1930-07-21-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SUOMB;gy
»SoomeBMrkkar
Canadan Öolläristö
iähetyikitlut:
Ö^ s a d a l t a dollarUta. ^
*Ä,k.et $500,00 j . - . " t . . ylo.
l i ^ bBoKmatta •umman cunrno-
Bo, 69. SUDBURY.J?»».
UävapileUejä myydqa^
Tiedustakaa piuUuuioita
V»I»udene ottavat röliaTfilit^-
II96 St. Antoine St.,,
Montr«al, Que.
VAPAUS
POHT ARTHUR BRANCa
316 Bay Strpet,^,
Port Arthur, OntarV
AARO KIVINEN
KirlUand Lake. Ont
mTvuom
£3ut& Porcupine, ÖO .
^OUTFTRTA, ^ ^ ^
ijl? Broaviev? Ave., Toronto, Ont
CHARLES HAAPANEl^»
OmuskBuppa. Timmin^ Ont
DAVID HEUN,
4 MiUcflkunnina Keaki-OntarioaM
feen. joutunut nostettijn lopen uupuneena
laivaan ja vietiin ramtaan
päästyä klruisiseen sairaalaMi. tbl;
purnaan.
Suoritetussa kuulustelussa, on pifc.
bstettu ilmoittanut olevansa A. Nor-järjestäjäkykyjä
täten tyhjiksi jää-viJäe
Tariioj^ikoiUe, kuin myös tai.
nilte uusille vartiopaikoille, jotka oh
vallattava ja turvattava vallahku-inQukselliseBe
työväenliikkeelle. V i i .
t^tea loputtomasti loistettuun poi;-
vaiilliseen väitteeseen, että herroja mo, joka yhdessä k?ihden toverinsa
Ullaan mna täfvitsemaan, oUvatpa 'kanssa oli iltasella lähtenyt purjeh-vall3S6a
työläiset tai porvarit, lau-jtimaan Hietaniemestä merelle päin.
ui puhuja, että emme tule atoa tar. |Miten ollakaan joutuivat purjeiden
vitsemäain herroja, mutta kyllä toL köydet Särkän kohdaHa- jötenMri ie-mitsijoita.
Niitä tarvitaan vallanku- päkuntoon ja eräs venheessä olleista
mouksieen valmistauduttalssa sekä nimeltään Lauri K- Salonen, kiipesi reelliseen
vallankumouksen jälkeen uuden yh-jaluksen mastoon tarkoituksella sei- kumous maanviljelyltsessä eteenpäin
Jättiläisas
leteliiiiiäih
i|:aän riopeäh tepllistuttamisen yh,
teydessä menee nykyaikaiseen ko.
suurtalouteen täfiläävä
teiskraman rakentamisessa. Mutta .vittää sotkeutimeet purjekBydet. Alus
puhetaitoa eiyät. tarvitse vain työ- ei kuitenkaan kestänyt S:n painoa
väerilii^een toimitsijat, vaan rivi- 'mastossa, vaan menetti . yhtäkkiä
jäsenetkin, -joista moni tuskiij" kds. "tasapainon kaatuen kumoUeen.Ven-jkylvpkamppaUu.Kesäk. 15 päivään
kaan joutuu varsinaista julkista pii- heessä olleet Nurmo, "Salonen ja!mennessä, jolloin eivät kylvöt vieifi
hetta tai luento^ pitämään. Yhtä Paavo Ekholm joutuivat veden va-' - ' - • - -
jättliälsaskelin. Sitä osoittaa loista^
vasti tämänkeväinen. koUektUvlso-misen
merkeissä * tapahtunut kevät-hyvin.
kuin toimitsijain täytyy rivL
miesten, eritoten työväenluokan johtavan,
kommunistisen puolueen j iu
raan ja heille alkoi ankara kamppaL
lu selviytyäkseen venheen köysistä.^
Viimein he kaikki pää5ivätkin„ ven-'
musikan traktorin istuimelle, niin
koettakootpa saavuttaa meitä arvol.
sat kapitalistit, jotka niin kuvailevat
"sivistyksellään". Tulemme vielä
katsomaan, mitkä maat ovat asetet-tavat
ensimäislksi, mitkä viimeisiksi".
For& ^(Haiset
Olin Fordin tehtaassa. Kaksi
työläistä, jotka olivat olleet vuosikausia
Fordilla työssä, olivat seurassani.
Tulimme vastaanottorakennukseen.
Meille oli annettu
erityinen opas, entinen amerika-lainen
upseeri, joka oli mehettänyf
sodassa toisep kätensä» Me astuim-kaikkialla
tietenkään olleet" loppuun-«ke autobussiin ja ajoimme ensin
suoritetut, oli kuluvalle vuodelle ase- xShiaaseen, nianufaktuuriin. Kuvitettu
kylvösuunnitelma toteutettu jö
ao.irc. Sen. mukaan oli kevätkylvö-sehten
kyetä kiintoisalla ja yaikut- heen varaan ja Salonen ja Ekholm jenala jo suureinpa kuin vuosi taak-tavalla
tavalla työläisille kaikkialla
kyetä selostamaan luokkansa kärsimys,
j a taistelukokemuksien opetuk.
sia. Tämä on tarpeen työläisten jo.
uimataitoonsa luottaen lähtivät u i .
maan rantaa kohti. Miten heille oh
käynyt ei vielä varmuudella tiedetä,
inutta koskelvät he tapauksesta ja
kapäivä^essä valistos ja järjestämis^ kolipaimesta toveristaan ole llmolt.
työissa, ja työläisten puhe., paino, ja jtaneet vlranomalsUle, on varsin luuL
kokoontumisvapauden rajoittamisen jt^vaa, etteivät he, yllään täydet pii-alkolna
saavat toverikeskustelut jä kimet, ole jaksaneet uida rantaan.
vaan ovat vajoimeet pohjaan.
^Molemmat huk^urieet olivat vielä
aivan nuoria miehiä.
KUOLEMANLENTO KUOLEMA.
JÄRVELLX \
iian näyttämötaiteen ja puhetaidon
i^erldtyksestä työväen luokkatalste.
iujiikkeessä, toveri Edwin Lapinsalo
ii™ oikein osotti näillä voitavan
niuresti palvella vallankumouksellis.
iii liikettä. Työväen näytämötaide
m vain saatava vallankumpukselii-jelle
linjalle ja pidettävä ja edel-jtei
kehitettävä sitä. On estettävä
tjöväeh näyttämötaiteen alaspainu-isinen
rappeutuvan porvarillisen
takeen kanssa, jonka vaikuti;s qn
iias suuri, että sen mukana painuu
5*»lenkin joukosta lukemattomia
ädlöltä. Nämä porvarit ja porvaril-
Mmeet ainekset ja niiden vaikutus
& slmrena esteenä ja jarruna tyS.
«en näyttämötaiteen vallankumotik.
falö^lle kehitykselle ja edistämisen
Kmesta "rappeuttavat sitä. Täraa
Ä.torjuttava j a pyrittävä vallanku.
ilÄjiftsellisen näyttämötaiteen kehlt-btalseen
tietoisin ja pontevin ottein,
^itäältä työläisten näyttämötohnin-Ö
«n jo osaaottavaln ja mukaantu-nin
toimesta ja toisaalta yhä suu-nmman
joukkotuen antamiselle
toe j«TinnöilIe. valistus.. näyteL.
W-, 4ltama- y.m. tilaisuuksille, työ-
BIsjoiikkojen taholta.
;^;Pnhefäidolla on Ja tulee aina; ole.
ftäah^ mitä suurin merkitys työväen
Jiokkfttalsteluliikkessä. Sen kehitty.
laiseen on siis kiinnitettävä huomlo-tt
Ja. voimia. Nykyisenä luokkavasta.
fchtain kärjistymisen, jä luokkatais.
«ttn terävöitymisen kautena on pu-faija-
ja luennoitsijavoimien nope-
7* Jtehittäminen sitäkin t^keäm-gä,
kun otetaan huomioon ise, että
psdstisoituva porvaristo pyrkii työ.
Ästen Itfokkataastelulikettä murs-
. 0 W mjn. yhä lisääntyvällä
.nottasotavankien ottamisella. yioL
felulireikseen etupäässä valistus. Ja
»rjestämistyöhön kykeneviä- tove^'
M|a.. On kasvatettava. puh«Jar>Ja.
henkilökohtainen valistustyö vielä
suurennnan merkityksen. Enemmän
huomiota ja painoa keskustelutilai-suuksien
ja opislielukfirhojen Ja
.kurssien järjestämiseen.
Puhetta seurasi latisimtaohjelma,
joka käsitti seitsemän yksin, ja yh.
den joukkolausuntanimieron. Valin-taa
voidaan pitää onnistuneena, sillä
qhjelmaan sisältyi neljä voimakas-henkistä,
vallahkumousnmoa, msa.
tov. Santeri Mäkelän kirjoittama
"Taistelijoille" ja tov. Edwin Laplii».
sajon Itsensä kirjoittama (ja lausuma)
"Sirppi ja vasara". Lausunta o- _ ^ -
li eheää ja vaikuttavaa. HumorlstL P^,^*^/?'^, f^^^^*"» Kuolemajär.
set numerot tarjosivat mlelenkiiri. I^^B^ Kiplnolajarven rannaUa.
toista ja jossakin määrin opettavaa- RfservUuutnanttl , Ake Wlksten oli
kln vaihtelua. Ohjehna loppui Ed. f„"*y"y* Tampereella^ lokak. 10 p.
win jä Lyyli Lapinsalon esittämään 11®°^- ^ P ^ ^ " " ^ kpulunkäyntinsa
venäläiseen ^ a n t a n s s i l n . - mistä f^""-"^* «^"^ vapaaehtoi-tvölälsylelsö,.
jota oU yli 60, vaati suorittamaan asevelvollisuut-
. Harjoituskoneen SÄ-ll?, palatessa
lennolta t.k. 3 p;nä klo 15.30, törmäsi
se laskussa puunlätvaa vasten ja
syöksyi maahan, jolloin ohjaajana
toiminut reseniluutnantti Wiksten
sai surmansa ja mukana ollut lenio-sotamles
Tuomi loukkaantui lievästi.
ja^sai toisinnon. — Kaapo.
SUOMESTA 1
taan llmailukouluun Santahaminaan.
VERITEKO HAUKIVUOBELLA
KIVntAUTISET ASUINPAIKAT
Muuramen kirkonkylässä n.s. Muu.
ramen kankaalla on kansallismuseon
puolesta tri. Julius Ailio toimittanut
kaivauksia,.sen johdosta, että
palkalle rakenneltavaa urhellukMit-tää
varfcen raiyäuksla toimitettaessa
oli kannon kolosta löydetty saviastian
palasia, jotka ylioppilas Taneli Vuo.
linen tolinlttl kahsalllsmusieobn. Tutkimus
on nyt näyttänyt, että paikalla
on ollut kivikautinen asuinpaikka,
joka on mielenkiintoinen sekä PäJ-jähtiieen
seudun' vJärh^en asiituslii&.
toriän että maantieteellisen kehltyfc.
sen kannalta katsottuna. Se on eii-simäinen
asnttu psäkkä vanhan Päl-jänteefn
seuduilla, ' sisältäen m.iii.
kodan pohjan tulisijoja y.m., jotka
kuulunevat kolmannen vuosituhannen
alkupuoliskolle ennen Kristus,
ta. Äsufaipaikka sijaitsee vähän alapuolella,
muinaisen Päijänteen entistä
seutua, jcdca Munrämessa on noin
23 mcjtrin yläpuolella nykyisen Päl-jänteen
pintaa. Tämä seikka oisplt-taia,
että muinais.Päijänteen purkautuminen
etelään päin on alkanut
vasta vähän ennen Muuramen kivi.
l a t i s t a asutusta, Vielä täniän aikana
on Päijänne ollut paljon laajem.
)! kuin nykyjään.
Juhanntisaaton iltana oli Haukivuorella
Klukkaan talossa kokkb^
> tanssit. Tällöin puolen yön ajoissa
pirtunkuljetuksesta tunnettu Mlk-kelin
pitäjästä Icotoisin oleva Viljo
Ylönen puukotti torpparlnpoikaa
Lauri Kääriäistä ja erästä Toivo
Häkkistä sillä seurauksella, että Kääriäinen
kaatui koiitä kuolleena maa.
han ja Häkkinen olkapäähän piston
saaneena oli toimitettava autolla, lääninsairaalaan
hoitoa saamaan. —
Myöskin räätäli Petters Sorsa oli
saanut puukon haavan.
POIKA TAPPANUT ISÄNSÄ
Evijärven kirkonkylässä asuva leipuri
Frans Pavbrin uhkaili kotonaap
EJvijärvellä sanoen tappaviinsa. kota)
perheen. Hän otti seinältä vanhan-
KAXSI HUKKUNUT HELSINGISSÄ
T.k. 3 pnä pupliypin..aikaan tapah-tui
Helsingin edustsdia kumoonpur.
jehdus, joka vaati kahden nuoren
miehen hengen.
Kun hinäajalaiva "Komet" oli v i i.
me yönä tulossa Helsinkiin päin,
havaitsivat lalvamleliet sivuuttaes.
saan HairaJkka-niinlsen saaren klo
0.45 meressä erään nU«shenkilön ja
jonkun niatkaa etäämjfinä saaren
eteläpuolellia kumollaan olevan pur.
jeyenen. L^va pysäyt^fttUn ja„y;e, s^ij. lisätietoja JaJvoJsta.
NeuvostolutoR konimiimsti^ XV:stä
XVIrsta pooykiikoiftseeB
a l i s e n revolverin, mptta hänen
18.vuotias poikansa Paavo sai riiste.
tyksi aseen isältään. Isä sieppasi
sen jälkeen naulasta haulikon ja ö.
jensi sen poikaansa kohti, mutta el
ennättänyt laukaista ennenkuin vai.
pui kuoliaana lattialle poikansa kädessä
olleesta' revolverin kahden lau-kauicsen.
luotien lävistämänä. Leipii-ri
Pavorin oli vähän yli 50 ikäinen.
— Paavo Pavorin on pidätetty. Hän
ilmoitti ampuneensa äärimmäisessä
hätätilassa.
sepäin. Kylvöala siis laajenee tänä
vuohriä melkoisesti, ja ottaen eri seikat
huomioon onkin "Pravdalla" täysi
syy antaa riykyisestä maatalousU.
lanteesta seuraava arviointi: "Nykyisin
voisimme jo rohkeasti s^
iio?i. että." kevätkylvökamppallun tu'-
lokset turvaavat vUJaprobleemln ratl
kalsun, turvaavat sisäisen viljata^r
peemme ja tekevät mahdolliseksi
Itioda välttämättömät koskematta,
mat viljareservit, vieläpä volme nyt
asettaa kysymyitsen jo viljan ulosviennistäkin".
,
. Tähän hyvään tulokseen ovat välittömästi
auttaneet meitä jÄäst-mään
neuvostitllät ja k6ilektUvls(»t
ts^oudet, siis maatalouden • sosialistinen
seklorL Kollektiiviset taloudet
vasta nyt muodostuivat joukkomitassa,
eivätkä ehtineet vielä suurtaloii-s
den luomisessa useinkaan sen pldenu
mälle"kuin että yhdistivät maat Ja
talonpoikaisen vlljelyskäluston, saaden
lisäksi joukon traktoreita. Siitä
huolimatta oU tulos tästä uudit.
tuksesta suureiimoinen. Neljäsosa
feaiklsta , Neuvostoliiton talonpoikain
talouksista, liittyneenä kllektllvsllti
talouksiin, kylvivät 40% kaikesÄ
Neuvostoliiton kevätkylyöalueesta. » i
oh todella loistava saavutus jo. suurtalouden
rakentamisen enshnälsellä
asteella.
Tässä oli. kuten sanottu, osittato
mukana koneellistakin voimaa,
traktorit ym., joskaan el vielä rilttä:
västi. MelUä on nyt 97.000 traktoria,
Konetraktöriasemat näyttiellvät hu^;
mattavaa osaa suotuisiin kylväkami>-
pailutulosten saavuttamisessa. Täs^
lähtien tulemme uusien tehtaitt^
yalm4stuessa menemään eteenpäliö
vielä paljon nopeammin kuin mItS
edistyimme jo tämänkeväisessä kyl-vökamppailussa.
Onhan jo saatti
käyntiin ensiinäinen jättllälsmälne»
traktoritehtaamme "Stallngrad" | B
enslmäinen jättiläismäinen maatä-louskonetehtaamme
"Selniastrol" <tf-delUnen
Volgan varrella, jälklmälneli
Donin Rostovissa). Nämä ovat maailman
suurhnmat tuotantolaitokset,
joista edelUnefn tulee antamaan vuosittain
50/)00 traktoria (S-O.hevosvou
maisia), jälkimäinen työskentelee feä.
mänlalsessa. mittakaavassa, valmis.
t e l k a a jättiläismäistä aukeamaa,
jossa tuhannet toistensa läheisyy.
teen sullotut ihmiset t^Jiöskentele-
\;it kauhean melun ja paukkinan
v a l l i t e s s a työpenkkien ääressä. Tiheässä
heidän päittensä yläpuolella
liikkuvat juoksuliinat. Jokainen
mies tekee yhden ja saman liikkeen.
• .
Saman ainoan liikkeen.
Kuka kiinnittää yhden ruuvin,
kuka asettaa levyn,
kuka kiinnittää yläpuolella pyörivään
pitinieen kiertoakselin,
kuka kaunistuskappaleen,
kuka automaattisella poralla
määrätyn reijän,
kuka latoo taottuja levyjä. . .
PaakonsnfiviirasCo
koko Canadaa yarten raorittsa
kaikkia maan viralliselle edostttV
•elle kuuluvia tehtäviä, antaa paa
« • J B _ matkustusta varten kotlraai»
han'tai muualle, vahvistaa a£uaklr>
joja. käännöksiä y.m., «elvtttäa M
rintk- ja muita Suomen kansau)
sän kohdistuvia asioita.
Osoite;
CoBinUt* General of FioIaaA
1410 Stanley Street, MontreiT.
Koom 918
(Comer St. Catharine and Stanley,
AKSELI RAUANHEIMa
pääkonsuli.
Lisäksi on Suomella «dastajilk»
Canadassa: Konsuli Erick J . Kor
te, Port Arthur, Ont. — Adia'
Saarimäki. 319 Bay St., Toronto
Ont. — H. P. Albert Hermanson
479 Main S t , Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi. Box L, Coppei
Cliff, Ont — Charlea E . Magnusson,
54 Dock S t , Saint John, N.B
— G. W. Törnroos, 551 Howo St.,
Vancouvpr. B.C-Tärkeä
jä mieiehkiintomen kirjsi.
ilmesi
V. MOLOTOW
mitä kukin haluaa, erilaisia kcit-toruokiaj
halpoja, hyvin valmistettuja
liha- ja vihanncsruokia, erilaisia
salaatteja, hedelmä-hillokkei-ta,
jäätelöä, liahvia, maitoa. Viimeinen
ascmn on kassa. Kassan-j
hoitaja silmäilee nopeasti ruokaa,
pistää eräälle laskun käteen, joka
suorittaa maksun ruualta päusty-
. ään. Minkä vuoksi ei Henry Ford
Aina saman ja ainoan liikkeen, i rakenna samanlaisia ruokailuhuo-
««JIIVASTON" KOUtULAIVA-
(HANKE
Ahvenanmaalle matkustaneet komentaja
Schwank, komentajakaptee.
nl Hohnlng, Insinööri MUStelln, kapteeniluutnantti
Rahn ja .."Jääkar.
hun" päällikkö merikapteeni Leh.
tonen tarkastivat ahvenamaalalset
pdrjelalvat Herzogin, Cecilfen, Grace
^rwardin ja Mozartin silta vau
raita, että niistä mahdollisesti Jokti
hankitaan laivaston koululalvak^
Komitea viipynee vielä Jonkin päivän
Maarianhaminassa hankkiak-taen
kalkki peltokonelta. Tämän l i säksi
Punainen Putilovi äntaÄ vas,
taisuudessa ahia 20,000 traktoriin
(Jatkoa)
_ kollektivisounhien älineet, maan vuokra, työvoiman
~" • •-- - - »alkkausoikeus. Juuri tämä on kään-
^Kauttaaltaan
Si.l!f^° mitassaan" ^eteen tehtävän
göston luokkana likvidohnisesta.
kuin aikaisemmin päätun-
^««eena kapitalismin auieksUn
«a^^tumisessa oli rajolttamtaen Ja
^yltäminen, niin nyt puolueen
g^stmmuslauseena kulakklhi häh-
^ «m likvidoiminen, ja tunnust
i syrjäyttämisestä ja rajoittamL
^ jaa aputunnuslauseeksi. Joka
^ rouna&sa ainoastaan niissä pU-gg^
ja alueilla, joissa ei ole Vai.
edellytyksiä kauttaaltaan
StaUn on luonnehtinut nä-
« femaslauseet seuraavasti:
j - V ^ ^ t o n riistovhrtansten ra.
g«^PoImikkaa vodaan soveHut. ^^l^^"" kulakiston erinäis.
b p f ^ ^ syrjäyttämisessä. mL
^ o f c vastakkainen, vaan päin.
tS?'^ feulakiston säilyt.
!S ^^l"^ ajan- K u . ^^rlZ^f syrjäyttämisessä
j ^ r a j ^ t t a m l s . ja syrjäyttämls.
«ÄMov kerrolBiin
^^Syrjayttaäkseea kJiläkfetän
ne kulakistoh luokkana llkvidohni
en politUkkaan. Hihtoi tätä puheet
kulaklston luokkana syrjäyttämisestä
ovat tyhjää lorua, joka kelpaa
vain oikeistouklonisteille. Ilman tä.
1^ on mahdotonta vÄava koHÄtl.
vlsointi, puhamattaJkaan kauttaaU
faan kollektivisolmlseista maaseudulla".
(J. Stalm. Kysymykseen fcula-kistön
luokkana likvidoimisen polL
tilkasta. "Pravda*' No. 21. 2111—30).
Lokakuun vallankumoulBen' jälkeen
on kauttaaltaan koUektlvlscä-
ZDisllike suurin ti^aos vallankumo.
tatuurin olosuhteissa. Me likvidoin}.»
me - takapajuisuutemme pohjimmai.
set juuret Soslalisthien aiu-a kyntää
jälleen sitä maaperää. Jonka pohjalla
kapitalismi on päässyt itämään
ja joka maassamme on tuottanut
mitä suurimpia vaikeuksia so-slallstiselle
rakennustyölle.
saakka vuodessa, ja rakenteilla olevat
Harkovhi ja Tseljablnskln traktoritehtaat
100,000 traktoria vuodessa,
— viimemainitut tiilevat siis pleihaan
myös sellaisia jättiläisiä. Jolta el ole
missään p^rvarlmäassä. .Meidän nykyiset
97,000 triaktorianinie tölee vuoden
iniltiessi lisäSöitymään 200,000
traktoriin ja* viisivirotlskauden lop-puunmennessä
1,250,000 traktorilh-
Nämä traktorit monlmutkalsimpl-ne
peltokonelstotaeen aina kombal-nlln
saakka, jotlta kalkki tulevat o-lemaah
meidän neuvbstotuotantoam.
me, kyntävät koico vanhoillisen Ja
takapajuisen maaseutumme uudeksi,
sosialistiseksi kyläksi, ja kyntävät
ylös kalkki kapitalismin juuret. Tov.
Stalin sanookin kirjoituksessaan
"Suuri murrosvuosi": Me kuljemme
täysin purjein teoUistuttamistletä
— sosialismiin, jaattaen taaksemme
vuosisataisen "venäläisen"* takapajuisuuden.
Me muutumme metallin
maaksi, automobiilien jä traktorien
maaksi. Ja kun me olemme siirtäneet
Tfeuyostomton,.atitflrPiPhJane Ja
•Jokainen 125,000 työläisestä tekee
työtä kahdeksan tuntia. Päivä
on jaettu kolmeen vuoroon. E i
kukaan saa puhua, tupakoida eikä
hetkeksikään istua. Yksinpä työkalujen
antajankin on työskenneltävä
seisten kahdeksan tuntia. Jos
joku haluaa hetkeksi poistua, on
hänen nostettava sormensa kuin
koulupojan ja. odotettava kunnes
päällysmies, tarkastaja, toimittaa
hiinen tilalleen reservityöläisen.
Varjelkoon, jos työvuoron vaihtuessa
uudet työläiset, jotka tulevat
entisten tilalle, vaihtavat kolmekin
neita työläisilleen? «Myöskin tässä
oh palanen hienostunutta p.sykolo-giaa.
Sillä virkajlijat eivät ole
paremmassa asemassa kuin työläi- j
setkuän. He eivät saa kuukeusi-vaan
viikkopalkkaa. Useilla työläisillä
on korkeampi palkka kuin
heillä. Mutta virkailijain omanarvontuntoa
on tällä viisaalla tavalla
hiyeltiivä.
A l in palkka Fordin tehtai.si;a on
kuusi dollaria pUiväs.sä. Työviikko
kä.sittää viisi päivää (myöskin toi-si.
s.sa tehtaissa on toteutettu »i^ai-päiväincn
työviikko. New Yorki.s.sa
sanaa Heidän kanssaan! Heitil ran- on kaksituhatta työläistä, joilla ei
avtrimesaä taistelussa
^i ta eS?-^ ofemavsassatdalxoitnta- ^mT^^^ tuotannolliset läh-
^ »>Mn Tapaa käyttö, tuotanto:
usliistoriass&
Nyt olemme ryhtyneet vaBankn-mouksen
kaikkein vaikeimpaan ja
monlmutkaishnpaan tehtävään, miljoonien
talbopi(tlkalstalouksfen sosia-listiseen
uadistamlseexi. ryhtyneet
tähän työhön sen Jättiläifanälsgssä
raltavundesi^äaii^ BarbaaHnialsen
takapBjiifnefi • talonpbikfttytelflm, siir-tetään
»Uafselle Järjestä., tekniikan
Ja kulttourin tasolle, joka Jo
nyt J»taä Jid^e am, rem. ad
saävnteiia luKB/^aiAUib^ inai&iaL
JJiiiA Ic^häms, jdik rauäaHisen ike-iltyksen
aikana on mahdollista
kjna^nenlenj vuosien aikana, vqitiiii
e b i ^ abuiastaän praleta^^ dik.
KoUektiivltaloukslen k«Wttyminen
vaatii mitä suurinta voimain jännitystä.
Se ei tapahdu ilman erinäisiä
murroksia, ei^onnlstumisia,
vääristelyjä, horjahteluja ja tyhmyyksiä.
Ei ainoastaan alemmat,
vaan vieläpä jotkut aluejärjestötkiil
ovat kollektivisoimisessa tehneet niitä
suurimpia virheitä yrittäessään
toteuttaa kollektivisoimista ilmaib
riittävää valmisteista, Oiika nope-alla
tempolla, joka usehi johti Itse
kolIektlvis<rimlsaatteen särkymiseen-päikottäin
näitä virheitä syvensi se,
että rikottiin vapaaehtoisuusperi,
aatetta, pyrittiin toimimaan hallinnollisella
puristuksella ja määräyl^
sillä, hyppäämään talonpojalle yk.
sinkertaisemmasta Ja käsitettäväai-mästä
kollektiivitaloaden muodost^
— maatalousarttelista — suoraan
korkeampaan muotoon — kommuo-niin.
Puolue käy päättävää . taipeina
näitä virheitä ja vääristelyjä vaij-taan,
näiden vääristelyjen ilkeäml*.
l i ^ i i yHäpitSJlä vastaani Nyt näniä
Tiräeet on yltiLsQiitassa oik^stiö.
Mutta paikkakunnilla niitä, ei ofe
vielä oikaista lof^un^astL Taisteiii
nlit^/ vastaan oni yksi tärkebnpiä
ehtoja koUektivisolmisliikkeen inä.
nestymis^I, sillä nämä virheet
huojuttavat kollektivlsolmisen periaatetta,
antavat vettä myllyyn kulakille,
auttavat oikelsto-opportunLs-teja,
Jotka yrittävät saada kollek-tllyitaloudefc.
halventavaan valoon ja
vetää puoluetta taaksepähi. Nämä
virheet eivät kuitenkaan saa asettaa
sulkuja kollektivlsolmisen hlsto-rialliselle
merkitykselle, sen todel-lisille
valtaville saavutuksille jotka
jo njrt ovat näkyvissä, joita me lujitamme
Ja jotka jo nyt kylvökamp-pailussa
nousevat näkyviin.
Soeialistisen teollisuuden kehittyminen
Jä kokonaan kollektivisoiminen
asettavat uudella tavalla eteemme
politUkk^nme tärkeimmät kysymykset
Uudella tavalla asetetaan
kysymys ltK>kista maassamme, uudella
tavalla kysymys proletariaatin
liitosta talonpoiicalston perusjoukon
kanssa. Joka njrt on alkanut muut.
tua yksitylstalousisännästä sosialistisen
yhteiskunnan tydntekijäksL
Joudella tavalla Järjestyvät suhteet
Sosialistisen- teoUistiuden Ja maatalouden
välillä, uudella tavalla nousevat
eteeormie markkinakysymykset.
jtrobleemit tavaranvaihdoeta. luotxss-ta.
kansantalouden , suunnitelmista,
iiudella tavalla alkavat työtskennellä
{n-oletäriaatin yhteiskunnalliset Jär-iestöt.
S.vuotissummlteIman toteuttamL.
fen vauhti, 'kcälektiylsoimlsllike ja
iuokkataistelan kärjistymihen ovat
icaikella terävyydellä asettaneet e.
gaistaan heti tai erotetaan kohta
pois työpaikasta. Rangaistus on
sellainen', että asianomaisen henkilön
on oltava pola työstä muutaman
päivän tai muutamia viikko*
jakin. Se on raskain rangaistus,
minkä alaiseksi työläinen saattaa
joutua. Hän ei ansaitse sinä aika-ha
mitään. Ja kun hän tulee takailin,
voi sattua, että hänet määrätään
toiseen työhön alemmalla
palkalla.
(Eräässä tehtaassa lähellä Fila-delfiaa,
' olen unohtanut nimen,
saivat työläiset, jos he viikon aikana
saapuivat säännöllisesti minuutin
ennen määräaikaa työpaikalle,
palkaksi kaksi tuntia palliinnoksi.
Mutta jos he tulivat kerrankin minuutin
liian myöhään, vedettiin
tlteidäft' palkastaan' —pois kmide»
tunnin palkka!)
Kaikissa tehdashuoneustoissa vilisee
työpoliiseja ja tarkastajia,
jotka kontrolloivat työläisiä. Työ-poliisit
ovat puetut samalla tavalla
kuin kaupunkipoliisikin. Hallitusmuodon
mukaan ei heillä ole mitään
poliisioikeutta. He ottavat
sen itse, kantavat patukkaa ja revolveria.
Jos joku rikkoo iieidän
mielestään tehdasjärjestystä vastaan,
vangitsevat he miehen ja vievät
hänet toimistoon.
Jokaisella työläi.sellä on 15 minuutin
ruokailuaika. Työläisiä varten
ei ole mitään erityistä ruokailuhuonetta.
Ruokarattaat sijaitsevat
pölyntäytteisessä, kaikille
mahdollisille Icemiallisille aineille
haisevassa huoneessa. Siellä kaupitaan
työläisille 25 sentistä' aami-aispaketti
(joka käsittää kaksi
leikkelevoileipää ja jonkun hedelmän,
vadillisen keittoa ja kupillisen
kahvia, jota nauttiessaan he
sjj^vat, jo.s haluavat, istua maahan.
Mutta 'kaulusköyhälistöllä"
virkamiehillä ja virkailijoilla on
erinomaisesti järjestetyt, puhtaat
niokailuhuonect. Siellä mennään
pitkien pyötien ääreen, otetaan
tarjotin, lautaset, veitset, haarukat
ja lusikat, pannaan tarjottimelle
kaksi olutlasia, kierretään pitkin
tarjoilupdytää, otetaan kaikkea
haillatan tätä kysymystä. Se ei kuJ.
tenkaan ole ij^iheskään ratkaistu,
vielä ei ole turvattu kaikki ne ehdot,
jotka tekevät mahdolliseksi suoriutua
tästä suuresta probleemista,
X V edustajakokous heitti tunnuslauseen
'kulttuurivallankumouksesta.
Nyt kun sosialistinen rakennustyö
on täyde&sä käynnls-sä ja rekons-truktiontityöt
saavat yhä jätHäis-mälsemmän
luonten, tuntuvat kulttuurinen,
teknillinen ja yleinen takapajuisuus,
lukutaidottomuus riittävän
valmistuneiden, kyvykkäiden
kaadereiden puute, kulttuurisen ra-vatuksesta.
Puolue ratkaisee • par.
kennustyöri hidas temppo erikoisen
kärkevästi. Useissa kohdin ei meillä
enää ofe arvlomäärääjänä ataeellL
set mahdollisuudet, vaan kaaderit,
kvaliflsoltuneen työvoiman, ja ko.
keneitten kaäderetten puute, Tä.
män vuoksi nousevat kulttuuriky.sy-mykset
yhä enemmän etusijalle sosialistisen
rakennustyön tärkeimpien
tehtävien rinnalla, Kaiki&sa niissi
ön uutta,^monipuolista ja suurta. El
ole kysymys vain siitä, että luku-määrällisesti
kohotetaan sitä mitä
Jo aikaisemmin on ollut- EL X V i
edustajakokouksen kokoontuessa on
Jp mitä. tärkeimpiä muutoksia ekoi
nomlikkamme rakenteellisessa kokoonpanossa,
ollen kysymys ennen-ole
pitempää työviikkoa). On työ
Iäisiä, joiden palkka kohoaa 70:.stu
75:een dollariin viikossa, .siis yhteensä
kolmeen sataan doll. ja ylikin
kuukaudessa.
Amerikassa saatetaan tuhansittain
työläisiä, jotka aamulla saapuvat
työljön mitään aavistamatta
laittaa illalla pois työ.stä kadulle.
Ja siitä huolimatta tulvii tuhansia
ja taas tuhansia työluisiu kaikista
kan.sallisuuksisti|j ja roduista Fordille
työhön.I Työ on siinä määrin
mekanisoitua, että jokainen oppimaton
työläinen oppii puolessa
tunnissa .käden liikkeeseen välttämättömän
taidon. Jo illalla klo 11
aikaan asettuvat ensimäiset pyrkijät
työhönottotoiniiston oven eteen,
ja usein on aamuain tuhansittain
.sankoiBsa- joukoissa tyfihönpyi-kljöl-tä
tehtaan edH.stalIa. Jos ei tarvita
"käsiä", i)ii)u.stetaan tauju: "Tänään
ci oteta työhön", ja jos työläiset
eivät tunnin kuluessa poisluj
paikalta, saapuu palok^inta ja hajoittaa
heidät tiehensä.. — Ernst
Toikr.
Toilauksia fflaallinalta
HM!
— Sinähän ostit tuon komean
auton hyvältä ystävältäsi?
— Hml Ystäväkseni minäkin häntä
luulin siihen saakka kunn«.s
.sen auton o.>tln!
• * •
KESALEMPEA
Poika: — Tänään suutelet paljon
intohimoLsemmln kuin eilen.
Tyttö: — Ah, sinunko seurassa
minä olin eilen illalla.
• ; « • « - .
KiniOITUSV;(LINE
Potilas: — Ainoa, mitä tarvitsen,
on jotakin kilhoittavaa, jotakin, mikä
herättää taistcluhaluani.
Lääkäri: — Kenties sitten saan
esittää laskuni.
« • •
Rva Raiska: —Kuulin, että olitte
voittanut avloerojuttunne ja saanut
60Q tuhatta markkaa korvausta.
Saitteko kaikki rahat? '
Rva MaLska: — Kyllä. Menin naimisiin
asianajajani kartssa.
kätkkta niin tärkeästä alasta kuin
maatalous. XVI puoluekokous tulee
emittoimaan (antamaan suunnan)
'äiiti. sosialistisen rakennustyön uudessa
etapissa Ja määrittelemään so.
teemsu! kysymylKtn kaaderitn kaS' OgUstlsm rakennustyön jaticuvaa
iadun.
Länsirintamalta ei
nutään uutta
.saapui taas Vapauden kirjakauppaan.
A.siamiehet ja yksityiset lähettäkää
tilauk.sianne tälle rftaail-man
enimmän levinneelle kirjalle.
Lähetetään postivapaasti kaikkialle
CanadaKJ-a. Hinta ^1.25.
Heinäkuu 1914
teos käsittelee asiakirjain perusteella
"Länsirintamalta ei mitään
uutta" kirja.'jsa kuvatun verileikin
syitä. Lähetetään- postivapaast'!^
kaikkialle. Hinta $1.25.
Box 69, Sodbnry, Oat.
Työväen Tasavalta Sosialismia
Rakentamassa. \
Amerikan Suom. Sos. Ku.stannusHiton kustantama.
S i s ä l t ö :
Alkulause.
Johdanto. V
I. Sotlalittinen rakennustyö ja luokkataJstelu.
(1) Taistelu teollisuus- ja finansslsuunniteiman puolesta
ja työväcailuokka.
(2) Maatalouden sosialistisesta uudelleenjärjestämisestä.
II. Soiialistinen rakennustyö ja joukot.
(1) .Työväenjoukkojen innostuksesta.
(2) Maaseudun kääntyminen sosialismiin.
(.'!) Sivistystason kohoamisesta. V
(4) Joukot ja puolue. \
lii. Puolueen tehtävistä. \ \
(1) Kylvökamppailu. •
(2) Ky.symys Icantajoukoista.
(3) Jurjestöjemme työn uudistamisesta. >
(4) Puolueen .sisulscri politiikan kysymyksiä.
IV. Johtopäätökset. ^:
JOKAISEN TOVERIN JA TOVERITTAREN OLISI
HANKITTAVA TÄMÄ KIRJA
Kirjan hinta vain 30 senttiä vaikka käsittää 92 siTua.
Tämä on yksi niitä kirjoja, Joka ori juuri meidän luettavaksemme
kirjoitettu, sillä ovathan aina katseemme kohti
Neuvosto Tasavaltuo. Tätä kirjaa lukie.ssammo tuntuu kuin
*oILsimme sen valtavaa kehitystä ja vakiintumista itse seu-^
raamassa.
Me olemmo lähettäneet aslamiehillo .joitakin'' kappaleita
tätä sekä Rutasen kirjao "TAISTELUN.SÄVELIÄ", ymmärryksellä,
ottu teette voitavanne kirjan myymiseksi, sillä Kustannusliikkeiden,
järjestöjen ja puolueen edustajion valisfcustyÖBtjunni*
telman jälkeen, tulee joka kuukausi, ilmestynittän: yksi ,un»i
kirja, ja cHci asiamiehet auta meitä kirjojen pikaisessa myynnissä,
jäävät no makaamaan kirjakauppaan, eikä. sillain, voida
toteuttaa sitä vali.stu.styöohjelmaa joka on päämääränämtn^. >
. Toverit, jotka eivät ole tilaisuudessa ostamaan kirjaa asiamiehiltä
käyttäkää allaolevaa tilauskaavaketta. Rahan voitte
lähettiiä postimerkeissäkin. *
ASIA1V1IEHET1 Pankaa erikoishuomio tämän Idrjaa
myyntiin.
TOVERI! Hanki siis tämii kirja'itsellesi.
VAPAUS, Box 69, SÄry, (tef.
:
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA, Box G9, Sudbury, OnU
Lähettäkää heti kappaletta kirjaa
NEUVOSTOLIITTO KXJ»NNEKOHDASSA.
NIMI
OSOTE ,
Maksuksi seuraa mukana $
^ -il
Postiosoite: Suomi, Helsinki Säbköosoite; Tyopankki
Perust. 1909
Omat varat 9V2 itiilj. mk.
KORKO S Ä Ä S T Ö T I L I L M 7% FRÖS.
Hoitovarat yli 180 milj. mk.
Milloin Teiltä liikenee rahaa lähettää Suomeen korkoa
kasvamaan, uskokaa ne meidän huostaamme. Säästöpankkimme
on maan suurimnia, kaikki sen haltuun jätetyt varat sijoitetaan
varmasti ja va4>vai8e.sti yhtci.skunnalliHesti hyödyllisiin tarkoituksiin.
Säästöpankin vuosikeitomus lähetetään pyynnöstä jokaisel'
le sitä haluavalle. *-
• Talletuksia voi parhaiten lähettää postitse pankkishekissä,
joka on a.set<,'ttu nimellemme. Lakimiehemme ja konttorimme
suorittavat myös kaikkia toimekstantoja.
VAPAUDEN YKSITYISILLE
TUKIJOILLE
Vedottuamme Vapauden yksityisiin tukioihin, tilaukiBian "
otosta Vapaudelle, niin helpbttaaksemme tilauksien vätttystfii '
käyttäkää alla olevaa kaavaketta. '
VAPAU.S, Box 69, Sudbury, Ont.
Lähettäkää klc Vapautta oiiotteellä:
Nimi ........
Osote ..
Maksuksi seuraa % -
Tilaus on (Merkitkää jos ori uusi tai QudistuA)
Tilauksen lähettäjä .......
Osote ...•,..,„
Vapauden tilansLioaat;
1 vk. $4.S0. 6 kk. $2.50, 3 kk. $1.75, I kk. $1.00
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 21, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-07-21 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300721 |
Description
| Title | 1930-07-21-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
SUOMB;gy
»SoomeBMrkkar
Canadan Öolläristö
iähetyikitlut:
Ö^ s a d a l t a dollarUta. ^
*Ä,k.et $500,00 j . - . " t . . ylo.
l i ^ bBoKmatta •umman cunrno-
Bo, 69. SUDBURY.J?»».
UävapileUejä myydqa^
Tiedustakaa piuUuuioita
V»I»udene ottavat röliaTfilit^-
II96 St. Antoine St.,,
Montr«al, Que.
VAPAUS
POHT ARTHUR BRANCa
316 Bay Strpet,^,
Port Arthur, OntarV
AARO KIVINEN
KirlUand Lake. Ont
mTvuom
£3ut& Porcupine, ÖO .
^OUTFTRTA, ^ ^ ^
ijl? Broaviev? Ave., Toronto, Ont
CHARLES HAAPANEl^»
OmuskBuppa. Timmin^ Ont
DAVID HEUN,
4 MiUcflkunnina Keaki-OntarioaM
feen. joutunut nostettijn lopen uupuneena
laivaan ja vietiin ramtaan
päästyä klruisiseen sairaalaMi. tbl;
purnaan.
Suoritetussa kuulustelussa, on pifc.
bstettu ilmoittanut olevansa A. Nor-järjestäjäkykyjä
täten tyhjiksi jää-viJäe
Tariioj^ikoiUe, kuin myös tai.
nilte uusille vartiopaikoille, jotka oh
vallattava ja turvattava vallahku-inQukselliseBe
työväenliikkeelle. V i i .
t^tea loputtomasti loistettuun poi;-
vaiilliseen väitteeseen, että herroja mo, joka yhdessä k?ihden toverinsa
Ullaan mna täfvitsemaan, oUvatpa 'kanssa oli iltasella lähtenyt purjeh-vall3S6a
työläiset tai porvarit, lau-jtimaan Hietaniemestä merelle päin.
ui puhuja, että emme tule atoa tar. |Miten ollakaan joutuivat purjeiden
vitsemäain herroja, mutta kyllä toL köydet Särkän kohdaHa- jötenMri ie-mitsijoita.
Niitä tarvitaan vallanku- päkuntoon ja eräs venheessä olleista
mouksieen valmistauduttalssa sekä nimeltään Lauri K- Salonen, kiipesi reelliseen
vallankumouksen jälkeen uuden yh-jaluksen mastoon tarkoituksella sei- kumous maanviljelyltsessä eteenpäin
Jättiläisas
leteliiiiiäih
i|:aän riopeäh tepllistuttamisen yh,
teydessä menee nykyaikaiseen ko.
suurtalouteen täfiläävä
teiskraman rakentamisessa. Mutta .vittää sotkeutimeet purjekBydet. Alus
puhetaitoa eiyät. tarvitse vain työ- ei kuitenkaan kestänyt S:n painoa
väerilii^een toimitsijat, vaan rivi- 'mastossa, vaan menetti . yhtäkkiä
jäsenetkin, -joista moni tuskiij" kds. "tasapainon kaatuen kumoUeen.Ven-jkylvpkamppaUu.Kesäk. 15 päivään
kaan joutuu varsinaista julkista pii- heessä olleet Nurmo, "Salonen ja!mennessä, jolloin eivät kylvöt vieifi
hetta tai luento^ pitämään. Yhtä Paavo Ekholm joutuivat veden va-' - ' - • - -
jättliälsaskelin. Sitä osoittaa loista^
vasti tämänkeväinen. koUektUvlso-misen
merkeissä * tapahtunut kevät-hyvin.
kuin toimitsijain täytyy rivL
miesten, eritoten työväenluokan johtavan,
kommunistisen puolueen j iu
raan ja heille alkoi ankara kamppaL
lu selviytyäkseen venheen köysistä.^
Viimein he kaikki pää5ivätkin„ ven-'
musikan traktorin istuimelle, niin
koettakootpa saavuttaa meitä arvol.
sat kapitalistit, jotka niin kuvailevat
"sivistyksellään". Tulemme vielä
katsomaan, mitkä maat ovat asetet-tavat
ensimäislksi, mitkä viimeisiksi".
For& ^(Haiset
Olin Fordin tehtaassa. Kaksi
työläistä, jotka olivat olleet vuosikausia
Fordilla työssä, olivat seurassani.
Tulimme vastaanottorakennukseen.
Meille oli annettu
erityinen opas, entinen amerika-lainen
upseeri, joka oli mehettänyf
sodassa toisep kätensä» Me astuim-kaikkialla
tietenkään olleet" loppuun-«ke autobussiin ja ajoimme ensin
suoritetut, oli kuluvalle vuodelle ase- xShiaaseen, nianufaktuuriin. Kuvitettu
kylvösuunnitelma toteutettu jö
ao.irc. Sen. mukaan oli kevätkylvö-sehten
kyetä kiintoisalla ja yaikut- heen varaan ja Salonen ja Ekholm jenala jo suureinpa kuin vuosi taak-tavalla
tavalla työläisille kaikkialla
kyetä selostamaan luokkansa kärsimys,
j a taistelukokemuksien opetuk.
sia. Tämä on tarpeen työläisten jo.
uimataitoonsa luottaen lähtivät u i .
maan rantaa kohti. Miten heille oh
käynyt ei vielä varmuudella tiedetä,
inutta koskelvät he tapauksesta ja
kapäivä^essä valistos ja järjestämis^ kolipaimesta toveristaan ole llmolt.
työissa, ja työläisten puhe., paino, ja jtaneet vlranomalsUle, on varsin luuL
kokoontumisvapauden rajoittamisen jt^vaa, etteivät he, yllään täydet pii-alkolna
saavat toverikeskustelut jä kimet, ole jaksaneet uida rantaan.
vaan ovat vajoimeet pohjaan.
^Molemmat huk^urieet olivat vielä
aivan nuoria miehiä.
KUOLEMANLENTO KUOLEMA.
JÄRVELLX \
iian näyttämötaiteen ja puhetaidon
i^erldtyksestä työväen luokkatalste.
iujiikkeessä, toveri Edwin Lapinsalo
ii™ oikein osotti näillä voitavan
niuresti palvella vallankumouksellis.
iii liikettä. Työväen näytämötaide
m vain saatava vallankumpukselii-jelle
linjalle ja pidettävä ja edel-jtei
kehitettävä sitä. On estettävä
tjöväeh näyttämötaiteen alaspainu-isinen
rappeutuvan porvarillisen
takeen kanssa, jonka vaikuti;s qn
iias suuri, että sen mukana painuu
5*»lenkin joukosta lukemattomia
ädlöltä. Nämä porvarit ja porvaril-
Mmeet ainekset ja niiden vaikutus
& slmrena esteenä ja jarruna tyS.
«en näyttämötaiteen vallankumotik.
falö^lle kehitykselle ja edistämisen
Kmesta "rappeuttavat sitä. Täraa
Ä.torjuttava j a pyrittävä vallanku.
ilÄjiftsellisen näyttämötaiteen kehlt-btalseen
tietoisin ja pontevin ottein,
^itäältä työläisten näyttämötohnin-Ö
«n jo osaaottavaln ja mukaantu-nin
toimesta ja toisaalta yhä suu-nmman
joukkotuen antamiselle
toe j«TinnöilIe. valistus.. näyteL.
W-, 4ltama- y.m. tilaisuuksille, työ-
BIsjoiikkojen taholta.
;^;Pnhefäidolla on Ja tulee aina; ole.
ftäah^ mitä suurin merkitys työväen
Jiokkfttalsteluliikkessä. Sen kehitty.
laiseen on siis kiinnitettävä huomlo-tt
Ja. voimia. Nykyisenä luokkavasta.
fchtain kärjistymisen, jä luokkatais.
«ttn terävöitymisen kautena on pu-faija-
ja luennoitsijavoimien nope-
7* Jtehittäminen sitäkin t^keäm-gä,
kun otetaan huomioon ise, että
psdstisoituva porvaristo pyrkii työ.
Ästen Itfokkataastelulikettä murs-
. 0 W mjn. yhä lisääntyvällä
.nottasotavankien ottamisella. yioL
felulireikseen etupäässä valistus. Ja
»rjestämistyöhön kykeneviä- tove^'
M|a.. On kasvatettava. puh«Jar>Ja.
henkilökohtainen valistustyö vielä
suurennnan merkityksen. Enemmän
huomiota ja painoa keskustelutilai-suuksien
ja opislielukfirhojen Ja
.kurssien järjestämiseen.
Puhetta seurasi latisimtaohjelma,
joka käsitti seitsemän yksin, ja yh.
den joukkolausuntanimieron. Valin-taa
voidaan pitää onnistuneena, sillä
qhjelmaan sisältyi neljä voimakas-henkistä,
vallahkumousnmoa, msa.
tov. Santeri Mäkelän kirjoittama
"Taistelijoille" ja tov. Edwin Laplii».
sajon Itsensä kirjoittama (ja lausuma)
"Sirppi ja vasara". Lausunta o- _ ^ -
li eheää ja vaikuttavaa. HumorlstL P^,^*^/?'^, f^^^^*"» Kuolemajär.
set numerot tarjosivat mlelenkiiri. I^^B^ Kiplnolajarven rannaUa.
toista ja jossakin määrin opettavaa- RfservUuutnanttl , Ake Wlksten oli
kln vaihtelua. Ohjehna loppui Ed. f„"*y"y* Tampereella^ lokak. 10 p.
win jä Lyyli Lapinsalon esittämään 11®°^- ^ P ^ ^ " " ^ kpulunkäyntinsa
venäläiseen ^ a n t a n s s i l n . - mistä f^""-"^* «^"^ vapaaehtoi-tvölälsylelsö,.
jota oU yli 60, vaati suorittamaan asevelvollisuut-
. Harjoituskoneen SÄ-ll?, palatessa
lennolta t.k. 3 p;nä klo 15.30, törmäsi
se laskussa puunlätvaa vasten ja
syöksyi maahan, jolloin ohjaajana
toiminut reseniluutnantti Wiksten
sai surmansa ja mukana ollut lenio-sotamles
Tuomi loukkaantui lievästi.
ja^sai toisinnon. — Kaapo.
SUOMESTA 1
taan llmailukouluun Santahaminaan.
VERITEKO HAUKIVUOBELLA
KIVntAUTISET ASUINPAIKAT
Muuramen kirkonkylässä n.s. Muu.
ramen kankaalla on kansallismuseon
puolesta tri. Julius Ailio toimittanut
kaivauksia,.sen johdosta, että
palkalle rakenneltavaa urhellukMit-tää
varfcen raiyäuksla toimitettaessa
oli kannon kolosta löydetty saviastian
palasia, jotka ylioppilas Taneli Vuo.
linen tolinlttl kahsalllsmusieobn. Tutkimus
on nyt näyttänyt, että paikalla
on ollut kivikautinen asuinpaikka,
joka on mielenkiintoinen sekä PäJ-jähtiieen
seudun' vJärh^en asiituslii&.
toriän että maantieteellisen kehltyfc.
sen kannalta katsottuna. Se on eii-simäinen
asnttu psäkkä vanhan Päl-jänteefn
seuduilla, ' sisältäen m.iii.
kodan pohjan tulisijoja y.m., jotka
kuulunevat kolmannen vuosituhannen
alkupuoliskolle ennen Kristus,
ta. Äsufaipaikka sijaitsee vähän alapuolella,
muinaisen Päijänteen entistä
seutua, jcdca Munrämessa on noin
23 mcjtrin yläpuolella nykyisen Päl-jänteen
pintaa. Tämä seikka oisplt-taia,
että muinais.Päijänteen purkautuminen
etelään päin on alkanut
vasta vähän ennen Muuramen kivi.
l a t i s t a asutusta, Vielä täniän aikana
on Päijänne ollut paljon laajem.
)! kuin nykyjään.
Juhanntisaaton iltana oli Haukivuorella
Klukkaan talossa kokkb^
> tanssit. Tällöin puolen yön ajoissa
pirtunkuljetuksesta tunnettu Mlk-kelin
pitäjästä Icotoisin oleva Viljo
Ylönen puukotti torpparlnpoikaa
Lauri Kääriäistä ja erästä Toivo
Häkkistä sillä seurauksella, että Kääriäinen
kaatui koiitä kuolleena maa.
han ja Häkkinen olkapäähän piston
saaneena oli toimitettava autolla, lääninsairaalaan
hoitoa saamaan. —
Myöskin räätäli Petters Sorsa oli
saanut puukon haavan.
POIKA TAPPANUT ISÄNSÄ
Evijärven kirkonkylässä asuva leipuri
Frans Pavbrin uhkaili kotonaap
EJvijärvellä sanoen tappaviinsa. kota)
perheen. Hän otti seinältä vanhan-
KAXSI HUKKUNUT HELSINGISSÄ
T.k. 3 pnä pupliypin..aikaan tapah-tui
Helsingin edustsdia kumoonpur.
jehdus, joka vaati kahden nuoren
miehen hengen.
Kun hinäajalaiva "Komet" oli v i i.
me yönä tulossa Helsinkiin päin,
havaitsivat lalvamleliet sivuuttaes.
saan HairaJkka-niinlsen saaren klo
0.45 meressä erään nU«shenkilön ja
jonkun niatkaa etäämjfinä saaren
eteläpuolellia kumollaan olevan pur.
jeyenen. L^va pysäyt^fttUn ja„y;e, s^ij. lisätietoja JaJvoJsta.
NeuvostolutoR konimiimsti^ XV:stä
XVIrsta pooykiikoiftseeB
a l i s e n revolverin, mptta hänen
18.vuotias poikansa Paavo sai riiste.
tyksi aseen isältään. Isä sieppasi
sen jälkeen naulasta haulikon ja ö.
jensi sen poikaansa kohti, mutta el
ennättänyt laukaista ennenkuin vai.
pui kuoliaana lattialle poikansa kädessä
olleesta' revolverin kahden lau-kauicsen.
luotien lävistämänä. Leipii-ri
Pavorin oli vähän yli 50 ikäinen.
— Paavo Pavorin on pidätetty. Hän
ilmoitti ampuneensa äärimmäisessä
hätätilassa.
sepäin. Kylvöala siis laajenee tänä
vuohriä melkoisesti, ja ottaen eri seikat
huomioon onkin "Pravdalla" täysi
syy antaa riykyisestä maatalousU.
lanteesta seuraava arviointi: "Nykyisin
voisimme jo rohkeasti s^
iio?i. että." kevätkylvökamppallun tu'-
lokset turvaavat vUJaprobleemln ratl
kalsun, turvaavat sisäisen viljata^r
peemme ja tekevät mahdolliseksi
Itioda välttämättömät koskematta,
mat viljareservit, vieläpä volme nyt
asettaa kysymyitsen jo viljan ulosviennistäkin".
,
. Tähän hyvään tulokseen ovat välittömästi
auttaneet meitä jÄäst-mään
neuvostitllät ja k6ilektUvls(»t
ts^oudet, siis maatalouden • sosialistinen
seklorL Kollektiiviset taloudet
vasta nyt muodostuivat joukkomitassa,
eivätkä ehtineet vielä suurtaloii-s
den luomisessa useinkaan sen pldenu
mälle"kuin että yhdistivät maat Ja
talonpoikaisen vlljelyskäluston, saaden
lisäksi joukon traktoreita. Siitä
huolimatta oU tulos tästä uudit.
tuksesta suureiimoinen. Neljäsosa
feaiklsta , Neuvostoliiton talonpoikain
talouksista, liittyneenä kllektllvsllti
talouksiin, kylvivät 40% kaikesÄ
Neuvostoliiton kevätkylyöalueesta. » i
oh todella loistava saavutus jo. suurtalouden
rakentamisen enshnälsellä
asteella.
Tässä oli. kuten sanottu, osittato
mukana koneellistakin voimaa,
traktorit ym., joskaan el vielä rilttä:
västi. MelUä on nyt 97.000 traktoria,
Konetraktöriasemat näyttiellvät hu^;
mattavaa osaa suotuisiin kylväkami>-
pailutulosten saavuttamisessa. Täs^
lähtien tulemme uusien tehtaitt^
yalm4stuessa menemään eteenpäliö
vielä paljon nopeammin kuin mItS
edistyimme jo tämänkeväisessä kyl-vökamppailussa.
Onhan jo saatti
käyntiin ensiinäinen jättllälsmälne»
traktoritehtaamme "Stallngrad" | B
enslmäinen jättiläismäinen maatä-louskonetehtaamme
"Selniastrol" |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-21-03
