1927-03-23-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mi' Sim2 Vi tetrompist ^4}|ail^"JcansaIlis€t vähemmistöt, t i k n i n a l a i i i ^ ja valkovenäläiset ta-lo^ 4i<d»1^4^]i^cyi8eo Paolaa itäosissa, elävSt mitä fairmaisimman valkoter-r o z i n PIH^TIA pilsadskin valtakau-teoa on tämä terrori mooinkertais-ttumt. Sen viimeisin tyypillinen iasdstinen näyte on läntisefb Valkovenäjin talonpoikais- ja tydläispao-laeen, hromadan, valtiopäivämies-xyhmän vangitseminen ja koko sanotan pnolaeen hajottaminen. Pnolan alueella asuvien valkovenäläisten < talonpoikien luku nousee noin 2% miljoonaan. Heidän puolueensa, hromada, on iältään sangen nuori. Se sj-ntyi pari vuotta sitten aiten, että valtiojiäivien valkovenäläinen edustajisto jakautui kahtia. Badikaalisempi osa tästä rupesi rohkcasU köyhän valkovenäläisen talonpoikaiston etuja puoltamaan. Se on — luokkataistelun kannalta katsoen — pontevasti ajanut' valkovenäläisten kansallista ja taloudellista taistelua ja päättävästi asettunut Pilsudskin fascistikomen- * toa vaataan. Ja tämä taistelupuolue o n Icehittynyt vauhdilla, jota mikä tahansa paoluei maailmassa voi kadehtia. Vuoden 1926 alkupuolella oli . puolueessa kuutisen tuhatta jäsentä, Jiyt on siinä 100,000 rekisteröityä jäsentA ja se johtaa 170 pxos. Paolan alueella asuvasta valkovenäläisestä väestöstä. Puolueella on IrSOO pemsyksikköä, joita nimitetään hurtkikai eU kerhoiksi Tämä hromadan aatumainen menestys joht u u ensilbdkin siitä, että koko länt i s en Valkovenäjän roaalaisväesto on köyhiä pienviljeUjöitä. Suurtilanomistaji a on vain 2—3 pros. maa-laiBväestöstä. Toisena syynä on kansallinen tekijät Suurtilanomistaj a t j a virkakunl|a ovat puolalaisia j a eammumaton viha Puolan paa^ n e j a kohtaan on yhtä yleinen laaj o j e n tiedottomien kuin luokkatie-toisten talonpoikalatjottkkojen kes-kttodeesa. Vaikuttavana tekijänä on tlet^rsti myös itäinen Valkovenäjä, ; jossa neuvostohalUtua noudattaa kansai- Usta talohpoikaispolitiikkaa. Vielä vöitdslin mainita tavaton maanälkä talonpiDdkaiston keskuudessa, ylettömän -Makaat veröt^ jotka ovat vielä snta«mmaV kuin munalla Puolassa, FnoUh hiotuksen puolalaisttttta- 2nis(i;ioU tias^ aoMiee^ seuraavat numerot: V. 1Ö20 oU läntisen Valkovenäjän aineella 514 yalkoyenäläistä kou- Jna» v. 1926 vain 20 ja yiime vuonna ditibastaain kolme. , / 4 kna ei Pnolan muilla tähän saakka käyttämUlään tenrorikelnoiM" ollut onnistunut pnolaeen valtavaa voimistumista eh- ' fcäisentään, oii' ae tammiko loppupäivinä vanginnut 4 hromadan vifdes- , t ä valtiopäiväiedustojasta siihen vai* tiopäi^tä /lupaa kysymättä.; Puolue on julistetta hajotetuksi/ suuri joolckö puolueen toimitsijoita on myöB" vangittu, puolueen virastot enljetto, paperit takavarikoitu jja pnolaeen jSsienten keskuudessa pant a toimeen täydellinen pogromi. Äskettäin on valtiopäivien vanhoillinen enemmistö päättänyt tK>- sialidembkraattien myötävaikntv^- sella — jättää sanotat hromafdan • valtiopäiväedustajat kenttäsotaoi-keuden tuomittaviksi. Verukkeena ^tähäh kaikkeen on tietysti käytetty ohrau|n asiakirjoja. Vangittuja ^rytetääa sailalUton valmistelusta vieraan vallan rahoilla j.n.e. Siis vanha tuttu juttu. Siitä, ndnkäverran tuollaisissa syytöksissä on perää, antaa hyvun kuvan se miehekäs puhe, mjnkä hro-inadah'fidnoa toistaiseksi vapaalle jalallev jäänyt edustaja, Söolevski, tanimjk. 27 p:nä piti Puolan valtiopäivillä. * Puheessaan hän lausui m.m. seuraaima: 'MoniQiiljoonaisen Valkovenäjän kansan edustajana syytän tältä puhujalavalta Puolan hallitusta siitä, e t ^ se monien iraukausien aikana on valmistanut Valkovenäjän työtätekevän kansan mahtavimman .järjestön hävittämistä. Syytän Puolan hallitusta j a Pilsudskia siitä, että he ovat puolalasten tilanherrain. Valkovenäjän työtätekevän kansan monisatavuotisten sortajien, kanssa tehneet sopimuksen, jossa tilanherroille taataan läntisen Valkovenäjän vapausliäskeen tukahduttaminen. Biian sopimus jakoi Valkovenäjän kahteen osaan, joista läntinen joutui Puolan herruuden alle. Puolan hallituksen politiikka on todistanut Valkovenäjän kansalle, ettei sillä o l e tältä hallitukselta mitään odotettavissa. Kuilu valkovenäläisen väestön j a viranomaisten välillä sy- ^ venee j o k a päivä. Entiset tsaarin aatraapit hallitsevat nyt läntistä Valkovenäjää Puolan hallituksen nimesisä. Koko läntinen Valkovenäj ä ön 450nri vankila. Läntisellä Valkovenäjällä on kuntia, joiden väestöstä 60^ inros. on ollut vankiloissa. Puolan porvarillinen sanomalehdistö buntaa Minskin kommanismin vaikutulcsesta Puolan rajaseuduilla. En sano, että tämä on väärin: tämä vaikutus on ol^mas&a ja lisään-tyy päivä päivältä. Valkovenäjän kansan puutteiden ilmabijaksi aset-tunee. T liromadan vaikutusvalta on kasvanut uskomattomalla nopeudella. Samaan aikaan on hromadaa kohtaan suunnattu panettelun ja provokation vyöry. Minä kysyn: missä ovat ainehistot, missä todistukset, mis§ä aseet, missä -meidän salaliittomme todistajat? Meitä syytetään siitä, että olemme toimineet ulkomailta peräisin olevilla ra- Keskjyjikkona, maalidc 23 p;nä—WecL March 23 hoilla. Mutta vakuutan, ettei ku-kaan-^ muu, vaikka tulilaia paljon enemmän rahaa, voi järjestää edes viittäsataa nykyisen jäijestykeen rehellistä kannattajaa Puolan itä-rajoflla." Ylläkuvatut Puolan fasdstikpmen-nott viimeiset .terroriteot tarjoavat monia opetuksia. Neuvostoliittoon kanluvassa Valkovenäjän osassa ci ole terroria, ei kapinoita, ei^oppo-dtsioliikettä talonpoikaiston taholta hallitusta- vastaan. Miksi ei? SOcsi, että siellä on talonpoikaiston tarpeet tyydytetty. Siellä on talonpojilla se kansallinen vapaus ja ne vapaan taloudellisen kehi^lcsen malidollisuudet, joita ei Icapitalistf-nen Puola koskaan voi alustalaisilleen tarjota. Mikä loistava esimerkki tässä suhteessa siitä erosta, milcä on työläisten 'ja talonpoilcain hallitseman Neuvostoliiton ja kapitalistisen Puolan välillä! . Brest-Iitovsldn raiik Maaliskuun 2 p:nä tuli kuluneeksi 9 vuotta siitä päivästä, jona Neu-vostovenäjän edustajat tapasivat toisensa Saksan imperialismin edustajain kanssa Brest-Litovskissa, sillä 2 pmä maaliskuuta 1918 solmittiin neuvostovallan ja Saksan kesken rauha. Silloin oli ja vielä tänä päivänä on Neuvostovenäjä ainut maa koko maailmassa, jossa valta kuuluu proletariaatin puolueelle, joka on ottanut tehtäväicseen sosialismin rakentamisen. Tämä seikka se juuri määrää puolestaan koko neuvostovallan ulkopolitiikan. Vaikka Brest-Litovs-kin rauhanteon aikoina esim. Ruotsissa hallitus, joka kutsui itseään ei ainoastaan työväenhallitukseksi, vaan ylpeili sosialidemokraattisen hallituksen nimellä, samalla tavalla kuin tällä hetkellä tekee myös nos-kien hallitus Suomessa, niin eivät nämä "työväenhallitukset" kuitei^- Icaan pyri sosialismiin muuta kuin sanoissa, ollenkaan koettamatta koskaan asettaa köyhälistön etuja porvariston etujen yläpuolelle, puhumattakaan siitä, että nuo hallituk- 'set koettaisivat saada kukistetuksi porvaristoa ja kapitalistista järjestelmää omissa maissaan. Senvuoksi el nousekaan sos.-dem. hallitusten eteen koskaan sellaisia kysymyksiä, jonmioisia on ollut ratkaistavana neuvostovallan hallituksella ja joista kysymyksistä oli; ehken ykst tärkeimmistä Brestin rauhanteko. • Pari kolme viikkoa sen jälkeen, kun valta oli Kerenskin käsistä siirtynyt työläisten; sotilaiden ja .talonpoikain neavostoille, joutui neuvostovalta sellaisten tehtävien eteen, joiden ratkaisu oli mitä vaikeinta ja vaati erikoista kaukonäköisyyttä. Neuvostovallan edessä oli kysymys siitä, millä tavalla selvitä eroon imperialistisesta sodasta, josta Venäjä oli kärsinyt jo kolmen vuoden ajan? Neuvostovaltaa vastassa oli kiireestä- kantapäähän saakka asestettu Saksa imperialistisin e pyrki^nyksi-neen; Mutta nuori Venäjän proletariaatin vallankumous seisoi sitä vastassa aseetonna. Kansanjoukot heittivät kiväärinsä, joilla tsarismT oli ne asestanut, sillä nämä aseet olivat tyranniuden aseita. Väsynyt kansa ei tahtonut eneimpää sotaa käydä. Silloin vielä ei ollut puna-armeiaa. Asiain näin olleh ei oUut ajattelemistakaan sodan jatkamisesta. Neuvostovenäjä oli pakotettu solmiamaan rauhan, olipa se miten raskas ehtojensa puolesta hyvänsä,' siUä muussa tapauksessa olisi neuvostovalta ollut tuomittu perikatoon ja vallankumous olisi mencr tetty. Neuvostovenäjä suostui rauhaan, muttei sitä varten, että se tulisi rypemään maassa Saksan imperialistisen hallituksen panttivankina. , Neuvostohallitus solmi rauhan varn^asti vakuutettuna siitä, että jokainen kuukausi ja vuosi Neuvostovallan olemassa olossa on lujittava proletaarisen vallankumouksen asiaa ja kaivava maata kapitalismin alta. Vallankumous oli välittömästi sodan aiheuttama. Sen yksi tärkeimmistä tunnuslauseista oli: "alas sota". . Mainitsemamme yleinen väsymys johti siihen, että Brest-Litovs-kin'aikoina — vallankumouksen' ensi jaksona oltiin hyvin heikkoja ulkonaisesti. Noihin, aikoihin oli vallankumous melkein kokonaan stioja-tonna, aseetonna. Kun\30taa ei tahdottu enää jatkaa, ei myöskään kuria saatu joukkoihin. Talonpoika pyrki pellollensa, työläiset halusivat armeian riveistä tehtaisiin, työpienk-kiensä ääreen, järjestämään teollisuutta, joka oli heidän käsiinsä Lokakuun vallankumouksessa joutunut. Nämä seikat aiheutt!^-at, että Brest-Litovskin aikana koko maassa oli ääretön rauhan kaipuu. Neuvostovalta julisti, ettei se voi alle-kirjottaa väkivaltasopimu^^ mutta että se ei myöskään tule enää soU-maan Saksaa vastaan. Samalla annettiin käsky armeian hajalle laskemisesta. Tämä oli niissä oloissa, kuten jolcainen ymmärtää, erittäin kriitillinen askel, mutta mitään muuta keinoa ei neuvostohallituksella j a vallankumouksen johtajilla sillMn ollut. Huolimatta tästä rauhan julistamisesta saksalaiset kumminkin jatkoivat hyökkäyistään, josta johtui, että suuret työläisjoukot alkoivat ajatella uudelleen asiaa ja heidän keskuudessaan piankin ilmeni mielenmuutos vallankumouksen puolustusasiassa. Saksalaisten edelleen hyökkääminen pani ajattelemaan, että meidän on puolustauduttava aseet käsissä. Ja siitä oli seurauksena, että kysymys puna-armelan mdodostamisesta tuli päiväjärjestykseen. Voimme siis sanoa, että saksalaisten ylipäällikkö, kenraali Hoffmann on puolestaan ollut myös vaikuttamassa mahtavan puna-ar« melan syntyyn. Proletaarinen Venäjän vallankumous oli alussa vain proklamatsio-neiasä, julistuksissa. Mutta sitä'mukaa kuin ailca kului, kuukausi kuukaudelta, se tunki juurensa yhä syvemmälle työläisjoukkojen keskuuteen, ja kaartoi porvaristoa. Kun neuvostovalta oli päättänyt aDekir-jottaa rauhan Saksan kanssa, niin se samalla koetti' tehdä tämän sillä tavalla^ että kaikkien maiden raatajat näkisivät selvästi, että neuvostovalta ei suinkaan ole njrt tehnyt rauhaa jonkin imperialistisen ryh-mäknnnaa liittolaisena, vaan juuri imperialistien 'verivihollisena. Sen vuoksi onkin Brest-Litovskin rauhalla muoto, jollaista ei ole ollut koskaan millään muulla rauhanso-pimuksella< Vasta ^tten, kun Saksan armela uudisti hyökkäyksensä aseetonta * Venäjän vallankumousta vastaan, vasta sitten neuvostohallitus pani allekirjotuksänsa rosvo-sopimuksen alle Brestissä. Brestin rauhalle on : ominaista se siis, että siinä toisena sopimuskumppanina esiintyy aseeton ja suojaton neuvostovalta. Mutta samalla on tässä sopimuksessa .muitakin merkkejä, jotka ovat tunnusmerkillisiä neuvostovallan myöhäisemmille rauhansopimuksille. Lenin nimitti Brestin rauhaa "vallankumouksen levähdyshetkeksi'\ Tällöin hän ajatteli, .ettei tuo lepohetki tulisi suinkaan pitkäaikaiseksi. Mutta kun 8 kuukautta oli kulunut Brestin rauhanteosta, oli koko sopimus muinaismuistojen joukossa. Mahtava Hohenzollerien monarkia kukistui amerikalaisten, englantilaisten Ja ranskalaisten imperialistien voittamana. Neuvostovallan täytyi taistella vielä kaksi vuotta, ennenkun sen onnistui aikaansaada ensimäi-neh sopimulcsensa, kauppasopimus Englannfn kanssa. % g! Njrt on Venäjän vallankumouksella ollut 9 vuotta Leninin ajat»- telemaa "levähdyshetkeä". Kaikella tavalla on se koettanut ylläpitää rauhallisia suhteita porvartsmaiden kanssa. Neuvostoliitto on tarjonnut kaikille reunavalloille tilaisuutta hyökkäämättömyyssopimuksien tekoon', mutta imperialistien painostuksesta Suomi, Viro, Latvia, Puola y.m. maat ovat siitä kieltäjrty-neet. Sen vuoksi saamme olla varmat, ettei tuo "levähdyshetki" tule jatkumaan ikuisesti, vaan pt^aris-maailman |eppymätön viha neuvos- *tovaltaa vastaan tulee puhkeamaan ennemmin taikka myöhemmin verileikkiin, jolloin taistellaan . elämästä ja kuolemasta, sillä kyseessä on'^ proletaarisen yallankumojjksen j,at-kuminen kaikissa maissa. Komentaja punaisessa armeiassa enemmän riikinkukkoa kuin tavallista kuolevaista ihmistä. Sotamiehen p a r i ^ ' e i häntä nähty milloinkaan muulloin 'kuin virkatehtävissään. £i sotamies koskaan kuullut hänen saustaan ystävällistä -sanaa. Joka lausetta koristi Idrous, minkä hän päästi suustaan ja usein vahvistettiin rivoa ja raakaa lausetta nyrkin tai piiskan iskulla. Näin oli ennen. Nykyään on armeiassa palveleva komentaja muuttunut tj-kkänään toiseksL Ei hänen vaatetuksessaan tapaa sen eriskummallisempia he-taleita kuin sotilaankaan. Samasta verasta on ommeltu komentajan ja puna-armeialaisen nuttu. Ei sotamiehen punaisessa armeiassa tarvitse komentajaansa palvella pelolla ja vavistuksella. Komentaja ei ole punaisessa armeiassa 'sotilaan herra, vaan hänen opettajansa ja tietopuolisin toverinsa. Puna-armei-alainen antaa arvon ja osottaa kunnioitustaan hänelle, mutta tämä ei tapahdu komentajan vaatimuksesta, vaan sotilaan omasta vapaasta tahdosta. Komentaja jakaa sotilailleen sen tietomäärän, jonka hän itse omaa ja Qiksi puna-armeialainen ymmärtää antaa hänelle arvon. Punaisessa armeiassa palvelevaa päällikköä ei tapaa sotilaitten keskuudessa ainoastaan v-irkatehtäväin-sä aikana, vaan myöskin suurimman osan vapaa-ajastaan hän viettää sotilaittensa parissa. Hän pn mukana pui|a-armeia1aisten huvituksissa, keskusteluissa j.n.e. Tällöin hän ei esiinny käskijänä, vaan rakastettuna ja kunnioitettuna toverina. Tällöin s<5tilas j a päällikkö ovat tovereita keskenään. Ei yksikään puna-armeialainen osaa ujostella päällikkönsä läheisyyttä, vaan hauskanpito ja riemu vallitsevat samalla tavalla kuin .häntä ei olisikaan.* Kaikki ovat keskenään yhdenvertaisia. Komentaja on joukko-osastossaan jokaisen kannioittama Ja rakastama mies. Hän on tietopuolinen opettaja ja samalla sydämellinen toveri. Kun hän antaa käskyn, niin jokainen täyttää sen ilomielin. Puna-armeialainen tietää, että tuo parhain toveri el anna hänelle tehtävää muulloin kuin silloin, jos siijä tehtävästä on jotain hyötyä yhteiselle asialle. Komentaja ei ole pelätty raakalainen» vaan hän^ on sotilaita iensa parasta katsova kasvattaja — isä. • kaojia 8 kilometriä. Tämän lisäksi on Itynnetty ja kylvetty vuokramaata 5 hehtaaria sekä vielä kynnetty ympäristön talonpojille 37 kr^taaria- Ylitöiksemme niitimme vielä rehuvaroja 4 lehmän ja % hevosen talvitarpeiksL Myöskin monia muita pienempiä uudistalouteen tarvittavia töitä on suoritettu. Bakennuksista mainittakoon 16 metriä pitkä ja 8 metriä leveä kaksikeri-oksinen asuinrakennus, johon voi sijottaa 4 perhettä ja joukon yksityisiä miehiä. Myöskin on rakennettu eläintensuoja, koneliite-ri ja puuvaja, jotica kaikki ovat yhdessä rakennuksessa. • Tämän l i säksi on vielä tehty ajanmukainen No, 34 |«27 Osastojen ja Järjestöjen osoteflmotnkset MaatalousaHieli '*Sä-teen'* toiminnasta Aunuksessa Kukapa ei vielä muistaisi upseeri- ja sotilastyyppejä tsaarin armeian ajoilta, kirjottaa muuan "Jääkäri" Punaisessa Karjalassa. Tsaarin armeian upseeri oli keisari omassa ioukko-osastossaan. Hänen asunsa 'ja koko olemuksensa saattoi erottaa jo kaukaa sotanaiehen asusta. Kadulla kävellessään hän muistutti Alkapiiuhat ja vaikeudet Maatalousartteli "Säde" perustettiin jo oikeastaan Canadassa heinäkuulla 1922. Karjalan New Yorkissa olevan edustajan Y. Halosen kautta yritettiin päästä samana syksynä Karjalan maa-asiain elinten yhteyteen, mutta silloiset yhteys-suhteet tekivät yritykset turhiksi. Seuraavana keväänä matkusti muuan toveri edustajanamme Suomeen tarkotuksella sitä tietä siirtyä tänne neuvostovallan alueelle. Mutta sekin yritys epäonnistui jpassivaike-uksien takia, joten edustajamme l i ki vuoden turhaan yriteltyään palasi takaisin Canadaan. Tällöin tuli jo esille arttelin purkaminen, mutta enemmistö päätti pitää sen koossa, vaikkakin epäuskoisimmat siitä erosivat. Talvella 1925 käännyimme suoraan Karjalan kansankomisarien neuvoston puoleen ja saimmekin täältä laajan vastauksen, jossa se-losteltiin täkäläisiä oloja ja kehotettiin lähettämään edustajamme paikan päälle tutustumaan asioihin. Lokakuussa olikin jo edustajamme Petroskoissa. Nyt pantiin heti toimeksi, neu-v voteltiin maaelinten kanssa, etsittiin paikkoja ja lopulta hyväksyttiin vissi ^lue Aunuksen kaupungin viereltä. ' Paikat kyllä olivat vähän villin näköiset, sillä kaikkialla kasvoi vahvaa katajapensaikkoa, mutta muuten maaperä oli hyvää. Nyt ryhdyttiin sisukkaasti töihin. Noin 20 kilometrin päässä valmistettiin rakennus- ja aita>arpeet. Ja keväällä 1926 laskettiinkin Aunus-jokea myöten- 2,500 puuta rakennustarpeita ja 8,000 kappaletta runkoa aitatarpeita varfen. Kesäkuun alussa 'saapui artteliim-me Canadasta lisäjäseniä ja täältä .vhtyi yksi, joten niitä nyt oli 7 miestä ja 3 nai&tc. Rakennus, j a raivaustyöt Mainitulla työvoimalla ruvettiin suorittamaan rakennus- ja raivaus^ töitä. Rakennustarpeet oli vielä sauna, iso juurikasvikellari ja saha-rakeimus. Taloudessa tarvittava vesilcaivokin on valmiina, josta -reii nostetaan pumppuamalla. Rakennuksen alaisena on \ielä navetta ja vilja-aitta- Edellinen on hakattu vesikattoa vaille. Sen p i tuus on 25 j a leveys 10% metriä ja on se kaksikerroksinen, tuHen varsinainen navetta alakertaan ja rehusuojat yläkertaan. Navettaan mahtuu 40 lehmää sekä suuri joukko muuta pienempää karjaa. Na-vett sisustetaan aivan uusiaikaisim-maiia tavalla. . Tulevan kesän sttnnnitelmia. Ensi kesänä suunnitellaan, paitsi valmistettavaksi nykyiset rakenteella Olevat raKennukset, myöskin teh-tävälcsi yksi riihirakennus, kolme heinävajaa ja jos keritään, niin'tehdään vielä uusi asuinrakennus, sillä tämä nykyinen käy pieneksi, kun ensi keväänä tiilee Canadasta jälleen uusia jäseniä, joten henkilölukumme nousee ainakin 2 ^ henkeen. Muuten tämä nykyinen a-suinrakennuksemme onkin aiottu tulevaksi meijerirakennukseksi. Väestön suhtautuminen yritykseemme Virastot yleensä, samoin kuin paikalliset talonpojatkin, ovat suhtautuneet verrattain hyvin toimintaamme. Talonpojat alussa kyllä katselivat puuhiamme vähän epäluuloisesti, mutta nyt jo olemme saavuttaneet heidän täyden luottamaksensa, niin että ympäristön talonpojat ovat kaikenlaisissa asioissa arttelimme kanssa. Vielä vuosi sitten oli nykyinen asuntopaikkamme katajapensaikkojen peittänoä, joihin ihminen oli harvoin eksynyt, mujkta nyt on seutu ympäristön talonpoikain ja kaupungin työläisten jokapäiväinen käyntipaikka. Valistus- j a pnolneriennot ValistuÄalalla emme ole keren-neet, kiiumeisessa työn touhussa ollen, paljoakaan*" toimimaan. Kahdet iltamat on pidetty Ja on niillä pää-tarkotuksena oHut tutustuttaa ympäristön rahvas toimintaamme. Ja hyvinhän iltamamme näyttävät miellyttävänkin, sillä molemmilla kerroilla ovat huoneemme olleet tupaten täynnä. Nyt maaliskuun alkupuolella suunnittelemme pitää jälleen iltamat. „^ ^ Puoluekoulu toimii meillä kerran viikossa, samoin kuin venäjänkielen piirikin, sillä olemme alkaneet opiskella venäjänkieltä. Puolueso-lun kokouksia on pidetty kolme kertaa kuukaudessa. Sanomalehtiä ja aikakauslehtiä tulee meille 7 eri kappaletta. Kirjaston pohja on, mutta ei sitä vielä ole ehditty järjestää yhtenäiseksi. K. L . O tuttien Kommnmst;4paeiI< sihteeriä osote. Kommunistipuolueelle lähetettä^rä kirjevaihto on osotettava allaoleiral-la osotteella: Mr. J . MacDonald, Eoom. 304, 95 King St., E., Toronto 2, Ontario. = Bowie'n S. S. orton kokoukset pi* detään Imen ja 3:maa sunnuntai kuussa. Kirjevaihto-osote on: Bowie, via Solsqua, B. C. Beaver Lakea s.- osaston kokoukset joka .kuun ensi sunnuntai keUo 1 päivällä osaston talolla. Osaston osote: Box 87, yTorthington, Ont. Voimisteluseura Jehun osote on sama. 'S Hautaantoimitusliike Peraatettu 1911 — 1 2 ^ Pine St. TIMMINS, ONT. Nopea ja huolellinen palvelus. — Hintamme ovat erikoisen kohtuulliset, .; ' S. L. LEES, hoitaja PSiva j a yo telefooni A i EASTOÄ'S P A R H A I N P A L V E L I s vedettävä noin 2 kilometrin päästä joen rannalta, mihin ryhtyi osa miehistämme, toisten alkaessa tehdä maatöitä. Ja kun katseleekin 8 viimeisen kuukauden työn tuloksaa, niin voi-daanpa sanoa, että on sitä näkyvääkin tullut, jjfaata o^ raivattu 3T hehtaaria, mistä vainuiksi kynnettyä jo on 25 hehtaaria. Laskuojaa on * kaivettu noin kilometri ja sar- PIDÄMME VARASTOSSA Kanojen mäskiä, kananruokaä, ha-lottua massia, täyttä maissia, syöt-to_ comniiiliä, oisterin kuoria, brä-niä, sortsia, särettyjä ja täyttä "Westem" kaaraa, Boles No 10 kauroja, siemenkauroja, heiniä, olkia, suolaa, 2 tähden jauhoja, lei-vosjauhoja, Whole Wheat jauhoja, Grahami jauhoja, pöytä commiiliä ja Purity Jauhoja Tom 66 Ehn St, E., Sudbury Eagle Cafe Siistiä huoneita Ja kunnollista mokaa saatavana. U 6 E L M ST., SUDBURY, ONT. —.Phone 711 — Leonard Eiickson Canadan Suomalaisen Järjestön, laillistetun, sihteerin osote on: A. T. HiU, 957 Broadview Ave., Toronto, Ont. Canadan Suomalaisten Työläisten Urheiluliitto. Liittotoimikunnan kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ton sihteeri on Hannes Sula, os. Box 69, Sudbury, Ont. Canadan Kommunistipuolueen piiri n:o 5:nnen (K..O:n) toimeenpanevan piirikomitean ja kp:n Snd-buryn kaupunldjirjeston osotteet ovat: Box 754, Sudbury, Ont.— Kommunistipuolueen Sudburyn järjestön sihteerirahastonhoitaja, S. G- Neil, on tavattavissa Vapauden toimituksessa^ Liberty, rakennuksessa, Lorne-kaduUa. Cobaltin 8.8. osaston osote on*. Box 81Ö Cobalt, Ont. K. P. S. J . Coteau Hillin osaston työkokoukset pidetään jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas - sunnuntai kello 2 päivällä. Kirjevaihto- osote on:' J . E- Koski, Binsmore, P. O., Sask., Canada. S. J . Creifffaton osaston kokous on joka kuukauden 4Uäs sunnuntai kello 2 j.pp. P. O. Box 92. Colemanin S.8. osaston kokoukset pidetään joka toinen j a viimeinen sunnuntai klo 1 Lp. Kirjeenvaih-to- osote: 6. S. Osasto, ' Box SI, Coleman, Alta. C. Kp. Cönnuaght Sta. j a Metsämiesten nnio-osaston osote: Box 35, Connaught Sta., Ont. Ko-kq. ukset pidetään joka kuukauden ensimäinen sunnuntai. C. S. J . Pottsvillen osasto No. 14. Porcupine, Ont. Suomalaisen . järjestön Finlandin osaiston kokoukset pidetään kerran vuodessa. Osoto on: S. osasto, P^nland, via Barwick, Ont. Fort Wtiliamin S. J . Osaston työkokoukset ovat jokaisen kuun ensimäinen ja kolmas sunnuntai kello 8 illalla. Johtokunnan kokoukset edellisenä tiistaina, omalla huoneustoUa 211 Robertson St,. Port William, ^ n t . INTOLAN S.S. osaston työkokoukset pidetään joka kuun ensimäinen sun nuritai, klo 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto, Intola, Ont. North Branchin S. J . O. osoite on Sanna Kannasto, Box 430, Port Arthur, Ont. Canadan ' Suomalaisen järjestön La' ke Coteau osaston no. 41 kokoukset pidetään osasfbn kaalilla joka kuun toinen sunnnntai kello' 1 , päivällä. Postiosote on: Box 15, Dunblane, Sask. Ladysmithin suomalaisen. osaston kokoukset pidetään joka kuun neljäs sunnuntai, alkaen kello 7 illalla. — Kirjevaihto-osote on: Box 153, Ladysmith, B. C. Lonsr Laken K. P. S. osaston kirjeenvaihtajan osote on: Victor Hänninen, Rheault, via SudbiUTr, Ont. Kokoukset on jokainen ensimäinen sunnuntai kuussa klo 2 ip. C. Työi. Naisten Liiton Timminsin Suom. Naisosaston, kokoukset pidetään joka maanantai klo 7.30, joka toinen kokous ollen työ- ja joka toinen ohjelmakokous. Uudet jäsenet tervetulleet joka kokouksessa. Jäsenmaksut vapaat. Jäseniksi pääsee ennen järjestymättömätkin. — Postiosote: Box 1090, Timmins, Ont., Canada.— C. T. N L. Timminsin Suomalai- _nen Naisjaosto. Lajrtcler Lake C .K. P . Saomali^eA. osaston osote o n : Box 20, Larder Lake, Ont Lnmber Worken Indoxtrial Uaioa of Canadan Itäinen pörL Kirje-vaihto- osote on: Alf. HantamäkL 223 Secord S t , Port Arthur, OoL Bahalähetykset on tehtävä yllä-olevalla osotteella. Suomalaisen .järjestön Levackta o. saston No. 33 kokoukset pide. tään joka kuukauden toinen sua-nontaL Sihteerin osote: Box 68 Levack, Ont. ' S. J . Nolainn osaston kokoukset OQ jokaisen kuokauden 2men sunnuntai kello 2 j - pp. Kirjevaihto. osote: Rrank Nurmi, Nölaiu, P. A. D., Ont. Montrealin s.^ k. osaston kt&oukset pidetään Menard Hall, 57 Mullin St, jokaisen kuukauden ensimäi. nen ja kolmais torstai-ilta kello g. Kirjeenvaihto-osote: 795 Gält Ave.. Verdun, P. Q. Kirkland Laken S. osaston osote on Box 240, Kirkland Lake, Ont K. P. S. J . Mummolan osaston osote on Box 29, Shaunavan, Sask. Nipigon S.S. osaston työkokoukset pi. . detään joka kuun 2 ja 4 sunnunui ja kirjeenvaihto-osote on: S.S. o* sasto. Box 11, Nipigon, Ont C. S. J . Port Arthurin os. kokoukset joka kuukauden ensimäinen sunnuntai; johtokunnan kokoukset kuukauden viimeinen tiistai; näy-telmäsieuran kokoul^t joka toinen keskiviilcko: naisjaosto kokoontuu joka toinen tiistai. Kaikkien kokousten aika on klo 8 i l lalla. Kirjeenvaihto-osote i 316 Bay St, Port Arthur, Ont Piiri kuuden t p. komitean osoite on 347 Gomwall Ave., Port Arthur, Ont. Rose Groven suom. järjestön osas. ton kokoukset pidetään jdka kuu^ kauden toinen sunnuntai klo 2 j.pp. Kirjeenvaihto-osote:. Dan Hela, Rose Grove P. O., Ont Sault Ste. Marien S. J . o. n:o 5 työkokoukset pidetään joka toinen sunnuntai ja ohjelmakokoukset toisina, alkaien kello 8 Lp. Osote: 126 Thompson St, Sault Ste. Marie, Ont • South : Poreupinen K . P . S. osastoa työkokoukset pidetään joka kuukauden kolmantena sunnuntain^ kello 2 iltapäivällä. Osote: BOT 628. Sointulan Ossato (Canadan Suomalaisen Järjestän' Osasto 56) kokoontuu omalla Haalfllaan joka kuukauden ensimäisenä Sunnuntaina kello 1 päivällä. Osote: Sointula, B. C. C. K. P. Soiätulan Keskuskomitea kokoontuu yllämainitussa p^kas- ' sa joka kuukauden kolmentena Sununtaina kello 1. päiväUä. Öso< te; Sointula, B. C. rimminsin C. T. P.< Suom. osaston kokoiikset pidetään joka toinen . sunnuntai. Osaston kirjevaihto-ösote: S. Osasto, Box 1090, Timmins, Ont Paikkakunnalla on edistjrmässä järjestäytyminen kaivanto- ia nietsätyöläisten järjei-töör K. S. J : n ' Toronton Osaston työkokoukset pidetään Toronton Suomalaisen Seuran huoneustdlla, 957 Broadvieiv Ave., jokaisen kuukauden ensimäinen ja kolmas sunnuntai-ilta, alkaen kello 8.00. Ohjelma- ja keskustelukokoukset pidetään jokaisen kuukauden toinen ja neljäs sunnuntai-ilta, ai- . käen kello 8.00. Osote: K S. Osasto, 957 £roadview Ave^ C. K. P. Websters Cornerin ossaton kokous pidetään jokaisena ensimäisenä sunnuntaina kuussa, joka kolmas sunnuntai kuussa pidetään suom. järjestön paikallisen osaston kokous. Kumnmtkin kokoukset alkavat täsmäUeen kello 7.30 ^lalla. Kirjeenvaihto-osote: O. Salmia Websters Corners, B.C. K. P. S. J . V/annpin osaston kun-kausikokoukset pidetään joka kuukauden 3 :mas sunnuntai klo ? 2 j.pp. Poi^osote: Qimrtz, Oni Vancouverin The Finnish Societyn kokoukset pidetään joka töinen keskiviikko 7.30 j.pp., 2605 Pen-der St, E., Vancouver, B. C. Amerikan Workerspuolueen Suomalaisen Toimiston, Suomalaisten Työväenyhdistysten Keskuksen ja Näyttämöliiton osotteet ovat: Finnish Federation, 1113 W. Washington St, Chicago, HL— Kaikki kirjeenvaihto ja rahalähe-tykset on tehtävä yllämainitulla osotteella. Peter ja Richmond Sts. kulmassa TORONTO. • \— — A. POURNIER, U M I T EO HENKI. PALO. TAPATURMA JA A K K U N A L A S l YAKUUTIJKS^ B A L K I E - G I L L BLOCK. SUDBURY |4dnpia liuldtaan nopeasti ja ai-telsSIa hinnoQIa. Sulettuj autoja DUIHSTAKiUl ^ ^ ^ ^ ^ ^ ra No. 34 ^1927 Soo, Ont,, HUOM. Olen muuttanut leipuriliikkeeni kaan 201 John St Toivon ed( Finnish Bakery. A. AI Sault Ste Finnisli SOON SUOMALA!] välittää ensiluokan ruokatavarai ammat Soon ruokatavarakaupp hintojaan pysyäkseen meidän t kannatustanne kaupungissa, sa: 1 369 WeIlingrton St, ^ j i r a i n a a n i aia>n*~^~——ms>at<a BARNES DRUG CO. Suomelainen Ulkolahetys apteekki Canadan Soossa Ainoa Soossa oleva apteekki. Je- Ica limottaa Vapaudessa. McFadden & McMiDafl Asi«aajaj«t. lakimiehet, notariet t- Vt' Konttori: SAULT STE. M A R I E . ONT. Uriah McFadden. K. C. E. V. McMUlan. i . A. Haelnnei, B.A. W.H.C. Bnao MacINNES & B R I EN Lakimiehet, Asianajajat. Notoriot 363 Queen Str., Saalt Ste. Mariaa . Ontario. Konttori vastapäätä Sault Street^. Babsa lainataan balvimraalla knrolla Leipää Ja leivoksia tarjoamme sommiBsa ja Tiliittain kovaa leipää j a korppuja lähetetään pyydettäessä. STEELTON BAKERY Puhelin 2293 Wi 309 We!!inirton St., W., Soo, Ont M a t t i K e t o la "AJ stjoa OSLON T. PURJEE . UNITEE HELLK OSCJ IS FREDE Köpenhaminasta: Maalisk. 12 p. Hnhtik. 2 p. Huhtik. 9 p. Hnhtik. 22 p. Piletit perille Turkuun, Hai naan kolmannessa luokassa $10( Säästätte $45.50 ostamalla kuukautta. Ainoa linja, jolla voi mat junamatkaa. Tarvitsee vaan ] toiseen laivaan. Lähettäkää kauttamme pilc daan. Me takaamme nopean n Laivat poikkeavat länteen t Kääntykää joko kirjeellä t leemme. SKJANDmAVIAN 461 Main S t , W i n n i p e C M 4 n . - 51 Upper Water E R I C K J . KORTE, - 183 Lome S t , Port Arthur, Oni » * r uU saatavlasa olavaa ^ 8 t g tiU t«kaa S. 302 «U N .743. T H E BRIULIANT värjäys, ja p n h d l a t t t d i a e . "^ « O Shapm s t Fbrt W i m a B. M 6 i Artliur St * Port A r t k v. Me ofemme henkflSt palvalcBäaaa henkaaita. S A U N A pidetään avoinna joka lauantai kel- 1 päivällä, keflö 12 yöllä sekä kello 3—7 sunnuntai aamuna. MATTI A L E E N,
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 23, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-03-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270323 |
Description
Title | 1927-03-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mi' Sim2
Vi
tetrompist
^4}|ail^"JcansaIlis€t vähemmistöt,
t i k n i n a l a i i i ^ ja valkovenäläiset ta-lo^
4i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-03-23-02