Vapaus, February 11, 1926

              Torstaina, helm&> 11 pu—Thur^ Feb, 11,1»26
; selostus ja raportti
' ^ Osastojen ilmotnsarfamiesten on Jokaisena kunkautena, heti
' ikonkauden ensimMsina päivinä, kerättävä paikkakuntansa ilmotta-
' jfllta rahat edellisen kuukauden ilmotuksista. Asiamies voi P»daU
'tää itselleen 10 pros. näin keraämästänsä rahasta. Kerayjcpstä
on tehtävä ilmotus Vapauden konttoriin riimeistään kuluvan knu-
'/kauden 15 p. mennessä tätä tarkotusla varten varustetuilla ra-poVtti
lomakkeilla, joita on saatavana Vapauden konttonsta-
Edelläolevan lisäksi on ilmotusasiamiesten huolehditteva siite
4ttS osaston jäsenet ja. mikäli suinkin n^hdoniste, kaUda paik-
'tekonlian suomalaiset työläiset, kehottavat, nntä lukkeitä, joissa
tekevät ostokaiansa. ilmottamaan Vapaudes^ Vapauden «motus-
^sianuehen «n, yhdessä osaston toimihenknSitten kanssa, huoleh-
"idittava siitä, että tätä menettelyä noudatetaan. ,
' '^Dmotusasiamiehen on, jokaisessa osastonsa kuukauden eMi-musessä
kokouksessa, luettava selostus siitä miten monta uutta
liikettä on saatu/Vapauden ilmottajaksi, samoinkum sutäkin mi-
' ten monta on' lakannut ilmottämasta. Niinikään on asiamiehen
pidettävä tilastoa siitä miten monta liikettä on tullut ilmottajaksi
•suoraan Vapauden kannattajien kehotuksella.
KuakstMiMlostM laettava osaston kokonkaell« .
Vapaudella oli vakituisia flmottajia kuluneen kuukauden ajalla;.......
Kiistä saatiin Vapauden kannattajien kehotuksesta
Kuukauden ajalla saatiin uusia ilmoitajia
Entisistä ilmottajiata* lopetti ilmottaroisen •
Yhteensä saatiin- liikemiesilmottajilta - rahaa
Osaston ilmotuksia oli rahaksi laskettuna ?
;;v?~ Tämä selostus on luettu OMston
kokouksessa kuun p. 192....
Asiamies
Osaston virkailija
urakoitsijoille, ettei syntyisi mi­tään
rettelöltä. Toisekseen paperipuut
eivät tule maksamaan komppanialle
puolta niiden todellisesta arvosta,
käyttämällä jappareita palkkojen
iaspolkijoina.
Liittykää metsätyöläisten nnioon!
Sotahuutonamme olkoon: Urakka'
töiden ja jappauksien poistaminen!
Hieman selvitystä
Clurk Sidinciata libetettjrya tSsiSa
lehden No 9 jnlkautann Idr«
'jotokseen . ... •
Puutavarafyöläisten
teoUisuusliit asioita
, TILITYS •
Jouiuiltamista metsätyöluaten union
agitatsionirahastoon on saapunut
vielä seuraava summa:
$71.00
298.96
Timmins (V. Valo)
Ennemmin tilitetty-
Yhteensä $896.96
• Tjlitya on ,|ulaistu kolmessa eri
osassa näistä jouluiitamaiii tuloista,
ja jos uniaK)sastoilIa on jotakin
, muistuttamista, niin olisi hyvä, et­tä
se tehtäisiiin aivan ensi tilassa,
ainakin, tämän kuukauden loppuun
mennessä. - { '
/ K , , E. Kuusela, siht.
Havaintoja Pohj.-Onta-rlon
metsistä
^ Siitä metsämiesten työmaataiste-
4usta/t^llä pohjois-OntarioBsa, jo­ta
metsämiehet kävivät» vaatien sil-lä^
tavoin 25 sentin palkan koro-
' tnste' • paperipuukoortia kohden.
Vaatimuksensa he voittivat jokseen-kin-^
ylcisesti, kuten on aikaisemmin
lehdissä. kerrottu. . . . ,
Mutta tämä taistelu ei ollut mie­liksi
niille, monille pikkujappareille,
joita vastaan tämä taistelu koh­distui.
Eikä öle syytä ihmetellä,
, jos ei tykänneet, sillä koskihan se
heidän sitä arinta paikkaa, — o-maa^
kukkaroa. Asia onkin, kun si­tä
katselee, hyvin kriitillinen. En-
'siksi nämä japparit enimmäkseen
ovat entisiä paperipuim katkasijoi-ta,
ja kun ei alkanut rahoja ka­saantua
kunnolleen elatukseen kat-kasussa,
niin se pani tuumimaan:
, "Minä* rupean myös jappariksi. Sa­notaanhan
Japparien tekevän rahaa
kuin roskaa. No, miksikäs en minä
' myös? -Olenhan varmaan yhtä hy­vä
kynämies kuin joku toinenkin
Aapeli.'- Niinpä heti paperipuu-komppanian
offiisiin.
- Offiisissa on jö käynyt hänen e-dellään
monta Aapelia ja käy jäl-keenkinpäin.
: Myöhäisemmät, jotka
ei ole oikein luottaneet - kynätai-toonsa
josko $2.25 kaksi kertaa, te-
Icaa- $4.60. .Sen summaU' komp­panian
pitäisi maksaa -ensitalven
Icatkasusta ja ajosta rautatievau­nuihin
lastattuna. Niin on puhu-
^ neet ne, Jotka- ovat olleet puhut-
: telemassa komppanian herrua, joka
• japeja^ulos antaa. Tuumailee mak­sua*
ensin pieneksi, vaan 'kun sen
bikeiif jakaa niin jää siitä vähän'
itsellekin. Jos maksaa $2.00 katka-susta>$
2;25 ajosta ja vaunuun las-
- tuttsta, silloinhan siitä vielä jää
) 25 senttiä joka koortia kohden.
• "Kai minä pärjään, kun kerran toi­nenkin
Aapeli."
Näin miettii jappari ennenkuin
astuu paperipuuakentin eteen. Tä­mä
japparien akentti on ollakseen
kohtelias, vieläpä Mr. Myöhäselle­kin
ja sanoo samat sanat kuin er
'. dellisille,' ei ole vielä hintoja nuu­kaan'
määdtefty, vaan luulen $4.50
koortilta kajoihin saakka^ ole hy-
.VB ja. tuie ensi kuun alussa, sit­ten
voimme tehdä kontrahdin. Of-f
iisiäiskä odottaa lisää japin kilvot-telijoita,
että saisi vieläkin hal-i
ventaa palkkoja.
Sitten saapuu se onnen päivä jol­loin
. saa mennä kirjottamaan ni­mensä
kontrahtipaperiin ; niin tuli
kuin tulUdn jappari; Tämä jappa­ri
dn 'useammassa taipauksessa pal­jon
'köyhempi kuin ne jätkät, jotka
hänV onnistuu kämpälleen; saamaan.
Hän on kauemmin kontrissa' to­pannut
ja niinollen kerinnyt jo mo­nissa
'erilaisissa -yrityksissään vel­kaantua,;
joten katkasija, joka on
hänellä' työssä on velaton ja. raha­tonkin,
jos ei oteta lukuun sel­laisia
pikkuvelkoja, kun on rahat
Olleet lyhyenä, että on täytynyt
lainata Amerikan reisurahat.
~ Siirrymme sitten kämpälle. Met­sät
ei ole niin hyvää kuin on sa­nottu
ja palkka on pieni, joten pu-
1le ja;' ajattis aina sukeuttiu siihen
paikan pienuuteen. Saapuu käm­pälle
Canadan metäätyöläisten jär­jestäjä.
Miehet järjestyy ja pi­detään
kokouksia, joissa päätetään
vaatia'' 25 sentin .lisäpalkkaa koor­tia
kohden: Ilmotetaan japparille
asiasta. .Hau kauhistuu ja antaa
kieltävän vastauksen; Jos . hän nyt
nostaisi: maksua 25 senttiä koortia
kohden, niin eihän «hänelle jäisi mi­tään.
'
Miehet julistavat: lakon, eli työ-maataistelun,
joka .;tarkottaa,.< että
tehdään puoli, koortia päivässä. Se
riittää; dollarin maksavaan ruokaan
päivää kohden: Tästä menettelystä
jappari hermostuu; joutuu ajattele­maan
itseään, perhettään, kukka-roaän^
velkaansa ja yjiimein menet­tää
malttinsa : aina tyhmyyksiin
saakka. Yrittää ajaa- miehiä pois.
känipältä, hitaammat kun ei ehdi
hypätä, niin turvautuu jappari asee­seen.
Uudet miehet tulevat kämpälle,
vaan ovat samanlaisia — puoli
koortia ja päivä — sillä onhan nyt
työmaataistelu. Komppanian her­rat
kuulee lakkotilanteen, silloin
jappari käsketään tuomiolle, jossa
muistutetaan kontrahdin * täyttämi­sestä
'määräaikaan.
Nyt on hätä kynnessä.
Kuitenkin on vielä yksi keino.
Ajajien kanssa täytyy menetellä
'toisin kuin on ensin ollut meininki.
Maksetaan; ajosta sen verran vä­hemmän,
mitä katkasijat vaatii. E i ­hän'
' hevosten omistajat ainakaan
yleisesti ole niin järjestyneitä, että
l&kkoilemaan rupeaisivat. Toisilla
japporeiila on nimissään hevoset,
tosin velkana, täytyi siitä hevosen
palkasta antaa katkasijalle. Niin,
lakko tuli sovituksi tällä kertaa..
Vaan miten voi sovittaa seuraavan
lakon? Siinä sitä onkin miettimis­tä.
Nyt kun kerran metsämiehiä jär­jestetään
unioonsa, niin kaikki mu­kaan
tekemään valmisteluja ensi
katkasukauden alkamista varten;
vaatien urakkatyön poistamista ja
että ainoastaan paperipuu komppa­niat
on vastuussa miesten työmak-suista.
'
Japparit ovat vain niitä olioita,
joiden avulla voi komppaniat työ­palkat
helpommin polkea alas. On­han
ymmärrettävää, että eihän ole
mikään mieluinen teko lakkoutua
tuota edellä arvosteltua japparia
kohtaan, , ellei ole pakottavat syyn­sä.
Paperipuukomppania on taas
pessyt kätensä puhtaaksi, kontrah-tipaperien
avulla, joten jappari on
kaikesta -vastuussa. Siksipä antaa
paperipuukomppaniat työt pienille
Kirjotuksessa käsiteltiin mainitus­sa
paikassa sijaitsevalla -kämpällä
viime aikoina vallinnutta tilannettia.
ja näytti' se ainakin päällekirjotuk-sestaan
Pohjois-Ontarion metsätyö-
Iäisten keskuskomitealle. osotetuksi.
- Kuitenkin me, ennen tätä yllämai­nitun
kirjotuksen laatinutta "kän-giä"
samassa paikassa' työskennel­leet
työläiset, me, jotka metsätyö-
Jäisten v keskutikondtean:^ vväli^ksell^;
julistimme sainan kämpän heikotin
alaiseksi, huomasimme kirjotuksen
suoranaiseksi parjaukseksi' kämpän
suhteen 'käytettyjen menfettelytapo-jen
johdolta. Siksi olenkin saanut
tovereilta tehtäväksi kirjottaa asi.
asta todenmukaisen selostuksen .yllä­mainitussa
kirjotuksessa ilmenevien
vääristelyjen selvittämiseksi. Sus
asiaan.
Nämä mainitun kängin miehet siis
ryhtyivät työhön kämpällä, joka oli
palkkarettelön tähden julistettu boi-kottilaan.:
Ryhtyivät siis suoralla
kielellä sanoen skääppäämään pa­rannuksia
vaativia tovereitaan;. Tä­mänhän
te jo tunnustitte itsekin, ei­kö
niin?- Kuitenkin koettaa tuo
mainittu sakki piilottautua tietämät­tömyyden
-: verhon taakse; selittäen
ei tienneensä kämpän olevan boi­kotin
alaisena. Mutta jo toisessa
lauseessa puikahtaa taas tunnustus
esiin, että ensin kävivät tapaamassa
meitä ja silloin kuulivat miksi olim­me
kämpältä lähteneet.- Oikein po­jat,
silloinhan te myös kuulitte meil­tä
itseltä mikä tilanne kämpällä on
vallinnut.
Myös oli yksi teidän miehistänne
Engelhartissa, kun siellä käytiin neu-
^V9^e]uja vtyönaptajan--^kanssa, jarsaii
myös ^ulla|.millaisek9i t^
dostuL Parasta siis olisi ollut, että
ilman kleräilyä olisitte suoraan tun­nustaneet,
että olitte "täysin tie- *
toisia" kämpällä vallitsevasta tilan­teesta;
että tietoisesti astuitte rik-kurityöhön.
Sitten. mainitaan kirjotuksessa, jä-lestäpäin
Jäaadun tietää, että kämp­pä
on boikotin::aIainen. Mistä se
tieto n3rt sitten tuli, kun ei meidän
selostuksemme, eikä Vapaudessa ju-laistu
boikottimääräys kyennyt sitä
antamaan ? Mahtoikohan - rikkurityö
sentäänkin alkaa tuntua liian ime­lältä?
^
'Sitten huomautetaan, että me em­me'
ajoissa ilmottaneet tilannetta
julkisuuteen. Mutta kuinkahan se
lienee?
Ilmotuksen teimme kuitenkin jo
muutamaa päivää' 'ennen, ^ knnr känu'
päitä poistuimme^ se' ön, heti' kun
neuvottelut ajoivat umpikujaan ja
keskuskomitea julkaisi sen Vapau­dessa-.
Sitten seuraa vielä verutteluja,
että eräs kämppämme miehistä, J .
Lindross olisi työnantajalle sanonut,
että hän kyllä voisi katkaista ;$2.00
koortimaksulla; mutta kängi ei suos.
tunut. Jos näin olisi, niin olisiko
silloin toisilla oikeus astua ttiohon
työhön? Aikomus on kai mustata
ainakin joku joukostamme, mutta
asia oh kuitenkin niin, että miestä
arvostellaan töittensä^ mukaan. Lin-doss
jätti kämpän, te sen täytitte.
— Ja mitä tuohon lupaukseen tulee,
niin ei sitä ole koskaan tehty.
Yhdessä Lindroosin • kanssa kä­vimme
neuvotteluja työnantajan
kanssa ja siinä ei tehty minkäänlai­sia
myönnytyksiä — eikä esitetty
mitään lupauksia. Naurettavalta
tuntuukin, että joku lupautuisi te­kemään,
vaikkapa vain paperipuita­kin
25c. alle sen mitä' työnantaja
siitä lupaa, sillä $2.25 oli jo tar­jouskin.
. Mutta uskottavimmalta näyttää se,
että 'mainittu kängi huomattuaan
onnettomuutensa yrittää kätkeytyä
viimetinkassa työnantajan"' selänr
taakse. Sehän onkin niin lurjusten
tapaista!
Jos nyt onkin saatu tuo korotus
niinkuin näyttää kirjotuksesta, jos
siihen yleensä voi luottaa, hiin to­siasiana
ainakin pysyy, että rikku­reina
on mainittull-miehinen kängi
työhön ryhtynyt.
Toivottavaa olisi, että ympäristön
työv. järjestöt ottaisivat Selvän, jos­ko
heidän jäseniään on mainitulla
kämpällä, jos piellä yleensä järjes­tyneitä
löytyy, ja^^toimijitiisi^lheidän
suhteensa asianmukaiset tutliimuk-set.
Samalla sietäisi myös kiinnittää
huomiota tuohon "Bastkeeanin"kämp-pään,
johon tämä Clark Sidin^n
kängikin nojautuu.
Toimittakaapas pojat siis pieni
sisäinen tutkimus ja ajatelkaa, mitä
me, ja useat muut toverit, teista
ajattelemme.
Krugerdorf, Ont., 25.1.1926.
K. Salo.
Metsätyoläinen Cana*
dassa
Hoyl^ Ont., Leinos Canip
Moni metsatyöläinen katsellessaan
sanomalehtiä näinä päivinä, ei ole
huomannut niissä juuri huomioon
otettavaa. Tuntuu niinkuin tehtä­vämme
olisi loppuun suoritettu.
Päättyi tuokin' työmaataistelu, joka
on vielä .tuoreessa muistissa.
Mutta nytkuulee kärapiköillä työs­kentelevien
"Inmber jakkien" lak-
Jcaamatta arvostelevan esim. täällä
Pohjois-Ontariosäa vallitsevista kämp
päjätkäin oloista, "yleensä on joka
paikassa nähtävissä kämpillä' kovin
kurjat olot ja pienet palkat, ^ i siis
ihme jos metsämiehen mieli on nur­ja,
i On vain yksi asia ratkaistavana:
''Miten saada näihin oloihin paran­nusta?"
Tässä onkin pulmallisin ky­symys^
Kuitenkin olisi huomioon
otettava, että < meidän täytyy vaatia:
paz:ai)nusta' oloihimme. Ei ole mi-;
tään 'pelättävää.; Viimeinenkin-työ-maataistelumme
on meillä selvänä
esimerkkinä. £i siis sovi vieläkään,
metsämiehen 'nukkua. Toimeen ja
tarmolla!
Tuleva katkaisukausi on meillä
edessä tämän" jälkeen. Emme.: voi
toivdta enää: tämän katkaisukauden
aikana mitään muuta kuin rohkeaa
toimintaa tulevaisuuteen nähden. ;
Nyt juuri on-meillä aika toimia,
eikä silloin-JESChse.^-^ liian myöhäis­tä.
Siis nyt kun .tiedämme; ettei pa­perituotanto
lopu tähän ja tiedäm-:
me myöskin,- että meidän on kevään
tullen mentävä' kukaties ''palaa­maan"
noita paperipuita. Eikö siis
jile tarpeellista - varustautua tämän
varalta?
Kun otamme huomioon, että meil­le
selveni menneen tafstelumme ai­kana
kaikenlaisia hankaluuksia.fh-tenä
näistä voimme mainita n.s.-
kelkkajapparit eli pätsärikängit. Tä­mä
japi-innoittelu on kehittynyt joka
paikassa yli; laajan Canadan huip­puunsa.
Pääasiassa kohdistui men­nyt
taistelumme täällä Pohjois-Ontar
riossa noita nylkyri-jappareita koh­taan,
jotka ovat taistelullemme ai­naisena
maanvaivana. On kerrassaan
kauheaa ajatella, että^ joku yksilö
'lyö. ;arpaa; meidän tj^tämme suur­kapitalistin
välityksellä; Jokainen
metsatyöläinen melkein tietää tä­män.
. Mutta miksi ei hän voi pois­taa
tuota epäkohtaa? Siksi, että
meiltä on poissa joukkotoiminta.
Muun muassä^tällä kämpällä, jos­ta
tämä kirjotns on, työskentelee
noin 40 miestä.'(Pidimme täällä ko­kouksen,
jossa Iteskustelimme miten
tulisimme menettelemään tämän ^si-an
suhteen. Päätetyksi tuli, että;
valitaan henkilöt, jotka kirjottavat
sanomalehtiin selostuksen kokouksen
mielipiteistä. Samalla kehotamme
kaikkialla ympäristön kämpillä pitä­mään
kokouksia tämän asian eteen­päin
viemiseksi.
Kokous päätti myöskin ehdottaa
ja tiedottaa kaikiUe kulmille Pohjois-
:Ontariossa missä vaan vtaietsätyöläisiä
oleskelee, että pidettäisiin yhteinen
'lidäit.täjakokoaa CSfljliaughtista, O^t.,'
28 tiiiv& helmiköata, 1926.
Kokouksessa tultaisiin käsittele­mään
edelläkerrottuja kysymyksiä.
Toivomme, että silloin kokoontui.
simme_ oikein joukolla päättämään
metsätyöläisille tärkeistä kysymyk­sistä.
Ehrästäkää siis edustajanne
sitä varten. '
. Kokouksen valtuuttamana toveri-tervehdyksin
J. Rutanen.
sia' riistomnotoja vastaan taistele­vaksi
joukoksi, eikä päinvastoin.
Ennemmin julkaistussa pakinassa
mainittiin koidunjohtoknnnan erot­tamisestakin,
m u ^ se näyttää jäär
neen toisarvoiseksi seikaksi, kun
päävaatimus, nim. opettajan 'vaih­dos
saatiin toteutetuksL Sitäpaitsi
vuosikokouksessa valittiin johtokun­taan
poisjääneen A. Korven tilalle
osastomme jäsen H. MäkL . Täten
uudistettu johtokunta vielä valitsi
tov. M. Kivarin kirjuri-rahastonhoi­tajaksi,
joten kouluasioiden : hoito
on nykyään -"osin" järjestetty siten,
että siihen - voivat -veronmaksajat
luottaa. Kirjurilla tietystikään ei
ole minkäänlaista .määräysvaltaa
kouluasioihin yleensä, mutta voihan-
Pakanamäan [noita
Olen jo ennemmin pakUtat Va­pauden
palstoilla paikkakuntamme
"vurallisen" koulun asioista, 'mutta
ne asiat ja tapahtumat oli-vat -vielä
silloin alussaan^: Taisteluhaasteet
oli vasta julistettu, s.o. veronmakr
sajat vaativat opettajan erottamis­ta
ja uuden hankkimisesta tilalle.
Siihen koulun johtokunta ei suostu­nut
(syyt opettajan erottamiskysy-myksen
suhteen on ennemmin ker­rottu
), mutta siitä huolimatta "ka­karat"
jatkoivat yksimielisesti lak-koaan,.
joten asiaan' täytyi koulujen
ylitarkastajan tarttua (jota liäta ei
mielellään olisi tehnyt), kutsumal­la
yleisen kokouksen koolle, jossa
sitte' vielä muodol^esti'^, kysyttiin
veronmaksajilta: "Haluatteko te o-pettajan
erotettavaksi ja .uuden va
littavaksi?" Tähän oli jo kolmes­sa
edellisessä kokouksessa annettu
kyllin selvä vastaus, ja nytkin -vas­tattiin,
että- me haluamme. Ja niin
annettiin entiselle opettajalle läh­töpassi.
Joulukuun 1 päi-vänäsitte saa­pui
uusi opettaja, joka merkitsi
kouiuiasten lakon päättymistä lak­kolaisten
täydellisellä voitolla; voi­tolla,
joka ei ole vähämerkityksel­linen
lastemme mielissä tällä het­kellä,
tulevaisuuteen'nähden. Ja
sillä tulee olemaan vieläkin suurem­pi
merkitys sikäli kuin taistelualue
laajenee, ja tarkotiisperä suurenee,
ja siitä kyllä nykyinen riistoyhteis-kunta
tulee pitämään huolen. Mei­dän
kommunistien -"velvollisuus on
pitää' huoli siitä, että nouseva nuo­risomme
kasvaa yleensä kapitalisti-
I Uiteib- ja voiiDktel#jalKsinitte \
Vapauden Idxjakanppaan on jnuri saapimut snoraan Suomestd
seuraavia nrheHn- ja voimistelnkirjoja: - ~ y .
hän kuitenkin jonkun verran vai­kuttaa
• asioiden .kulkuun.
Koulun raha-asiat huonolla kan­nalla.
' Tilintarkastajain: raportista^
jonka he esittivät -vuosikokoukselle^
kävi ilmi, että koulunrahoja viime
vuodella on käytetty "hyvämäStä"
muihinkin kuin koulun - tarkotuksiin.
Johtokunta ei "näytä" raha-asioissa
olleen niin peräänantamaton kuin
se osottautui • olevan opettajakysy-i
myksessä, Vaan. koulurahastoa ^on
kirjuri saanut "runnata" miten itse
parhaaksi on :nähn3rt.Vuosikokoui3
päätti pitää - johtokunnan vastuuur
alaisena kassavajauksesta. :
Uudelleen järjestäminen puolue­osastomme
taholta näyttää jääneen
"päätöksen" itsensä toteutettavaksi.
Kuukausi : sitte osastomme ; eräässä
kokouksessa päätettiin ryhtyä • ryh­mien
muodostamiseen ^ : kontrimme
kulmille,' mutta sen jälkeen ei ole
kuulunut halaistua sanaa kokous-enemmän
kuin yksityiskeskusteluisr
sakaan.^ Yllämainitussa kokoukses-sasa
puolueen uudelleen järjestämis-ynnä
bolshevisoimiskysymystä poh­dittiin
sangen monipuolisesti: Eri­toten
maaseutuoloihin nähden, ja
miten sitä on -ryhdyttävä käytän­nössä
toteuttamaan, sekä' että kuin­ka
suuri hyöty siitä koituu puolu­een
kasvuun -ja edistymiseen näh­den,
verrattuna-- entisaikaiseen jär-jestörakenteeseen.
Noin /keskusteltiin, oltiin innos­tuneita
ja - päättää rytkäytettiin, et­tä
puolueosasto:.:'järjestetään : solu-pohjalle,
• —r -mutta - mahdollisesti jo
tuota päätöstä tehdessä mielissä
"vallotti" vanha sosialidemokraat­tinen
: ajatus, että sillähän tuosta­kin
pääsee. Eihän '_sen käytäntöön
pano tarvitse tulla toteutetuksi.
Ja eipähän tuota -vielä olla uudel­leenjärjestämisessä
hyvin pitkälle
päästy toisillakaan - paikkakunnilla.
^ No, eipä tietenkään,; ja jos sa­manlaista
p]äätösten; "hautaamis"-
taktiikkaa : ^käytetään muuallakin
(joka voi olla- mahdollista),- niin ei
siinä ikinä edistytäkään. Miteq
tällainen tilanne ' on korjattava? Ei
se tule sillä korjatuksi, ' että syyt-telemme
toinen otoistamme, eipä
suinkaan^ vaan jokaisen puolueen
jäsenen on ryhdyttävä tositoimeen^
eikä odotettava vanhaan - hyvään ta­paan,
että kyllähän ne toiset: sen
tekevät. Täten, ja- ainoastaan tä­ten
uudelleenjärjestämistyö voidaan
tehdä hedelmöittäväksi
Nais jaostomme on: sairastellut jo
pitemmän ^ikaa jonkunlaista hivu&
tavaa tautia tai puolueen eduksi
työskentelyn puutetta, sillä nähkääs
ei ole osattu oikein arvata, miten
toimia, jotta se loisi innostusta
joukkoihin ja samalla kohottaisi
niitä ylös • siitä tietämättömyyden
pimeästä rotkosta luokkavalistuk-sen
korkeimmille harjanteille.
Mutta nyt .parissa \viimeisessä
naisjaoston kokouksessa : on ollut
keskusteluaiheena "lasten kasvatus";
Aiheen valinnassa - on onnistuttu,
sitä todistaa keskusteluun osanotto
sekä kokouksissa kävijöitten «run-saslukuisuus!
Sanottu kysymys onkin meille
kommunisteille ehdottomasti mitä
:suurmerkityksellisin, sillä epäile­mättä
tule-vien taistelu jemme on­nistuminen,
työn riistolle perustu­van
järjestelmän murskaamisessa,
tulee suuressa määrin riippumaan
siitä, josko nouseva sukupolvi on
kasvanut meidän rintamaväeksi.
Ottakaapa naisjaostot muillakin
paikkakunnilla yllämainittu kysymys
keskustelun ja' harkinnan alaiseksi,
sillä kuuluuhan lasteiikasvatusv ver­rattain
kiintoisesti' äideille', eikä sii­tä
sovi syrjäytyä isienkään.
•'• y isopyssy.
Nyrickeilyn Alkeet, kirj. Arthur Koch, oiL '.'...Ji .'<...4l.00
TySvSen Uriieilnknlenteri 1925, toimittanut V . Koivula, nd..... .75
Vapaaiukkinta, MnsUUn mukaan, Idrj. Väinö lyhennä, ipd:.... ^0
SanvaUikkeeita, Musiikin mnkaan, kirj. Väin» Lähennä, nid.-., ^
Rata- j a Kenttanrheilun käsikirja, kirj. J.J.,Mikkola, sid..... 1.00
Urleiltt OhiesSoBto, julk. PuoInstusnunisUo^o, sid. \a&
KomentobarjotnlcHa, kurj. E. Kallio,_nid. ..i.....;... .75
PainUkeluopas, kirj. H , Lehmusto' ja A . Laitinen, nid. ....— i j »
Lapsivöimisteln, kirjl Fanny Stenroth, nid; ....;...;.....;..;...^.;.... .75
Tehkää.tilaukset joutuin niin että osaamme ensi talvea var­ten
lisätä puuttuvilla kirjoilla tätä varastoa.
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69,. SUDBURY,' ONT.
Dawes-suuniiitelman
kirous Saksassa
Berliini. — (FP) — Federated
Presan kirjeenvaihtaja Scott Near-ing
antaa seuraavan -• kuvauksen
Dawes-suunnitelman-kirouksista Sak­sassa:
"Olen asunut yhdessä 50 saksalai­sen
työläisoppilaan kanssa,- jotka oli­vat
suuremmaksi osaksi 18—^25.vuo.
den ikäisiä. He ovat kaikki uutte­ria,
vakavia ja ponnistele-vat saadak­seen
opetusta, joka kasvattaisi hei­dät
sitä taistelua'varten Joka heillä
on oleva vastassaan. Saksan työväen­liikkeessä.
. . Suurin o^ heistä kuu­luu
Saksan nuorisoliittoon ja kaikki
kuuluvat ammattialansa ^öväi&njär-
Mitä on jokapäiväinen leipä?
Ruokaleipä ja kahvileipähän se on, jokainenhan sen. tietääkin '!
ja aenkin, että Kotileipomosta jokapäiväisen leivän saa mauk- |
kaimman. . ^ , . . ^ ,
Kuivaleipä ja korput ovat keveitä ja «huokoisia ja rhmta —
kysykääpäs. Jo tisean -vuoden» ajan on tilaukset linjoille, farmeille
ja kämpille täytetty huolella. Puhelm 1388S.
HOME BAKERY — 740 SIMPSON S T . — FORT WILLIAM, ONT.
Vanha, tunnettu ERKKILÄN LUKE
Omistajat: ERKKIUL^S; MILTON
130 Cumberland Street S., Port Arthur, Ontario.
(Bay kadun kulmauksessa)
—— Suosittelee i
MIESTEN J A POIKASTEN VAATETUSTAVARAKAUPPAA
joka on hiljan avattu aivan uusine, tavaroineen - ja. ehdottbmasti
helpoimmilla hinnoilla; tavaran laatuun nähden paikkakunnalla.
Yksi ja sania hinta kaikille. — J a .—
CANADIAN NORTHERN H O T E L L I A'
g rauhallisine ja puhtaine huoneineen. ^
' gekä
KAHVILA-, VIRVOKE. J A TUPAKKAMYYMALXA.
Suomalainen RuohtävarakaHppa
Halvin paikka ostaa luikki ruokatarpeet.
Linjoille lähetetään myös huolellisesti ja nopeasti suoritetaan ti­laukset.
- ' ~ ,'
INTERNATIQNAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä? ja E;v Kotanen; ' :
292 Bay St. Puhelin 305 N. PORT ARTHUR, Ont.
SUDBIIRY BMING E O H PM
'Valmistaa;kaikkia leipurialoan I^nluvia tuotteita.
Erikoisen hyvien korppujen sekä kovan leivän valmistus on myös
nyt alettu. ; — Ulkolähetykset' täytetään nopeasti ja huolella.
SUDBURY BAKING CO.
I 27 Dnrham 5t. -X- Box 429 . Sudbury, Ont. T^
(
>i>*sf wisii>iMi>«atwaasiaai
Asialan & Seppälän i i A U NA
Avoinna 4 kertaa viikossa: Tiistaina, keikiviikköna, perjantaina ja
lauantaina kello 1 j.p.p. kello 12:ta völla.
Spruce St. PuheUn 1107 Sndbnry, Ont.
•Lähellä Vapauden konttoria.
jestöön.
"Ett koskaan:: ole tavannut. kun­nollisempaa
ryhmää miehiä. Ollen
fsrysillisesti voimakkaita, he tekevät
työtä laulaen; hu-vituksissaan ja kai­kissa-
toimissaan ovat he mitä har-taimpia.
He voisivat esiintyä esi.
kuvana . missä amerikalaisessa oppi­laitoksessa
. tahansaf^^ 'Mutta kuinka
monta amerikalaistä' oppilasta olisi­vat
valmiita elämään heidän tasol­laan?
"He ovat luennoillaan 4-7 tuntiin
päivässä. Itse tutkivat he useita
tuntia sen lisäkd. He, teke-vät suu­rimman
osan koulun ylläpitotöistä
ja nukkuvat puutteellisilla -vuoteilla
10 joka huoneessa.
"Mutta heidän inokajärjestelmän-sä
tuo kaikista selvemmin esille hei­dän
elämäntapansa. Minä elin sillä
10 päivää ja tein heidän ruokajärjes-telmästään
muistiinpanoja ateria
aterialta. Tässä yksi esimerkki:
Maanantai: Aamiainen; leipää laar-din
kanssa^, ja:^ paahdetusta rukiistar
keitettyä kahvia; - ilman sokeria. Jo­kaisella
oppilaalla oli ainoastaan
kahvikuppi .ja lusikka, jotka olivat
ainoat astiat mitä käytettiin: aterioi,
dessa. Leipä: tarjottiin isossa asti­assa
eikä suurella puupöydällä ollut
muuta, paitsi suolaa, jota ilman ei
olisi voinut leipää ja laardia syödä.
Päivällinen; suuri astiallinen riisiä
joka oli keitetty jonkunlaisen, eläi­miä
varten - tavallisesti kasvatetun,
kaalin'kanssa, hieäian lihaa; leipää
ja margariinia. - Syödessä käytetään
ainoastaan lautasta ja kahvelia. £1
mitään juotavaa. Iltapäiväateria:
Leipää ja margariinia, mis-kahvia il­man
sokeria. Illallinen: Soppaa;
pieni pala silliä; leipää ja margarii­nia;
ruis-kahvia ilman- sokeria.
-; "Muiden: päivien .ruokajärjestya pn
suunnilleen samanlainen. Veitsiä
hänä saa-jonkunlaista -kakkiuu
hänä saa jonkunlaista^ kakna.
"Kyselin oppilailta josko rooka-
Copp«r Giffilaiset
Pistäytykää puotiin jossa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata
varaa päivän halvimpiin bintoi-hfai.
A. PELKOLA
7 Finland St Phon» 194
järjestelmä koululla' oli huonompi
kuin heidän/kotonaan. Monet sa­noivat
sitä^ huonommaksi ja jotkut,
sanoivat kotonaan' olevan ruokajär-jestelmän
-vieläkin kurjemman. Eräs,
oppilas joka' oli pois koulusta useam­pia
viikkoja työnhaussa kiijotti, että
hän oli suuremman osan ajasta elä­nyt
pelkällä vedeUä ja leivällä. Tä­mä-
voi. jantaa. Amerikan Tnanter^^^
asuville "jonkinlaisen aavistuksen sii­tä,
millä tavalla työläiset monessa
osassa-Saksaa elävät— joka on ta­loudellinen'
pohja Da-wes-suunnitel-man
maksusuorituksille. Heidän elin­tasonsa
on paljon alapuolella ame-rikalaisen
^ työläisen elintasoxk
'Eräs oppilas kertoi minuBe jou­tuneensa
suureen velkaan tullessaan
kouluun. Kysyin häneltä kuinka
suuri tuo v e ^ oli -johon-sain vas^
tanluien: 50 'markkaa.,
"Lähdettyään koulusta on hän ot
lut kauan työttömänä ja kun maasr
' sa on melkein puolitoista milioonaa
työtöntä, hiin hän saa kyllä kauan
odottaa voidakseen maksaa tuon li:
dollarin velkansa."
^ Joku Voisi ylläplevaa A sanoa Ko-i
telliAsi. mutta Scott Nearing, Job»
kuvauksen antoi, ei ole patänyt t»r
panaani liiotella* täUaieissa. asioissa
joten voimme suhen laottaa.