Vapaus, May 13, 1927

              Sivu 12 Perjantaina/toukok. 13 p:nä—Friday, May 13
VAPAUS
Caazdan BaoBlalaisen,työväestön ainoa äänenkannattaja,
Ilmestyy Sadburyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
1% perjantaina.
T o i m i t t a j a t ;
S. G. NEIL- ARVO VAARA.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
tjt «cconH class matter. ^ ^
VAPAUS (Liberty) ^
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-
Uehed in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
»nd Friday. .
TILAUSHINNAT:
C^radaan yksi vk. $4.00, puoli vk- $2.25, kolme kk.
$1.60. ja yksi kk- 75c. . . . . ..
y*adysvaltoihin ja Suomeen, yka vk.^ $5.50, puoh vk.
$8.C> ja kolme kk. $1.75. ^
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
^itsi a.siamiesten _Jojlla_on takaukset. _
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaicsi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta, $1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kiitosilmotukset $1.00 kerta. . _
KoolemanilmotukBet $2.00 kerta, $50c lisämaksu
klitoslauseelta tai muistovärsyltä. , AA
Halutaantiedot ja osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmöttajien ja flmotusakenttuunen on, vaa-dlttaessa.
lähetettävä ilmotUBhinta etukäteen.
toimintaa sellaisella toiniintaolijelmalla, jossa vaa^-
iaan perusteollisutisien kansallisturtsmista korvauk­silla
ja työläisien koiilrollin alaisiksi, «t\öläisten ja
maanviljelijäin hallituHtar.' ja Canadalle täydellistä it-senäisyjttä
Briitiläisen Pohjois-ainerikan lain hylkää­misen
kautta.
/? Canadan koinmunislipuolueen viides edustajakoko-ifs
pidetään kesäkuussa, alkaen seitsemäntenätoista päi­vänä.
Senkin käsiteltäväksi tulevista kysymyksistä tu­lee
kysymys puolueen bolshevisoimisesta olemaan tär­kein,
sillä itsensä bolshevisoiminen on kommunistipuq^
lucen tärkein tehtävä. Vain bolshevisoitu, bolshevis- , , i u^sv
„ . , . 1. „ . . -1 - i- " 1 ^ paattyi huhtikuun 1 p:na, hyvak-tmen,
ja seUaiseksi rehellisesti ja valpittpmasti pyrKiva | yj^^jgjjggg^.j seuraavat päätös-puolue
on-todellinen kommunistipuolue ja vain todel; -
linen kommunistipuolue kykenee esittämään johtavaa
osaa työtätekevien luokkataisteluliikkeessä ja proleta­riaatin
vallankumouksessa.
'-Edustajakokoukseen valmistautumbesta jo pidetyis­sä
ja pidettävissä puolueen kaupunki- ja fcyläjärjesto-jcn
ja piirien edustajakokouksissa tulee suuressa mää­rässä
riippumaan, kuinka kuinka bolshevisoiviksi sen
keskustelut ja päätökset puolueen -Rastaista toimintaa
varten tulevat muodostumaan.
Englannin ja Neuvostoliiton am­mattijärjestöjen
yhteyskomitea ko­koontui
knlunsen maalisk .29 p:nä
yhteiseen . neuvottelukokoukseen
Berliinissä. Neuvottelukokous, jo-
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
St. Puhelin 1038. Postiosotje: Box 69. Sudbury. Ont.
General advertising rates 75c per col. inch. Mi
oimom charge for single insertlon 75c. Tlje VapaM
la the best advertising medium aroong the Finnish
People in Canada. _
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
»onttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
JtB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelJeen liikkeenhoitajan per-
•oonailitoella nimellä. ,
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Canadan kommunistipuolueen
bolshevisoiminen
Bolshevisoiminen/oli tärkeimpänä kysymyksenä C a /
nadan kommunistipuolueen neljännrasä edustajakcvko-ukses3a,
joTca pidätti iii kaksikymmentä kuukautta sit­ten.
Sitten Kommunistisen kansainvälisen viidennen
kongressin oli bolsheyisoimisen tunnussana ollut mitä
tärkeimpänä taisteluaseena Kominternin puolueitten
pitibniseksi selvällä kommunistisella kannalla. ,
Bolshevisoiminen merkitsee selvän käsityksen kom­munistipuolueen
johtavasta osasia työväenliikkeessä ja
proletariaatin vallankumouksessa/ yhdistämistä yhteis-rintamapolitiikan
menestykselliseen käytäntöön sovel-lutlamiscen,
joukkojen voittamiseksi proletariaatin
diktatuurin puolelle. Tässä uudessa tunnussanassa ei
ollut eikä ole mitään, mitä ei jo olisi sisällytetty Ko­minternin
aikaisempien kpngr^sien teeseihin ja pää-löksiin.
Nuitä päätöksiä ci kuitenkaan oltu soyitetlu
käytäntöön riittävässä määrässä. Kominternin viiden-ncu
kongressin aikana ja sen Jälkeen tuli -erittäin tär­keäksi
valvottaa kommunistipuolueita ylläpitämään val­lankumouksellista
eheyttään uuden kansainvälisen ti­lanteen
— kapitalismin ; osittaisen vakiintumisen —
vallitessa, jolloin voi esiintyä vaara sosialidemokraat­tisten
harhaluulojen ja likvidatporisten harirastusten
elpymisestä. ^
Canadan kommunistipuolueen viime edustajakoko­uksen
bolshevisoimiscsta,. hyväksymässä päätöslausel­massa
viitattiin näihin seikkoihin j ^ määriteltiin seu­raavat
kaksi keinoa täriceiramiksi keinoiksi kommunisti­puolueen
kattamiseksi vallankumouksellisen • toimeli­aisuuden
tielle: : -
1) Aatteellisessa suhteessa saattaa puolue kyllin
lieloiscksi Icniniläisyyden teoriasta, mikä on kapitalis-tisen
imperialismin aikakauden marxilaisuutta.
2) Uudelleen järjestää puolue.Järjestöllisessä suh­teessa
työpaikkaperusteille, työpaikkaryhmiin, mikä on
l^olshevislisen järjestön erikoinen järjeslömuoto, joka
antaa puolueelle mahdollisimman, suuren määrän ti­laisuuksia
voi:taa puolelleen ja johlaa_ työläisiä heidän
taisteluissaan kapitalismia vastaan. Tämän selitettiin
erikoisesti pitävän ^paikkansa sellaisiin siirtomaihin
nähden ki?in Ganadakin, missä kommunistipuolueella
on suorilctlavanaan erinäisten kansallisten voimien yh-distuinii;
cn yhtenäiseksi vallankumoukselliseksi Cana­dan
proJclariaatiksi. Työpaikkaryhmät saattavat puo­lueen
kykeneväksi ulottamaan tämän työn; ne lisäävät
toimivien jäsenten, lukumäärää tehtaissa ja työpaikoil­la,
yhdistävät puolueen entistään läheisemmin työläis­ten
elämään ja toimintaan, Ja siten lisäävät puolueen
jäsenmäärää ja vaikutusta.
Lopuksi lausuttiin päätöslauselmassa, että Canadan
kommunistipuolueen bolshevisoiminen tarkottaa:
1) Mahdollisimman tehokasta marxilais-leniniläistä
valistustyötä toimeenpanevan keskuskomitean agitatsio-ni-
ja propagandajaoston johdon alaisena ja puolu­een
jäsenien kouluuttamista toimeenpantavien kurssien
y. m. kautta. .
2) Puolueen uudelleen järjestämistä työpaikka- ja
asuntoryhmien pohjalle.
3) Järjestyneen vasemman siiven rakentamista ta­loudellisissa
järjestöissä. Tämän työn • yhteydessä on
ehdottomasti välttämätöntä, että puolueen Jokainen
ammatti- ja teollisuusliittoihin kelvollinen jäsen liit­tyy
ja ottaa dctiivisesli osaa. ammattinsa tai työalansa
taloudellisen järjestön toimintaan.
4) Työväenpuolueen rakentamista taloudellisiin
Järjestöihin perustuvana Joukkoliikkeenä Ja kommunis-lipuolueen
johdon alaisena.
5) Köyhien maanviljelijäin vetämistä liittoon työ-
Iäisten kanssa työläisten ja maanviljelijäin hallituksen
tunnuksen propageeraamisella. Samaten kuin talou­dellisia
järjestöjä koskevissa tapauksissa, täytyy jokai­sen
kelvollisen Jäsenen liittyä ja ottaa aktiivisesti osaa
maakunnassaan toimivien maam-iljelijäin järjestöjen
toimintaan ja avustaa järjestyneen vaseniinan siiven
rakentamista niissä.
^ 6) Ja lopuksi mahdollisimman tehokasta pol iittista
VastavaUankumouksen apurit
Vakion yäkivaltaelimet eivät riitä porvaristolle sen
taistelussa proletariaattia vastaan. Eivät riitä edes
valkoisen terrorin mabsa. Porvaristo tarvitsee Ja etsii
liittolaisia laajojen massojen joukosta, kaupunkien pik­kuporvariston
ja myöskin proletariaatin massojen jou­kosta.
Vastavallankumouksellisen porvariston joukko­liikkeen
oikeana edustajana astuu esiin fascismi. Että
fascismi on luonteeltaan vastavallankumouksellista lii­kettä,
se ort myÖs helppo tajuta.
Mutta aivan helposti ymmärrettävää ei ole se, että
myöskin sosialidemokratia näyttelee nykyään vastaval­lankumouksellista
osaa ja että se tässä osassaan on pal­joa
vaarallisempi kuin fascismi. Sanomme usein, että
sosialidemokratia, reformismi on kärsinyt vararrkoff.
Kyllä, edistyksellisenä työväenliildceenä se on kärsinyt
vararikon, mutta kansmnvSlisen vastavallankumouksen
apurina 5e ei vielä ole suinkaan sitä kärsinyt. Mis­sään
valkoisen terrorin maassa, lukuiinottamatta Italiaa
— siitä tulen vielä erikseen puhumaan — ei porvaris­to
uskalla luopua sosialidemokratian avusta. Tämä
apu e| kylläkään aina näy karkeassa muodossaan, hal-litulcseen
osanottona. Yksin tällä tavalla ei sosialide­mokratia
milloinkaan pitkää aikaa kykenisi asettamaan
porvariston palvelukseen sanottavia työläisjoukkoja.
Vain ohimenevästi voi sosialidemokratia joissakin
maissa osallistua hallitukseen. Mutta «lojaalisella op-positsionillaah:
D' porvarillista hallitusta ja valkoisen
terrorin komentoa kohlaan tekee sosialidemokratia par­haat
palvelukserfsa vastavallainkumoukseile. Vain täi;
lä tavalla, lojaalisella oppositsionillaan onnistuu se
työväkeä pettämään. — (0^ W. Kuusisen puheesta
KI:n täysi-isiuhnolle.) '
Sorto ja yäkivalta Amerikassa
American Civil Liberties Union ilmottaa juuri saa­neensa
valmiiksi tilaston lain •^ulkopuolella viime maa­liskuun
aikana harj'otetusta.Joukkoväkivällasta Ja kan­salaisvapauksien
sortamisesta Amerikassa. Sorto on
kohdistunut huomattavassa määrässä ylempiin ' oppi­laitoksiin
Ja huomatuihin vapaamielisiin henkilöihin,
puhumattakaan luokkatietoisista työläisistä, jotka jat­kuvasti
Qvat kapitalistilupkan silmätikkuina. (
Niiden Joukossa, joihin uhkauksia ja väkivaltaa
taantumiisporvariston taholta kohdistettiin viime maa­liskuun
aikana, mainitaan kuuluisa lakimies Clarence
Datrovr, Jota uhattii» väkivallalla Mobilessä, Alaba­massa.
Mellakka tapahtui Coffeyvillessa, Kansasissa,
ja tappelu neekerien asumassa kaupunginosassa, Jossa
kaksi neekeriä vangittiin valkoisen tytön pahoinpite­lemisestä,
vaan myöhemmin yapautettijn syyttöminä.
Portchesterissä, ^few Yorkissa, joukko fascisteja hajotti
väkivallalla fascistivastaisen kokouksen,- käyttäen a-seinaan
seipäitä Ja »nuijia. Kuukauden aikana erotel­tiin
useita korkeampien oppilaitosten oppilaita ja o-pettajia
oletetun radikaalisuutensa tai .kouluhallinnon
arvostelun tähden. Georgian yliopisjton oppilaitten
julkaisun viisi toimittajaa eroteltiin tiedekunnan arvos­telemisesta
Ja heitä uhkasi naamioitu joukko. ,
Yapaamielisteri oppilaitten ja opettajien sorrosta
yliopistoissa voitaisiin vielä pitkästi jatkaa luetteloa
viime maaliskuulta. Mutta se on tarpeetonta. Edellä-mainittukin
jo antaa käsityicsen taantumuksen riehumi­sesta
tässä maassa.
lauselmat:
Kaytatmölluet toimenpiteet yhte­näisyyden
hyrikai
• (Päiväjärjest. 1. kobta.)
Engla;ntilais-venäläinen ammatti-liittokongressi
hyväksjä aikoinaan
paatoksen Neuvostoliiton ammatti­järjestön
ja Amstierdamin intema-tionalen
välisen konferenssin kool­lekutsumisesta
ibnan ennakkoehto­ja.
Tämän päätöksen ' hyväksjri
Englannin ammattiliittojen kong­ressi
Scarboroughissa. Toistamiseen
hyväksyi englantilais-venäläinen ko­mitea
samanlaisen päätöksen istun­nossaan
joulukuulla 1925 ja sen
jälkeen vielä kerran englantilais-venäläisen
komitean isitunnossa e-lokuulla
1926. Englantilais-venä­läinen
neuvottelukomitea pahotte-lee
kovin sitä seikkaa^ etteivät mit­kään
Englannin ammattiliittojen
pääneuvoston ponnistukset, joiden
tarkotuksena on ollut tämän pää­töksen
toteuttaminen, käytännössä
ole vieheet toivottuun tulokseen.
Englantilais-venäläinen neuvotte­leva
yhteyskomitea toteaa^ että
syynä tällaiseen tulokseen on se, et­tei
Amsterdamin • intemationalen
johtavien elimien enemmistöllä ole
ollut halua kannattaa Englannin ja
Neuvostoliiton ammattiliittojen pyr­kimyksiä,
eikä sanottii enemmistö
näin^ ollen ole ryhtynyt tarpeellisiin
toimenpiteisiin yhteyden edistämi­seksi.
Tämän vuoksi on englanti­lais-
venäläinen neuvotteleva yhteys­komitea
sitä mieltä, että todennä­köisesti
Englannin ammattiliittojen
pääneuvoston vastaisetkin ponnis­tukset
konferenssin koollekutsumi­seksi
Neuvostoliiton ammattijärjes­tön
ja Amsterdamin 'intemationa­len
edustajista ilman mitään ennak­koehtoja
jäävät tuloksettomiksi, jol­lei
muutosta Amsterdamin interna-tionalen;
politiikassa tapahdu.
Ollen sitä mieltä, että vastaisuu­dessakin
on käytettävä kaikkia kei­noja
yhteyden toteuttamiseksi, pi­tää
englantilais-venäläinen neuvot­televa
yhteyskomitea välttämättö­mänä,
että tämä kysymys otetaan
uudelleen käsiteltäväksi ennen Am­sterdamin
intemationalen kongres­sin
kokoontumista tai heti/ sen jäl­keen.
, •
EfnglaSitilais-venälaisen komitean
työjärjestyksestä
(Päiväjärjestyksen 2. kohta.)
Englantilais-venäläinen . neuvot­televa
yhteyskomitea painostaa yk­simielisesti,
että kummankin maan
ammatillinen liike vilpittömästi pyr­kii
ia on valmis tekemään, kaikken­sa
saadakseen yhteisin ponnistuk­sin
aikaan kansainvälisen ammatil­linen
liikkeen yhtenäistymisen.
Samalla ; englantilais-venäläinen
•tyksenään lanspu, että tärkeimpänä
ehtona menestykselliselle taistelulle,
työlle kansainvälisen yhteyden puo­lesta
kapitalistista riistoa vastaan
on luja veljesliitto Englannin ja
Neuvostoliiton ammatillisen liiii-keen
välillä. Samalla komitea lau­suu
olevansa valmis edelleenkin
johdonmukaisesti kehittämään ja
voimistuttamaan jo olemassa olevia
ystävällisiä suhteita molempien mai­nittujen
maiden • ammatillisten liik­keiden
välillä.
Näiden ystävyyssuhteiden tulee
kehitti siihen suuntaan, että ne
edistäisivät suurempaa ^ toimeliai­suutta
keskinäisen avun ja kanna­tuksen
alalla. . Samalla ehdotto­masti
tunnustetaan, että kansaih-väliisen
ja (kansallisen ammatillisen
yhteyden ainoina edustajina ja
tulkkeina on: Englannissa Englan­nin
ammattiyhdistysten kongressi
ja sen pääneuvosto sekä: Neuvosto­liitossa
Neuvostoliiton ammattijär­jestön
kongressi' ja - Neuvostoliittoa
•käsittävä ammatillinen keskusnen-vosto.
Englantilais-venäläinen neuvotte­leva
yhteyskomitea p i ^ hyödylli­senä
ja välttämättömänä, että' pää­neuvosto
ja Neuvostoliiton ammat­tijärjestön
keskusneuvosto keske­nään
sopivat toimista kansainväli­sen
politiikan alalla sekä vaihtavat
ainehistoja ja kokemuksia omas­ta
sisäisestä toiminnastaan. Mutta
samalla on komitea sitä mieltä, et­tei
näiden molempien maiden am­matillisten
liikkeiden välillä vallit­seva
veljesliitto, jonka näkyvänä e-dustajana
on englantilais-venäläi­nen
neuvotteleva yhteyskomitea,
mitenkään voi, eikä saa häiritä pää­neuvoston
ja Neuvostoliiton ammat­tijärjestön
keskusneuvoston sisäis­tä
toimintaa, rikkoa tai rajottaa
mainittujen, ^ maidensa ammatillisen
liikkeen johtavien elimien oikeuksia
täi autonomiaa, tai sallia toisen
puolen sekaantumista toisen sisäi­siin
asioihin,
Englantilais-venäläinen neuvot­televa
yhteyskomitea pitää välttä­mättömänä
komitean toiminnan yh-denmukaistuttamiselle
ja yksinker-taistuttamiselle,
että komitean jokai­sen
istunnon tarkka päiväjärjestys,
siihen tehdyt lisäykset ja muutok-
^ t , samoinkuin, neuvottelun työjär­jestys
alustavasti käsitellään ja so­vitaan
molempien järjestöjen edus­tajien
ja sihteerien valmistavassa
istunnossa,
Englantilais-venäläinen neuvotte­leva
yhteyskomitea pitää tarpeelli-sena,
että allamainitut " asiakirjat
kootaan yhtenäiseksi kokoelmaksi:
cnglahtilais-venäläisen konferens­sin
hyväksymä "ehjdotus keskinäi­sestä
avusta", mikä ehdotus edel­lyttää
organisatorisia suhteita Suur-
Britannian ja Neuvostoliiton amma­tillisten
liikkeiden välillä, tässä se­lityksessä
esitetty asetus ja periaat­teet,
sekä tätä kysymystä koskevat
aikaisemmin hyväksytyt pöytäkir-japäätökset.
.
Pääneuvoston ja Meuvostöliiton
sihteerien on suoritettava tätä asir vastustamiseksL Erikoisesti- n-,-
aa.koskeva valmistava tyo ja on ky^. ges englantilais-venäläicea n ^ "^
symys asetettava käsittelyn a^ai"^ televa yhteyskomitea*" ^ e i ^ ' *'
£el3i englaatilais-venäläisen neuvoj>Jnään, että kiinteämpi yhtev-teietan'
yhteyskomitean seuraaväs-. teistyö Sunr-Britatmi; '"^ ' " ^^
sa istannossa-
Englantilais-vehäläinen neuvotte­leva
yhteyskomitea lausuu olevansa
täysin vakuutettu siitä, että veljel­liset
siteet molempien maiden am­matillisten
liikkeiden välillä tulevat
kasvamaan ja lujittumaan ja että
tätä liittoa edustava englantilaisi-venäläinen
neuvotteleva yhteysko­mitea
tulee taukoamatta ja sitke­ästi
taistelemaan kansainvälisen am-
-matillisen liikkeen yhteyden puo-vostoliiton
lesta.
EnsIantilais-venalEisen nenvottele-
- Tan yhteyskomitean toiminnan
tulokset ja tulevaisuuden nä­köalat
(Päiväjärjestyksen 3. kohta.)
1. Englantilais-venäläinen neuvot­televa
yhteyskomitea toteaa, että,
sen mielestä, kuluneen kahden vuo­den
tapahtumat ovat todistaneet
täysin oikeiksi ne päätökset, jotka
englantilais-venäläinen ammatilli­nen
konferenssi hyväksyin huhtikuul­la
1925 ja jotka hyväksyttiin eng-lantilais-
venäläisen neuvottelevan
yhteyskomitean ensimäisessä koko-
.uksessa syyskuulla 1925. . '
ammatillisten Iiikkeid«
välillä on välttämätön ehto
sen ammatillisen intsmatsio-C"
rakentamisella. Englantna!^;^-
Iäinen ammatillinen yhteys on
koisen välttämätön — käten •
set tapaukset vallan selväii*^^
osottaneet — hyökkäyk^an torja.
miseksi Neu'.'ostoliittoa — 623-
maisten työläistasavaltojen tyj^
Jaavastaan. Tällainen hyölii-^
veisi uuteen suureen sotaan
syöksisi molempien maiden työHj.
set kärsimyksiin ja puutteisiin,'
4. Englantilais-venäläinen neara*
televa yhteyskomitea kehottaa jg!
,leen, molempien maiden anuaatgv*
luttojen, t.s. lähes 15 miljoona
Englannin ja Neuvostoliiton jäijes.
tyneen työläisen nimessä, kaikkia
maiden järjestyneitä työläisiä iäjj.
kädessä ponnistelemaan Englaniö,
ja Neuvostoliiton ammatillisten jä.
jestöjen kanssa uusien veljesjanr-hien
estämiseksi, työläisten elinti-son
ja .oikeudellisten suhteiden pn^
lustamiseksi ja — poistamalla
ki esteet ja vaikeudet — yhtenfc
sen, maailman kaikkia ammatjffia»
järjestöjä käsittävän liiton rakentt
mis^csi.
METSÄMIEHET POft
JOIS-ÖNTARIOSSAl
Useat ovat epävarmalla kajuuS
alkavan: kuorimakauden alkumen*
teljrtapoihin nähden, johon epärai
muuteen on syyt löydettävisä
Pohjois-Ontarion alueella metsätyö
Iäiset eivät ainakaan vielä ole näj-ritelleet
minkäänlaisia taksoja t9>
levaa'Tcuorimakautta varten. Äinoi
määritelmät sisältyvät tämän
den maaliskuulla Port Arthnris
pidetyn L. Vf. I. Union piirikobj
uksen • päätökseen, joka edellyttS
eftä millään alueella Cntarioa
seuraavana katkaisukautena ei sa
voimistuminen po- katkaista alle aikaisemmin
tettujen taksojen ja joka mer'~
Pohjois-Ontarion alueella sitä, ctS
ei voida alkaa täydellisesti katl
scmaan, ellei makseta ainakin ii
me kesänä metsämiesten saav
mia katkaisutaksoja, jotka o'
kuorituilta kuusilta $4.50 ja b -
tuilta haavoilta §3.00 koordilta.
neuvotteleva .yhteyskomitea käsi- ammattijärjestön keskusneuvoston
iMenippsei
(Jatkoa edell. n.:roon.)
Sota Ja työkansa
Huomioita ja huomautuksia
Chicagosta, 111., lähetetty tieto kertoo kiinalaisen
kuomintahg-puolueen sikäläisen osaston lähettäneen
Kiinan kansaUisvällankumoukselliselle HaidiLoun hal­litukselle
kaapelisanoman, missä/se ilmottaa kannatta­vansa
vapausli'"kettä Ja tuomitsevansa kenraali Tshangr
kaishekin pettäjänä. . '
Kaapelisanoman on all^rjottanut Tshaotingtshi,
Joka on äskettäin Brysselissä perustetun imperialismi-vastaisen
liiton itämaalaisen komitean Amerikassa asu­va
sihteeri, ja lausutaan siinä:
«Tshangkaishek on kääntynyt pettäjäksi. Hän avus­taa
imperialismia. Hävittäkää hänet. Kaikki sorre­tut
kansat rientävät teitä tukemaan.»
«Välttämättömänä ehtona menestykselle taistelussa
työväen Jransainvälisestä yhtenäisjTrdSiä kapitalismia
•vastdhn on luja veljesliitto Suurbritannian ja Neuvos:
tovenäjän animattiliittoliikkeitten kesken.»
Tämän tärkeän lausunnon ovat lulkaisseet edustaja;,
jotka edustivat„ Suurbritannian; ammattijärjestön yleis­neuvostoa;
englantilais-neuvostövaltalaisen/ ehe\-skömi-tean
kokouksessa, mikä äsken pidettiin Berliinissä.
Te olette — kuten sanottu —-
täällä Karjalasi huomattavasti lu­jittuneet.
Jos te vuodesta 1918
asti monet kerrat ojettc kyenneet
torjumaan Karjalaan hyökänneet
lahtarit verissä päin takaisin, niin
nyt ja tulevaisuudessa, kun Karja­lan
talonpojim tietoisuus on kasva­nut,
neuvostojen toiminta vakiintu­nut
ja kun Karjalassa"-on jo oma
Punaisen armeian osästonW, Kar­jalan
jääkäripataljoona — niin, jos
Suomen porvaristp vielä yrittää tän­ne,
niin tulee se vieläkin • verisem­min
takaisin lyötyä. Samalla kun
te kasvatte voimassa ja väessä. Suo­men
työkansan silmät avautuvat nä­kemään,
että eräs suomalaisista hei­moista
on Jennyt pystyttämään
raatajarahvaan vallan ja he tuumi­vat,
että jos karjalassa oh kyetty
siihen pääsemään, niin miksikä ei
sitä Suomessakin tehdä. Suomen­kin
työtätekevä kansa voi olla isän­tänä
omassa, talossaan. Karjalan
esimerkillä tältä kannalta on sitä
suurempi merkitys, mitä enemmän
talonpoikaiston ja porvariston väli­set
ristiriidat kasvavat. Näin Kar­jalassa
tapahtuva rakennustyö jou­duttaa
Suomen, kumousprosessia ja
vahvistaa sitä pohjaa, jolta vielä
kerran Suomen raatajarahvas tulee
nousemaan riistovaltaa kaatamaan.
Mutta kaikessa lujitti^sessakin
ia rakennustyössä on pidettävä sil-saurta
voimaa, jotka taistelevat elä­mästä
ja kuolemasta: nim, imperia­lismi
yhtenä, maailman vallanku­mous
toisena, eivät vielä ole .^pääs­seet
ratkaisuun. Varmasti tulee
yrityksiä häiritä maaifman vallanku­mouksen
ensimäistä tukikohtaa 'S. N.
T. Liittoa ja sen mukana Karjalan
tasavaltaa. Suomen porvaristolla
on salahankkeita, sekin valmistautuu
taisteluun. Suonten porvareista eräät
kyllä sanovat nykyään, että se^ joka
aikoo asevoimin lähteä Kujalaan,
on Karjalan vihamies. Se on totta.,
Mutta Suomen porvarit sanovat sen
siksi, että he juuri tällä hetkellä
eivät katso aikaa soveliaaksi aseelli­siin
selkkauksiin. Mutta niihin ne
valmistautuvat. Siksi ne haluavat
lähettää tutkijoitaan • tänne otta­maan
selkoa heikoista kohdista, jär-j.
estämään ristiriitoja, jotka voisivat
Karjalaa horjuttaa.
2. Konferenssi lausui koko maa­ilman
työläisille, että heidän työ­palkkaansa
ja työehtojaan vastaan
kohdistettu hyökkäys on tulossa ja
että koko maailmaa käsittävän am-mattiliitto-
internationalen aikaan­saaminen
sen vuoksi on vielä tärke­ämpää
kuin koskaan sitä ennen.
Hyökkäys Englannin kaivostyöläi­siä
vastaan, riiston lisääntyminen,
työpalkan alentaminen ja työpäi­vän
pitentäminen Europan työläi­sille
• osotti, että tämä oli aikanaan
ja oikein annettu "varotus. Kon­ferenssi
painosti sitä vaaraa, mikä
uhkaa työläisten alkeellisimpiakin
oikeuksia ja vapauksia yhä laajene­van
fascismin taholta. Tapahtupaat
ovat osottaneet, että tätä taloudel­lista
hyökkäystä on seurannut
taantumuksen
liittisella alalla. Imperialismin ja
militarisJnin kasvu, samoinkuin sii­tä
johtuva uusien hävittävien so­tien
vaara, joita — kuten konfe­renssi
osotti — jo Silloin valmis­teltiin,
pn näyttäytynyt todeksi
Kiinan, Nicaraguan, Albanian ja
Korfun tapauksissa, samoin kuin
siinä voimakkaassa agitatsionissa,
mikä- on pantu käyntiin diplomaat­tisten
suhteiden katkaisemiseksi
Neuvostoliiton työläistasavaltojen
kanssa ja niiden eristämiseksi ta­loudellisessa
suhlfceessa. . Erikoise­na
uhkana koko maailman rauhal­le
on imperialistien Kiinan politiik­ka,
joka yrittää asevoimin tuka-huttaa
Kiinan kansan <)ikeutetun
taistelun kansallisen vapautumisen­sa
puolesta.
3. Tämän vuoksi englantilais-ye-näläinen
neuvotteleva yhteyskoini-tea,
luodessaan ; silmäyksen parin
viime vuoden antamiin kokemuk­siin,
lausuu käsityksenään, että nä­mä
kokemukset ehdottomasti ja e-nemmän
kuin koskaan ennen vaati­vat
kansainvälisen ammatillisen
liikkeen yhteyttä, koska .se on var­min
ja paras takuu kaikkien mai­den
'työläisille hyökkäyksien torju­miseksi
heidän elintasoaan vastaan,
fascismin ja uusien sotien vaaran
Selvänä merkkinä siitä on se, että
aitosuomalaisissa ylioppilaspiireissä
on nostettu kysymys valkoisen kar­jalaisen
jääkäripataljoonan järjes­tämisestä
Suomessa olevista pakolai­sista.
Tämä todistaa, että' puheet
siitä, että se, joka asevoimin haluaa
lähteä Karjalaan, on Karjalan vihol­linen,
ovat vain fraaseja, joiden
taakse riistohaluinen porvaristo pyr­kii
" kätkemään hyökkäysvalmiste-lunsa.
Suomen porvarillinen tasavalta ei
riston todellinen esikunta ja hallitus
istuu Lontoossa, sen raha-asioita hoi­detaan,
i.ontoosta ja New Yorkista
käsin. Imperialismi , on valkoisen
Suomen isäntä. Kun imperialistit
katsovat ajan soveliaaksi, tulevat ne
uhkaamaan Karjalaa, lähettäei^ val­koisen
Suomen sen kimppuun. Mitä
pitemmälle edistyy siirtomaiden kan-sallisvallahkumouksellinen
liike, mi-
-käli lännen työläisten vallankumouk­sellinen
tietoisuus kasvaa, mitä räi-keimmiksi
käsrvät luokkaristiriidat,
sitä hurjempiin ja epätoivoisempiin
seikkailuihin voivat imperialistit ryh­tyä.
Siksi on mitä suurin merkitys
Karjalan jääkäripataljoonan luomi­sella
ja sen edelleen lujittamisella.
Mutta jos Karjala vielä joutuu
sotatantereeksi, olkaa varmat, että
Suomen kumouksellinen työväki on
teidän kimppuunne hyökkääjiä vas­taan.
Nytkin kymineniä: suomalai­sia
yailankumouksiellisia proleta»e-ja
viruu Suomen vankiloissa teoista,
joita he ovat tehneet Neuvosto-Kar­jalan
puolesta. Suomen vaOankur
mouksellinen köyhälistö on" edel­leenkin
valmis taistelemaan sen
puolesta, että te voisitte Karjalassa
jatkaa sosialiemin* rakennustyötä.
Tnlcvaisuudea perspektuveista
Mikäli' teidän voimanne vairttuvat
ja vallankumouksen voimat Suomes­sa,-
sikäli lähestyy Suomen ja Kar­jalan
raatajarahvaan lähemmän yh­teistyön
ihahdollisuudet. - Suomen
työräestöllä ei varmaainJkaan olisi
mitään tätä Uittoa vastaan i^oväen-
Nyt voi vielä käydä sitenj
työnantajat eivät ehkä kaikki yos
heti alussa maksaa noita viime h
sänä saavuttamiakaan teksoja, '
ten useat työläiset voivat olla e]"
levällä kannalla, olisiko seH
•ITmpille mentävä työhön tai el
tä ei ole tätä kevättä varten
massa mitään menettelytapap
tä, mutta edellisiä päätöksiä nou
taen ja tänä kevännä pohjoisen
eella jotkut paikalliset metsätyr
ten kokoukset, ovat asettuneet
kannalle, että metsämiesten
mentävä kämpille ja vaadittava
ainakin viimekesäisiä taksoja J
entisiä menettelytapoja nouda"-
ajettava vaatimuksia lävitse.
Samalla ovat metsämiehet
uksissaan lausuneet toivomuksia,
tä olisi pidettävä pohjoisen ala^
metsätyö Iäisten yhteinen eflus^^
kokous kesäkuun puolivälin se
la, joten L. W ,L Union Poh^'
Työväen- ja talonpoikain
voimaantulo Suomessa varo
nostaa, konkreettisesti sekä
että täällä kysymyksen Nea
Suomen ja Neuvosto-Karjalan
läheisimmistä suhteista. Eik8_
Leninkään, jota voidaan pitää -
jalan autonomisen tasavallan
ole ouut vieras sille ajatukselle,
tä tulevaisuudessa Suomen ja _
jalan raatajarahvas yhtynein*
yhteisvoimin tulevat rakenfc
uutta sosialistista yhteiskuntaa-Vy
Eläköön punainen Karjala. |
Eläköön nouseva punainen
mi! •
Petroskoin suomenkielisten
tön
lacisuntö toy. Mannerin P«ii«*
Johdosta
Puheen ja sitä seuranneen
kustelun johdosta tekemässlaa ^
töslauselmassa kokous lansm:
Suomenkin taloudessa on
tunut väliaikaista -Äkiintofflisö"
ka on johtanut myöskin
ton poluttisen diktatuurin
seen lujittumiseen. Tämä
tuminen on saavutettu tyora^,
j:ehoa:kuristämäUä ja
kemalla seliä työläis- ja^i
kaisjoukköjen ynnä kaiöaea^
den omäUa työllään elä«f_
laisten verotaakkaa lisääa^.
män lisäksi riistetään talocj^v
toa ennen kaulumattomaBa^
kiskonnalla. Kaikki tänui._f;
omisän kuohuttamaan
vaUait; edelleen rakentamiseksi yh-ljoukkoja ja ohje
teisvoimin. Me suomalaiset' kom-! mään •
munistitkin olemme sitä mieltä, et- liikkeevna vllaaln-nkinnmtaomniksEseal-lisea
mät auki. Muistakaa, että on kaksi johdetaan muualta. Suoirifen porva-ole
todellisuudessa itsenäinen. Sitä »tä tähän yhteistyöhön on edellytyk­siä^
pitalismin stabil:sat=ioni3^ ^
kohta on myös maan 1»-