Vapaus, December 5, 1927

              «hm 2 Maanantaina, jouluk. 5 p:nä—Mon,, Dee 5 jijTo, 159 1927
VAPAUS
S. G. KEIL.
T O I M I T T A J A T ;
t . K, CARLSON. . B . A- TESHUNEK. I L PEHKONEK.
Xc^Mczed ct tb«. pMt Office DcpartBent. Ott«irs, u aecesd cUw luUUf.
VAPAUS (LibertfJ
~ Tiia oslr CBSts of FcaaiA Vorko» Ia C u u i U . Pobliibed i a Sndbory, Ost., ercrj Mosdar.
TMadar. W«Ia«id«y. T b a n d a r s a d - F r u U r . • " " ' "
-V, niAUSHINNAT: - •
l Vk. U£0, 6 kk-^^fSJO. 3 kk. tl.75 i * I kk. «1X0. — Ybam«l»oilUn J« Sooxaee» «eU lanoalto
«IkaBKlUe : 1 Tk. S6J». 6 kk. tSSO. 3 kk. 32.00 Ja l kk. tIJ».
ILMOTUSHI.NNAT VAPAUDESSA: ^
KtiouiUDOtnkMt flJOO k o t a , 32.00 kakai kertaa. — Anoluttooamenoamotakact SOe. paltutmuna. —
MlMsmasttoUBettikKt SOe. k o t a , flM 3 kertaa. — 5rn«r"»*il«x>«>»J^ «>•«> ' 7"
Ano«r<nIiaot«kKt 3ZJ0 kerta, 33.00 kakai kertaa. — Kiito»aoiotnkaet UM karu. — Koolemanilootak.
Mk 32.00 keru, SOe. liamikaa kutotltaieelta tai muiatorarfyltä. — HalataaoUedot ja oaoteitaotnkiet
fOe. kerta, 31.00 kolme kertaa. — TiUpäUilmoiujien ja ilmotaMteattoariea on. raadittaeMa, lähetettä»».
llBotiufaiaU etokäteea. — TUaakala. j o i u ei «eoraa raha. ei toUa läfaettämäiin, pailai aa;amie*tes. JoUU
M takaskaet. y
tcbteen aiotut (Imotaktet pitää olla konttoriua kello 12 UmeatrmlapäiTia cdellitenä arkipiiväni.
Vapandea toisiltaa i Uberty Bnllding, 33 Lorne Street. PnbeUn 536W.
Vapaodea konttori: L i b e r t / B i u l d i n j . 35 Lotne St. PubeUn 1038. Portiototei Box 69. Sudbury. Ont
Ceaeral adrertiaiog talea 7Se. per eo!. Incb. Minimnia cbar(« for aingle inaejtloa 7Se. The Vapana
' !• th« bcjt adrntiaiDf oediun amonv the FiiiBitb Peoplc i a Canada. .
Jo* etta miUcia tabanaa aaa «aatauiU coaimäiiccn kirjeeieenne, kirjonakaa oadeJleea Ijikkeeohoiujaa
ymeoäallijella aimclU: J . V . KANNASTO. liikkccnbojuja.
Rfitä työväki brvitsee
/Tavallinen työläinen tah­too
vain kylmän* virkistävän
lasin olutta*'.
Kaiken kiistan ulkopuolella on se
tosiasia, että alkoholismi tuottaa
suurta turmiotfls työväestön keskuu'
dessa. Se lisää aineellista kurjuutta,
koska työläiset joutuvat, uhraamaan
yäkijuomille suuren osan niistä vä­häisistä
palkoista, jotka kipeästi tar­vittaisiin
ruokaan, asuntoon, kodin
ja perheen ylläpitoon. Se tuottaa
onnettomuutta, hävittämällä sovun
perhe-elämästä ja rappeuttaa työ­väestöä
fyysillisesti ja moraalisesti.
Vaikka on myönnpttävä, että juop­pous
ja alkoholismi on kapitalisti­sen
yhteiskunnan paheita, joU^ on
juurensa yhteiskunnan yleisissä epä­kohdissa,
ja että yhteiskunnallmen
vallankumous vasta voi luoda sel­laiset
olot, jotka saattavat vähitel­len
hävittää tämän paheen, niin eri
>< maiden työväenliike sekä poliit­tinen
että ammatillinen - — o n kui-tedkia
vähitellen ollut pakoitettu ot­tamaan
''^ 'uikijuomaliikettä vastaan
käytävän taistelun erikoiseksi pykä­läksi
ohjelmistoonsa. Se kpnta, et­tä
alkoholikysymys on jätettävä tule­van
yhteiskunnan itsestään ratkais-l
tavain asiain joukkoon, on- voitettu.
Sensijaan työväenliike useimmissg
maissa dn voimaldcaasti tukenut rait-tiusliiketta^
tehostanut raittiuden
moraalista arvoa, raittipkasvatus-työtä,
mutta ennenkaikkea väkijuo-
: main - valmistus- ja ^ myyntikiellon
aikaansaamista..
Tilanne Canadassa on nykyään
vielä sellainen, että väkijuomainvalr
mistus ja myynti on valtiovallan ja
yksityisten kapitalistien keinottelim
esineenä^ Muutamissa maakunnissa
vallallaoleva lupakirjajärjestelmä ei
millään tavalla ole rajoittanut väki-juomainkäyttöä;
onpahan vain teh­nyt
mahdolliseksi laajan "bootleg-geri**-
ammattikunnan syntymisen.'
Tähän ikävään tilanteeseen näyt­tää
Canadan vanhoillinen työväen­liike
hyvin mukautuvan. Se, ei ai­noastaan
ole antanut passiivisen
kannatuksensa väkijuomaliikkeelle,
vdan vieläpä avoimesti ryhtyrpyt
ajamaan olutkapitalistien etuja.
Loistavimpana todistuksena voi­daan
mainita se^ ohjelma, joka vii­me
tiistaina jätettiin Canadan am­mattijärjestön
(The Trades and La-bor
Congress of Canada) puolesta
Ontarion maakunnan pääministeril­le
Fergusonille, ja jonka mainittu
järjestö kuulemma, haluaa saada
läpiajetuksi maakunnan parlamen­tissa.
Siinä tehdään ehdotuksia 8 -
tunnin työpäivästä, naisten ja lasten
työvoiman suojelemisesta, sekä>alim
man palkkarajan määräämisestä
nuorille työntekijöille. Fergusonin
puheilla käynyt lähetystö lisäksi pai
nosti äidein avustuslain muuttamis­ta,
militaristisen kasvatuksen poista
mistä kouluista, siisteyden paranta
mistä parturiliikkeissä j.n.e. Tässä
yhteydessä kiintyy huomiomme kui­tenkin
enimmän siihen, että mai­nitulta
taholta tuotiin erittäin voi­makkaasti
esille vaatimus nykyisten
väkijuomalakien muuttamisesta, <^ei
raittiutta edistävään suuntaan, vaan
sellaisiksi, että oluen kauppa va­pautettaisiin
kaikista rajoitukds|a.
Ehdotusta saamme kuulla puolus­tettavan
seuraavasti: /'Väkijuomain
kontrolliasetus ja lautakunnan käy-täntöönsaattamat
säädökset ovat mel­koisesti
parantaneet TJntarion väes­tön
yhteiskunnallista ja siveellistä
asemaa, mutta me kaikkein kunni­oittavimmin
esitämme, että ihanteel-
-linen olotila, muodostuu vasta sit­ten,
kuii työmies kykenee menemään
johonkin - asianomaisella toimiluval­la
varustettuun paikkaan ja saamaan
siellä kylmän, virkistävän lasin
olutta, kaikesta häiritsemisessä va­paana,
ja — myönnettäköön •— il
man tarpeettomia rajoituksia.^
Ylläoleva ei kaipaa pitkiä selityk^
siä. Joä nämä "järjestyneen työ­väen"
ajalla kulkevat herrasmiehet
haluavat edistää työväen raitistamis­ta
ja hankkia itselleen kannatusta
tarjoamalla "kylmän, virkistävän
lasin olutta", niin toivotamme mei
rtestyslä. Sallikaa meidän vain huo­mauttaa,
että Saksan sos.-dem. "työ-väen"
riliike on ollut "kylmän, vir­kistävän
olutlasin" kannalla, ja Sak­san
työväki kai lienee nykyään ihan­teellisessa
olotilassa?
Mutta onhan vodkan kauppa val­tion
monopolina Neuvostoliitossa,
sanotaan.. Tiedämme! Mutta siellä
ei, halutakaan väittää, että vodkan
tai oluen kautta päästäisiin ihan-,
teellisiin oloihin. Päinvastoin pide­tään
sitä ent. järjestelmän perintö­nä,
turmiollisena epäkohtana, josta
on vähitellen vapauduttava.'
Canadan vanhoilliset "työväen"
johtajat sensijaan ylistävät .vapaan
oluentarjoilun ihmeitä tekevää vai­kutusta.
He haluavat runnata itsel-leep
suosiota lasillisella "kylmää,
virkistävää o l u t t a \ — B . T.
mutta kun Shan£^jain proletariaatin
keskuudessa on loiohuya, vallanku-modcsellinen
mieliala, kun Suts-houn
työläisten keskuudessa vallit­see
pitkäaikainen myrskyinen yleis­lakko,
ja kUn Usissa, Tsjansin suu­rimmassa
te o 1 l i suuEJceskuksessa
Shanghain jälkeen on tavattoman
hälyyttävä asema, niin Isinin talon­poikaiskapinalla
on huomattava ta'
pauksen luonne, koska se räikeästi
tuo ilmi Jangtsen laaksossa vallit
sevan yleisen tilanteen koko vallan
kumouksellisuuden.
Paitsi Jangtsen laaksossa, Keski
Kiinassa, on vallankumouksellinen
liike ilmennyt' viime aikoina Kan
ionissakin entistä huomattavammin.
Kommunistien toiminta sielläkin on
varsin'näkyvää. Samaa voidaan Isa
noa monesta muustakin seudusta
ympäri Kiinan.
Varsinkaan Keski- ja JEtelä-Kii-nassa
ei sissitaistelu talonpoikaiston
ja kommunistien taistellessa yhdessä
kaikkia vallassaolijoita vastaan, ole
lainkaan heikentynyt Ja sen jäi
keen on myöskin Pohjpis-Kiinassa
muodostunut suuri talonpoikaiskapi-nain
keskus, missä tapahtuu verisiä
taisteluita talonpoikain ja hallituk­sen
sotajoukkojen välillä.
Sanalla sanoen, vallankumouksel­linen
liike ympäri Kiinan ei suin­kaan
ole heikontunut * .
Mitä vallassaolevien luokkien ase­maan
tulee, ei Kiinan porvaristo
ole pystynyt yhdistymään keskenään
eikä myöskään yhdistämään Kiinaa
yhdeksi Valtakunnaksi. Eri osissa
Kiinaa hallitsevat kenraalit heihin
liittyneine luokkaryhmityksineen
muodostavat joukon keskenään tais­televia
militaristisia hallituksia, joit­ten
väliset suhteet ovat milloin liit­tolaissuhteita,
milloin ovat sodassa
keskenään. Sellaisia enemmän tai
vähemmän itsenäisiä inilitaristisfa
hallituksia bn Kiinassa monta. Ai­noastaan
työläisten ja talonpoikain
vallankumousliike, jota kommunis-'
tinen puolue johtaa, on vievä Kii­nan
yhdistymiseen ja uudistumiseen.
Ja siihen tähtäävät jättiläismäiset
voimat ovat kaiken aikaa toimin­nassa.'-.'.';
Kiinan kansalaissota
li
' Nykyään, jolloin kapinaliike or^
laajana aaltona käynyt lävitse mel
kein Koko Kiinan,, ovat ^kaupunkien
valldtukset kapinallisten taholta
tulleet melkein jokapäiväisiksi il­miöiksi,
lausuttiin Moskovan "Prav-idassa"
\iime kuun alussa julkaistus­sa
Shanghain-kirjeessä. Kuitenkin
Shanghaihin saapunut tieto siitä, et­tä
kommunistit ovat vallanneet Isi­nin
kaupimgin, on herättänjrt Shang­haissa
tavattoman hälyytyksen. Se
onkin ymmärrettävää, sillä Isin on
sen suuren tien varrella, joka yhdis­tää
Tshetsjonin maakunnan Shang­hain—^
Nankingin alueeseen, eikä se
ole muuta kuin muutaman tunnin
Tuatkon päässä itse Shanghaista. Se
on sangen tärkeä kaupunki, ollen
yksi silkldtuotannon huomattavim-'
mistä keskuspaikoista. ^
Isinissä työväki ja talonpojat ovat
liikehtineet jo kuukauden päivät,
esittäen jyrkkiä vaatimuksia päällys­tölle.
Man. on talonpoikaisliiton ta­holta
vaadittu maanvuokran alenta­mista
j.n.e. Yhteentörmäykset väki­joukkojen
ja vallassaolijain välillä
päätt)rivät siihen, että kihlakunta-päällikön
täytyi paeta ja jättää kau­punki
kapinallisten haltuun. Uusi
kihlakuntapäällikkö pääsi aseellis­ten
voimien avulla tilanteen herrak­si,
mutta t.k. 1 p:nä hyökkäsivät
punaisia vöitä meikkinään kantavat
talonpoikabjoukot kaupunkiin, yh­distyivät
kommunistiosastoihin, va­pauttivat
vangit, riisuivat maa- ja
kaupunkipoliisin aseista ja valtasi­vat
kaupungin kokonabuudessaan.
Kun viranomaiset saivat apujoukko­ja,
.^syntyi koko yön kestävät katu­taistelut,
joiden jälkeen kapinalliset
poistuivat maaseudulle, vieden mu­kanaan
A poliisipäällikön ja joukon
huomattavimpia porvareita. Paikka­kunnalle
on lähetetty hallituksen so­tajoukkoja.
. .
Tämä Isinin lyhytaikainen vallor
tus on tietenkin vain välitapaus.
CSaT.U.-liiton asioita
'Saaroille,
jotka tulevana talviurheilukautena
aikovat; jäirjestää yleisiä liittoa kä­sittäviä
hiihito-i • paini-, nyrkkeily­jä
sisähyppykilpäihija,, myös liiton
mestaruuskilpaiiu ja, huomautetaan
että hakuaika yllämainittujen kil­pailujen
järjestämistä vaxten päät­tyy
joulukuun 15 päivänä. Myöhem­min
tulleita hakemuksia voidaan hy­väksyä
vain sikäli kuin ne eivät
haiUaa aikaisemmin myönnettyjä
kilpaihija.
, Hiihtomestaruuskilpailut suorite­taan
kahdessa erässä. [ Ensimaiseen
erään sisältyen matkat: yleinen 5
j a ; 10 ,'kra. . (ollen 10 km. samalla
joukkuehiihtomestaruus ' 3x10 km.),
ikämiesten 10 km. ja naisten 3 km.
Toiseen erään sisältsry matkat: ylei­nen
20 km. ja nuorten alle 18 v.
5vkm..'.'
Painimestaruuskilpailuihin sisäl­tyy
seuraavat sarjat: alle 130," 140,
155, 170, 185, ja. yli 185 paunaa.
. Sisämestaruuskilpailut käsittävät
yleisen sarjan lisäkö myös nuorten,
alle 18 v. sarjan. '*
Liittomcrkkiamme
saapunut toinen tilaus, aikaisemman
tilauksen tullessa jo loppuunmyytyä.
Merkki onkin siroutensa ja tarkoi­tuksellisuutensa
vaoksi 'Saavuttanut
liittomme jäsenistön keskuudessa
suurta suosiota ja menekkiä, joten
niille liittomme jäsenille jptka ei­vät
vielä ole merkkiä hankkineet it­selleen,
_ on njii;^ mainio tilaisuus sii­hen.
Merkkien hinta on 60 senttiä
kpl. ja saadaan sitä tilata liitolta,
sekä yksitjrisesti etta seurojen väli­tyksellä.
Seuroille annetaan; merk­kejä
tiliin. — Merkki loistakoon jo­kaisen
liittomme-jäsenen rinnassa!
KilpailusEantoUiin ttatostaiiiaaii
Kilpailujen järjestäminen ja .nii­den
onnistuminen kilpailullisesti riip­puu
siitä, -että palkintotuomarit,
toimitsijat kuten kilpailijatkin tun­tevat
kilpajlusäännöt tarkalleen. Tä­tä
varten, että .asiahonmiäissa pii­reissä
voitaisiin i^rhtyä I sääntöjä
tutkimaan, on liiton taholta hankit­tu
seuraavia Mlpailuissatnme noudai
tettavia sääntöjä; rata- ja ken1*ä
heilu-, nyrkkeUy; j a .paini-, myös
kansainvälisiä paini^ntöjäi Paitsi
edellä lueteltuja , kilpailusääntöjä,
on liitolta saatavana myös kilpailu-ten,
paizukflpailäpöytäldzjloja. ja y-leisUrheilun
, pistel^kukirjoja. —
UrbelHjat j a seurat, huolehtikaa sii­tä
että ajoissa tilaalte edellä lue­teltuja
tuotteita!
TiUtykset
SenroiQe, jotka ovat liitolta saaneet
tiliin veromerkkejä y.m. tuotteita,
eivätkä ole niistä vielä suorittaneet
maksua,' pyydämme huomauttaa, et­tä
tilitys suoritettaisiin joulukuun
31 päivään mennessä, Jcoska liitolle
tällöin lankeaa erinäisiä maksujen
suorituksia.
Seorojen osotteet -
Koska on sattunut, että muutamat
liiton taholta lähetetyt kirjeet ovat
viipjineet virheellisten osotteiden
johdosta, hiin pyydälnme seuroja en­sitilassa
lähettämään liitolle kirjeen-vaihto-
osotteensa sekä myös seuran­sa
rahastonhoitajan osotteen. Ja mi­käli
kirjeenvaihto-osotteet muuttu­vat,
on siitä viipymättä tiedotettava
!liitolle. Samalla pyydämnie seuro­ja,
jotka eivät vielä ole saaneet lii­ton
sääntöjä, joita jaetaan maksut­ta
jokaiselle seuralle jäsenluvun i>e-rusteella,
ilmoittamaan tästä liitoHe.
Kaikki liitolle tarkotetut kirjeet^
ja rähalähetykset oVat osotettavat
liiton sihteerille, os.: Box 69, Sud­bury,
Ont.
Tovvomme että kaikissa liittomme
seuroissa tulevana talviurheilukau­tena
toimittaisiin tarmokkaasti, sekä
fyysillisen että henkisen kehityk­sen
eteenpäin viemiseksi. Määrätie­toisena
periaatteestamme etfemme
toimi työväen urheiluliikkeessä yk­sistään
kilpaurheilun vuoksi, vaan
sen vuoksi, että me urheilun-ja y-leensä
järkiperäisen ruumiinkasva-tuksen
avulla kasvatamme itsestäm­me
voimakasta ja horjumatonta etu-vartiostoa
työväenluokan taistelui­hin
kapitalistista sortovaltaa vas­taan,
merkitsen
Toverillisin urheilutervehdyksin:
^ > Paul Jansson
C.S.T.U.L:n siht.
tamat L.W.I.Union of CSanadan ka&-
vatosrahaston byyäksL Komitea on
ahkerasti ollut toiminnassa. Mitä
heillä näissä iltamissa tulee olemaan
ohjelmana, on kirjoittajalle vielä
kyllä tuntematonta, mutta jotain
suurenmoista heillä on, sen. takaa
komitea. Sitten tarkoitus, 'nuhin i l ­tama
pidetään, on myöskin~^ yksi
seikka joka pitäisi . jokaista innos­taa
menemään näihin iltamiin. — J .
Eri paäya
South River, Ont.
Martin Henrickson., Martin Hen-riokson
-on jo luennoinut imperialis­mi-
aineesta osaston talolla v.k. 27
päivän illalla ja haali oli täpösen
tä3mnä yleisöä, jotka tarkkaa-raisesti
seurasivat -Martin luentoa^-i^V^ail^
leunto kesti kaksi tuntiaj, niin ;4i
kellään näjrttänyt vässrmisen oireita,
sillä selvätajuisessa luennossaan sai
hän kaikki mukaan seuraamaan pu­hetta.
Ja aina asialliset pienet pi­lat,
joita häh laski jouldcoon vanhan
tapansa mukaan, kutkuttivat, toisi­naan
hyvästikin kuulijakuntaa.
Nyt on Martilla vielä luentotilai­suuksia
Arthurissa maanantaina
päivän illalla sekä sunnuntaina 11
päivän iltapäivällä kello 3, j a illalla
ohjelmailtamien yhteydessä kello 8,
joten jokaista kehoitetaan . siaapU-maan
näihin tilaisuuksiih.
Kaipaa oikalsna. Time Journalissa,
Port Wiliiamin lehdessä oli uutinen
jossa ^ kirjoitettiin, että H i Knnar,
joka 'pitää kenkien korjausliikettä,
olisi ollut oikeudessa syytettyni i
vaimonsa päälle karkaamisesta. A-sian
oikea laita oli, että eräs per­heen
äiti, joka asuu H. Kinharin o-mistämassa
rakennuksessa, syytti
Sotako? Aivan niin luulisi, ken
on viimeisten yiikkojen aikana
kuunnellut ampuma-aseiden soittoa
täällä saloQ^ Tuliluiknt ovat pa-pattaneet
kuin Turkin sodassa en­nen
vanhaan, tai sanoisinko, kuten
nykyään viereisessä Coloradossa.
Eroitus on vain siinä, ettei täällä
ole paukuteltu tietääkseni ihan im­meisiä
vaan . metsän riistaa. Jota
vastoin Coloradossa on viime päivien
työväenlehtien tiedotusten mukaan
omistavan luokan ammattimurhaa-jat
alkaneet nykyaikaisten kuulan-kylvökoneiden
avulla rokottamaan
lakkolaisia, heidän, vaimojaan seka
lapsiaan. Siellä pyssyhurttain kuula-ruiskut
ovat sylkeneet kuumaa 13a-jyä
lakkolaisten lihaan ja luihin isil­lä
seurauksella, että naisia sekä lap­sia
ja. maan sisästä, tuhansien jalko­jen
sjrvyisistä onkaloista oikeuksiaan
puoltamaan ylös nousseita nokinaa­moja
hiilenkaivajia on murhattu. —
Oi, Colorado, veljien veri hautaa
maasta!
Kuittisen hyvStt ajan - merkki
työnsaantiin pähden lienee sekin,
että näinkin pienellä paikkakunnalla
näkee työn etsijöitä liikuskelevan
käsivarsiensa luovaa voimaa kaupal­la,
joista monikin on tavattoman
tiukassa taloudellisen elämän puris­tuksessa.
Sitä todistaa sekin, että
noin 40 mailin matka täytyy jalkai­sin
pistellä, vaikka matkan voisi teh­dä
nykyaikaisia, mukavia kulkuväli­neitä
käyttäen noin 80^ minuutissa­kin.
Alkuperäisiä kulkuvälineitä
käsittäen sillä matkalla saa sypästä
loksia ja näin ollen meillä ci ole
muuta tietä voimiemme kokoamisel­le,
kun liittyä ' jokainen alamme,
metsätyöläisten taistelu järjestöön
L.W.LUnioon. Yhteenliittymisessä
on voimaa ja voima on valtaa;
. OtetaanpaJs tämä asia joukolla
keskusteltavaksi j a vähennetään kie-lenpyöritystä
aivan arvottomien
juttujen suhteen vähempään. Sillä
kielen suitset ovat tärkeät "huone­kalut"
kun niitä osaa oikein käyt­tää.
Järjestyneitä työläisiä ei täällä
ole juuri nimeksikään. Sensijaan
järjestymiselle .. myötättmtoisia on
jonkunverran ja lisäksi vielä voi to­deta
sen, että jokapäiväisen elämän
kokemukset puhaltavat tyytymättö­myyden
siementä niihinkin joukkoi­hin,
jotka vielä näihin asti ovat
nukkuneet huoletonna porvarillisen
yhteiskunnan .sylilapsina. Vaan.kun
valon pilkut alkavat yössä väläh-dellä,
niin herääminen alkaa silloin
olla jo alkutajunnassa ja sitä tietä,
alkaa yhä suuremmat joukot tuntea
avuttomuutensa yksilöinä.
.. Joulnldn alkaa olla jo aivan'kä­den
ulottuvilla jä nyt taasen kai­kenlaiset
"kaasujen" ja "muunsai-nien"
valmistejat sonnustavat itse­ään
nuotanvetoon. Mutta pidetään-pä
pojat varalla, eikä alennuta uh­reiksi
,niiden nuottaan ensi jouluna
— ei ennen eikä sen jälkeenkään.
Seisotean omilla jaloillamme ja näy­tetään
kerrankin pitkää nenää
nuottemiehille.
Proletaarisin tervehdyksin Jcai-kille
työnraatajille sekä Vapauden
lukijakunnalle ja ystäville.
Tramppi Vetu.
Kirkland Lake, Ont.
Toveritar Sanna Kannakto. kävi
kierto-matkallaan täällä marrask. 19
—20—21 p:inä toimimassa naisten
liiton järjestäjänä meille tehtäviä ja
työtä, sovittelemassa j a neuvomassa
kuten äiti lapsiaan. Ja luulen että
hyvä siemen jäi itämään. Ihan kun
olisi auennut silmät useammalle, ja
innostunut oli: heti^ensimäiheii koko­us.
Uusia jäseniä tuli monta ilmian
erikoista ryntäystä. Ja uhkaukset
on kuuluneet innostavilta, kuinka
sitä nyt oikein otetaan omakäteises-toisen
eteen pistellä noin 12 tjjihtia. ti asiaan kiinni. Ja jos Sanna kä-
' visi useimmin niin mitä' se saisi­kaan
aikaan! Toivomme olisi, että
Kinnaria pahoinpitelystä, selostaen
että Kinnarbli^ hänet pakoittänut
lähtemään pois Kinharin omistamas­ta
liikkeestä paikolla, ja siinä kös-'
kenut häntä. Oikeus kuitenkin, tut­kittuaan
asiaa,: hylkäsi kanteen.
Kirjoituksessa mainittiin myöskin
punaisuudesta ja muusta, mutta se
ei ole mitää;i uutta, 'Sillä kaikkiin
juttuihinhan se sekoiteteah.
Kahdeksi vuodeksi linnaan. John
Mäki, arthurilainen nuori mies, oli
syytettynä oikeudessa, eräs 16-vuo-den
ikäinen tjrttö ollen syyttäjänä.
Oikeus antoi nuorelle -miehelle.'
vuotta kuritushuonetta. '
Joutuivat kiildkiin. 52 uhkapeluria
joutui Biikkiin Williamin puolella uh-kapeliluolassa,;
kun poliisit ryntäsi­vät
sisälle. Bahiuk, joka oli paikan
omistaja, sanoi että hän ei tiennyt
että miehet olivat pelanneet korttia
rahalla; liioin ei hän tunne ke^äh
miehiä, hän «i tiedä mitään. Polii­sit
löysivät kortteja suuret määrät,
jotka oli TOkelty lattialle.
Suuria uutisia. Kaupunkimme ma­juri,
joka juuri on palanut matkal­taan
Winnipegistä, pn antanut sano-malehtihaastattelussa
tfetoja, että
Arthuriin mahdollisesti. tullaan ra­kentamaan
taasen uusi 10 miljoonan
bushelin viljasäiliö. Rakennuksen
tulisi rakentamaan . Saskatchewan
CorOperative Wheat Producer jon­nekin
eteläpäähän kaupunkia. Kuin­ka
paljon on tässä uudessa raken­nusasiassa
vielä perää, orr" vaikea
sänOa"ennenkuin rakentamaan ale­taan,
sillä siksi, paljon Arthuriakih
on jo puustattu vieläkin rakenta-mattonuUa
rakennuksilla.
Suurta tulossa. Joulukuun 17 päi­vänä
pn oleva yksi huomattu tilai­suus
osaston talolla, sillä silloin tu­lee
olemaan osaston kokouksessa va-reklaamia
talvi- ja kesäurheilua var-Llitun komitean toimeenpanemat i l -
Tämä on sitä porvarien ulvomak hy­vää
aikaa. Mitähän tästä mahtane­vat
raatejat arvella?
En tunne i>aljoa paikkakunnan
työoloja,^ sillä- ne pienet suomalaiset
ryhmät, mitiä tiedän, ovat etäällä
toisistaan, eikä niillä ole mitään yh­teistoimintaa
oJemaE^sa keskenään.
Näinollen pysyy tiedot hjrvin rajoi­tettuina
ja niukkoina ympäristöön
nähden. Sen pert^steella, mitä liik­kuvat
miehet ovat kertoneet, en ke­holta
ketään työnetsijää kääntä­mään
sypästensä kärkiä tännepäin.
Kerroinkin kerran, että tuo ylä­pihan
ukko on tainnut katkaista
kaikki suhteensa meihin työnraata-jiin
nähden jä kääntänyt meille sel­käpuolensa.'
Tai olisiko sekin saa­nut
jotain kyjmelkaasua' sieramiin-sa?
Jossakin se kuiteriikih on vika
ja se taitaa olla johdossa, kun aina
syytää lunta ja veti;ä ja vettä ja
lunta. Ei ole pitkiin aikoihin voi­nut
kuivien kintaiden kanssa teh­dä
edes sen vertaa töitä, että olisi
saanut; ruokaansa suolat hankittua,
suuremmasta hankkeesta puhumat-takaauv'^-'"
; ,•,:•,
Nyt lopuksi vielä hoksautan että
meillä olisi kaikilla, jotka kannamme
päivän* kuorman, ja olemme työstä
^raskautetot^naeillä olisi jo korkea
aika. alkaa harkitsemaan sellaisia
taistelutapoja, joiden avulla voitai­siin
saada tähän jokapäiväiseen elä-njäämme
edes vähänkään huojen­nusta
aikaan. Yksityiset tyytymät-tömyyden
ilmaukset eivät tuota tu-" c.n huokaukset loppuisi'.
voitaisi saada Sanna pian parsimaan,
että se työ tulisi perusteellisesti
tehtyä. Jä jokainen nainen tulisi
tuntemaan itsensä. Joka oh elämän
ehto. E i mikään puhuja voi luor
da yhteiskuntaa, jos ei ole itsekas­vatuksen
halua: Josta oleh kokouk­sissa
huomauttanutkin. Jättäkää Jon­nin
joutavat juorut ja leikin pelit,
ne ei hyödytä mitään. Itsekasvatus
käy helposti, helpommin kun luu­lettekaan.
Kyllä meiHä naisilla, harvoja lu­kuunottamatta
aikaa liikenee yksin
paikkakuntakirjeetkin keskustella
mies toverinsa kanssa. Toveritar
on oma lehtemme jä 'oppaanamme
ollut jo kauan. Siitä näkee miten
muualla, maailmassa toimitaan. M^i"-
dän täytyy - tunnustaa, -että olemme
alkuasteella, mutta hyvällä asteella.
Me olemme kommunistisella perus­talla,
jonka luoja on Leriin. Nyky­päivät
vaatii meitä seuraamaan e-idesmenheen
tov. Leninin oppia, luo-daksemme
uusi yhteiskunta. Johon
n ön naiset vedettävä mukaan.
r|unb&pe, Sask.
' _ I > « n f c W n ^ n a i i « t o l U on sääntö­nä
jasemstostaan n ^ t ä jok-u a £
kirjoittamaan Vapauieeh ja TOVSL
tareen. Minun vuoroEi VauantL.
k i r j o i t i t oHsi ouut j . aisrs
ten, vaan olen ollut k^o^^
saira^omen, joten ajatustj,,
kirjoittaminen e\ tunnu luktava«
yhtään. Vaan koska me naiset
me mm peräänantamattomia että
amoa ei ole, niin täytyy kc^ttaa.
N o nun, talvi se tuU tännekin meU
kein yUättämällä. Monelta jäi sv^JL
töiksi aijotiit työt talvella t e ^
viksi, joka on hankalaa.
21 päivänä marraskuuta pidettiin
solumme kokous ja naisliiton kokous
samana päivänä C. Vaaran talossa.
NaisUiton toiminta päätettiin yksi
mielisesti lakkauttaa kolmen kuun
ajaksi, talvisen huonon kulkumah­dollisuuden
takia.
J a ne kauan aijotut ja paljon to-hakoidut
naisliiton ompeluksien
markkinaUtamatkin ne pidettiin vih-doin
9 päivänä marraskuuta. Väkeä
ei oUut kovin paljoa huonon sään
takia. Tulot niistä iltamista yhteen­sä-
oli sata neljä dollaria ja kuusi­kymmentä
-senttiä. Puhtaaksi jäi
kahdeksankjrmmentäseitsemän dol-laria
ja kaskikymmentäviisi senttiä.
Nyt viimeksi olleessa kokouksessa
keskusteltiin, että mihin käytetään
saadut varat, ja yksimielisesti pää-tettiin
että hankitean heti ompeluk­sia
kahdenkymmenenviiden dollarin
edestä ensi aluksi ainakin, että saa­daan
alkaa tekemään talvella käsi-töitä,
kun on enempi aikaa, ja pan­naan
keväällä pystyyn roimat myy.
jäiset. Loput varoista päätettiin pi-tää
kassassa toistaiseksi.
Niin että, kyllä ne pienet varat
vielä hupenee kuin tina tuhkaan,
kun ottaa huomioon vaikkapa oman
haalimme. Sijnäkin olisi rahan
reikiä keväällä useita, keittiön kat­tokin
vuotaa — •—. -
No niin, viime solun kokouksessa
herätettiin toimintean kehitys-seura
joka keväällä lakkautettiin kesän
ajaksi. Herätys tapahtui sillä e-västyksellä
että farmarien on kul-jettava
kokouksissa parihevosilla ja
isolla reellä, ja poimittava kyydil­leen
kaikki jalkapatikassa vaeltajat
Se, S6 on' reilua meininkiä, innostus-ta
yrityksessä vaan!
Tervehdys Vapauden toimitukselle
ja sen lukijakunnalle! — OlgM
Vaara.
Ilman naista ei vallankumous käy
Siis naiset, luokaamme tännekin
uusi' yhteiskunta jonka peruskiven
on laskenut toveri Lenin ja joka
on nähtävänä tänä päivänä. Venäjäl­lä.
Luokaamme uusi yhteiskunta
täälläkin. Tunnuslausemme olkoon:
Kaikkien maitten naiset tuokaamme
uutta-yhteiskuntaa, etta ' tyoläisäiti-
NUORISON OSASTO
C A N A D A N KOMMUNISTISEN
NUORISÖLliTON JÄRJESTÄ­JÄN,
T O V . OSCAR RYAN-IN
M A T K A O H J E L MA
Joulukuulla:
Dunblane, Sask. . . . . . . 1 ja 4 p.
CJateau Hill ja Dinsmore, Sask.
2 ja 3 p.
Edmonton, Alta. . . . . . . 6 p.
Sylvkn Lake, Alta. .... 7 p.
EckviUe, Alta, 8 p.
Rocky Mt. House, Alta 9 ?•
Calgary, Alta. . . . . . . 10 ja 18 p.
Drumheller, Alta. . 11 ja 14 p.
Trochu, Alta. 15 Pv
Coleman ja Blairmote 16 ja 17 p.
Canmore, Alta. . ..
Sicampus, B.C. . ..
Salmen Arm, B.C.
Carlin, B.C. ...
Webster's Corners, B.C.
tammik.
Vancouver, B.C. . . .
tammik. . . . . . . ..
Nanaimo, B.C.
Ladysmith, B.C. . ..
tammik. . . . . . . ..
(Omalta kirjeenvaihtajalta)
Venäjän vallankumouksen kym­menvuotisjuhla
ei ole mikään .ta­vallinen
muistojuhla, eikä missään
tapauksessa joku amerikalaisen a-jatuksen
mukainen riemujuhla mis­sä
remuaminen ja itsensä kehumi­nen
olisivat johtavana piirteenä.
Kymmenvuotisjuhla venäläisen a-jatuksen
mukaan on pitkien vapa-ustaisteluiden
ja tarmokkaan uu­delleen
rakentamisen koekatsaus.-
Ei tarvitse olla mikään tietoniekka
saadakseen tämän selville. Koko
maa on tulvillaan tunnontarkasti,
useasti aina pikkuseikkojakin käsit­televiä
tilastoja kaikilta mahdoUi-silta
aloilta. Näissä tilastoissa ja
toimintakertomuksissa ei säästetä o-maa
itseään enempää kuin niissä py­rittäisiin
luomaan jotain liian toi­vorikasta
kuvaa tulevaisuudesta.
Kaikki asiat pyritään ottamaan niin
vakavalta ja tosiperäiseltä kannal­ta
kuin suinkin.
Kuvaavaa tässä on se, että y l i tu­hanteen
nousevasta 48 eri kansal­lisuutta
käsittävästä -kutsuvierasjou­kosta
tuskin kymmentä «prosenttia
on kommunisteja. Venäjän keskus^
hallinto on kutsunut kymmenvuoti­seen
vallankumousjuhlaansa suurim­man
osan sellaista ainesta, mitkä o-vat
aina katselleet Venäjän vallan­kumousta
epäilevällä silmällä. Se on
tehnyt tämän samalla tunnontar-kalla
arvosteluperiaatteella kuin o-mat
tilastonsa ja toimintakertomuk­sensa.
Onhan selvää että jos kutsu­vieraat
olisivat olleet kommunisteja
ta"hi erikoisesti Venäjää suosivia ai­neksia,
niin heidän arvostelunsa ve­näläisistä
, saavutuksistakin olisivat
olleet pikemmin innokkaan kannat­tajan
antamaa kiitosta kuin tervettä,
sivussa olevan henkilön" arvostelua.
Ja sitäfijBitsi: Nyt kun nämä Neu­vostovallalle
vieraat ainekset pa­laavat
kotimaihinsa, niin heitä Jcnun-nellaan
ja heidän selityksilleen an­netaan
arvo, sillä tiedetäanhän että
he eivät ainakaan aiheettomasti ke­hu
Neuvostovaltaa, vaan pikemmin­kin
ovat valmiit Tähek^^ään niitä
saavutuksia mitä tähän mennessä, on
Neuvostovallassa^ saavutettu.
, Yhtä hyvin oma arvostelu kuin
tämänlaatuisen kaiken värisen -vie­railija
joukon kutsuminen m^^qhan
todistavat kyllin selvästi, että Neu­vostoliitossa
uskalletaan asettaa
kaikki arvo'stelun> vaakalaudalle,
vaikkapa arvostelijoiden enemmistö
olisikin NeuvostoliitoUe^ vähemmän
myötämielistä ainesta.
Näin lyhkäsessä selostuksessa on
turha lähteä tekemään mitään tyh­jentävää
tilastoa Venäjän talouden
kehityksestä. Riittää kun sanoo,
että työläisten asema on tällä ker­taa
jo huomattavasti parempi kuin
useissa ' Europan maissa, sensijaan
kuin ennen vallankumousta se ou
kaikkein huonoimpia.
Mitä taas siihen kommunistien
"hirmuvaltaan" tulee, niin siinä 0-
Ksi Canadan tovereille, erittäinkm
tupIaveeläisiUe paljon oppimisen ai­hetta.
Jos lähdemme siitä tuplavee-läisfen
lempiajatuksesta, että valtio
ei ole mikään tekijä, niin siUom
saamme Venäjältä huvittavan k^
van. Venäjän taloudelliset järjes­töt
ovat nyt jo maaUman suur^
anat. J a kaikkein suurin taloudeUJ-nen
järjestö maailmassa on Venajjg
metsä- ja maatyöläisten
hen kuuluu 1,200,000 jäsentä. *g
puhutaan pohjajoukkojen järjesw
täniin juuri tämä järjestö sitä
Siihen ei saa kuulua kukaan Tsa ,
kuin palkkatyöläinen. . ,
- Mitä etuja ammatti- (taloade^^j
siUa) järjestöillä on olemassa? ^
siksiMn: kukaan ei pääse upseen-^