Vapaus, September 11, 1930

              QotarioD OJitusj^oston pal-ie
»a oleva imindöri C "A-n
Idrj ottaa C^tario Farmer-sä,
että niiden seitsemän
hejtr ^jfo
) ajalla kun bän on n](kyi>
toimessaan ollut, on tällä
a vallinnut jatkuvasti Ii­ra
- harrastus ja toimeliai-^
[Uuksen alalla. V, 1923 et
l mennyt i o p q ^ ^ Sqdujtpan
tta vuodepa tän}äia~ioini|it
oitamiseen^: mutta ~ vi^qe
(1929)
;si miestä, he
aikkiii) paikkoihin,%: joihin
apuaan pyydettiin. Pyyn-li
tosiaan niin tulvimalla,"
;ilta kahdelta oii mennyt
kyinen vuosi viimevuodel-fneirfeh
tpiden suorittami-jaostpn
ön täytynyt käyt-ääraisiä
apulaisia uudem-reellisten
pyyntöjen täyt^
sensa, mutt4 joista enimmäkseen
CI enää ollut mitään apua.
.EMunäisleq uudisasuj^asten ei
suuresU tarvimmt huolehtia m^an
kuivattamisesta, sillä heille o l i riit-tsväsU
iseimnoista maata, jolta pin­tavesi
itsestään valui pois luon-aollisia
teitään. Mutta km maa
tuli raivatuksi, suli talven liimi
nppeammin, aiheuttaen tulvia, ja
kun väen lisääntyessä tarvitöin
enemmän viijelysmaatä, täytyi Tu-veta^
vähin huolehtimaan alavam­pien
njaitteh ' kuiyaanOs^^ ^
P ^ a a i n s l l a purqasta" kaatuneita
T i i ^ Ui*»te^r tei,t»l».t lihetti,»»^ «otUrfl», A.
M i a M
ojitukselle. Seopltähden ei Itos-^ '
kaan pidä jättää toivoa maan sala­ojituksen
onnistumisesta,^ ennen­kuin
asia on tutkittu varmalla ko­neella.
Tulokset salaojituksesta ovat
Itä-Ontariossa olleet yhtä hyvät
kuin kiOlikraUia muuallakin. Qu
.tijsiaan, miellyuävää käydä jäl­keenpäin
niillä farmeilla, missä on:
toimittanut punnituksen, sanoo k i r -
jottaja^ja kuulla ojiti|kseq tulok­sista.
Kertoo taannoin poikenneen
illisimpana syynä tähän
•astuksen lisääntymiseen
se farmarien viime vuo-uttamä'
katkera kokemus,
täytyy saada paremmin
a, jos elää aikoo. Yhä
farmari on kyllästynyt
ä veden vaivaama maa
itkin ^.kuiviin, j a päättä-ijaan
kuivattaa maansa
Tiefysti" ori myös j u l -
ä, ollut vaikutuksensa,
kuin farmariklupeissa
BsitÄlmilla," sänomalehti-la-
'ja oja-aurojen näy-i.
Parhaiten on epäili-^
mttanut se, kun ovat
n nähueet, että ne tu
öjiiufeesla ö n o l l ut
ilpvat' siihen ul^ratut
un niillä paikkakunnal
ian" ensin uskaltaa teh
äiirierkki tarttuu kuin
Kuvaavan tapauksen
Navanin kylästä Rus
a, josta kauntista ei
jaUa oilut ipjitqg,|aos-t
aint^takaan insinpö.
öä. Mutta kun Var-loimeksi
lyliyet
mälliini useampi
ansa rylityä mairten-ji^^
J^simäiseksi ehti
^^*^^s^ha\f, ja >
i ''' toppuat^i^Jsu^
sa eräälläkin Leeds kauntin far
milla, missä noin kolme vuotta sit
ten melkoinen ala oli pantu sala­ojiin.
Käynnin aikana satoi ran­kasti
j a o l i satanutkin jo hyvän ai­kaa,
mutta isäntä oli mitä par­haimmalla
tuulella, sillä hän oli
saanut kylvönsä tehdyksi juuri sik­si
kun rupesi satamaan, eikä pin­nalla
näkynyt yhtään vesitippa^i,
kuu sensijaan maanpunnituksen ai­kana
oli jouduttu kahlaamaan mel-kein
polvia myöten lätäköissä.
"Voi tajvahan talikynttilät", siu­naili
isäntä, "500 dollaria tuon
utustbimitustä lehlv
) tiilipiitkea upotet­uin
ipailiq kuhuiilcin
tä utot^uyassa pliris-
't a lettyjä toimi­i
vtiönna suöritetta-itenkaan'
ole käsitet-
, ettei ojitiilcsen hyö-i
ennemminkin ym-salaöjitiista
ennem-it
käytännössä |tä-l^
ämvastöin ö|i ino-neu
farniari jo ai-
Itanut maansa joko
iiri, mutta heitä oli
i e l l a ' täällä pitkäi^i
päässä tpisistaat^.
lutkibjitukseen pan-
»li tuhitetun hefvos-hwe|
lin lähellä Ot-rmi.
Mr. Rpthvell
tcsen .edullisuudeii
dessääri ja-ori saifa-lyt
omalla farm;il-
Lj^äoden ajan, vaik-läista
ojaa putkit-
• h peldtt^iiyat, et-utuu
tynnyrillä' ve-pelloUeenr
Paras
;uinka hyvin sala-tyydyttänyt,
on se
tiiine vuorina rai-la-
alueeri, hän heti
kaksi vaunulastia
o täijä ajalla hän
ia ainoatakaan ka
ta alueeltaan,
issa on riiyÖs kivi-ollut
käytännössä
seassa tapauksessa
tevät tehtävänsä,
palvelleet yli ^
iein oli toimituk-
^aittu niiden tuk­k
a mis^kiii syys-iii
hämmästymään
ldcuo|ät''<jvat 'säi-onnakin
he tapa-
»antaessa eräällä
p vuolta vanhan
tehdyn salaojan,
iydessä kunnbss^.
j a ^iviojien päl-ienkin
lopettanut
teon. Ile olivat
titkittäin kajrol^-
uista oksista teh-
^äunirunkoja j a muita vedenjuok-rsun
esteitä; Tämä oli maankuiva­tuksen
ensimäinen alku.
Useimmiten purot mutkittelivat
smne tänne vesakoissa ja vainioil­l
a , floksi runoilijalle, mutta kiu
s?ksi farmarille, jonka peltoja ne
pahoin leikkelivät, vaikeuttaen suu­resti
niiden viljelemistä. Seuraava
askel ojituksessa oli niiden luon-honpuröjen
suosittaminen tai n i i -
^eo johtaminen pitkin aidaqvarsia,
joka paljon helpotti viljelystöitp.
Missä oli laajat alat tasaisfa
maata raivattuna viljelykselle, k ^ i -
^^•!!". laskivat alku­peräisiin
luonnonpuroihin, ja ije
veivät enimmän tulvaveden keväi­sin
pois pellolta. Mutta häilyäj pellon ojitus tuli minulle maksa-
«lavyla mailla tehtiiu sekin havain-J maan, mutta en tuhannestakaan
to, että avo-ojat kuivattivat m a ^ l dollarista antaisi sen mennä ta-tyydyttävästi
enintään vudenkyii- kaisin siihen kuntoon, missä se
«pe/Jeu jalan leveydeltä ^jan kuiri- ennen o l i . '^
mailakin puolella. Mutta kun o l i - H. S. Carknerin farmilla Ches-i
si käynyl viljelystöille hankalaksi j tervil|essä salaojitettiin 10 eekke-
^"i! syviä ojia joka sadan rin pelto V. 1927. Se oli CarWe.
jalan päässä, kaivetuin pystysei-l rin marin pelto, jonka kyntäini-näiset
haudat, ja niiden pohjalle 1 nen o l i aina ollut jätettävä viimei-pantiin
kiviä, jotka peitettiin loh-| seksi. Vaikka ojissa oli ainoastaan
kömalla tehdyillä lankuilla, sittel P«olen tuuman las;ku sadalle jä­t
e t t i i n mullalla, riiin että pel-Malle, vaikuttivat ne niin suuren
löja voi mukavasti viljellä. Niin 1 muutoksen, että se nyt on hänen
faJaojitus käytäntöön. Vaikka ensimäiseksi kynnettävä peltonsrf.
riamä kiviojat monessa tapaukseg-j Kirjpttäjao kerran käydessä katsp-s^
vieläkin pvat tyydyttävässä kun-} massa oli se pelto ollut jo muuta'
fo^a. ei niitä edellämainitusta mia päiviä kylvössä, ja Carkjier
syystä enää juuri ollenkaan raken-l ""äuipi hevosineen kurassa niillä
neta, vaan käytetään yksinomaan (peUöilla, jotka ennen olivat olleet
iiiljputki-bjitiis^^^^ j ensimäisinä kyntöjkunnossa.
Omituista on, kuinka monessa f ^""'e v|,onna Manuel Bradlejr,
tapauksessa omistajat ovat olleet 1 ^^^^^'''^eanista, pani muutamat pd-siiriä
luulossa, että heidän alueel-pöpsa täydellis(^n salaojitusvprk-o|
evia velisiä paikkpja-ön mu-1 ^QOti. Kun kävin hänen paikallaan
(a malidoton kuivattaa. A l | c u p e r ä i - | ^ ^ " ^ ^ ^ ^ ^ hän kylvö-neri
oriiisfaja kaiketi on jo o l l u t l o p e t t a m a s s a . Kysyin, kuinlui
liossa käsityksessä, ja seuraavat! '^'"^ kylvöaika suhtautui edelH-Q
«lislajaVovg^ seii uskoneet sillä,! vuosiin, j a han kertoi kerran
v,ilman .koettel^roattaj .Aixanääb^nl^SpeSr- noin I3, yuoitfl tekaDeriri-maanpunniluk^
ia " toimitettaessa f ^^^^^'"^^ kylvoon nam
Renfrevv kauniissa eräs farmari P^^^^^'"' sattuivat
kertoi hänelle sanotun,'ettei hänpn ^°P»y^F »^'J'»^ tuli hänelle sanj?^
vedenvaivaamaa maataan voinut 1^5^^ nuitta^^seijnmi/en o i
kuivattaa, mutta p u n n i l u s k o ^ e e t r W ^ " " " ' „ ^ " « ^ ^ f ' ^ y ^ " " ^V'
bsbtti^V että sfe'oli*heli>po tehdä.M^ff» ' " " " f ''^'^l^f'^
Farmari on paraillaan pulkitta-M'f^\«.'^^f' talla pellolta
massa salaojia^ n,äalleen, ja tulee «[»^"«j!!» kannattanut m.laan kor-
•kka kuinka ihananh»^: ^^''^ puoleen han saa olla
Mrs. Stephen kertoo käynnistään
eräässä farmitalossa tuonnoisena
^päiyänä5
"Miehenne näkyy aikftvi^ejMak-^
koin päiist« «usiiii .ii^Uii^ii^Yj;,gai
noin talbn pienelle heikon näköi­selle
eiriännaile, ikäänkuin ^uhedn
aluksi. (Myöhemmin tulin tietä­mään,
etta isäntä jo oli toisissa
naimisissa, j a timä o l i hänen toi­nen
vaimbnsa)^
"Kuinlca niin? Mistä te sem­moista
ajattelette?" Emäntä is-lahti
lähelläblevaan tuoliin j a so­vitti
tyynyn selkänsä taa, se kun
oli väsynyt j a kipeä.
"Olen tarkastellut näitä teidän ,
huoneitanne j« tullut siihen pää-.f-^ikainen eläinlSäkäriliede oli
lökseen, eltä-ne kyllä tappavat ke»1inyt Canadan hyväksi niiden 3Ö
rien hyvänsä. Ettehän pahastu, .i^Vuoden kuluessa kun erityinen Hit-
Eräs eläintohtori äskettiiin
tämässään esitelmässä vajUit*ä
tä hevosten hävittyä kävbon
ou.hävinpyt melkeittt#uV (lie^
va^oh^n ajan eHäinläak; ciäln-nee
oikeastaan ta/k^ngittäjiä,
välskäreitä ja hev usei» pii
"huuslaakareita'^J^iän päteviä
enemmän tai sta muidenkin
tietoja ja _-ksievosen hoidosta
kotieläintehy\iion katku heidä1«
ja taude^st^ niinkuin hevosen
on kark<önkorjaajat ovat nyt
kin. Jpien" tilalla, hän selitti.
"konJSäntyi esitelmäripiläjä, jo-
.^.kentelee Ontariot tutkimus-iossa,
selostamaan mitä uu
huomautan muutamista seikoist
" E r i ensinkään. Puhukaa 2"
niin lepuutan jalkojani sen. i , ;!
Levon tarpeessa le. J y u n "
enemmän kuin minkäär^ • '
minä vastasin. " T ä m ä . ^ JT]
kn,.ae.i.l daei.sn e sIjtä ar jensati.esl7ey s tta-et,k'^/e^*»i. n •sa . Kv1 a »t -
^okaanyt, kuinka
sali ori, ja 51
näen, että te lj<
huiskulla joka?f
tärähdyttävä »-^^ , ..
hän on k a k s i - y^»«
avaraan ky^5«- ^^"'^^ ""^^
yhtä hv^^/»»""*. P ^ " " * T n
tasalK koj^ välikatto on kyllm
kofkealla: takeritaisikohan kukaan
tuollaista «jvenkatkiasulaitosta na-kiillosta
atte sen öljy-
Imu. Sitte tuo
s — ei, niitä-vettaansa,''
Miestä.'!
nyt vaijAf
nus e)
puolustaakseen väsy-virkkoi:
"Asuinrakeri-mieheni
tekemä, vaan
isa.
miehenne ole ^ettäin
paljo uudistuelta na-äaan,
v au
saamaan vai
;^svilarhan. alueesta, jonka kais­likossa
härkäsammakot tähän asti
Qvat - isäniiöineeb^ '
jj^aikilla epäiltävillä alueilla oli­si
koneellinen maanpurinitiis toi-miteltava,
eikä uskottava mihin­kään
vakuutteluihin tai silmämää-rällä
tehtyihin arveluihin. Mikään
ei ole pettäväffipi kuin silmä maan
korkeussuhteita arvosteltaessa.
Aikoinaan oli Lancasterin kun­ta
Gleri^apry kauniissa tunnettu
hylkykunnan'' nipielfä, koska se
melko varma aikasesta kylvöstä
joka vuosi, eikä sateista kylvön jäl­keen
enää tule olemaan sanottg-vasti
haittaa, joieni hän saa nähdä,
että ojitukseen käytetyt kustannuk­set
tulevat ennen pitkää korva­tuiksi-
Jtä-Qntarion kunnallisneuvostot
ovat osotlaneet harrastavansa ojt-tustä,
hyväksymällä ojitussäännpt
kaikkialla missä sitä on pyydelty.
Falcenhamin kunta ensimäisenä
käytti hyväkseen putkiojitus-ase
ta ei luultu voitavan kuivata.
Mutta kun maa raivattiin
perattiin sinije tänne, on 31,000
, . 1 . 1 . .1 lusta, ia nyt on toistakymmentä
suurimmaksi osaksi oli suota, io-\, , . . e •
i....n.. I kuntaa, joissa farmarit voivat ra­hastaa
kuivatus-yrityksiä valtio ji
avustuksella. Useat farmarit ovat
11 ... , , , , jjo tulleet saamaan tätä avustusta,
e ^ e n a kuijnan koko alasta, ^42,- j ^ ^ ^ ^ ^ . ^ tulee yleisemmin tuil-
(§0 eekkeristä nykyään y i l j e l y k s e s - H , - ^ - ^ y - ^^.^^^^ j
sa. SIIS ainoastaan neljas-osa kun-L^^^ ^^^^^^ tilaisuutta hjf-j
nasta, i oka oh melkein kokonaan ... •
suot. a, o' n- ena~a.. viljelemättä. Ivakseen-
Salaojitusta tässä kunnassa ei
oleS>ikein suuressa määrässä har-njoatne
ttusI, t.k ' osLk.aaw rPeinectee-tji-ä o äenss a«v edoelnIe pviann-i i,io ^n^ 1tje gih.. t y.g , gyeyngnge n c*psi.-i im.kiea rak1 1 kk•jo1.a.k.. , o sS6e auiltau*-
hänen ii
" E i k
teellä;
vetOL .
Emäntä oikein i l o j i i i : "Kyllä,
ne ovat täysin ajanmukaisessa kun­nossa."
/'•^ -
^-Niinpä nJ^» nyt olisi lei-dän
vuorp**^"» sanoin rain^- " E i
vltai '"W"l-~tfala—irustOT'
l^ej^n lettiä toisten huoneitten
fatlian tasalle ja laittaa ^esijohto
keittiöön. Kun rakennusta ruve­taan
korjaamaan, vaatikaa ruoka­salin
keittiönpuoleiselta sivulta
kblme jalkaa leveä kaistale erotet-taval^
i seinällä ja niin syntynyt
seinien väli sisustettavaksi astia-ja
ruokakaapeiksi, joista on ovet
sekä keittipön' että ruokasaliin.
Sitte laittakaa tuo keittiön päässä
ojeva säili(> alakerran kylpyhuo­neeksi,
jpjion sijbtetaan kylpyam­me,
pesumalja j a ainakin kemialli­seen
liautaan johdettu vesiklosetti.
Te viiden pienen lapsenne kanssa
tarvitsette toki sen verran mtil^a-yuutta."
"Minun mieleeni ei ole kokkaan
juolahtianut vaatia mitään sellaista,
t^uipka te tulitte luola kaikkea
ajatelleeksi?"
"Nähkääs, te olette tottunut tä­hän
asuntoon kaikkine epämuka-yuuksineen5
multa minä tätä kat­selen
vieraan silmällä. Samalla
minä myös näen teidät, joka vielä
olette verraten nuori nainen» alun
neljännieliä kymmenellä, ntiltta h i -
tohallituksen jaosto oli sitä alaa
varten ollut olemassa. Sen saavu­tuksista
voisi melkeinpä ylpeillä.
Pelätty suu- ja sorkkatauti, jonka
hirveislä tuhoista muissa maissa
usein saamme lehdissä lukea, ei
ole koskaan saanut jalansijaa Ca-nadassa,
vaikkavse on monasti rai­vonnut
Ylidysvaltain puolella.
Tarttuva hevosten kurkkutauti
(glanders) oli ennen sangen ylei­nen
kulkutauti, semminkin lännel­lä,
multa se on saatu häviämään.
Viime vuonna ei enää ollut kuin
yksi sellaiseksi epäilty tapaus ko­ko
Canadassa. Olemme pystyneet
suuressa määrässä pitämään kuris­sa
semmoiset t^audit kuin sikakole-ran
ja karjasjrhelmän. Tällaisten
saavutusten nojalla voimme tule­vaisuudessa
odjQttaa vielä enempää.
Eläintaudeista > puhuttaessa on
huomattava,! että ne ovat koko
Pohjois-Amerikän manneria käsit­täviä;
ne ciyät-tiedä mitään kan­sainvälisestä,
rajastamme. Sentäh-den
onkin ^dysvaltain ja Cana­dan
eläinlääkärien kesken olemas­sa
mitä läheisin, yhteistoiminta.
1
Nykyhelhen pulmalUsimpia
_C^--™ •icy'symyksiä
Meillä bn vielä voittamatta
muutamia sangeri tuhoisia taute­ja,
joille kptieläimemme ovat alt­tiina.
Esitelmän pitäjä kertoi kah­den
virkatoverinsa kanssa työsken­televänsä
tarttuvan luomistaudin
tutkimisessa, joka on nautakarjan
pahimpia vitsauksia. Hänellä ei
ollut mitään valittamista heidän
työskentelylleen annetun kannatuk­sen
ja huomion suhteen» Multa
on toisia sairauksia, joille ei ole
osotettu riittävää huomaavaisuut­ta.
Teurastus- ja lihanpakkauslai^
toT^Mssamme on tilaisuus nähdä ja
arvioida, mitä vahinkoa eläintau^
dii aiheuttavat. Ottakaamme esi­merkiksi
leukapahkura (lump-jaw).
Se on yleinen karjatauti.
ollut sellaisena monet vuodet, eikä
tiettävästi ole mitään tehty sen eh­käisemiseksi.
Sen taudin takia ovat
tarkastajat Canadassa määränneet
44,000 lihakappalctta, enimmäk­seen
kieliä, Vuosittain hävitettäväk­si.
Siitä karttuu monta doUaria.
sillä lehmän kieli on vähintään
dollarin arvoinen, Sama tauti i l -
B. M i k ^ i , Somt?'
a ollaan, varsinkin kau-erikoisen
tarkkoja,
P kunnollinen keittäminen va^
laa meidät enimmistä sisus-osista.
Toisin on kotieläinten l a i -
.a. Niiden asuntojen puhtaus ei
parhaassakaan tapauksessa ol^
verrattavissa ihmis-asuntojen puh­tauteen,
ne juovat mistä lätäköstä
sattuu, ja syövyt ruokansa raaka­na.
Eritoten'lampaat kulkevat l ai
lumella suurissa, tiheissä laumois­sa
ja saastuttavat maanpinnan nä­kymättömän
pienillä lois-eliöiden
munilla, joita toiset jälemmin tu
leyat sitte ahmivat joka suupalan
mukana.
Päälly8loi8it>ta voidaan mainita
suurta vahinkoa tuottavina nauta-paarman
eli "kiiliäisen" (warble
fly) toukat, ihosaivartajat, jotka
ns. "permuja" eli kupuloita ai­heuttamalla
turmelevat vuosittain
noin 27 prosenttia nautaeläiotei[n-me
vuodista. Tämä jo on hirmui­nen
vahinko, sen lisäksi että tuo
toukka haittaa lehmien hyvjnyoin-tia
ja siten vähentää niiden • lypsy
kykyä. Joitakin kärpäalajpja on
saatu hävitetyksi, imks^ei tätä k i i -
Häistä? Sentahdeiv ettemme vielä
VI taasti ja varmasti kuihtumassa, menee myös sioissa; sianlihan kap*
; Jos tällä lailla jatkatte, tulette [ paleita on sen taudin takia vuo-tie^
ä keinoa, millä sen saisi hä­viämään.
Siinä olisi tärkeä tutl(i-irius-
äla, joka ehkä johtaisi niei-dät
vapautumaan tästä kiusasta.
Lapamadof. eläimissä ja
ihmisessä
Monta muutakin tuhoisaa sisus-loista
voisi mainita. Esimerkiksi
heisi- eli lapamadpt vaivaavat se­kä
nautakarjai» että sikoja; mo­lemmat'
saavat sen ihmisestä, jou­tumalla
jollakin tavoin kosketuk­seen
ihmisen ulostuksien kanssa.
Jos ihminen voitaisiin pitää täy­delleen
erossa näistä kotieläimistä,
ei niiden lihassa tavattaisi "sieme­niä",
s.o. lapamadon munia. Tuon
"siemenisyy^en'1 iähden Canadan
teurastamoissa vuosittain raaka-,
la^n' noin 1,800 eläintä joko ko­konaan
tai osia niistä. Asianmu­kaista
varovaisuutta noudattamalla
vikisivät niin ihmiset kuin koti-eläiriiet
tykkänään päästä tästä vai­vasta.
•''"Muuläiriat ' näistä lois-eliöistä
ovat lisääntytnään, toiset hiukan
vähenemään päin. Mutta, palatak
semme viejä lapamatpjuttuun, jos
meiUä on tavattu 1,800 lapama­don
"siemenillä" saastutettua eläin
ta, niin joukossamme kävelee ai­nakin
noin 1,500 ihmistä, joiden
sisiiksissa lapamadot mongertavat.
Tuon luvun voitte huplet^ kertoa
kahdella, sillä ainoastaan puolet
iijiatavarasla tujee tarkastettavak­si.
Toinen puoli myydään tarkas­tamatta
maaseutukaupoissa ja
muualla.!
Eläintauteja vastaan taisteltaes­sa
on eläinllääpri sentään eräässä
suhteessa paljoa edullisemmassa
asemassa kuin ihriiisten lääkärit.
Ileillä on elämän j a kuoleman vai
ta potilaihinsa näh<^en: voivat
määrätä ne tapettaviksi, karanlee
niin pantaviksi tai eristettäviesi
— tehdä, mitä parhaaksi katsovat,
kysymättä sukulaisten miellä. Niin­pä
ei eläintautien poistaminen
näyttäisi olevan mikään mahdots
tomuus. -
Ojituksen tuottamat edut. ovai , -i • • • 1 u
niin silmi.n nä..h..t.ä vä..t , et..t.a. j.o kra i•s elIlIa* olem' aan i-l.o ~in en, .k.u. n. .s.a att.e , kuo..l.l. a
pai.k..k ak. unna1l1la , mirs sa.. ,k erran a„l ku lpaoUisa i-—s es svaä synnaeisetneän -/tt aypöpskaej.a nnt ele:mt aä,l oäsn-mm
korealla, salaojUus ^ih.;^^^ „3^^3^ kustannuksensa muu-taalla
vetele. Muutamin paikoin} '.
saattaa asianlaita todella ollakin
niui, mutta sangen usein on sala-bjitus
huomattu mahdolliseksi set,-
laisissa oloissa, missä paikkakun­talaiset
ovat sitä pitäneet mahdot­tomana.
Kerrankin viime syksynä
kim samaisessa Lancasterin kun-nassa
näytettiin Maitinni oja-auran
työskentel^fä, tqli isen^Vnhi
^an pappi kirjbttajan-^puheille ja
sänbi f *'JW|nu'n Iuullak5^t|pjt;j^j[t^
aivan maMotontaTäjatellakaan^tut^^
putkien käyttämistä tällä alueella,
tämä kun on niin likellä St- Law'
^erice-virtaa". Maanpunnitusko-neeila.
tutkittaessa nähtiin, että
matallmpäJari^in kohtaan saattoi
tarpeen vaatiessa upottaa . pullot
n i d ^ jalan s^yyteeri ja sittenkin
saada laskun virtaan- Pappi oli
Uimeissaärij kim aina oli Inullu
taita' setitiiä - lifan matalaksi sala
lomissa vuosissa, kun saadaan hy­viä'
satoja alueilta, jotka ennen
tuskin tuottivat mitään. Samalla
se parantaa farmin yleisvaikutus-fa
mahdollisen ostajan silmissä, si­ten
kohottaen farmin rahallista ar­voa.
Risiiniöljy (caslpr-oil), jolla
. Italian 7 fascistit aikoir^aan yritti-
|vät\a|^, kommunismia ulos ihmis­ten
sisuksista, näjrttää' päinvastoin
vaikuttavan virkistävästi joihinkin
elimistöihin. Ainakin neuvoo erä»
kotitalouslehti kaatamaan ruoka­lusikallisen
risiiniöljyä huonekas­vien
juurille, jos ne alkavat sur­kastua
jji uhkaavat kuoilä-
88.'
"Onkohan asianlaita
lusti, Mrs. Stephen?"
Kerma vispaantiiu paremmin,
jos siihen lifaä mnnarivalknaisen.
niin hui-r
"Aivan varmaan. Haluaisin' pu­hua
miehelleone yhtä suorat sa­nat
kuin nyt puhun teille. Olen
käynyt monessa farmitalossa, jois­sa
on ajanmukaisia uudistuksia
tehty ja joissa nyt on'puolta hel­pompi
askaroida kuin ennen' —
oikein ilp vaimoväelle t e f i ^ työ­tä,
ja hauska nähdä sivullisenkin,:
Pankaa vain miehenne l u j i l l e ja
koettakaa saada hänet laittaroaarr
elämän vähä helpommaksi teille.
Hän näyttää fayväntahloiseliUi mie­heltä
,mutta on hoksaamaton. Mei­dän
täytyy toisinaan ravistella uk­kojamme
hereille. Ei se kelpaa
mihinkään, että aina ajatellaan na­vettaa
j a lehniiä eiltä koskaan
on]taa asuntoa ja vaimoa- Vaati­kaa
tekin osanne talossa tapahtu­vista
uudistttkrista- * .Siten voitte
säilyltaä nuorekkaan ulkonäkönne.
sillain hävitetty lähes 3,000. Tauti
on hyvin yleinen koko maassa, em­mekä
paljoakaan tiedä sen levene­misen
syistä tai ehkäisykeinoista.
Lammasten sisusloisct
Lampaissa myös kärsitään paljo
tappioita. Canadan teurastamois>
sa hyljätään noin 120,0fK) lammas-lihakappaletla,
enimmäkseen keuh­koja,
maksoja y.m. sisäelimiä, jo­ka
vuosi, niissä tavattujen »isus-
1 öisten takia. '
Joku voi ihmetellä, kuinka elu­koissamme
on niin kovin paljon
syöpäläi»iä, sekä päällys- että si-sUsIoisia,
siihen nähden mitä niitä
on nykyajan sivistys-ihmisessä. Ih­miset
yleensä noudattavat asun­noissaan
ja ruumiinsa hoidossa
paljoa suurempaa puhtautta kuin
entis-aikoina. Juomaveden puhtau-ja
terveytenne. Teistä tulee pa­rempi
vaimo ja äiti, j a elämä tu­lee
näyttämään valoisammalta!''
' Emäntä huokasi ja" lupn!;i yrit­tää.
Keitetty raavatfn tt^i sianliha
pysyy mehukkaampana, jos se jä­tetään
jäähtyriiaan' oriiassa liemes­sään.
Jos liha on tarkotcttu läm­pimänä
syötäväksi, on se vietävä
takaisin liemeensä heti kun se
pöydältä joutaa.
Vanhaa kama tai muuta sitkeää
lihaa keittäissä saa sen mureaksi,
jos veteen panee puoli kuppia
etikkaa. Samalla tulee liha pi­kemmin
keitetyksi. Lihan makuun
se ei vaikuta mitään.
Jos.munia särkiessä-^kuoren pa­lasia
putoaa astiaan, tarvitsee
ehyellä kuoren puoliskolla vain
koskettaa niihin, niin palaset hei-post*
tarttuvat siiheii ja nousevat,
sen mukana pois astiasta.
Tumrnunut kultaus saadaan epr
nalleen pyyhkimällä ensin tompt.
j a sitte piesemäilä l8ii||^i||tänä ve-della,
jossa^ JkfskJl^Qkoin^ sipuii
on keitetty, itajiptapn kuivaltsj
pehmeillä rievuilla.
issa, Unt, oleva Onta­rion
maanviljelys-opisto on j u l -
kassut m.m. seuraavia jyväviljan,
etenkin vehnän, viljelijöille tär
keitä tietoja pitempiaikaisten ko^
keilujen^a tuloksista.
Talvivehnä ^ ' t
Peräti kuiva ilma viime'Vuodeii
elokuun loppupuolella ja syys
kuun aikana olivat syynä siihen,
että talvivehnän kylvöalue Onta­riossa
oli tuntuvasti pienempi kuiri
edellisinä vuosina. Vaikka talvi ka^
dotti paljo oraita joissakin pii­reissä,
ei siitä johtunut vahinko
koko maakuntaan nähden liene oi
lut keskimäärää suur^nyi. Kasvu'
ilmat ovat sitte aikaisesta keyääsr
lä alkaen olleet erinomaiset ja.aatQ
korjattiin harvinaisen suotuisilla
ilmoilla. Tänä vuonna aih«\itt:
Hessenin kärpänen ja rijp^e var
sin vähän vahinkpa- Tavallista
enemmän tekivät kuitenkin vahin­koa
talvivehnälle pistiäisten ai
heuttamat tyhjät tuhkylät.
Opistolla viime syksyjä kylve*
tyistä jyväviljoista tänä vuonne
saatu sato oli sekä paljoudeltaari
että laaflultaan hatvinaisen hyvä^
Eri talviyehnälaj ien kokeilussa «la^a
tiin suurempi sato eekkeriä kohden
kuin useana edellisenä vuotena.
Opistolla on viittä Vfiotta pitem.(
män aj^n oUut kokeiJMp alaisina
yli 300 lajia sekä niistä rl^^eytet
tyä ja valikoitua talvivchnäsukua.!
Dawson'n Golden Chaff ja opis'
lon No. 104 ovflt edejleqn pysy^
ncet jphtavina talvivelinäm^infi
sikäläisissä kokeissa. . Viimeisten;
11 vuoden ajan on Dawsp^'s Gpl
den Chaff antanut ke^lumäärin
65.4 bushelia ja No. 104 keski­määrin
63.0 bushelia eekkeriltä
vuodessa. SatoiBin jpunasuoninen
talvivehnäluji, Jmperiai Amheir, on
antanyt keskimäärin 57.2 bushelia
eekkeriltä, cli 5.8 bushelia cej(ke;*
riilä vuodessa vähemmän kuin No-
104 näinä 11 vuotena. Dawson'8
(Joiden 'Ciiaff ja No. 1.04 ova| yh­teisesti
vallanneet pnemmän kuin
80 prosenttia kokb iplviy^hnän
jtylyöalasta Ontarion maakunnas­sa.
•
Qpistolla tehdyissä vuorovilje-iyskokeissa
on parhaat tulokset
saatu kylvämällä talvivehnä joijco
kesantoon tahi apila-, alfalfa-, me-hunpih-
tai hprneppllpn fäjfikpen.
Paljoa huonommat tulokset «aqtiin
kylvämällä talvivehnä tattarin tai
timoteiheinän jälelle.
Magn mupkkauksen «uhtepn on
huomattava, että talvlv^|inälle ^iot
tu maa on kynnettävä heti kur
siitä on edellinen kasvq korjattu.
Talvivehnälle pitää pU^ Ijija,
kuohkea mpa, jollaiseksi sit^ ej
saada muriten kuin alottam^ila
muokkaus useampia viikkoja en­nen
kylvöntekoa.
Monista opistolla tehdyistä hv^o
lejlisista kokeista on tultu siihen
varmaan päätelmään, ^ttä iso», tur
pca- j a lervejyväinen siemen pn ai­noa,
josta voi odottaa suurinta ja
parhaimmanlaatuista saloa.
Ilunsaimmat ja paraslaatuisim
mat sadot on saatu, jos lalviyeh-nää
ci kylvetä ennen elokuun 25
eikä jälkeen syyskuun 10 päivää.
Kurt talvivehnä kerran kylvettiin
syyskuun .30 päivänä, väheni sato
melkein puolella.
Kylvön tiheydestä 9 vuoden ajal­la
tehdyt kokeet osottavat, että kes­kimääräiset
tulokset ovat jotal^uln-kin
samat, ^Jkylvcttiinpä eekkeriä
ten
v««fli| iiATTdJh.
l a :
bandry^
College,^
UlkosaU#j
resta siipi
erikoisen
noatus, joHtf;
ry^4y^tiin, ei>
mentuä, sillaa
nanl^oidpn:^
Uttärnätlc
• Aina oiil^
iMnjaMl^l^
fceiiji^^igt^
jr^kavaHfy^
,l^^••yoi;-v;Ba^j|(;^i•'^
^aichdäautti
la^sa^ j M jBiitt^
lieti:. ^ I lissa^;aä;Sc^^^^
jonkun eysiii
pftHjman':Jpiig|j|i|
tuj!?0 raaloJBf ^'^^
»il(koori mat
V|Bet kä
iiiTät. iNiiden'
ja ;!§eu^iu!k(>^:^
Ki|nak<^eiBi|^
sintJfioida ne^M
piilei^iä Kii
ntittoman |c
tji si^tä mitään^
aqt kyHa piai|
kista niunatti
ne saavat
kanaiiupneiti^jaj
d«ttflvf^ili^Mip
kohden 1% taikka 2 bushelia. Nä
mä kaksi määrää ovat tuottaneet
enemmän eekkeriltä kuin mitkään
muut määrät, joita on kokeiltu.
Talvlruis
Viisi eri lajia talviruista on
opistolla ollut kokeiltavana 13 v i i -
m(5 vuqdfn ajan. P^haat tiilpkset
eekkeriltä on saatu ^feW Invincible^
ja Roscn lajeista. Neyv Invinabici
on näiden 13 vupden ajalla anta­nut
vupsittain keskimäärin 7,4 bug.
helia enemmän jyviä eeMcerilt^
kuin tavallinen (Coqjinon) Iaj|.
Talviohra
Kaksi talvioliralajia pn, ollui
opistolla kpkelUavana viimeisin
23 vuoden ajan- Tennesseen talyi-.
ohra on antanut tällä ajalla keskt.^
määrin 44.3 bushelia e(?kkcriltä.
Talviohra on paljoa arempaa tu­ta
oli sopisit* TerrifttiJejil:
itanssa, ,inotta;
kannet paii||Op!n ybl^ucS
reen ohella tuli aiis' jl
otain ](an8Uet|teei|
«Vlestl«tt%" imk
maiaisten;
mintaväe»
em «lei», m^m^.
—ii