Vapaus, May 12, 1930

              Sivu2 Maanantaina, tottkok. 12 p:nä —Mon., May 12
^ A P A 11 fs c—il* »Bo—htf trCvIottte «IsM «XHAknMtt.)«. OaMlrr 8*^
'at 1W r<Mt OtDm
VAPACS CUbcitr) . _ ^ ,
Ottmsr M «maa d s M joUMt.
>li«Cac(s rc«t»orl 10». — Tuaitet S3CW. — Kbi»impp» SSITV.
f f c M M i Offk* (j»J> »»rk. • d r c r t i M M U , «te.) I03»-E4a<» S 3 6 W . r - B — a M T W .
r: f. V . AU^fiab
4«
•i TOJUJSIUKMArt r « U U l , e i t . tZJS. s U . $Ln i * I kk. flJXr. — TUrmbaSU* fi ft' •tr»iiMn » wk. »6M. * kk. $3M JM I kk. UJO. . .
Jim «U* mSBaim ttUaM M «MiaaMa «aaladlMcs kS/)MM*«a«, ki/]aadu« ••rfaOMa IUkfc«a
' pmaoMOiacIU a l a c l U i l i V . iUI«rS«, Iiikk«cshatuji».
- ' ' . I I I . . ~
YastäUksemme porvariien vappamottattkseen
Se länsimmnen sivistys, jonka bölshevilät
uhkaavat hävittää
Berliiniätä tiedotetaan, että tk-j raakkaamistaan, katkoen häneltä
ö p. kuoli nuori työmies Gustav] kylkiluut ja potkasten sydämen
Zahnhe niihin vammoihin, jotka' kohdalle niin kovasti että sydän
1930 vappu, proletariaatin
kansainvälinen tai.stelunjuhla, on
fifvuulettu. Siitä on täällä Cana-dassakln
vain niuiHtot jälellä —
• proletariaatin entisten ja uusien
iskujoukkojen peloton, rohkea
. esiintyminen, sekä kansanvaltaisuu­den
vaippaan peitetyn porvarfsdik
tatuurin paljastuminen todellisessa
radcuudessaan polisinkapulan, pi­dätysten,
' vangitsemistenpa luok
katuomioiden muodos.sa Calga
ryssa, Fort Wil/ianlissa, Sudburys-sa
ja Torontossa on Canadan por
vari kohdistanut väkivaltamenet-telynsä
työläisten punaisen taistelu
Jipun hu\mullayia, työläisten al-keellisimpain
kansalaisoikeuksien
tarmokkaimpia puolustajia, kom­munisteja,
vastaan, raaliaten heitä
tyrmään erinäisten tekaistujen, lä­pinäkyväin
syytteiden peru-steella.
Calgaryn toverit vangittiin "laki-vastaisen
kokoontumisen Ja mel­lakkaan
yllyttämisen lakia", Fort
Williamin toverit vangittiin täysin
fascistisella tavalla, nojautumatta
mihinkään erikoisasetuksen pykä­lään
— "»yylteen laatu tullaan
määräämään myöhemmin"; Cana­dian
Pacificin ja Nikketitrustin
nSyrä käskyläinen, StidBuryn po­liisi,
teki raadan hyökkäyksen työ­läisten
rauhallista kulkuetta vas-tatin
sillä tekosyyllä, ettei kulku­eelle
olty^^inuka hankittu ^upaa po­liisilta;
ja Toronton fascistinen po-liisixpidutti
kymmeniä tovereita'
voin pidättämisen vlioksT* huomaten
kutenkin kaksi toveria syylliseksi
irfotai^u<<^\v '
hän f^ai pääsiäi.smaanantaina l ^ i p -
zij/ihsä i\uort#;n fcornmuni-stien mie­len
os<>l uksen jäle»tä. Vaunula.stil-linen
poliiseja ensin hänet piek«i,
sille ahdi.sli kellariin, jossa yksi
polii.>-:ei.sta ampui häntä -takaapäin,
niin että luoti tunkeutui Zahnken
kun),j?rtuneen ruumiin koko mitan,
lojf^ikasta niskaan asti, jonne se py­sähtyi.
Näin hirveästä haavasta
huolimatta poliisit jatkoivat hänen
irtautui ja siirtyi oikealle puolelle
rintaa Ja nyt hänen kuoltuaan *W
sialistinen" poliisimestari Fleiss-ner
estää toimeenpanemasta min­käänlaista
juhlakulkuetta Gustav
Zahnkea haudattaissa.
Sen sivistyksen, joka noin kau­niita
kukkia kantaa, nuo peijak­kaan
bolshevikit aikovat tuhota!
Eivätkö olekin sydämettömiä?
Lxtoktidtuomiot Töröiitossa
Tätä kirjottaessa on porvari
mätkinyt ''iuokkatuomw^^^ vappu-nttottaiuksensa
johdosta vasta yh­dessä
paikaifsa, Torontossa. Toron-tol^
pQtyAaUÄ^0Ä:pQliil|i3ena^
sina, työläisiä vastaan taistelles­saan,
sosialifaseisti Jimmy Simp­son.
Härt^'kuten muiätiettähee, pa-hotteii
viimekesäisten puhevapaus-toistcluitten
aikana sita, ettei sil­loinen
pormestari antanut Jimmyn
j ohlaa kommunistien j ahtausta.
Toronton porvari kuuli Jimmyn
valitusvirren, ja viimeksi toimite­tuissa
kunnallisvaaleissa antoi
Jimmylle. kontrolleeraajan paikan
kaupunginvaltuustossa.
Tämän uuden, sosialidemok­raattisilla
fraaseilla verhotun po­liittisen
luotsinsa ohjausta seura­ten
yritti Toronton porvari väike-neifiallä
tappaa kommunistien ja
yleensä vasemmistotyövaen vappu-xuielenosotuksen.
Toronton suu­ret
päivä lehdet vaikenivat täydel­leen
oman kaupunkinsa työläis­ten
vappttvalmisteluistä, vaikka
esim. vapj^uaamuna ilmestyneet
lehdet kertoivat palstakaupalla
toisten maitten työKisten vappu-valmisteluista.
Vaikcnemistaktiik-kaansä
jatkoivat lAainitut lehdet
itse vapun viettoon nähden. Kym-menestätuhannesta
QueenVpuis-toon
pyrkineestä työläisestä ja hei­tä
jahtaamaan varatuista tuhansis­ta
Draperin hurtista kertoivat To­ronton
lehdet vain muutamilla ri­veillä.
Olihan "Toronton punikeil­le
asetettu kapula suuhun", kuten
-'-Star" ilakoiden. kertoi.
Poliittisen luotsinsa ohjauksen
mukana suoriutui Toronton poliisi
vappumielenosotuksesta mahdolli­simman
vähillä oikeusjutuilla.
Vain kaksi toveria raahattiin raadin
eteen irtolaisena. Ja jo t.k. 2 p:nä
langetti raati heille raskaat luok-katuomiot.
Jean Morgenstein on yksi tuo­mituista.
Hän on vasta 16-vuotias
ja pienikasvuincn, ammatiltaan
nculomatyöiäinen. Kuuluu neula-työläisten
teollisuusliittoon ja koni- \
muniHtiseen nuorisoliittoon, Kaadi-i
edes»ä yrittivät etsivät «aacJa hänet
pahottelemaan, että oli pyrkinyt
Queen's-puistoon, työläisien mie­lenosoituspaikalle.
Siitä pieni
Jean kieltäytyi rennolla lyöläi.-^n
luokkakurssilla. Se raivostnrti
poliisituomari Pattersonia ('iänkin
on "nainen") ja raivo.stuiieenn
langetti hän Jeanille ennenkuulu­mattoman
raskaan luokkaluomion
oletetusta irtolaisuudesta — kol­meksi
kuukaudeksi vankifarmillc.
Tuomiosta on Canadan työvänn
puolustusliiton toimesta vedottu
ylempään oikeuteen ja pieni Jean
on vapaalla jalalla takausta va3
taan.
Toinen tuomituista on Harry
Shparogo, 26-vuotias autotyöläi-nen.
Hän on ollut tässä maassa
vasta noin puolentoista vuoden
ajan, on Neuvostoliiton kansalai­nen
ja kuuluu Toronton venäläis­ten
työläisten valistusliittoon. Raa­ti
huomasi Shparogon irlolaisekiii
ja maasta karkotettavaksi sen ta­kia,
kun hän vappumielenosotuk-scssa
oli puhunut venäjäksi noin
10 minuutin ajan 1,500 lienkeä kä­sittävälle
työläisjoukolle College-kadulla.
Puolustusliiton toimesta
on myös tästä: tuomiosta vedottu
ja Shparogo on vapaalla jalalla
takausta vastaan. /
Epäilyttävää hyväntahtoisuutta
Välittömänä syynä Intian nykyi­seen
levottomuuteen on Britanni­an
hallituksen vitkastelu Intian
kan.sallisten oikeutettujen vaati
muksien tyydyttämisessä. Britti­läiseltä
taholta selitetään selittä­mästä
päästyäkin, ettei Britannial­la
ole mitään muuta syytä jatkaa
ylivaltiuttaan ]ntias.sa kuin suo­jellakseen
sikäläisiä moninaisia eri
kansallisuuksia toinentoisiltaan. Ja
tuossa väitteessä voi olla vähän
perääkin. .
Tsiiriirti suurpankkien pörssihuijäus-öiäjiöoven
ayjin tuhoisasti tuotan­toon,
joka supistui huimaavassa
niaärässä. Sen vaikutukset ennen­kaikkea
johtivat suuresti lisäänty­vään
työttömyyskiroukseen, tulivat
työtätekevien kannettaviksi.
Baticnallscimisen aihestfama. työt-tömyyskiroQs
USA on vanhastaan tunnettu ka-,
pitalistisen riiston ja sorron maail­mana.
Viime vuosina on tässä suh-taessa
kuitenkin Ilmeisesti lyöty en-tiifct
ennätykset. Tämä kuvastuu m.
in. eräästä tätä koskevasta newyor-kiläisen
tov. Epsteinin kirjoitukses­ta.
Jossa hän kuvaa amerikalaista
työläistä seuraavasti: "Amerikalai-lic-
n työläinen on tavallLsesti 4ö-vuo-tiaana
kykenemätön työskentele­mään
rationalisoimisen vaatiman
työtehon mukaisesti ja on senvuoksi
u.s€immiten pakoitettu lopettamaan
työ-skentelynsä tehtaissa parliaassa
miehuuden iässä."
Tämän käsittää, kun tietää, että
u.seiden teollisuusalojen tuotanto
i.n:iaaiImansodan jälkeisellä ajalla on
Mutta mikään kansa ei koskaan ^lisääntynyt 20—40%. työläisten l u -
ole ottanut jatkuvasti kantaakseen'kumäärän vähentyessä samanaikai-suunnattomia
rahallisia kustan-H^^^ miljooniUa.
I r r . . . s t t x . v , „ « ^ i , « , « „ o tällä kertaa
kaikissa, tol-
Iziset työläiset orat osoittaneet o-maavansa
sitkeätä ja kestävää tais-telutarmoa,
ja joista esim. Gastonian
tapahtumat, ovat hyvänä esimerkki­nä,
ovat työttömien valtavat joukko-liikehtimiset
viime aikoina herättä­neet
äiurta huomiota, niin Ameri­kassa,
kuin myöskin toisella puolen
ainakin cEan ajasta ansiotoi^ia va-kansan
ky.^i, e i k ä i . X a S C ' " ^ »^
pi kuin koskaan aikaisemmin. Por-varilehdet
koettavat uskotella, että
tvöttömien lukumärää olisi 4—5 mii-
Talouspiiia ja TaOankDnioidt^iltset ffikdifi
set
tiaan voida selittää niin puhtaasti
epäitsekkäistä syistä johtuneeksi.
Kaukana siitä.
Nyt näyttävät Intian kansalliset ^^f"^" ^ J ^ ' " , mainitun newyorki-
1, ' , „ • .. , . , Haisen toverin, Ja Yhdysvaltain kom-alkaneen
ounastella, etta kumkaj^.^s^tipuolueen laskelmien mukaan
noiden brittiläisten oikeastaan |r.cusee työttömien lukumäärä todel-kannattaa
huolehtia Intian edus- !li-suude.5sa lähes 7 miljoonaan. Nai­ta
enemmän kuin intialaiset itse. I^en nälkätaipaleelle heitettyjen 7
miljoonan työläisen asema on ker-rasaan
toivoton, sillä "hyvin voivas­sa"
Amerikassa ei ole olemassa min­käänlaista
työttömyysvakuutusta. IA.
saksi on vlel äoteatavt%staC nuuNN
saksi on vielä otettava huomioon hei­dän
omaisensa.
Miten vastaamme luokka-tuomioihin^".
Canadan porvari - tietää hyvin,
että myös tämän maan' työväestö
radikalisoituu nopeassa tähdissä te­ollisuuden
ratsionalisoimisen ja.
laajalle levinneen tyotlömyyderi
takia ja ettu juuri. yappumi^Ien-osotuksillaan
— r paremmin kuin
millään muulla tavalla — saattoi­vat
työläiset valmistaa maaperää
tämän radikalisoitumisen jarjesiöl-lisccn
muotoon saattamiseksi
Enemmän tahi vähemmän suorilla,
enemmän tahi vähemmän raaoilhi
fascistisilla toimenpiteillään tah­too
Canadan porvari ehkäistä ka­pinalliset
mutta vielä järjestymät­tömät
työläiset liittymästä kommu­nistiseen
puolueeseen, vallankumo­uksellisten
ammattiliittojen ja muit­ten
vallankumouksellisten joukko-järjestöjen
taistelurivcihin, jotka
valmentautuvat murskaamaan ko­ko
kapitalistisen järjestelmän kaik­kine
kurjuuksineen ja kirnuksi-neen.
Annammeko, toverit, porva­rin
edes osittaisesti onnistua mai­nitussa
pyrkimyksessään? Enune
anna! Jokaiseen porvarin yrityk­seen
meidän parhaimpain toverei-demme
vankityrmiin sulkemiseksi
vastaamme me satojen uusien jä­senten
värväämisellä taistclujär-jestömme
riveihin. Kaikki teknil­liset,
järjcstörakenteeseen kuuluvat
esteet, jotka : vaikeuttavat työttö-mäin,
rahattomien työläisten jär­jestöihimme
liittymistä ja hyvässä
jäsenyydessä pysymistä, on perin­pohjin
pois raivattava. Esim Suo­malaisessa
järjestössä, jossa ei en­tuudestaan
ole käytännössä työt-tömyysmerkkejä,
olisi ne viivy tie-lemättä
saatava käytäntöön. Työt­tömyyden
ja siitä johtuvan rahat­tomuuden
ei saa sulkea yhtään ai­nutta
kapinallista työläistä pois
taistelujärjestöistämme.
Värvätkäämme tuhansia työssä
olevia ja työttömiä' proletaareja
kommunistisen puolueen ia vallaii-kuniouksell
i J e n joukkojärjestöjen
riveihin! Se olkoon vastauksenam­me
Canadan por\-arin vappunuot-taukseen.
— TYÖTÖN.
Canadan sotaveteraanien eläkkeet
Vastatessaan parlamentissa teh-tyjTi
kysymykseen ilmoitti halli­tuksen
edustaja, että Canadassa on
^7,044 sotaveteraania eläkkeellä
Keskimääräinen veteraani-eläke ön
S474.63 vuodessa. Kuolleiden so­tilasten
jälkeenjättämät 19,532 elä­tettävää
nostavat vuosittain keski­määrin
$546.86 kukin. Kaikkiaan
menee sotilas-eläkkeihin keskimää­rin
83,150,890 kuukausittain. Sii­tä
karttuu sievonen summa vuoden
mittaan. Ja näitä miljoonia saa­daan
maksaa jutistaa monet vuosi­kymmenet,
raskaitten sotavelkojen
lisäksi-
Niin että ei luulisi olevan oikein
kiirettä lähtemään uusiin soliin.
Kapitalistit ja heidän kannatta­jansa
ovat tähän saakka puhuneet
Yhdysvalloista — tuosta kapitalismin
linnakkeesta — tavalla, joka on joh­tunut
uskosta, että kapitalismin a-sema
doUariinaassa olisi Järkkymä­tön.
Asiantila näyttikin ulkonaisesti
tällaiselta n.k. Davres-kauden aika­na
viime vuosina. Voimakas pääo-makasvu
samoinkuin raskaan sekä
s&hkö- Ja autoteollisuuden nousa
jatkuivat aina viime vuoden alku­puolelle
saakka. Autojer: vuotuinen
valmistusmäärä esim. kohosi 1.4
mllj, kpl:sta vuoxma 1?21, viime vuo­teen
mennessä 5.5 milj. "Sappalee-
$een; Tämä lisäsi samalla kilpailua
äärimmilleen, Jota parhaiten todis­taa
pankklpääoman trustiutumlnen.
Nyky isto halUtsevat Yhdysvaltojen
teollisuutta ja kauppaa muutamien
miljardöörien omistamat iättUäls-pankit,
joista National City Bank on
varustettu 2,386 mllj. dollarin pääo-maila
ja on se maailman suurin.
Ensimäisten marUkinavaikeukslen
Umaaiitiunäien
Viime vuoden keväällä sattunisi
rahapula, Joka yllsttävän nopeasti
muuttui syvälliseksi teollisuuspulaksl,
vaikutti tuotantomarkklnolhin kuin
salamanisku aiheuttaen lamakauden,
jonka seuraukset jo tähän mennessä
ovat olleet laajakantoiset. Ensimäl-
.seksl vaikutti tämä auto- ja lento­koneteollisuuksiin.
Autojen msryntl
aleni viime vuonna edelliseen vuo­teen
verraten huhti—syyskuukausien
aikana kokonaista 33%. Lentokone­teollisuudessa
vähennettiin työvoima
50 prosenttiin tavallisesta.
Niinkuin aina pulien aikana, alkoi
tällöin myös Yhdysvalloissa ennen
tuntemattoman suuri pääoman siir­täminen
ulkomaille. Kun dollarlka-pitalismin
asema kuitenkin on yU.
voimainen toisiin it^itallstimaifaln
nähden, ei se voinut tyytyä, siihen,
että se Vnleli" eräät Euroopan mai­den
teollisuuden alat, kuten esim.
autoteollisuuden. Joka varsinkin Sak­sassa
on nyt kokonaan dollarikapi-talistien
käsissä. :;>ollar!kapltallsmi
on tämän lisäksi- t(^eenpannut en­tistä
häikällemättömämmän siirto­maiden
rosvouksen. USArn kauppa­kamarien
tietojen mukaan ovat dol-larikapitallstlen
ulkomaiden pääoma,
rsljoitukset viime vuonna antaneet
676 milj. dollaria korkotuloja, vlen-tienemmyyden
ollessa 837 mllj. dol­laria.
. Kapitalistien pääomasijoitus
ulkomailla ilmoitetaan nykyisin ole­van
n. 1,500 milj. dollaria. Kaiken
todennäköisyyden mukaan se on kui­tenkin
huomattavast: suurempi.
Kapitalistit alentavat palkkoja ja ki­ristävät
työsuhteita
New Yorkin pörsslromahdoe Ja sen
seuranhsei
Se kiristynyt tilanne, jolsa ilmeni
USA:n markkinoilla viime vuoden
rieskivalhema, hiupesntul vähän en-
;den vuoden päättymistä ,sattimee-seen
huimaan ipörsslromahdukseen
Mew. Yorkissa. IVypilllstä- porvarilll-
;5ille talousnjiehille oU. että he vie­jiä
pari viikkoa ennen romahdusta
'puhuivat ja kirjoittivat USA.n "järk*
"kymättömästä taloudellisesta hyvin­voinnista".
Yhdysvaltojen kommu-hlstlpuplue
sitävastoin osoitti käsit­tävänsä
tliahteen. Puolueen tUäiine-arvlöta
koskeva määritelmä n. 3 kuu­kautta
ennen romahdusta kuului:
"Vallitseva taloudeUlnen tilanne o-solttaa
selvät teollisuus pulan mer­kit.
On näin ollen ilmeistä, että o-lemme
pulakauden edessä.
Romahduksen aiheuttama 45—50
mlljaardin tappio Joutui voittoina
muutaman miljardöörin taskuihin.
.Tämä tapahtui suurpankkien osake-huijausta
varten i)erustettujen, n.k.
;Investment-trustleii avulla, jotka
•keinotekoisesti nostivat pörssin lii­kevaihdon
Ja sen noustua polkkeuk;
«eilisen korkealle ryöstivät markki-
'natilannetta vähemmin tuntevilta
tuon huikean summan. New Yorkin
'pörssiromahdus vaikutti mitä Järkyt-tävlmmln
vallitsevaan teollisuuspu.
ilaan. Tämä kuvastuu vakuuttavalla
tavalla suurkapitalistien äänenkan­nattaja
"Annalisfin" julkaisemista
^seuraavista tuotantoindeksiluvuista:
Teollisuuden kokonäistehosta käy­tettiin
lokakuun lopussa 80%
marrask. keskivaih... 73"
joulukuun alussa 60"
Joulukuun lopussa 40"
Niinkuin näistä luvuista käy ilmi.
Pulakauden aiheuttama työttö-niyyskirous
ei kuitenkaan rajoitu
vain niihin, jotka ovat kokonaan
tyÖttöm{ä. Yhdysvaltojen 31 miljoo­nasta
palkkatyöläisestä työskentelee
nykyisin huomattavan suuri määrä
lyhennetyllä työajalla. Kaikki tämä
on vaikuttanut siihen, että kapita­listit
ovat ryhtyneet alentamaan työ­läisten
palkkoja. Virallisen tilaston
mukaan ovat palkat alentuneet 2.8%
viime vuoden alkupuoliskolta koko
teollisuuteen nähden. Eräillä tärkeil­lä
teollisuusaloilla, kuten esim. te.
rästeoUisuudessa on palkkojen alen­nus
kuitenkin Jopa 20%, vuoteen
1927 verraten, ; I
Arvioitaessa työläisten palkkasuh­teita
Yhdysvalloissa on muistettava,
etta ihaässa löytyy noin kirmmenes
osa ammattltyöläisiä. joiden ansiot
ovat 30r-100% korkeammat, kuin
toisten työläisten, muodostaen nämä
hyvin palkatut ammattityöläiset
(kirja-, rakennus-, vaatetus- Ja rau­tateiden
työläiset) tantumuksellisen
työlälsylimystön, joka kuuluu kel­taisten
ammatillisiin järjestöihin.
Suurimmat lienevät palkanalen­nukset
olleet kaivosteollisuudessa.
Vertaamalla palkkoja muutamissa
valtioissa v:na 1924 Ja 1929 näemme
helposti kuinka suuret nämä alen-nukest
ovat olleet. Työvuorosta mak-isettiin
kaivoksissa:
Atlantia.
Tämä tosiasia tuli parhaiten nä­kyviin
kansainvälisenä työttömyys­päivänä
maliskuun 6 p:nä, jolloin
työttömät miljoona-armeijat Yhdys­valtain
kommunistipuolueen johdol­la
esittivät vaatimuksiaan vallassa-oleville
doUarikapitalismin riistoval-tiossa.
Mainittuna päivänä osallistui
mielencsoituskulkueisiin kaduilla
New Yorkissa lOO.OOOi Detroitissa
100,000, Chicagossa 75,000. Bostonis­sa
50.000, Milwaukeessa 40.000, P h i ­ladelphiassa
30,000, Clevelandissa 25,-
000 jji.e.
Niinkuin näistä kuivista numerois­takin
jo ilmenee, on tämä joukkolii-kehtiminen
saanut ennen tuntemat­toman
laajat mittasuhteet. Sen o-vat
amerikalalset porvarilehdetkin
olleet pakoitettuja tunnustamaan.
Ninpä New Yorkissa ilmestyvä ame-rikalaisen
ixjrvariston pää-äänen-kaimattaja
"Times" puhuessaan
mielenosoituksista kansainvälisenä
työttömyyspäivänä kirjoitti: "Kom­munistien
järjestämät työttömeln
mielenosoitukset torstauaa olivat va­kavia
ja huolestuttavia. Sekä laajuu­teensa,
että luokkataistelusisältönsä
puolesta olivat ne ennen tuntemat­tomia
USArssa".
Kansainvälisen työttömyyspäivän
vietto Yhdysvalloissa osoittaa va­kuuttavalla
tavalla, että amerikalai-nen
proletariaatti on päättävästi ja
tarmokkaasti käynyt taisteluun luok-kavlhoillstaän
vastan. Kapitalistit ja
heidän liittolaisensa, keltaiset am-mattiyhdistysbyrokraatit
ovat koko­naan
menettäneet vaikutuksensa:
töytät^evien keskuudessa, vähälu­kuista
työläisylimystöä lukuunotta­matta.
Yhdysvaltojen kommunisti­puolueesta
eroitetut oikelstoluopiot
ovat taas ilman muuta tuomitut hä­viämään
näyttämölfk. sillä heidän
rakkalmmilia farmareilla, sekä sel­laiset
kulkutyöläiset jotka työsken­televät
paikkakimnalla pysyvämmin.
1'föistä työläisistä, olkoonpa ne sit­ten
lännellä aavikkomaakunnissa
maanviljelysalueilla tai itä-Cana.
dassa metsäalueilla, tulevat nämä
unio-osastot kummassakin tapauk­sessa
muodostamaan vakituisen jä-remisia
tietojaan, ova: nlmi-fc^
jo-.tukset suuresta arvosta.
dueenn "vViesiti e psität isii "tu•l la j o i a iZ
senjoukon pohjan.
Perososastojen merkttys
Työläistoveri! Jos et ole iV
Idtuinen "Viestin" t i l a a i ; ^ ^ ^
siksi mahdollisimman pian T.?*
tuttuasi "Viestiin" ja syv^i^S^
äsi sen sisältöön muutamia
ja, sinä tulet vakuutetuksi s i i S^
ta "Viesti" ei ole "kuiv^-^^^"
i f ^Itaa f e juuri sinulle hyödyt
Nämä osastot täytyy saada muo- Ja val.taraattömiä kirjoituks^T^
"Viestini' koko %-uoderT t i l a ^ L;
ta Yhdysvalloissa o n $2.00 n ^ M -
ta vuodelta $1-25; C a ^ a ^ ^ ^
Kiirehtikää tilaamaan "Viestii-ainoaa
Amerikassa ilmestyvää ^ '
menkielistä teoreettisia aikakaJt
dostetuksi sellaisiksi järjestötoimin­nan
perustekijöiksi, joiden tehtävä­nä
on järjestää kaikki paikasta
toiseen kuljeskelevat maa. ja metsä-työläiset
ja koota tämä kuljeskeleva
joukko vallankumouksellisen luokka-taistelulilkkeen
mukana kulkevaan
taloudelliseen järjestöön sekä sillä
tavalla kiinnittää Canadassa oleva
satatuhantinen tilapäistyöläisten
ryhmäjuonittelusa ei ole saanut a-merikalaisen
proletariaatin keskuu­dessa
minkäänlaista kannatusta. L o -
vestone ja K:nien kohtalo on: pro-letariaatti
kääntää biholla selkänsä
luokkataistelurintaman luopioille.
Unio-osastot maa-seudulla
BerDhard Siiaw EDgtaDDin
iii
Huhtikuun 12 prnä julkaisi Englannin työväenpuolueen
pää-äänenkannattaja "Daily Herald" kuuluisan kirjailijan Bern­hard
Shawin kirjoituksen sen johdosta, kun kovakalloiset olivat
alkaneet vimmatun parjaustulvan Neuvostoliittoa vastaan siellä
muka tapahtuvista uskonnon vainoista. Shaw kirjoittaa vaTeni-mellä
Jesipov, esiintyen uskovaisena neuvostokansalaisena, joka
on saapunut Englantiin oltuaan siellä 25 vuotte sitten. Tavaton
uskonnollinen ulkokultaisuus, joka vallitsee Englannissa saman­aikaisesti
kun papit huutavat ristiretkistä Neuvostoliittoa vas-taar#,.
on järisyttänyt Jesipovia niin, että hän päätti kääntyä
avoimella kirjeellä "Daily Heraldin" toimittajan puoleen. Tässä
kirjoituksessa on Shawin, tuon kuuluisan satiirikon, jokainen
sana myrkkypiikki kovakalloisille, jotka ovat luoneet uskontoa
"kyynillisesti pilkkaavan järjestelmänsä" j a yrittä^t vetää Neu­vosto-
Venäjän sotaan tämän järies£elmän , puolustamisen ve­rukkeilla.
Alabama valtiossa
Kansas
Ohio
Tennessee "
Virginian
V. 1924 V . 1929
$4.57 $4.03
9.52 5.03
7.17
4.08
4.65
4.87
3.86
4.30
Tämä politiikka onkin johtanut
suuriin työtaisteluihin kaivosteolli­suuden
alalla, kuten esim. vuoima
1927, Jolloin 175,000 kaivostyöläistä
kymmenessä eri valtiossa taisteli l a ­kon
avulla yli vuoden palkkojen a-lennuk^
a vastaan.
Työläisten valtavat jookkoliikehti-miset
Paitsi niitä lukuisia joukkotyö-taisteluja,
joiden kuluessa amerika-
"OaOy Heraldin" tolnuttajaUe: Sir!
Olen venäläinen ja saavuin äsket­täin
Englantiin oftuani pois täältä
25 vuotta. Olin täällä niujrena Lon­toossa
opiskelemassa englannin kiel­tä
ja kävin ktossit vuori-institnutis-sa.
Oltuani täällä neljä vuotta läk­sin
tutkimaan hyönteisiä Jenisei-joen
vesistön alueelle ja elin szeSä
kaukana sivistyksestä. Oltuani muu­tamia
kuukausia Moskovassa pala­sin
äskettäin jälleen Lontooseen Jat-kaakseni
töitäni Thames-joen vesis­tön
alueella. Mainitsen näistä pik­kuseikoista
selittääkseni Teille ase­mani
Ja ne syyt, joiden johdosta
pyydän sijaa Teidän valistuneen leh­tenne
sivuilla.
Palaamiseni Jälkeen smmtmtaina
aloin etsiä kirkkoa Oreat Portland
Streetin varrella, jossa * menneinä
vuosina kävin rukoilemassa erään
englantilaisen perheen kanssa, joi­den
viraaanvaraisantta siihen aikaan
nautin. Koin sangen kipeän iskun,
kun näin, että tämä kaikkien kun­nioittama
rakennus on nyt muutet­tu
kinoteatteriksl. Kun en kuiten­kaan
halunnut myöhästyä jumalan­palveluksesta,
niin kiiruhdin Lower
Retgent Streetille, toivoen saavani
kuulla sikäläisessä kirkossa vanhan
ystäväni kunnianarvoisan apupapin
Oxfordin saarnaa.
Kadonnut käkko
Mutta en voinut löjrtää kirkkoa,
löysin vain kauppakojujen rivin. E n .
pä saanut edes selville paikkaakaan,
ennenkuin hjn?äntahtoinen iäkäs po­liisi
avuliaasti osoitti sen minuUe.
sanoen, että h. Oxford on nykyään
lääkäri. Minusta tuntui, että Eng­lannin
kirkko on lakannut olemasta.
Kuitenkin puikkelehdin aikaisemmin
sangen kuuluisan ykätyisk^pelin
luo Blomsburyssa ja havaitsin, että
siihen oli sijoitettu automobiiOkaup-pa.
Näin hämmästyttävien uskonnon
rappiota Englannissa osoittavien to­distusten
edessä oli mintm ensimäi-senä
mielijohteena lähteä visiitille
Cantenbinryn arkkipiispan luo. Mut­ta
minussa heräsi pelko, että Lam-beth
Palace (Biglannin historiassa
kuuluisa kirkon esikartano, jossa o-vat
Cantenburyn arkkipiispan kans­lia
ja palatsi) on muutettu ruDaluis-tinradaksi
tai annettu vuokralle jol­lekin
amerikalaiselle miljonäärille.
Vnio-osastot metsäalaeOIar
On sellaisia farmialueita Ontari­on
ja pohjois-Quebecin maakunnis­sa,
jotka ovat syntyneet metsän-liakikausiseudullle
ja (joiden' asuk^
kaat suurelta osalta.'pitävät fafine--
Jaan vain asuntoliiia jöuttiessaan
suurelta osalta hankkimaari elatuk­sensa
psOkkatöistä, etupäässä met­sä-
ja paperipuu teollisuudessa.
Näissä farmikylissä on huomattava'
määrä paikkakunnalla olevien köy­hien
farmarien poikia ja sellaisia
vakituisemmin paildcakunnalle aset­tuneita
.siirtolais Ja Kuikutyöläislä,
jotka hankkivat elatuksensa etu­päässä
metsätöistä silloin kuin sitä
on saatavana ja työkausien välia­joilla
kuluttavat aikansa kylässä va­paana
tai olemalla varakkaimmilla
farmeilla tilapäisissä maataloustöis-isä.
Näissä joukoissa tulee olemaan
pohja pysyvän, imio-osaston luomi,
selle kaikissa sellaisissa asutuskes­kuksissa
missä oleskelee metsä- Ja
f armityöläisiä.
Unlo osastot aavikko alueilla
tulevat olemaan pääasiassa maata­loudessa
työskentelevien työläisten
perusjärjestöjä siksi että aavikko-seuduilla
olevat työläiset tulevat
olemaan kokonaisuudessaan maata­loustöissä.
Näissä osastoissa tulevat
pohjajäsenistön muodostamaan far­mialueilla
olevien köyhien farma­rien..
pojat, jotka joutuvat olemaan
ällä olin kuullut, että arkkipiispa ei
enää- asu vanhoissa p^atseissaan.
antähden suuntasin ainoastaan
ynhantiin jossa kävin krtkollisa-siädn
komissarin luona. En saanut
edes niinkauan puhua englanniksi.
että herra, joka minut otti vastaan
olisi minua ymmärtänyt.
Kuitenkin muutamien yritysten
jälkeen päästä asioista selville minä
ymmärsin suureksi ihmeekseni, et­tä
hän luulee, että minä olisin ha­lunnut
ostaa kalkki Lontoon kirkot.
En mitenkään voinut saada häntä
ymmärtämään, että minulla el ollut
näin kirkkoa häpäiseviä aikomuksia.
Hänen sanojensa mukaan ei hän
pelkää tunnustaa minulle, että hä­nellä
henkilökohtaisesti on tavaton
halu myydä ne, sillä köyhempi pa­pisto
tarvitsee kipeästi rahoja ja et­tä
kaikki myynnin vastustaminen on
hempeätnielistä lorua. Poistuin ta­losta
tavattoman hämmennyksessä.
•ramän jälkeen tulin vakuutetuksi,
että monet hengelliset henkilöt ovat
nykyään vankeina Englannin van­kiloissa
jc^ia pakkotöissäkin ja että
englantilaisten tuomarin tavaksi on
tullut tällaisia tuomioita antaessaan
ilmoittaa, että turanlttujen ammat­ti
karkoittaa kaiken myötätunnon
heitä kohtaan ja vaatii erikoista an­karuutta
poistaen täten kaiken sen
inhimillisen sääliväisyyden näitä
pyhiä henkilöitä.kohtaan, minkä voi­si
aiheuttaa mikä tahansa tavaili'
nen rikoksellinen.
joukko luokkataistelutoimintaan näi­den
imio-osastojen avulla.
Näiden työläisten järjestämisestä
tulee olemaan suuri etu -koko Ca­nadan
militanttiselle työväen liik­keelle.
Jos sellaiset vasemmistolaiset
järjestöt kuin Ukrainian Labor
Temple assn ja Suomalainen järjes­tö
ottavat tehtäväkseen farmiseutu-keskuksissa
näiden unio.osastojen
muodostamisen ja jäpjestämistyön
valvomisen sekä tointJvat taloudel­lisen
avun antamisessa siten että
voidaan saada metsä ja maatyöläis­ten
järjestämissuunnltelma menes­tyksellisesti
toteutetuksi, niin nä­mä
Joukkojärjestöt tulevat itse hyö­tymään
siitä, sillä siten vetävät ne
oman vaikutus piirinsä sisälle suu­ret,
tällä kertaa sivussa olevat jou­kot.
Kaikkien vasemmistolaisten jär­jestöjen
tunnussananaksi otettakoon
Metsä- ja Maatyöläisten teollisuus­liiton
osastojen perustaminen jokai­seen
metsä- ja maatyöläisten kes­kuspaikkaan.
Tähän asti järjestäytymättömänä
olleiden, paikasta toiseen kuljeske­levien
metsä- ja maatyöläisten jär­jestäminen,
olkoon kaikkien tove-reittemme
sydämen asiana. .
Järjestämistyötä ja unio-osastojen
perustamista koskevia neuvoja sekä
tarpeita annetaan mielihjrvällä uni­en
keskusvirastosta, 316 Bay St.,
Port Arthur, Ont.
Kirjoittakaa omalla kielellänne ja
me vastaamme samalla kielellä.
Lumber. and Agricultural
Workers Industrial Unio
of Canada.
lehteä.
c»" ilmestj.
_ sangen arvokjj
JÄSENKORTTI KUOLETETAAN
Lumljer.;;5yorkers' Industrial U n i -
pi;i; of XJanadan jäsenkortti nro 2428,
anfaetttt; ? Sämi o.-Köykkälä nimisell.e
henkilölle, ön :kadonnut ja union
Soon osaston kokouksessa tehdyn
päätöksen nojalla kuoletetaan.
: V Soo,f Ont.^-26; p. -Jiuhtikuuta 1930.
J.: Kftnkare .. • Väinö Thurlin.
, 'puheenjohtaja .sihteeri.
KIRJALLISUUTTA
Toukokuun "Viesti"
Pieni, mutta arv
kirjanen
Työmiehen painosta
nyt pieni mutta san^
kirjanen, jonka nimeni on "Tahu
telu oikeis'tovaaraa vastaan K?
minternin opetuksia Amerikan
malaiselle työväelle." Kirjasen vu
sinaisen sisällön muodostaa paljoa
puhu-itu Kominternin kirje ja 1
koskevat puolueen suomalaisen toi
miston lausunto, sähköäanomat ia
muut asiakirjat.
Katsoen siihen mielenkiintoon'
mmka Kommternin kirje sai osjh
seen ja siihen nähden, että se on
perustava asiakirja pitempää ailaa
varten j a huomioon ottaen sen eitd
Kominternin kirje koske ainoastaan
taistelua oikeistolaisuutta vastaan
osuustoimintarintamalla, vaan Ko--
minternin kirjeen opetukset kosks
vat kaikkia suomalaisten toiminto-ja,
työväenyhdistyksissä, naisjaos-toissa
ja ennenkaikkea tehtäviäm­me
uusien vallankumouksellisten
unioitten rakentamiseksi ja järjes.
tämiseksi, niin suomalainen toimij;
to toimitti Kominternin kirjeen ja
siihen liittyvät asiakirjat kirjaen-muodossa
suomalaisten työläisten
luettavaksi. Tämä kirjanen on j».
kaisen luokkatietoisen työläisen ja
farmarin käsikirja ja ainehisto jo-kapäiväisessä
työssämme työräea-liikkeessä.
Kirjan on kustantanut AmerHaii
Suom. SOS. Kustannusliikkeiden
Liitto, maksaa 15 senttiä kappale,
56 sivua, sidottuna pehmeisiin kan-siin
ja painettu hyvälle panenlk^
osuusTom
Toukokuun "Viesti" (No. 5:s)
on valmis ja postitettu tilaajille.
Se sisältää seuraavat mielenkiintoi­set
kirjoitukset: "Kommunistinen
Internationale taisltelussa työväen­luokan
enemmistöstä", kirj. Ma-nuilski;
"Taloudelliset ja poliitti­set
joukkolakot, vallankumouksel­listen
toimitsijoitten järjestelmä",
kirj. Thälraan,"- "Nykyinen maail­man
kapitalismin taloudellinen
kriisi imperialistisen kapitalismin
perusominaisuuksien selvittäjänä",
kirj. Leo Laukki; "Porvarillis-de-mokraattisen
vallankumouksen pro­letaariseksi
muuttumisen ehdoista",
kirj. K. Popov.
Kaikki nämä kirjoitukset ovat
korkealla teoreettisella 'tasolla ja
niinollen opettavaisia ja kasvatta­via
jokaiselle • luokkataistelijalle.
Työläiselle, joka haluaa lisätä teo-konnolliselle
mielipiteelle Venäjäl­lä.
Venäjällä suhtaudutaan uskon­nollisiin
kysymyksiin erittäin vaka­vasti
Me suojelemme lapsiamme
sangen huolellisesti fantastisten lah-kojemme
ja oikeauskoisen kirkon
tartutuskiihkolta niin kauan kuin
he ovat alaikäisiä, että he voisivat
muodostaa oman mielipiteensä. Meil­le
on käsittämätöntä, että hallitus
voi kärsivällisesti suhtautua siihen,
että avuttomien lasten päihin pän­tätään
uskoa, . . . joka ei kestä pin.
nallisintakaan tieteellistä tarkistus­ta
ja johon eivät usko itse niiden
opettajatkaan. Meille on käsittämä­töntä
välinpitämättöms^ys tässä ky­symyksessä,
emme käsitä, miksi niin
kutsuttua uskontoa. Josta eräs oppi-neinmiista
ja älyllisesti laiijakkaim-mlsta
kirkkonne sumpastoreista sa-
Avnttomat lapset
noo, että sitä voivat saarnata aino­astaan
"hullut, tekohurskaat tai va­lehtelijat",
opetetaMi tarkoitukselli­sesti
ja järjestelmällisesti jumalalli­sena
totuutena kouluissamme, tai
miksi eräs englantilainen arkkipiis­pa
(arkkipiispa BOTIS) on nykyään
jcutumaisillaan vankilaan, kun kiel­si
noudattamasta >iHppftlninnaiO«tnn
Keski-Amerifcan ensimäisten kristit­tyjen
tapoja.
OsuustoimintaviikKö
lähenee kaksois-kaupunkien
alueella
Osuustoiminnallisesti järjestped^'
lä seudulla ovat kaikki viikot aSBaii-^L-toimintaviikkoija
sen tavaillsöa!;-
talidissaan, mutta joskus on taiyeä']
lista tälläkin alalla ottaa aivan eri­koinen
ryntäys ja ruorittaa se hyvä}-,;
lä kurssilla. Sellainen ryntäys^iad»
lähenee osuustoiminnallisen valistu»'
työn alalla täälläkin kaksoiskaiQMin.
kien alueella. ..
Tämän valistustyö-riyritäysviaKl •
on pannut alulle alueemme naisjär­jestö
ja on siihen International Co-,.
op. Trading Co. valistuskomitea yh­distänyt
voimansa. Siis tämä
käänkuin sesonkityötä ja siksi kaft-kien
myötämielisten ja jo järjes^-
nedden työläiskuluttajain on rySdjt-tävä
tähän erikoisryntäykseen sntjl-,
lisen ja kirjoitetun sanan levitty
seksi.
I^entolehtisten jakaminen täridoijS
tehtäviä
Kun komitea on Järjestänyt aSa
6,000 lentolehtistä jaettavaksi, a»
niiden kunnollisessa levlttämisessi
•joukkojen apu välttämätön. 1^
lehtisiä lähetetään lähiseutuihinÖt
kunhan vain lähettävät - p y j^
Si^aaallinen ristiretii
anme voi teeskennellä, ettemme-
Eikö hamtiis sitten kykene mitään jkö tietäisi tätä. tai emme tuntisi s i -
tekemään lopettaakseen tämän py- ta järkyttävää tosiasiaa, että. Eng-hien
rakennusten juH:ean häväistyk-> lännissä harjoitetaan agitatsioonia
sen ja pappien vainon? Mister Hen-} sotilaallisen ristiietken puolesta, mei-dersonin
täjrtyy olla tietoinen siitä tä vastaan tarkoituksella saattaa
vaikutuksesta, mhakä tämä tekee us- väkiväUoin meidät omaisumaan tuo
järjestehnä, joka näyttää
Me voimme ymmärtää kansan, !>'
niin kyynillisen tekopyhältä,
ka on johdettu ristiretkeen l e n t ^
seen vieläpä väkivalloinkin
taakseen uskonnollisia oppeja, jaB»
risth-etkeilijät myöskin itse » ^ " ^
kuten Rikhard Leijonamieli J J »
Herran Pelkoon. Mutta ristirettt^
non vedetään sellaisen opviiärfS^
män valistama maa, joka 400 v o^
sitten viimeisen kerran i<^^^JZ^
kistuksen alaiseksi. Järje^to»
johon 99 pros. itse ristiretkeili^
itse eivät usko, eikä kukaan » g .
järkinen ihminen ja lopntkm
prosentti uskovat siinä au^.^**^
ta kukaan ensimäisistä sen s a a ^ .
jista ei haaveillutkaan.-on eaau
rikos luomakuntaa vastaan.
Venäjän esimerkÖ
Tiedän mainiosti, että «J^
maalamen rohkenen 1 ° ^ ^
avoimeUa puheella. Mutta 1 ^ ^ :
kerran saavuin näille r g ^ -
niin opin kunnioittamaan B i g ^
sen henkistä paremmuuaa
sorrettuun maahani verraten-uyt
on kaikki Päin^^^"-
on näyttänyt esimerkmJ^_^^
ja moraalisesta e^^ä^^^^S!»^?
ktjko maaihnane, silloui J ^ ^"
lanti täyttää temppelioss
la ja kasvattaa l ^ p s i s t a a n ^ ^.
paita jome uskonto d m ^ j , ^
tään muuta kuin
lorua
Toistan vielä kerran,
hallitus mihinkään to;
G.