Vapaus, March 4, 1929

              .lii
mm
'm Mm-mk
Maanantaina, maalisk. 4 p;nä—MOIL, March 4 No. 53 — 192»
V A P A U S
• t •
Ctntiin •ooBisIutca XyStitttäa «isoa «il, aae«rr 5oä>«-
A- VAABA. S. C. XEIL.
T O I M I T T A J A T :
B. A. TENHUNEN. R. PEHKO-SE-V. M, POHJAXSALO.
VAPAUS aiUrty»
Teesiluonnos ueen
I L V O T L S H I X S A T VAPAUDESSA: . _
lCiri««ailo;i«iotmt«« JIJOO t « r u . t2J» k a k u iCTtJ*. — Ari<.U; u « « i i a « » « ! l « « " l " " » ' ' ^ " * * *!
p i l U f t a i u u . — NuB«iaBcm>ni«»f«k*rt Utc k « u , « l i » 3 k « t * i . — Srairmiilf-JtiJu*» « - «
• Z X O 3 k o t a a . — AMU>tocrail»otak«et «2X0 k c r i a . |3Ä> kaktä k n u * . — JCUto.i«m«oK«ct »JAö M T U .
— KBolceumilmotKktex t2M ial». Ke Uauak»» kiitMUovÄloi u i iBa>uwr«fIti- — H«loU»ntj«Jot >4
• M t c U m o t a k M * SOc k e m . «1X0 k o l a e k o u a . — TiUpiifclaM^ujiea j» iIia«oMS«Jtoaj>« » tm. »»»4.1-
ttcM», UbetcttävS ilMaavAlBt* « » k i t e e a . ^ '
T I L A C S m X N A T : . - „
1 «k. ttJM. 6 kk. »2J9. 3 kk. »1.JS j» 1 kk. « 1 . » . — -najtrtilcSiln ja/Suooeen • « * » issoaUe
•IleioaiUe.- 1 »k. ««;M. « kk- «3J0. 3 kk. KM j» i kk. «1X0. ^
U i i u c a «iotst OaaltkMl piOä «Ua koBU«iM» kello • ip. a B « l T t a ' ^ » " » ° eJtUUenä arkipiiränä.
Canadan porvaristo
V « p « » & o »ouaita.£ Hoooc»»" » 7 , Mafkey B«il.!iB«. 4 Darbaa St, PsheUa 536ff. .
VapaoAa k o « t « r i : läberty B « i M « » . 37 Lonie Sl. PoielJo 1038. PctlMota: Bo« C9, Saäbmj. Oitt.
Vapasdea |iaiae ja laXoBto: U>«rt7 Bo;W;i«. S7 Xocue S«. Paietin 23g7W. -
Cearral »aTertUinc » « « 7Se. p « coi. »ncO. MiBimaio rtarje for »io«Ie ioMrtioi» 75c. Tt« Vipan»
to the heti adreniiisf »etSJooi a s o e ; the Flnaiait Petfple Jo Casada. '
jj, etl« aunoia tabaua «aa Taausxa « « i m i i K e o kif>««««OBe. kirjottakaa oadellee» liikkaeohcjujaa
jataooaalliaea» BJoalG: J . V. KA.>XASTÖ. liikkeenhoitaja.
Satakorvauspulma
Sotakorvaufikysymyksen "asiantun­tija-
komitean" istunto on paräsl'ai-kaa
koolla Pariisissa. Kommunisti
«en kansainvälisen sanomalehtikir
jeenvaihto-julkaisun, Inprekorrin,
helmikuun 1 parvän numerossa kos
ketellaan tätä kapitalistien kansain­välistä
päivän kysymystä seuraa­vasti:
"Asiantuntijain komitea", jonka
tehtävänä on tutkia Saksan velka­kysymystä
ja esittää lopullinen sel­vittely
Saksan sotakonaussitoumuk-sissa,
kokoontuu Pariisissa helmik.
pucliväissä. Tämän komitean muo-dostamisesta
päättivät Ententen ja
Saksan valtioitten ministerit kolme
kuukautta «ittc Genevessä.
Kolmen kuukauden aikana, mikä
on kulunut tämän päätöksen teosta.
mm.
on ollut sangen vilkkaita diplomaat­tisia
ristiriitoja ja sanomalehtikamp-pailuA
sotakorvauspulmasta ja asi­antuntijain
komitean tehtävästä ja
nimitj^seäta. Äskeinen merkittävin
tapalmuna oli Parker Gilbertin ra­portin
julkaisoninen ja Morganin
tulo tahkn asiantuntijain komiteaan.
Asiantuntijain komitean toiminta-valtuuksista
on l^iyäasti kiist«Ity;
Ranskan impBrialistit «ivat asettu­neet
sille laumalle, etta asi antuiiti-jain
on ehdottomasti noudatettava
voimasälölevien sopimuksien; ehtoja,
viitaten varsinkin Yersaillesin Jsopi-li^
ukseen. Sa]Ua taas vaattii, etta
Icoiinitc^ jäsenten tul^e olla. finans­si-
ja talöusa^lain-tuiiftij jotka
tutkisivat Saksan-^roiiksukykyisyytt
asiantuntijain; näkok^hnaltai huoli­matta
rauhansopimuksen 'enempää
kuin muittenkaan sopimusten eh-
:v;doi3ta^
Edelleen vaalhrat Ranska ras­kaan
teollisuuden; edustajat, että liit­tolaisten
olisi ^lukäte^ Saksalta
vaadittava suoritukset. Tämä oh
sibVersaiillesin. komedian toistu-mbta.
Taiä kuitenkin Saksan ja
Yhdysvaltain hallijtuksel vastusta-
• vat,
Sitte Ranskan hallitus tahtoi, että
sotäkorvauskomissiö' nimittäisi asi­antuntijat
Tämä on Ranskan impe­rialismin
nykyben pyrkim)feen mu­kaista
» Kuten on hyvin tunnettua,
on Amerikan imperialistien onnistu-hut,
brittiläbten avulla, riistää pois
ratkaiseva merkitys sotakorvausko-missiolta,
joka vttoleen 1924' asli
oli sangen tark^ väline jRanäkan
imperialismin käsiiSa. Siitä isyystä,
etta, yhdysvallat on siinä edustettu­na,
>on vaikeata saavuttaa yksimieli­syyttä
sen päätöksissä ja ilman yk­simielisyyttä
on se voimiaton.
Sellaiseen asiaintilaan ei Rans­kan
porvaristo voi olla tyytyväinen.
Siksipä se tahookin vapautua sen
kahleista nyt kun frangi on vakaan­tunut
ja Poincaren hallitus niin hy­vin
sen etuja edustaa. Ja vieläkin
suuremmalla syyllä sen takia, että
se näkee ranskalais-englantilaisen
liiton tarjoavan sille sellaisia toi-mintavapauksiaj
joita se ei ennen
timtenut. Lopuksi -— ja tämä on a
sian ydin —' raskasmetallileolHsuus
mielii asettaa etualalle sen i$0,OOQ
miljoonan markan summan, niinkä
sotakorvauskomissip alunperin mää­räsi
Saksan suoritettavaksi. Rans­kan
imperialistit ovat sitä mieltä,
etta Dawes-konferenssi ei mitenkään
tata muuttanut.
Mitä tuloksia sitte Ranskalla on
olltit pyTkimyksiinsä nähden asian­tuntijain
komitean muodostamises­sa?
Kahdessa kohdassa ranskalais­ten
vaatimidcset näyttävät joutuneen
tappiolle. Etisiksikin asetettiin sak­salaiset
asiantuntijat samalle juri­diselle
asteelle kuin toisten maitten-kin
edustajat. Toiseksi kukin hal­litus
on nimittäny-t komitean jiserfet.
tä on. Mutta todellisuudessa on
Saksan asiantuntijain edessä englan-lilais-
ranskalainen kiinteä yhtymä,
kun taas Ententen vallat ovat pidät­täneet
itselleen oikeuden uudelleen
nostattaa sotakorvauskomissio esiin.
Yhdsvaltairi asiaan sekaantumi­nen
kuitenkin muutti tilannetta.
Amerikalaiset imperialistit eivät mi­tenkään
olleei tyytyväisiä ranskalais­ten
ja englantilaisten imperialistien
yhteiseen menettelyyn, vielä vähem­män
nähdessään niiden tähtäävän
myöskin Yhdysvaltoja vastaan. Sii­täpä
syystä amerikjalaiset imperialis­tit,
jotka ovat Ranskan ja Suurbri-tannian
velkojia, puuttuivat rivakas­ti
sotakorvauskysymyksen selvitte­lyyn.
Ne tahtovat osottaa, että lo­pullinen
sananvalta asiassa on heil­lä.
. .
Sotakorvaus-asiamies Parker Gil­bertin
raportti on alkanut viedä ky­symystä
aivan toiseen suuntaan.
Ranskassa eri sanomalehdet, edu»
taen raskasteollisuutta, riensivät rie­muiten
osot^maan, kuinka nyt on
ilmeistä, että Saksa on sellaisessa
asemassa, että se kykenee maksa­maan
-2,500 miljoonaa sotakorvausta
vuosittain. Mutta tämä oli Gilbertin
raportin väärää tulkintaa. Vaikka­kin
raportti antaa mainion tekosyyn
Saksan suurpääoman lisääntyvälle
hyökkäykselle-Saksan työläisten c-lintasoa'
vastaan, ei se kansainva
lisesti mitenkään merkitse ranska-lais-
briltiläisten velkojain tukemista.
Sehän tahtoo ayata niiden silmät
näkemään, että niiden toiveet jon-kunimuun
suoritusjärjestelmän aset­tamisesta
Dawes-sunnnitelman tilal
le ja amerikalaisen imperialismin
pois sulkemisesta ovat turhia.
Morganin ja hänen kumppaninsa
Lamontin näyttämölle ; astumisen
kautta on jänkki-impei^ialismin val­litsevaan
asemaan asöttumihen a-siantuntijain
komiteassa ilmeinen.
Morganin huone, joka asetti Yhdys-valtaih
sotalainat Entente-valloille
maailman markkinoille, määrää nyf
selvittelyn kaikkiin velallisiin näh­den
tavalla; mikä luonnollisesti vas­taa
sen liike-etuja.
Sotakorvauspulma ja velkakysy­mys
määrää nykyään kaikkea Rans­kan
politiikkaa ja on ollut viimeis­ten
parlamenltiväittelyjen aiheena.
Ranskan velkajärjestelyjä (s.t.s.
CaillauxMn ja Churchillin välillä
sovittuja Ranskan Britannialle ole­vien
velkojen suorituksia ja Beran-gerin
ja Mellohin välillä tehtyjä
suoritusjärjestelyjä Amerikalle) ei
ole ratifioitu. Mutta niiden, ratifi­oiminen
on vain viikkojen kysymys.
Ja kuitenkin n^in 10,000 milj. fran­gia
lankee maksettavaksi jo ensi ke­väättä.
Siitäpä syystä on aivan vält­tämätöntä
porvaripuolueille sekä so­sialisteille
päästä jonkunmoiseen y-leiseen
velkasopimukseen 62 vuo­tuiseen
suoritukseen nähden. Mut­ta
tässäkin yhteydessä on olemassa
vaikeuksia. Poincare pitää yhä
kiinni velkojen selvittelyn ja sola
korvauskysymyksen läheisen, yhteen
kuuluvaisuuden ^käsityksestä Coo-lidge
ja Hoover ovat julistaneet eh
dottomasti vastustavansa tätä käsi­tyskantaa.
Keskustelu tästä pulmas
ta ei ole vielä päättynyt-
On tarpeetonta tässä yhteydessä
kerrata Canadan porvariston kehityk­sen
historiaa. T^mä on yksityiskoh­taisesti
tehty Canadan itsenäisyyttä
koskevissa teeseissä. Riittää kun mai-nitEemme
sen yhtenäistymisen ja lu­jittumisen,
erikoisesti imperialistisen
sodan ajalla Ja Jälkeen. Sen kasvava
itsenäisten taloudellisteh Ja poliittis,
ten etujen kehitys; nopea Canadan
(Jatkoa edelliseen numeroon)
taäiset alkujuuret Ja vankat tradit-sionit,
brittiläiset perustuslailliset si-rakonttorin
Canadaan: Amerikan ra-i teet. kiihko-lnittiläisten järjestöjen
hamlehiltä brittiläiselle ja canadalai-i vahvat toiminnan verkot, voimakkaat
selle pääomalle kontrollin saavuttami- brittiläiset edut. suuri Britanniaan
nen nikkeTtrlkkanVriin. kontrollin ol­lessa
canadalaisten rahamiesten käsis.
sä, ilmaisevat tanr^n suuntautumisen.
FINANSSIASE3IA
kapitalismin ja finanssipääoman kehi­tyn,
brittiläisen i)ääoman lasku. Ja
amerikalaisen pääoman lisääntyminen,
tuotti ratkaisevan muutoksen Cana- ma kohosi $614.515.852. muodostuen
Mielenkiintoisia tilastoja antaa H.
J . Gundy, Wood j a Gundy and Co:s-ta.
Toronton "Jrlail and Empire''-leh-
V. 1928 raiuEuitamisen kokonaissum-dan
porvariston suhtautumisessa val­takuntaan
kokonaisuudessaan sodan
Jälkeen. Tämä ön ilmaistu sen vaa­tiessa
itsenäistä edustusta VersaiUeh,
Lausannen^ Locambn Ja WashlngtD-nin
konferennseihin; itsenäisten suh­teitten,
kehittämisessä Yhdysvaltain.
Ranskan ja Japanin kanssa, itsenäis­ten
kauppasopimuksien allekirjoitta­misessa
Ja sen oppositsionissa Bri-tazmian
ulkopolitiikkaan Egyptissä,
Chanakissa, jne.
Viimeisistä saatavissa olevista ja
luotettavista numeroista selviää, että
ulkomaisten sijoitusten kokonaissum­masta
on 57 prosenttia amerikalaisilla
ja 39 prosenttia britlilälsillä. Viime
aikoina taittiläisen pääoman pyrki­myksenä
on ilmennyt yrittää saavut­taa
menetetty vaikutuksensa. Britan­nian
yll-komisslonerln valinta Ja seli­tys
että Barclay-pankki perustaa haa-seuraavasti:
X>ominion hallitukselle
Maakunnallisille baUituk.
Kunnallisille hallituksille
$35,000,000
83 900,000
29'l85,652
Porvarillisille liikeyhtymille
Yleisiin laitoksiin l60.655.000
Paperipuu Ja. paperi tuot. 93.201,500
Rautateihin 13,396.000
Sekalaisiin 101^90,000
EtnoIkenteCtnihin osakkeihin
Yleisiin laitoksiin $65,250.000
Paperimassa ja paperituot. 53;400,000
Sekalaisiin 78337,700
$614,515,852
• • •
Rahastaminen Canadassa, Yhdys­valloissa
ja SuurbritanniaÄa kussakin
ilmenee seuraavasta:
Hallituksen Ja kunnallisia .
LUkelaitoksiin
Etuoikeutettuihin osakkeihin
Canada Yhdysvallat Suurbritannia
. . . . . . . $66.076,652 $64,^,000
...151.616,500
...132,679,267
113,326,000
37,308,333
Yhteensä $360,372,519 $214,998,333
$17,650,000
4,000,000
27,500,000
$49,150,000
edut,
vientikaujppa jne., repelevät canada-laisen
porvariston auttamattomiin ris­tiriitoihin
ja eittämättömästi sysää
Canadan syvällisiin kriiseihin, toden­näköisesti
sisällissotaan; viholllsuus-suhteitten
räjähtäessä näiden kabden
imperialismin välillä. Oanada voi
muodostua sotakentäksL Joka tapa­uksessa,'
-VEiapä "puolueettomuuden"
perspektiivin kannalta katsottimakin
Canada ei voi kiertää läheistä kär­jistynyttä
taloudellista ja poliittista
kriisiä. "
CANADA JA SOTA
Mutta koska ristiriidat Johtuvat tuo­tannollisten
voimien kasvusta ja koska
kamppailu pääoman sijoitusalueista
tulee kärjistyneemmäksi. ei se ole
enemi^ eikä vähempää kuin perin­pohjaisin
imperialististen probleemien
"ylösnousemus"— ossi maapallon ja­kaminen,
siirtomaissa tai muissa ' a-lueissa,
ja tämä merkitsee sotaa.
Nykyhetken kapitalistisen maailman­talouden
analyyöin kannalta, imperia­lististen
valtojen erikohtaisten suhteit­ten
kannalta, kapitalismin yleisen krlL
sin kannalta, — ja kaikkien ratkaise­vien
tekijäin kannalta, sota on tä­män
päivän kedceisin kysymys;.
lähetyksistä Amerikan satamiin; sa~
nomalehtipaperikonferenssit: Ai F. ttzn
päätös tämänvuotuisen konYentsiosiR,
pitämisestä Canadassa. yjn., jatkuvat
uhkaukset rajan sulkemisesta ^cana^
dalaisilta", jne.'
porvaristo - toisilleen vastakkaisten e- Canadan porvaristo lujittaa itseään-tujen
repelemänä. Brittiläisen impe- canadalaisella kontrollilla nikkeliin
sena tapahtuvassa sotavarustelussa
Neuvostoliittoa vastaan Kingin halli­tus
Canadan porvariston tukemana
on yhtynyt Britaniaan Neuvostoliitto-vastaisessa
blokissa. Brittiläis-ameri-
^^>iT>^nir«tf>g<;a on Canadan
rialismin prc^pagandaa lujitetaan yh-'kuparin puhdistukseen, rauta-, rikistä.
della puolella ja toisella puolella Y h ­dysvaltain
intressit käyvät hyökkää-vämmiksL
Tullimaksuja koskevat
kostouhkaukset. Yhdysvaltain tavara.
puhdistettu hiiU-, ja ktvihiiliteoUi-suuksien
kehittämisellä vapauttaak­seen
itsensä riippuvaisuudesta Yhdys­valtoihin
Jne.
KUUDENNEN MAAILMAN
RESSIN TEESIT
KONG-Nän^
niunerot osoittavat, että Ca-nadan porvaristo rahasti 57 prosentil­la
kokonalssxunmasta viime vuodelta.
' /Tästä tosiasiasta huolimatta on),Ca-Yhdysvaltain suurtuotannon ja Euro-nadan,
porvaristo syvällisten vastak-1 pan halvan työvoiman tuotteiden
kanssa löytävät itsensä oppositsionis­sa
kotoisten markkinain suojelusvaa.
timukslssaan, ra^-alneiden, mine­raalien,
paperimassan, paperin, puu­tavaran,
yjn. ulösviejien kanssa, jot­ka
haluavat haljää työvoimaa vastus­taessaan
ulkomitta kilpailua kan­sainvälisillä
markkinoilla jjj-e.
Johtuen Canadan porvariston omi­tuisesta
historiallista kehityksestä,
brittiläisen ja amerikalaisen imperia­lismin
väUssa^iJBi seole paljonkaan
kehittänyt mUiäristisia eikä laivasto-volmiaan
• vertätt^ma tärkeään^ ase­maansa
. m a a l i n ^ puit.
kaisten etujen repelemää. Amerika-laisten
sijoitusten määrä Julistetaan
olevan yli 3% bllljoonaa dollaria.
Brittiläiset sijoitukset yU 2% biljoonaa
dollaria. Myöskin on sulautumista
kiunmankinpuoleisesti amerikalaisten
Ja canadalaisten intressien ja britti.
Iäisten Ja canadalaisten Intressien ta»
holta. Merkityksellistmpäin canada-lalsen
porvariston ryhmittymäin edut
pohjaltaan tähtäävät brittiläisille Ja
europalaisille markkinoille, nojaten
brittiläisen imperialismin voimiin-saa­dakseen
tukea. Toiselta puolen eräät
finanssi-intressit ovat sidottuna ame-rlkalalsUn
yhtymiin ja anierikalalslin,
etelä-amerikalalslln ja l^^ieximeren
markkinoihin; tämä sitoo ne kiinteäs­ti
Yhdysvaltoihin. Keveä teollisuus
ja valmlsteteolllsyus, kotoisiin mark-klnoihin
nojaten. Joutuen, vastakkain
teissä. Kasvava. jMlpailu Ja vihamleU-syydet
Britannian ja Amerikan välillä
kuvastuu Canadan porvarist<m heilu­misessa,
ollen sidottuna taloudellisesti
Yhdysvaltoihin jajavuton sotilaallisel-ta
kannalta. Toisella puolpn sen brit-
Huolimatta Canadan porvariston
häilyväisyydestä ja epäjärjestyksestä
(hämmennyksestä);, se myöskin suorlt-
. taa sotavarusteluj^m. Niistä yhteen-
I veto voi olla seuraava:
1. Kahden sotaristellijän raken­nuttaminen
kuninkaalliseen laivastoon.
2. Sotilaallisten myönnytysrahojen
lisääminen.'
3. Yli kolmen miljoonan kustan-nusmenot
ilmalalvaston kehittämiseen
ja uusien sotilaslentokoneiden raken­tamiseen.
4. Puolenmiljoonan dollarin kustan­nukset
ruutisäiUöhuone^n rakennutta­misen
Halifaxiin. Atlannin lahnane.
5. Kolmen miljoonan dollarin eri-koismyönnytys
laivaston ylläpitoon.
6.. Erikoishuomion kiinlttäminen
Hudson Ba]m rautatiien välmistumi-seen.
7. Lisäkuluja sotaväen ylläpitoon.
kemiaUiseii "sUven" kehittämlseUe, ke-;
miallisen teollisuuden kehittämiselle,
ja laajakantoiselle hallituksen "tut-kimus''-
työUe.
8. Hyökkäys kommunistipuoluetta
vastaan tarkoituksella ajaa se maan-alle;
isänmaallisten järjestöjen tuke­minen;
Canadan legioonan, yjn., sekä
ulkomaalaisten keskuudessa toimivien,
taantumuksellisten kansallismielisten
järjestöjen jne. avustaminen.
Suurbritannian vaikutuspiirin älai.
Työväenluokka
Työväenluokka ei ole nauttinut Ca-jja. remmi.järjestelmät, sähkövoiman
nadan "ennenkuulumattomasta hy­vinvoinnista".
Tammiko.- 1929. halli-*
tuksen työdepartementin julkaisemas­sa
liitteessä "hinnat Canadassa ja
muissa ma1«^<i» säännöstellään. elin­kustannukset
keskikokoiselle perheelle,
perustuen kahdellekymmenelle-yhdek-sälle
ruokatarvetuotteelle, vu<&ralle,
lämmitysaineille ja valolle, annitaan
yhteissumma $217.27.: '^Taulukon ala­osassa
on huomautus, että jos vaatteet
ja muita sekalaisia lisätään, niin ko­hoaa
arvio . viidelläkymmenellä pro.
sentillä. -
Viimeiset Dominion Bureaun anta-suuri
kehitys, tuotantotehomenetelmi-en
uudelleen järjestäminen, kiihdys-tysmeiKtelmät.
kappaletyö, "yhteistöin
minta''-suunnitelmat jne., niin keski»
määräinen työteho työläistä kc^ent
kohoaa lähpmtn&irrf 50 prosenttia kuin
tilastoissa on' esitetty 28 prosenttia. -
Naistyölälsten lukumäärä teollisuuk­sissa
jatkuvasti kasvaa. Eikä siinä
kaikki, mutta heidän riistämisensä :
tulee' yhä kiihkeämmäksi. koska he
suurimmalta ' osalta valtaavat tilaa
keveissä teollisuuksissa, kutoma-, ken-"
kä- ja lapikas-, kiuni.. sekä huomat­tavasti
myöskin autoteollisuudessa
mat tilastot määrittelevät $971.00 Juuri näissä teollisuuksissa ratlonali»
keskimääräisen vuosipalkan 467,000
teollisuustyöläisille vuonna 1925. Elin­kustannukset
samalle vuodelle las­ketaan
$20.90:ksi Pieni palkanlisäys
havaitaan ammattialoilla, rakennus-,
paino- rautateillä, ym. vuoima 1928,
verrattuna vuoteen 1925, Tavallista
tehdastyöväestöä koskevat numerot
osoittaa 187.1 tason v. 1928, verrattuna
1863 vuonna 1925. Tämä osoittaa hy­vin
merkityksettömän eroavaisuuden
kolmen vuoden ajalta, ja ei ole epäi­lystäkään
siinä, että keskimääräinen
palkka ei ole yhtään kohonnut, kim
otetaan huomioon ammattittomain työ
Iäisten lukumäärän lisääntyminen vii-
Melsteh vuosien kuluessa.
Kootessaan tilastoja todellisista pal­koista
Dominion Bureau saa Vuoden
1925 todellisen palkkatason 110.2; ver­rattuna
lOO vuodelta 1927. Tuotannon
teho myöskin mainitaan. Verrattuna
V. 1917 tuotantotehoon, pitäen perus­tana
100, on työteho kohonnut ^olais­ta
kohden ^128.5. ^ Todellisuudessa on
se paljon suurempi kuin tämä, sillä
tuotantotehoa laskiessa on ' miik^m
luettu 80,000 konttorityöläistä. mikä
seikka pienentää todellisen keskimää­räisen
työtehon tuotannollisessa työs­sä
oleviin nähden.
Kokonaispalkat yeri^tuna .tuo^
hin lisättyyn arvoon johtaviäsa teot-lisuuk^
ssa. merkitään 333 prosentiksi.
Ei ole elellystäkään siitä, että kun
otetaan huomioon tuotantomenetel­missä.
tapahtuneet muutokset, eritoten
viimeisten kahden tai kolmen vuoden
ajalla esitetyt pitkän matkan lähetys-soiminen
läheisenunin havaitaan. To­distuksena
^slitä olivat itsestään syn­tyneet
lakkotaistelut Toronton Yorfc
Knitting Mills-pajassa, Dominion
Rubber-pajoissa Montrealissa, Cana­dian
Woolens. Hamiltonissa ym. Näis..
sä teollisuuksissa ei myöskään ole jär­jestöjä
ja palkat ovat erittäin alhai­set.
Vaikkakaan ei ole havaittavissa :huo-- .
mattavaa kallistumista vasemmalle .
työväenluokassa, niin edellämainitut
lakkolilkkeet ovat ilmaisuja kasva­vasta
vastarinnasta työväen merki> -
tykselllsten ryhmien taholta. "Hyvin­voinnin"
propaganda synnyttää jbar-::;
haluuloja työläisten keskuudessa, nerir.ir.
toten ammaJttitaitoisissa V työläisissä,,
rakennus-, paino-, yjn. aloilla, joiden
ammattiuniojohto avoimesti sulautuu
kapitalistisiin poliittisiin puolueisUn
Ja työnantajan -Järjestöihin., ^.:
TeoUisutistyöläisten huomattavaa, kef.:-.
rckset, kivihiilenkalvajat Nova Safi^r-jj
sa. metsätyöläiset.^ paperipuun kaUf^.^.-^.^.;
sijat. Albertan kaivostyöläiset, rauta­teiden'
työläiset, jolta on petetty yh­teistyösuunnitelmilla.
Joiden seuratik'
sena rahamiehet ovat niittäneet suun­nattomia
voitto-osinkoja ovat kui­tenkin
kallistumassa taaskin vasem­malle.
Perspektiivissä oyat (mahdolli- ,
'1.-
sena poikkeuksena ollen'tipryatut Sen
ammattien, mutta eivät ainakaan
ulosvientituotaimon ja kotoisen teol­lisuuden
työläiset) pikaisesti kypsyvät
ristiriidat ja kärjistyvät luokkatais­telut:
(Jatk.).
Toronton Qotisia !
PAINIKILPAILUT
V,- ja u.-seura Yritys järjestää
painimestaruuskilpailuihin karsinta­kilpailut
Labour . Lyceiim haalilla,
Spadina Ave., torstaina 7 pnä maa-lisk,
alkaen kello 8 illalla. Kilpai­luihin
on . ilmoittautunut m.m. B.
Kanerva sarjaan alle 170 Ib. V.
Penttilä on nykyään myös autta­mattomasti
saman sarjan mies, jo­ten
tulee mielenkiintoinen ottelu
sarjassa alle 170 Ib. Muissa sar.
joissa mainittakoon nimet Oinonen,
Ehrlund ja Kokko y.m., joten osan-ottajain
puolesta on nuo kilpailut
tuleva todella parhaita Toron­tossa.
Kilpailujen loputtua on tans-sia.
Liput etukäteen 25c, ovella
50 senttiä. — Jaakko.
lalla Montrealissa, Prince Arthur. {
haalilla, 29 Prince Arthur St., East.
Tilaisuus on samalla Pariisin Kom­muunin
muistojuhla ja kansainväli­nen
työväen puolustuksen päivä. T i ­laisuudessa
ön runsaasti ohjelmaa,
esiintyen siellä m.m. kuoro, man-doliiniorkesteri,
voimistelua Cana­dan
TUL :n jäseniltä y.m. Sisään­pääsy
bn vain 1? senttiä. Saapu­kaa
työläiset joukolla tilaisuuteen!
Tilaisuuden järjestää Työväen
Puolustusliiton Montrealin kaupun­kikomitea.
Eri paikka . i i i i i i i i i ^
Montrealin uutisia
TYÖLÄISET, PUOLUSTAKAA
PUHE. Y.M. KANSALAIS­VAPAUKSIA
Canadan kapitalistiluokka on al­kanut
taistelun vallankumouksellista
työväenliikettä vastaan. Samanai-
Näihin imperialistien erimieli­syyksiin
katsoen on Ranuan ja Sak
san työläisillä vain yksi etu ajetta­vanaan,
! nimittäin kumouksellisen
rintaman muodostaminen finanssi-pääomaa
ja raskasteollisuutta vas­taan
kummassakin maassa. Sillä nä­mä
kysymyksessä olevat huikeat
summat luonnollisesti tullaan kisko­maan
työväen joukkojen selkänahas­ta.-^'
Kirkland Lake, Ont.
Paljon on ollut touhua Ja hyö­rinää
haalilla viime kuukausien ai­kana.
Sitä todistaa se, että joka
nurkka on täynnä harjoittelijoita ja
kokouksen pitäjiä illoin ja päivisin,
kin. On näytelty iloisia ja Vaka­via
näytelmiä, että jokaisen mieli
olisi edes vähäsen tyydytetty.
Mutta tässä nyt haluan erikoises-'
ti hoksauttaa kaikkia Kirkland Jär­veläisiä,
että muistaisivat, kuinka
naiset ovat jaina touhunneet hjnrää
ja hyvien asioiden eteen. Niinpä
nytkin. Kansainvälistä naistenpäi­vää
juhlitaan haalillamme perjantai-
OSDDSTOIffllHTÄ
Port Arthurin osuus­kauppa
Baimrttl osakkeenomistajien yleisestä
kokouksesta
kaisesti kun Canadan kapitalistit va- ,• , „ -. - .„
rustautuvat uuteen maailmansotaan, J L i ° ^ ,M ' ^ ^ ^ ' ^ c ^ '
'käen juhla kello 7-30. Siksi näin
varhain, että ei kestäisi liian myö.
hälle, kun ohjelmaa on runsaaisti.
Mutta vaikka ohjelmaa onkin pal­jon,
ei se ole pitkäveteistä. Kaikkia
ei tässä tarvitse mainitakaan. Se
nyt kuuluu tykö, että naiset pnlia-vat.
Joukkolausuntoa on aikuisilta,
lapsilta vuorolausuntoa, kuvaelma,
uusi seinälehti on myöskin valmis­tettu
tilaisuuteen. Näytelmä Yh-t
e i a l r a n t a m r a e lapsia on kahdessa
näytöksessä ja hyvä. Tulot luovu­tetaan:
toinen puoli puolustusliitolle
ja toinen puoli Vat»aaden poolastns.
r a h a s t o o D s u o r a s t a a n . Saapukaa siis
kaikki! Kaalikin on koristettu oi­kein
erikoisella tavalla (punaisia
lumihiutaleita, mitä ne ovat, sen saa
sitten nähdä.) Ravintola hyvä.
Int. Co-Op. Trading Co. Ltd. osak­keenomistajien
yleinen k(&ous pidet­tiin
helmikuun 25 päivän' iltana Fort
Williamissa. Kokous. oli tavallaan jat­koa
sille kokoussarjalle Joita alettiin
pitämään noin kuukausi sitten ja joita
yhteisellä nime]J(ä ^hyvällä syyllä voisi
kutsua yllämaioH^ Ji|fe^keen vuosiko-koukseksL
Ollen samalla onnistunein
ja rakentavin kokous tässä sarjassa,
Joten vuosikokouksen työ nyt voidaan
katsoa loppuun suoritetuksi.
Kokouksen kutsui järjestykseen joh­tokunnan
puheenjohtaja toveri D. Aho,
tehden tavanmukaiset huomautukset
kokouksen laillisuudesta yjn. samalla
ehdottaen valittavaksi kokoukselle tar­peelliset
virkailijat. Toimitetussa . n i ­mikirjoituksessa
ilmeni, että saapuvil-sestä
tilanteesta. Selostaen kuinka lii.
ke jo sUtä lähtien kun Fort wmiamin
haaralilke perustettUn, on oUut' ai­noastaan
nimellisesti yksi liike. On
ollut olemassa kaksi johtokuntaa, 'kak*
£i.. liikkeenhoitajaa, kaksi kirjanpito»
järjestelmää Ja kaksi tavaran osto- j.i
myyntimenetelmää. Siis todellisuuv
dessa kaksi liikettä, jotka ainoastaaft
muodollisesti ovat kuuluneet yhteen
On itsestään selvää, että tällahien
asiaintila sjmnyttää hankausta ja ver­rattain
helposti johtaa tilanteeseen
jossa tämä muodollinenkin yhtenälsysrs
asetetaan koetukselle ja pjrritään se­kin
katkasemaan. Joten osuustoi-mintaperlaatteen
kannalta katsoen el
näitä liikkeitä millään muotoa enään
saisi etäännyttää toisistaan, vaan
päinvastoin olisi pyrittävä niitä lä-hentämään
toisiiiisa, muodc^stettava
niistä yksi yhtenäinen liike. ^
Tämän saavuttamiseksi on välttä­mätöntä,
että liikkeelle valitaan ai­noastaan
yksi johtokunta ja kummal­lekin
liikkeelle ms^ymäläkomitea joka
toivovat he voivansa tukahduttaa
tässä maassa työväenUikkeen, joka
vastustaa kaikkia sotaviarusteluita
ja vaatii työläisille oikeuksia, sekä
taistelee vallan valtaamise.ksi työ-
Iäisten ja farmarien käsiin.
Suomalaisten työläisten päiväleh.
den päätoimittaja Arvo Vaaran jut­tu,
jossa hänet tuomittiin vankeus­rangaistukseen
ja ulkomaalaisten
työläisien puheoikeuksien kieltämi­nen
Torontossa, puhujien jvangitse-minen
yjn." osottavat. että porvaris­to
käy : järjestelmällistä taistelua
työväenluokan vallankumouksellisin-ta
osaa, kommunistista työväenlii-kettä
vastaan.
Tämän johdosta me kutsumme
kaikkia työläisiä • taisteluun tässä
maassa ilmenevää valkoista terroria
vastaan, puolustamaan työväenluo­kalle
kuuluvia oikeuksia.
Vastalausekokous porvariston vii.
meaikaisia häikäilemättömiä vaino-toimenpiteitä
vastaan pidetään maa­liskuun
17 pnä alkaen kello 8 il-
UUDISTAKAA
mAliKSEM
la oli 91 osakkeenomistajaa ja sen
lisäksi olivat valtsikirjalla edustettima
S. J . Port Arthurin osasto ja Vigor
Co-Op. Society (Port Arthurin Osuus-ruokala).
Näistä alkuvalmisteluista suoriudut-r
tua esitti johtc^Eunta erovaatimukseni
sa. selittäen, että johtokunnan jäsenet
neuvottelujensa tuloksena (^vat yksi­mielisesti
tulleet sellaiseen päätökseen
että he eivät katsoneet voivansa alkaa
toteuttamaan sitä vuosikokouksen te­kemää
jätöstä Joka edeUstti Port
Williamissa sijaitsevan haarakaiipan
erottamista varsinaisesta liikkeestä
tarkoituksella muodostaa siitä itsenäi­nen
liike. Koska tuollainen menette­ly
olisi räikeästi ristiriidassa yldse^ti
hsrväksytyn työväen osuustoimintape-tiaatteen
Isanssa.
Sitäpaitsi katsoivat Jäsenistön tuota
päätöstä tehdesisään olleen tavallista
klihtyneemmässä mielentilassa, joten
se hyvällä syyliä sietää tulla uudelleen
tariästetuksi. Ja tämän perusteella
katsoivat olevansa pakoitetut eroa­maan
tfämestaan. Hetkisen asiaa- har-hiiolehtii
pienemmistä puhtaasti pai­kallisista
tehtävistä, sekä keskitetään
liikkeen johto, kirjanpito ja tavaran
osto yhteen paikkaan.
Kokous yksimielisesti hyväksyikin
edelläesitetyn toimintaohjeekseen. Ja
koska, se edellytti joitakin pienbmpiä
muutoksia sääntöihin, nijn päätettiin
lähitulevaisuudessa. Joko ostaa tei
rakentaa uusi liikerakennus Fort
Williamissa sijaitsevalle haaraliikkeel-le.
Järjestää vähintäin yksi haaraliike
lisää Johonkin "lähiympäristöön missä
se katsotaan edullisemmaksi ja ' hel­pommaksi
toteuttaa. Yhdistää liik­keenhoito,
hallinto ja kirjanpito j h -
teen paikkaan niin pian kun se tekml-^
lisistä syistä on mahdollista. Ottaa
käytäntöön Yhdysvaltain osuusliik­keissä
yleisesti käytännössä oleva ns.
Nurmen kirjanpitojärjestelmä. Luovut­taa
liikkeen omistama leipomo mah­dollisesti
lähitulevaisuudessa muodiss'-
tettavalle osuustukkulllkkeelle sen b-sakkeita
vastaan.
Siinähän sitä urakkaa näyttää/^ ole-^
vankin erilailla. Mutta kun otamme
huomioon ne saavutukset mitä edelli- .
sinä vuosina on saatu aiitfi^ri verrat-taih
hajanaisenkin toiminnan -avulla,
niin nyt uuden Ja tiiviimmän' jär-jestömuodon
alaisena ei näiden pää­määrien
saavuttaminen pitäisi öUa
vaikeata. Missä määrin siinä onnis­tumme
tulee osaksi .jiij^iumiaaii -.siität
missä määrin vasta vaUtulla - jdhtö-"
kunnalla on tarmoa ja toimintsikykyä
ohjatessaan liikkeen toimintaa; Mutt?
ei pidä unhottaa, että osuustohninta:-
liike on yksi työväenliikkeen joukko-toiminnan
muoto. Sen joko hitaampi
, tai nopeampi edistyminen riippuu e n—
nämä sääntömuutokset tehdä ja alet-j ^^^essä siitä mitenkä siiuret työläis-tiin
valitsemaan johtokimtaa.
Tämä uusi johtokunta käsittää yh­deksän
jäsentä Ja valittiin siihen tällä
kertaa Port Arthurista viisi jäsentä ja
Fort Williamista neljä jäsentä. Kum­mastakin
kaupungista valitut johto­kunnan
jäsenet muodostavat paikka
kittuaan kokous yksimielisesti myönä-kin
heille eron ilman minkäänlaista
mielikarvautta.
kimtansa myymäläkomitean. Varajä­seniä
valittiin kolme, yksi Port Willia-mista
ja kaksi Port Ariihurista. Muo­dostettiin
myöskin kaksitoista henki­nen
vallstuskomitea, johon valittiin
Port Arthurista viisi ja Fort Willia-mista
neljä jäsentä, sekä Klvikoskel-ta
kaksi Ja Intolasta yksi jäsen. Kul­takin
paikkakunnalta valitut jäsenet
muodostavat paikallisen valistuskcmd-tean.,
joiden on toimittava yhteisten
päätösten- jä suunnitämien mukaan
Keskusteltiin liikkeen lähimmistä
joukot siihen siihtaanttivati Ja iama
taasen suurelta osalta riippuu sUtä
kuinka tehoisa ja voimakas ^agitatsiom"
näihin joukkoihin kohdistetaan..., Ei :
siis pidä luottaa^Esinomaan tuohon
kaksitolstf^enkiseen valistuskomite-..
aan, yaan tulee meidän kaikkien muun.
toimintamme ohella myöhin toiznia^
osuustoiminnallisina agitaattoreina.
Näin kun teemme zdin ensi vuosiko­kouksen
lähetessä*olemme huomatta­vasti
sivuuttaneet asettamamme .saa­vutustason^
.
TTOLXINEN VANGITTU "jmtALAN
PILKKAAMISESTA'' •
uudistuksista ja laajennuksista. Jolta
tämän Vuoden aikana on pyrittävä
toteuttamaan. Näitä päämääriä hy-
-väksyttilnkin usempia.
Jobt<dnmta . velvotettiin ' i^HfPBfln
perinpohjainen sääntöjen korjaus ja
esittämään • se Jäsenistön hyväksj^ttä-väksi-
tai hylättäväksi ensi puolivuosi.
Tämän jälkeen johtokunta ektti kokoukzessa. ^ Järjestää lihakauppa
laajahkon selostuksen liikkeen- sisäi-jPort Arthurin kaupan yhteyteen aivan
Reading, Pa., maallsk. 4. - - • - ' KU
niän kaupungin asukas, AUbert Phifc^.
vialuri. on vangittu sen j<^05ts,ettS
oli sanonut halveksivan sanan raanta^
tusta, eli "raamottuvalasta". joka hä­nen
piti tehdä, taatessaan erään tdlsenr'
vangitun työläisen vapaaksi Ptäieriä
tullaan syyttämään vanhan ".sinilaih",'
eli"Jumalaftp«kfcavastiiisen lain peirasi^
tädUt^^Ja^on^hän nyt $300 takuuna
vrf^aaaä.:t' ^ ' '"r:
No.
Po
Useat c
melkein j
meille erin
tietoja Va
Eräs Ft. TS
me kirjoitt
dassa tutk
Vapauden
nismia ka
kouluissa; ;
tävät saadi
mainitusta
maailmaa.?'
Ja siini
ole muuta
kannattajat
ylpeitä lehc
nut näin n
maila koko <
munismia.
että domin
muutamia I
kiminen kä^
ExiiUrmiehen-seisi
turvau
joihin kuin:
meille tuiisi
koUisesta a
nisi kysymä
sianlaita .oi
pastori Jan
asiantuntija,
munismista -
ta Jonesia a
luummin iSt
Mutta ka
keälle opisk(
. Jos komn
suurella inn<
ie selostettii
le, niin pian
virkamiehet
ten syventyi
huolestuttaa
tämä asia tt
la tavalla.
MeiUe läh
sa ilmestyvä!
nälissä" 'pol
kommunismit
rastuksessa
nim. "Punali
sesti'teki-ei%
noilija, mutt
kaikkiin kieli
nä tehokkain
Lehti 'kehi
laulu, mutta
kotettu lain]
listen läiiletts
sangen siivo :
ja siivojeft, h
vien tyoläiäte
sin tehtHjftl>-
MahdOUiäes
kottanut - laul
työväelle:' M
lista työVäkes
tänään mitä
sitä ensin h<
kapinoitsija. '
seen joukon i
vid Mömekää
sa "Viha" lu
tuvalle työläi
se on eräs tu
va. Itse Mörr
haiseyimmasta
hänenkin tuot;
timeen ja pt
-kuonan . pois,
" V i h a " — ja
tapeetilla. työ
Ja porvari taa
miehensä, tapp
tuttaa omikse(
nelle.
iKaikki, tami
munististia liik^
teellisesti, etti
pääklrjotusten
nut, kuten, vi
jutusta. ,;...
Näin hyyin
täisi saada . h;
että siinä oh -v
Mikäpä työvi
näin valtavan
Meillä-on tl
käsitys, että j
luavat, niin- V
kinlainen ^ raaai
kainen artikkeJ
tamään englani
Tov, O. V.
(Jatkoa viime
im. Kansallffifii
Jos lähtökohtf
I nisoimis-<^pia°,- h
I lista että kans
[siUitaahnutaan t:
I luonnoksensa e
[nettinä piirtämä 1
Idonmukainaa: ii
Isiirtomaissa edlsi
Ise edistää teollist
resim. Intian kani
[samassa leirissä
Isa, m i ^ U se e
I kehitystä; niissä
lilmeQ^ ri^tiriitoj
1 iii^exiiäisnilii väl
jsaaUiali^icsts;' ml
[porvaristo <m op
tmia vastaan, se tt
[edistyksellisyyttä
[oh taantusQuksell
Inettin ajatuksen
[mä oppoäti6 hei
Ivan kxnnpromissh
Jnoö: > ^ v i » I ^
I sovinnmi ^taintttä
[ sitJoD^xxrvä^l^tpn
IriaBsmin väUBä".
j valaan niin'.etta '
[ja tulee ecfel&en
l estääkseen Intian