Vapaus, April 18, 1929

              No. »2 —1929
Pohjöis-Otilaniaii haisosastöjen heuvottelu-
Ckokous
^^betiis P«AJ.-Onterfon "i^Mn nabteo
B e m r ö t t d Ä o l u i ^ ^ * Joi»
: . piiSettaa S. Pexcaidiie^ssa, OnU
31 pnä ZDk^Uak. ja 1 jm» hoh-
' : ' tlk. .1329
mm.
tl:
fc
iiii
m.:
"' Ptt^ln^ sihteeri Maiju R I ^
kokouksen kello 10 ap. jonka jälkeen
isirar&avat. naisosastojen lähettlihät
«Justajät: Aino Valo. Buura Hill, LiU
Merikallio. Martta Saloranta, Linnea
Korri Ja Sylvia Taamanen Timminsin
tttdsäsästosta; Olga Rissanen, Salli
Virta ja Anni Ylitalo Barkland Laken
- naisosastosta: Saniii Jarva • ja Hilda
Paukkunen Schumacher'in • naisosas-
•' tösta; Maiju Lehtimäki 'PottsviUeh
naisosastosta; Hilja Hi^^unen 'Bösegro-ven
naisosastosta; Anni JKärkkäinen ja
Elsi Tynjälä Timmins'in "palvelijatar-dsastosta;
Laina HiU ja Vili -Valenius
Timminsin nucriso-os. Irja Kuu­sela,
Vieno Ranta ja Aino Reini South
Porcupinen nuoriso-osastosta; Agda
Tfurmi Kirkland Laken nuoriso-osas­tosta.
Myöskin useita paikkakunta­laisia
tnfestoyereita ja naisosaston jä­seniä
oli seuretamassa Jiokqusta.
Kokouksen . puheenjohtajiksi ' valit­tiin
Siiri >Virta ja Hilda Hakala.
Otettuaah 'jjaikkansa";>^^^
jana, Siiri Virta lauäui" edusta jakoko-ukselle
tervehdyksen. South PorcupU
ne'n naisosaston puolelta, sekä selos­ti
samalla edustajakokouksien tarkoi­tusta,
toivoen vastaisuudessa Jokaisen
piirlmme naisosaston osanottoa koko­ukseen,
lausui edustajat tervetullel^i:
Valittiin kokoukselle muut virkaili­jat:
PöytäklrJureiksi Eeva Valenius ja
Hilma Kautto," sanomalehtiraiportte-reikJi
Wcmen Worker'ille Laina Hill,-
\Vorker*lUe Vili. Valenius; Young
•Worker'ille Vieno Ranta, SUomen työ­läis-
ja talonpoikaisnaisten lehdelle
Maiju Lehtimäki sekä, Toverittarelle
ja VapaudeUe allekirjoittanut.'
"Edustajat lausuivat tervehdyksiä ko-
•koukselle: Ruura Hill Timöiinsln;
Hilja Hiltunen Rosegrpve'n, Olga Ris­sanen
Kirkland Laken, Sanni Jarva
Schumacherein ja Maiju Lehtimäki
Pottsvlllen naisosastoilta,- \
Nuoriso-osastojen edustajat lausuivat
myös tervehdyksensä kokoukselle: Vili
V^enius ,Timmins'in, Ägda Nurmi
kirkland' Laken j a Aino Reini South
•Porcupinen nuoriso-osaston puolesta.
. PUrin sihteejri esitti kirjeellipastl^läK
hetetyt tervehdykset niiltä, naisosas­toilta,
jotka eivät olleet- voineet .lä­hettää
edustajaa, sekä Torontosta S. J
toimi-pärievan komitean siht.; A. T.
Hillin tervehdykssn tälle 3:lle pohj.-
Önt.: pUrinnaisten fteuvottelukokouk-selle.
f • •
; Varjslpaisen kckoiistyön:alettua jhy-yäksyttUn
ensiksi : kapitalistiluokan
! vainon alaiseksi joutuneelle toverillem­me
Aryö Vaaralle lähetettäväksi neu-vottelukckoukssn
tervehdyssähkösar
. poma.--.;: • •• '.
Sihteeriitön toimintakertomuksen
luki piirin sihteeri Maiju Riihinen tol-ihintakaudelta
31 p:stä mörrask 1928
31 p:ään maallsk. 1929, Toimintaker-
"tcmukscsta tuli esUle, että sihteeristä
ön koettanut j a bhnistunytkin .vilkas.
tutta5Qaahoi5.astoJen tolina ja to­teuttaa
edellisen neuvottelukokouksen
lÄatöfcsiä. Hyväksyttiin * sihteeristön
raportti j a oltiin heidän työhönsä hy-vfe
:twtyväis-ä"'kuluneella' toimlnta-
^fca^deUa.^•v^'—
myös, .piirin sihteerL NUden johd(Kta
keskiisteltiin. ^ r
r i : s i . Jäsenten^ suhteen, jotte lyöyät.
laimin kokouksessa käynnin, päätettiin
että jäsen, joka- on poissa kolmesta
kokouksesta peräkkäin, on katsottava
jd eröiin^ ellei • hän tule kokouk­seen,
kun hänelle on annettu huomau­tus
kahden naisosaston kokouksessaan,
dtä varten valitsenian henkilön kautta
2:sli ^Ikkakuntäiii raporttien yh­teydessä
edustajat useilta paikkakun-iriltä.
huomauttivat, että kirjeenvaih­tajat
eivät ole täyttäneet tehtäviään
niinkuin oli sihteeristölle ilmoitettu.
Keholtettiin kirjeenvaihtajia ja uu-
, tlstenklrjolttajlä vastaisuudessa pa­remmin
täyttämään tehtävänsä.,
3:si.-kaivatuin kleSrtävää r^rkkileh-teä.
joka bn.pantiijjö vuoden alussa
liikkeelle Tlmmins',istÄ; eikä ollut vielä
ennättänyt viimeiseen paikkaan" ja
tällä kertaa ei edes saatu selville, mis­sä
se lehti nyt on^ Velvoitettiin sihtee­ristö
ottamaan siitä selvän.
4:si. Opintokerhotyö on vielä pii­rissämme
kokolailla laimeaa, kun toi­m
i l t a rahojen kartuttamiseksi on en­sisijalla
ja vie melkelii kaiken ajan.
mutta •toivottiin, että kesän aikana,
kun muu toiminta vähenee, jää enem­pi
aikaa. kei"hotyölle-ja jos varsinkin
saataisiin liikkeelle kiertävä puhuja;
jcka^ antaisi ohjeita ja järjestäisi ker-tio-
opiskelua piirissämme. Annettiin
kehoitus naisqsastoillei että ovat etu­päässä
kerhp-cpiskelua tukemassa ja
vieÄässä eteenpäin.
Paikkakuntien. raportit hyväksyttiin
sihteerin toivomuksella, että ne täs­tä
lähtien tehtäisiin laajemmui. Ja
että rapcrtterit kirjoittaisivat joskus
tavallisen raportin mukana hir.ieenkin
jcssa voisi ilnioitaa kaikkea sellaista
toimintaa, joka ei sisälly raporttiä&a-vakkeeseen.
.
' Sihteeristön tiliraportti hyväksyctun
:a myösldn hyväkssrttiin sihteeristöii
ehdottamat tilintarkastajat, Anni
Kärkkäinen ja Helmi Heino.
Siirryttiin alustuksiin. Ensil:si: Nuo-risokursslt
(South Porcupinen naiso­saston
ja Timmins'in nuoriso-osaston
alustukset). Luettiin myös samaa a-siaa
kcfekeva kirjelmä. A. T. Hiililtä
Kirjelmässä ehdotettiin ensi kesän
nuorisokurssien järjestämistä ainoas­taan
kahteen paikkaMi Canadassa
Nim. yhdet Toronton alueelle (id?Ji
kurssit) j a toiset. Winiilpegin alueelle
(lännen kurssit). Keskustelujen tulos
i^uitenkin olt. että vielä täUä kertaa on
hyödyllisempi järjestää nuorlsokursslt
niinkuin Viime kesänäkin, yhdet ku-honkin
piiriin. Tämän piirin kurssit
Idätettiin yksimielisesti pitää Potts-viQessa.
Kursit kestävät kuusi viikkoa,
alkaen heinäk. alusta. Yleinen piiritoi­mikunta
ja naisosastojen sihteeristä
sekä ^niioiisp-osastot huoiehtivar nii­den
Järjestämisestä.
Telttojapäätettiin ostaa kaksi, toi­nen
tytöille ja toinen pojille. Niiden
osto jätettiin komitean huoleksi.
Opetus päätettiin järjestää kansain­väliseksi,
koska ukrainalaisiakin on jc
useita sinne lupautunut tulemaan.
Myöskin pioneereille annetaan opetus,
ta kurssien yhteydessä.
OiJettajiston nuhteen päätettiin, et­tä'yksi'opettaja
koetetaan saada sud-menkielinen.
ja ainakin yksi englan­ninkielinen.
Pioneerien kesäkämppäys: (Alustuk- IlfJ^,'^^.^^,!!^"
set. South Porcupinen ja Rosegroven " "
naispiastoilta). Koska ei voitu vähien
rahavarojen Ja kämppäyspaikan huo-
Usen väen keskmiteen. Sekä koete­taan
mainittua eaQomaiehteä avusta,-!
rahalla Ja kirjoituksina. Velvoitettiin
nuoriso-osastot naisosastojen kanssa
yhdessä levittämään lehteä Ja kh-joIU
tftintt^n lehdelle vaikkapa jiaikkakun-takirjeitä.
Uskonnon poistaminen kouluista:
South Porcuirfnax. naisosaston-alusta-mana
keskusteltiin Ja tuotiin julki
miten koululsja'päköiteta^ lapset r u ­koilemaan,
vaikka .he eivät sitä Itse
tahdo Ja' koetetaan saada uskonnolla
pimitetyksi Ja ehkäistyksi' työläisnuo­risossa
alkava luokkcivalistuksen he­rääminen
Ja kehitys. Päätettiis edelli­sen
neuvottelukokouksen päätöksien
lisäksi kotikasvatukselle panna enem­män
painoa. Selittää kotona lapsille
uskonnon varjossa' piilevä petos Ja
tehdä heille selviksi jo mahdollisim­man
nuorilla ollessa luokkarajat ja
he .mctnet... .keinoW Joilla kapitalisö-luokka
vielä nykyaikanakin työläis­joukkoja,
halUtsee. Päätettiin myös
työlälsnaislliton' päämajasta tiedustel­la,
josko löytyy muita toiminnan mah­dollisuuksia
tämän kysymyksen suh­teen.
,
Palvelijatar-kysymys: Timmins'in
palvelijatar-yhdistyksen alustus ky­symykseen
riiltä olisi tehtävä palve.
lijattarien aseman parantamiseksi, o-tettlln
esille. Palvelijattarien kurja a-sema
on kyllä jokaiselle tuttu, mutta
ennen el voi 'vaatia' parannuksia, en.
karit vapaasti antamaan neuvoja Ja
ohjeita näissä asioissa.
Avustuskassan perustaminen: Tim-mingih
naisosastosta alustettuna kes­kusteltiin.
Jonka 'jälkeen päätettiin
yhtyä Sueonalalsen Järjestön kanssa
MyösMn päätettiin, että kukin nais­osasto
valitsee keskuudestaan asia-yhdessä
perustamaan sairasapukassaa
eri paikkakunnille. Sairausapukassan
tarkoitus on avun antaminen sairau­den
tai työttömyyden johdosta puut-teseen
JoutimeiUe järjestyneille työ-lälTllle.
Jos Jostain syystä ei olisi mah­dollista'
perustaa mainittua avustus­kassaa.
Suom. JärJ. kanssa yhdes^
non saannin vuoksi järjestää koko p i i ­riä;,
käsittävää kämppäystä; ' n i i n ke­holtettiin
naisosastoja joko paikkakim.
nittain tai lähipaikkakuntaln kanssa
yhdessä järjestämään jonkxmmolsta
kämppäystä pioneereUle. Lopullinen
järjestely Jäi. sihteeristön huoleksi.
Mahdollisimman hyvät , opettajat
pioneereille: (South Porcupinen häls^
osaston alustus). Tuotiin esille kuinka
suurena esteenä pioneerien kasvatus­työssä
on opettajien puute ja päätet-tUn.
lähettiä muutamia halukkaita ja
kykeneviä nuorisoliittolaisia Amerikan
puolella olevaan työväen opistoon.
Suomen punaorppjen kesäkotien r a -
kentamlsavustus. " Khrkland Laken
naisosaston alustuksesta keskusteltuna
päätettiin, että kukin naisosasto toimii
punaorpojen kesäkotirahastoh hyväksi
iltamat Ja lähettää saadut varat sih­teeristölle
toukok. 15 p:ään mennessä
ja sihteeri toimittaa Sitten edelleen ra­hat
määräpaikkaansa.
Opettajien ja vanhempien yhdistyk-
Kiin yhtymhien: LuettUn Kirkland
Laken naisosaston alustus, josta a i ­heutunut
keskustelu osoitti kuinka o.
pettäjät useasti, kaikenlaisia pakko­keinoja
apima käyttäen, koettavat
saada lapsia mukaan uskoimoljisiin
ceremonioihin, kuten rukoilemaan y.m:
Alustuksessa ehdotettiin, että lasten
vanhemjiiat yhtyisivät opettajain Ja
vanhempain yhdistyksiin .ja siten
koettaisivat vaikuttaa opettajiin ja
poistaa, tällaiset paklcokeinot lastemme
opetustavoista. Tämä keino osoittautui
kuitenkin mahdottomaksi panna käy­täntöön
yleisesti, koskapa kielen tai­tamattomuus
on esteenä monella .seu­dulla.
Kuitenkin kokous oU myötätun­toinen
tälle yritykselle, toivoen tule­vaisuudessa
voitavan .sitä toteuttaa.
KeholtettUn niitä lasten vanhempia,
jotka ovat maan kieltä taitavia, yhty­mään
sanottuihin' yhdistyksiin Ja teke.
mäfin sieltä valituksen,, jos opettajat
ovat laittomasti lapsia kohdelleet.
Naisten yhtyminen työväen puolus.
tuslilttoon: Kirkland Laken naisosas­ton
alustus. Päätökseksi tuli, että
jokainen naisosaston jäsen velvoite­taan
yhtymään paikkakuntansa puo­lustusliiton
osastoon.
tyä. Vasta sitten, kim on saatu heidän
omaan-' taistelu järjestöönsä yhtymään
kaikld palvalijättaret kautta Canadan
voidaan vaatia heille parempaa palk­kaa,
Ihmisellistä kohtelua ja lyhyem­pää
työpäivää. Siksi päätettiin, että
naisosastot perustavat palvelijatar-osastoja
sellaisille paildcäkunnille mis­sä
ei niitä vielä ole Ja nuorisoUittolai-sia
kehbitettiin myös niihin yhtymään,
että on helpompi palvelustyttöjen jär­jestäminen
muun klelistenkin keskuu­dessa,
kun on Joukossa englannin
kieltä taitaviakin. J a sekä nais- että
nuoriso-osastot toimivat käsikädessä
palvelijatar-osaston kanssa j a viimek­simainittu
raporteeraa kuukausittain
toiminnastaan naisosastojen sihteeris­tölle,
kuten naisosastotkin.
Neuvottelukokouksien pito ja nii­den
järjestely: (Alustus Timmlns'in
naisosastolta). Edelleen päätettiin p i ­tää
neuvottelukokoukset kaksi kertaa
vuodessa. Hyväksyttiin myöskin, T i m -
mins'in naIsosa;ston ehdotus, että sih­teeristö
on toimessaan vuoden kerral­laan,
sillä niin vähällä ajalla kuin
puoli vuotta on, tuskin ennättää pe­rehtyä
sihteerin tehtäviiri kunnoUises.
ti. Pääsihteeriksi tuli siis edelleen
Maiju Riihinen, toiseksi Salmi ?ime.s
ja kolmanneksi Aino Valo. Sihteeristön
kotipaikkana on Timmins.
Kokous lopetettiin klo 7 sunnuntai-iltana
ja päätettiin jatkaa seuraa­vana
päivänä. Laina Hill ilmoitti, ettei
voi olla läsnä kokouksessa seuraavana
päivällä. Valittiin hänen tilalleen täy­dentämään
rtjporttl Women A^forker'-
llle Linea Korri. "* .
Kokous aloitettiin maanantaina
p:nä huhtlk. kello 10 ap.yja jatkettiin
alustuksien käsittelyä.
Vanhuuden, vakuutus: (Cobaltin
naisosaston alustus). Keskustelus.sa
selvisi, että tämä alustus dn ollut kes­kusteltavana
enslmäisessä neuvottelu­kokouksessa
ja on,'siitä silloin tehty
päätös: Että vaadimme työläisille vah.
huuden eläkettä 60:stä Ikävuodesta
alkaen, Tässä päätöksessä päätettiin
edelleenkin pysyä j a velvoitettiin sih­teeri
lähettämään se työlälsnaislliton
päämajaan ja, sitä tietä lainlaatija-kunnalle."'
Väkijuomapahe, Timminsin ja
Kirkland Laken- naisosastojen alusta-mina
keskusteltiin Ja tultiin siihen t u -
niin tulevassa naisten neuvottelukoko.
uksessa päätettiin ottaa asia uudel­leen
esille Ja perustaa (tilainen k a i -
sa naisosastoille itsenäisesti.
Sivlllavlolllttolaki saatava Cana-daan:
(Pottsvlllen Ja South Porcupi­nen
alustus). Keskustelun pohjaksi o-tettlln
South Porcupinen alustus. Täl­laisena
aikana, jolloin naisen asema
on niin huono, että naisen t&ytyy ta.
loudellisista syistäkin mennä avio­liittoon,
tapahtuu usein avioeroja
Kirkollinen avioliittolaki on liian
vanhoillinen, kiinteä ja poliittisesti
väärä. Sen nmkaan,ei voi vähävarai­nen
työläinen päästä eroon puolisos­taan,
jonka kanssa ei kuitenkaan voi
miehen. Joka hankkii uusia tilauksia
työväen lehdille. Kuitenkin asiamies
toimii naisosaston kontrollin alaisena.
Ja raportteeraa toiminnastaan työ­kokouksille.
Linnea Merikallio alusti myöskin
suullisesti ^symyksen: Onko kellään
naisosastossa olevalla yksilöllä oikeut­ta-
tilata työväen lehtiä ja julkaisuja,
sekä myydä niitä, täten saattaen epä­kuntoon
joukkojen järjestämän lehtien
ja Julkaisujen levltysjärjestyksen?; hiukan lähemmin tarkastettava.
Päätettiin, että se naisosasto, jossa lä mielenkiintoinen ja määrättyjä
tunne- sekä ajatusarvoja sisältävä
kaunokirjallisuuskaan ei ole aina sopi­vaa
luettavaksemme. On näet muistet.
tava seuraavaa: teos, joka sisältää
joitakin tunteita ja ajatuksia, joutuu
melkein poikkeuksetta tavalla tai toi­sella
koskettamaan yhteiskunnallista
kysymystä. Siis alaa, jossa eri luokki­en
ajatukset ja tunteet eroavat suu­resti
toisistaan. Siinä tekijä, joka on
nokirjaUisen teoksen, ollakseen hyvän,
täytyy sisältää myös jotain muuta. Ja
mitä nimenomaan? Lyhyimriiin voisi
vastata: kasvattavia ja jalostavia a-jatus-
ja.timnearvoja. Tällainen kau­nokirjallinen
teos jättää tavalllBesti
jotakin pysyvää Jälkeä, se tavalla tai
toisella rikastuttaa lukijan sielunelä­mää
ja on sinä siis aina määrätty kas­vattava
arvonsai
Olemme siis saaneet yleisen määri­telmän
hyvästä kaunokirjallisuudesta.
Mutta meidän on kysymystä vielä
Sil-yllämainittua
tapahtuu, asettaa sel-laisen
henkilön järjestykseen.
Toveri Arvo Vaaran puolustus: Tim­minsin
naisosaston alustamana kes­kusteltiin
Ja päätettiin seiuraavaa:
Koolla oleva naisten neuvottelukokous
lausuu Jyrkän vastalauseen nykyisen
työläisiin kohdistuvan vainon johdos­ta,
ja vaatii toveri Arvo Vaaralle va­pautuksen
luokkatuomiosta.
(Rosegrove'n naisosaston alustus),
koko elämäänsä elää. Näiden seikkojen I Ponsi: Vaadimme, että kaikki ruumiil-
• ?ohj.-Ont. piirin naisten yhteiset,
kesäjuhlat: (Kirkland Laken osaston, lokseen, että väkijuomien käyttöä em-alijstus).
kosita jo viime kesänä oli a i - ' voi kokonaan tämän yhteiskunta,
komus järjestää koko piiriä käsittävät' Järjestelmän aikana; hävittää, mutta
naisten kesäjuhlat, niin päätettiin nyt PalJo>i voimme sitä ehkäistä, tekemäl-se
ent. aikomus toteuttaa ja järjes-jlä kasvastustyötä nuorison keskuudes-tfiä
nafeten kesäjuhlat'kahteen paik-^sa, selostamalla lapsUle väkljuomaln
kaän" tätä piiriä ensi kesän aikana.' turmiollisuuden, joka erittäinkin pio-toiset.
Timminsin Ja toiset Kirkland neerlen kouluissa on yksi tärkeimpiä
Laken alueelle.
Canadan työlälsnaislliton
oppiaineita. Puhujien ohjelmaan myös
leimasi- selostus väkijuomapäheen vastustami-men
hahkkiminen: (Alustus Kirkland sesta. Ohjelmailtamiin myöskin ke.
Laken naisosastolta). Leimasimen
puute oli tuottanut hankaluuksia k u ­luneella
toimintakaudella useissa nais­osastoissa,
kuten esim. keräyslistojen
liikkeelle lähettämisessä: Oltiin yksi­mielisiä
leimasimen hankinnan suh­teen
ja velvoitettiin sihteeri hankki,
maan se kullekin naisosastolle.
Nalspuhujlen kehittäminen: (Scwth
Porcupinen alustuö). Mainittiin viime
kesän naispuhujakursslen vaikutukses­ta.
TuotUn esille, että paljon uusia
kykyjä , oli niiden aikana ilmestynyt
vaikkakin kursslaika oli vain kaksi
viikkoa. Keskusteltiin asiasta laajasti
ja esitettiin useita naispUhujien kehl-tysmahdoUisuuksia,
mutta lopuksl^tul-tlln
kuitenkhi >siihen tulokseen, että
vielä näin puhetaidon alkuportailla
ollessamme parhaan tuloksen tuottaa
kurssit.
Päätettiin nalspuhujlen kehittämi­seksi
Järjestää ensi kesän aikana pu­hu
jakurssit, joille myöskin 'miestoverit
saavat tulla mukaan. Ne nidfetään kol­messa
eri paikassa piiriämme ja kes­tävät
kuukauden kussakin paikassa,
alkaen syysk. alussa Kirkland LakeUa,
sitten South Porcupinessa ja viimeksi
Timmins'issa.
Kiertävä puhuja saatava liikkeelle
lähitulevaisuudessa: (Alustus South
Porcupinen naisosastolta). Sihteeristc
ilmcittl, että on jo tiedusteltu puhu­jaa
kiertämään piirissämme, ja ett.T
tulemme saamaan puhujan lähitule­vaisuudessa.
Luokkavälistustyö muun kielisten
naisten keskuudessa: Luettiin asiaa
valaistukseksi South Porcupinen nais­osaston
alustus ja hyväksyttiin ponsi­ehdotukset,
että tUataan Sudburyssa
ilmesty\'ää bulletiinia sääimölliseszi
naisosastojen levitettäväksi muun kie.
hoitettiin järjestämään väkijuomavas-taisia
ohjelmanumeroita. Ja viimeksi,
että me naiset koetamme kaikilla
mahdollisilla keinoilla hävittää työ­läisten
keskuudesta väkijuomain käytr
töä, menemällä kaupunginvaltuustoon
vaatimaan salakapakkojen hävittämis­tä
ja aina jatkuvasti kasvatustyötä
tehden nuorison keskuudessa.
Perheen rajoitus: (Pottsvlllen nais­osaston
alustus). Alustuksen laajai?
selostuksen pohjalla päästiin ^ e t i vUk-kaaseen
keskusteluun ja selostettiin
sitä kurjaa asemaa, jossa työläisper­heet
ovat. Varsinkin perheiden, joil­la
on suuri joukko lapsia, on kurjien
taloudellisten olojen takia aivan pak­ko
kärsiä puutetta. Miehen palkka ei
kykene poistamaan niitä nionia puut­teita,
mitä joukon elättäjältä vaadi­taan.
Äidit joutuvat kantamaan suu­rimman
kärsimystaakan lasten olles­sa
pieniä. Kun lapset kasvavat nuo­ruusikaan,
niin joutuvat he jo talou
dellisten olojen pakosta hallitsevan
luokan johdettaviksi, joka ottaa ns
haltuunsa ja siroittelee omien etujensa
mukaisesti kasaamaan uusia rikkauk­sia
itselleen. Työläisvanhemmat. jot­ka
ovat tuon lapsijoukon läpi puut­teen
ja kärsimyksien kuljettaneet ja
kasvattaneet, joutuvat \'ieläkin kur­jempaan
asemaan . vanhuuden, päivi.
nään. Sen vuoksi on siis järjestyneiden
työläisnaisten vaadittava yhteiskun­nallista
parannusta tässäkin asiassa.
Neuvottelukokous hyväksyi perheen
rajoittamiseksi seuraavaa: Että lähete­tään
työlälsnaislliton päämajaan
vaatimus, että tätä kysymystä pohdit­taisiin
yli koko Canadan, kaikissa
tjröl:-naisliiton osastoissa ja sen jäl­keen
vaaditaan lainlaatijakuunan hy­väksyttäväksi
laki, joka määrää lää-perusteella
on meidän työläisnaisten
vaadittava vapaampaa avioliittolakia
Canadaan. Asian eteenpäin vieinlseksi
päätti tämä naisten neuvottelukokous
vedota CTJ^.L. päämajaan, kehoituk-sella,
että kaikki Canadan työläisnajs-lilton
osastot yh^Ivät vaatimaan' s i -
viiliavlöliittolakla Canadaan. Ylefspoh.
diiman ja päätöksen jälkeen määrät­tiin
myös tämä ehdotus lähetettäväk­si
päämajasta lainlaatijakunnalle.
Miten mäalaisäldlt saisivat avustus­ta
synnytyksen aikana: Rosegrove'n
naisosaston ialustuksena keskusteltiin
Ja, havaittiin kuinka sama kurjuus
seuraa työläistä aina ja kaikkialla,
mutta erittäinkin kaukana liikepai­koista
olevilla fanniseuduilla sairau­den
sattuessa, kun ei ole lääkäriä
saatavana lähellä Ja jos olisikin, niin
köyhyys pakoittaä ennenaikaiseen
kuolemaankin. Tällaista on-usein sat­tunut
synnytystapauksissa syrjäisillä
maanviljelysseuduilla ja siksi päätti
Kokous hyväksyi Timminsin nai^- vetänyt ja vetää luokkavastakohtien
ja luokkataistelun kärjistyessä yhä
selveminän rajaviivan myös kaunokir­jallisuuden
alalle: toisella puolen por­varilliset
kirjailijat oman luokkansa
ajattelu- ja tuntemistapaa edustavine
tuotteineen, toisella työväen kirjaill-csaston
alustuksen sellaisenaan ja
velvoitti raportterin julkaisemaan sen
Vapaudessa erikseen.
Remmillä lyönti pois kouluista:
liset rangaistukset on jätettävät pois
kouluista, koskapa ne nyt jo meidän
päivinämme tuntuvat hian raaoilta
ja vanhanaikuisilta rangaistuskeinoil­ta.
Tämä vaatimus päätettiin lähettää
työläisn.-lilton päämajan kautta koko
maan naisten neuvottelukokouksien
käsiteltäväksi Ja sitten edelleen lain­laatijakunnalle.
Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
Lirinea Körri ja Hilda Hakala.
Sihteeristön palkasta keskusteltiin ja
tuotiin julki, että sihteerin tehtävät
ovat paljon enentyneet vikne aikoina
ja yhä enents^vät sitä mukaa kuin
toimintakin vilkastuu, niin päätettiin
maksaa sihteerille pieni pallckic?, vaik­kakaan
emme voi täyttä palkkaa
maksaa, niin kuitenkin maksetaan sen
verran kuin voimme. Tällä kerralla
katsottiin olevan parasta maksaa ($5)
viisi dollaria kuukaudessa.
Seuraava edustajakokous päätettiin
pitää Timmlnsissä ediellä päätetyn
kokous ryhtyä parannustohnenpiteisUn Puolen vuoden kuluttua ja saman asl-tässäkin
asiassa, korjatakseen maini­tun
epäkohdan. Päätettiin ruveta
vaatimaan vapaata lääkärin apua
maalalsäldellle synnytyksen aikana.
Tämäkin päätös velvoitettUn pUrln
sihteeristön lähettämään TN.Liiton
päämajaan Ja sen kautta koko Cana­dan
naisten edustajakokouksien har­kittavaksi
ja sitten edelleen lainlaati­jakunnalle.
Osuustoiminta: Luettiin Timminsio
naisosaston alustus ja ponsiehdotuk­set.
Pitkän keskustelun jälkeen hyväk.
syttiin seuraavat ponnet:
1. Että kaikki naisosastot tekevät o.
suustoiminnallista valistustyötä työ­läisten
keskuudessa.
2. Että kaikki naisosastojen jäsenet
tekevät ostoksensa osuuskaupasta J a
perustavat ostbrenkaita seuduille, Joil­la
ei osuuskauppaa ole.
3. Että pioneerikouluissa ja nuori-so-
qsast. kokouksissa osuustoiminta-kysymyksiä
selostetaan nuorisolle ja
tehdään heille 'tunnetuksi osuustoi.
minnan periaatteita.
4. Että naisosastojen jäsenet teke­vät
psuustoimilnnallistai agitatsioni-työtä
järjestymättömien työläisten
keskuudessa.
5. Jos naisosaston Jäsen tekee vas-ta-
agltatslonia osuustoiminnalle ja le.
vlttelee perättömiä Juttuja, niin tove-rikurl
on otettava käytäntöön seUaisen
henkUön suhteen, ensin lievemmin ja
sitten aina jäsenyydestä erolttamiseen
saakka.
Sodan vaaran torjuminen: Alustuk­set
ColÄltin ja South Porcupinen
naisosastoilta, joista keskustelun poh­jaksi
hyväksyttiin jälkimäinen. Kes­kusteluissa
ilmenneiden mielipiteiden
perusteella hyväksyttiin seuraavat
ponnet: , ' , \
1. Edustajakokous on kedelleen silli
kannaUai että työläisnaiset eivät luo­vu
taistelusta uhkaavaa sodanvaaraa
vastaan.,
2. Että koetetaan tehdä työläisille
selväksi ne valheet ja harhaan joh.
tavat juonet, joilla porvaristo koettaa
pimittää työläisten silmät näkemästä
edessä olevaa sotaa. Muun kliellsten
keskuudessa on levitettävä sotavas-taisia
lentolehtisiä ja suomalaisia
työläisiä kutsutaan sUloin tällöin kool­le
keskustelukokoukslin, joihin nalsö-
;^tot tuovat keskustelukysymyksen
tulevasta sodanvaarasta.
3. Että nuorison keskuudessa, erit-täikin
pioneerien, tehtäisiin sotavas-taista
agitatsionia mahdollisimman
vaikuttavilla keinoilla.
Miten Vapaus suhtauthu paikkakun-takirjeisiin:
Timminsin: naisosaston
alustus, jossa mainittita, että Vapaus
cn lyönyt laimin jonkun kurjoituks^n
julkaisemisen. Mutta- koskepa käyäyn
keskustelun aikana ei ilmennyt täl­laisia
tapauksia muilta paikkakxinnilr-ta,
päätettiin, että Timminsin nais­osasto
huomauttaa siellä sattuneen
laimin lyönnin johdosta Vapaudelle.
Vapauden ja muiden työväenlehtien
levityskysymyksestä: Alusti suuQisesti
Siiri Virta ja päätökseksi tuli, että
naisosastot entistä enemmän koetta-v:<;
levittää Vapautta, sekä muita
työväen lehtiä ja yhtyvät niiden levi-tysrjrnnäkköihin.
Women. Worker'i8
keholtettiin naisosastojen tilaamaan,
jos suinkin on mahdollista, ja jaka­maan
ilmaiseksi muun kielisille. - '
Young Wcrker'in levityksestä velvoi­tettiin
nuoriso-osastot huolehtimaan.
Suomen työläis- ja talonpoikaisnaisr
ten lehden suhteen päätettiin ensiksi
katsoa, onko edellisen kokouksen pää­töksiä
noudatettu sen levityksessä ja
sitten ottaa seh-ä. miksi sitä ei ole
viime aikoina tullut j a edelleen pää­tettiin
, tUata ja levittää sitä, jös
an yhteydessä velvoitettiin sihteeri
tekemään matkan Cobaltiin, tarkoituk­sella
vilkastuttaa naisosaston toimin­taa
siellä.
Puheenjohtajiein kehittämisestä a-lusti
Ägda Nurmi suullisesti ja koko­us
katsoi parhaan keinon olevan osas­tojen
omissa kokouksissa kehittävällä
arvostelulla ja käytännöllisillä har­joituksilla
kasvattaa kelvollisia pu­heenjohtajia.
Myöskin .toivottiin tule­vien
nuoriso- ja puhujäkurssien kiin­nittävän
huomiota puheenjohtajien
kehittämiseen.
Kehoituksena naisosastojen jäsenille
oli, että jokainen joka muuttaa toi­selta
paikkakunnalta toiselle, ilmoitta-kcpn
sen paikkakunnan osastossa josta
muuttaa, ettei syntyisi sekaamnustä
kirjoissa, eikä, hänen nimeään turhaan
kuljeteta kirjoissa.
Connaughtin naisosastolta tulleen
kirjeen luki piirin sihteeri. / Kirjeessä,
joka oli oikeastaan Timminsin nals-csastolle
lähetetty, pyydettiin rahallis­ta
apua Connaughtin haalin lunasta­miseksi
tuhannen dollarin velasta.
Koska naisosastojen rahavarat eivät
sallineet tällä kertaa avustaa mainit­tua
lOsastoa, velvoitettiin sihteeri kir­joittamaan
Suom. Järj. päämajaan,
että ottavat siellä sen asian uudelleien
käsiteltäväksi ja . koettpat järjestää
mahdollisuuksien mukaan.
Raportti päätettiin julkaista Tove­rittaressa
jä Vapaudessa ja pöytä­kirja
ainoastaan monistaa Ja lähettää
eri osastoille.
Edustajakokouksen lopettajaisilta-niien
tulot päätettiin luovuttaa sih­teeristön
kassaan. Ja kukin maksaa
oman edustajansa kulut jäsenluvun pe­rusteella.
Kokoustyössä kului kaksi päivää, l u ­kuunottamatta
ensimäls.enä päivänä
otettua,' tunnin ruokalömaa ja kahta
10 min. kahvilomaa, sekä toisena päi­vänä
yhtä 10 min. kahvUomaa, joilla
loma-ajoilla saimme virkistää Itseäm­me
paikkakunnan toverien meitä var­ten
haalille varustamilla ruuUla ja
kahvilla kauniisti katettujen pöytien
ääressä. Pituudestaan huolimatta ko.
koustyö sujui hyvin yhteisymmärryk­sessä
Ja toveruudessa. Puheenvuoroja
käytett | n loppuun asti vilkkaasti.
Kokous lopetettiin 1 pnä huhtlk.
kello 5 illalla, laulamalla ^'Kansain­välinen".
Kokouksen puolesta: — J l . Ylitalo.
jat työväenluokan ajattelu- ja tunte­mistapaa
edustavine tuotteineen. On
kahden luokan kirjallisuutta. Tosin on
muutamia yhtymäkohtia, jotka teke­vät
tämän ilmiön käytännössä toisi­naan
vaikeaksi havaita, mutta tuollai­nen
jako pn kuitenkin kieltämättä o-lemassa.
Joudumme siis tekemään seuraavan­laisen
johtopäätöksen: sama luokkaja­ko
joka vallitsee muualla, valUtsee
myös taidekirjallisuudessa (kuten tai­teessa
yleensäkin). Ja tämän johto­päätöksemme
mukaisesti meidän on
valinnassamme kaunokirjallisuuteen
suhtauduttava. KäytärihöUinehkin joh­topäätös
on selvä: etutilalle on ase­tettava
puhdasverinen , proletaarinen
kirjallisuus. "Tällaista, vaikkakaan ei
valitettavasti 'aivan kokonaan, niin
kuitenkin suurimmalta osaltaan on
työväen, omien kustannusliikkeiden
julkaisemat teokset.
Niitä on siis ennen kaikkea suositel­tava.
Tosui meillä on puhdashenkinen
proletaarinen kirjallisuus vieiä köyhä.
Mutta sitä mukaan kuin lukijapiirin
harrastus kohdistuu entistä enemmän
siihen, voidaan sitä helpommin r i ­kastuttaa
ja sen sisältöä parantaa. O-llsl
kuitenkin kaur(OkirjallIsuuden
lueskelun harrastajaJle kohtuutonta a-cettaa
vaatimus, että on rajoituttava
lukemaan yksinomaan työväen kus­tannusliikkeiden
julkaisemia teoksit.
TVTllffo m t l r n l i » . « . - . . I KU
kuin itsestään. Työväen kustannus-lilkkeitten
\^meaikoina julkaisemista
kaunokirjallisista teoksista on mieles­täni
Fjodr Gladkovin Sementti —
mainitakseni vain' yhden esimerkin
— erittäin sopiya kaunokirjallisuuden
lukuinlrien ohjelmistoon. Siinähän
esiintyy Venäjän lokakuim vallanku­mouksen
draama monivivahteisena, ei­kä
kirjailija ole suinkaan sanonut
kalkissa ^ymyksissä viimeistä sa­naa,
niin että keskustelun aihetta on
kyllä tarpeeksi—ja'"on oUut. Hy\'ä
myöi. on. Jos mäutama tai-muutamat
piirin jäsenet ovat jo ennakolta
luettavaan teoksefen"-'tutustuneet, sillä
silloin eivät kirjailijan' ajatukset tule
yllätyksinä, ja näin ollen ensiksikin
voidaan päästä hrfpommln keskuste­lun
alkuun jä se-sitäpaitsi voi muo­dostua
paljon asiallisemmaksi kuin
muussa tapauksessa.
Kuten -jo edelläsanotustakin käy
selville, ei kaunokirjallisuuden lukupii­rin
muodostamisessa ja toimlnnas.sa
ole mitään erikoisia^vaikeuksia. Vie­läpä
tämä on mielestäni opintopiiri-muoto,
jossa vaikeudet ovat kaiken
vähäisimmät. Eihän siinä yälttämättu
tarvitse erikoisen kehittynyttä ohjaus­ta,
ei tarvitse myös Välttämättä kuin
yhden kappaleen kutakin kerhossa tu­ettavaa
kirjaa (kun kaikki.eivät varo­jen
puutt. voi hankkia kalkkia hyviä,
kään teoksia, on tällEkln seikalla huo­mattava
merkityksensä). Mutta -s-jn
sijaan kaunokirjallisuuden lukupiirin
tuoma nautinto ja liyöty on suuri. Sen
toiminta jo seurusteluna on nautin-torikasta
ja kasvattavaa — sillä muun­lainen
seurustelummehan liiankin u-sein
muodostuu kovin arkipäiväisen
tyhjäksi. Mutta' siiliä saamme sitä­paitsi
kukin vuorollanmie, lukeissam­me
ääneen, esittänilstottumusta. Ja
mikä tärkeintä: joudumme ikään­kuin
pakosta tunkeutumaan teoksen
ytimeen, kehittämään ajatus- ja i l ­maisukykyämme
keskustelun kuluessa
Muodostettakoon siis entistä enem­män
kaunokirjallisuuden lukupiirejä.
Ei haittaa, vaikka niitten muodostami­nen
on ehkä jäänyt, kevättalveenkin,
sillä ne ovat niitä harvoja piirejä,
jotka voivat menestyksellisesti toimia
kesänkin aikana. ,
Mutta mikäli meidän on vielä pakko
käyttää myös porvarillisten kustan­nusliikkeiden
julkaisemia kaimokirjal-lisia
tuotteita, niin oltakoon valinnas­sa
tarkkoja: sieltä voi seulomalla hy­vin
suuresta törkykasasta löytää todel­la
hedelmöittäviäkin jyväsiä. Varsin­kin
aloittelevan opiskelijan olisi'aina
viimeksimaiiiitussa tapauksessa käy­tettävä
valinnassaan kehittyneempien
tovereittensa apua. — -
_ Työväen kustannusliikkeiden julkai­semat
kaunokirjalliset tuotteet etuti­lalle,
vasta toiselle, huolellista harkit­tua
valintaa käyttäen, porvarillisten!
— se olkoon kaunokirjallisuutta vali­tessamme
tunnuksemme.
KARJAKKO JOKA NÄYTTELI HY­VÄLLÄ
MENESTYKSELLÄ
PRINSESSAA
Kasvattavaa seurus­telua
^ kaunokirjallisuuden lueskeluUa,
iraikka sen teemme yksiksemmekin, ön
kasvattava merkityksensä. Mutta vle-
Kaunokirjallisuutta
luettava valikoiden
Järmlttävä ei ole likikään aina hyvää.
Taiteellisesti hyväkään ei ole meil-
Ie aina lukemisen arvoista
Jokainen kaimokirjaUisuuden luki­ja
ainakin hiukan valitsee luettavaan­sa.
Jokainen tahtoo lukea hsrvää. Mut­ta
mikä on hyvää? Usein henkilön,
joka tahtoo tietää, onko kaimokirjalli-nen
teos hyvä, kuulee kysyvän,, että
onko se jännittävä. Siis useiden micr
Iestä on se hyvää mikä on jännit­tävää,
tai ainakin jäimittävyys on
muka tärkeintä. Ön myönnettävä, että
kaunokirjallista teosta, joka ei ole vä­hintäinkin
mieltäkiirmittävää. ei ku­kaan
halusta sano hyväksi. Mutta
mielenkiintoinen kaunokirjallinen teos
ei ole suinkaan aina hyvä, kovin jän­nittävä
vieläkin .harvenunih. Salapolii­sikertomukset
ovat kieltämättä jän­nittäviä,
• tavalliset jännittävimpiä,
mutta ei kenellekään «ajattelevalle
kaunokirjallisuuden arvcsCehjalle päl­kähdä
päähän väittää, että ne ovat
parhaimpia, tai ettäae-edes ovat tai­dekirjallisuutta
tämän''sanan varsinai-vain
Suomesta voidaan saada tärmej^^-^ mielessä.
tulemaan. t j Siis mielenkiintoisuuden lisäksi kau­la
suuremmaksi jsen kasvattava merki­tys
muuttuu, jos osaamme sen taita­vasti
yhdistää keskinäiseen seuruste­luumme.
Tämä käy pätasä muodosta­malla
karimokii-jallisuuden lukupiirejä.
On Ihmeellistä, että meidän keskuu­dessamme
on tällaista pnrimUotoa
täytetty sangen vähän siitä huolimat­ta,
että kaunokirjallisuuden lukuhar­rastus
on huomattavan suuri. Näyt»
tää siltä, iettä meillä on vielä hian
vähän taitoa yhdistää huvi ja liyöty.
Syitä tähän voi olla monia. Yksi hiis-tä
on ehkä se. että mainittua yhteis-tciminnan
muotoa on tehty liian vä­hän
tunnetuksi.
Mitä siis ymmärretään kaunokirjal­lisuuden
lukupiirillä? Ja miten se
on järjestettävissä? Kaunokirjallisuu­den
lukupUrillä on hyvin paljon yh­teistä
yleensäkin opintopiirien kamsa.
Suurin ero on seuraavassa:'varsinai­sessa
opintopiirissä ei tavallisesti lue­ta,
vaan keskustellaan jo aikaisemmin
luetun johdosta, kaunokii-jaliisuuden
lukupiulssä luetaan kunakin iltana
sopiva määrä ennakolta valittua kau-
Rokh-jallista teosta ja täten luetun
johdosta keskustellaan. Lukijat voi­vat
vuorotella esim. niin, että kuna­kin
iltana lukee yksi piirin jäsen.
Piirin järjestäminen taasen on sangen
yksinkertainen juttu. Opinto- y.m.
järj^töissä se voidaan, kunhan vain
tällaisen ; toiminnan harrastajia on,
perustaa kuten muukin opiskeluryh­mä.
Siellä taas, missä ei järjestöä
ole, voivat muutamatkin asiaan innos­tuneet
henkilöt lukupiirin muodostaa.
On huomattava, ettei kaunokirjalli­suuden
lukupurissä tar\'itse olla ko­viisi
jäsentä, voi se toimia vallan i i y -
vin. Mutta vcidaanpa samanlaista
kaunokirjallisuuden lukua suorittaa
vaikka on vain kaksi tai kohne asi­aan
innostunutta henkilöä.
Kaunoku-jallisuuden lukupiiris-ä- l u ­ettavien
teosten valinta oh suoritetta­va
harkitusti. Siihen pakoittava syy
^n tämmöinen: mitä vilkkaainmaksi
keskustelu luetun johdosta muodostuu
Eitä mielenkiintoisempaa ja kasvatta-vampaa
piirin tohninta on. ja kaikki-teokset
eivät ole yhtä hyviä keskustji.
lua aiheuttamaan. Jos luettava teos
on "tyhjä", ei siitä saa kunnon keskus­telua
syntymään tekemälläkään, jos se
on ajatusrikas, niin keskustelu syntyy
Erfurtin oikeudessa on käsitelty
kiintoisaa juttua. Syytettynä on ollut
Herkistä kotoisin oleva Martha Bar tl i
niminen karjapiika, saaden vastata ko­konaisesta
kahdestakymmenestäviides-tä
petoksesta. Kolmen .vuoden aikana
on hän Erfurtissa, Eisenachissa ja 11-
menaussa esittänyt' "Preussin prinses­sa
Margareten" osaa. Heti kun tä­mä
huolimattomasti puettu, älyttömän
näköinen nainen vain näytti valoku­viansa,
joissa hän esiintyi milloiii hie­nossa
, ratsastuspuvussa, uimapuvussa
tahi loistavassa ' hovipuvussa; herätti
Hän herkkäuskoisissa luottamusta. E i ­kä,
"prinsessan"; tarvinnut muuta kuin
avata matkalaukkunsa ja antaa ihmis­ten
silmäillä hoyipukuja loistavine '.'ti-mantteineen",
kun hän sai heti lainak­si
minkä summan vain halusi. Hänen
laukus.-aan oli suuret määrät jalokiviä
ja helmiä, joita hän.oli-Ostanut Berli-nistä
j a Jotka oU)/at' enintään ~ y i i -
deii^.markah arvoiset. '4
Martha Barth esittjL osansa tavatto­man
menestyksellisesti. Paljoa var­memmin
ja paremmin kuin Domela.
Petokset,vaihtelivat sitä mukaan kuin
rakkausseikkailutkln. Parhaat seiura-piirit.
pitivät kunnianansa tuttavuu­teen
pääsyä ''Margareten, Preussein
prinsessan" • kanssa. Prinsessa "tunsi
erittäin hyvin sukulaisuussuhteet per­heessänsä.
Hän ei ollut suotta ollut
useita vuosia prinssi Augus't Wilhel.
min karjakkona.
Sattuma sai kuitenkin aikaan sen.
että huijaus keksittiin. '"Preussin
Margarete" oli kertonut kahdelle Er­furtin
naiselle, joilta hän oli houkutel­lut
surimman osan heidän omaisuut­tansa,
että hänen täytyi matkustaa su-'
kulaistensa luokse Potsdamiin. Naiset
menivät ottamaan selkoa prinsessasta.
He näet tahtoivat käydä häntä tapaa­massa
Beilinissä ja nähdä, miltä hei­dän
ystäviättärensä näytti sieUä. He
matkustivat Potsdamin asemalta prins­si
AugUst Wilhelmln palatsiin tavatak­seen
siellä prhisesSa Margareten. S i e l ­lä
heille kuitenkin ihnoitettiin, että
Preussi!^ prinsessa Margarete jo oli
kuollut noin viisikymmentä vuotta sit­ten.
Se heidän olisi jo pitänyt tietää
edeltäkäsin. Erfurtin naiset luonnolli­sesti
hiukan epäilivät saamiansa tieto­ja,
ja kulkivat hiukan siellä ja täällä
linnan, puutarhassa ja piharakennuk­sissa.
Mutta kenenkäs he tapasivat
karjapihassa! Preussin Margareten a i ­van
ilmielävänä. Nyt hänellä el kui­tenkaan
oUut jalokiviä eikä muita
kauneuksia yllään.
"Prinsessa" ei sUti joutunut pahas-tikäan
hämilleen. Hän seUtti molem­mille
naisille, että hänen itsensä täytyi
pitää silmällä koko taloutta. Hänen
pcissaollessaan oli kaikki inennyt me-nojansa.
Naisten piti vain olla kiltter
jä ja jäädä Potsdamiin seuraavaksi
päiväksi, niin heidät kutsuttaisiin l i n ­naan.
Mutta nyt alkoi hyvissä Erfur-vin
paljon jäseniä. Kun, on neljä tai t in naisissa, merkillistä kyllä, herätä
epäluuloja, ja he hankkivat muulta
palvelusväeltä lähempiä tietoja piin-ssssasta.
jSilloin ilmeni, että prinseissä
oU karjakko Martha Barth, joka oli
pari kolme vuotta sitlen matkustanut
Berliniin ja aivan äskettäin palannut
takaisin, vanhaan paikkaansa' kafja-koSsi.
. - •. •' ',
'Tämä on hiauska juttu. Aatelisten
sanotaan plevanniin paljon jalompia
henkisesti ja ruumiillisesti, ^ttä heidät
kertakaikkiaan eroittaa tavallisesta
rahvaan riiciukasta. Mutta nälgry vain
käyvän tavallinen karjapilk^in täyttä
päätä prinsessasta; Mikä oikeuttanee
sitten luulemaan 'aatelisia jalommiksi,
olennoiksi?
Säm -Timonen ja
551 Wiley St.
Pajusen akan p
229 Robertson
Wm. Williamsoii
219 Robertson
Aug. Toppi ja pi
849 MinnesotE
Jenny j a Kalle
211 Robertson
C. Holm j a lapi
321 Heron* St.
Matti Ranta,
527 Port Arthi
Wäinö Hakala,
112 Rowand J
Wikki Tuomi ja
547 Port Arth
Onni Wiiklund,
314 Ogden St.
Isak Harri jä lai
114 Eowand S
Impi j a Matti Ms
316 North, Maj
Urho ja Helka N
211 Robertson
Bertha, Martha .
815 Minnesota
Paavo Puumala j
817 Minnesota
A. Heikkinen ja
867 Minnesota
Onni Lehtonen ja
1034 Alexahdr;
Aino Holsti,
208 Robertson
Arvo Kallio, 871
Sulo A. Williams
219 Robertson
Milja Wuori j a ]
235 Robertson
Akka Ranta perh
303 Robertson
Sevand-erin äiti v
lapsineen, 210
Irene, Elvi ja Ed
1037 Alexandr;
Kusti Laine ja pe
533 Wiley St.
H. KaUio j a perh
128 Rowand St
Sulo Koskela. 31€
Nick Norkooli.'. 4
Jani Siisalo, 222 .
Kusti Mäki j a pe
224 Robertson !
Toivo Sj.Tiä ja p<
1036 Alexandra
Karjalan - Neuvosi
piskeiijaiii lukumäi
on 57. venäjänkieli
27 ja. suomalaisessa
on miehiä ä7 ja
jftkautuvat: 19—20
20—23 vuotisia 45 I
tisla 24 pros. Yhte
maltaan on työläis
lonpoikaistoa 83 p
ja kandidaatteja or
liittolaisia 63 : pros,
5 prosenttia.
Kurssilaisten yh
koonpanoa verratti
slhi 'ha^-alta^i, etl
määrä on lisääntyi
lukumäärä -vähentj
ten ja kandidaatt
taas kohonnut, hu<
kumäärä sampin
lukumäärä on vähei
Neuvostopuoluekoi
essa ensi j a toisen 1
rasi siitä luonnoU
vaatimusten tiuk
miyöskir. opfjskeluo
minen laajemmaks
Tätä seikkaa eivät!
ottaneet huomioon
pilalta kouluun,
kaikkia ilmoittautui
luun ottaa. Ilmft
j a pohjatietoja tul
voimaiseksL •
Tässä tarkoituki
nyt ko-jhai yhteyde;
kelun välityksellä
jalaa niin venäj&n
siäkin kaikkiaan 9J
Työkauden kului
ohjelma täytetty
JoHTuu siitä, että
ole häirinneet tähä
eivät ulkonaiset v
opettajain ja henk
kuin oppilaiden ke
hyvä yhteishenkL
puutteessa, paitsi si
pikirjallisuudesta, (
kään haittaa työlle
myöhri huomattava
työkauden alkaessi
hankkimista varten
Heikcsnpien kurs
auttamiseksi on m
neissa käytetty 130
sekä vahvenamat ki
heikompia tovereits
telyssä.
Varsinaisen opiski
ritetaan erilahien :
Kurssilaiset ottavat
riso-, ammatilliseen
ehtoisten yhdlstyst
hallintoon, sisäisen
seen ^'a' heiteen,- ei