Vapaus, February 11, 1926

              . neiiaiK, 11 p.—mur^ l^h* 11».
nOITÄJAN OSASTO
Vaiuinden Jcon^u>nssa, on inyytävänä'^^^^^^
kiijotoskone, hinta 985.00 j a ysi hyvä Undemood, hinta $90.00.
' Vapaus niinikään myy tehtaan hinnoilla uusia j a uudelleen
rakennettuja -Remington kirjotuskoneita. : Uusien4: hinnai övät
$140.00 ylöspäin ja uudelleen :rakennettiijeii;^75.00 ylöspäin.
Erikoisesti, suosittelemme - uutta pienikokoista, hyvin keveää Be^
mington kirjotuskonetta^ hinta $^5.00.
Tehkää tilauksenne osotteella ' ' - < v
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
MU
Box 69. SUOBUBY, ONT.
AHAA
S U O M E E K
Kurssi Snomen fflarkkia
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUTs ,
40c lähetyksistä aUe $30.00. 50c
lähetyksistä $30.00^$69;99, 75c
lähetyksistä $60.00—99.99 j a $1.00
kalkilta $100.00 taikki sitä suurem-miltä
lähetyksiltä.
SähkSsanomalälietyksille on kulu}
$3.50.
^udburyssa ja ympäristöllä asuvat
voivat. käydä Vapauden; konttorissa
tiedustamassa erikoiskurssia.
Kaikki sähkölähettykset tehdään
suoraan Sudburysta Helsinkiin sa­mana
päivänä kuin: saapuvat Va­pauden
konttoriin. . ;
L A I V A P I L E T T E J X MYYOJUIN.
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Tehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY, O N T .
Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE
316 Bay Street,
Port Arthur. Ontario.
DAVID HELIN
eripaikkakunnilla Pohj.-Ontariossa.
näiden 900 perheen asuttavaksi.
Hordosyn. selostuksen mukaan on
näillä unkarilaisilla aikomuksena
ryhtyä harjottamaan hedelmien vil­jelystä.
Kysymyksessä lienee jon­kinlaisen
siirtolan muodostaminen,
sillä Hordosyn antamien tietojen
mukaan nämä perheet kaikki halua­vat
sijottua'samalle seudulle lähelle
toisiaan^ jokainen heistä ; kuitenkin
muod9s|aen/i oman yksityisen ^ talou­tensa.
Hän myöskin antoi ymmär­tää,
että hänen edustamillaan per­heillä
on kylliksi rahoja voidakseen
heti maksaa, huomattavan osan a-
'suttavakseen ottamastaan maasta.
Sellaiset ;^siirtolaiset, joilla on jon­kun
verran varoja ja ovat haluk­kaita
kiinnittämään nämä -varansa
maahan Rannikkoon — kuuluvat
olevankin tänne erittäin tervetul­leita
nykyään. Ja hyvin . ymmär­rettävistä
syistä. Sillä tällaisilta
siirtolaisilta on '. maakeinottelijoilla
j a hedelmätrustHla ensin tilaisuus
keinotella entiset varat pois ja. sit­ten
jää työvoima vielä varsinaisten
työnantajain riistettäväksi^
Lännen kämppäjätkä^i
Juttutuvan pakinoita^
PAKKASESTA
. Kukas sitä sanoi ett'ei.: tänä tal­vena
ikunnon pakkasta saada ollen^
kaan? Tuli se vihdoinkin, vaikka
ei' tuo kovin pitkäaikainen ollut,
mutta sensijaan se oli sitä kovem­pi
ja näytti siltä kuin Alaska j a kuu­luisa
Ynkon olisivat lykänneet stou-vinsa^
nurkkaan tänä talvena j a paa­sanneet-
pakkaset ^tänne Ontarioop,
kun <;anadan pääkaupungissa, N i -
pikossakin, - näytti kylmyysmittari
yhtäkuudetta astetta alapuolella nol­laa.
Kylmä oli, oli se. Mitenkä tjB
siellä Nipikossa oikein pärjäsitte s6n
kylmän -aikana, jos saa luvan kysyä?
Täälläkin oli kokolailla pakkasta,
oli niin paljo, että eu.tahtonut us­kaltaa
Juttutuvasta lähteä ulos kau­pungille
vpurasemaankaan, j a jos se
olisi; ollut .vähänkään, kgrlmempää,
niin allekirjottanutkinc' olisi , pian
kuollut' nälkään. Jup^t. ;
Kyllä siinä oli Juttutuvankin stou.
vin kylki punasena, kun sinne kaikki
^yrittivät kolia Ja puita ^ paasata,
minkä kerkisivät, kun ulkoa sisään
tulivat.
> Muuten tällaiset pakkasilmat ovat
toiselta puolen hyviäkin, siUä - nii­den
vallitessa. on hyvä tilaisuus j u ­tella
siitä uudelleen järjestämisestä­kin,
sillä .mikään ei ole niin, hyvä
kokoonkutsuja näin talven aikana
kuin hyvä stouvi, ja joka liudelleeHi
järjestämisestä haluaa jutella, hän
olkoon stouvin ääressä, niin ei kuu­lijat
ainakaan kauaksi pääse, vaatt
ovat niinkuin puoleksi pakotettuja
kuulemaan, vaikka eivät siitä niin
erikoisesti perustaisikaan. Siis an­nan
teille tässä hyvän neuvon.
Älkää jättäkö tätä asiaa kesäany
vaan pohtikaa sitä nyt talvella, sillä
helpommin löytää kuulijoita stouvin
ympäriltä näin talven aikaan kuin
jostain puskasta . tai uimarannasta
kesällä. Siis painakaa päälle ja
lyökää, kun rauta on kuuma, ennen-kun'
ilmatkin' muuttuvat kuumaksi^
jolloin asia voi turhan t a ^ a venyä
liian pitkäUe.
KOVASTA SISUSTA
' Usein kuullaan, puhuttavan kovas­ta
sisusta j a sillä me suomalaiset­kin
usein kerskumme. Jaa.a, kyl­lä
sitä oh : sisua suomalaisillakin ja
härmäläisillä. myös. Mutta kysymys
on yhtä leveä kuin se on pitkäkin;
joten sisuakin on monenlaista* j a us­kallanpa
lyödä veikkaa, että on sitä
sisua muillakin,.ei vain suomalaisillat
Jesseri. Joirette usko, niin» luke­kaa
vaikka aviisista, s^lä .totta se
on, kun on mustaa kerran pantu pa-perillo.
*
Tässä viikolla taas nähtiin kieli-sistä
lehdistä, kuin Walesin prinssi
on taas jesuksen tuhannennen ker­ran,
pudota mätkähtänyt: pois hevo­sen
selästä ollessaan hunttaamassa.
Samalla kertaa on hänelle käynyt,
kuten melkein parisenkymmentä ker­taa
ennenkin, nim. että häneltä on
katkennut niinsanottu solisluu. Lui­ta
on kyllä monenlaisia ihmisen k r u -
pissa, mutta solisluulla tarkotetaan
sitä luuta, joka on-hoikan paikan
j a olkapään mlissä ja jok4 on prins-siltäldn
toistakymmentä-kertaa kat­kennut.
^ Siitä huolimalta • on hän
vain uskaltanut kavuta konin sel­kään
aina parannuttuaan. On . sii­nä
sisua, sanon minä. On, on, eikä
ole suomalaidlla,. enempää kuin härr
mäläisilläkään, kerskumista siitä
kuuluisasta ^ u s t a ^ n , kun verrataan
sitä prinssin sisuun.
Suomalainen saadaan vähemmällä­kin
uskomaan, että on turhaa yri­tellä
pysyä sisukkaan konin selässä^
sillä sisukkaan hevosen j a miehen
välillä on sentään suuri ero. He­vonen
voi yhfäkkiä suuttua ja tehdä
vallankumouksen ja sellaisessa val­lankumouksessa
joutuu mies aina
huonommalle 'puolelle, nimittäin ala­puolelle.
Joirei tätä kuka usko, niin
sopii ottaa ruuna ulos tallista j a koe-telia.
•
Samalla tässä voin taas harpata
siihen uudelleen. järjestämiseen ja
lyödä kannukseni proletaarikonien
kylkeen ja hokaauttaa; että sopii |
prinssintapaisella sisulla ruveta rat­sastelemaan
uudelleen järjestämisel­lä
ja ajella sitä eteenpäin, sillä se
asia ei ole sentään niin pahaa vas­tusta
tuottava kuin pahansisuinen
hevonen, jota täytyy ruoskalla kyy­ditä
eteenpäin. Uudelleen järjestä­misessä
ei tarvitse muuta ruoskaa
käjrttää kuin tavallista; sananmoskaa
j a jos sitä. oikealla tavalla vaan
käyttää, niin sisukkainkin vastusta­ja-
siinä antautuu. Jesseri.
MAAN "POKKAA"
Tässä haluan" jo edeltäpäin huo­mauttaa,
että aihe on otettu Rai­vaajan
palstoilta, j a noskelaisia; on
täytynyt olla hommassa mukana, a i ­nakin
piruina, sillä en usko. että
Raivaajassa olisi muuten siitä mi.
tään tietty mainita.
' Raivaaja on nimittäin saanut Bos­tonista
uutisen, .-jossa kerrotaan et­tä
bostonilaisten kaupungintalolla
on joku kaupungin herruista vaati­nut
uusia lukkoja kaupungintalon
liuoneisiin, kun oli tullut, ilmi, että
rakennuksen huoneissa on vetää hut­kittu
oikein amerikalaista kontrin
pokkaa. Mainittu herru oli ollut
oikein pahanakin' asiasta, joten a l -
lekirjottanut arvelee, että äiskää ei
ole itseä päästetty peliin tai sitten
on hävinnyt rahansa kämpläreille ja
IdnkuiBsaan antanut ne_ ilmL' Muu­hun,
tulokseen on 'vaikea tällaisessa
asiassa päästä. Amerikassa kun val­litsee
se npskien ylistämä kansan­valta,
niin ovat kai kämpläritkin aja^
telleety. että kansantalo on kaikkien
kansalaisten käyttöä varten-ja pan^
neet pelinsä siellä, pystyyn..-: > ,
- Bostonin :kaapan]d on ^niin'-lähellä:
sitä purkkia, jossa Raivaigakin i l ­mestyy."
«ttä jos. peli * olisi saanut
j a t k u ^ jmn oliä nosldllakin ollut
senssi aina ^välillä kävästä Bostonis-,
sa : j a ottaa ^ kät@ kansanvaltai&een
; pokkakeemiin. tai olla' a i n ^ n pi-jTuina,
jos nimittäin eivät.olisi pääs-
; seet peliin, • jota harjotetaan' kan-j
sanvaltaisen maan - kansanvaltaisissa
i laitoksissa. Muuten pelkään,' että
l jos - massan nosket joutuisivat am-mattikämpläreiden
.kanss^ tekemi­siin,
-niin ^teldavät kämplärit;piiui.
heistä skonkin j a veisivät niiltä- kai4,
ken- kepulikonsteilla keräfyn^^ omai­suuden,
joka'asia ei suinkaan olisi
haitakid, sillä i l l o i n ..tulidvat nosku.
jenkin'talutusnuorassa kulkevat työ­läiset
huomaamaan, -että heitä tosi­aankin
on vedetty nenästä.
Fäti.
Piirien virallisia
tiedonantoja
P.-O. piiritoimikunnan
tiedonantoja
Kommunistipuolueen suomalainen
puhuja j a järjestäjä, tov. A . T . j H i l l ,
puhuu helmi- ja maaliskuulla seu­raavissa
paikoissa Pohjois-Ontarios-sa:
TimUiins helmik. 9, 1 0 . 1 1 , 13,
18. 19, 21 j a 22 päivä.
South Porcupine 12, 16/17 j a 20
päivä.
Con^aught' Sta. 14 päivä.
Pottsville 15 päivä.
Kirkland Lake 23, 24. 26. 27/ja
28 päivä. "
Larder - Lake 26 päivä. .
Rose Grove, maalisk. 1 ja 2 päi­vä.
Cobalt, maalisk. 3, 4. 5, 6, 7, 8
ja 9 päivä. ;
Osastot j a jäsenistö ottakaa yllä-merkityt:
ajat ; muistiinne ja toimir
kaa siten,: että näissä tilaisuuksissa
puhuja saa selitellä asioita huoneen
täyteiselle kuulijakunnalle. Lähem­piä
tietoja puhetilaisuuksien järjes­telystä
y.m. lähetetään osastoille
kirjeellisesti.
P.-O. piiritoimikunnan puolesta
Hilma Selensld. siht.
seikkaa jai«ttä kyllä Knst on.syyl-linen;'
mutta; jos *»omari ottai^^lmo-vdäan,
että liän^o^toUut. vähän piin.
kuin pakotettu. , Täällä on kahden­laisiin
näitä' suomalaisia *ja heidän
välinä ovat "katkeroituneet. Tuor
mari keskeytti sanoen, että . '*kyllä
minä,^tiec^n mitä tarkotatte; niitä
punaida ga- valkosia. vaan minä'en
Voi -antaa':heille-tappelulupaa. - Jos
haluavat tapella menkööt Venäjälle."
(Huono paikka, Sluomi olisi ollut ali
righL)::'"Täs^,maassa on: nouda^
tettava maan; lakia."; Lakimies yrit­ti
selvitellä) uudestaan: "He eivät
^kumminkaan ymmärrä tämän maan
.lakia." — Tuomari keskeytti: "Co,
Toronton uutisia
Vielä; kerran huomautamme siitä
Konrad Lehtimäen mahtavasta näjr>.
telmästä,. joka esitetään ensi lauan­taina
Suomalaisen- seuran haalilla.
Kappale ei ole jokapäiväinen. Se
on täydellinen työväennäytelmä.
;Siis pitemmittä puheitta kaikki
iuokkatietoiset työläiset; varustautu­vat
katsomaan tätä mainiota näytel­mää.
Pääsymaksu 50 senttiä. A l ­kaa
keUo 8 Ulalla.
Seuraava suuri näytelmä on' " P u -
nasen ristin sisar", t.k. 27 >päivänä.
Eri paikkakunnilta
SOUTH PORCUPINE, ONT.
Suomalainen pajppi oli saapunut
antamaani hengellistä turvaa .valkois­ten
browingeiIle ' aina Torontosta
saakka.
Asian kulku oli seuraava: Val­koiset
Kust- Tyni ja Rauman Jallu
•olivat jollain tavalla ' herättäneet
huomiota pyssyineen," ja näinollen
joutuivat luovuttamaan ne viran­omaisille.
Asiasta sukeutui kärä­jät
t.k. 3 p. ja' viikko; edeltäpäin
kuului outoa ääntä, ettäv"kyllä ne
pyssynsä pois saa; niille tulee 'evan­keliumi'
lakia vastaan." ;
Uteliaana menin käräjätaloUe kuul­lakseni
sen niin suurta huomiota
herättäneen jutun ja nähdäkseni
sen voimanmiehen, joka uskoi nä.
mä kaikki voittavansa. Sinne oli
saapunutkin yleisöä —r ehkä samas­ta-
uteliaisuudesta -^-oikein tuvan,
täydeltä.
Toimitus alkoi, kuten ennenkin,
ensin oli neljä autonajuria syjrtet-tynä
lujasta ajosta, joita cakotettiin
'15—'25 dollaria j a kulut j a ajolupa
korttiin merkittiin jonkinlainen syn-timerkki.
Samalla tuomari huomaut­ti
oikein erikseen, että näitä kun
saat 3 Jiiin silloin otetaan ajolupa
pois.
Seuraava oli Kust Tyni. mikä
kuului niin kankeasti, ettei suoma­laisen
ollut oikein : helppo kuulla^
joten etupenkissä'oleva komea mies;
silmälasit nenällä, meni' vähän her­mostuneen-
näköiseksi ja kuiskaili
Tyni, Tynt Heti «rvarin. että siinä
on hän;—r se voiman mies; Kun
Tyni tuli esiin iuki tuomari syjrtök-sen
-luvattoman - aseenkannosta ja
samalla kysyi, että jos oIct"gnilty"
elikkä ei. Silloin '/pap^" kuiskasi
lakimies W. 45. Borvlesin korvaan,
joka nousi asianajajan: paikalle, ja
sano!, että hahsaa selvittäS tätä
kyllä ne ymmäx1;ää- ehkä ^paremmin
kun minä'ga sinä. Ensi: kerta.. Siis
vähin määrä 25 dollaria j a kulut ja
pyssyt takavarikoidut"
' S i i h e n meni Jiyvät humalat. E i
ollut papilla hiuuta mahdollisuutta
kun käydä .'hengessään sotaa tätä'
Canadan virlcavaltaa vastaan^ kutt;
eivät osaa antaa "valkasijoille" hei­dän
työaseitansa^' . Eivätkö olekin
yksinkertaisia. Onko "pappi" silloin
omalla asiallaan - vaiko kaikki mää­räävän
'.'jumalan"? En voi itse
ratkaista, vaan jätän Jiukijan omaksi
ajaksi, silloin kun hän lähtee puo­lustamaan
tällaisien "urhojen" pys-synkantooikeutta
j a samalla maalaa­maan
" p i r u n " täällä olevista Tehel.
lisistä- työläisistä. .Siellä sen kuuli
tulevan hyvin- hyvästi esiin näistä
sanoista:; " J o s olisi tuomari halun­nut
kuulla edes i p . minuuttia." M i ­tä
sitä olisi kuuUUjtkaan ? Kyllä oli­simme
varmaan .oltu' hyvin karvai­sia.
- E i ; ne mat^nalaiset sarvipäät-kään
olisi meitä uskaltaneet tulla
lähellekään.
Olisin nyt vähän kertonut niistä^
jaloista tempuista, mitä näillä " u r ­hoilla"
on osallaan tas3ä maassa—•
vaikka ei sitä^ otakaan huomioon.
Kuinka 'ne ovat kojnjekin miestä jrh-destä
m'ökistä \>deneet sorakuopan
reunalle; pennut ensin ja isä sit­ten.
• Suomessa pimrttäin •— täällä
k<*sken?'nsä kun urheilevat. Ei ole
pitkä Ictfn näidenkin browningeista
oli yksi heidän omiaan menettää a i ­noansa,
mutta k^lrkisi sen; verran
p^olustam^aan itsehän, että kuula
meni-' ampujan ont^an polveen. Lää.
karissa öli Umotettu, että jänistä
amnuessa tuli vahinko. Toinen ta­paus:
• Kun oli ollut usein putkassa,
niin suuttui poliiseihin ja Iäksi k i r ­veen
-kanssa kostamaan, mutta oli
niin innoissaan että meni syyttö­mään'Italo^
n jä hojdcusi sihtiove^f si­sään,
f• Ketään .ei^^bllut kotona"^' ja
niin sai; mennä. . ; i
Monia kertoja heidän klupillaan
on ollut ,,"brownin^',', jonkun _hai&;
t e f t ä v a n S a m o i r f ' on" puukot^ol­leet
esillä.' KerraÄkin vpoliisit.. vei-
-vät verisen puukottajan, vaan sa­nottiin,
että veri on- tullut omasta
nenästä j a toinen, "jfoka oli saanut
selkäänsä, oli piiloäsa.
Monta kertaa orh' heitä ollut liha.
puukkojen'kanssa kanpungilla ih­misten"'-
kauhuna. Nämä asiat ovat
selviä>'ja txidistettavia*, koska vaan:
•NHö vieT?kö "papin"- mielestä pitäisi
heille oikeuden myöntää isommat
"pesavehkeet." »
Eni nämä kaikki*.nyt on annettu
anteeksi, .; koska niiden talolla oli
saarnattu: useampi »vuorokausi. Siel-lä;'
ne olivat istune«rtunijuoman ää­ressä;
— kaikki nikkuvniasetkin, jot­ka;
ovat vaan vähän- valkoisia, ja vä­hän
punaisia. Mutte niinkuin nyky­aikana,
ilmenee, etta on vaan kahta
täyttä väriä; nunafsia j a valkoista
j a se pitää paikkansa. Mikä ei ole
punanen on valkoinen. Siis omat­kaa,
jompi kumpi täysiväri. Siis t i -
•pahuta mitä väriä jtahansa sekairfn
se tuhraantuu ja punainen menee
ihan pilalle. Se on totinen tosi.
Se oli hän?
DUNBLANE., SASK.
neet' < osakkeita - farioihommaaai^
Haksappa sitten osakkeet ulos jos
Osastomme viime ,kokonksessa 10
p. tammik. yhtyi uusia jäseniä kol­me,
jotka lausuttiin tervetulleeksi
joukkoomme. Seuratkaa toisetkin
nuoret esimerkkiä, ja vanhat myös.
-^Käsiteltiin monenmoisia asioita;
muun muassa, että ; olisiko edullista
paikkakunnallemme .perustaa suo
malaista Farmers, Union osastoa,
koska on paljon kielto taitanmtto-mia,
jptka eivät voi seurata maan
kielisten toimintaa mainitussa liik­keessä.
Kuitenkin toistaiseksi pää­tettiin
jättää asia ennalleen.
' M u u t o i n on hyvin ilahduttavaa
nähdä, että maanviljelijäkin alkaa
voit' j a ; jos et' voir niin älä viitsi
uskotella - .itsenäisyyt^ - Vaikkapa
maaltasi säätkin näennäisesti osak­keet
• ostettua ulos, jää vielä tuot^'
teesi myyntiosakkeet toisille, jotka
myyvät . yhdessä sinun tuotteitad
ja joista osa kuuluu^ heille v j a jos
mitä ostat^ niin osa maksamastasi
hinnasta kuuluu myös heille. Sinun
on> makseltava niin - korkea hinta,
että nämä sinun osakkeet saavat
osakevoittonsa yli .nettohinnasta.
J^o niin.- ;~Sinulla; fanuarirukka o l i
taas osakkeita jumala ties ; kuinka
paljo ja näistä et pääse ostamalla
niitä uTos,-siilä-' ne on;r kuten^; syy-;
tinkivaari, että; «läfä pois ^"vain, ;
No mutta 'mitä -noiden; riiviöitten
kanssaion sitteA tehtävä? Kysynet
ehkä. ; Yhdy ;siihen ; joukkoon, joka
pohtii juuri' niitä kysymyksiä. Se
joukko ; on Farmers Unio, ja jouk­kona/
;kyilä löydätte ; siihen keinon,
kuinka -päästä eroon moisista syy-tinkivaareista.
, Sitten vasta: voit
farmari tuntea todellisen: itsenäi-syystunteen
rinnassasi, kun ; tiedät
vapautuneesi moisista nälviäisistä..
Tammik. 21 p.' vietimme toveri
Leninin muistolle surujuhlaa, joka
yleisöön nähden;. onnistui yli toivei­den.
Huolimatta .siitä, että oli k y l ­mä
;talvi-ilma, dli yleisöä tullut a i -
^a yli 3U mailin matkan hevoskyy­dillä.
Kiitos toverit ja toveritta­ret
hyvästä yhteisymmärryksestä ja
uhrautuvaisuudesta.
Paikkakunnallamme käväsi myös
englanninkielinen puhuja, toveri
Bartholomew puhuen useammassa eri
paikassa. Oh hyvin mieienkiintois-ta
kuulla tätä toveria,' siUä
hän on yksi etevämpiä puhujia rai­ta
on. paikkakunnallamme käynyt.
Äärimäisten vastustajaimniekin täy­tyi
.myöntää, että hän puhui suoran
totuuden.
TAEORBROS-^ii^oorabiMli
SilHKOTARPEITA JA RADIOJA — 134 Gon» St., SOO. ONTARIO
SAULT: ST£; MAk(IEN ja-jrmpirixlon A«nou«l;^«^
COCHRANE-DUNLOP RAUTAKAUPASTA
Kaikkea rautakauppa-alaan, kuuluvaa tavaraa saatte varinastihalvemm
kuin pienemmistä liikkeistä ' .
- COCHRANE-DUNLOP HAROWARE LIMITED
Sanlt Ste. Marie, Ontario.
HUONEKALU UUTISIA LEMAY'LTA
Jos tarvitsette taloustarpeita, käykää meillä. Aina varastossa uusia j a .,
vanhoja tavaroita. Me olemme tilaisuudessa antamaan helpoimttUIa hin­noilla.
Aixm hyvä varasto. • ,\
LEMAY FlURNITURE
Cor. WelliaEton & NoHh St Puhelin 2098. ^ Sault Ste. Marie, Ont.
Olemme alkaneet kolin ja pbHtopuiden välitys-liikkeen
kaksoisknupunkissa. Tehkää tilauksenne meille,;tulette saamaan,
> tyydyttävän tavaran.
Puhelin 431 N. — TWIN CITY COAL & WOOD.
kaa naisillemme; jakaa.; vaan- kyllä
me siihen .opimme ja^ meidän täy­tyy
.siihen oppia, jos mieliy toivoa
elämän toverista jotakin muuta, ei­kä
vain 'lakka saatana", kuten, län­nen
toveri sanoo.
Aarne Keltnmaa. Jos satut huo­maamaan
tämän, niin lähetäppäs
oeotteesl 'sillä täällä on sinulle use»
ami|)ia vanhanmaan kirjeitä.
CREIQHTON MINE. ONT.
"VäkevSmmän tiellä" näytetään
lauantaina, t k. 18 päivänil. Sil­loin
tietysti kaikki rientävät katso­maan
kappaleitta sillä siitä onkin jo
VaVn 'totuuslian "onkin iPa^^Js^n kuukautta «kun meillä on
nähdä, että hänellä on sama v i ­hollinen
edessä kuin teollisuustyö-
Iäiselläkin ja että heidän on käsi­kädessä
taisteltava yhffeistä vihol­lista
vastaan ja pudottaa itsenäi­syyden
tunne niin. alas,, että ; ei
enään kukkoile hetkeen aikaan, jo­ka
itsenäisyys ei ole- muuta kuin
pettävä utukuva. /Puhuuhan jo­kaiselle
farmarille selvää kieltä el&i
män takavuodet, kun vaan tditsii
n7.tä silmätä. Hän on parhaassa
tapauksessa itsenäinen keväästä syk­syyn,
vaan syksystä kevääseen- hä­nellä
on täysi työ selvitellä asioi­taan
osakasten kanssa, jotka 'on
tulleet osakkaiksi ilman.; ettei hän
ole osakkeita myynyt - heille. Joo,
ne (m vain yksinkCTtaisestf otta-tälle
järjestelmälle kauhistus, jota
on synti kuunnella, kuten ilmeni
täälläkin. Kaupunkimme prominen­tit
kylläkin 'myönsivät, että kyllä se
oli oikeaa puhetta. Joo, hän puhui
toita, mutta samalla ihmeteltiin, et-^
tä kuinka tuonlaiset saa kulkea pu­humassa.
Kysäsin eräältäkin, että onko to­tuuden
puhuminen Canadassa kiel­letty.
Hän koetti huomauttaa hy-vm
naivisti, että se on kommunis­mia.
Kysyin edelleen, että onko
se lakivastaista että kommunisti pu­huu,
tosiasioita, koska juuri ; myön­sit
mainituir-puhu jan puhuneen to­siasioita.
Vastaukseksi sain tuon
vanhan tutun "repriisin", että mi­nulla
ei ole aikaa nyt puhua tällä
kertaa, ja mikä hassuinta onkin^
uusiintuu heille tavallisesti aina sa­ma
hoppu, kun tulee' kysymys, jos­sa
tosiasiat tuovat järjestelmän nu-rinkurisuuden
silmäin eteen.
Mielestäni on heidän turha olla
niin kovin arkoja, sillä jos tosiasioi­ta
vähän sattuisikln ajatustänkkiin
selviämään, niin onhan heillä pal­katut
' Järjen, sekottajat, jotka vä­hintäin
kerta viikossa liuuhtoo ne
sekasi^ mitä, viikon varrella on sat­tunut
sinne kertympn. £i se kui­tenkaan
niin sakeaksi viikossa ker­kiä,
että ei sitä ammattisekottaja
milcsattua saisi.
No niin. Tatsa joku aika sitten
satuin ropemekkaamaan pazkkakun-
.tamme erästä hameväkiryhmää ja
mitä kauheita kuulinkaan. Nähkääs.
Vaivasin ensin vanhaa ajatuspäs-kettiäni,
että mitähän se on kun
kuulin ensin, että naiset jakoontuu.
naisemme jakoontuu? Tulin siitä
niin uteliaaksi, että ropcmekkasin
ainakin ainakin tunnin ajan ja sain
senverran selville, että kysymys oli
lulsjaoston perustamisesta ^paikka­kunnallemme
ensi kebän aikana.
Muijani yllätti minun ropernck
kaarnasta. Nähkääs, olin vain o-ven
takana. Hän mutisi, että " t u o
hölmö kun sai sen kuulla, niin se
ei kyllä pysy ' salassa." .Näinollen
autan muijaani oikein arvaamaan.
Ja samalla paiskaan meille ukoille
pikku epistolan, että autamme sy­dänkäpysiämme
siinä työssä sen
minkä. voimme, ja paljon si­ten,
että annamme heille naistove-reina
Enemmän aikaa kehittää kyky­jään.
; Kysynette, "että kuinka her­ran
nimessä me voimme antaa a i ­kaa
naisillemme? Ettäkö meidän
pitäisi ruveta naisten töitä teke­mään?"
Eipä suinkaan.. Aivan yk­sinkertaisesti
siten, että otamme
naisiltamme miesten^ työt pois. a i ­nakin
osittain. Voimmehan sanoa
tähän tapaan, eikä sillä hyvä, että
sanoa, vaan myös toteuttaa; "että
kuuleppas nyt muijaseni, tästälä­hin
haen minä hevoset haakista ja
fiitaan ne, eikä sinun tarvitse na­vettaakaan
siivota, eikä sikoja ruok­kia.
Haakin aidan minä myös kor­jaan
ja voinhan minä nuo • muuta-^
mat lehmäkantturatkin lypsää" jne.
"Tee sinä vain nämä sisätyöt
täällä seinäin sisäpuolella ja mitä
saat siitä aikaa jäämään, käytä sc
itsesi j a > naisjaostonne kehittämi­seen.
Sillä ethän sinä polomen saa
aikaa y henkiseen työhön, jos sinä
vielä!'sisätöittesi lisiksi tuolla ulko^
na rehjastat". jne.
vähän kankeaa; omaa _ mukavaa af-
Dnspeiier |
Harness Coinpaiiy
'VALJAITA. TELTTOJA. MET^!
' SÄMIESTEN TARPEITA ^
K Ä Y K Ä Ä : KKATSOMASSA:?;
Puhelin 9
KanpuDvintaloD ^ viereM&—-
kappaletta näytelty.
Puolueosaston kokous on sunnun­taina,
t. k. 14 'päivänä. Rientäkää'^
pä kokoukseen. Toveri Oikkonen
sanoo,, että jäsenkortit on otettava
joka vaan meinaa jäsenyytensä säi­lyttää.
Puoluekonventsionista joh­tunut
ylimääräinen vero on makset­tava
tämän kuukauden ajalla. Se
on 50 senttiä ja joka ei ennen" ole
maksanut, niin kokouksessa on sii­hen
tilaisuus. Vero kannetaan kai­kilta
jäseniltä, myöskin naisilta. >
Suomalaisen Järjestön . Greighton
osaston jäsenkirjurina tänä vuonna
on tov. Nyfors. . Jokainen puolue­osaston
jäsci^ hakee tietysti jäsen­kortin
heti: alusta vuoden.; Meidän
kommunisteina täytyy valvoa, että
osasto, joka - omistaa haalin, toimii
hyvin. Jäsenkorttleja saa hakea jä-senk^
rjurin .k6toa. ; Kaikki tietävät
missä tov.v Nyfors, asuu. -—^ Aku.
SHOE SHOP " A T L A S " ;
-John Konka, ouist.
Ensiluokkainen K^gänkorjausliike.
• Parhain alallaan Soossa
376 Albert St., W.
Sault Ste. Marie. Ontario.
Sai lattsopin
/ SAUNA
avoinna joka arkipäivä
Corner ^.
Hurön* Albert Street
SOO, ONT,
Timminsin pakinaa :
Täällä vietettiin Suomen vallan­kumouksen
muistojuhlaa 31 p. tam.
mikuuta^ Muistojuhlan tarkotukse-na
oli tehdä agitatsionia työväeni
vallankumoasliikkeen hyväksi j a -sa­malla
yhdistää Canadassa olevia suo­malaisia,
jotka ovat olleet taisteluis­sa
Suomen valkoisia ja Saksan soti­laita
vastaan 'vuonna 1918 j a yleen­sä
kaikkia vallankumousliikkeissä
mukana olleita. .
Täällä Timminsissa, niinkuin mun-'
allakin, on paljon, jotka ovat jät-
.täneet sivuun kaiken ja antautunut
vastustajan kanssa suoranaiseen
kanssakäymiseen. Tilaisuus, joka oli
aivan Vapaa, ei tuottanut suurem­paa
'joukkoa kaalille, niinkuin olisi
voinut tapahtua-. Mutta siihen oli
syynä kai se, että sinä iltana oli
erään suomalaisen koiratorpan ava.
jaisjuhla (joilla on täällä suuri kan­natus
osaston jäsenistönkin taholta).
Myös oli samana iltana suomalais-;
ten i.vr.w itäisten kokous.
Kaiken ohjelman suoritti tapahtu­main
mukana olleet j a täällä -vielä
kuuluvat jäseninä kommunistisen
maailmankatsomuksen omaaviin työ­väenjärjestöihin.
En; tiedä, josko
tilaisuus teki^ sitä vaikutusta kuin
olisi sen pitänyt tehdä.
Kaikki entiset punaiset oliei saa­tava
jatkamaan entistä taisteluaan
päämääränsä saavuttamiseksi. Se ei
vaikeuta, että olemme vieraalla
maalla, '.Me voimme tehdä paljon
itsemme valistamiseksi. Me voiijir
me ammentaa tietoja ja joskus voim­me
niitä käyttää. Me emme aaa
näyttää käyttäytymisellämme niitä
tapoja, kuin tekevät täällä valkoiset.
' He menivät Juuri hiljan erääseen
suomalaiseen paikkaan vahvasti ascs-tettuna
ja jouduttuaan kiinni, jou­tuivat
antamaan poliiseille useampia
voimakkaita aseita/ Oikeuteen jou.
duttuaan oli heillä a^vustajana kir­konmies.
Siitä näemme kirkonmies­ten
touhut. ,.
mm m PUHDAS JA HYVH LttLYNEN
• SAUNA
A UG. L . E . H . T . O ,
340 Albert St.. Sault St». Marie,
Metsämiehet käykääpä muutto^
massa .paitanne. , .
Puku tai Päällystakki
$W ylös E i
GEORGE CURRY
—-Pttbelin 1045,J~.
351 Queen St. : Soo, "Ont,
Ensiluokan raatali
Carti^e Co^ ltd.
Sudbury, Ont.
Olemme, avanneet autokumien kor>;
jausliikkeen jqtcn otamme; nyt vaa­taan
kaikenlaista rautokumien Ja «!-;
säkumien korjausta.
Tjrydyttävaisyy» taaUan!
JOS OLETTE RIPEÄ
pyytäkää V A P A A e
UUKeKIRJA — liro. o
6II0I on 711 23 inl««t«D i* näitten uotta selL
UttrM. Kuin nyffiiklo tB7drlUa«o loetttlo soo-maUiUliite
kotlUBkkAlxUI. K U U ioksloen T d
Itae TsUta MplTsn iaakk«ni tsodUlMii, •smsten
oiyihkln UUkkeitten luflttat y. m.
XUkke«t «ivat ole pstenmiaukeitl, vaso tMri- '
•oomalaMs iralialst«lts, Jolta-Saomtsaa <m Jo
U7tctt7 iDools kymiiieiaa riioils.V. <
TBrnaa Uf)an naatte /rapsStf - Ja i i l t l U l a »
olla JokalMHa aaomalaltcMa kodlaia. sini ette
dcda fconka «ItS tanrltKtte. varokaa biuDlmikt*
tJUIkto-Ka Ja banbnokl.tobtorelta.
—I4«neU'ln Aoteekkl on saaria— >
—Soom. ApteekUUlke rbOjmOklmm—
UOIIELL CO., Supertor, m»,
LABERGE LUMBER
COMPANY
Täydellinen varast<? ra-
JcftTJ Tmstameita.
UUSIA ROMAANEJA
Vapauden kirjakauppaan on saapunut huomattava raaarä seuraavia ro»
maanilcirjoja. joista Joluiinen on kokoonsa; ja sisältöönsä nabden , .;
erikoisen lialpa .
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausscUckailuja, kirj. Jaek^^^n-don,
nid. ...... .40
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, kirj-. Alexander Pumas, ' " ;
.3 osaa, nid, 1.00
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY, ONT.