Vapaus, October 17, 1930

              1930 —Perjantaina. lokak. 17 p:nä — F i l , Oct. 17.
Ne työläistoverit, jotka aikovat lähet­tää
Jouluksi omaisilleen rahoja Suomeen,
niin käyttäkää nyt, tilaisuutta hyväk­senne,
Canadan dollarin arvon ollessa
korkealla. Me maksamme toistaiseksi
dollarista ^-
Smk ^9.35
T^ÄHETYSKULUT:
,,1^ lähetvk-stä alle $20.00,
Me lähetyksistä $50—79.09
•a Sl.OO lähetyksistä ?80.—
flOÖ.OÖ sc-kii 50c jokaiselta
.auraavalta sadalta dollarilta.
Lähetykset $500.00 j a »litÄ
ylös $300, h u o l i m a t t a «umman
tnnruudesta.
SihkSsanomaliihetykaista^ _
ovat lähetyskulut $3.50 lahe-tvkselt-
i.
Suomen rahaa ottetaan.
Kurssi $:^.18 sadasta Smk.
Tehkiiä lähetykset osotteella:
V A P A U S ,
Box 69, Sudbury, Ont.
Tiedustakaa pilettiasioita.
Laivapilettejä
myy
paikalliset asiamiehemme ja
Vapaus. ^
Vapaudelle ottavat rahaväli-tyksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
TORONTOSSA
Suomalaisen Järjestön sihteeri,
957 Broadview Ave.
O. K. JOKELA,
126 Peter Street.
J . K A H I L A ,
448 Queen St., West, t ai
211 Boon Ave.
MRS. HILJA KOSKELA,
Box 1803, Timmins, Ont.
VAPAUS
PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street,
Port A r t h u r , Ontario.
AARO KIVINEN.
K i r k l a n d L a k e , , Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
DAVID HELIN.
eri paikkakunnilla Keski-
Ontariossa
Me emme ketään kiihota rahojansa Suomeen lähettämään,
mutta j<is niitä kerran lähetetään, tehtäköön lähetys työläisten
oman liikkeen, Vapauden, kautta.
VAPAUS, Box 69, Snibnry, Ont.
ten ruumiillista että sielullista laa­tua.
Ja ellei hän s i l l o in ole ..va.
rustettu edes alkeellisella tiedba-ja
itsehillitsemisen aaeella^ on hän
melkein poikkeuksetta tuomittu h ä ­viämään.
Lukemattomat esimerkit,
joita elämä joka päivä tarjoo, ovae
i selvänä todisteena. J a mikä on vie­lä
valitettavampaa, kuin todeta, et­tä
itse urheilijoidenkin piirissä ole­van
sellaisia henkilöitä, jotka eivät
ole näitä edellä mainitulta kysymyk-l
l i ^ s k a järjestänyt jättUäismälse:^
a?io^|ansa manööverit. Italia ja
iRanskSr varustavat raja-alueitaan
kjuuneisella vauhdilla. YU 35,000
työläistä on Italiassa strategisten
t e i t ^ n rakennustöissä. Raiiskassa,
aina Alppieq rinteille saakka, laa­jentavat
ja korjaavat työläiset, jo
i3:||4^nkin mainioita ranskalaisia
teitä. Ympäristö Jossa kansainUl-toh
istunto kokoontuu ei l u p a a . o l -
. , leukaan rauhaa. Palkallinen teh-siä
ottaneet ajoissa huomioon Jo- djstökin, puhumattakaan europalal-ten
ovat olleet alttiita jöuttimaan
erillisten paheiden vaikutuksen p i i ­r
i i n . Ja kuten jokainen sramärtää,
voi tästä olla huomattavaa haittaa
koko lupaavalle työväen urheiluliik­keen
toiminnalle.
"Suuret synnit tehdään aivoissa",
i sanoo "VVilde toisessa paikassa. Ja
i l u k i j a voi varmuudella uskoa, että
itämä suuri ihmistuntija tarkoitaa
; tällä lauseella sitä, että yleensä
•kaikki pahan ibniöt j a hillittömyy-
' det maailmassa ovat ensin päässeet
j kiteytymään Ihmisten ajatus- sekä
•; tunne-eläjän piiriin ja täällä sit-
, ten kehityttyään sopivissa tilanteis-jsa
tulevat ulos tekojen muodossa.
I J a tähän viimeksi mainittuun seik-
.. kaan olisi jokaisen, ennenkaikkea
i jokaisen urheilijain, joiden tulisi
l o l l a "maan suola", kiinnitettävä
! tarpeellista huomiota, sillä kaikki
heikkoudet ja huonot tottumuksöt
jon verrattain helppo voittaa silloiii,
i k u n niillä ei ole enään mitään tilaa
! ihmisen ajaluselämässä. Myös kaik-
I k i n.k. hermostumistilat. joitten y h ­teydessä
ihminen verrattain helposti
rikkoo itsehillinnän lakia vastaaxu
vähenevät huomattavasti.
J a näin olemme tulleet takaisin
I lähtö-ajatukseen. Kuinka on nyt
j siis ihmisen, sen nojalla, mftä täs­sä
on esitetty, otettava edes osittain
haltuunsa oma minänsä? Mitä kei­noja
on olemassa näitten levotto-jmien
ajatusten hillitsemiseksi, jotka
1 ovat muka "y.htä valkeat hllUtä
I k u in tuuli", kuten muudan v a n -
! ha intialainen lause kuuluu.
Tähän täytyy meidän vastata, et­tä
ajatusta ja sen hallitsemista
i täytyy harjoittaa aivan yhtä sään­nöllisesti
ja samanlaisella huolella
kuin tekee urheilija valmentuessaan
suureen kilpailuun, jonka hän on
päättänyt voittaa. — T. S-nen,
[isaaoppilaan kulut. Pioneerit myös-:
to voi luovuttaa jonkun verran'.,
i Sanna Boiisun hautajäiskiistJinnus-
Itimiita oli tuloja $39.90, menoja
m, jäännös $26.54.
I Valittiin 5-henkinen komitea, joka
Dimiaa oiksin kaksipäiväiset jyry-
Jiinat, että saadaan rahaa, sillä
KDOja on paljon, vaan kassa t a h -
Do olla tyhjä, ettei riitä kaikkiin
moiliin. Vaan nyt on taas toivoa,
laisliiton ohjelmakokous on ensi
aanantai-iltana klo puoli 8 ter-ttuloa
vanhat sekä uudet jäsenet.
-V.ilittu.
Lappi, Ont*
s. Järjestön osastolla oli kuukausl-
Aous t.k. 12 p:nä. Kokouksessa oli
upuvilla va.sta valittu Vapauden
W Arthurin konttorin hoitaja tov.
[ari, joka myös on S. järjestön a -
iesihteeri. Tov. Tuomaala ' edusti
aa- ja metsätyöläisten imlota.
ffiUe tovereille lausumme kiitokset,
meidän alkavalle toiminnalle
aba paljo intoa j a asiain oikein
märtämi.stä sellaiset edustajat
itfai voivat antaa ohjausta asiain
äattelyssä. L u s t t i in edellisen koko-isra
pöytäkirja, joka hyväksyttiin,
feä^toon yhtyi 2 uutta jäsentä.
Iffi3rtokirjeitä ja avustuskeräys-rtoja
oli paljon jotka kaikki otefr-a
huomioon. Toisia kllreeUisemplä
ääKttiin avustaa heti osaston ksa~
ja toisille valittiin kerääjät.
Vapauden vallankumousnumerolle
iJittiin onnittelujen ja juhlailmou
öen kerääjät. Samoin päätti' oSas-
"sittaa 3:n dollarin onnittelun
msen ja The Workeriin samoin,
«otettiin osaston lehtiasiamies
Itämaan tilauksia Workerille ja
ie Young Workerme. Kireän ra-
J-ajan tähden ei voitu osaston jä-pakottaa
näitä lehtiä'vakltut
^"•1 tilaamaan, vaan annettiin syvä
f^omus, että ne jotka vain voivat
Havat näitä englanninkielisiä
lO^acnlehtlä.
Keskusteltiin kirjallisuuslltamlen
'^'^^'^ ja päätettiin pitää mainitut
jaat Järi3stäminen jätettiin huv^j
•»'^yinai:3. Samoin iltamien a j M .
on huvitoimikunnan sovittava K i -
tj^^n csaston kans.sa. Kuultiin
ja'tuntain raportit, joita ei ollut'
huvitoimikunnalta ja lainaMr-
-«;Oimi:-:unnalta. joiden toiminta
"^«vttiin. •
Tuomaala .selosti maa-" ja fetf ä^-^^en paikallisen osaston
>aesta jota päätettiin kanriaC-ilr^
l edustaja osaston puo-
'loukfl"^' niaatyöväen osastra
-v^een. Samoin päätettiin avuS-
^amntua uniota järjestämistyön
kämppäkomitea, vaan tästä on vai­keuksia
postin y.m. suhteen, joten
on ollut ajatus perustaa tänne Lap­p
i in erityinen union osasto. Perus­tava
kokous on V. Koivurannan
luona t.k. 19 p:nä klo 2 päivällä.
Metsätyöläisillä oli litania Lapin
koululla t.k. 11 p:nä K . Salon Venä­jän
matkan rahastamiseksi, joista oli
puhdas tulo noin 20 dollaria.
Työolct ovat" tällä kulmalla perin
hiljaiset. ..Tientyötkin ovat loppu­neet
melkein kaikki, ja metsätöistä
el ole mitään varmaa, joten taivon
tulo näyttää monesta hyvin synkäl-
-tä. Se luulisi panevan monen ajat­telemaan
että missä oh vika, onko
se itsessä vai hallitsevassa luokassa,
hallituksessa, joka on rahavallan kä­sissä.
Kuulkaa hyvät raatajat, syys el ole
Itsessä eikä luojassa, vaan nykyi­sessä
järjestelmässä. Mitään tarvik­keita
ei nykyisin maailmasta puutu,
sitä vähempi Canadasta, vaan val­m
i i n tavaran paljous juuri on syy­nä
että niitä el voida ostaa. Eikö o-le
hullua? Vaan niin se kumminkin
on ja siitä ei päästä ennenkuin voi­daan
yhteisvoimin pakottaa raha-mahti
luopumaan otteestaan. — K i r ­jeenvaihtaja.
Urheiliian itsehillit-semisestä
Pitoiitnn" ^'^hti.kirjeenvalhtv
t=i m. todettiin paikal-
^' uutLsten ja kirjoitusten tar-tirat
le^il^in suu-r
/ ± . ' . . ' - ' ' - " ^ s en ehtona. Päätet-
, P . a a entinen kirjeenvaihtaja
^ • . ^ ' ^ :a.=enen on autettava
l^hZJ:"^- 'lankkimisessa. '
b ^^'--^usteltavaksl puolue-
^-hiHov-"""'.''^^yy^i^stä työläisten
hi : P'-^. keskusteltiin laa-
|3 4 - , ^ ' ^ Päätettiin jat-
^eJ•^''•''^^5cokouksessa.
tt£i YT^'''''' «ttä kokouksessa
fi-in /'^"^^^"s j a oU Jäsenet
P^osta ' s a a p u v i l l a . Lisää i a -
öa olin? T ««»nunnasta. Tääl-
^ Jaquesin puolella L . &
• ^ " ^ o n Kivikosken osaston
" O n traagiUlsta ajatella, kuinka
harvat ihmiset todeUa omistavat
sielunsa", sanoo Oscar Wilde erääs­sä
kirjassaan. Ja jos tämä oman
sielunsa omistaminen on samaa
kuin hallita ajatuksensa, olla oma
Itsensä niin täydellisesti, että i h ­minen
todellakin joka hetki kuvas-taa
omaa yksilöllisyyttään, eikä mi­tään
vierasta, silloin kylläkään ei
ole monta, jotka voivat sanoa hal­litsevansa
omaa olemustaan.
Kuten edellä olevasta meille sel-
TPiää, on täydellisen Itsehillitsemi­sen
saavuttaminen oman olemuk­sensa
yli ehkä meille useammalle
kaikkien mahdollisuuksien ulkopuo­lella.
Sillä tämän saavuttaminen
edeUyttäisi aivan erikoisia olosuh­teita
. ja erikoista oman ruumiilli­sen
että sielullisen rakenteensa tun­temista;
johon ihmisen, joka joka
;päivä on pakoitettu huolehtimaan
toimeentulostansa on verrattain v a i ­kea
syventyä.
Mutta tarkoitukseni olisikin l y ­hykäisesti
käsitellä tätä kysymyst?.
•aivan jokapäiväisen käytännöllisen
elämän puitteissa. Katsottuna täl­täkin
kannalta voisi kysymys ehkä
usealle tuottaa selvitystä monessa
Yrjö Jokela
Jokainen tämän maan suomalai­nen
työläisurheillja tuntee ainakin
nimellisesti toveri Yrjö Jokelan, en­tisen
tamperelaisen j a Suomen T.
U . L : n , nykyisen Toronton Yrityk-
} sen mestarijuoksijan, joka enslmäi-
! senä siirsi T U L : n 5,000 m : n en-,
I nätykseri alle 15 minuutin. Toveri
j Jokela kirjoittaa nyt ensi kuun l o ­pussa
ilmestyvään "Työlälsmrheill-j
a in Jouluun" tehtävistä ja h a r -
! joituksistä, jolta kestavyysjuoksijaln
täytyy talven aikana suorittaa o l ­lakseen
taasen keväällä hyvässä
kunnossa. Kirjoitus o n sangen mie­lenkiintoinen
luettava muillekin e i ­kä
ainoastaan juoksijoille.
Nokinaama
on sen kauniin lu-hellukenttien rak­kaustarinan
nimi, jonka työläisten
piireissä kertomusten Ja näytelmien
kirjoittajana hyvin tunnettu tove­ritar
Hele Salo on kirjoittanut u r -
hellljolttemme julkaisuun. Lisäksi
tulee samalta kirjoittajalta vplma-kashenklnen
hiihtäjäruno "Latujen
jänterät veikot".
Tyyne Rauhaboski
Toronton Yrityksen naisten volmis-telujoukkueen
johtaja kirjoittaa
naisten voimistelusta. Kirjoitukses­sa
kosketellaan niin naisten kotl-voimlstelua
kuin myöskin varsinai­sia
seuraharjoituksla. Sanalla sa­noen
: hyvällä asiantuntemuksella
kirjoitettu ja tervetullut nalstove-riemme
luettavaksi.
"TyöIälsorhelHjain Joulun" ystäville
Kiirehtikää onnittelujen ja ilmoi­tusten
keräämisessä, sillä niiden s l -
säänjättöaika päätts^ t.k. viimei­seen
päivään. Tilauksien keräämis-aika
päättyy marraskuun 15 päivä.
Jos paikkakunnallanne ei ole asia­miestä
"Työläisurheilljain Joululle",
ryhdy sinä tämän luettuasi asiamie­heksi.
Kerää, tilauksia, onnitteluja
ja ilmoituksia ja l ä h e t ä ' n e osoit­teella:
"Työläisurheilljain Joulun"
konttori, Box 69, Sudbury, Ont.
sesta lehdistästä, oli pessimistisen
mielialan vallassa. "Onko. kansain-
Ulton Istunto tänä^ vuonna tarpeel­linen?"
— kysyy alakuloisestL k a n ­sainliiton
vh-allinen lehti "Journal
dö^Oeneve". VastaukseksL yrittää, se
virkansa puolesta kuitenkin vakuut­taa,
että se- oh tarpeellinen, - e t tä
vain se pystyy pelastamaan maail­man
uhkaavilta yhteenotoilta.
Kansainliiton viimevuotisessa Is-timnossa,
kuten muistettanee, tdi is-^
tunnon 'naulana Briaadin ehdotus
Pan-Europan, Europan valtioiden
liiton, — muodostamisesta. Tähän
hittoon oU tietenkin pääsy kiellet­ty
NeuvostolUtolta j a Turkilta. Sit­temmin
Briand kutsui 27 valtiota
"pan-europalaiselle" aamiaiselle. Aa­miaisen
jälkeen erottiin j a edusta­j
i en jälkeen lähetti .B.riajad kaikkV
alle Europäan kiertokirjeen jossa
kysyy hallitusten mielipiteistä Pan-
Europan muodostamisesta.
Mutta el Englianti, el Saksa eikä
Italia vastanneet myönteisesti B r l a n -
dln kirjeeseen. Ainoastaan Ranskan
vasallit, Europan täantumukaellislm-mat
maat. Puola, Romania j a J u ­goslavia,
kuten ennenkin, udsolll-sestl
astuivat niitä aseistavan Rans­kan
jälkiä ja llomleUn antoivat
myöntävän vastauksen Ranskan k i r ­jeeseen.
Brlandin suunnitelman
myttyynmeno bll aivan llmeinep.
Kahs.ainlliton istimto vain vahvisti
sen. • . •
I l m a ^ on ruudinhäjua. Neuvos­toliittoa
ja Yhdysvaltoja vastaan
suunnattu suunnitelma Pan-Euro-pasta
meni myttyyn mutta sitä te­hokkaammin
valmistellaan muita
kap.itallstimaiden ryhmittymiä E u -
ropässä ja Europan ulkopuolella.
l i i t on ulosviennin kasvim vähenemi­seen
päin, jos neuvosto-ostot tul­laan
rahoittamaan tavallisilla eh-
Trusti, kone ja
työläinen
Q ä s Eteenpäin kirjeenvaihtaja
doilla, SO. jos Neuvostoliitolle myön-ijetään
ulkomailla pitkäaikaisca
luottoa. i kirjoittaa Conneauttsta.: '
Niinpä alkaa, jo yksi ja toinen Huomatuin työmaa Oonneautissa
mjan takana käsittämään, että aikoinaan on ollut terästrustln tau-
Neuvostolilton ulosviennin kehity.'^ ^ tamuUan purkaustokka j a . on. vielä-
Ja nhn sanottu neuvosto-dumpingi ' k i n , ainakin silliä suhteessa,^ että
kiinteästi riippuu neuvostomaan lyhyessä ajassa o n koneet voitu fce-luottopilrltyksestä.
; hittää siihen pisteeseen, että ny-
Wis päätti selostuksMisa E n g l a n - ; kyään el enään paljo siellä ihmls-njn
liikemiespiireihin kohdistetulla j voimaa tfu-vita. Entisillä koneilla,
varoituksella. i Jotka olivat käytännössä, el kauan
" E i ole hyvä seistä syrjässä sekä \ sitten nostettiin laivasta rautamul-luulotella
Itselleen ettei Neuvosto- ; taa noih tohnlnverran kerralla. Slt-
Venäjää ole olemassa, taikka jo?, j ten seurasi koneet, jotka! nostivat
se onkin olemassa, niin tulee se , viisi tonnia. Niiden jälkeen tuli
luhistumaan. Jos me seisomme syr- höyrykoneet, nostaen kymmenen
jässä. niin sekaantuvat muut kan- tonnia kukin kerrallaan. Nyt ovat
sat asiaan. Meidän "pidätt&ytyväi- käytännössä jättiläismäiset nostaen
syytemme" tuloksena on vähintäin yli 25 tonniakin kerrallaan j a ovai;
vaikeassa asiassa.
Sillä kuten kaikki tiedämme, on
nykyaika asettanut nuoret ihmiset
useassa suhteessa ankaralle koetuk­selle,
Klaikkialla vaanii * heitä mo­nenlaiset
houkutjukset useanlaisis­sa
eri fnuodoissa. Milloin ne ovat
huonojen huvitilaisuuksien muodos­sa,
joiden yhteydessä nuori ihminen
voi joutua monenlaisen paheen pal­velukseen.
Milloin oma toveripiiri,!
joka jo on kerinnyt paheen tieUäl
pitenunälle, on vetänyt mukanaan!
nuoren kokemattoman ihmisen.
Disefri myös nuori ihminen mää­rätyissä
kehityskausissaan joutuu s i -
sässään heräävien vaikeiden kysy­mysten
eteen. Jotka ovat useinunl-
Geneven istunnosta
Tavallisin juhlallisuuksin alkoi
Genevessä kansainliiton yhdestois­ta
täysistunto. Työjärjestyksessä
olivat yhä vieläkin ne samat "kiro­tut"
kysymykset. Jotka ovat olleet
kansainliiton edessä aina sen pe­rustamisesta
asti Ja joita se on
parhaansa mukaan yrittänyt, — e i
ratkaista, se ei kuulu sen suunni­telmiin,
— vaan on vaarattomuus-kysymys
ja aseis.tarilsumlsohjelma,
samanlaisena on pysynyt kysymys
vähemmistökansallisuuksista j a muut
kapitalisti-imperialistisen yhteiskun­nan
puitteissa ratkaisemattomat ky­symykset.
Tänä vuoima kuitenkin
kansainliiton istunto alkoi erikoi­sen
pessimistisesti.
Däeiden tuloksettomien nieriva-n^^-
ja muiden konferenssien
Jälkeen jatkuu kansainvälisen. Im­perialismin
aseistautuminen entistä
kiivaampaa vauhtia. K a i k k i a l l a kyp­syy
ja kehittyy kansainvälisiä kon­flikteja.
Aivan kansaiiUilton nenän edes­sä,
Alpeilla, Italian raj^la, on
Imperialistien rinta­man
selkäpuolelta
Kapitalistisissa maissa vallitsevaii
syvän pulakauden johdosta ovat
kaukonäköislmmät Europan j a Ame­rikan
liikemiespiirit alkaneet puhu­maan
välttämättömyydestä laajen­taa
kauppasuhteita Neuvostoliiton
kanssa. Yhtenä ulkonaisena mert-kiiiä
tästä, mitä Eriglahtlln tulee, on
Englannin työväenpuolueen jäsenen
Wlsin. kuninkaallisessa kansainväli­sen
politiikan opistossa pitämä se­lostus
Aineesta 'Ni^uvostolilton osyuij
maailman taloudessa".
Verrattuaan toisiinsa . kajJltallstis-ten
maiden j a lieuvostölllton kehi­tystä
viimeisten vuosien aikana, on
vyis pakoitettu toteamaan proleta­riaatin
diktatuurin maassa saavu­tetut
tavattomat saavutukset.
"Neljä tahi viisi vuotta sitten —
fianoi häK selostiiksessaän — o l i m i ­nun
neuvoteltava lontoolaisten
pankkien kanssa puutavarakaupan
rahoittamisesta ja minä muistan
säädylliset, mutta ijmelset epäilyk­set,
joilla Cityn pankkiirit suhtau­tuivat
Ilmoitukseeni, että Venäjä
uudelleen alkaa tuoda metsätuottei-taan
Englantiin. Mutta tänä vuon­na
Lontoon Cityn kanssa suhteissa
olevat pankkiirit ovat käyttäneet
kaikki vakuuttavat Ja vteläpa pa-koittavat
keinonsa pidättääkseen
Venäjää yhä kasvavalta puutava­ran
viennistä. Erittäinkin Ihmet­telee
Wls sitä että — kuten hänen
omat sanansa kuuluvat — "tämä
tuotannon lasvu, jonka tapaista ei
vielä missään sodan Jälkeen-jälleen­rakennetussa
maassa ole tapahtu­nut,
on saatu aikaan Ilman ulko­maalaisen
pääoman .apua". Mikä
teki neuvostojen maalle mahdolll-seksC
el ainoastaan saavuttaa, mut­ta
hxiomftttavaJSsa määrässä sivuut­taa
ennen sotaa vallinnut tuotan­totaso?
Selostajan mielestä on tä­mä
saavutettu suurilla sisäisillä
pääomasijoituksilla Ja neuvostohal­lituksen
selvällä j a huolellisella po­litiikalla,
jok» Ml saanut Venäjän
kansan kannatuksen. Edelleen Wis
painostaa, että neuvostotäJousjärjes-telmän
paremmuus kapitalistiseen
talousjärjestelmään verrattuna on
sen suunnitelmallisuudessa.
Siirtyen erittelemään viisivuotis­suunnitelmaa
Neuvostolttton saavu­tusten
valossa kahden vuoden aika­na,
on selostajia pakoitettu tunnus­tamaan,
etfd "saavutukset ovat ylit­täneet
kaikki odotukset". Useat m i ­nun
tuttavistani Moskovassa, ulko­maalaiset
sanomalehtlmiehet Ja dip-loiäaatlt.
Jotka alussa stihtautuivat
epäilevästi viisivuotissuunnitelmaan.
Ja olettivat, että hallitus suunnit­telee
enemmän kuin mitä voidaan
suorittaa vakuuttavat nykyään, että
viisivuotissuunnitelma tulee todel­lisuudessa
toteutettua. Myöhemmin
pudottaa Wis kuvaavan lauseen:
i"3os viisivuotissuunnitelma täyte­tään
vaikkapa vain 50:llä prosentil­la,
tul^e se olemaan yhtenä suu­rimpana
taloudellisena m-otyönä
maailman historiassa'.
selostuksensa viimeisessä osassa i
pysähtyy Wis Neuvostoliiton ulko­maankauppaa
koskeviin kysymyk-
50 amerikalaista liikettä solminut
Neuvostoliiton kanssa sopimuksen
teknillisen avun antamisesta. Sak­sa
on tehnyt samanlaisia sopimuksia
35. mutta englantilaisilla liikkeillä
on tällaisia sopimuksia kaikkiaan
vain 4. Näissä oloissa ei voida olet­taa^
että. p>arhaiten meidän etu jeni-ms
mukaista olisi jatkaa toimetto-muuspolitllkkaa."
Nyt on meidän vain odotettava,
koska Wisin järkevän harkinnan
omaksuu koko Englannin liikemaa­ilma.
Neuvostoliiton talou­dellisen
saarron
järjiestäminen
Toteuttaakseen teollistuttamissuun-nitelmansa
ostaa Neuvostoliitto ul­komailta
koneistoa. Ostettujen ta-valrolden
korvaukseksi kuljetetaan
täältä ulkomaille erilaisia neuvos­totavaroita.
Neuvostoliiton ulosvien­tiä
vastaan nostettu kamppailu el
ole mitään muuta kuin yritys sulkea
ulkomaiset markkinat Neuvostolii­ton
tuotteilta ja siten ehkäistä Neu-vostolilton
hankkimasta ulkomjiilta
sen rakennustyölle tarpeellisia tuot­teita;
se tavaton huuto, jonka k a ­pitalistimaat
ovat nostaneet Neu­vostoliiton
harjoittamasta "polku­myynnistä"
— on vain esirippii, jon­k
a taakse kätkeytyy Neuvostoliiton
taloudellisen saarron valmistelemi­nen.
Polkumyynniksi kutsutaan sitä, kun
markkinoilla myydään tavaroita a l ­le
tuotantohinnan. Neuvostoliitto on
ensimäisiä maita muutamien maail­man
markkinoilla mitä tärkeimpi­en
tuotteiden tuotannossa. On luon­nollista,
että sillä on silloin mah­dollisuus
myydä näitä tuotteita hal­vemmalla
kuin yksityisillä kapita­listeilla.
Verrattakoon valit meidän
mahtavia nafta-, metalli- ja puu-tavaratrustejamme
y.m. yksityistein
kapitalistien liikkeisiin, niin käy sel-veksi-
että Neuvostoliitto ei tarvlt-se
mitätla "polkumyyntiä" tavaroit­tensa
menekille, sillä joukkotuotan-to
antaa sille mahdollisuuden myy­dä
halvemmasta, mutta ei suinkaan
alle tuotantohintojen.
Porvarillisen lehdLstön valituksilla
Ja parjauksilla ja kapitalistimaiden
ministerien valheellisilla vakuutte­l
u i l l a on tarkoituksena muodostaa
joku näkyvä' pohja neuvostovastai­sille
toimenpiteilleen, "polkumyyn­n
i n ' ' tarvitsevat kapitalistimaat voi­dakseen
ottaa käytäntöön neuvosto­tavaroihin-
nähden n.s. polkumyyn-nlnvastaiset
toimenpiteet. Kamppai­l
u n Järjestäjiä, ovat Ranskan por­varisto
j a sen vasallimaat. Porva­r
i l l i n en Ranska on ollut neuvasto-vastalsen
sodan aktiivisin valmiste­l
i j a Ja Innostaja, nyt se johtaa y a l -
mlstautumlsta taloudelliseen saar­toon.
Tässä tapaukse.ssa neuvostovastai-seri
hyökkäyksen järjestäjät nojaa­vat
Neuvostollition naapurimaiden
takapajuiseen talonpoikaistoon. Y -
, leismaailmallisen kapitalistipulan
seuraukset, laajojen talonpoikais­joukkojen
köyhtymisen he selittä­vät
"Neuvostoliiton polkumyynnin"
seurauksiksi, he tuomitsevat- talon-pbikaiston
kiertämättömään perika­toon.
Jos Neuvostoliiton sosialisti^sta
rakennustyötä ei saada pysähty­mään
Ja Jos proletariaatin diktatuu­ria
ei" kumota. Samanlaista dema-go^
aa porvaristo ja soslalifa-sclstit
harjoittavat myöskin teollisuusmais­sa,
muokaten työläisten keskuudes­sa
ideologista maaperää neuvosto­vastaiselle
sodalle, syyttäen, että
Neuvostoliitto muka on ulkomaan,
•kaupallaan aiheuttanut yleismaail­mallisen
talouspulan.
kampi^allu Neuvostoliiton ulko­maankauppaa
vastaan on osa kan­sainvälisen
kapitalismin yleisestä
Strategisesta neuvostovastaisestsi
hyökkäyssuunnitelmasta.
•Kapitalististen teollisuusmaiden
j a agraarimalden väliset ristiriidat,
jotka päivä päivältä kärjistyvät voi­mistuvan
talouspulan johdosta, kui­tenkin
huomattavasti vaikeuttavat
yhtenäisen neuvostovastaisen rinta­man
muodostamista. Tässä suhtees-ne
nopeampiakin, hakien tuon taar
kan laivasta rautatievaunuun 40 se­kunnissa.
Aikaisimmilla koneilla n.
450 miestä työskenneltyään päivän
kaiken mitä itsestään irti salvat,
suoritettiin työmäärä, joka nykyisil­lä
koneilla noin 40 miehen avusta­mana
suoritetaan alle kolmen tun­nin.
Luulisi niillä Jo kerkiävän,
mutta el vaan; 10-tuntinen päivä on
vielä käytännössä. Mutta kyllähän
trustin mahaan sopiikin. 'Töitä teh­dään
kahdella vuorolla, mutta a i r
noastaan silloin kun laivoja on t y h ­jennettävä.
Ellei ole, eikä niitä ny^
vallankaan satu olemaan jatkuvasti,
saavat miehet tutustua kotonaan
Hooverin hyvään aikaan. Eikö K o ­minternin
määrittelemään kolman­teen
aikakauteen? E i ! ! Niin kau­heita
trustin työläinen ei saa ajatel­la.
Vähemmästäkin saa potkut, jo
siitäkin saa armotta aikansa jos
uskaltaa käydä syömässä poikata­lolla
jos se sijaitsee Työväen Y h ­distyksen
huoneistossa.
Edellämainituissa työmaissa, e-r.
empl kun tietääkseni muissakaan
Conneautin työmailla, el ole työ-äisillä
unioita, joten meillä Con­neautin
raatajillakin on tärkeä työ
ede.ssämme voidaksemme järjestää
rivinime taistellaksemme edes trus­tin
sekä muiden työnriistäjien mie­livaltaisuuksia
vastaan.
TUHOLAISVVTTA
K i r j . D R A N K IN
Tuiskutti helmikuinen tuulL Joel­l
a vinkuivat alastomat pensaat.
Kahteen riviin venyvä, mäelle ulot­tuva
kylä peittyi lumella.
Myöhäinen yö. K a t u oli korlstu-nut
harmain, akkunoista heljasta-vln
valoin. Kinoksissa kahlasi laiha he­vonen
kiskoen perässään suurta re.
keä. K u n pakkanen tunkeutui R i ­k
i n valtuutetun ProkolJ Sakiurdash-klnin
turkin kauluksesta ,kiprlstäy-tyi
hän kääriytyen tiukemmin turk-kiinsa
j a murisi:
—Kylläpä onkin ilma, oikea luok-kavastus!
Metka ei ollut pitkä. Sakurdasli-kin
palasi kotiinsa kyläkokoukses­ta,
Joka oli pidetty kylän päässä,
koululla. .
Kinoksissa heittelehti reki niin­kuin
venho laineilla, väliin laskeu­tuen
suoraan alas, väliin nousten
pystyyn pakottaen Istujan ähky-mään
j a tarttumaan laitoihin.
Vielä kolme laskua j a hevoskaak-kl
töykkäsi otsallaan puuportteihin.
Reki pysähtyi. Sakurdashkin nousi
mahtavasti, pudisteli lumen puoli-t
u r i s t a a n ja astui tupaan. Jonka
katon rajassa paloi pieni öljylamp.
pu. Isäntä makasi tuvassa, H an
kuorsasi hiin, että tuntui kuin Ik-kumn
alla ajaisivat kärryt klvlka-tua.
Riisuttuaan puollturkklnsa S a ­kurdashkin
huomautti:
— Katsos kun vetää, el mlnkään-laLsia
huolia. Saa hänet sitten tuol­laisena
minnekään.. Odottakaahan,
kyllä minä teidät vielä s a a n k l n i . ..
Uudestaan palautui mieleen kylä­kokous.
Sakurdashklniä karvajBtelJ
.se, ettei hänen ehdotukseensa y h ­dytty.
•
Tassuttaen suurilla huovikkaillaan
lattialla hän itsekseen mumisi:
— Kyllä ne ovat epäjumalanku­via!
Et mitenkään heitä taivuta!
J a tuntuu niirikuin suhtautuminen­kin
olisi ollut aivan prikulleen: ot­takaa
auroja, traktoreita n i i n paljon
kuin mielenne tekee, puhdistettuja
siemeniä annamme, mahorkasta el
tule pulaa, fealkkea, kaikkea lupasin,
tule vaan ja nauti. Vieläpä . . . vie­läpä
amerikalaisesta nappularuoka-lastakin
puhuin. Mutta totta vie,
enköhän minä sillä nappulalla p i ­lannut
koko asiaa Näytti niinkuin
olisi useilta päässyt naurun tirskah­duksia.
Vaikka mitäpä ne kulakki-tyhmyrit
ymmärtäisivät! Puristaa
I ]si sanalla .leikkii? Tekee vielä siltä
Iiiappulasta sellainen jutun, että. s u l ­je
vaan korvasi Ja Juokse pakoon.
Kirotut k u l a k i t ! / A i o i n täältä löytää,
köyhän j a keskivarakkaan, mutta
kalkki on n i i n sotkettu, ettet löydä
vaikka kuinka kävelisit. Odottakaa­han,
kui» lähetän, tänne prikaadln,
n i i n kyliä se teidät selvittää!
— Emäntä hyvä, — kääntyi hän
leikillisestt. . puolinukuksissa olevan
naisen puoleen, — kuuletko kuinka
kolhoosilaisesl vetää hirsiä, antaisit
vähän hänelle pakurolUe..
— Niin, , aina hän korisee, ihan
pelottaa nukkua hänen kanssaan. :
— Voisittekohan laittaa teetä? —
kysyi SakurdashkitL
— Alvan pian.
. Uudestaan kä,vell Prokopij tuvassa
samoissa ajatuksissa.
— Lähettää prikaadl? Häprä se
olisi, todellakin häpeä.
R i k i n puheenjohtaja Sayorha sa­noisi:
et ollut luottamukseni a r ­voinen.
. J a kuinka se olisikin mukava» It.
senäisestl: palaisin tpk:aan Ja tuos­sa
olisi kämmenellä 100-prösentti-sesti
kylä. kollektivisoitu. Olkaa hy­vä!
Ja hieti sen jälkeen Savorin
naurahtaisi ja kysyisi: niinkö, e i ­hän
toki- Valehdellut en ole kos­kaan,
. — vastaisin. Hän siirtäisi
tuolia lähemmäksi j a silmää vilkut­taen
kysyisi: unohdin isän nimen­ne,
kai Terentjevitsh Katsokaas,
Prokopij Terentjevitsh, minulla o l i ­si
täällä satasen kuukausipalkaUa
työpaikka, kuinka ajattelette —
minä raapishi leikilläni vähän kor­vallistani
j a sanoisin: teidän asian­ne,
toveri Savorin, minun asemas­sani
el voida työstä kieltäytyä.
J a sitten satasen kanssa, veU hy­vä,
mihin vaan. Entiselle vahnolle
?alsl antaa potkut — kyllästyttää jo
paholainen. Kielikin sillä rämisee
k u i n vanha raha. Käteni olen k i ­peäksi
hakannut, mutta ^el häntä
uudesti kasvateta. Se e l ' t a i d a o i ­keastaan
olla luvallistakaan, mutta
Itse käytäntöhän sitä vaatii. K u r i a ­ko
el saLsl käyttää! Ethän toki
kättäsi järjettä käytä, asiat vaati­vat.
Nyrkillä et liikoja saa leikitellä,
Sillä jos se vähänkin sattuu y l i nqr-mln,
niin heti pääset oikeuteen vas­taamaan
niinkuin olisit jotain kamp­pailua
ollut läplviemässä. K a i k k i ou
harkittava, milloin j a mihin palk-kaan.
Turpaan, sanokamme, on ke­vyemmin
annettava, ettei menisi
lääkärille. Joka voisi kirjoittaa Jon­k
i n myrkyn, mutta Johonkin peh-meämpään
palkkaan voi täräyttää
kovemminkin, ei sUhen jälkeä Jää.
Emäntä toi pöydälle sihisevän sa­movaarin.
Hän o l i täyteläinen ja
ryhdikäs. K u n hän sitten kääntyi
pöydän luona kuppeja asettamaan,
loi Sakurdashkin heti katseensa h ä ­neen
Ja aJE^ttc^l: siinäpä pulska ak­ka,
löytääpä minun tuollainen. Yksi
vika vaan — hame on kantapäihin
asti, sotkeudut. Kaupungissa pitävät
lyhyempiä, eivätkä häpeile. Maaseu­tu
jää Jälkeen kehityksen tahdista.
Niin, mutta piru vieköön moiset aja­tukset!
Mistähän huomenna alkai­si.
' .
— Yleiset; iierusteet,' yleiset perus-teet!
— hoki Sakurdashkin ääneen,
Lstuutuessaan pöydän taa j a lisäsi It-seksen:
— Ensin kollektivisoida ja sitten
tako, CftTHMJM '«•P^ « I n ^ gR
kaikkia maan CTcailifleU^ 4MWMi|
aeUe kunlovia tebti»ä«.^«] '
leja matlrdstaata «Hctam
han tai mau«U* yahviatMt^
joi»i käännökiäi. mbm*m-.
Hntk- j a nmit» j u o n i i»
alin kohdistnyia asioita.
,9??''.«--. .-.C.;:. "^"^
Coamlat^ G*nfi5a..«(^
1410 Stanl^ Straet ..
(Coroer St. Catharina *nd'8ti!iil«f jf
. M U E L l KJOJ/uNEi^ t
B&SkonBoIL
Canadwssar S^neali&i^*^ »gK
te, Port Artlro*; O i ^ ^ Am -
Saarimäki, 819 Bay S*i»-«P«ont»
Ont. H. P . AÄerfc.HeaMWn^
479 Main S t - Wmnipeft MB^-^t
Thomaa Fransai^ Box A - ^ I » .
Bon, 64 Dock St.. Saiot JW»ni
— G, W. TörnrooB, 561 How« S t »
Vaficonvet-, B^C * ,, .
kulakki likvidoitava., M u t t a , , m l i *W
teet, kun et saa nUtä taipumaan?
Ajattelehan twr}c*stl,,JE5r<*aPi)
Terentjevitsh, - r sanoi. SakordftÄBa
Itselleen Ja naputteU SMrm^ o t ­saansa.
Vakava paUcka. Niln,,fld<«»r
Uan. Mutta eiköhän <dekitt;.T»|palpt»
enfihi likvidoida, kulakki?- ISib»». «U-na
mitään rikkomusta. tajjfÄtulä.
Savorinhan sanoi, että sliiA oa»t y-leiset
perusteet Ja eteenpäin mitta»
omalla arshinialla,. se onbuojaft Jok»,
ei voi tehtävää täyttää. PoUtilkJan on
oltava joustavaa, eh,, se, on ^vllfl«wW
sanottu! Nyt. ku» . mulfiteteö.. nUt&
sanoja, n i i n ymmftrräa, mitä JW tar­koittavat.
Siis huomenna ou.lS*rUt-tövä
noin kymmenkunta toaakU'^
Karkoltettava Ja, omaisuM i a k a j r a r l -
koltava Toisten gn slllofci .»yllÄ
suostuttava, eiväthän minne.; t p f t ^.
Taikka, odotapas, on vielÄkli»! yi?»*
keino — ön Järjestettäv* mufitar, boi­k
o t t i : - kiellettävä valojen 5!riö/*»ial-nen,
taloista poistuminen,. Bullatt^V^
klubi j a kirkkokin., Mutta^ volailco-han
kapakan sulkea? ItseUenli plru
vieköön el jälsi palkkaa» .missä ryy­pätä.
Niin, mutta kyllähän n e . m i ­nulle
antavaa, v a i k l ^ tabaonren kaut­ta,
sillä olenhan valtuutettu.
— Einäntä hyvä?
— Mitä kuului emännän ääni ys­tävällisenä
keittiöstä, : .
— Voi herranen aika, ProkopU-T'*?
rentjevitsh! ..Unobdlu jsani». xteilte.
Te Jätitte pdydälla, kisaa nausL s i n ­ne
hätyytin sitä. se heilautti hän­täänsä
j a puoltpullonen meni!
— Tpf3d, piru senkin aizmev..tol
häntineenf puhui harmissaan Sidnir-dashkin
Ja ajatteli Itsekseen: — T ä s ­säkin
tuholalsuuttsu" " •
TJc. 1 . päivänä oli esillä- Tuijin
hovioikeudessa Juttu i^eitsemää t y^
Iäistä vastaan. Jossa radtalmmln
syytettynä: oli Adolf Hannula lo­rusta.
Hänen kontolleen ohnatfai
laatitnassa "kuulustelupöytäkirjassa^
ilmeni kaikenlaisia "rikoksia" val­koista,
«valtaan vastaan.- -'^Syyte^ty
kuitenkin jyrkästi kielsi kall*t'<pihr-täklrjassa',',
luetellut "synnit!;,' |nt6tt
jutun ene.mpl käsittely siIrrettllDi t;
k. 20 päivään.
JOULUNUMERO i 1
Paikkakunnalla, missä ei ole Vapauden fif^iamiestä, pyydfitään jon<
kun toverin keräämään tällä lehdessä olevalla .listalla nimi& ja läh6t«
tämään -ne Vapauteen.' Kerääjä saa ottaa päältä 10 pros. palkkiokseen.
Raha pitää seurata listan mukana. . ;'
Vapauden joulunumero ilmotuksineen ja taistelntervebdyksineen
tulee ilmestymään 18 p. j o u l u k . Jokainen, j o k a tahtoo, saada tervehdykr
sensä ainoaan Canadan suomalaiseen lehteen, joka leviää Atlannista
Tyyneen mereen, Yhdysvaltoihin j a Venäjälle asti, panee taistelutern
vehdyksensä Vapauteen. -
Nimet osotteen kanssa 25c, ilman osotetta 15c. Nimet erikseen
raamissa $^1.00.
sim.
"Venäjä rahoittaa, nykyään teolli­suuttaan
sen mahdollisuuksia ko­hottavalla,
kaikenlaatuisten tava­roiden.
. ulosviennillä. Se liarjoittaa
tätä ulosvientiä siitä syj^ä, että
se on ainoa keino, joka tekee mah­dolliseesi
ulkomailta tianlckia maan
tarvitsemat kdheet ja kalustot".
Voiko tässä tilanteessa tapahtua
muutoksia? Wis olettaa, että muu-jtoksla
tulee tap^tumaan Neuvc^to-sa
on hyvin luonteenomainen Sak­san
kieltäytyminen neuvostovastai­sesta
taloudellisesta rintamasta ja
Varsovan "agraarikonferenssin" e-sittämän
päätöslauselman eväämi-
;nen kansainliitossa. E l ole kuiten­kaan
unohdettava, että yhteinen
;luokfcaviha sosialistista rakennus-tj^
itä vastaan lähentää toisiinsa k a ­pitalistisia
maita. Neuvostoliito.n
työtätekevien on siksi oltava valp­paina
vartiopaikallaan,
Punainen Karjala.
Ms iimiiette
että lehtenne on lukemisen ar­voinen,
niin koettakaa avustaa
sen levenemistä.
niitä täytyy, puristaa. Aivan silmis­sä
asettuvat jarruksi. Tartuitpa
mihin toimenpiteeseen hyvänsä —
aina sotkevat jaloissa. Kerro heille
kaikki, selvitä kaikki. Ei, se ole
niin, ei heidän mielensä mukaista.
J a eikö olekin Julkeaa puhua tuol­laista
valtuutetulle aivan päin sil­miä?
Mutta sehän on vielä vähän:
löytyi yksi, joka sanoi sellaista, et­tä
se haisi ei enemmälle eikä vä­hemmälle
kuin vastustamiselle. Vaik­ka,
puhun, en saisi tupakkaa kol­meen
päivään Ja olisin sätkästä val­mis
antamaan muijani, n i i n sinun
nappulakolhoosisi en t u l e . . . Tosi
kyllä, siitä nappulasta minä väin
kaimopuhelsuudessanl muistutin, Olir
sihan sen voinut poiskin jättää,
mutta tuo epäjumalankuva puhal­taa
siihen tulen j a lyö aivan vas»^^
ten silmiä, särkee koko kollektlivl-sointiliikkeen.
K i r j o i t i n sen ritarin
nimen, huomenna lähetän miliisin;
n i i n ettei siltä jää Jälkeäkään. K y l ­lä
tiedetään, miUe ne sanat hat-sevat...
Ja vielä aivan julkeasti
valtuutetun edessä. • K u k a tietänee-kään,
miten hän ukkojen edessä s iU
• • • • » • • • • • • • » • • • » • • • • » « • • • » • » • • « • • « • • • • • •a •••»»•an*»»*,