Vapaus, July 26, 1926

              VAPAUS
Canadan snomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ilmestjf^ Sadbnryssa, O n t , maanantaina, keskiviikkona
j a peirjantaina. . -
T o i m i t t a j a t :
S. e. N E I L . ARVO V A A R A.
V A P A U S (Liberty)
Finnish Worker8 i n Canada. Pab-lisbed
tn Sndbnry, Dnt., eve?y Monday, Wednesday
and Friday^ -
Eegistered at the Post Office Department, Ottava,
as secoiid c l a s s ^ m a t t e r . . ' • ' : • •^ • •
T I L A U S H I N N A T :
Ganadaan ykin vk. 1(4.00, pnoli vk. ^2.25, kolme k k .
$1.50' j a yksi kk. 7 5 c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.76.
Tilanksiai j o i t a ei seuraa raha, ^ i tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
v^^^ inch. M i -
nimOm charge for sinfirle insertion 75e. The tVapaus
ia the besti advertLsing medium among the Finnish
People i n Canada.
ILMOTUSHINNAT V A P A U D E S S A:
NaimaOmotukset $1/00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
: Avioliittoonmeno ilmotukset eOc palstatuuma.
Nimenmnntosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
: Syntymäilmötukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $8.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovarsyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset SOc kerta, $1.00
' k o l m e ' ' ' ' k e r t a a . - - •
^ Tilapäisilm^ ja ilmotusakenttuurien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
H lehteen aiottujen ilmotusten pitää, ollä
kpnttorlssa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 pällillä; :
: Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimäiseeii^
khrjeeseenner kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä.
J . y . K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
Minne Canada?
-= William Lyon MacKenzie King puhui Canadan Jiit-
Joparlamentissa. Hän oli juuri neuvonut hänen ylr
faäisyytensä hajottamaan parlamentin. Hänen ylhäi*
syytensä oli kieltäytynyt. Hän o l i sen sijaan kutsunut
luokseen Meighetiin. Ennen ei ole tapahtunut, että
kenraalikuvernööri olisi kieltäytynyt parlamentin ha-jottionisesta'
vastoin neuvonantajansa toivomusta. King
sanoo näin ensin epäsuorasti j a sitten suoraan. «Yrität­ko
sina alkaa: kapinan», huutaa eräs konservatiivinen
lakapenkilläistuja. «Ei», vastaa King, «roina yritän
:^kaistä sitä». ' ' '
: t • Mutta voiko hän ? Voiko Mackenzie Kin& py-
Bfiyttaä valtakunnasta eroamiseen tähtäävät voimat, kun
h i ^ itse on osa näiltä samoista voimista? Kulkeeko
Canada kohti samanlaista kapinaa kuin oli Vuoden
1837? Ikävä tosiasia myös on, että suurin perustus­laillinen
kriisi Cant^dan suhteissa valtakuntaan sattui
iulemaan juuri Canadan liittovaltion perustamisen
vuosipäivänä. Midcä hyvään olivatkaan Kingin mo*
tiiviV v^(yrittäessään peitellä tulliskandaalia/ mihin hä­nen
hallituksensa oli sdiaantunut), n i i ^ tosiasia on^
, etta -'rperusttislaillisuuskysymys on saattanut tulliskan-daalin
.varjoon .suuresta: merkityksesta ^olevana . vaali-tdistelidcysyinyksenä.
V 4:Tämän sodan jälkeen», sanoi Bonar Law maail-xnansodfin
ollessa vielä kayi^nissä, «iiivät suurten alus­maitta
ja emämaan väliset suhteet voi enää milloin­kaan
«IJa^^ s Alusmaat tulivat ifVersaillesin
8ophn^u|<enaIIekirjottajikfii.- Alusmaissa ptihuttiin lop-pumi9ttql(
niinjutu-i voitetusta kansallisesta asemasta.
Kaunopuheisuus niistä suurista uhrauksista, joilla alus­maat
olivat voittaneet «asemansa», perustui määrättyi-
'hin uusiin taloudellisiin tekijöihin, määrättyihin tosi­asioihin
uudesta kehitysvaiheesta maailmanpolitiikassa.
Bonär Law o l i oikeassa. Mutta se tulee olemaan tais^
telu ei Saksaa vaan Suurbritanniaa vastaan, mikä tulee
täydellisesti toteuttamaan Bonar Law'n sanonnan.
• «Lordi Byng», kirjottaa professori Keith, huomattu
brittiläinen siirtomaitten kehityksen tutkija, «kieltäy­tyessään
noudattamasta Kingin neuvoa parlamentin
hajottamisesta, on antanut tehokkaan iskun opille alus-
-maitten ja yhdistyneen kuningaskunnan aseman yhtä-llfisyydestä
ja ratkaisevasti karkottanut Canadan siihen
siirtomaa-asemaan, josta me uskoimme sen vapautu­neen
». Näin on tämän asian laita.
1^ Tämä myös poistaa mahdollisuuden tuon ihmeelli-een
eläimen, «clusmaan», pysyväisestä jaNjatkuvasta
toiminnasta. Valtiota ei voida «runnata» kaunopuhei-siiödellä
ja «asemalla». Oli selvää sekä tosiasiassa
että kansainvälisen lain mukaan, että Canada ja Siiut-
\ britannia eivät '^olleet. yKdenarvoiset. Canada ei voi
julistaa sotaa j a rauhaa. Sillä, että se olisi itsenäinen
valtio, ei ole mitään ulkomaista tunnustusta, ei ole lä­hettiläitä
ulkomaista. Se ei voi muuttaa omaa perus­tuslakiaan.
Kenraalikuvernööri, joka on valtion pää,
on myös valluuteitu, joka lähetetään Lontoosta ilmot<-
tamaan canadalaisista asioista ylemmilleen siellä. Hän
on juuri antanut näytteen edesvastuuttomasta etuoikeu-destadn.
Vaikka Englannissa ei ole sataan vuoteen ta-,
pahlanut, eitä kuningas olisi kieltäytynyt hyväksymästä
puäministcricn neuvoa parlamentin hajottamisesta, niin
Bj^ns rohkesi tehdä sen Car|idassa. Kun Englanti on
.spdassa, on Canada myös. Suurbritannian kanssa so­laan
joutuvat vallat tulevat kohtelemaan Canadaa v i -
hollisenann siksi kunnes se yleisesti julistautuu Eng-
-lannista taydellisesli riippuniattomaksi.
Canadan perustuslaki on n.k. Brittiläisen Pohjois-
'^Amerikan laki (British Nprth America Act). Oikeus
tämän lain muuttamiseen lepää Suurbritannian parla-imentissa.
Täihan lain tulkitseminen samaten riippuu ei
CäAadan ylioikeudesta vaan kuninkaan salaneuvostosta
•Lontoossa. •. .
- Nämä ovat tosiasiat. Tämän alusmaan perastuslail-lisel
suhteet ovat ristiriidassa niiden yöimien kanssa,
jotka määräävät sen todellisista kohtaloiista. V Parooni
Bvngin toimenpide 'vain paljasti tämän seikan. Tais­telu
on nyt käynnissä yleisen ja perustuslaillisäi i l ­maisun
antamiseksi näille voimille. Mitkä ne ovat ?
Mikä on oleva Canadan kohtalo muutaman vuoden
kuluttua? Miksi Byng, edustaen emämaan hallitusta,
päätti vastustaa näitä voimia? Ei ollut enää tilaa
lauseparsille. Tämä jon osa yhden valtakunnan hajoa­misesta
ja toisen laajentumisesta. .Tämä on käänne­kohta
Englannin ja Yhdysvaltain välisessä suuressa
taistelussa.
Eika Canada ole ainoa, joka on joutunut kriisiin
suhteissaan Englantiin ja valtidnintaan. Australia on
samanlaisessa kriisissä ja samaten EtelärAfiika taiste­lussa
1 kansallisesta lipusta. Ja mita osottaakaan suuri
yleislakko, neuvostoliittovasi;ainen vihamielisjrys, selk­kaukset
Kiinan kanssa, varovaisuus velkasuhteissa^ Yh-,
dysvaltain kanssa; epävarmuus Intiassa Irlannin va­paavaltion
esiintulo. Kansan tahdon, ivaaminen ja
pakkotoimenpiteillä sortaminen Egyptissä, Ir^dcissa,
kotimaassa ja valtakunnan mertentakaisissa siirtomais­sa.
Englanti on menettänyt asemansa merten hallitsi­jana;
Lontoo maailman rahakeskuksena ja työpajana.
Tämä on uusi maailma, isäntäni. .
On useita, sekä imperialistien etta sosialidemok­raattien
leirissä, jotka yrittävät säilyttää valtakunnan
fasadin kutsumalla sitä kansainyhteisöksi. Moistetta-nee,
että viime syksynä^ pidettiin valtakunnan työväen­puolueiden
kokous, jota kohteliaasti johti armollinen
MacDonaid ja^jota kutsuttiin kansainyhteisön työväen-konferenssiksi..
He työ^e^telivät kovasti narratak-seen
itseään, että taoiä on kansainyhteisö. Mikään
ei ole kauempana tosiasioista.
The Worker.
Imperialismin jauhinkivet
Suurkapitalismin kontrolloima lehdistö muistuttaa
usein lukijoitaan imperialistisen talouden pulmista.
New York Times huomauttaa pienporvarillisen lain-laadinnan
kannattajia tunnetulla: lauseella: «Jos rak-kauff
nauraa lukkosepille, niip myöskin'kauppa lainlaa­tijoille.
» Vertauskuvalla tahdotaan sanoa, että lainlaar
dinnan tulisi olla imperialistisen maailmantalouden ke­hityksen
mukaista. 5. ,
Kirjotuksessa viitataan siihen, että huolimatta kor­keasta
tullitariffista on Yhdysvaltain tuonti jatkuvasti
kohonnut. Viime fiskaalivuonna enemmän kuin 642
miljoonan dollarin arvosta edelliseen vuoteen verraten.
Ulkomaankauppa muodostautuu kolmioon, jossa vienti
Europaan saa vastikkeekseen raaka-aineet, jodca tulevat
Intiasta ja etelä-Amerikan maista. Tämä aiheuttaa,
etta n.s. edullinen kauppabalanssi on muuttumassa
päinvastaiseksi. Imperialistinen julkisuusmies selittää,
että maahan tuodut raaka-aineet on valmistettava tuot­teiksi,
jotka uudelleen kuletetaan vientitavaroina maan
rajojen ulkopuolelle,*' mika' olisi hyödyllistä kaupan­käyntiä.
«Mutta ne maat, joihin Amerikasta viedään
pääomia, taas puolestaan haluaisivat maksaa' sekä' s i -
jotukset että n.s. sotavelat valmiilla tuotteilla. Se
synnyttää pulman, jonka ratkaiseminen saattaa merkitä
sotaa. Siihen l i s ^ i vararikköisten maitten maksu­kyvyttömyys
j a alistettujen maitten suuttumus sorta­vaa
imperialistista, maata kohtaan. Näin saattaa im­perialistinen
rengas särkyä heikosta kohdasta, johtaen,
lopulta kokol^elju^ ;pirätoutumiseen.'
Samaan aHcaan, kun imperialistiset määrääjät ko-mmtavat
ja ohjaavat kotimaista ^lainlaadintaa, johon
mainitsemamme kirjoitus tähtää ja joka synnyttää vasta­vaikutuksen,
kuten nykyinen farmarivaltioit^en' tyyty­mättömyys,,
lakot sellaiset, kuten tekstiiliteollisuudessa,
jotka molemmilta • puolin suuntautuvat imperialismia
vastaan,-niin eipä voida puhua imperialistisen talouden
vakiintumisesta; vaan sen vastakohdasta, lausuu yhdys­valtalainen
toverilehti.
MiusDHih^ Be^aD s d
kesbiilessa
Amerikan osuus maailmansodan
uhreista
Sotasihteeri Davis on lähettänyt kongressin militari-komitealleiaportinsiilii,.
kuinka paljo ihmisiä Amerika
menetti maailmansodan johdosta. Raportti käsittelee
huhtikuun 6 päivän-v. 1917 ja heinäkuun 2 päivän v.
1921 välistä aikaa. Raportti on virallinen. Se 'selit­tää
seuraavaa: •
Taisteluissa kaatuneita: 1624"upseeria ja 36,815
sotila^a. ,
Taisteluissa saamiinsa haavoihin kuolleita: 599*^?-
seeria ja 13,536 sotilasta. ,
Tauteihin j a muista syistä kuolleita: 2,384 upsee­ria
j a 69,941 sotilasta.
Yhteensä menetetty maailmansodassa 4,607 upseeria
j a 11,685 sotilasta, eli kaiken käikyaan 119,292 ih­mistä.
Tämän lisäksi kuoli sairaanhoitajia tauteihin
tai muihin syihin 276. Numerot eivät käsitä sellaisia,
jotka saivat vapautuksen sotapalveluksesta mainitulla
ajalla. •
Sosialidemokraattisessa Tanskassa
annettiin hiljattain julkea isku eräille^ ammatillisille
järjestöille. Korkein oikeus nim. tuomitsi Tanskan am-n^
attijärjeston sekä maa- ja sekalyöväenliiton maksa­maan
100,000 kruunaa «äille maanviljelijöille sekä
30,000 kr. eräälle kauppiaalle siitä, että mainitut työ­läisten
järjestöt olivat palkkataistelun aikana julista­neet
^syyttäjäin maatilat ja tuotteet saarronalaisiksi.
Tämän johdosta oikeus tuomitsi järjestöt korvaamaan
maakapitalisteille saarron aiheuttamat vahingot sekä
lisäksi 9,000 kr. oikeuskuluja. Tällaisiä iskuja anne­taan
työläisten järjestöille maassa, missä sosialidemok­raattiset
herrat ovat ministereinä.
Talonpojat Japanissa rauhattomia
Japanilaisten tilanherrain riistämisen aiheuttamana
talonpojat tuon tuostakin ryhtyvät kapinaan tilaiaherrö-ja
vastaan.' Talonpoikain asema Japanissa on yleensä
kurja, sillä he vuokraavat maat tilanherroilta ja ellei­vät
määräaikana kykene vuokraa suorittamaan, ottaa
tilanherra maat armotta takaisin. Tällä pohjalla syn­tyy
usein levottomuuksia. Monin paikoin, talonpojat
hyökkäävät tilanherrain talojen kimppuun ja usein
ryhtyvät sitkeään taisteluun poliisien kanssa.
kirjotetaan eräässä toverilehdessä:
Vaikkakin toisen intematsionalen
miehet koettavat toimia kaikin voi­min
horjuvan kapitalismin •. v a k i i n ­nuttamiseksi,
niin siitä huolimatta
sosialisÖsten puolueitten sisällä i l ­menee
voimakasta oppositsionia t o i ­sen
intematsionalen "johtajien yllä­pitämää
politiikkaa vastaan. Äsket­täin
pidettiin Belgian sos.-d€m. puo­lueen
kongressi, jossa tapahtui: k i i h ­keitä
yhteentörmäyksiä oikeiston ja
vasemmiston välillä. Vandervelden
Eunnta yritti kytkeä oppositsionin
-pakkomääräyksillä, ja vasemmisto
arvosteli mitä ankarimmin Vander­velden
y.m. hallituspolitiikkaa;
Oikeistojohtaja Delattre ehdotti
k u r i n tehostamispäätöslauselman
iniomauttaen: "Onko sallittua^ että
Bmnfaut, Marteaux, €elders y.m.
äänestävät edustajakamarissa kom­munistien
kanssa?" Ja hän vai­keroi
edelleen sitä seikkaa, että
kommunisti Jacquemotte oli v i t k a i -
lijaliiton jäsenenä 30B..dem. puolu-
«enkin jäsen (kollektiivinen liitto-yhtyminen).
Edelleen tuotiin kes­kustelussa
ilmi, että puolueen
Briisselin osasto oli hylännyt 'ehdo­tuksen
puoluekurin tehostamisesta.
Poliittisen pääpuheen piti ttetyis-t
i Vandervelde. Oppositsionin puor
Iestä esiintyi m.1m. Brouckere. Hän
korosti, että sosialidemokraattista
taktiikkaa saadaan kuttää siitä, että
pankkiireilla nyt on hallitusvalta.
Hän hnomautti niinikään, että
luokkataistelu oli maassa kärjisty­mässä.
Fascistiset väkivaltaisuudet
lisääntyivät. Työläisten on lujitet­tava
proletaarista miliisiään, j a on
heidän - saatava' puolueelta tätä t a r -
kotusta, varten 100,000 irangia.
Oik^ston moittima vasemmisto-edustaja
Celders puolusti esiinty­mistään,
edustajakamarissa. Bän
o l i pysynyt -uskollisena sosialismin
periaatteille, kun sensijaan ,Vai»der-velden
suunta o l i tykkänään hylän­nyt
ne. Finanssialalla .ovat sos-demit
lyöneet laimin kiristää kapi­talisteja
veroilla j a sen sijaan an­taneet
myöten pankkiireilla. Edn*>
tajakamarin jäsen Huhin arvosteli
niinikään ankarasti nykyisen halli­tuksen
finanssdpolitiikkaa, vaikka
hallituksessa istuukin neljä sosiali­demokraattia.
Ministeri Vauters
koetti puolustaa hallitukseif poli­tiikkaa^
mutta G e l d e r s i k y s y i : " M i -
<S teette, jos ,j>orvarillinen sisämi
nisteri kieltää huomenna työväen,
j m i l i i s i n ? " Kysymys, johon minis­t
e r i e i voinut antaa mitään vastaus­t
a .
Oikeistolla on tosin; edelleenkin
huomattava enemmistö puoluekor
neistossa, mutta työtätekevät jou­kot
jyrkkenevät päivä päivältä r a ­han
halpenemisen j a siitä johtuvan
elämänkalleuden johdosta, monia
muita vasemmistumissyitä mainitse­mattakaan.
'
MaaimljeljAseiKraipeilgnMn
% AiKtlassa
Amerikan hallituksen Rescrve-pankki
on toimeenpannut tutkimuk­sia
maanviljelysoloista. Tutkimuk.
sien tulokset osöttavat selvästi, että
maan suurkapitalismin paisumisen
ohella maanviljelys on rappeutunut
huomattavasti. Tutkimukset käsit­tävät
Amerikan maanviljelysvaltiot.
Pankki lausuu m.m. seuraavaa:
Vuoden 1920 jälkeen On farma­rien
(maanviljelijäin) luku tosin
neljässä suurimmassa maanviljelys-valtiossa
kasvanut- 0.6 prosentUla,*
mutta tomaan -aikaan on viljelysala
vähentynyt 5 prosentilla. Samaan
aikaan on maan arvo alentunut kes­kimäärin
40—50 pros.
Parhaimman kuvan' maatalouden
rappeutumisesta saa kuitenkin sa­man
pankin julkaisemista tilastoista
farmarien vararikoista ' sitten v.
1910. Farmarien vararikkoja t a ­pahtui
neljässä - valtiossa yhteensä
seuraavasti: V ^
V. 1910 — 160, v. 1915 — 231,
V. 1920 — 173 j a v. 1925 — 1,^10.
Sitten vuoden 1920 ovat farma-rien
vararikot lisääntyneet, kuten
ylläolevasta näkyy, kymmenkertai­sesti.
Keservipankki huomauttaa
erikoisesti, että tilanne on aivan sa-ma
koko Amerikassai Mainitut v a l -
tiot eivät suinkaan tässä suhteessa
ole missään - poikkeusasemassa. On^
pa valtioita, joissa vararikot far­marien
keskuudessa ovat - lisäänty­neet
vieläkin suuremmassa m ä ä i ^ '
sä kuin puheenai>levi8sa neljässä
valtiossa.
Mainittu pankki ei ..yritäkään se­littää,
mistä tämä maatalouden r a p ­peutuminen
johtuu. Sivumennen
mainitaan pankin bulletiinissa, että
maanarvp:on alentunut, j a siitä m u ­ka
. johtuu: farmarien. viatarikkojen
suunnaton, lisääntyminen, mutta
mistä johtuu fiarmien arvon ' ale­neminen,
sen jättää pankki visusti
mainitseinatta.
Todellisena syynä tähän häm­mästyttävään
tilanteeseen on. se,-
että. farmareille ei makseta tuot­teiltaan
edes tuotantokustannuksia
vastaavia, hintoja, puhumattakaan
voitoista. Elintarvetrusti keinotte.
lee farmareilta heidän tuotteensa
pilkkahinnasta. Rautatieyhtiöt. riis­tävät
kuljetusmaksuina suuren osan
j a pankit keinottelevat korkoina sen
mitä kahdelta edellämainitulta riis-täjäryhmältä
jää. Tähän tulee l i ­säksi
verotus. Joka tapahtuu sota
aikaisten arvojen pohjalla. J a kaik­ki
tämä tapahtuu tietysti hallituk­sen
suosiollisella avustuksella.
L E N I N
innrai DKHEiuil
PGHJOIS-ONTARION URHEULU.
HOMBUSTA
Timminsin osaston' voimistelu- ja
orBeHuseura' Ilon':^nrheilnldlpailuse-lostnkseen
oli tulint erehdys nais-iten
pituushyppyyn "ioähden. -Tulok­set
pituusfiypyssä olivat: Tyn jälä
4 m. 2 senttiä, H^ N i e m i 3 m. 30
senttiä j a A . Ranta 3 m. 30 senttiä,
eikä niinkuin ennen . o l i ilmotettn.
South Porcupinen: viestikilpailin-hin
päätettiin ottaa osaa yhdellä
naisten viestinjnoksnjonkolla - ja
ehkä kahdeBa miesten jouIcoUa. S a ­moin
muihin urheilulajeihin otta­vat
osaa n o n jäsenet.
Täältä pohjoisen seuroista ei ole
ollut kilpailukutsuja Vapandejssa,
joten ei ole, y o iu lähettää osaiiot-t
a j i a kilpailuihin. ' L u u l t a v a s t i syirs-puolella
- lähetämme osani
mestaruuskilpailuihin, vaikka mat­kan
pituus tekee haittaa, sillä se
kysyy varoja.
Ensimäiset kilpailut pidetään tääl­lä
elokuun - lopulla ja .koetetaan
saada niistä kaikinpuolin, onnistu­neet.
On' näet aikomus järjestää
siksi päiväksi • yhteiset juhlat lau­l
u - j a torvisoittokunnan kanssa.
tuMa.- Raittinsasia on jokaisen
yksilöasia täällä j a puolue tai puk
lueet eivät löydä mitään joukkoka-r
i a puolueen jäseniin imhden, sitä
vähemmin tehdä valistustyötä' SUB.
remmille joukoille.
^ Tässä yhteydessä tulee esiin ky.
symysr^missä ovat ne Suomesta ttä-leet
j a ' tnviiseen kuriin ja toimijj
taan tottuneet? Niitä ei ole ties
tänne tullutkaan. He istuvat vai-
Urheiluharjptukset pitäisi saada
säännöllisiksi j a aikaansa vastaavik­s
i ; samoin kilpailut hyvin järjes­tetyksi.
Tai toisin sanoen kaikki
toiminta mallikelpoiseksi, niinkuin
järjestetyissä urheilusenrossa' • on
käsrtännössä; ~ ^ • '
Sen saaminen vaatii toimintaa j a
täsmällisyyttä kaikissa asioissa.
Timminsin seuralla on mallikelpoiset
säännöt, j a liiton säännöt myös e-dellyttää
samaa. Mutta sääntöjen
mukaan toimiminen j e eläminen k y ­syy
sitä millä ne saadaan käytän­töön.
Meidän tulisi jokaisen tun­tea
itsemme, tekomme j a esiintymi­semme
j a kasvattaa itsemme uusik-koisen
Suomen vankiloissa tai ovat
kansalaiäuottamusta vailla olevia
t a i muuten yainon alaisia, joita vai-koinen
h ä l l ^ laskea alos
maasta, vaan pitää alaslyötynä Suo­messa,
sillä valkoisella vaUalla on
siihen itäUä kertaa ieinot. Mutta
mitä; ainesta ovat ne, jotka ovat
viime vuosina Suomesta tulleet?
Siinä joukossa on kaikilta eri aloiL.
t a ainesta, jota ei ole ollut vaairal-iista
laskea; ulos Suomesta, koska
hyvin paljon bn joukossa niitä, jot­ka
ovat olleet lahtarien oppipoikia
o ^ i i a ' ""o^"^** ^ toisessa, joiskin mo-nella
on ollut j a on vieläkin taipu-mnksia
työväenliikkeeseen nähden.
; Heistä moni yhtyy tääEä järjes-töihin,
vaan se ei tapahdu periaat­teen
1;alda, vaan monien asioitten
takia, joista ehkä tärkein on seura-elämä.^.
Jos he yhtyisivät periaat­teestaan
järjestöihin, niin he py.
syisivät jäsenenä; mutta kun se ta­pahtuu
muitten • syitten takia, niin
pian he jäävät sivuun ja astuvat
työllisten pyrkimyksien vastusta­j
i e n joukkoon.
T U L O S L U E T T E LO
Long Laken Jyryn järjestämistä
urheilukilpailuista, jotka suoritettiin
hefnäk. 11 pmä Long Laken osaston
kesäjuhlain yhteydessä Long Lakel­l
a , Ont.
Miesten kolmiottelun, johon kuu­l
u i kuulantyöntö, pituushyppy ja
100 m m juoksu, parhaat saavutuk­set:
Koulantyonto:
2. A. Vaara, Sudburyn Eisa, 11.
15 m.
3. J . Seppälä, Sudburyn Kisa, lO.
53 m. ^
si ihmisiksi j a noudakaa. niitä sään- ^' M. Perälampi, Sudburyn Kisa.
töjä, jotka ovat laaditut noudatet- ' ™'
tavaksi eikä rikottavaksi.
Luulen ^sian tilan olevan sa­man
muuallakin . eikä yksin täällä,
missä ihmisten elämäntavat ^vat
kaukana siitä mitä työväenliike yk­silöiltä
j a " j o u k o i l t a vaatiL Kun
soa, jotka ovat' kasvaneet vanhem-katselemme
tämän seudun nuori-väenliikettä,
niin teemme havain-piehsa
luona ja- olleet lähellä työ-non,
etteivät he voi enää myöhem­min
sulattaa sitäi vaaii -ovat "täy­dellisesti
erossa 'työvä6siöstä,~ • vaik­kakin
ovat samassa asemassa kuin
toiset työläiset; Se johtuu siitä,
kun'^ vanhemmat ovat itse olleet
välinpitämättömiä työväenaatetta
kohtaan j a eivät o l ^ ' myös välit­täneet
mililaiseksi tulevat ' heidän
lapsensa. ' '
Voimistelu-, nuoriso-; j a raittius-seurat
tekevät Suomessa kasvatus­työtä
nuorison keskuudessa. Tääl­lä
on -urheiluliike vielä alussa ja
ei voi vielä pitkään aikaan astua
sille tielle, jolla Suomessa ollaan
tässä kysymyksessä. Nuorison kas­vatuksesta
ei myös täällä ole vielä
suuria toiveita. Nuoriso-osastot o-vat
hyvin heikoilla perusteilla tääl­lä
Canadassa j a niiden toimintaan
saattaminen kysyy suuria ponnis-
1.
2.
3.
P i t U H s f a y p p y :
P. Häkkinen, Creighton Yritys,
6.06 m.
M. Perälanipi, Kisa, 5.76 m.
H^ Sula, Kisa, 5.75 m.
100 in:n Juoksu:
1. JH. Sula 13 sek.
2. /Häkkinen 13.3 sek.'
3.-' V . Kallio, Long Laken Yritys,
13.6 sek.
Miesten kolmiottelua lopullinen
järjestys:
1. P. Häkkinen 212.49 pist.
2. M. Perälampi 210.74 pist.
3. H. Sula 205.36 pist.
3,000 in:n juoksu:
1. P. Jansson, Kisa 10 min. 32 sek.
2. K. Suutarinen, Kisa, 11 min.
25 sek.
Naisten
tulokset:
kolmiottelusta parhaat
. Kunlantyonto:
1. S. Ristonen, Kisa, 7.12 m.
2. L. Venhola, Kisa, 6.58 m.
3. H. Hänninen, J y r y , 6.^4 m.
Bolshevikit ja menshevikit
Mikä on sitten väliaikaisen halli­tuksen
tehtävä? Ensiksikin tsaa-rismin
ja sen virkavallan jätteiden
tuhoaminen. Se on välttämätön
tehtävä, sillä ei se yhdellä rynnis­tyksellä
kaadettuna vielä häviä,
vaan tekee •<;astarintaa. Samaan
kuuluu kirkon erottaminen valtios­ta.
Venäjän kirkko on voimakas
tsaarillinen laitos j a sen maallisen
vallan tuhoaminen on suuri työ.
Sitten tulee vallankumous maalla.
Talonpoikain tehtävänä on. kukis­taa
aateliston valta maaseudulla
— nehän ne ovat tavallisesti tsaa-r
i n virkamiehiäkin. Eikä talonpo­jat
saa jäädä odottamaan, kunnes
joku Perustava Kokous'; antaa heil­le
maata, vaan ' on heidän heti va­littava
omia komiteoitaan j a otetta­va
tsaarin, kirkon ja_ tilaiiherrain
maat haltuunsa .'ja jaettava ne t a ­lonpojille,
sikäli kuiri ei jossain t a ­pauksessa
voida muodostaa yhtei.
siä suartilqöa.
Työväen ohjelmana ovat puolue­ohjelman
minimivaatimukset: de­mokratian
. toteuttaminen,^ vapau­det,
suojeluslait, koulu- j a veroky­symykset
j . n . e . / E i siis välittömäs.
t i sosialismia toteuttamaan — se
olisi Venäjän Oloissa ennenaikais­ta.
Mutta demokrioattinen vallan­kumous
on tehtävä perinpohjin ja
tapahtuu" vain, joS vallankumoui-sellinen
proletariaatti on sen mu­kana
j a johdossa.; r Sitten alkaa
työvälti taistelun oman diktatau-rinsa
ja sosialismin puolesta, mutta
sen toteuttaminen riippuu ajankoh­dasta
j a olojen kehityksestä. ' Ensi
tehtävä on kansanjoukkojen voiton
takaaminen j a sitä varten -väittä,
mätun kansan aseistamioen j a a-seiden
käytön oppiminen, s.o. val­lankumouksellisen
armeijan luomi­nen.
Menshe-vikkien kannan leimaa
Lenin anarkismiksi ja vallankumo­uksen
y m m ä r t ä m ä ttömyydeksi.
Bolshevikkien ohjelma, sen sijaan
johtaisi vallanilAimouksen tehtävi­en
täyttämiseen oikeassa järjestyk.
sessä- j a -tilan syntymiseen, jota L e ­nin
nimilti "työväen ja talonpoi­kain
demokraattiseksi diktatuurik­s
i " . Se merkitsee sitä, että väli­aikainen
hallitus on dtktatoorinen,
kuten vallankumoushallituksen ai­na
täytyy olla, sillä muuten ei vas­tavallankumouksellisia
saada pysy.
mään kurissa. Ja se, että se on
diktatporirien merkitsee, että sen
tehtävänä ei ole sosialismin toteut­taminen,
vaan porvarillisen vallan­kumouksen
perille vieminen. ~"
Tätä kantaa vastaan esiintyi
myös Trotski ollen hänellä Parvuk-sen
esittämä tunnussania: "perma­nentti
vallankumous''. Sana on
marxilaisesta sanasta. V. 1850
lopettaa Marx huudahduksella, et-^
tä tunnussana on oleva: Vvallan-kumous
permamentiksi" s. o. v a l -
lankuirious .-vakinaisena tilana.; S i ­tä
on jokaisen -vallankumoukselli­sen
tahdottava, sillä sen tehtä-viä
ei voida suorittaa muutoin kuin
moni-vuotisen ajanjakson aikana
jä koko sen ajan täytyy vallankur
mouksellisen vallan olla lujissa <kä.
sissä.
Mufta^ Parvus j a Trotski antoi­vat
tälle tunnussanalle oman s i ­sältönsä.
He selittivät että Leni­nin
kanta on opportunistinen. Työ­väki
ei siihen "itserajotukseen"
suostu, vaan ryhtjry toteuttamaan
sosialistista vallankumousta. Mut­t
a — nyt, tulee eteen pulma. Työ­väki
on vähemn>istönä maassa e i ­kä
sillä ole voimaa toteuttaa sosia­lismia,
varsinkin kun — kuten
Trotski otaksui — talonpojat o l ­tuaan
mukana demokraattisessa
vallankumouksessa menevät porva­riston
puolelle. Miten käy siis sen
sosialistisen ' vallankumouksen ?
Trotski $i osaa muuta kuin sanoa,
että sen voi Venäjän työväki suo­rittaa
• vain länsimaisen työväen
valtiovallan avulla./ Tämän 'kan.
nan -virheellisyys oli seuraava: S i i ­nä
rajotettiin Venäjän porvarilli­nen
vallankumous lyhyeksi eikä
ymmärretty, että työräki j a talon,
pojat voivat; yhdessä- kuHcea pitkän­k
i n matkan. Siis epäluottamus t a ­lonpoikaan
liitt9laisena. Ja tästä
•virheestä johtui; toinen: usko- että
Venäjän vallankumous on riippuva
siitä, onko Europan ty^öväki j o suo­rittanut
sosialistisen kumauksen
j a voi antaa "hallitusapua". Näin
siis Trotskin "jyrkemmältä" näyt­tävä
kanta itse asiassa oli "impos-sibilismia"
— ei voida tehdä. Täs­sä
huomautettakoon, että tästä vir­heellisestä
poliittisesta kannasta
huolimatta - on Trotski toimiva', k u ­mouksellinen
ja . täytti paikkansa
1905 :n vallankumbuksesssa kunni­alla.
•••;•;••/
Samaan aikaan -kuin Lontoon ko-kous
p i d t t i i n , pitivät menshevikit
•konferenssin" -C^evessä hyväksyen
joukon päätöslauselmia omassa
hengessään. Lenizi kirjottaa heis­tä,
että nämä^ Venäjän vallankumo­uksen
girondistit ovat oilevinaan
erUlään porvareista, mutta asialli-sesti
riippuvat niiden hännäs­sä,
kannattaen liberaaleja, jotka
tahtovat poistaa tsarismin hienolla
tavalla, hansikkaat kädessä. Mut­t
a sen sijaan nykyiset jakobiint,
bolshevikit, halasivat temmata ku­moukselliset
tasavaltalaiset pikku­porvarit,
erikoisesti talonpojat, pro­letariaatin
johdonmukaiselle kan­nalle^
ottaen huomioon niiden luok-kaominaisuuden,
tahtovat että kan­sa
suorittaisi kumouksensa plebei-jimäisesti,
armotta tuhoten .vapan-den
viholliset j a murskaten niiden
vastustuksen^
Nyt alkavat bolshevikit julkaista
lehteä "Proletaari", joka ilmestyi
lehtiä alkoi ilmestyä Venäjällä.
Tov. Sinovjev kirjottaessaan Lon­toon
kokouksen päätöksistä sanoo,
marraskuuhun asti. jolloin julkisia
että niitä lukien tuntuu kuin olisi
tuo -kokous korvansa maahan pai­naen.,
osannut, k u u l l a tapausten jy­rinän
Venäjältä j a sen mukaan a-settanut
tehtävät. - Tapaukset o-sottivätkin
kuinka oikeassa bolsbe-yikit
olivat olleet. ^ :
' Vuosi 1905
Venäjänä kehittyivät tapaukset
nopeassa ; tädissä. Sotilaskapinoi­ta,
laivastokumouksia, lakkoja, jot-
•ka paisuivat vallankumouksellisik-siksi
suurlakoiksi, talonpoikaislevot-tomiiuksia
j a työväen vallankani*)-
ukselKsia icieleriosotuksia. Lenm
seuraa tarkoin tapausten kulkna
j a arvioi niiden merkitystä. Hsn
osi)ttaa kuinka rohkeat treo:
iRiiassa, taistelut kasakkain kanssa
y. m. kasvattavat taistelutannoa
j a kykyä sekä nostattavat ka^an
rohkeutta. Porvariston kesk^^des.
sa nautitaan taistelun hedelnim.