Vapaus, April 13, 1929

              Lauantainay huhtik. 1^ p;nä—Sat., April 13 No. 88—1^9
VAPAUS
t. C. tftJL,
T O I M I T T A J A T » „
A . VAARA ( n s l D b M ) . B. A . TENHUXEM. B. PEHKOSEX. M- POHIASSALO-tbifftUnd
n die P M I O f f i c e O e i M t t s u s t . O t u « < , aa aecoad elaa» Battez.
' ILXOTUSHCCTfAT VAPAUDESSAs ' .
C d e n a t a O a a t i i l c a e t tlJOO karta. |2JOO b J u i fcettaa. — A n o U i x u x » maaäne oauBUif^^uet SOe
| W h U t w » . — Kuoeaasjumoanotakaet SOc karta. » 4 » 3 kertaa. — Sr»tymiilmotak»e» » - 0 0 karta,
• M O S k a m a . . — AjaBtoeroOsotakaet KM kerta. »3JOO kakai kartaa. — K J i t « « l o w t B k ^ « I X » k a t a.
— J C n o I e a a s U a ö t B k a e t $2M kot», 50c fiM-»^TTI k j i t « a l a s * e ^ u tai isautoTifsrltä. — Babtaaaticdot }a
« M e i t o o t a k a e t SOc k m a . $ 1 4 » k o t o e k m i a . — T U a p ä i a i t o o t t a p e a i a flBotmajetUtaaria» «», »aadit-d
K t c l t ä f ä UmoloikJata c t a k ä t a c n . .. ^
V A P A U S QJbtxtj^ „ ^ ,
Tbm «Bly o r s i a ef F i o s i a l i W o A e r f i a CnaAt. PobHdied iaay at SnilbaTy. Ontario.
rOMiSBVfSKtt _ • . _ 1 » t - « « J O . 6 k k . tiM. S k k . tl.rs i a l kk- «1.00. — T k a r r r a h o O u t i | a Soooeea aak. itraaalla
• f t o o a i H e : 1 »k. t6M. 6 k k . « 3 J C 3 k k . «ZJO ja » k k . «1.00.
VAvtea afartlujen iJmotottCT p i t l ä o l U k o n « o r i « a k a l l o 4 i p . » t o e « « T n i ' P ä " « ° e d e m i « » ä a i k i p i i r j U J.
V ^ c s d ä a eoimitn»: Hooneorto 207. V a e k a r B n i U i a * . 4 D a r k a a St- Pahalin 536W.
V i p a s f l e a k o a n o r i : ta>«rty Baa4ia«. S7 L o m a St. Pafcelia 103». Poa»Ia«>taJ B o x f», Snihaj, OP*
VipmSta. paiao j a U t o B o s L i k a r t r B o i U i B f c 37 L o m a St. PaheHp a3«7W.
C e s e r a l a d » m j » i i > r r » t « , 75; per e « l . ineh- Minisuam charge for t u i s l a J a a m i o i » , 75c. The
to f k « ' b e t t s d r e r t i i i s f mtiium uaoot the Finniah 'eopJa ia C«ai«t«.
Saa ette «aijloin t a h a n u saa r ä i i t ä a u a enafmaUeta kiriee*eeime. U r j o l t a k a i , oodeheea liuJteeuJjoiUiaa
f M o a o a l l u e n a n i n ^ a i ; J. V . K A X N A . S T O . - U i k k c e n k o i t a } a . ^ .
Tot;«ri Santeri Nttortevan muistolle '
Toverilehtl Eteenpäin kirjoUaa:
Toveri Santeri NuorUvan toimelias persoonallisuus on lakannut ole­masta.
Hän on vaipunut ikuiseen lepoon — niaassa, missä pannaan häy-täntöön
niitä oppeja ja aatteita, jotka häntä, olivat lämmittäneet ja innos­taneet
suunnilleen neljännesvuosisadan. v
Toveri Nuorteva ei ollut lahtosin proletaarisista piireistä. Hänen
isänsä oli parempipalkkaisia virkailijoita, joka oli kyennyt pojalleen tar­joamaan
korkeampaa koulukasvatusta. .Niinpä olikin toveri Nuorteva saa­nut
Helsingin yliopistolta jilosojian maisterin arvon.
Multa hän ei siitä ylpeillyt eikä sitä monet hänen ystavistäänkään
tienneet. Hän oli jo verrattain nuorena, antautunut yksinomaan köyhälis­tön
suuren asian palvelukseen. Sentähden oli jättänyt opettajauransa^
mille aluksi oli araautunut.
Mutta opettaja oli. hän yhtäkatklfi senkin jälkeen koko elämänsä
ajan^ mutta vain laajemmassa merkityksessä kuin i)oi olla joku lyseon
ppettaja. Hän oli työväenluokan lämmin ja innokas opettaja ja johtaja:
Sellaisena me häntä muistamme ja kunnioitamme-
Hänen aaUeellinen kehityksensä oli Suomen luokkasotaan (1918)
asti, sama kuin yleensä Suomen sosialidemokraattisen liikkeen. Mutta Ve­näjän
suitri proletaarinen vallankumous ja Suomen luokkasota'ja näiden
suurten tapahtumain opetukset johtivat hänet vallankumoukselliseen kom­munismiin.
Ja härtestä tuli yhtä.asialleen antautuva kommunisti kuin
sitä oli ollut sosialidemokraatti.
Lukemattomat'ovat ne eri toimet ja tehtävät, joita tov. Nuorteva
täytti ollessaan vallankumouksellisen [fikkeen palveluksessa, ja'mainita
ansaitsee, että hän el ollut^ niitä vallankumquJisellisia^ jotka jaksavat olla
isitävain riemusaattueissaf silloin kuin ''kaikki menee hyvin" — ei; hän
jaksoi olla sitä vielä sittenkin, vaikka vallankumous asetti Itänen tielleen
raskaimpia koettelemuksia, mitä yleensä se ihmisten eteen saattaa asettaa.
• Tarkoitarhrne hanpn vangitsemistaan ja vankilassa oloaan Neuvqstoliitossa.
Vapauduttuaan vankilasta, hän. ei rientänyt pi0umfian vallankumousta ja
kommuhistien kontentoavastaan^ kuten jotkut, muut "suuret miehet' olisi­vat
saattaneet tehdä—-ja ovatkiri tehneet — vaan sensijaan hän jälleen
antautui' kaikella innollaan palvelemaan vallankumousta^ Vallankumous
fliitoi Mnelle paljon arkipäiväistä työtä, nina vain työtä, mutta se olikin
.juuri sitä, mitä hän kaipasi, mitä hän vallankumoukselta odotti. Tehdes­sään
typtajhän sydärnessaäii riemuitsi siitä, että voi sitä suofittaa laäjo-
^jen, paijonyrlcärslneiden proletaaristen joukkojen hyväksi,.
\ Töi^r^^ verjata häntä niihin iäkä-laisiin
ja^jniUM^ sosialidemokraattisiin johtajin, joiden kanssa, hiin yh­dessä
työskerihli siihen asti kunnes elävä proletaarinen vallankumous kut-
•sui hänet pä^lukseehsäj, miätk jotka eivät jaksaneet luoda sosialidempk'
raatt^tänd^ kommunisteiksi, jonka tiihden' sen jälkeen
ovat asettimeet sinne, missä ovat muutkin kommunismin ja vallanku%
TnpUkselliseh liikkeen parjaajat ja viholliset, jjoveri Nuorteva ei suin^
käon vähiten tuqniirinut heitä, kuten monistakin hänen kirjoitfiksistaan on
UtMii^nyL Viitt^^^ ansiokkaaseen kirjoitukseensa
**Stt<^meh kulissien takaa", siv.
Ikuisesti säilyy töv. Nuorlevan nimi vallankumouksellisen työväen
muistossa. Sttufet ovat hänen ansiorisa sen hyväksi. Syvällä kaipauksetta
.imerifca^ suomalainen vatlanlct^öuksellinen * työväki miiun maailman
valtanfcumouksetlisen työväen kanssa • muistelee häntä, joka heidätikin kes-kuudessaah
toimii uuraana ja uhraantuvaisena opettajana ja' johtajana
'vuosikausia. Mutta suurimmat olivat hänen ansionsa Neuvostoliiton ra-kertnustyössä.
Siinä'palveli hän koko niaaitmanty
Kiina£Sa ollaan taas uuden kansa­laissodan
kynnyksellä. Se ebejrs Ja
rauha. Joka on näyttänyt vallitsevan
eri maakuntien Ja niitä hallitsevien
kenraalien välillä, on sitten ollut vain
tilapäistä. Kun vJc 15 pnä kokoontui
Nankingiin hallitsevan kuomlngtang-puolueen
edustajakokous, osoittautui
etteivät läheskään kaikki maakunnat
bileet lainkaan edustettuina. Edus.
tajia ei ollut Wuhahista, Fengjusjan-gin
valta-alueilta; Shansista Jne. 365
JKlustajasta oli saapunut vain 221. Hiis­tä
taas- oli Nankingin h^tus nimit­tänyt
80 %. Hanksun ryhmä oU lä­hettänyt
kaikille Järjestöille sähkösa­noman.
Jossa osoitettiin hallitsevan
Nankingin ryhmän harjoittaneen mie­livaltaa,
koska se ei ollut antanut kai.
tri ryhmien käytettävissä on ny­kyisin
seuraavat sotilasmäärät: Nan­kingin
MaMtx^Ken (Tshangkaishek)
väUttömästi 240i000. Mukdenissa y.m
eräitä satojatuhansia, yhteensä noin
1,800,000. Fengjusjan ja Jenshishaniu
ryhmillä yhteensä 420,000, kwang5in
ryhmällä 230,000 Jne. Kua Kiinan si.
sfiisissä sodissa tuontuosta tapahtuu
yllättäviä joukkojen siirtoja puolelta
toiselle, 'eivät edelläesitet-A ryhmitty­mät
suinkaan ole ehdottomia.
Tilanteen tekee hyvin vakavaksi se
tosiasia, että esim. Shangtungln ri«
kas niemimaa on vieläkin suurelta o-saltaan
Japanilaisten sotajoukkojen
miehittämä. Jokainen uusi kansalais,
sota voi siis antaa Japanille aiheen
ryhtyä valtauspuuhiin Kiinassa. On.
hetetty edustajia. Niinollen hallitus­puolueen
kokouksesta on muodosttmut
vain pääryhmän, kokous, Jolle muut
eivät anna mitään arvoa. Tämä mer­kitsee
vakavaa välien kärjistymistä.
Nankingin polUttinen keskusneuvosto
on päättänyt hajoittaa Wuhanin
(Hankau), Pekingin, Kantonin. Kai-föng^
Ja Taijyanin maakimtahalli.
tukset, jotka ovat Joutuneet ristiriitaan
Tshanghaishekm keskushallituksen
kanssa. Wuhanin alueen sotajoukko­jen
korkeimmat päällikötkin ovat mää­rätyt
eroittavlksi, kun hajoitetuksi
määrätyt hallitukset eivät ols nou­dattaneet
Tshangkalshekin määräystä
eivätkä upseerit ole , Jättäneet
paikkaansa, kertoo "Nord . China
Daily News" , Nankii^gin halli­tuksen
ryhtyneen mobilisoimaan jouk­kojaan
liikekannalle^ niskiut>ivia maa.
kuntahallituksia vastaan.
fihurlassa. Kun Amerika ja Englant:
juuri ovat Julistaneet aseitten kulje-tuksen
Kiinaan sallituksi, osoitt^ec
se, että mainitut imperiahsttset vallat
ovat Jonkunlaisessa sopimuksessa Kii­nan
nykyisen keskushaUituken kans­sa.
Kaikki tällaiset sopimtikset taas
koko tätä paikkakuntaa yleisesti, isillä uksissaan otettava esille Ja saatava
arvelen .«ipn^ menevän muitakin kun voimistelijat innostumaan myöskin te.
S. J. csaston Jäseniä. Mutta samalla Hneille. Lopuksi suOTitettiin paDänto-se
on kalkkein pienin vaatimus mitä jen Jako seäraavaÄa järje«rtykseöä.
järjestyneiltä työläisfltäkin voidaan i- Naisten .vauhditon pttuushyw>y:
1) Eleonora. Wirkkula, Kisatoverit, tu
los 207 cm-, (mestari), 2) Anne Hovi
Vesa tulos 205 cm-, 3) Aupe Ahola
vaatia.
PCHE- JAPAINOVÄPAUSTAISTH.IJN
hyväksi ollaan täälläkin keräämässä pi-
Toverit, tules 204 cm.
Miesten 3:-ottelu (vauhditon
tinis, korkeus ja kolmiloikka.):
1) Paul Ahola, Toverit. 265,59 pist
(308 cm-, 145 cm-, 923 cm.). 2) Eino
merkitsevät sitä, että suurvallat saa­vat
myöimytyksistään määrättyjä etu­ja.
Lisäksi on otettava huomioon, että
vaikka Kiinassa onkin yksin 1928
telotettu yli lOO/K» punaista työläistä
ja talonpoikaa, ei punaista vallanku.
mousliikettä silfi ole voitu kukistaa.
Tuontuosta Joutuu Joku kaupunki työ­läisten
valtaan ja talonpojat karkoitta-vät
alueiltaan tilanherroja:. Uhkaa­vasta
eri alueiden valtaherrojen väli­sestä
sodasta saattaa olla seiurauksena
työtätekevien vallankumousliikkeen uu­si
nousukausi. •
Port Artfauriii onfisia
OSUUSAIEIJEBIHOMMA
• HttomifiSia
"Oli aiica, j*oiloiii historialUneh ajankohta olisi ollut tehdä Pien-suomiista
Suursuomi. Silloin kun karistimme nykyisten' rajojemme sisä­puolelta
ryssäläisen kuonan, olisi ^Hut myöskin aika yhdistää Inkeri ja
Aunus yhteiseen valtakuntaaamme. «Sitä yritettiinkin silloin, mutta yri­tys
ei saanut yTnmärtämystä osakseen. Se tuomittiin, nimitettiinpä silloista
Karjalan yapauttamisyritystä ryöstöretkeksikin. Se oli Karjalan ja In­kerin
vapauden murhenäytelmä, ntiutta sen täytyy muuttua kerran Venä­jän
murhenäytelmäksi. Suomelta puuttui siliöin Suursuomi-aate." —
Erään Simojoki-nimisen papin puheesta Suomen porvariston äskep viet­tämän'*
Kaievalan päivän" juhla^^
Tuo osottaa mitä Suomen porvariston mielessä kytee lyöväenmaota
kohtaan, jonka kanssa Suomi on virallisesti ystävällisissä suhteissa, ja
ihitä se suunnittelee kummankin maan työläisten ja työtätekevien talon
poikain osaksi — sotaa ja veristä -valkaisua*.
on ollut vireissä jo kohta'kokonaisen
vuoden ja on se muodostunut paikka.'
kunnallamme yhdeksi tärkeimmäksi
kysymykseksi, sillä metsät'mitä niitä
onpllut, ovat loppuneet,' jotenka uu­disasukkaiden
on .pakosta löydettävä
Joku muti tienestimahd9llisuus._Ja ko­kemuksen
perusteella bn tulÄ huo­maamaan,
että maito ja siipikarja ovat
ainoat mahdollisuudet mennä eteen­päin
näin pohjoisissa ja mäkisissä
maissa kun Port Arthurinkin ympä-päristo
sijaitsee. Niin saiiottu "muna-farmaus"
onkin paikkakunnallamme;
hiiomatusti laajentunu^B viime aikoina,
mutta maitotalous ei ole markkinain
tähden. Yksityiset pienet meijerikomp-paniat
ei ole voineet kehittää mai.;.
don Ja kerman iostoa sille tasolle, et­tä
siitä olisi maidonvtuiättajat voineet
elää ja siksi onkin ympäristön asuk­kaiden
toiveet: saada osuusmeijerii
Mutta hiiu pian kun ruvettiin osuiis.
meijerihanketta toteuttamaan, niin
niio yksityiset nostivat juuri lujan
taistelun sitä vastaan ja on se taval-l^
laan hld^tiittanut alkuperäistä^ suuh-hltelmäamme:
Mutta;^ kiveen löivät kir­veensä
kuitenkin, yksimielisyys säilyy
Ja sev on se voima jossa yksilöedut
säirkyy. , .,
Nyt hcunmasta vihdoinkin tulee tosi/
sillä tämän kuun 30 päivä tulee osak-keenoznist^
at hyväksymään piirustuk.
set Joiden jälkeen meijeri rakehne-taät).
kun myöskin Järjestehnään muut
liikeasiat niin, että kun rakennus on
vahnls. niin aletaan ioaaitoa ostaa Ja
myymään niin kun ei mitään vastuk­sia
olisi ollutkaan. Ja voidaan panna
toista silmää vähän pienemmälld kun
liftrataan noita vastustajia ja sanoa,
että se pyörii sittenkin, se osuusmei­jeri
Osakkeita on myöskin saettavana Jos
on sellaisia jotka haluavat tuUa mu--
kaan. — Siellä kokouksessa sitten taas
tavataan. — Ivar Seppälä.
Ihmiset urheilemaan ja voimistele­maan
oman terveyden ja ilon hankki­miseksi.
Tällä tavalla kehittyy,;voima.
kas' työväenluokka, jonka, aivoissa on
myöskin terveet ajatukset. — Et.
varoja- Kerääjät eivät kuitenkaan ol­leet
kaikki viime kokouksessa saapu­villa,
joten päätettihi antaa keräyksen
vielä jatkua ensi kokoukseen saakka.
KapitalistUuokan diktatuuri_se sUs.Jo_jaonkfIa^ Vesa, 249.21 pist.(m2cm^
cm-, S-Jl cm.), 3) Emo Lahti, Vesa
236.66 pist. (281 cm., 131 cm.. 786 cm.)
Poikain alle 16 v-
1) Reino Aarnio Kisatoverit, 216.15
pist. 2) Reino Rasp Kisatoverit 209.-
25 pistettä.
Voimistfelumestaruuslulpailut (nai­set):
1) Vesan joukkue, keskiarvo 13.9
pist., 2> K. T. tytöt, keskiarvo 12.9
pist., 3) Innon joukkue 12.5 pist., 4)
K. T- naiset keskiarvo 11.76 pist.
Miesjoukkueet:
1 P. C. Veikot, keskiarvo 11.26 pist..
2) Bronx Workers, keskian'o 9.7 pis^.
Telinevoimistelu:
) Y. Sjöman Veikot 111.9 pist., 2)
Hyvönen Vesa 110.8 pist.. 3 Kopit B.
W. 7.2pist.
Tähän päättyivät nämä mieltäkiin-nittävät
kilpailut. Yleisö samoin kuin
kilpaili jatJOn palasivat tyytyväisin
mielin koteihinsa- ^—L. H-Canadassakin
näyttelee naamaansa
"kansanvallan" takaa. Sen esiintymi.
seen ei tarvittu mitään työläisten dik­tatuurin
uhkaa tahi vaaraa (sillä sitä
et ole Canadassa), tarvittiin vain laka­ta'
ajattelemasta, puhumasta ja kir­joittamasta
kapitalistiluokan hyväksi
ja sitäkään ei ole vielä tehnyt muuta
kuin pieni osa työläisistä;. Enin osa
vielä ajattelee, että ainoastaan se mi­kä
on hyvä kapitalisteille, on hyvä
kansalle yleensä. — L W.
LSU:n New Yorkin alu­een
sisämestaruus-kilpaihit
Jamalcan Toverien Pani Ahola birmn-knnnossa.
— Uosia ennäi^^ksiä nais­ten
vaohditiomassa pitunshypySsä
Omituinen kolpotööri
Kuten tunnettua, järjesti Brooklynin
Kisatoverit alueen voimistelu- ja .sisä-mestaruuskilpailut
maalisk. 30 p. B.
S. S. Clubin talolla, joissa saavutettiin j kea parhaisiinsa, kun kerran vietettiin
huomattavia tuloksia kautta linjar. lähetys juhlia, jossa syötiin ja juotiin.
Pitäjän: kirkonmäki oU kirjavanaan
väkeä- Oli vanhaa ja nuorta, uskovais­ta
sekä uskotonta, kaikki pyhävaat-teissaan.
Ja olihan sitä syytäkin pu-
Vapauden pMostas-
Mstela
LAHJOITUS WORTHINCTONIN
NAISOSASTOLTTA
Worthinffton Ont. 11. 4. 1929.
Vapauden toimitus, ' '
Sudbury, Ont.
Tämän kirjeen mukana lähetäm­me
kymmenen dolL -($10.00), jon­ka
summan C T . N.-Iiiton Worth-ingtonin
osasto viime kokouksessaan
päätti luovuttaa toveri Arvo Vaa­ran
ja Vapauden puolustusrahastoon.
Toveruudella,
C.T.N:liiton Worthingtonin os.
LEVACKIN TYÖLÄISNAISET A-
\ VCSTAVAT TAISTELU-RAHASTOA
Vapauden konttoriin on saapunut
työläisnaisten liiton Levackin osastol­ta
kirjelmä ja mul^ha kynunenen
dollaria, jonka sanovat lähettävänsä
Vapauden ja tov. Vaaran puolustus-rahastoon-:
Pyydämme lausua kiitoksemme lah­joittajille!
Työläisnaiset ovat edelleen­kin
e^utilalla avustustaistelusa.
Kilpailut aloitettiin naisten mestaruu­desta
vauhdittomassa' pituushj-pyssä.
itkettiin ja iloittiin aina sen mukaan,
minkä tuomion puhuja kulloinkin
osaanottajia oli kuusi. M^taruuden a-j kuulijoilleen antoi. Väliliä latdaa luri-nasti
kireässä kilpailussa Kisatoveri- tettiin, että mäid raikui,
en hennolta näyttävä Eleonora Wirkkula
txiloksella 207 cm., joka on alueen ja
Ja saarnaajia oli. Oli kolpotööriä.
oli pappia sekä kaiken kimniaksi juuri
• Buckingham Jet.,
Que. ,
Kirjotan täissä nyt muutaman r:v:n
tältäkin paikkakuimalta. Tämä', paikka
sijaitsee Ottf^an Ja Montrealin väli­sen
rautatien varrella, noin kaksikym­mentä
mailia Ottavasta.';
Tänne tulee tämän ' kesän aikana
rakennettavaksi paperitehdas ja nyt c-vat
Jö työt vähän alussa. .Kuulojen mu
kaan^ pitäisi kohta a^^ tekemään
suurenunassa inittakaavassa. ^
.Sitten tästä, paikas^ pohjoiseen
päin nohi 35 mailia on patolaitostyö,
Joka. on täydessä käyniilssä.
Suomalaisia on tännekm tullut jo
.jonkimverrän käsivarsiaan kaupalle, ja
ehkä saane;vatkin ne.< kaupaksi. Jos ker­ran
puheet töiden. suuJKmms^tä
misesta pitävät paikkahsa. ; v<
Tänä kylä oA ranskatäinän ja kun
joku' vieraskielinen sattuU t&ime tule.
maan, niin niiden mielestä on ne vaixi
"pusuja", olivatpa sitten mitä kansal­lisuutta
hyvänsä. ^
Eipä nyt tälläkertaa. muuta. Hyvää
kevättä kaikille Vapauden luicijoiUe. X.
uutisia
Intiaii työväenliikkeen johtajien äskeisten joukkovangitsemisten joh­dosta
on Suurbritannian kommunistipuolue antanut julistuksen, jossa m.m.
jaustttaan:-"Työväen ja talonpoikain vallankumouksellista liikettä vas­taan
tehty hyökkäys Intiassa, jossa kolmifealamiljoonainen kansa on britti-
Iäisen imperialismin siirtömaakahleissa, on hyöUcäys Engl. proletariaa­tin
liittolaista vastaan. Hyökkäys johtuu siitä, että Suurbritannian van­hoillinen
hallitus tarvitsee parlamenttivaaleja varten jonkunlaisen aiheen,
jolla voisi pelotella 'punaisesta vaarasta'. Petollinen työväenpuolue avus­taa
näitä vanhoillisen hallituksen putihia, sainaten kuin se ayusti v. 1924
n. k. 'Sinovjevin kirjeen* johdosta'käytyä kamppailua."
Pääministeri King piti viime maanantaina liittoparlamentissa "mes-tari"-
puheen vastaukseksi keskusteluun hallituksen tulo- ja meiioarvi*»-
esityksestä. Canadan (kapitalistiluokan) nykyään nauttimi|i hyvinvoin­nin
väitti hän suurelta osalta vapaamielisen hallituksen van^illista pal­joa
paremman raha-asiain hoidon ja tullipolitiikan ansioksi ja julisti,
että hänen hallituksensa tiliisi eroamaan siinä tapauksessa, että yksikin
muutosehdotuksista tulo- ja menoarvioon hyväksyttäisiin.
Tosiasia kuitenkin on, että Canadan kapitalistiluokah nauttima hyvin­vointi
on siitä osattomaksi jääneen työläis- ja maanviljelijäväestön keh­noilla
palkoilla ja kurjissa olosuhteissa suorittaman, yhä raskaammaksi
käyneen raadannan ansiota, ja tälle väestönenemmistölle eivät porvarit,
paremmin vapaamieliset kuin vanhoillisetkaan, kelpaa talousmiduksi ei­kä
politiikoiksi.
YRITYKSEN TOIMINNASTA
Viime sunnuntaina "Yrityksen" kuu­kausikokouksessa
Don-haalilla päätet.
tihi lähettää kirje S. J. osastoUe jos­sa
pyydetään luovuttamaan Spadina-haalilta
vaatesäUiöistä tulevat rahat
seurallemme sillä perusteella, että ^'Y-rityksen"
toimivimmat miesjäsenet o-vat
sidottu kahdesti viikossa huolehti­maan
j&rjestyksestä y-m, toimista mai.
nitussa haalissa pidet^rissä tanssitilai-suuksissa.
n ä i n ollen seuramme toi-mihta
kärsii huomattavasti; varsinkin
'l Coteau Hill, Sask^
TALVI TUU TAKAISIN
pyryt ja pakkaset mukana. £ä kerin­nyt
kesä vielä pitkälle pohma.,Mutta
maasta Jo routa suli; ja '''maahenki"
alkoi farmareissa elänoään; pelloille Jo'
pyrkiväti Säitinen urakka on uudelleen
edessä, kuuden kutm kuluessa on saa­tava
maat muokatuksi. peUot k^^lvetyk.
si. kesannot kynnetyksi,' heinät kor­jatuksi
ja viljat leikatuksi ja jos mah­dollista,
vielä puiduksL Ja siinä ei ole
kylliksi,\että keretä kaikki nämä eri
työt läpi.käydä, vaan pitää keretä te^-
kemään niitä mahdollisimman paljo.
Sillä tämä farmarin ;työ on viimeial-koina
"tatsipnalis<ritu? aivan famassa
määrässä, kun muittenkin työläisten
työteho. PienviljeUjä, joka noin 10
LJS.Urh uusi .emiätys; hyvin hyppäsi- Japanista saapunut lähetyssaarnaaja
vät toisetkin kilpailijattaret, joista joka vinosUmäisille pakanoille oli iiel-
Jtoisen j». kolmaruäen palkinnon saajat jä vuotta ollut autuutta julistamassa.,
myöskin yli entisen ennätjrkseru-Tu-[mutta jälleen palanut isäl^isämaÄUe.^
lokset :• puhuvat selvää ,kieltä nalstem- Tämä mies se erittäinkin veti väkeä'
me inöstuksesta urheiluun, .etsivät qle juhliin, olihan hän kuuluisa mies kun
pitäneet kynttiläänsä vakan aJlä'sisä- kerran oli käynyt pakanainkin parissa
urhellukaiiden kestäessä.- 'kestäköön ja lisäksi hyvä saarnamies, jonka'sa-säma
innostus myöskin kesäurheilu- nanjulistusta oli kerrassaan ihana
kaudella, että sen kratäessä saisimme kuulla.. "
mainittavimpia tuloksia yleisurheilusi Juhlapaikasta hieman sivulla i oli tl-sakin
alueellamme. Sitten seurasi heää; matalaa metsikköä! Siellä sisäl-miesten
välien selvittely mestaruudes­ta
vauhdittomissa hypyissä. Osanotta­jia;
oli myöskin kuusi. Kilpailu aloitet­tiin
vauh. pituush., jossa Jamalcan
Toverien Paul Ahola heti näytti leijo­nan
kyntensä, hyppäämällä kokonaista
308 cm-, samalla vieinäl]^ sisim kau^
laan toisilta kilpaveikoiltaan; toiseksi
selviytyi Vesan Eino Honkola tuloksel­la
298 cm. ja kolmanneksi saman seu­ran
Eino Lahti. Seuraavana lajtoa
suoritettiin ; korkeushyppy, aloittaen
11 cm:n korkeudesta. Riman noustua
131 cm., pääsivät siitä vielä molemmat
Vesan edustajat ja Ahola, sitten, ri­man
korotettua alueen ennätybsieien
eli 140 crn., loiskahtutti 6 Jalk. 4 tuum.
pitkä Ahola . yU ensi yrityksenään,
toisten turhaan yrittäessään. Jfostet-tihi
rima sitten uuteen epnäty^drkeu-teen
l^cm. ja Ahojlan vahnlstautues^
sa yritykseen vallitsi yleisön joukossa
syvä hiljaisuus. Yritjrtcsen-onnistuttua
ensi kerralla, paisti yleisö pitgän hel-poltuksen
huokauksensa: 149 cm kak­sikertaa
turhaan ;^ yritettjirään: luopiil
nuori .ennätysniles enempää yrittämäs­tä.
Joten siirryttiin kölinilolkkaan. Tä­mäkin
laji oli nuoren Aholan armoil­la,,
tjjiloksillaaii ^ t e n hätyyttelemään
Suomen ,T.UJL:n parhaimpien ^saavu-tuksia,
kuten tulos 923 cm. osoittaa.
Toiseksi tuli Vesan Honkola 871 cm.
hypyllään, kolmanneksi Lahti. Tulok-,
sia arvosteltaessa nähdään tässäkin se
ilahuttava ilmiö, että keskitaso" näis-säkiii
lajeissa on noussut;-EriempI jän-iiittäväisj^
tä olisi xiäihln kilpailuihin
tuottaneet ne Järjestävän seuran par.
haat tekijät, jos eivät olisi poissaolol­laan
loistaneet min. ^semajj tämän
vuoden mestari yjn. Lienevätkö, sel-käänsäsaaoaista
peljänneet, tai olisiko­han
laiskuus ollut suiurimpana tekijä­nä,
joka on ollut vitsauksena micsjä-senten
kieskuudesisa kuluvan talvea ai­kana
sanotussa seurassa.
Sitten seurasi, kilpailu voimistÄh-mestaruudesta,
jota - nimeä on 'useat
vuodet pitänyt Kisatoverit. Ensiksi
On se ihanaa. — puheli emäntä vie­ressään
istuvalle Kantolan emännälle,
=aina lusikan pistojen välissä.
— On se suloista — Julisti naapurir
Idn. Kyllä tämä' evankellumloppi on
oikeaa jumalansanaa,- sen ymmärtää
varmasti. Kristushan, itse täytti lain
meidän puolestamme, ei .sitä enää
tarvita — evankeliumia vain. Mutta
kukahan se mahtaa olla seuraava pu­huja?
— Sanovat tulevan nyt sen lähetys­saarnaajan.
Sitä pitää kuulla tarkasti.
On kuulemma tavaton piihumaan. Ja
hän pxjhuu niistä pakanoistakin. On
se sentään hyvä, kun ei tarvitse olla
pakana. Sääli tulee niitä syntisiä
raukkoja,
-Samassa jo nousikin puhumaan tuo
odotettu mies. Häi^puhui paljon sekä
lllkuttavastl, Jeesuksesta, perkeleestä,
Japanin pakanoista ja' — itsestään.
Itsestään hän puhui sentään kaikista
enemmän. Kuvaili lilkuttavasti. kuinka
väarallist^on elämä pakanain parissa.
Siellä. on ainaiset suuret vastukset
voitettavana: on puutetta.-kurjuutta ja
lä; katajapensaiden juurella, niin'-lä-^ainaista aherrusta, kim koettaa opas-hellä,
että/hyvin saarnaajan äänen-.taa keltaisia veljiä taivaan tielle* Siel-kuu}
i, pelasi kylän siunittomaC. pojat lä väijyy saatana joka"^as6"eleella, etsi.
korttia ja vaihtoivat .vanhoja polku­pyöriä.
He eivät mitään välittäneet
sielunsa autuudesta^ mutta lihavia vii­si-
ja kymmenpeimislä he ahnaasta ha
iuslv^. jolta joku kappale oli heidän
keskellään -maassa nenäliinan pääl­lä.
Kova oli meteli ja korttien läiske
toislnaaii, milloin joku pelaajista oli
otfcanut,^'tikin"vääräUä aikaa tai tul­lut
"pietiksi". VällnpltämättSaiät, kau-yimpana
puhujapalkasta olevat kuuli­jat
kulh^at selvemln kenestä kataja­pensaassa
tuli pieti, kuin saarnaajan
sanat. ^ -
Aivian puhujapaikan vieressä oli pit-kjä
pöytä. Pöydän takana totiset tä-lontyttäret
kaatoivat kahvia kuppel^
hin tai löivät rusliiasoppaa lautasillei
Ja kauppa kävi kuirr "helppoheikin"
kojussa. Olihan sekin apuna taivasbr
tiellä ^kun osti kahvia täi soppaa, yaiik-ka
kahvi olikin laihaa sekä soppa
vetelää. Tumiah niilrin. uhrattu raha
kuitenkin niin otolliseen tarkoitukseen
kuin pakanain kääntäminen kirstinus^
koon. Niinkuin saarnaajatkin sitä ,vä-hävaliä
muistuttivat.-
sikiä pöydän ääressä tuo lihava Jär­velän
emäntäkin nyt istui'lusikoiden
soppaa suuhunsa. Että hän oli cnnen-^
kin ollut ruuan- parissa," sen todisti
todeksi' hänen tukeva oleiuukisensa.
Mutta nälissään emäntä tuntui nyt
olevan; nfeijättä lautasellista Jo tyh.
jensi eikä ensinkään näyttänyt kyl­läiseltä.
—• On se tuo kolpotööri Tamminen
vallan "erinomainen saarnamies. Se
min hsrvin tietää' tuon raamatunkin
— että ... Eikä hän ollenkaan tuomitse
en valkoihoisia, erittäinkin lähetys­saarnaajia,
syödäkseen heidät elävänä.
Kauhpaa /elää vieraalla, maalla vainot­tuna
uskonsa tähden, ja vielä parhem-'
paa julistaa sitä tolsill^. Voi myöskin
kuolla tauteihin tai, puiree kamala
Märme tai tulee niin ankara maanjä­ristys,
että jää putoayien kattojen alle.
Kaikkea näitä, sekä paljon muuta, saa
siellä kokea.
Kuka käski mennä sinne suden-loukkoon,
mutisi eräs juuri metsästä
"tullut pojanvekara, joka hävittyvään
kaikki rahansa pelissä, seisoi loitom­pana
kuuxmellen.
Saarnansa, loiiussa vetosi puhuja kuu
Ujoihinisa,' että: he antaisivat auliisti
rahöjähsä siihen tarkoitukseen. Joka
on Jalölnta sekä otollisinta herralle^,
nimittäin lähettää autuuden julistajia
Japaniin, johon, kauhun paikkaan
kuului kyllä olevan menijöitä.
— Veisataan laulu numerct '.^Uako!.
mekymmentäyksi Siionin kanteleesta
.— julisti Jtfurl eräs kolpotööreistä,
kun puhiijalavaUe kilpasi outo mies.
Tulija oli vallan eri tyyppiä miestä
kuin hänen edeltäjänsä. Kasvot tum­mat
ja laihat, sihuät kirkkaat Ja terä-
,väkatseiset Ja koko miehen olemus e-rosi.
jollakin erikoisella tavalla muista
läsnSolijoista. Ihmisten selaillessa kir­jojaan
sekä kakistellessa kurkkujäan,
katseli kiimma mies hetken alas Jouk-
Icoon. Kaikki eivät häntä ^oman­neetkaan,
ennenkuin —^ laulun ollessa
juuri aUcamaisVlaan — korokkeelta
kajahti ianat:
.—Hyvät läsnäolijat!
Se tuli kuin öalama. kirkkaana ja
vuotta takaperin jo^nkuten tuli toi-T j^igg^ naisjoukkueet, plsimmä
mitä tulee Iltamien yjn. rahanteko-tilaisuuksien
järjestämiseen, sillä näi­den
tarmo ja voimat eivät riitä jt&a
paikkaan. Seuran taloudellinen tila ei
meen 1,000—1,2()0 biishelin vuodenlu-lolla,
täytyy nykyään'^samanlalsen toi­meentulon
eteen tuottaa 2,000 bushelin
vaiheille nisua. Ketä siis tämä ~ lisätty
tuotanto hyödyttää, tain ei se työläis­ten
hyödyksi tule? 'Kmän kai jokai­nen
käsittää, joka jotain haluaa kg
sittää, mutta vika onkin siinä ettei
haluta käsittää, ja se vika onkin yksi
kaikkein pahimpia vikoja mitä täysi­järkisellä
Ihmisellä voi olla. '
VAPPUA JtJHLIMAAN
Dunblanen kontrille päätettiin viimei-
- sessä S. J. osaston kokouksessa men-ole
varmalla pohjalla tällä kertaa. Ja nä. Meillä kun ei ole nyfarään itsel-py^
äkseen pystyssä se tarvitsee ra-1 lämme haalia ja kun arveltiin Dunbla-halllsta
tukea. "YHtys" ei usko, että' nen osaston varmasti-panevan vapun
uuden haalin rakentaminen vUvästyy. j vieton toimeksi, niin päätettiin lähteä
jos tämä pieni rahamäärä luovutetaan j sinne. EI kuitenkaan haluttu aivan
seuran toiminnan kehittämiseksi. Seu- i niin — vain ihnän mitään vaivannä-ramme
kasvattaa ja kokoaa nuorisoa-köä mennä toisten laittamille henki-ympärillensä,
joista kehittyy hyvää ai-isiUe herkuIHe, sentähden valittiin ko-nesta
viemään tätä ajatusta entistä mitea keräämään kaiken saatavissa o-tarmokkaammiin
eteenpäin, sillä se levän ohjehnan omalta kontrilta. Pal-joukko
joka kasvaa voimistelun ja ur- jon mahdollista ettei sitä ohjelmaa
heUun panssa on tulevaisuuden jouk-j silU oikein paljo tule. Aika on lyhyt,
koa, uuden uran aukaisijoita, tulevan'eikä ole ennen valmistettu. Mutta el-tommm^
miehiä ja naisia. Älkäämme hän me ohjelmalla komeUemasm tul.
sus tukahduttako näitä pyrkimyksiä ja lakaan. Olemme tulleet hiukan vaa-sen
tervettä toimintaa, vaan koettakaa timattomiksi itseemme nähden vihne
ynunärtaa ja antaa kannatuksenne tä-' aikoina ja sehtähden olisimme slihen-man
tolminnaUe. Työväen urheiluliik--kih tyytyväisiä, jos voisimme osapuil-keen
perusta^oitus on kehittyä joUk- - ^
feoliikkeeksi, joukkourheiluksi, saada
pi&unman
korren veti New Yorkin Vesan vallo-joukkue
kauniilla Jä hyvin suoritetul­la
. ohjelmallaan, saaden upean, uu­den
kiertopalkinnon vuodeksi haltuun­sa.
Toiseksi tuU Kisatoverien tyttö-
Joukkue, Ja seuraavana New Rbc^
hellen innon naiset, kilpailu oli kireä
ja tasaväkinen kaikkien Joukkueiden
kesken, Jossa yhden pisteen ero rat­kaisi;
en^imäisen ja toisen' tilan. Eikä
täyttä kahden pis1»en eroalsnut ensi-iöäisen
ja neljännen välillä, joten
voimme hyvällä syyllä sanoa että pa­ras
voitti: parenunaUa onnella. Joka
täysin myönnettäköön. Mutta sijoituk­sista
toisista tiloista olisi ollut korjaa­misen
varaa, jos olisi tarl^utta noii-datettu
palkintotuomarien taholta,
niin olisi ^nyt neljännelle tilalle joutu­nut
Kisatoverien nalsjoukkiie sijoit­tautunut
toiseksi.
Miesjoukkueita ei ollutkaan kuin
Port Chesterin Veikot, JoDemme" ota
lukuun kielistä Brbhx Woikers A, C,
Joka esitti enemiri näyte- kuin kil­pailuohjelmaa.
Näin ollen saivat Vei­kot
kiertopalkinnon mukaansa. ilman
todellista kilpailua.
Ulan viimeisenä kilpailuna suöritet-tun
mestaruus telineillä. "Voittajalla
ihmistä synnin tähden niinkuin mioVsointuvana sekä äkkiä. Ne, Jotka oli-lakia
juUstavat tekevät, — kun vain vat avanneet suunsa, alkaakseen lau-uskoo.
on kaikki synnit antiksi. — lamaan, unohtivat sitä^ulkea, äkätes-
Ei siinä mitään hyviä töitä tarvita,-> sään miehen. Laulunjohtajan koho-inenasei
Kallioisella rannalla, yhdellä Kuol-lanvuonon
- merenppiikamista, oyat
Neuvostoliiton: pohjoislimnan kaupmi-gln;
Aleksandrovskin hajanaiset raken­nukset.
Aleksandnnrskin Itiona sijait­see
TilutuTnannin: biologinen asema.
Joka on ei ainoastaan yksi kaikkein
suurimmista asemista, vaan myOskin
maailmy'» kaikkein pohjtnsin asema.'
Se on siirretty tänne jo v. 1899 Sölo-vetskln
saarilta. Sotavuosina se sitten
muutettiin kasarmiksi sekä sairaalaksi
Sodan aikana se jäi häyittämätfö ai­noastaan
professori H. kljugen itse-uhrautuvaisuuden
kautta — hän toimi
Tämä huomautus tartoÄttaa tietysti
suoriutui Veikkojen Y. Sjöman. TfeU-nevoimistelu.
näyttää olevan' alueel­lamme
huonoimmalla asteella, niinpä
leen selidniÄln seurata v^un viettoa, nytkin pisti silmään osanottajien^v^^
hyys, taianne joka olisi seurojen koko-silloin
^ Johtajana. Seurasi sitten
mcnikuukautinen vieraan vallan aika.
Lopulta meni oW sekhi— ja vuodesta
1920. alkaa aseman elämässä pusi al-kakaud.
Vuc»! vuodelta lisääntyy nii.
den tiedemiesten ja ylioppilaiden lu­ku
jotka matkustavat tänne kaikilta
puoliUr Neuvostoliittoa. Asenia ei anna
yksinomaan * kymmenille ja . sadoille
ihmisille mahdollisuutta työskennellä
sen lukemattomissa^ laboratorioissa,
vaan myöskin se itse tutkii pohjoisen
alueemme l i k a ^ luontoa. Sen ta­kein
työ on — tutkia Kuollan vuonoa
sekä Barendin merta.
Barendin meri. joka djaitsee kaii.
kana napapiixiii takana, on huomatta­va
siitä, että se. ei koskaan, Jäädyl Jäi­tä
voi Etäällä icohdata kaakkoisosissa,
Valkoisella merellä ja Novaja Semi-
Jalia tai kaukana pohjoisessa. (75° —
76° leveysasteella). T&m& Johtuu siitä,
että lännestä, kiertäen. Skandinaavia^
niemimaan, juoksee Barendin meren
kauita Atlazmin virrasta voimakas, läm
pimien vesien viita —- Golfvirta. iSuun.
nllleen Kuollan"^ vuonon meridiaanilla
tämä virta jakaantuu us^an haa­raan,
jotka ovat eroitettuzla tomen
toisistaan kylmävesikerrpksiila: Läm­pö
•'Grolfvhrön" eri haaioiss^f on huo­mattavan
siiuri, aina 5° celsiusta, kun
taas kylmäveslkerroksissa pn vain 1-8 •
a Lämpöisten vesien kulku itäänjÄin
on hyvin hidasta — kn'^^"'"^^ noin
1^ kml tunnissa. Kaikkein eteläisin-haaraa
nimitetään "Muurmannin
haaraksi". Siitä on suuri hyöty poh­joisien
vesien kalastukselle, sitä
myöten kulkevat lukenxattcahal mää­rät
kaloja, etupäässä turhia.
Muurmannin rannoilla vaihtelee ka­lojen
määrä eri vuosina. — Saadak­seen
selville tämän vaihtelun syyn se­kä
ratkaistakseen Joukon xnuita ky­symyksiä,
jotka ovat Baremdin meren,
tutkimuksien kanssa yhteydessä, ryh­tyi
asema toimenpiteisiin v. 19>2L J9-
ka vupsi helmi-, touko., elo- ja mar-