onnistui minun i^da JonkiD
matkaa päässä kumollaan 'olevan ve­neen
luo. Jonka laidoista Uinni pidel­len
ivsytteu idnnalla kolme h e n l dm
Myös minä tartuin v e n ^ - l a i £ a a a Ja