Vapaus, May 15, 1930

              Sivu 2 Torstaina, toukokuun 15 p:nä — Thur., May 15
VAFAUS (Ub«ftf)
m« B a e l : Ko««ori 1038. — Toinil». S3«W. — Kirj.U.r(«. 23«7W. ^
MteSiUiJi J. Ahlini^
0(£k«. B«ok«t<tf« aad P/iauhsri Vainaa Bail<Cw<. g l » Suat.
40 aaU la b« adibaaacdr Vapaaa, P^. Bot 69. 5»Smir. '
OMOTVSUtNNAT VAPAUDESSA >
J M ctta tBiU>>ia uhaaaa aaa *aataa«u «saimilaeca klrlecaeaaaa. kirjvttakaa B S ^ c
V«<tai«B »aaooaalliacJIa aiaMlU: /. V , Aiitftiar. tJikfceenlaoiuia.
Ulkkaaa
Miksi Puolaa hyökkäys viivästyy
No. 114 _
nii-kiiiinan tarpeitten lyyjytlämi- määrä ei suinkaan ole alenema.in.
vaan nousemaan päin. Näillä jpe­Svöj>,-
itatj«li-la on viime aikoina rusteilla arvioidaan Canadassa oi* •
nisioflo-iunut ilinii-kunnan mitä
v.-iaralii-in vihoHirnTJ ja lääke-ii(
t<»-[i \jikf-)n puima Ainoastaan
-y<J,ii(taiili. joiuni ^i'^äityy useita
"ri laij(Jiii!aj''ja. vit- nifinmän uh-ff
ja kuin .'-\<ipd. l'iol>rilanniassa
k:i')jf<- f)\kyä;in '/>,0'K) henkilöä
vno(l(---a >y«ij)a<-it). Yh'ly-vaJlois«a
noin ]'>(}.(H^K I'ara-t'aikaa sairas-
(,!a Jiffv^vaMois-a n. 7-">^i/K>0 hen-kilijä
h>öpätaiilia. -ja tämä. luku-paivämi^
jxiiä suoriiiaa valtavan työ-n:
a;:irän markii^-iaraalla ti^öläispli-r'-:£
t-i toisiin. jDL=;5a pidetään työ-
- I - o/ k ^ i ^ .. . i"^''-;ter, ja' vähemmistöiiansallisuufe.
van enemmän kuin m,lM)0 syoj. i mic-lencscituk-=^ia ja käydään
tautista, joisla suuri määrä vu - ;£,>:.:otair.eiuja. Täältä palaavat he
sillain kuolee. Sama on asianlaita lakaLsin parla.mcnVäin. paljastaen
kaikissa sivistysmaissa- Usei'-^.; ^^^^^-ä puhujalavalta PilsutLskin ja
mais-sa on perustettu radioklii.i - ialifa^citit. .-el^ä kääntyen mU-v^:,^
. - « . ' o o . . ^ « <»^o4». j- ocn'>n työläisten ja Ulonpoikien
koiLa. joissa on todettu radiun! ; i , , . . i *. : „ * „ i„ ,, . , , nuolec-n kehoittavat heua taistele-avTjlla
voitavan pelastaa huomaft, '^^^^^^ työiäisten ja talonpoikien hal­va
o.«a .'syöpäsairaista. Tätä tai i - : j M j k ? e n puolelta. Kommunistinen
laa vastaan näyttää radiomoHpp" puolue tcfmif maassa ankarassa
Iin inhoittava kiskonta sitäkin n:aanalais;tiUdes.ö.-J. .<;ch sanomaleh-mustemmaha.
. .distö on kiellrtty ja tuhannet'to-
•;vTit vT.f-uväi yankiloL;.'<a. '
— r • Kuta ;sy»:ä!U£2mmäksl;'kapUalisfi-
, , , -nen pula käy, ' ja kuta uhkaavam-
Siperian-iarkestamn rata ja sen rakentaja "-^'^ vallankumous näyttää s^ä
Lehde.«sämme aikascmmin selos
tetiu Puolan Kan.'*alli.sdemokraatti-sen
puolueen johtajap Roman
Dmovskin artikkeli herätti julki
sen ke.'iku.stelun .<*ofilaaIli.sen hyök-käyk.
sen tf»ime<'n{»anemise.«ta Neu
vostoliitloa vastaan. Dmoxskin '}.*
PiLsudskin puoluelaisten välillä
ei ole crimieli.iyyltä .sijtä, etteikö
tätä liyökkäy.slä olisi tehtävä, vaan
ajasta milloin RC olisi alotettaya.
Jos Dmov.ski olisi ollut it.se tuota
hyökkäystä vastaan, olisi hän ru
vennut paljoa aika.semmin vastus­tamaan
sen valmistamista. Hän
vain vastustaa sen alkamista aivan
iäiummässä tulevaisuudessa. Puo­lan
taloudellinen pula on kehilty-toäisillään
taloudelli.seksi tuhoksi.
Pilsudskilaisleirissä ilmenee ha­jaannusta.
Työväki on yhä tihe­ämmin
ruvennut käyttämään luok­kataistelun
tcräviinpiä aseita. Ta­lonpojat
eivät py.sty maksamaan
verojaan; monissa piirikunni-ssa
talonpojat kärsivät ainaista nälän­hätää
ja ovat tämänlästä tehneet
täydellisiä veronmaksulakkoja.
Hallituksella ci ole minkäänlaista
taIoudcIli.sta ohjelmaa, ei mitään
suunnitelmaa miten selviytyä pu­lasta.
Pilsudski tahtoisi päästä pu­lasta
sodalta Mutt^ Puojan porva-listolla
pn vielä jotain menetettä­vää,
ja sentähden prnovslfi va.«}tus-taa
flotaseikkailuun lyhtyniistä ny­kyhetkellä.
' Tpisjfcrtä kysymyksenä on: kuka
tul,<e sodan |öhiajakai? Viinic ai­koihin
asti, olisi Pi,|sud9ki9 pidptty,
Puolan' luounollisena • sodan vjohta^:
jana; mutta nyt on "Pilsudski-taru"
menettänyt tehonsa, PilSudakin rii-'
ml on tullut joukkojen kauhuksi.
Sentähden porvarillinen vastustus-
|»uolnc cl/^idä PilsudsMn p^Uik:,
kyyttä; minään, takeena sodan on­nistumisesta,
vaan pikemminkin
tappiolle joutumisesta.
Kolmanlena kysyinyk^cnä on,
n^jinkä hinnan Puola rintamalle
IShettni^8taä|^ f^kiritupJiAt^ ||iilisi
saamaan' imjp^rfdlististtta suurval­loilta.
Dmovski ja hänen kaltaisen­sa
eivät tyydy sellaisiin epämää­räisiin
lupauksiin kuin että "Puo­la
tulee saamaan maa-alucita itä­rajalta,
jos Venäjä joutuu väki­valtaisesti
jaeltavaksi" ja että
"Puola tulee saamaan lainan so-donkäynliä
varten." Heitä ei tyy­dytä
se, eitä "solakiJhkoiset raha-valtiaat
eivät aio viedä omia val­tioitansa
sotaan, vaan aikovat käy­dä
sotaa Puolan k(;insan viimeiseen
veripisaraan." Sekään ci heitä
miellytä, että Puolan läntiset ra­jat,
jotka kansiillisdcrookraateillc
ovat kaikkein tärkeimmät, eivät olc
riittävästi taatut.
Nämä erimielisyydet ovat siksi
vakavat, että osa porvaristoa alkaa
pUo huolissaan koko sodan onnis­tumisesta.
Meidän ci kuitenkaan
pidä aliarvioida sotavaaran lähei­syyttä:
joukkojen on oltava va­ruillaan
Pilsudskin vehkeilyjen
suhteen. Dmovski saneen hyvin tie­tää,
että syvät rivit "vielä muista­vat
viinic sodan^\ ja että eritoten
Puolan kansa ei ole ensinkään ha­lukas
sotaan. Hän tietää senkin,
että Europan hallituksilla on kai­kenlaista
pieniä kiusaa kommunis­teistaan,
joten sota Neuvostoliittoa
vastaan .•synnyttäisi suuria vaikeuk­sia.
Sosialidemokraalil ovat olta-neet
tehtäväkseen levitellä rauhot-tavja
lausuntoja siitä, kuinka kan-sajoukot
eivät halua sotaa; silcn
he vain koHtavaJ salata, initii valj
mi.steluja kan^ainväli^^l so(lanli<l-i
nistisen valtiopäivämiehen on kuta­kin
kysymystä käsitellessään kehi­tettävä
proletaarista, valiarikumouk-sellista
ohjelmaa. Ohjeet kommu­nistisille
valtiopäivämiehille ovat
tässä suhteessa sainat kuin Lenin
aikoinaan antoi neljännen duuman
txjlshevistisille valtuutetuille esit­täessään
duumafraktion kokoukses­sa:
"Yksityiset asiat on käsiteltävä
proletariaatin vapaustaistelun yleis­ten
tehtävien valoöa osoittamalla,
että ainoastaan Joukkojen vallan-kumouksellinen
liikehtiminen on ai­noa
tie Venäjän vapauttamiseksi sii­tä
vainosta, ja kurjuudesta, johon
tsaarismi on sen syössyt."
Joukoille on saatava selväksi pro­letariaatin
vallankumouksellinen oh­jelma^
joka poistaa kapitalistisen
rationalisoimisen, on osoitettava so-
'I äniän 1.700 mailia pitkän j en ja lahjusten-oton mätä.
r,ojal tekevät joukkojr-n j o l H l a l t a i n i -1 I"'il-J-inianlrTri.fn radan rakenta-scksi
sotaan. .So^iili(J<-n.okraatil!Sip.ria<ta Turkr-taniin nel-
•icpeammin koettaa pon^arillinen
i L i o k k a pakoittaa kommunistiset
r.tiolueet jn vallankumouksellisen JEialistisen .rakennustyön valtavia
Vielä m i e l e n k i i n f n U e m n . - , n ;'-öväenluckan maanalaiseen luokka. |«tavutuksia N-liitossa, proletariaatm
_ Viela mielenkiintoisempaa n. Kuvaavan esimerkin an- d^ktatuyrin maas.sa. jossa luokat on
.kkaa-li otlaval; J i ' ' - ä viiodr-sa ja .-en valmistumi,-
lilä-' ^^'^hnf• kuukautta ennen määrä-tiet
oisef^ti ja inii'
o.saa .Nruvo.-toliittoa va-laaii U-lilä-,
vän hyökkävk.=en valini-t.Iunn. ! •"f^''^ - l"" holshevikkien vii-
Näinä aikoina on kvuunr-ficn' '"cinen voimannäyte, tunnuslaa
vuotta kulunut siitä kun Puolan ''•.•i'^ i.orvarillin^n hhti; siinä on
tnicUinii'^lä niille, jotka kuvillele-
\al nfuvoslojohtajien olevan vain
hyökkäys Neuvostoliittoa va.-taaii
V. 1920 alkoi. On palauteltava
muistiimme, että Pil^uflski silloin­kin,
kymmenen vuolla takäpfriri.
valmistautui tunkeuluniaan Kic-viin.
Sama.«sa Kievi.«.sä nyt Puolan
.sotila.spiirit aikovat julistaa yhdis­tyneitten
Puolan, Ukrainan ja Val-ko->
Venäjän liittovaltion uuden pe­rustuslain.
Näinä aikoina — kynininicn
vuotta senjälkeen kun köyliäli-!ö
.'^ankariili.sesti tai.«lf|i iniperialismia
vastaan; kymmenvuolisrn vallaii-kumouLsen
j a vastavallankunioiik-sen
välisen kamppailun jälestä ~
on kan.sainväli.slen, samaten kuin
puolalaisienkin imperialistien po­liittiset
larkotusperäl, heidän i n ­hottavat
vcriiiel ka.'<von.'«a paljas­tettava
ei ainoa.';(aaM Puolan, vaan
kaikkien kapilali.stiinaiden kansan­joukoille
Meidän on tehtävä kaik­kemme
Ncuvo^loliiltoon hyökkää­misen
vaaran lorjumisek.'*!; meidän
on järjestettävä proletaarinen kan-
.sairivälinert Ncuvö.sloH?ton' puolus-tug;
in(jidäi| ,on estellävä.sotata
pCfden, , ja ruokjiyfffojen ,|^iljeius
Ncuvosloliiltoa. vuslaaj^ taistcleyi,!,
Ic (sotajoukoille.''Kahh'ainvälifiellä
prdlbtairiaiittIla oh rlUtlii usli '-ki'»-
hojakäyitctlävissaäii, vPidriksl-erf
uud.cn,.npuvpstpvastaisen .sodap; v,u|-.
mistcluissaan uudelleen ,i.skcä kyni-mcncn
vuotta sitten annetut sankan
rilliset iskut. Multa j«»s iiiikää/i
ei yoi' pidättää' pitrtlalaisla selkkäii'
Ujolta, sil|oi; i oii uieidän niiir-^tcUa-ya,
että . lie, jokai.vje',; Vt;arHovqsiff
Kicviin, lVUn.skiiii i J ä Sninlenskiiii,
jmyös Vid Rievistä:^ja Minakistä
^Warsovaan, j a Ctla'köyhälistö llili-e
Jcannattanuiau jälklntaistu kulku­suuntaa.
Kansainvälisen köyhälistön on
oltava varuillaan.
Heti edelläolcvan kirjoluk<en
saavuttua Imprekorriii toiinitukseeci
tuli Warsovasta sahkösanotnatieto
Neuvostoliiton lähetystön räjäyt-tämisyritykseslä.
joka jos olisi on­nistunut,
mahdollisesti olisi johta­nut
sodan puhkeamiseen.
Lähetystön ovenvartija huomasi
oudon näköisen lanj;an jttlitavan
naapuritalosta (jossa, sivuuirtuini
sanoen, on Puolan nioiiarkisliklti-pin
päämaja) neuvostolähelyslön
katolle. Tutkiessaan asiaa tarkeiii-min
ovenvartija löysi naapurita­lon
katolta kellolaitteen. johon
äskentnainittu neuvoslolähcly.-töu
katoile menevä lanka oli ylulislrtly.
Poliisi kutsuttiin paikalle ja asi­antuntijat
ryhtyivät laitetta tutki­maan
Puolan ulkoininisterislön ja
Neuvostoliiton lähcty.-^lön edusta­jien
läsnäollejjsa. Saatiin scIvilN-,
että lanka johti rajähdysainepakel-
Inirjia liaaveilijoila, sillä .se osol-laa
kuin näyttämöltä neuvo.stohal-
I il uksen peräsimessä olevain mies-
Ifu luovaa kykyä, heidän lujaa
päiilläväi^yyltään tehtäviensä täyt­tämisessä
ja sitä vauhtia, millä he
Venäjää uudenaikaistuttavat. Jos
tuollaista rautatiehankctla olisi
yiilctty toteuttaa tsaarin aikana,
olisi siilien varmaankin ryhdytty
ranskalaisilla rahoilla, sen valmis-luini-
et-n olisi mennyt 12 vuotta,
ja olisi siitä löyhkänyt varkauksi-li.
sää samainen lehti, että tuon tavat täs.<^ä ,suhtees.^a olot Saksassa. ' hävitetty • ja sosialistiset olosuhteet
rautatien joudutti valmiiksi eni;- n sjejjä valmistautuu porvariluokka nousevat tilalle, ja jossa vuosisa-määräaikaa
Bill Shatov, entin-i: tulevaan kans^ialssotaan. Sosiali- täinen vastakohtaisuus kaupungin
chicagolainen, "hoopo", tuplai-.M-i la^cistien avulla pyritään saatta- Ja maaseudun välillä lakkaa. On
lainen, . i l l e kommunisti, t L k . n . ; - a a n voimaan fascistinen ^ i ^ ^ a t u u - j - c ^ v a . J ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
nellvt enemmällä kuin k y m m e n e i - . ; " kieltämään kommumstxsen doimmen luokkana l a viisivuotis
eri alalla tässä maassa ja nähiivt
monen amerikkalaisen vankiini *
! puolueen toiminta.
Näissä
suunnitelman toteuttaminen, on va
•kava uhka maailman kapitalismille
o!osuhtci.s.'=a, luokkavasla- jj^ ^jj^j unperialistlt minä hetkenä
Ontarion metsätyöläisiä, mutta nj^t
tämän tulevan järjestämissuunni-telman
mukaan on ryhdyttävä jär­jestämään
Quebecin j a länsi-Cana-dan
meisätyoläisiä, aa\-ikko maa­kuntien
maatyöläisiä, sisäjärvien
satama (freid shed) työläisiä, eli
yleensä kaikkia järjestymättömiä
halpapalkkaisia ammatittomia työ­läisiä,
jotka kulkevat alituisessa
työn etsinnässä paikassa toiseen,
jatkuvan puutteen j a äärimmäisen
rii.ston alairena. Ennenkuin tätä
suurisuuntaista suunnitelmaa voi­daan
toteuttaa, on saatava eniisten
lisäiisi . ainakin kolme järjestäjää
eri kansaUisuuksien keskuudesta
sekä aavikkojen maanviljelystyö-läisten
järjestämistä varten piiri-eli
aluekeskus "VVinnebegiin j a näi­den
lisäksi ainakin yksi ranskalai­nen
järjestäjä Quebecin metsätyö-alueille.
Tämän suuntaiset järjes-tämirtyö-
toimenpiteet vaativat uni-olta
varoja huomattavasti enem­män
mitä ominvoimin kyetään saa­maan
kokoon.
Oli nämolk-n aivan luonnr-njd
että kansainväli-ton .^uhteiden'
vittely muodostui .-. .k.juksessa •
keimmäksi asiak-i. <iitä oH ko:
ukselle tehty Ijkui-ia e^itybii
näiden pohjalla ryh']yttiin •
„ , .... asiaa käsittelemään. Eräis-sä"
Taman johdo.sta meidän on ve- tulemissa esitotii;;. ottä Ijjt
dot;ava sellaisiin suuriin joukko- - • •- on
eräiden muiden maii-^n
työläisten järjestöjen - n h ^
vät olleet tehneet kaVi^^^
järjestön päätöks!;::,an haoli
mi:ään Suomen ¥ataTir'-.kon 1
r.L He olivat s t i o r a j i L i r a « t -.
tukemaan omien nia;t:ea^a
listeja: Kerrottiinpa
kuljetus.yöläi.ten l i i : . ; johdon
holta oh annettu .<u'.rsen T » IU
olijoille sitoumuk-iä. ettei ^
laivaliikenne tu> ^hkl^"^^-
tymään lakon jr.hdo.-a. -Tokd
puolen Uas o.^oii,.ttiin.
vostoliiton työläiset i ä r j e ^^
olivat pyrkineet tekeraääfl^j
sa lakon hyvak.<i, vaikka niiHäl
ollut mitään järjp^öllisiä suV^j
kaan Suomen -.'Ijetustyöik
liiton kanssa.
,kohtien nopeasti kärjistyessä. Jouk- L saattavat aloittaa rosvo-
. . . . . „ u u u „ . ^ ,^^^^3^^ valtavat i,^^^^ työläisvaltiota vastaan,
ityksellisesli j o h t i 500,<i.tO|„,itta<.^,hteet ja kommunistipuoluei- viimeaikahien kehitys on paljas­tanut
sosialifascistlt fascistisen dik-sitiäpuolelta.
Siitä huolimalta lian
menes
työmiestä ja 200,000 kamcelia kä- ta uhatessa julkisen puolueen kic!-
sitlavaa armeijaansa.
Tämän rautatien koko kalu!-io.
ratakiskpista velureihin asti <>n
Venäjällä tehtyä. Rata seuraa Kii­nan
rajaa 700 mailia, yhdistää
Siperian Turkestaniin ja yliuv
halki Siperian menevään emä ra­taan
Novosibirskissa. Kokonaisim-dessaan
on asia mielikuvitu-ta
huimaava, sanoo lehti lopuksi.
Ei läpiissyt
Seuraavassa on pöytäkirjan ote
erään Yhdysvaltain kansalais-oi-k
e u k s i e i i hakijan kuulustelusta
Louisianassa. Asianomaisen haki?
j a r i ja o i k i M i d e n tuomarin nimet
j a o s o l t e e t v o i saada Christian
C'<!n///rv-lclulcn liuhtik. 9 p:n nu-nK'
' r o s t a ' . K y s y j ä V i ä 'ph ' fiiömafi
IX;\.ja vasth|ijana' 'hatci)'ä''|H).'''''
•Tijvniari, ,Aiiiä ' ifjiUe rJi^^tlmari-'
! «Klan-.-.aikaua.? ;i.v ^y.j^.ifvi\r ^^.\-,'.
• ^Ihtkijai' Palvelin kolme .vuotta
•ritf ilmeessä arnieilassa 'ja.;sitte ul5
Lh7ikiitiltri ' SalbW?kiin lähetetyssä
rclii^kunnassa. '^^('fcsiuää ftätevat
asiakirjat t ä m ä n todistamiseksi.)
|;u4<iii josj.fa ^it|än, vUjjjelcsläigi^c,
^)lisi v ä ä r ä s s ä , . ! inilcn,.iSuhiauliiJ8i,l;.
je''siihMV-^.i^olaan 2^ K-, :; t;nii. )vi,.:: [sV -
! Tl." 4vats\Ms?ll'^\elMlife«ttd6kseftii
noUisen c. ' ; U i i e r k i u , . joi^ ..Califprnia
haluaisi lisä-aluetla ja p ä ä t t ä i si
vallata sitä Meksikolta ja joka
mies värvättäisiin jonkunlaiseen
palvelukseen, panisilteko vastaan
vai menisittekö mielellänne?
H. En usko Yhdysvaltain r y h -
tyVjän semmoiseen sptaan.i^;-, .
.T. £n:.halua::kuuUainiilään. eh-ioj
' hyökkäyssddäfsfeä',
hun^ .on ..;e)R§inr>fljaleJ!ta.va;.v,)öeiv,<^JiiTv
^uuU«^ni>,;j.umalaa>;ijai ihtjiiRkiinjao;
kohlaan^i.-.:.!- :':.u.^\ . w J o ; ' : i ;r
T. Te siis ette voisi suostuä*käi-kissa
olosuhteissa houdaltähllkaii
lunhuslausctta: Mun mäan\,^''(it-
:in^ni?i;jj,.i.q,.;, :,ii,ii\r • yii;-!; qmö'.)?i:
Ui:i;£n; ,i:«:r;i-;c; V*«iv!•>!•;'•) .'f.-iHiiio
I T ; ' f Silnä^f^rapaiuksJessa-'ieit*f-'&j
to. .saavat kommunististen parla­mentin
jä!:enten tehtävät suuren
merkityksen. Heidän, toimintansa
periaatteet ovat samat kuin bolshc-viikkipuolueen
*parlamenttarikkojen.
jonka periaatteen Lenin määritteli
seuraavasti:
"Aikana, jolloin miltei kaikki E u ­ropan
'.sosialisti:-f!t' parlamenttiedus­tajat
ovat paljastuneet sotakiihkoili-joiksi
ja heidän apureikseen, löytyi
Venäjällä työvjh;npuoluo, jonka par­lamenttiedustajat
eivät loistaneet
pcrvarciden ja älymystön salongeis­sa,
tahi europalaistcn asianajajien
ja parlamentarikkojen liikekuntoi-suudella,
vaan sitävastoin ja sitä
enemmän kiinteällä yhteydellä työ­väen
joukkojen kan.ssa, suorittaen
niiden keskuudessa vaikeata ja vaa­rallista
työtä, maanalaisina propa­gandisteina
ja agitaattoreina. Pyr­kimys
nousta korkeammalle 'yhteis-kuijnasjsa'
— tulla/n-iinisteriksi, tahi
saada''Wyiä\':pai>:k'mä -^.Vse oii^-tä;.
npmaan: [Mifjjt" n^aajiii pikeinJip'
teet vai väärin, ool mun maani.
Valiankumouksellisen parlamenttarismin
tehtävät
; d.uHö?^; ,]?plshevj|igj<;n.,. .ton^^ „
i ParlaiftonttaaAinret},jitRiin|g|^nrpn,,
.näin. ojien • tärkeil,,.. mutta ei, ,l^.|V.-;,
l i n k k a a n ainoa "tehtävä .kpipmVni^-
tlseilc. valtiopäivsimiehclle. . Hänen,
cn nopeasti oltavf^, ^siellä, jnissg Jou­kot.
käyyät.^..t^isl.ehjg.. IfcixJ&n ..iulec,
CUJV--. pclottpaya, -BJifilu^Sit^M^iSJi^j
Jotka :inuet«*opp;|i"ksi!»a.,;^a(;{
tatuuritt tienraivaaij^ksl, sekä N -
iliton ja kommunismin pahimmiksi
vlhoUisiksi.
"Kommimististen valtiopäivämles-ten
on parlamenteissa käytettävä
kieltä, jota jokainen yksinkertainen
työläinen ja talonpoika käsittää,
jotta puolueella on mahdollisuutta
julkaista ja levittää nämä (puheet
lentolehtisinä etälsimmilläkift paik­kakunnilla
maata."
Unohdamme vielä lilan usein, et­tä
meidän on puhuttava joukoille,
eikä parlamentille.
Kominternin julkaisu "Kommu-ni.^^
tincn intcrnatlonale" käsitteli äs­kettäin
ot,siko5sa mainittua kysy­mystä
eräiissä mielenkiintoisessa ar­tikkelissaan,
jota seuraavassa selos­tamme,
koska kommunistien osallis-luminen
ulkomailla parlamcnttityö-hön
on meilläkin herättänyt mo­nenlaisia
väitteitä.
Epäinhimillistä kiristystä
Tärkein, ja melkein ainoa paik­ka,
mistä radiota nykyisillä kei­noilla
voidaan saada, on Belgian
Kongo (Kcski-Afrikassa). Radiu­min
pelkistäminen niistä mineraa­leista,
joissa sitä hiukan on, tulee
niin kalliiksi, että yhden gramman
tuolatilokustannukset nouseval
S20,000. .Alutta radiopitoista me-tallialuctta
hallitseva hclgialaincn
liike, jolla siis on radiumfn luo-tantomonopooli.
kiskoo $70,000
grammasta, yksin grammoin ostet­taessa:
neljän gramman erissä on
hinta $50,000 grammalta.
Artikkelissa kirjoitetaan:
V^iilie kuukausien aikana ovat
komnumisUsct edustajat eri maiden
porvarillisissa parlamenteissa pitä­neet
vallankumouksellisia taistelu-pul:
oita itov. Ohahln ja Doriol
Ranskassa. Jarskls, Sypulas j a Ro-siak
Puolassa, sekä Gottvald Tshek-ke-
SU)vakia.ssa>. joitten vallankumo­uksellinen
luonne el johdu sattu­masta.
Nämä ovat ilmauksia kom.
inunististen puolueiden vallankumo-tiin,
joka oli lasketin .vhleeo lä- uk.^elli.sen parlamenttarismin U k -
helyslöu savutorvista. Puolalaiset ^''^^ ^^f^ ""^^
.. , , , vallankumouksellisia parlamentank-asiantuulijat
scIiUivat. elt>i tuo hei- ^^.^^^ tyyppejä, jotka ovat parla-velinkone
oli leknillinen ihin.- ja ^,,,^,„ti,rikkoja ja kommunistisia täls-olisi
aiheuttanut hirveän voiniak-jtelijcita. Tässä kommunistiset puo-kaan
räjähdyksen. Jos se ulisi rä-jUitvt taistelevat opportimisticn tak-iähtänvl.
olisi se tuhoniuit Iähe-ini^!<-»" vastaan, joka lopettaa par-
.. • . . . . . . |. I lamenlarlsmin vallankimiouksellisen
tyslon ja pir.s onul to.se,,kuv ker- j^^^^,^^^^,^^ ..^ ultravasemmistolaisla
roksen, jossa lähettilään ja tianen 5.-.^.^^.;.,;,. ,..,.^taan. p,^rlamentin pu-
Inijalavan merkityksestä, taistelussa
joukoista.
j Kommunististen puolueiden mai-
'r.iint valtioixiiv.imiehct paljastivat
jpulici^^saan iniperiallstien siirtomaar
komentoa, kuvasivat N-lilton vai-tehokkain
ase laisleiu>sa svöpätau-! sosialistista rakennustyötä
. ... 1 M . 'iiuij:'.;<th'at sosiahfascistien vastaval-tia
vastaan, n i i l a n \ K \ a i K a n a luu-.'
perheensä vksilyishuonecl olivat.
' l;>nkuniouk ^^-Ilisuuden, sanoivat a-netaan.
tuntuu tuollainen suu.uia- ,.^,j,„„„tj ^j.., kommunL^tiset puo-ton
kiskominen niin epäinliiniilli-ji,;cct kaikin keinoin tulevat puolus-sellä.
että 5e palauttaa mieleen ne tanraan N'-lilttoa. ja että he mat-pövristvttäväl
julmuudet, joita ta- 'f^iJ-^^tava' Moskovaan oppiakseen
kavuosina .«ainaisessa lieluian K.m-' ^'»^'•^'"•'"'^'^''^ bolsheviikkipuolueelta.
, . . . . . . ,, ' ,, .. iOlivatko tällaiset kannan ilmaisut
jrossa nariotelliin alkuasukkaita' , , , , . . . „ . . , ,
f .,, . . . . r.>ahdo!h.<ia silloin .Sun kommunls-kohtaan.
milloin nan.a <.nnetloniat .j^^j,, edustivat parlamen-eivät
raakakumin k.Täänii-i>sä tois?;:! .•^ollaisct luopiot kuin Levi.
jaksaneet tyydyttää petomaisten: I.oriot. Muna. Kilbom jne.? Yksin
isänliensä ahneuUa. ti.mi.n kysvmyksen asettaminen riit-
Sellaisfa on kapitalismi — eli f ^ nähdäksemme, mmkä valtavan
. . . . . .. . kclntv.=:jak?Ori kommunistiset puolu-loism
sanoen se järjestelmä, jon-;^^, ^..^^ kulkeneet kohti bols-hevls-ka
vallile«isa tuotantoa harjote:a,in tj^-citumista.
Kun tiedämme, että radiumi '0111 voittojen hankkiini>cksi eikä ih-! Kcmmunististen valtiopäivämiesten
vallankumoukselliset taistelupuheet
kuvastavat myös; k^rJist>Tiyttä luok-katalstelutUannetta
ja yleistä val­lankumouksellista
nousua.
Nämä puheet on pidetty aikans»,
jolloin toisaalta kehittyy kapitalisti-maailmaa
käsittävä talouspula, ja
toisaalta näemme N-liiton sosialis­tisen
rakennustyön vaitavan nousun,
aikana. Jolloin vastakohdat kapita-listimaailman
Ja N-liiton välillä no­peasti
kärjistyvät, olosuhteissa. Jol­loin
porvariluokka kokoo viimeiset
varajoukkonsa ja sosialifascismista
muodostuu fascismidlktatuurin .tien­raivaaja,
samaan aikaan, jolloin jou­kot
vasemmistuvat. aktivisoilumlnen
lisääntyy Ja myötämielisyys N-llit-toa
Ja kommimismia kohtaan kas­vaa.
Se voimakas vastakaiku, jonka
communistlsten valtiopäivämiesten
•)uheet (varsinkin Chahin ja Gott-yaldin)
ovat saaneet, niin siinä
naassa missä ne on pidetty, kuin
•nyöskin laajalti muissa maissa, o-iolttaa.
miten suurimerkitj-kseilisiä
igitatsionlaseita psu-Iamentin puhu-falavalla
pidetyt puheet kommunis­tisten
puilueiden käsissä saattavat
oUa.
Kapitalismin yleisen pulan käy­dessä
yhä laajemmaksi ja vaUan-kumQukseUlsen
nousun kehittye.ssä,
tulee vallankumouksellisen patjla-mentJtarismin
merkitys iisäajity-mään.
Niin oudoksuttavalta kun tär
mä. ensi silmänräpäyksessä tunt^Jju.
ön asla kultenkiiv-^.siten. että porya-;
rlUlsen demojkratian irihistumiiicn,
lisää vallankumouksellisen paria-menttarisroin
merkitystä. Koke­mukset
tsaristisesta Venäjästä ja
kekonkslMa-.-niäluhuK^jtt,lai^fej^yillg;
joukoiilq. ri...w^!: ::^.-h:;'.-'(;>.:,i.-;.iv.' i
! Parlamenttarisen/;r tpifiiJripan,.(.^j|h-.;
(iil=tämineli ulkoparlamcnttaariseen
iyoskenfclyyH- ^^ouguiöjetf .SSSÄ^ftles.
sa,'"'täytyy; 3lTa'.'kbmfeunisfclsen" pat<^''
iamenttarikon tehtävä. Irähään ' W
hänen parlamentin puhujalavalta
paljastettava kapitalistisen ra,tiona-lisoimiscn
• päämäärä. osoitettava
kuinka se pyrkii riistämään prole­tariaatin
viimeiset ruumiin voimat,
ja huomenna täytyy hänen jo olla
tehtailla ja työpaikoilla.
Poliisit seuraavat kommunistisia
valtiopäivämiehiä kuin varjot. Jo
tänään hyökkäävät "demokraattis­ten"
maiden poliisit työläisten koko­uksien
kimppuun, joissa kommunis-tiset
valtiopäivämiehet puhuva,t
Huomenna tulee se olemaan polii­sien
taktiikan yleisena ohjeena.
Mutta kuta "tarmokkaammiksi" po­liisit
kiiyvät, sitä lujemmaksi täytyy
vuorovaikutus jciikkojen ja kommu­nististen
valtiopäivämiesten välillä
muodostua, ja sitä nopeammin tule­vat
kommunistiset puolueet valloit­tamaan
joukot ja johtamaan ne
voittoon.
Kommunististen valtiopäivämiesten
esiintymiset nykyisin, jolloin joukot
menettävät uskon kapitalistiseen
järjestelmään, täytyy muodostua voi- ^
makkaaksi aseeksi joukkojen mobi­lisoimiseksi
tulevia vallankumouk- f tässä työssä. Tähänasti on unio
Ammatiilinen iiike
L. & A.W.LU. of Cana­dan
järjestämis-
; Untö'of idanada on- tä-hSH-
i.a^tlsfeh'^^'- toinimtänsan avMllar
ö^6ittefiut» i^dl^ vansa-'ylcai:. tiiifciniät-^
\.öiftiii •fiC^ättadäläinenii.'' taloudellinen>
tai'stfek*jarjcstöj-liälie5 kasmmenvuo-ir
»ö»f toiminnan^; »ikaiiar;!on.-käyty,
.hseamlpi 4y«toisteiartfcain l y M e n käijn
mntfrf-järje^tt taholta:,;: Jä^jestom--
meion 3yntyny.t-.taisteUHden -yhtey­dessä
jaj.aeijtjioiminta j y j j i g ^ ,jat-,
kttMaa.ttfljsjejua,;j|ipko^!ajan Jappa-reita
JBi<j)^perjpu,uifajpitali y^.s-.
laai^, !eiikä,.c nqissä .taisteliiig^^ .^^^^^^
j o t ^ ^ Ijg^jijsäkääa^iepoa, .tal^i o$oi-^
ltp.tflSlriyftgymyks^ji_^5.^p{^
l^pkl^^^is^^l^u^ike,_, kaip,äa. ){ipedsiti
v/^i^j^^^ta , "it^'jQud^'|[]isi^'• taistgiu-p3iö
«st^f,-; iärje4oC ip|:'^ ei 'jiyn"
R?Ä?r; r.-'^' luokk3'^isteIijnhtamaltä
vaan tulee ainä'oiemäah johtavana
tekijänä eturintamalla, käymään
tinkimätöntä taistelua joka paikas­sa,
muodossa tai toisessa kapitalis­tista
järjestelmää ja työnantaja-luokkaa
vastaan; järjestämään tä­hän
asti järjeätymättöminä olleet
ja huonoimmin palkatut kulkutyö-läisjoukot.
•Viimeisessä L . W . I. Unio of Ca­n
a d a n konventsioonissa luotiin poh­ja
järjestön voimistuttamiselle ja
järjestämistyön laajentamiselle,
maa-, metsä- j a kulkutyöläisten kes
kuudessa. Tämä suunnitelma vaa­tii
suuret määrät aineellisia varo­ja
j a uusia järjestämistyön tekijöi­tä
ennenkuin se voidaan tehoisasti
toteuttaa. Järjestön konventsioo­nissa
muutettiin järjestön nimi t u ­levaa
toimintaa vastaavaksi, Metsä-ja
Maatyöläisten Teollisuusliitoksi
(Lumber" Workers Intustrial Unio
of Canada.) Nyt meidän on luota­v
a järjestöstämme yksi voimak­kaimmista
Canadan luokkataistelu-järjestöistä
j a se voidaan tehdä ai­noastaan
siten, että saamme kaikki
vasemmistolaiset joukkojärjeslöt
avustamaan -ja tukemaan meitä
järjestöihin kuin on Ukrainian L a -
bor Temple Ass'n j a Suomalainen
järjestö, että nämä järjestöt anta­vat
kaiken apunsa mitä niillä on
tukeakseen rahallisesti yhteistä
järjestämistyötämme, järjestämällä
iltamia L. & A . W . I. Unio of Ca­nadan
järjestämistyön hyväksi, .se­kä
koota rahaa muilla mahdollisilla
keinoilla tätä järjestämistyötä var­ten.
Luokkataistelu ja järjestämis-liike
on yhteistä kaikkkicn vasem­mistolaisten
järjestöjen kesken.
Toimeenpanemalla iltamatilaisuuk-sia
järjestämistyömme hyväksi, ei
pidä unhoittaa voimaperäistä va­listus-
ja propagandatyötä järjes-tymät;
ömien metsä- ja "maatyöläis­ten
järjestämiseksi. Sellaisiin asu­tuskeskuksiin,
missä on suomalai­sella
järjestöllä samoin kuin U. L'.
T. Ass'n vaikutusvaltaa j a toimin­nan
mahdollisuuksia on näiden jär­jestöjen
velvolliBuutena ryhtyä jär­jestämään
paikkakunnalle L . & A .
W. I. unio of Canadan unio-osasto-ja
ja valvoa että ne pääsevät toi­minnan
alkuun.
Union j a näiden järjestöjen hy­vällä
yhteistoiminnalla j a ymmär­ryksenä
voidaan tämä järjestämis-työsuunnitelma
toteuttaa. Järjes­tää
tähän, asti järjestymättöminä
olevat suuret työläisjoukot yhtei-seiöh
taisteluriritämäsirii kdrnmunls-tiseh
yhteiskunta'järjestelmäti puo-^
Iestä' rriäaTlmän' käpitälfstHuotkaa
vastaani''-'• •••^K^i^iU:
: '^Wä*ikkJkaamirie kylHfi'-isuui»K"¥ai;
ha&tS järjestymättomiiän' jiirjestU-imiStä
varten.- f - . - v . - i i : ; . ' - : . - ? * ;
-Mubdoatakaa.-jokaiseen n nlctsä^^
ja maatyöifiiBteniikeskukseerl' &
A. W. I. unio of Canadan osasto.. .
Lumber & Agl'ikultut;är""'Worker5
Intastliial tTrii<4"^tJf'"Cbnäifä.' -
! Suomen Kuljetus-
;, .;"1työl^steft^'M
• ' Xsken' päättynyt''Suome^^
•tustyöläisteh 'liiton edustajakokous
on mitä selvimmin osoittanut, kuin­ka
ratkaisevasta merkityksestä työ­väestön
kansainväliset suhteet ovat
sen toiminnassa ja taistelussa. Sa­tamalakon
johdosta kokouksessa
käyty pitkä ja valaiseva keskuste­lu
paljasti kysyhiyksen kaikessa
laajuudessaan. Se osoitti, että
toisten maiden työläisten j a järjes­töjen
tuella voi olla ratkaiseva
merkitys toisten maiden työläisten
oloihin.
Kokous tunnusti asian käsittelyn
yhteydessä sen suuren merkityk­sen,
mikä Skandinavian työläisten
aineellisella avustuksella ja saar-totoiminnalla
oli Suomen satama­lakkoon
nähden. Mutta samalla se
oli myöskin pakotettu toteamaan,
että Kansainvälisen kuljetustyö-
Iäisten liiton taholta ei saatu sitä
tukea, jota oli luvattu j a jolla olisi
voitu viedä taistelu onnellisempaan
loppuun. Kokouksessa saapuvilla
olleiden skandinavialaisten ammat-tiyhdistysjohtajain
taholtakin ol­tiin
pakotettuja tunnustamaan, että
mainittu järjestö ei nykyisellään
vastaa tarkoitustaan. Osoitettiin-tehtävä
yhteisty;,.<..pimuf Ncuv
liiton velje.>järj^-.i.,n kanssa,
maila kun suhteet muihin jä
töihin on niyuskin pidettävä
laan. Lisäksi paino.-to.tiin a!a_
sissa kaikkien luokkataistelut,
nalla olevien kuljotustyöllistj
j ä r j e s t ö j en yhteistoiminnan \ilti
mättömyyttä. Liit ;otoimikunta j
tui kysymyksess-i vastustan,
asiain nykyisellään "Ilen yhtebl
sopimuksia Xeuv.istoliiton järij
töjen kanssa. Ja samalle kanni
asettuivat myöskin kokouksessa 1,
lee: .skandinavialaisct ammattiv]
distysjohtajat.
Kysymykse.-iii hyväksymL^I
päätökse.s.^^ä kokous tunnusti
suuriarvoisen työn. jota Punaim
animattiyhdistysinterna;iona]e
tehnyt maailman proletariajt]
taisteluvoimien kokoamiseksi
asettui amniatiUi.-tn liikkeen
sainvälisen yhtc^näisyyden pohjJ
le, päättäen pysyä edelleen
sai n välise n k u 1 j e • u st yöläi.^ten
ton ja Skandinavian fcderatil
jäsenenä. Samalla velvoitti koko)
liittotoimikuntaa tarmokkaasti
mimaan kuljetustyöläisten kansaa
välisen yhtenäisy.vden hy
luokkaiaistelun pohjalla.
Tämän tarkoitusperän toten
miseksi on kokouksen päätöt
mukaan toimittava siten, että;
kaansaadaan yhtoistyökonferei
; Neuvostoliiton, Skandinavian-i
Itähieren maiden kuljetustyöläii
keikeh, jonka konfenen^sinSt
pdistetääri kaikkien niaidert Irell
iustyöläisten luo.kkataistelupohiaj
;oimivan jiirjestön niuödöstSmis^
Päätöksen jote.uttan)i;fie/im«|
;isi lcjhi.=:äinvälisen ärfiinattij;fid|
tysliikkecn vahvistaniista tav;
joka nykyisissä olosuhteissa olj
välttämätöntä. Satamalakossa i
Vu^Qtiit kokemukset ja , länsiro
ieri ' ammaitiyhdistysjohtdjiiäl
än'£äiriat turinu.Hukset o\-at-osora
irike^'/eitä nykyinen tilanne-lnfl
tii sX:^^ö lii is: e n kansa invällsK^-«
t ä s s ä /Qi ole tarkoitii^adh^tJ^
Va.V''!S'e'on luotava lujemnlalfeM
j^ile.''Ja tämii pohja
kaikkien inaiden luokkataist^^
nalla olevain kuljctustyöläistesr
jestöjen veljellise.stii yhteistöin
nasta.
Asia on niin kii.?tämätt<
selvä, että sitii vastaan ei TO^
millään työläisten etuja vaan
mattomalla menettelyllä toii
Kun mainitussa edustajakokoufe
sa saapuvilla olleet skandiiiaTi
set ammattiyhdistysjohtajat b
tivat kokouksessa kaikin ke_
estää yhteistyötä -^^'^"J^^''''^
kuljetustyöliiisten järjestöjen w
sa, esittivät he tämänkin
s e n jälkeen suoranaisia uhkai
liiton ja Skandinavian fede
suhteiden katkaisemisesta. Fedfl
tion edustaja .selitti kuitenkM
asia tulee lopullisesti käsiteltan
si federation kokouksessa, jo^.l
detään iähiail^oina. Puuttui kai^'
siveellistä tukea nyt lahtea f
hajojtuk.sen tielle.
Kansainvälisen ammattiyhais^
sen yhtenäisy.vstaistelu J-n sn^jl
mattava.=ti voittanut. Jaisteljl
edelleen tehostettava. TyoiaKiJ
vät voi' hyviiksyä .sellaista l a ­etta
Neuvostoliiton ammati
j ä r j e s t ö j ä pidetään kansain^
han asian käsittelyn yhteydessä yht;enäisyyden ulkopuolella.
scllisia taisteluja varten. Kommu- kyennyt järjestämään ainoastaan esim, kuinka Saksan, Englannin ja en maiden lunkkatai.steln
Iskon sta
' Kirkland Uikelaiset ovat näyttä­neet
toisille Canadan suomalaisille
työläisille hyvää esimerkkiä, esi-mcrkkiil.
jota c'.i-:i seurattava kaik­kialla.
Heillä o„ ollut äskettäin
joukkckokoiis Suomen • lapualaisten
hiilinriimlsia ,^amoin kuin yleensä
Suomessa vallitsevaa • valkoista ter-i-
oria. vastaan, josta kokouksesta .oli
iähetetty .vastalause Suomen .halli-tuks.
elle. Samassa kokouk,«=essa oli
kerätty kal&hti lapualaisten särke­män
"Työn Aiinen" kirjapainon uu-delleenrakrutamisen
hyväksi Ja oli
fascistlsesta Puolasta puhuvat cäs- se tuottanut kolmekymmentäyhdek-;
sä suhteeessa selvää kieltä. ':än dollaria. Siis sievoisen summan'
Tsaiistl-Venäjällä vallinneiden o- !niinkin pieneltä paikkakunnalta,
losuhtelden Johdosta. Jolloin bolshe- olemme seuranneet tarkasti uuti-vilkkien
puolue oli maanalainen ja
harvat toimivat työväenjärjrstöt
työskentelivät kokonaan tahi puo-littain
maanalaisuuden rajalla, muo-äostui
kommunistisista duumajäse-nistft
puolueen kollektiiviorganisaat-toreua.
l^mä tapahtui heidän pu­heittensa,
matkojensa ja tehtailla
kSyntiensä avulla.
Näemme, kuinka nykyisessä fascis-tisessa
Puolassa pieni joukko valtio­sta
eri paikkakunnilta, mutta mis­tään
muualta emme ole huoman­neet
samanlaisia viestejä saapuvan.
MahdoIiLsesti muuallakin on toimit­tu
samaan suuntaan, vaikkakaan
niistä ei ole yleisemmin tiedotettu,
ja jos on tiedotettukin, n i in voi olla
ettemme o!? huomanneet. Suurim­malta
osaltaan kuitenkin, asian
tärkeyteen katseen. On oltu liian
on alueelta ole tietääksemme min.
käänlaista lappusta vastalauseeksi
Suomen lahtarihalUtukselle lähetet­ty,
puhumattakaan mainitun k i r -
papainon jälleenrakentamisen avus­tamisesta.
Yksinpä S. J . Keski-On-taricn
alueeH edustajakokouskin 11-
nohti asian kokonaan. Kun näin
tapahtuu "suurempien" taholta, niin
eihän ^fe*ole kumpiakaan, jos osas­toissa
ci^aisiäa lt^Uiis|eta.
Kuteri 'sanottu, *icir^land lakelai-set
ovat näyttäneet esimerkkiä Ja
sitä tuhsi kaikkialla Canadassa seu­rata.
Jokainen työläinen. Joka hiu­kankin
on "vanhaan maan" asioita
viimeaikoina seurannut, tietää hyvin
minkälaisissa olosuhteissa siellä työ­läiset
valkoisen tern>rin alaisuudes­sa
ja työttömyydesta sekä nälkäpal-koista
johtuvan taloudellisen puris­tuksen
helvetissä elävät.' Heiltä ky­syy
Uian suuria ponnistuksia ke­rätä
ilman ulkopuolista avustusta
nälkäpalkqistaan puolen miljoonan
markan rau&asto kirjapainonsa u u -
delleenrakexitamiseksL Siksi meidän
Canadan suomalaisten työläisten
leväperäisiä. Ei edes Keski-Ontari-»lisi osaltamme heille apuamme a n ­taa.
Yksinpä Neuvostohitossa olevi­en
suomalaisten työläisten esimerk-kikhi
meitä sellaiseen velvoittaa.
Lehdessämme oli aikoinaan uuti­nen,
jossa kerrottiin, että seuraa­vana
päivänä, kun saapui lapualais-ten
edeUisenä päivänä suorittamas­ta
konnantyöstä tieto. Ne Jo päät­tivät
avustaa rahaUisesti kirjapai­non
uudelleenrakentamista. Toisis­sa
paikoissa päätettiin tarkoitukseen
luovuttaa, jokainen työläinen koh.
daltaan, päivän palkka.
NeuyostoUiton suomalaisten esi­merkki
luokkasoUdarisuudesta on
siksi kaunis ja paljonpuhuva, että
sitä kannattaa seurata tällä puo­len
Atlanninkin. Suomen porvarille
emme saa antaa tilaisuutta kovin
pitkää aikaa olla vahingoniloinen
palkkaamiensa roistojen konnan-työstä.
Siis: seuratkaamme kaikkialla
tässä maassa Kirkland Laken tove­rien
esimerkkiä Ja auttakaamme
vaasalaisia tovereitamme saamaan
kirjapainonsa entistä , ehompaan
kuntoon.
Toinen muistettava asia. joka'me juuri itse
myöskin tavallaan koskee vähään
kaksitoista traktoria,
tö traktoreinc^en on
punut perille ja otettu jub^
vastaan talonpoikien, samom
Neuvostoliiton työläistenkin
Juhlahetki, jolloin trakttmt
luovutettu käytettäväksi, ou
liikuttava. Sen n?uvostoti;a-^
heenjchtaja, joh-n '^•^^'^"ll^ J
vanha kommuni.^ti ja P ^ ^ ^ J
meijan päällikkö oli o i K^j
nyt" liikutuksesta, .saanessaac.
sellaista .soIidansuUtta _
Amefikan työlai^t-n tan?^_,
lähettivät heille Konevoiniaa 1*
jensa' muokkaam:.=ta '''^^f^j^
Canada on "icovheaip: ^
Yhdysvallat, joter,
ty .kerätä vain yha-^^n
ta. ostaa se val.T.;;i:si ^ _
sitten Neuvastoli:f.>:'n- '^'^
nen työläinen -'"'^'^^'''^^^
kasaan ennenp::-:ää lisen koneen hinnan. ^ _
räykset; - erik°^^^\,.f-"^^ i
niinkiiin kukkaroon, on Neuvosto­liiton
talonpojille Canadan työläisil­tä
lähetettävän traktorin ostamiseen
tarvittavan rahaston, kerääminen.
Äskettäin lähettivät Yhdysvaltain
työläiset Neuvostoliiton talonpojille
Vam pienemma—
keUa auttaa. ni:n ^aamffi=
—"-"--l-iää tuen
mutta' kukapas n:ei:ä a
me juuri itse. ^ ^ r ^ ^^
seUä: ei olisi liikoja p e ^ - ^
keräyksiin, mu::a
sen. hyvän asian ^ n i n i i a ^
menevät, niin '.-^^ -ii
vuttaa jokunen sui^iffla
varoistaan.
Eikös niin. Iii^i^t.